Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Sitten on tälläisiäkin sankareita kuten tästä voi lukea:

Eli 2010 osti Helsingistä (minusta pienen mutta jutun mukaan) tilavan 40m2 kaksion.
Ostaja on keskiluokkaa, rahaa jäi harrastuksiin, matkusteluun eikä tarvinut laskea rahoja..

2022 "yllättäen" alkoivat korot nousta, mitään ei ollut puskurissa ja ennen asumiskustannukset olivat alle 1000€, nyt "yllättäen" lähes 1500€.
Yritti jopa muutaman kuukauden supistaa eikä käynyt teattereissa tai muissa harrastuksissa. Mutta onhan se nyt mahdoton yhtälö että 13 vuotta asuttuaan nollakoroilla olisi jotain säästössä tai että pitäisi muuttaa asumistottumuksia.. ..joten laittoi asunnon myyntiin helmikuussa ja muutti takaisin vuokralle.

Toteaa että jossain vaiheessa korot tulevat taas alas ja että ostaa sitten uuden kämpän (ja varmaan toivoo että korot pysyvät miinuksilla seuraavat 25v koska ei osaa säästää yhtään puskuria).

Sitten ihmetellään kun varallisuutta ei oikein ole ja kaikki menee mitä tuleekin. Kerran oli elämän aikana miltei se oma asunto mutta ei.. kun korot eivät edes 25 vuotta voineet pysyä miinuksilla. Ehkä seuraavalla kerralla. Sellaista on siis keskiluokkaisen ihmisen elämä Helsingissä. Tai ainakin joidenkin.
 
Itsekin mietin tätä Jaria. 13 vuotta maksettu jo lainaa pois. Useita kymppitonneja varmaankin, vaikka olisi miten pidetty lyhennysvapaita ja käytetty lyhennysjoustoa. Varmaan olisi voinut uudellenjärjestää lainan, esim. Tehdä uuden 25 vuoden viuhkan. Mielestäni sekin olisi ollut paljon parempi vaihtoehto, kuin myydä asunto ja mennä vuokralle. Jokainen tietysti tyylillään.
 
Tuossa Jarin jutussa korostettiin korkojen nousun vaikutusta ja vähäteltiin yhtiön rahoitusvastikkeen osuutta. Ainakin sellainen kuva jäi. Monelle kun tulee yllätyksenä taloyhtiön remontit ja niiden hinta. Luonnollisesti korkojen nousu vaikuttaa näihinkin.

Itse tein oman ratkaisun ja tyhjensin säästöjä ha kevensin sijoituksia.. lyhensin lainaa kerralla 60 000€. Vaikka budjetti olisikin kestänyt korkojen nousun kymmeneen prosenttiin. Siitä ylöspäin olisi pitänyt tehdä jotain ratkaisuja.. ;)

Nyt saa taas kuukausisäästöä nostettua pari astetta ylöspäin. En tiedä oliko järkevä ratkaisu mutta eipä tarvitse korkojen nousua miettiä ja kiroilla korkoihin menevää rahasummaa..
 
Ei edes tullut mieleen tuo että olisi pitänyt kaikki mahdolliset lyhennysvapaat ja muut venkoilut jo. Ajattelin että päälle puolet velasta hoidettu ja ajasta "lusittu" niin olisi ollut vaan 12 vuotta keskimäärin jäljellä ja ehkä joku 110k velkaa vielä jos hieman päälle puolet olisi maksettu (miettien Helsingin normaalia hintaluokkaa = keskimääräinen asuntolaina siellä on sen 230k)
 
Itsekin mietin tätä Jaria. 13 vuotta maksettu jo lainaa pois. Useita kymppitonneja varmaankin, vaikka olisi miten pidetty lyhennysvapaita ja käytetty lyhennysjoustoa. Varmaan olisi voinut uudellenjärjestää lainan, esim. Tehdä uuden 25 vuoden viuhkan. Mielestäni sekin olisi ollut paljon parempi vaihtoehto, kuin myydä asunto ja mennä vuokralle. Jokainen tietysti tyylillään.
Kauppalehden artikkelissa (maksumuurin takana) Ovaron hallituksen puheenjohtaja ja Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen toteaa: ”Käynnissä on asuntovarallisuuden uusjakoa ja käy kuten aina kriiseissä. Raha tulee rahan luo.”
 
Ei edes tullut mieleen tuo että olisi pitänyt kaikki mahdolliset lyhennysvapaat ja muut venkoilut jo. Ajattelin että päälle puolet velasta hoidettu ja ajasta "lusittu" niin olisi ollut vaan 12 vuotta keskimäärin jäljellä ja ehkä joku 110k velkaa vielä jos hieman päälle puolet olisi maksettu (miettien Helsingin normaalia hintaluokkaa = keskimääräinen asuntolaina siellä on sen 230k)
Kyllä tuo on aika onneton tarina ja sama voisi päteä Helsingin ulkopuolella, kun ihmisillä on tapana ostaa 40 neliön koirankoppien sijaan aikuisten taloja. Tässä nyt vaikka itselläkin ASP-laina ja korolle leikkuri, mietityttänyt ajatuksena lyhentää lainaa vähän vikkelämmin, kun korontarkistuspäivänä tulevat korkokulut kolminkertaistumaan, vaikkei kyseessä ole edes taloyhtiölaina.
 
Sitten on tälläisiäkin sankareita kuten tästä voi lukea:

Eli 2010 osti Helsingistä (minusta pienen mutta jutun mukaan) tilavan 40m2 kaksion.
Ostaja on keskiluokkaa, rahaa jäi harrastuksiin, matkusteluun eikä tarvinut laskea rahoja..

2022 "yllättäen" alkoivat korot nousta, mitään ei ollut puskurissa ja ennen asumiskustannukset olivat alle 1000€, nyt "yllättäen" lähes 1500€.
Yritti jopa muutaman kuukauden supistaa eikä käynyt teattereissa tai muissa harrastuksissa. Mutta onhan se nyt mahdoton yhtälö että 13 vuotta asuttuaan nollakoroilla olisi jotain säästössä tai että pitäisi muuttaa asumistottumuksia.. ..joten laittoi asunnon myyntiin helmikuussa ja muutti takaisin vuokralle.

Toteaa että jossain vaiheessa korot tulevat taas alas ja että ostaa sitten uuden kämpän (ja varmaan toivoo että korot pysyvät miinuksilla seuraavat 25v koska ei osaa säästää yhtään puskuria).

Sitten ihmetellään kun varallisuutta ei oikein ole ja kaikki menee mitä tuleekin. Kerran oli elämän aikana miltei se oma asunto mutta ei.. kun korot eivät edes 25 vuotta voineet pysyä miinuksilla. Ehkä seuraavalla kerralla. Sellaista on siis keskiluokkaisen ihmisen elämä Helsingissä. Tai ainakin joidenkin.
No, jos arvaa jotain pyöreitä asuntolaina/yhtiölaina numeroita yrittäen saada annetut parametrit suunnilleen mätsäämään, niin äkkiähän tuollainen Helsinki-hinnoiteltu 2000€/m2 remppa alkaa tuntua kukkarossa - jos olisi se 80000€ tasalyhenteistä taloyhtiölainaa oman lainan päälle, jo tuo yhtiölainan rahoitusvastike nousee sen lähemmäs 300€/kk verrattuna nollakorkoaikaan. Omaa annuiteetti-asuntolainaa vaikkapa se sata tuhatta ja 15 vuotta jäljellä niin noiden kahden lainan yhteiset kuukausikustannukset tosiaan nousisivat 1000€ -> 1500€ kuussa.

Sitä ei mainittu, paljonko Jarille kertyi pääomaa omistusasuntoajan lainanlyhennyksistä ja mahdollisesta arvonnousuista (miinus remppakustannukset, jotka ei yleensä täysimääräisinä mene asunnon arvoon). Ilmeisesti taustaideana se perusrommari-"muutan vuokralle ja ostan 30% halvemmalla kahden vuoden päästä"-tyylinen ajatus. Voihan se onnistuakin, mutta varmaan oppi tästä ainakin pysymään remonttikohteista erossa.
 
Kyllä tuo on aika onneton tarina ja sama voisi päteä Helsingin ulkopuolella, kun ihmisillä on tapana ostaa 40 neliön koirankoppien sijaan aikuisten taloja. Tässä nyt vaikka itselläkin ASP-laina ja korolle leikkuri, mietityttänyt ajatuksena lyhentää lainaa vähän vikkelämmin, kun korontarkistuspäivänä tulevat korkokulut kolminkertaistumaan, vaikkei kyseessä ole edes taloyhtiölaina.

Toki itsellänikin päälle tuplasti suurempi kolmio minkä ehkä voisin myös luonnehtia tilavahkoksi.
Mutta tärkein asia sinulla ja minulla oli kunnossa eli on sitä puskuria ja ensimmäinen reaktio itselläni oli sama kuin sinäkin suunnittelet että voisi lyhentää sitä lainaa ylimääräisellä lyhennyksellä että nousevat korot eivät vaikuta elämään.

Tietysti noin kuten "Jari" teki voidaan toimia mutta minusta olisi peiliin katsomisen paikka jos jopa 13 vuoden aikana ei olla pystytty rakentamaan yhtään puskuria, menoista ei voida tinkiä ja ainoana ratkaisuna käytännössä nähdään sitten siitä asunnosta luopuminen ja vuokrakämppään siirtyminen ja todetaan "jos ei saa asuntoa kaupaksi olen ihan kusessa".

Minusta se viittaa vähintäänkin siihen että jo alunperin se asuntoon otettu laina (vaikka ei ehkä se asunto) on ollut aivan liian suuri ja toissijaisena ajatuksena tulee mieleen ettei henkilöllä ole selkärankaa jos päälle vuosikymmenen "helppona aikana" ei ole saanut yhtään puskuria kasvatettua vaan kaikki on mennyt mitä on tullutkin.
 
Itsekin mietin tätä Jaria. 13 vuotta maksettu jo lainaa pois. Useita kymppitonneja varmaankin, vaikka olisi miten pidetty lyhennysvapaita ja käytetty lyhennysjoustoa. Varmaan olisi voinut uudellenjärjestää lainan, esim. Tehdä uuden 25 vuoden viuhkan. Mielestäni sekin olisi ollut paljon parempi vaihtoehto, kuin myydä asunto ja mennä vuokralle. Jokainen tietysti tyylillään.

Mä ihmettelisin enemmän Jarin ihmettelijöitä. Helsingissä tilanne on just maan pahin ja jengi puhuu puskureista.
 
Mä ihmettelisin enemmän Jarin ihmettelijöitä. Helsingissä tilanne on just maan pahin ja jengi puhuu puskureista.
Karkeasti puolet lainasta maksettu ja ainoa vaihtoehto oli asunnon myyminen ja vuokralle muuttaminen? Itse en todellakaan olisi toiminut samalla tavalla, vaan olisin vaihtanut lainan vaikka toiseen pankkiin. Aloittanut homman ns. alusta ja ottanut vaikka 25 v laina-ajan. Mikäs kiire yksineläjällä on lainan takaisinmaksun kanssa, kun ei ole edes perillisiä, joita tarvitsisi miettiä.
 
Mä ihmettelisin enemmän Jarin ihmettelijöitä. Helsingissä tilanne on just maan pahin ja jengi puhuu puskureista.
Jos on 10 vuotta sitten ottanut lainaa, siinä on 9 vuotta ollut kokonaiskorko luokkaa 0,5%. Eli keskimäärin joku 70€/kk korkomenoja jos on 200t lainaa lyhentänyt esim. 700€ / kk. Nyt jos laina kasvanut esim. 100+80t euroon remppojen jälkeen, kk-erä korkoineen voi tosiaan olla 1400-1500€. Eli tuo erotus 700-800€ varmasti aikaisemmin olisi ollut mahdollista säästää edes osittain talteen. Nyt alkaa olla sellainen tuon erän koko, että pitäisi tienata mielellään yli suomalaisten mediaanipalkan, mutta aika usein Helsingissä on kai isommat palkatkin.
 
Päästään tähän ihmisten yleiseen rahankäyttöön.. on ihmisiä jotka tienaavat sen 4000-5000€/kk eikä jää mitään säästöön, päinvastoin jopa velkaannutaan.

Itse tein omat virheeni alle kolmekymppisenä josta tuli maksettua pidemmän kautta. Nyt onkin ollut helppo budjetoida menoja ja pitää menot järkevissä mitoissa jotta pystyy elämään ja matkustelemaan mutta samalla säästämään.
 
Viimeksi muokattu:
Jos on 10 vuotta sitten ottanut lainaa, siinä on 9 vuotta ollut kokonaiskorko luokkaa 0,5%.
Aika lienee kullannut muistoja, sillä 10 vuotta sitten pelkkä 12 kk euribor oli ainakin tuon 0,5 % plussalla. Jutussa kerrottu "yli 10 vuotta" viittaisi siihen, että Jartsallakin lainaa nostaessa korko on ollut jotain 1-2 % väliltä ja siihen marginaali päälle. Myös tuo pankkien kilpailu hyvin edullisilla marginaaleilla alkoi huomattavasti myöhemmin, ellei ollut joku kultahippoklubin asiakas, jolta Jari ei vaikuta. Esim. vielä 2016 uusien asuntolainojen marginaali oli keskimäärin 1,2 %. Itsekin sain tinkaamalla 2017 ensiasuntolainaan 0,9 % ja vasta paria vuotta myöhemmin 0,5 %.

Hieman tuossa jutussa hevonpaska tuoksahtaa, jos täydellä lainapääomalla ei ollut ongelmia yli 10 vuotta sitten, mutta nyt ei saa lainaan muka neuvottelemalla sellaista ratkaisua, että ei olisi pakko myydä.
 
Aika lienee kullannut muistoja, sillä 10 vuotta sitten pelkkä 12 kk euribor oli ainakin tuon 0,5 % plussalla. Jutussa kerrottu "yli 10 vuotta" viittaisi siihen, että Jartsallakin lainaa nostaessa korko on ollut jotain 1-2 % väliltä ja siihen marginaali päälle. Myös tuo pankkien kilpailu hyvin edullisilla marginaaleilla alkoi huomattavasti myöhemmin, ellei ollut joku kultahippoklubin asiakas, jolta Jari ei vaikuta. Esim. vielä 2016 uusien asuntolainojen marginaali oli keskimäärin 1,2 %. Itsekin sain tinkaamalla 2017 ensiasuntolainaan 0,9 % ja vasta paria vuotta myöhemmin 0,5 %.

Hieman tuossa jutussa hevonpaska tuoksahtaa, jos täydellä lainapääomalla ei ollut ongelmia yli 10 vuotta sitten, mutta nyt ei saa lainaan muka neuvottelemalla sellaista ratkaisua, että ei olisi pakko myydä.
Itselläkin 2015 otetun lainan marginaali oli ~prosentin. Pari vuotta myöhemmin sitten jossain pankin vuosittaisessa palvelunmyyntipuhelussa sanoin että marginaalia voisi tarkistaa niin puolittui suoraan :asif:
 
Aika lienee kullannut muistoja, sillä 10 vuotta sitten pelkkä 12 kk euribor oli ainakin tuon 0,5 % plussalla. Jutussa kerrottu "yli 10 vuotta" viittaisi siihen, että Jartsallakin lainaa nostaessa korko on ollut jotain 1-2 % väliltä ja siihen marginaali päälle. Myös tuo pankkien kilpailu hyvin edullisilla marginaaleilla alkoi huomattavasti myöhemmin, ellei ollut joku kultahippoklubin asiakas, jolta Jari ei vaikuta. Esim. vielä 2016 uusien asuntolainojen marginaali oli keskimäärin 1,2 %. Itsekin sain tinkaamalla 2017 ensiasuntolainaan 0,9 % ja vasta paria vuotta myöhemmin 0,5 %.

Hieman tuossa jutussa hevonpaska tuoksahtaa, jos täydellä lainapääomalla ei ollut ongelmia yli 10 vuotta sitten, mutta nyt ei saa lainaan muka neuvottelemalla sellaista ratkaisua, että ei olisi pakko myydä.

Aika lienee kullannut sinullakin muistot tai sitten et ollut kokemassa tuota aiempia asuntolainoja. Itse otin 2007 asuntolainan ja marginaali 0,4% joka ei edes ollut parhaasta päästä. Tuolloin alimmat olivat luokkaa 0,2% tai jopa alle. Kokonaiskorko tosin huiteli tuolloin neljän ja viiden prossan välillä. Tuon jälkeen lainojen marginaalitkin nousivat jonkin verran.

Omassa lainassa ei edes ole nollakorkoehtoa joten 1kk euriborolla en joutunut vuosiin maksamaan edes marginaalia.
 
Aika lienee kullannut sinullakin muistot tai sitten et ollut kokemassa tuota aiempia asuntolainoja. Itse otin 2007 asuntolainan ja marginaali 0,4% joka ei edes ollut parhaasta päästä. Tuolloin alimmat olivat luokkaa 0,2% tai jopa alle. Kokonaiskorko tosin huiteli tuolloin neljän ja viiden prossan välillä. Tuon jälkeen lainojen marginaalitkin nousivat jonkin verran.

Omassa lainassa ei edes ole nollakorkoehtoa joten 1kk euriborolla en joutunut vuosiin maksamaan edes marginaalia.
En ollut en, mutta eipä tuo varsinaista pointtia juurikaan muuta. Mitä tuo "yli 10 vuotta sitten" täsmälleen tarkoittaakaan, niin joko korot olivat korkealla (joka tapauksessa yli nollan) ja siihen marginaalia jonkinlainen latinki päälle.

"Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemästä vertailusta käy ilmi, että joulukuussa 2007 asuntolainaa sai hyvin halvalla. Keskimarginaali oli vain 0,44 prosenttia. Joulukuussa 2013 marginaali käväisi korkeimmillaan 1,56 prosentissa."

Erikoista, että yli 10 vuotta sitten tämä yhdistelmä ja 10 vuoden takainen ansiotaso ei tuottanut oikein mitään ongelmia, mutta nyt ollaan pakkomyynnin edessä. Eipä tuossa jutussa sen tarkemmin numeroita toki annettu, niin paha sanoa, millainen 70-luvun unelmien putkiremonttikohde oli kyseessä.
 
Aika lienee kullannut muistoja, sillä 10 vuotta sitten pelkkä 12 kk euribor oli ainakin tuon 0,5 % plussalla. Jutussa kerrottu "yli 10 vuotta" viittaisi siihen, että Jartsallakin lainaa nostaessa korko on ollut jotain 1-2 % väliltä ja siihen marginaali päälle. Myös tuo pankkien kilpailu hyvin edullisilla marginaaleilla alkoi huomattavasti myöhemmin

Varmasti näinkin, mutta sitten päälle oli vielä korkovähennykset. Totuus on varmaan jossain tuossa välissä ja Jari ei ehkä ollut taloustaito- ja laskentamäen miehiä alunperinkään. Toki kädestä suuhun elämistä on aina ja sen takia nytkin Etuovessa myytävien asuntojen määrä on vaan kasvanut kasvamistaan vuoden alusta ja mennään jo yli 58 tuhannessa.
 
Aika lienee kullannut muistoja, sillä 10 vuotta sitten pelkkä 12 kk euribor oli ainakin tuon 0,5 % plussalla. Jutussa kerrottu "yli 10 vuotta" viittaisi siihen, että Jartsallakin lainaa nostaessa korko on ollut jotain 1-2 % väliltä ja siihen marginaali päälle. Myös tuo pankkien kilpailu hyvin edullisilla marginaaleilla alkoi huomattavasti myöhemmin, ellei ollut joku kultahippoklubin asiakas, jolta Jari ei vaikuta. Esim. vielä 2016 uusien asuntolainojen marginaali oli keskimäärin 1,2 %. Itsekin sain tinkaamalla 2017 ensiasuntolainaan 0,9 % ja vasta paria vuotta myöhemmin 0,5 %.

Hieman tuossa jutussa hevonpaska tuoksahtaa, jos täydellä lainapääomalla ei ollut ongelmia yli 10 vuotta sitten, mutta nyt ei saa lainaan muka neuvottelemalla sellaista ratkaisua, että ei olisi pakko myydä.
Kymmenen vuotta sitten uusissa asuntolainoissa taisi olla jo niin, ettei kokonaiskorko mennyt alle marginaalin. Täten viimeisen kymmenen vuoden aikana (viimeistä vuotta lukuunottamatta) 12 kk euriboriin sidotun kokonaiskorko on ollut suurimman osan ajasta tasan marginaalin verran.

Kymmenen vuotta sitten nostetun lainan kokonaiskorko 24.06.2013-23.06.2023:

Ekat 12 kk: marg. + 0,535 %
Toka 12 kk: marg. + 0,488 %
Kolmas 12 kk: marg. + 0,162 %
Seuraavat 72 kk: marg. + 0,000 %
Viimeiset 12 kk: marg. + 0,948 %
(Tulevat 12 kk: marg. + 4,111 %)

Jos lainaa ei olisi lyhennetty ollenkaan, olisi kymmenen viime vuoden kokonaiskorko ollut keskimäärin marg. + 0,213 %. Ensimmäiset yhdeksän vuotta keskimäärin marg. + 0,132 %. Ei siinä paljon ajan kultaamista tarvita, että ekat 9 v on ollut halpaa rahaa. Ei toki normijampalla ihan lovedoctorin heittämä 0,5 %, mutta melko lähellä.

Nostin ASP-lainan 2006, jolloin marginaaliksi tuli 0,40 %. Seuraavan asuntolainan nostin 05/2016, jolloin marginaaliksi tuli selvästi korkeampi 0,75 %. Etenkin jälkimmäinen on ollut tosi halpaa rahaa tähän vuoteen asti. Ensimmäisessä lainassa korko olisi huidellut pahimmillaan viidessä prosentissa, mutta ASP-leikkuri rajasi sen reiluun neljään.

Artikkelissa muuten mainittiin Jartsan ostaneen kämpän 2010. Siinä tapauksessa ensimmäiset 12 kk kokonaiskorko on ollut 12 kk euriborilla marg. + 1,22-1,54 %. Ei ihan puoli-ilmaista, mutta edullista.
 

Liitteet

  • Screenshot_20230623-185409.png
    Screenshot_20230623-185409.png
    125,2 KB · Luettu: 43
  • Screenshot_20230623-185910.png
    Screenshot_20230623-185910.png
    121,6 KB · Luettu: 48
  • Screenshot_20230623-185817.png
    Screenshot_20230623-185817.png
    122,6 KB · Luettu: 34
Toki kädestä suuhun elämistä on aina ja sen takia nytkin Etuovessa myytävien asuntojen määrä on vaan kasvanut kasvamistaan vuoden alusta ja mennään jo yli 58 tuhannessa.

Että näillä kahdella asialla on merkittävä yhteys toisiinsa. Tuo 58k on kyllä mielenkiintoinen heitto, katsoin itsekin ja mielestäni paljon oleellisempi on 16k. Näistä kahdesta saadaan 28% (0,2799) .

Mutta oletan että tilanne on sama kuin ennen, yksityiset saa ilmoittaa tuolla ilmaiseksi, niin silloin siellä olisi vino pino umpihomeisia mummonmökkejä jne. jne. joita kukaan ei koskaan tule ostamaan eikä niillä ole mitään merkitystä kenellekään...niin tein vähän rajatumman haun. Mä otin Suomen kunnista ne joissa on yli 100k asukasta, eli Lahti ja Kuopio mahtuivat mutta Pori ja Kouvola jäivät rannalle, plus Kauniainen koska se on kokonaan toiseksi suurimman kaupungin sisällä. Otin vain omistusasunnot ja osaomistusasunnot, tiputtaen asumisoikeuden pois. (Noi kaikki kolme luokitusta yhteensä on hieman alle sen kuin jos ei olisi mitään rajausta tyypin mukaan, eli muutama kohde on ei-merkattu tai jotain muuta. )

Yhteensä 26395 asuntoa. Nyt saatiinkin prosentiksi 40%. Ei oikeastaan niin kauheasti kasvanut. Odotin vähän enemmän.

Kädestä suuhun joo. Mikä on tuo prosentti? Varmasti kun sä innolla kommentoit ja analysoit Jarin ratkaisua melko vaillinaisin tiedoin, niin varmasti sä pystyt keksimään mistä puhun. Helsingissä 35%.(15-50 neliöisissä 46%) Turussa 33%. Tampere 48%. Tampereella on näköjään hurja tilanne. Lahti vaivaiset 16%.
 
Että näillä kahdella asialla on merkittävä yhteys toisiinsa. Tuo 58k on kyllä mielenkiintoinen heitto, katsoin itsekin ja mielestäni paljon oleellisempi on 16k. Näistä kahdesta saadaan 28% (0,2799) .

Mutta oletan että tilanne on sama kuin ennen, yksityiset saa ilmoittaa tuolla ilmaiseksi, niin silloin siellä olisi vino pino umpihomeisia mummonmökkejä jne. jne. joita kukaan ei koskaan tule ostamaan eikä niillä ole mitään merkitystä kenellekään...niin tein vähän rajatumman haun. Mä otin Suomen kunnista ne joissa on yli 100k asukasta, eli Lahti ja Kuopio mahtuivat mutta Pori ja Kouvola jäivät rannalle, plus Kauniainen koska se on kokonaan toiseksi suurimman kaupungin sisällä. Otin vain omistusasunnot ja osaomistusasunnot, tiputtaen asumisoikeuden pois. (Noi kaikki kolme luokitusta yhteensä on hieman alle sen kuin jos ei olisi mitään rajausta tyypin mukaan, eli muutama kohde on ei-merkattu tai jotain muuta. )

Yhteensä 26395 asuntoa. Nyt saatiinkin prosentiksi 40%. Ei oikeastaan niin kauheasti kasvanut. Odotin vähän enemmän.

Kädestä suuhun joo. Mikä on tuo prosentti? Varmasti kun sä innolla kommentoit ja analysoit Jarin ratkaisua melko vaillinaisin tiedoin, niin varmasti sä pystyt keksimään mistä puhun. Helsingissä 35%.(15-50 neliöisissä 46%) Turussa 33%. Tampere 48%. Tampereella on näköjään hurja tilanne. Lahti vaivaiset 16%.
Kangasalla 1.9 hyppää 80%, onneksi talveksi voi vähän säätää niin jää sinne 40%.
 
Kädestä suuhun joo. Mikä on tuo prosentti? Varmasti kun sä innolla kommentoit ja analysoit Jarin ratkaisua melko vaillinaisin tiedoin, niin varmasti sä pystyt keksimään mistä puhun.
Jaa ihmeessä jos on jotain tarkempaa analyysiä asuntomarkkinoista. Suomessa on kasvava reservi myymättömiä mummonmökkejä (pari vuotta sitten luku taisi olla jo 350t). Etuoven uusimmissa ilmoituksissa vähemmän näkyy siitä. Vertaan lähinnä siihen mitä luku ollut viime vuosina. Noissa luvuissa on vuodenajan mukaan pientä fluktuaatiota, mutta nyt tänä vuonna ainakin suunta ollut vaan nouseva eikä vielä laskua näy.

En tiedä onko jotain kampanjoita jossain, mutta kyllä nuo ilmoitukset maksavat 149€. On se tietty lähes ilmaista asunnon hintaan nähden. Moni käyttää välittäjää ja nyt ovat jotkut välittäjät tarkistaneet ehtoja ja laskuttavat myymättömistäkin. Ei enää siis ihan ilmaista.
 
Niitä jota kiinnostaa niin vertailupohjaksi pari tuoretta lainatarjousta:

- Nordea 0,40% 12kk eb ja 0,43% 3kk eb, 300€ nostokulut
- Danske 0,40% 12kk eb ja 0,41% 3kk eb, 150€ nostokulut
Kysypä vertailun vuoksi kiinteän koron tarjous, esim. 10-15 vuotta.

Näistä voisi arvella, että 10v kiinteä voisi olla luokkaa 3,0% + marginaali:
[Ei mene suoraan näin, sillä 10-v "bullet" on eri asia kuin 10-v maksuohjelma]

Käsittääkseni kiinteän koron papereille on omat jälkimarkkinansa, jotka eivät ole EUR-alueella ihan pienet. Pankki tuskin kantaa pitkien lainojen korkoriskiä itse vaan myy korkopaperit markkinoille vakaata korkotuottoa etsiville sijoittajille. Pitkää korkoa voi näin saada yllättävänkin edullisesti.
 
Tuossa Jarin jutussa korostettiin korkojen nousun vaikutusta ja vähäteltiin yhtiön rahoitusvastikkeen osuutta. Ainakin sellainen kuva jäi. Monelle kun tulee yllätyksenä taloyhtiön remontit ja niiden hinta. Luonnollisesti korkojen nousu vaikuttaa näihinkin.

Itse tein oman ratkaisun ja tyhjensin säästöjä ha kevensin sijoituksia.. lyhensin lainaa kerralla 60 000€. Vaikka budjetti olisikin kestänyt korkojen nousun kymmeneen prosenttiin. Siitä ylöspäin olisi pitänyt tehdä jotain ratkaisuja.. ;)

Nyt saa taas kuukausisäästöä nostettua pari astetta ylöspäin. En tiedä oliko järkevä ratkaisu mutta eipä tarvitse korkojen nousua miettiä ja kiroilla korkoihin menevää rahasummaa..
Itse teen myös ensi kuussa ylimääräisen parinkymmenen tonnin lyhennyksen taloyhtiölainaan. Totesin että sijoitetaan rahastojen sijaan tällä kertaa asuntoon, kun "tuotto" elokuusta lähtien lienee joku 4,5 % korontarkistuksen myötä. Itse en tosin muita sijoituksia kevennä vaan tuo raha on käyttötililtä peräisin, itsellä kun paha tapa säästää ja sijoittaa kerralla suurempi potti jatkuvan säästämisen sijaan.

Naapuriin valmistunut keväällä noin 40 asunnon kerrostalo ja pihalla seisoo muistaakseni viisi autoa ja aika hiljaisen näköistä on. Nyt hirvittäisi tuollaisesta talosta ostaa asuntoa, kun ei yhtään tiedä, kauanko kestää että kaikki asunnot on myyty ja pysyykö perustajaurakoitsija pystyssä. Semminkin kun samalle yhtiölle valmistuu tuohon viereen loppuvuodesta toinen talo.
 
Itse teen myös ensi kuussa ylimääräisen parinkymmenen tonnin lyhennyksen taloyhtiölainaan

Karkeasti puolet lainasta maksettu ja ainoa vaihtoehto oli asunnon myyminen ja vuokralle muuttaminen? Itse en todellakaan olisi toiminut samalla tavalla, vaan olisin vaihtanut lainan vaikka toiseen pankkiin. Aloittanut homman ns. alusta ja ottanut vaikka 25 v laina-ajan. Mikäs kiire yksineläjällä on lainan takaisinmaksun kanssa, kun ei ole edes perillisiä, joita tarvitsisi miettiä.

Ihan oikeasti mietin, että miksei porukka vaan tee näin? Lyhennä taloyhtiölainaa tai yhdistä sitä asuntolainaan. Ehdottelin tätä pankille ja sieltä olisi tullut laina 25v laina-ajalla ja huomattavasti pienemmällä kuukausierällä. Enkä itse mieti perillisiä, mutta eläkkeellä olisi kiva olla oma asunto.

Minulle tämä ei sopinut, mutta jutun Jarille olisi varmaan järjestely taas helposti vapauttanut pari sataa harrastuksiin. Yhdistin toki lainat, mutta maksan nuo pois nopeammalla aikataululla, kun alunperin piti. Katselin juuri, että talouteni kestäisi jopa kaksinkertaiset korot, eikä tämä ole suuri fleksi, minulla vaan ei ole autoa ja kärvistelen julkisilla. Eikä tosin 4090:aakaan, mutta kaikkea ei voi vaan saada.

Nyt joku 12kk Euriboriin sidottu 15-20v yhtiölaina on pahinta myrkkyä ja suosittelen vaan hankkiutumaan eroon. Jos alkuperäiset laskelmat on tehty talous pistämällä äärirajoille, niin sitten ehkä kannattaa myydä ja mennä vuokralle. Uskon oikeasti, että Helsingissä asuntojen hinnat jatkaa nousuaan varsinkin keskustassa, mutta jossain itäisessä Helsingissä voivat ehkä jopa laskea. Vuokralla pistät rahat vuokranantajan taskuun, enkä usko, että korot + yhtiövastike ylittää maksamasi vuokran, niin siitä omasta kuukausierästä menee aina jotain säästöön.

--

Tosin, maksamalla taloyhtiölainan pois, ei kyllä asuntoni arvo noussut saman verran. Onpa kuitenkin vähemmän kuluja, kun pankista saa yksityishenkilö paremman diilin.
 
Nyt joku 12kk Euriboriin sidottu 15-20v yhtiölaina on pahinta myrkkyä ja suosittelen vaan hankkiutumaan eroon. Jos alkuperäiset laskelmat on tehty talous pistämällä äärirajoille, niin sitten ehkä kannattaa myydä ja mennä vuokralle. Uskon oikeasti, että Helsingissä asuntojen hinnat jatkaa nousuaan varsinkin keskustassa, mutta jossain itäisessä Helsingissä voivat ehkä jopa laskea. Vuokralla pistät rahat vuokranantajan taskuun, enkä usko, että korot + yhtiövastike ylittää maksamasi vuokran, niin siitä omasta kuukausierästä menee aina jotain säästöön.

--

Tosin, maksamalla taloyhtiölainan pois, ei kyllä asuntoni arvo noussut saman verran. Onpa kuitenkin vähemmän kuluja, kun pankista saa yksityishenkilö paremman diilin.
Näinpä. Varsinkin jos lainaa ei ole kilpailutettu. Me katsoimme heti hallinnonluovutuskokouksen jälkeen 2018 että onpa törkyinen 1,2 % marginaali, kilpailutukseen. Se putosikin 0,5 prosenttiin. Viimeisimmässä hallituksen kokouksessa sovittiin että kysytään varmuuden vuoksi pankilta, suostuisiko se laina-ajan pidentämiseen. Meillä kun lähtötilanne ihan hyvä. Alunperin 20 v laina, vain 60 % velkasuhteella ja siitäkin reilusti yli puolet jo maksettu pois. Tontti onneksi yhtiön oma ja siitä velkaa vain puoli milliä niin ei tarvitse hikoilla vuokran indeksi- tai muiden korotusten kanssa.
 
Näinpä. Varsinkin jos lainaa ei ole kilpailutettu. Me katsoimme heti hallinnonluovutuskokouksen jälkeen 2018 että onpa törkyinen 1,2 % marginaali, kilpailutukseen. Se putosikin 0,5 prosenttiin. Viimeisimmässä hallituksen kokouksessa sovittiin että kysytään varmuuden vuoksi pankilta, suostuisiko se laina-ajan pidentämiseen. Meillä kun lähtötilanne ihan hyvä. Alunperin 20 v laina, vain 60 % velkasuhteella ja siitäkin reilusti yli puolet jo maksettu pois. Tontti onneksi yhtiön oma ja siitä velkaa vain puoli milliä niin ei tarvitse hikoilla vuokran indeksi- tai muiden korotusten kanssa.

En mene yksityiskohtiin, mutta silloinen isäinnöitsijä näyttää neuvotelleen huonon sopimuksen pankin kanssa ja sen muuttaminen voi maksaa enemmän kuin kilpailutus toisi voittoa. Näin siis taloyhtiönä. Se oli aikoinaan ihan hyvä diili, mutta ei enää nykyään.

Mielestäni kyllä ei kannata pidentää laina-aikaa, jos vaan maksukykyä löytyy. Jos on paljon pienellä eläkkeellä olevia mummoja talo täysi, niin sitten asia erikseen.

Meillä tosiaan nousi rahoitusvastike 82% ja se vaan on nieltävä, tai sitten sen voi maksaa pois ja/tai yhdistellä pankin asuntolainaan.
 
Kysytään varmuuden vuoksi laina-ajan pidennystä ja katsotaan mitä pankki tarjoaa jos tarjoaa. Meillä ollut koko ajan se periaate että pidetään lainaehdot niin hyvänä kuin markkinaehtoisesti on mahdollista (ei siis korkokattoja tms. virityksiä) ja jos ei osakasta satu miellyttämään niin ottakoon henkilökohtaisen lainan ja maksakoon sen pois. Toki kun talossa on arviolta 40 % asunnoista sijoittajien omistamia, niin pitää vähän sitäkin puolta miettiä. Onneksi omistus on hajallaan yksityisillä sijoittajilla.

Vaikka pidennys saataisiin ja otettaisiinkin, niin itse jatkaisin joka tapauksessa alkuperäisessä lyhennystahdissa, nyt kun näkyy lainan lyhentäminen taas kannattavankin.

EDIT:
Uudiskohteiden kanssa kannattaa olla kyllä nyt todella varovainen, jollei urakoitsijana ole YIT, Skanska tai joku suurista.

Uutinen on maksumuurin takana, mutta oletan tuolla salaisella sopimuksella tarkoitettavan sitä, että Sikla ja asunto-osakeyhtiö, jolle se taloa rakentaa ovat tehneet tuollaisen sopimuksen. Tällainenhan ei onnistuisi muuten, mutta oletettavasti Siklalla on talosta niin paljon asuntoja myymättä, että heillä on määräysvalta taloyhtiössä, joten sopimuksen tekeminen on helppoa, kun sekä urakoitsijan, että taloyhtiön edustajana on yksi ja sama taho.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on nykyään etiketti omakotitalosta tarjousta jättäessä? Joku neuvo muinoinaan oli 5-10% mutta se ei taida enää pitää paikkansa. Asiaan vaikuttaa tietenkin moni seikka kuten sijainta. PK-seudulla pystyy tinkaamaan luultavasti todella vähän, verrattuna johonkin landeen jossa myyntiajat venyvät. Jätin juuri tarjouksen kohteesta Kouvolasta jossa ei ole yhtään mitään muuta vikaa(ennen kuntotarkastusta) kuin valokuitu puuttuu ja se on Kouvolassa. Valokuidun asennus on 2500 euron arvoinen. Luonnollisesti tuo pois, heitin vielä kännissä ja läpällä vähän bonusta ja jäi vähän vajaa 5% eli yhteensä 14k. Ajattelin kokeilla kepillä jäätä. Aloitetaan rohkeasti, myyjä tuskin ottaa nokkiinsa ja ei ole edes valmis neuvottelemaan. Olemme valmiita maksamaan enemmänkin, jotenkin ei tälläinen muutamalla tonnilla nyplääminen tunnu itselle yhtään mieluisalta.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on nykyään etiketti omakotitalosta tarjousta jättäessä? Joku neuvo muinoinaan oli 5-10% mutta se ei taida enää pitää paikkansa. Asiaan vaikuttaa tietenkin moni seikka kuten sijainta. PK-seudulla pystyy tinkaamaan luultavasti todella vähän, verrattuna johonkin landeen jossa myyntiajat venyvät. Jätin juuri tarjouksen kohteesta Kouvolasta jossa ei ole yhtään mitään muuta vikaa(ennen kuntotarkastusta) kuin valokuitu puuttuu ja se on Kouvolassa. Valokuidun asennus on 2500 euron arvoinen. Luonnollisesti tuo pois, heitin vielä kännissä ja läpällä vähän bonusta ja jäi vähän vajaa 5% eli yhteensä 14k. Ajattelin kokeilla kepillä jäätä. Aloitetaan rohkeasti, myyjä tuskin ottaa nokkiinsa ja ei ole edes valmis neuvottelemaan. Olemme valmiita maksamaan enemmänkin, jotenkin ei tälläinen muutamalla tonnilla nyplääminen tunnu itselle yhtään mieluisalta.

Löydettiin sellainen talo, joka haluttiin niin tarjottiin tonni päälle pyyntihintaan, että saadaan se ja niin myös saatiin. Oulun sivukyliltä ostettiin ja ei täälläkään kyllä viikkoa kahta kauempaa järkevät noin 2000-luvulla rakennetut 200-300k talot etuovessa vanhene.
 
Nyt lienee ostajalle vähän helpompaa. Ennen koronaa ja vähän sen alun jälkeen kun yritettiin ostaa taloa, meni suurin osa yli hintapyynnin täälläpäin. Ei siinä tuntiakaan odoteltu kun hyvä löytyi ja lyötiin käytännössä pyynnin täyttävä tarjous. Se oli aika huonoa aikaa ostaa taloa. Lopulta tämäkin talo oli jo myyty kun löydettiin, mutta ostajilla kaatui rahoitus ennen allekirjoitusta ja saatiin "jonopaikasta" tarjota.
 
Löydettiin sellainen talo, joka haluttiin niin tarjottiin tonni päälle pyyntihintaan, että saadaan se ja niin myös saatiin. Oulun sivukyliltä ostettiin ja ei täälläkään kyllä viikkoa kahta kauempaa järkevät noin 2000-luvulla rakennetut 200-300k talot etuovessa vanhene.

Ollaan huomattu että Kouvolassa nuo 200-300k notkuu pitkäänkin. Yksi välittäjäkin sanoi että kun hinta menee tietyn rajan yli tuolla alueella kysyntä loppuu kuin seinään. Tänkin kohdalla mähkittiin ainankin kuukausi ellei pari ennenkuin mentiin edes katsomaan kun asutaan tosiaan kauempana PK-seudulla kaikenmaailman elukoiden kanssa niin hankala mennä katsomaan.

Jos kohde on uniikki ja haluat juuri sen ehdottomasti eikä siellä paljoa kämppiä liiku niin kunnon tarjousta kehiin. Jos kriteerit eivät ole tiukat eikä tule suru puseroon, jos et kämppää saa niin etiketti on että tarjoa niin vähän että hävettää vielä viikonkin päästä.
Laske niin päin että jos sulla jää joka kk palkasta vaikka 500e säästöön niin tingattu 6000e =säästit juuri vuoden palkan.

Et niillä kaupoilla oo kaveria tekemässä, niin myyjän tunteita ei tarvi huomioda eikä 60ke ilmaa pyynnissä koska tunnesiteet

Kohde on kyllä ehdottomasti uniikki. Ensimmäinen joka liikutti emäntää mihinkään suuntaan. Ehkä se vääristää myös omaa ajatusta näistä korpitaloista kun oltiin alunperin valmiita ostamaan PK-seudulta tupla hinnalla. Nyt tuntuu hassulta miettiä jotain muutamankin kymppitonnin eroa pyyntiin. No, pidetään teatteria edes vähän yllä.
 
Mikä on nykyään etiketti omakotitalosta tarjousta jättäessä? Joku neuvo muinoinaan oli 5-10% mutta se ei taida enää pitää paikkansa. Asiaan vaikuttaa tietenkin moni seikka kuten sijainta. PK-seudulla pystyy tinkaamaan luultavasti todella vähän, verrattuna johonkin landeen jossa myyntiajat venyvät. Jätin juuri tarjouksen kohteesta Kouvolasta jossa ei ole yhtään mitään muuta vikaa(ennen kuntotarkastusta) kuin valokuitu puuttuu ja se on Kouvolassa. Valokuidun asennus on 2500 euron arvoinen. Luonnollisesti tuo pois, heitin vielä kännissä ja läpällä vähän bonusta ja jäi vähän vajaa 5% eli yhteensä 14k. Ajattelin kokeilla kepillä jäätä. Aloitetaan rohkeasti, myyjä tuskin ottaa nokkiinsa ja ei ole edes valmis neuvottelemaan. Olemme valmiita maksamaan enemmänkin, jotenkin ei tälläinen muutamalla tonnilla nyplääminen tunnu itselle yhtään mieluisalta.
Aina kannattaa tinkiä ja asunnot eivät ole loppumassa kesken, joten jos se täydellinen kohde jää saamatta, niin vielä täydellisempi on jo oven takana ;)

Muutama tonnikin on rahaa, kun se pitää nettona ansaita, eli ajankäytöllisesti varmasti pääsee tuntipalkoille ja riskinä korkeintaan kohteen "menettäminen". Mutta juu, ennalta on muutenkin mahdotonta sanoa, että onko asunto täydellinen, joten sitä on turha murehtia. Täydelliseksi asunnon voi julistaa vasta vuosien asumisen jälkeen.
 
Aina kannattaa tinkiä ja asunnot eivät ole loppumassa kesken, joten jos se täydellinen kohde jää saamatta, niin vielä täydellisempi on jo oven takana ;)

Muutama tonnikin on rahaa, kun se pitää nettona ansaita, eli ajankäytöllisesti varmasti pääsee tuntipalkoille ja riskinä korkeintaan kohteen "menettäminen". Mutta juu, ennalta on muutenkin mahdotonta sanoa, että onko asunto täydellinen, joten sitä on turha murehtia. Täydelliseksi asunnon voi julistaa vasta vuosien asumisen jälkeen.

Nää on vähän sellasia, että jos on pari vuotta käynyt potkimassa renkaita ja tulee eka vastaan mikä sytyttää niin se harvoin on rahasta kiinni. Ensisijaisesti koti kuitenkin ostetaan kodiksi eikä sijoitukseksi.

Kerrostalojen kohdalla sitten eri homma kun niitä on tusina kymmenessä ja erot aika marginaalisia. Samasta sijainnistakin yleensä löytyy usein jotain. Okt joltain tietyltä alueelta niin voi olla, että niitä ei tulee myyntiin edes joka vuosi puhumattakaan, että asiat täsmäisi edes about sinne päin mitä hakemassa.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Nää on vähän sellasia, että jos on pari vuotta käynyt potkimassa renkaita ja tulee eka vastaan mikä sytyttää niin se harvoin on rahasta kiinni. Ensisijaisesti koti kuitenkin ostetaan kodiksi eikä sijoitukseksi.

Kerrostalojen kohdalla sitten eri homma kun niitä on tusina kymmenessä ja erot aika marginaalisia. Samasta sijainnistakin yleensä löytyy usein jotain. Okt joltain tietyltä alueelta niin voi olla, että niitä ei tulee myyntiin edes joka vuosi puhumattakaan, että asiat täsmäisi edes about sinne päin mitä hakemassa.
Juurikin näin, tämän takia tarjosin okt pyyntihinnan kun tuli myyntiin ja en ole katunut hetkeäkään.
 
Itse taas tarjosin kohtuullisen halutulla alueella sijaitsevasta ehkä hieman vähemmän haluttavasta kämpästä (suora sähkölämmitys) 20 kiloeuroa alle pyynnin ja tarjous meni läpi. Keksin kyllä parempaakin käyttöä noille rahoille.

Noin yleisellä tasolla paras neuvo on, että ei vaan kannata ikinä lukita itseään minkään hankinnan kanssa "pakkorakoon", vaan kannattaa säilyttää aina edes hieman vapausasteita siinä hommassa. Eli pitää huolen, että on rauhassa aikaa katsella niitä kämppiä ja Sen Yhden Alueen sijasta miettii vaikka pari-kolme aluetta, joita seurailee. Vähän kuten elinkumppanienkin kanssa, niin omakotitalot on toki uniikkeja, mutta jos ei ole ihan järjettömän tiukat kriteerit niin kyllä meille kaikille löytyy Sen Yhden Sielunkumppanin sijasta roppakaupalla niitä potentiaalisia mätsejä.

Ylipäätään kannattaa varsinkin ensi kertaa pappia kyydissä ollessa ihan rauhassa seurailla asuntomarkkinoita tovi, selailla paljon erilaisia kohteita, käydä potkiskelemassa renkaita, pyytää välittäjiltä kuntoraportteja ja sitten lueskella vähän minkä verran erilaiset remontit kustantaa jne. Tätä kautta pystyt pikkuhiljaa muodostamaan paremman yleiskuvan asuntojen kohtuullisesta hintatasosta ja myös perustelemaan ne alle pyyntihinnan tarjoukset paljon paremmin.
 
En tiedä mikä on etiketti mutta me tarjottiin pääkaupunkiseudulla 2000-lukulaisesta talosta melko tarkkaan -5 % pyynnistä, vaikka pyyntihinta oli mielestäni jo "nykytasossa". Omat kriteerit täyttävä järkevällä pyynnöllä kun löytyi hakuagentilla niin en jäänyt odottelemaan vaan soitin välittäjälle heti, pyysin näytön ja tehtiin tarjous maanantaina kun näyttö oli viikonloppuna. Meni läpi suoraan eikä ainakaan vielä kaduta kun ei omat kriteerit täyttäviä tuossa hintaluokassa ole tähän mennessä ollut tarjolla.
 
Mikä on nykyään etiketti omakotitalosta tarjousta jättäessä? Joku neuvo muinoinaan oli 5-10% mutta se ei taida enää pitää paikkansa. Asiaan vaikuttaa tietenkin moni seikka kuten sijainta. PK-seudulla pystyy tinkaamaan luultavasti todella vähän, verrattuna johonkin landeen jossa myyntiajat venyvät. Jätin juuri tarjouksen kohteesta Kouvolasta jossa ei ole yhtään mitään muuta vikaa(ennen kuntotarkastusta) kuin valokuitu puuttuu ja se on Kouvolassa. Valokuidun asennus on 2500 euron arvoinen. Luonnollisesti tuo pois, heitin vielä kännissä ja läpällä vähän bonusta ja jäi vähän vajaa 5% eli yhteensä 14k. Ajattelin kokeilla kepillä jäätä. Aloitetaan rohkeasti, myyjä tuskin ottaa nokkiinsa ja ei ole edes valmis neuvottelemaan. Olemme valmiita maksamaan enemmänkin, jotenkin ei tälläinen muutamalla tonnilla nyplääminen tunnu itselle yhtään mieluisalta.
Ei ole olemassa mitään etikettiä, mutta jotkut huonot välittäjät ja myyjät suuttuvat heidän mielestään liian huonoista tarjouksista. Hintatason kuitenkin määrää ostajat etenkin tällä hetkellä, kun markkinat on jäässä. Mitään oikeaa tinkausprosenttia on mahdoton määrittää, koska se riippuu ihan siitä miten kohde on alunperin hinnoiteltu. Jos hintataso on lähtökohdiltaan jo kunnossa niin tingata ei välttämättä voi yhtään tai voi joutua jopa maksamaan yli pyynnin. Nyt tällä hetkellä ainakin pk-seudulla on kuitenkin todella yleistä, että hinnoissa on perkeleesti ilmaa. Korona nosti hinnat pilviin ja myyjät yrittävät edelleen saada asunnoista saman minkä niistä olisi saanut puolitoista vuotta sitten. Tämä ei kuitenkaan toteudu enää, koska ostajat eivät uskalla ostaa korkeiden korkojen takia. Toteutuneiden kauppojen hinnat ovat nyt siellä 2019 vuoden tasolla, vaikka pyynnit näyttävätkin ehkä toista.

Olen nähnyt pk-seudulla kohteita tässä viimeisinä kuukausina, jotka on laitetttu myyntiin ja parin viikon sisällä hintaa tiputettu kerralla 50k€ tai on useampaan kertaan tiputettu yhteensä se 50k€ eivätkä silti mene. Sanoisin siis, että hinta on ainakin vielä toiset 50k€ liian korkea. Pk-seudulla hinnat nousivat helposti sen 100k€ uudehkoissa yli 100m2 omakotitaloissa koronan aikaan.

Oma asunto ostettiin just vähän aikaa sitten ja sen hintapyynti oli jo lähtökohdiltaan todella hyvä ollen kaupungin edullisin erillis- tai omakotitalo neliöhinnaltaan, joka on rakennettu 2000-luvulla. Pyynnistä kuitenkin saatiin vielä tingattua ~6% agressiivisella tarjouksella, joka selkeästi oli myyjälle muuten todella houkutteleva, vaikka kauppahinnasta nipistettiinkin. Asunto olisi voinut jäädä ilman meidän tarjousta roikkumaan pitkäksikin aikaa ja ehkä siitä olisi voinut saada jopa 10% tingattua parin kuukauden päästä, mutta riskinä olisi sitten ollut se, että joku muu olisi sen saanut ennen meitä. Kun se omaan mieleen sopiva kohde löytyy, niin niitä viimeisiä euroja ei kannata miettiä.
 
Itse taas tarjosin kohtuullisen halutulla alueella sijaitsevasta ehkä hieman vähemmän haluttavasta kämpästä (suora sähkölämmitys) 20 kiloeuroa alle pyynnin ja tarjous meni läpi. Keksin kyllä parempaakin käyttöä noille rahoille.

Noin yleisellä tasolla paras neuvo on, että ei vaan kannata ikinä lukita itseään minkään hankinnan kanssa "pakkorakoon", vaan kannattaa säilyttää aina edes hieman vapausasteita siinä hommassa. Eli pitää huolen, että on rauhassa aikaa katsella niitä kämppiä ja Sen Yhden Alueen sijasta miettii vaikka pari-kolme aluetta, joita seurailee. Vähän kuten elinkumppanienkin kanssa, niin omakotitalot on toki uniikkeja, mutta jos ei ole ihan järjettömän tiukat kriteerit niin kyllä meille kaikille löytyy Sen Yhden Sielunkumppanin sijasta roppakaupalla niitä potentiaalisia mätsejä.

Ylipäätään kannattaa varsinkin ensi kertaa pappia kyydissä ollessa ihan rauhassa seurailla asuntomarkkinoita tovi, selailla paljon erilaisia kohteita, käydä potkiskelemassa renkaita, pyytää välittäjiltä kuntoraportteja ja sitten lueskella vähän minkä verran erilaiset remontit kustantaa jne. Tätä kautta pystyt pikkuhiljaa muodostamaan paremman yleiskuvan asuntojen kohtuullisesta hintatasosta ja myös perustelemaan ne alle pyyntihinnan tarjoukset paljon paremmin.
Komppaan, mutta viime vuosina on ollut vähän hullunmyllyä. Tuo tosiaan toimii kun markkina on normitilassa. Omaa taloa 2017 -> etsiessä oli kyllä aika helvetin vaikeaa raameilla: < 550 k€, pk-seutu, oma tontti tai ostomahdollisuus, rv yli 2000 (tai hyvin siisti kunto), maalämpö (tai rempattavissa sellaiseksi, eli vesikiertoinen lattialämmitys ja ei pohjavesialueella), 4 tai enemmän makkaria ja ei raskaasti liikennöidyn tien vieressä eikä lentomelualueella. Tuli seurattua Nurmijärveä, Vantaata, Espoota, Kirkkonummea, Sipoota ja Järvenpäätä. Ihan kaikki ehtoihin osuvat menivät alle viikossa ellei niissä ollut jotain selvää vikaa. Siinä kohtaa kun oli kaksi vuotta käynyt n. 10:ssä näytössä, joissa jokaisessa ovella sanottiin että tästä on jo hintapyynnin täyttävä tarjous sisällä (parissa oli jo ensinäytössä menossa tarjouskilpa ja välittäjä sanoi suoraan että ei kannata edes +10 % tarjota), oli jo valmis tarjoamaan sopivasta talosta suoraan pyynnin verran. Sopivia taloja oli kyllä useinkin myynnissä, mutta porukan ostokiima oli tasolla > 9000.

Noin 450 k€ tästä maksettiin ja koronadipin jälkeen naapurista meni päivissä vastaava talo 595 k€ hintapyynnillä.

Nyt vastaavaa taloa saisi noilla spekseillä ehkä paremmin.

Ei kannata kiireellä ostaa, se ensimmäinen ohi menevä tuskin oli se paras, mutta kyllä sen ajan kanssa oppii mikä markkinatilanne on niissä oman toiveen mukaisissa taloissa. Ei ole paha jos sopivan löytämiseen meneekin vuosi kun katsoo muita kuin kerrostalokämppiä.
 
Me taas koitettiin maaliskuussa tarjota PK-seudun paritalonpätkästä 3k€ alle pyynnin. Homma meni tarjouskilvaksi toisen kiinnostuneen pariskunnan kanssa. Olivat välittäjän mukaan tarjonneet huomattavasti yli pyynnin, mutta heillä oli oman asunnon myynti ehtona. Tultiin lopulta vastaan 1k€ pyyntihinnan yli ja myyjät hyväksyivät sen, ilmeisesti koska toisen tarjoajan ehto suurempi riski. EI jäänyt harmittamaan, enemmän olisi vituttanut jos ei olisi kämppää saatu, koska täytti asetetut kriteerit täysin ja todella toimiva pohjaratkaisu.
 
Mikä on nykyään etiketti omakotitalosta tarjousta jättäessä? Joku neuvo muinoinaan oli 5-10% mutta se ei taida enää pitää paikkansa. Asiaan vaikuttaa tietenkin moni seikka kuten sijainta. PK-seudulla pystyy tinkaamaan luultavasti todella vähän, verrattuna johonkin landeen jossa myyntiajat venyvät. Jätin juuri tarjouksen kohteesta Kouvolasta jossa ei ole yhtään mitään muuta vikaa(ennen kuntotarkastusta) kuin valokuitu puuttuu ja se on Kouvolassa. Valokuidun asennus on 2500 euron arvoinen. Luonnollisesti tuo pois, heitin vielä kännissä ja läpällä vähän bonusta ja jäi vähän vajaa 5% eli yhteensä 14k. Ajattelin kokeilla kepillä jäätä. Aloitetaan rohkeasti, myyjä tuskin ottaa nokkiinsa ja ei ole edes valmis neuvottelemaan. Olemme valmiita maksamaan enemmänkin, jotenkin ei tälläinen muutamalla tonnilla nyplääminen tunnu itselle yhtään mieluisalta.

Me laskettiin arvio tulevien remonttien hinnasta että kodista saa meille mieluisan ja vähennettiin se pyyntihinnasta :) lähti n. 8 %.

Jos myyjä on tosissaan eikä muita kiinnostuneita ole näkyvissä niin kyllä sieltä joku vastatarjous tulee.
 
Me laskettiin arvio tulevien remonttien hinnasta että kodista saa meille mieluisan ja vähennettiin se pyyntihinnasta :) lähti n. 8 %.

Jos myyjä on tosissaan eikä muita kiinnostuneita ole näkyvissä niin kyllä sieltä joku vastatarjous tulee.
Tuossa vähän aikaa sitten hinnat ja kysyntä eivät oikein perustuneet mihinkään. Aina voi koittaa järkeillä fiksua hintaa, mutta erityisesti isoimman asuntokiiman aikaan oli noita todella huonokuntoisiakin taloja myynnissä ja hinta silti aika kova. Tai sitten ihan ok kohde, vain lievä ylihinta, mutta myyjällä oli varaa valita niin että esim. kunnosta ehtoja asettamalla putosi pois, vaikka tarjosi yli pyynnin.

Yksi mitä en itse tajunnut oli myynti-ilmoituksessa purkukuntoiseksi merkatut vanhat pikkutalot, joissa oli esim. 100t enemmän hintaa kuin pelkällä tontilla ko. alueella. 50-60 neliön rintamamiestalo ei välttämättä ole niin arvokas lähtökohta, että kannattaisi rempata ikuisesti. Jäi itselläkin ostamatta, kun laskee, että olisi pieni postimerkkitontti hometaloineen 190t ja päälle vielä esim. 10t purkukustannuksia. Vastaavan kokoisia tontteja uusilta asuntoalueilta 50-70 tonnilla. Hiukan enemmän maatöitä ja istuttamista, mutta sillä 150t erotuksella tekee jo paljon. Uusille alueille tulee kuitukin rajalle kun vanhalla alueella voi joutua odottamaan pitkään. Kaipa se logiikka sitten on, että alue on mieluinen ja DIY-mies remppaa siitä neljän hengen perheelleen idyllisen pikkutalon ja myöhemmin arkkitehtuurin erikoisosaajana tyylikkään lisäosan perheen ja harrastusten laajentuessa.

Paremmissa kohteissa lisähinta ei harmita niin paljon, kun siitä voi remppaamalla saada hyvän.
 
Joo, Korona-aikaan kämppien pyynnit olivat monesti ihan levottomia. "Tässä ois tämmöinen peruskuntoinen 60-luvun rötiskö suorasähkölämmityksellä, johon pitäisi pikimmiten tehdä sadan tonnin edestä remppaa. Kyllä minun mielestäni tästä voi ihan hyvin pyytää melkein saman kuin pari vuotta sitten alueelle valmistuneesta maalämpötalosta".

Mutta vielä tuota edellistä viestiäni sivuten, se markkinoiden rauhassa kyttäily toisaalta mahdollistaa myös sen, että tunnistaa sitten ne helmet ja pystyy tarvittaessa toimimaan hyvinkin nopeasti ja vaikka tarjoamaan yli pyynninkin jos kaikki on muuten kohdillaan. Lähinnä ei kannata lähteä täysin uutena ummikkona raivokkaaseen tarjouskilpailuun heti ensimmäisestä kämpästä johon yhtään tykästyy.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa vähän aikaa sitten hinnat ja kysyntä eivät oikein perustuneet mihinkään. Aina voi koittaa järkeillä fiksua hintaa, mutta erityisesti isoimman asuntokiiman aikaan oli noita todella huonokuntoisiakin taloja myynnissä ja hinta silti aika kova. Tai sitten ihan ok kohde, vain lievä ylihinta, mutta myyjällä oli varaa valita niin että esim. kunnosta ehtoja asettamalla putosi pois, vaikka tarjosi yli pyynnin.

Yksi mitä en itse tajunnut oli myynti-ilmoituksessa purkukuntoiseksi merkatut vanhat pikkutalot, joissa oli esim. 100t enemmän hintaa kuin pelkällä tontilla ko. alueella. 50-60 neliön rintamamiestalo ei välttämättä ole niin arvokas lähtökohta, että kannattaisi rempata ikuisesti. Jäi itselläkin ostamatta, kun laskee, että olisi pieni postimerkkitontti hometaloineen 190t ja päälle vielä esim. 10t purkukustannuksia. Vastaavan kokoisia tontteja uusilta asuntoalueilta 50-70 tonnilla. Hiukan enemmän maatöitä ja istuttamista, mutta sillä 150t erotuksella tekee jo paljon. Uusille alueille tulee kuitukin rajalle kun vanhalla alueella voi joutua odottamaan pitkään. Kaipa se logiikka sitten on, että alue on mieluinen ja DIY-mies remppaa siitä neljän hengen perheelleen idyllisen pikkutalon ja myöhemmin arkkitehtuurin erikoisosaajana tyylikkään lisäosan perheen ja harrastusten laajentuessa.

Paremmissa kohteissa lisähinta ei harmita niin paljon, kun siitä voi remppaamalla saada hyvän.

Itse rempaan ja aika paljon laajennan nyt 50-luvun rintamamiestaloa, siinä ja siinä onko kannattavaa mutta hyvinä puolina tässä talossa on iso kohtuukuntoinen kellari jossa tekninen tila ja kellarissa voi kuljettaa veden ja sähkön joka suuntaan, muut osat asuttavassa kunnossa ja oman kaksiosaisen suunnitelman pohjalta voidaan käytännössä asua koko ajan. Ja lisäksi tontilla on niin paljon rakennusoikeutta ettei jokaisen neliön hyödyllisyyttä tarvitse kovin tarkkaan miettiä vaan voi jättää jotkut vanhat tilat enemmän kauttakulkutiloiksi tarvittaessa.

Mutta noin muuten peruskorjattavat omakotitalot ovat kyllä herkästi purkukohteita ellei pintaremontilla/sellaisenaan säilytettävää tilaa juuri ole. Ja varsinkin jos rakennusoikeuskin on rajallinen niin että jotenkin voisi rajoittaa peruskorjaamista ja laajentamista.
 
Oma asunto ostettiin just vähän aikaa sitten ja sen hintapyynti oli jo lähtökohdiltaan todella hyvä ollen kaupungin edullisin erillis- tai omakotitalo neliöhinnaltaan, joka on rakennettu 2000-luvulla.

Ihan mielenkiinnosta, jos neliöhinta oli kaupungin edullisin niin oliko kaupunginosa myös se josta halusitte talon ostaa? :D Ainakin pk-seudulla kaupunginosien neliöhinnat jakautuu niin että hyvin syrjään joutuu lähtemään jos kaupungin edullisimman neliöhinnan haluaa, tai sitten jos Westendistä saa omakotitalon Kalajärven neliöhinnalla niin on tosiaan pyynti kohdallaan.
 
Itse rempaan ja aika paljon laajennan nyt 50-luvun rintamamiestaloa, siinä ja siinä onko kannattavaa mutta hyvinä puolina tässä talossa on iso kohtuukuntoinen kellari jossa tekninen tila ja kellarissa voi kuljettaa veden ja sähkön joka suuntaan, muut osat asuttavassa kunnossa ja oman kaksiosaisen suunnitelman pohjalta voidaan käytännössä asua koko ajan. Ja lisäksi tontilla on niin paljon rakennusoikeutta ettei jokaisen neliön hyödyllisyyttä tarvitse kovin tarkkaan miettiä vaan voi jättää jotkut vanhat tilat enemmän kauttakulkutiloiksi tarvittaessa.

Mutta noin muuten peruskorjattavat omakotitalot ovat kyllä herkästi purkukohteita ellei pintaremontilla/sellaisenaan säilytettävää tilaa juuri ole. Ja varsinkin jos rakennusoikeuskin on rajallinen niin että jotenkin voisi rajoittaa peruskorjaamista ja laajentamista.
Aivan. Esim. Turussa rakennusoikeutta on aika niukasti tonteilla ja noissa voi vielä olla sellaisia hankaluuksia, että vanhat rakennukset on osin rakennettu naapurin puolelle. Sitten onkin pieni ongelma, jos uusilla pitäisi olla useampi metri väliä tontin reunaan. Eli tontti voi olla osin käyttökelvoton uudisrakentamiseen. Kaavan muutokseen voi kulua vuosi ja tuloksesta ei ole takeita.

Vanhan pitämisessäkin on ongelmana, että kellariin tehtyyn autotalliin ei mahdu edes pikkuauto ja ramppi kellariin on älyttömän jyrkkä. Savimaalle kun rakennettu, pitäisi kosteuden kanssa tehdä jonkin verran töitä, että saa esim. kellaritilat käyttöön. Tuossa yhdessä mitä itse katselin pari vuotta sitten oli tosiaan kaivettu talon alta valtava määrä maata pois ja tuotu uutta tilalle. En silti ollut ihan vakuuttunut kunnosta, kun alakerran varastotiloissa haisi vähän ummehtuneelta.
 
Jos remontti ei pelota niin pakkohuutokaupoissa on halvalla asuntoja. Valikoima vaan ei ole vieläkään kovin hyvä paikkakunnna suhteen.
Näissäkin on jännä, millaisia hintavarauksia huutokaupalla on. Tuossa oli Kaarinassa "vastaava" vanha talo 86 000+ euron minimihinnalla ja päälle maksamattomat vesilaskut. Kun kuntoraporttia lukee, kuulostaa melko työmaalta. Kaipa tässäkin kyse että yhden jätekasa on toisen aarre.. no, kaipa tuossakin 2300 neliön tontti selittää hintaa, mutta junaradan vieressä ei ole ihan paras sijainti. Kun vielä on riskinä, että tunnin juna vie osan pihasta pois.

edit: Niin, ja oma vaiva sitten vielä häätää pois edelliset asukkaat.
 
Viimeksi muokattu:
Näissäkin on jännä, millaisia hintavarauksia huutokaupalla on. Tuossa oli Kaarinassa "vastaava" vanha talo 86 000+ euron minimihinnalla ja päälle maksamattomat vesilaskut. Kun kuntoraporttia lukee, kuulostaa melko työmaalta. Kaipa tässäkin kyse että yhden jätekasa on toisen aarre.. no, kaipa tuossakin 2300 neliön tontti selittää hintaa, mutta junaradan vieressä ei ole ihan paras sijainti. Kun vielä on riskinä, että tunnin juna vie osan pihasta pois.
Aivan älytön. Tontilleko laskevat noin paljon arvoa vai mille? Tuossa Turengin tapauksessa se oli 6 100,00 € joka on ylitetty kirkkaasti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 636
Viestejä
4 552 869
Jäsenet
75 038
Uusin jäsen
Vauhtihirmu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom