Asunnon ostaminen ja asuntolaina

En itse ja asiassa tiedä miten tuo toimii JOS taloyhtiö omaa vaikka teoriassa sen 100 asuntoa ja vaikka 99 kpl on tontin lunastanut itselleen mutta 1kpl ei. Eli tontti on vuokralla. Mitä sitten tapahtuu JOS tontin ostamis mahdollisuus jossain vaiheessa päättyy? Eli maksaako se yksi ja ainoa asukas sitten kaikki vuokraan menevät menot? (OK, silloin tietysti yhtiökokouksessa päätetään ostaa se tontti itselleen ja se yksi henkilö maksaa yhtiölle sitä tontin vuokraa mitä nostetaan vaikka se 7% per vuosi kunnes tajuaa ostaa sen tai muuttaa pois ja uusi ostaa sen). Mutta jos vaikka 40% on ostanut maan (tontin) itselleen?

Valinnaisessa vuokratontti on sopimus maanomistajan ja As Oy kanssa, määräaikainen vuokra-aika ja lopuksi lunastus. Tontti päätyy siten lopuksi aina kokonaan As Oylle.

Lunastamalla tonttiosuuden osakas ei saa tonttia vaan se on edelleen As Oyn. Tonttiosuuden lunastanut osakas vapautuu tonttivuokrasta.

Esimerkin 40% lunastanut osuuden: kokonaisvuokra jokin summa x. As Oy maksaa vuokraa maanomistajalle 0,6x, As Oy jyvittää kulut osakkaiden kesken jotka eivät ole osuuttaan vielä lunastanut.

Vuokra-ajan jälkeen As Oy lunastaa loput osuudet tontista ja päättää kuinka kulut katetaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo on sinänsä mielenkiintoinen ongelma. Oikeastihan tietysti jos taloyhtiöllä on mahdollisuus ostaa se tontti itselleen ja tarpeeksi moni sen ostaa otaksun että yhtiökokouksessa asiaa käsitellään => sitten ne jotka EIVÄT ole maksaneet ja ostaneet sitä tonttia itselleen joutuvat maksamaan sitä yhtiölainaa minkä taloyhtiö ottaa ostaakseen sen tontin. Mutta edelleen jos joku/jotkut eivät sitä maksa se lankeaa muiden (myös niiden jotka ovat tontista maksaneet) maksettavaksi kunnes/ellei osaketta laiteta vuokralle tjsp.

Yksinkertaista, ei ole mitään mielenkiintoista. Taloyhtiö voi jyvittää yhtiölainan kulut vastikkeina osakkaille, jotka eivät ole lunastaneet tonttiosuuttaan. Luonnollisesti jos osakas ei vastikkeita maksa niin kaikki osakkaat ovat maksajina lyhyellä välillä, pitkällä välillä osakkeen haltuunotto tai osakkaan maksamat rästit tuo rahat takaisin.
 
Yksinkertaista, ei ole mitään mielenkiintoista. Taloyhtiö voi jyvittää yhtiölainan kulut vastikkeina osakkaille, jotka eivät ole lunastaneet tonttiosuuttaan. Luonnollisesti jos osakas ei vastikkeita maksa niin kaikki osakkaat ovat maksajina lyhyellä välillä, pitkällä välillä osakkeen haltuunotto tai osakkaan maksamat rästit tuo rahat takaisin.
Jos mennään haltuunottoon asti, niin siitä tulee tuloja, jos asunnon saa vuokralle. Vuokra ei välttämättä kata vastikekuluja. Pakkomyyntitilanteessa yhtiö on yksi velkojista ja sieltä tulee mitä tulee, jos mitään - riippuen siitä paljonko velallinen on velkaa ja mikä on velkojen prioriteetti.

Kummassakaan tilanteessa yhtiön osakkaat harvoin selviävät täysin kuivin jaloin.
 
Hesarissa taas esimerkkiä siitä minkä verran taloyhtiölainoja stressitestataan. 2020 yksin asuva uskonnon opettaja osti 413000 € kaksion jossa 145k€ käsiraha vanhan asunnon myynnistä ja loput yhtiölainaa. Nyt nettotulot ja vastike ovat sitten aika samalla tasolla.
 
Hesarissa taas esimerkkiä siitä minkä verran taloyhtiölainoja stressitestataan. 2020 yksin asuva uskonnon opettaja osti 413000 € kaksion jossa 145k€ käsiraha vanhan asunnon myynnistä ja loput yhtiölainaa. Nyt nettotulot ja vastike ovat sitten aika samalla tasolla.
Kukapa sitä stressitestaisi, taloyhtiö? Muut asukkaat kai voisi estää ostamasta, jos yhtiöjärjestyksestä löytyy sopivat rimpsut, mutta muuten ostamiseen riittää kun laittaa myyntihinnan tiskiin.
 
Hesarissa taas esimerkkiä siitä minkä verran taloyhtiölainoja stressitestataan. 2020 yksin asuva uskonnon opettaja osti 413000 € kaksion jossa 145k€ käsiraha vanhan asunnon myynnistä ja loput yhtiölainaa. Nyt nettotulot ja vastike ovat sitten aika samalla tasolla.
Se vielä puuttui että kyseessä olisi ollut matematiikan opettaja. Tuossa kyseisessä tapauksessa paska osui tuulettimeen maksimaalisesti, kun tuossakin eittämättä ollut se kahden vuoden lyhennysvapaa, eli viime vuonna samaan aikaan päättyi lyhennysvapaa ja Euribor nosti korkoa reilusti. Ja nyt tänä vuonna Euriborin nousu nostaa korkoa vielä reilusti.

Ensi alkuun taloyhtiölainasta piti maksaa vain korot. Rahoitus- ja hoitovastikkeen sisältävä yhtiövastike oli kokonaisuudessaan noin 500 euroa. Viime syksynä se nousi 1 900 euroon, ja elokuussa se nousee Tean arvion mukaan 2 200–2 400 euroon.
Nollakorkojen aikaa kesti liian kauan, niin monelle tuli luulo että se on uusi normaali ja että vastike on hamaan tappiin muutama sata euroa kuukaudessa. Noilla vastikesummilla katsotaan tosiaan, kenen perse kestää merivettä.

Oli juuri eilen kollegan kanssa puhetta että heillä nyt korkojen nousun myötä puolison kanssa lainan maksuerä on noin 2 800 EUR/kk. Asuvat Kalasataman Majakassa. Ei heillä nyt välitöntä paniikkia ole mutta kuulemma jos korot vielä nousevat, niin totesi, että pitänee alkaa katsella, josko kuitenkin siirtyisi töihin takaisin yksityiselle sektorille. Sen kun tietää että varsinkin tällä inflaatiolla julkisen puolen palkat jäävät pahasti jälkeen.

Paremman palkan turvin hän toivoo voivansa lunastaa taloyhtiölainan omaksi pankkilainakseen.
Auttaa toki jonkin verran, jos taloyhtiön hallitus ei ole kilpailuttanut lainaa, mutta jos on kilpailuttanut, niin se arviolta maksimissaankin 0,2-0,3 prosenttiyksikön ero lainan kokonaiskorossa ei näillä 4 % korkotasoilla enää tilannetta pelasta. Ja kun taloyhtiölaina on noin uusi, niin henkilökohtaisen lainan ottaminenkaan ei laina-aikaa monella vuodella pidennä. Meidän taloyhtiölainassa marginaali 0,5 prosenttia, niin tuosta ei kovin paljoa enää alemmas pääsisi henkilökohtaisella lainallakaan.

”Tiedostin toki itsekin, että riski asumiskulujen kasvuun on olemassa. Sitä en osannut odottaa, että korot nousisivat näin nopeasti.”

Silti hän pitää taloyhtiölainaa edelleen pikemminkin mahdollisuutena kuin uhkana.

”Kieltämättä hassua, mutta sen ansiosta saatoin muuttaa unelma-asuntooni, vaikka sen ei olisi pitänyt olla mahdollista.”
Aika monessa artikkelissa toisteltu tuota, että tiesi että kulut voivat nousta, mutta ei osannut odottaa että nousevat näin paljon. Eli eivät osanneet korkolaskentaa. Toki meilläkin taloyhtiön hallituksessa meni arvaus pieleen, kun viime vuoden keväällä euriborin noustua juuri plussalle, tuli pankista samantien tarjous lainan korkosuojaukselle (kiinteä korko 2,14 % plus marginaali, suojausaika 15 vuotta), jonka hylkäsimme sillä oletuksella, että emme uskoneet euroalueen ja joidenkin euromaiden taloustilanteesta johtuen euriborin nousevan 2-2,5 prosenttia korkeammalle.

EDIT:
On sentään sellaisiakin uudiskohteita, joissa ei ole yhtiölainaa lainkaan. Eipähän kukaan osta ylikallista asuntoa edullisella myyntihinnalla
 
Viimeksi muokattu:
Auttaa toki jonkin verran, jos taloyhtiön hallitus ei ole kilpailuttanut lainaa, mutta jos on kilpailuttanut, niin se arviolta maksimissaankin 0,2-0,3 prosenttiyksikön ero lainan kokonaiskorossa ei näillä 4 % korkotasoilla enää tilannetta pelasta. Ja kun taloyhtiölaina on noin uusi, niin henkilökohtaisen lainan ottaminenkaan ei laina-aikaa monella vuodella pidennä. Meidän taloyhtiölainassa marginaali 0,5 prosenttia, niin tuosta ei kovin paljoa enää alemmas pääsisi henkilökohtaisella lainallakaan.

Taloyhtiölaina voi olla 10 tai 15v pankista saa 25v+, jotta kyllä se kk kulut pienentää vaikka sitten saakin maksella käytännössä kahteen kertaa kämppänsä :D. Luulis, että kelpaa pankille kun sijainti taitaa kuitenkin olla ok.

Mut joo tossa näkee myös hyvin jos puskurit pistetty kämpään täysin. Mitään rahoituslaitosta ei kiinnosta et on tehnyt noin... Aina kannattaisi jättää käteispuskuria jos on pienituloinen. Menee duuni alta tai jotain muuta kuprua niin huonolla tuurilla kämppä menee vasaran alle kun sen arvo on romahtanut ja kuittaa nykyisen velkansa pois, mutta sinne jäi säästöt 150k...

Eipä tollasta yhtälöä voi kyllä edes pelata oikein 2k€ nettotuloilla 300-400k€ asunto...
 
Kun 2018 ostin rivarikämpän, olisi yhtiölainan marginaali ollut 1,6 %. Tai siis oli, kymmenisen sijoittajien ostamaa asuntoa oli joille tuo jäi maksettavaksi eikä heitä tuntunut kiinnostavan...
 
Kuinka kalliita ensiasuntoja porukka on yleensä ostellut (pk-seudun ulkopuolella)? 100k, 150k, 200k, ...?
 
Kuinka kalliita ensiasuntoja porukka on yleensä ostellut (pk-seudun ulkopuolella)? 100k, 150k, 200k, ...?
Haarukka on varmasti iso johtuen mm. ostajan iästä, palkkatasosta, ASP- vai normaalilaina, paikkakunnasta jne., joten "yleensä" voi olla vaikea määritellä.
Itsellä meni melko pitkään ensi asunnon oston kanssa (34v), joten varmasti ylittää keskitason. Hieman vajaa 245k autokatospaikan kanssa ja kuntana Tampere.
 
Kuinka kalliita ensiasuntoja porukka on yleensä ostellut (pk-seudun ulkopuolella)? 100k, 150k, 200k, ...?

2021: Noin puolet asuntolainoista otetaan yksin (niin tein itsekin, eli omiin nimiin vaikka parisuhteessa)
"
Osuuspankissa yksin ensiasuntoa varten otetut lainat olivat toissa vuonna keskimäärin 115 000 euroa ja viime vuonna 125 000 euroa.
"
+ 2018 artikkelista:
"
Huoneistomarkkinoiden kiinteistönvälittäjän Arto Kosken mukaan ensiasuntojen hinnat ovat nousseet. Ne osuvat nyt keskimäärin 150 000–200 000 euron hintahaarukkaan. Eniten ostetaan kerrostalo- ja rivitalo-osakkeita.
"
Yleensä summa on hieman korkeampi JOS asuntolainaa ottavalla on myös lapsi/lapsia. Lukemma noin kolmannes asuntolainoista on ensiasuntoa varten ja keski-ikä on noin 30 vuotta.

Monesti (ei tietysti aina) tilanne ja ns. kannustin on se parisuhde / sen yhteisen asunnon etsiminen joten etsitään jotain kaksio-kolmio tyyppistä ja itsekin voin vahvistaa sen että laina oli tietysti alle mutta noin 150k arvoinen asunto tuli hankittua vaikka siitä saikin jonkun verran hintaa tingittyä alas ja nyt noin 9½ vuotta asumisen jälkeen ikkuna ja maalämpöremontti tehtynä on arvo noussut ihan mukavasti.

Tämä oma kokemus on Pirkanmaan alueelta, eli tietysti tilanne varmaan vaihtelee hintojen mukaan.
2010 kirjoitettu artikkeli kertoo että:
"
Länsi-Suomessa ensiasunnon koko on keskimäärin 70 neliömetriä, kertoo Kiinteistömaailman tutkimus. Ensiasunnon keskimääräinen hinta on Länsi-Suomessa noin 110 000 euroa.
Tyypillisin ensimmänen omistusasunto on kerrostalokaksio tai kolmio. Ensiasunnon ostajat tekevät tällä hetkellä lähes kolmanneksen kaikista asuntokaupoista.

Tyypillinen ensimmäisen omistusasunnon ostaja on työssäkäyvä ja lapseton alle kolmekymppinen, joka on asunut aiemmin vuokralla ja muuttaa yhdessä kumppaninsa kanssa.

"

Hieman on siis ehkä tilanne muuttunut, eli hieman suurempi asunto itsellä, hieman iäkkäämpänä hankittu sekä hieman kalliimpi (eikä kerrostalosta).
 
Jaa ihmeessä jos on jotain tarkempaa analyysiä asuntomarkkinoista. Suomessa on kasvava reservi myymättömiä mummonmökkejä (pari vuotta sitten luku taisi olla jo 350t). Etuoven uusimmissa ilmoituksissa vähemmän näkyy siitä. Vertaan lähinnä siihen mitä luku ollut viime vuosina. Noissa luvuissa on vuodenajan mukaan pientä fluktuaatiota, mutta nyt tänä vuonna ainakin suunta ollut vaan nouseva eikä vielä laskua näy.

Noi prosentit mitä viittasin oli uudiskohteet/kaikki ilmoitukset. Tampereella tuntuu tosiaan olevan kaikkien ylikuumentunein tilanne, puolet myynnissä olevista on uudisasuntoja. Toki aina tuolla on hieman kohteita jotka ovat vasta ennakkomarkkinoinnissa, mutta näistä ei aina ole jokaista asuntoa listattu vaan muutama esimerkki.

Eli asuntoja on vaan rakennettu todella ahkeraan tässä reilu 10 vuotta.

Espoo, Vantaa Helsinki olen katsonut tuolla ulosoton kohteita. Useampi on mennyt niin ettei ole tullut tarpeeksi suuria tarjouksia, niin niitä ei ole myyty. Turussa näyttää menevän kaupaksi. Toisin kuin voisi luulla, ulosotossa ei tunnu olevan kovin suurta määrää asuntoja/taloja ainakaan vielä.
 
Kun 2018 ostin rivarikämpän, olisi yhtiölainan marginaali ollut 1,6 %. Tai siis oli, kymmenisen sijoittajien ostamaa asuntoa oli joille tuo jäi maksettavaksi eikä heitä tuntunut kiinnostavan...

Kyllä sijoittajaa yleensä marginaali kiinnostaa, heillä tilannetta muuttaa se että saavat koko rahoitusvastikkeen vähennettyä vuokratuottojen veroista. Tämän takia sijoittajia kiinnostaa kohteet joissa yhtiölainan osuus on suuri vaikka joutuisivatkin maksamaan korkeampaa marginaalia.

Sitten on vielä viime vuosina yleistynyt sijoittaminen missä ostetaan uudiskohde jossa korkea taloyhtiön lainan osuus mutta jossa lainaa aletaan lyhentämään vasta parin-kolmen vuoden päästä.. siihen vuokralainen ja myydään kohde pois (voitolla) ennen rahoitusvastikkeen nousua.
 
Sitten on vielä viime vuosina yleistynyt sijoittaminen missä ostetaan uudiskohde jossa korkea taloyhtiön lainan osuus mutta jossa lainaa aletaan lyhentämään vasta parin-kolmen vuoden päästä.. siihen vuokralainen ja myydään kohde pois (voitolla) ennen rahoitusvastikkeen nousua.

Tuollaista "sioittamista" se on monella tuulipuvulla ollut viime vuosina. Eli asunto ostetaan jollakin 80 prosentin yhtiölainalla ja 2-3 vuoden lyhennysvapaat alkuun. Siksi aikaa asunto vuokralle ja sitten kun lyhennysvapaat loppumassa niin asunto myyntiin ja kuitata siitä vielä se kenties 9 prosenttia voittoa asunnon velattomasta hinnasta laskettuna.

Homma toiminut hyvin niin kauan aikaa kun korot olleet nollassa, asuntojen hinnat nousseet ja asunnoille löytyy helposti ostaja. Nyt kun nuo kaikki on menneet mönkään, niin tilanne voi olla sellainen ettei asunnosta saa edes sitä määrää myytäessä mikä on asunnon yhtiölainan määrä. Korot myös raketoineet ja lainakulut kasvaneet todella paljon. Sehän voi olla että joku lähihoitaja-"sioittaja" joutuu maksamaan 2000+ euroa kuussa erilaisia vastikkeita ja lainakuluja jostain kaksiosta Vantaalla. Ja vuokratuottoa saa tonnin kuussa. Hurjimmilla "sioittajilla" voi olla vaikka neljä tuollaista velkaloukkua hommattuna eli pitäisi jostain kaivella lähihoitajan liksalla 4000 euroa kuussa omaa rahaa "sioitusasuntojen" menoihin. Taloyhtiökin tuossa on lirissä jos joku ei voi niitä vastikkeitaan maksaa kun niitä ei saa kuitattua sillä että asunnon ottaa haltuun ja pistää vuokralle vaan naapurit "pääsevät" siinä maksajan rooliin.
 
Parhaimmillaan yhtälöön vielä lisätään tyhjät kuukaudet kun ei tule edes vuokratuloja.. juuri katsoin oikotietä niin pelkästään Helsingissä on vuokrattavana yli 1100 yksiötä/kaksiota joissa vuokra alle 850€/kk.. Alkaa valinnanvataa löytymään.
 
Kuinka kalliita ensiasuntoja porukka on yleensä ostellut (pk-seudun ulkopuolella)? 100k, 150k, 200k, ...?

itse en ollut ensiasunnon ostaja, mutta puoliso oli. Ja pikkasen päälle 150t otettiin yhteensä.

Siinä mielessä ehkä vähän erikoisia asunnon ostajia, että tingittiin neliöistä ja ei edes lähdetty selvittämään maksimi lainaa (olisi ollut n.250t tasolla) pankista. Ja muiden mielestä muutettiin mukuloiden kanssa ihan liian pieneen asuntoon.

Tärkeää oikeastaan oli lasten turvallinen koulumatka ja ettei remppaa juurikaan tarvitsisi tehdä keittiössä ja kylppärissä. Ja että laina voitaisiin hoitaa vaikka toiselta lähtisi työ. Ja ettei kauheasti jouduttaisiin tinkimään jos korot lähtisivät raketoimaan (ja lähtihän ne).

yksi tuttavapariskunta hankki taas ensiasunnoksi 240k kämpän täältä Helsingin ulkopuolelta.
 
Tänää pitäisi päättää ennen tulevaa asuntolainan korontarkistusta, että haluammeko vaihtaa 12kk euriborin 3kk:een. Hieman tuo tietysti mietityttää, mutta fiilis on että kolmeen vaihtuu.
 
Tänää pitäisi päättää ennen tulevaa asuntolainan korontarkistusta, että haluammeko vaihtaa 12kk euriborin 3kk:een. Hieman tuo tietysti mietityttää, mutta fiilis on että kolmeen vaihtuu.
Kannattaa niitä numeroita pyöritellä laskimella ja arvailla eri skenaarioita. Keskuspankeillahan ollut taas vähän haukkamaisempaa puhetta, kun pankkien mahdolliset ongelmat eivät ainakaan vielä ole nousseet pintaan.

Itse jätin vaihtamatta lyhyempään, kun minkäänlaisen merkittävän hyödyn saaminen olisi edellyttänyt korkojen suht vauhdikasta laskemista seuraavan 12 kk aikana. Asp-laina ja kohtalaisen maltillinen määrä lainaa (68te).
 
Alkaa olla aika hankalia nämä yhtälöt uudehkon kämpän osto pk-seudulta vs vuokra-asuminen. Vaikka rajaisi haun kaupungin vuokratontteihin, ja kiilaisi pois valinnaiset vuokratontit, tulee silti lähes kaikissa yhtälöissä vastikkeet + lainan korko suunnilleen samanhintaiseksi kuin vastaavantyyppisen kohteen vuokraus. Yleensä kalliimmaksikin, mitä nyt on hakuja tehnyt. Sitten kun vielä laittaisi sen säästyneen käsirahan osake-/korkosijoituksiin ja osittain säästötilille...

Pitkällä tähtäimellä taitaa vuokra-asumisessa hävitä taloudellisesti aina, mutta onhan sillä vapaudella muuttaa miten haluaa myös arvonsa.
 
Tänää pitäisi päättää ennen tulevaa asuntolainan korontarkistusta, että haluammeko vaihtaa 12kk euriborin 3kk:een. Hieman tuo tietysti mietityttää, mutta fiilis on että kolmeen vaihtuu.

Mitä ylempänä mainittiin pitää paikkansa. Eli vaikka yleensä "aina" on järkevää vaihtaa korko pienempään se ei ole kuitenkaan aina oikeasti olekaan se järkevin vaihtoehto:

- Miten pitkään lainaa on jäljellä? On aika suuri ero onko laina juuri otettu ja kyseessä ensimmäinen korontarkistus vai onko laina jo vanha ja kyseessä olisi viimeisin tarkistus.
- Joutuuko vaihdosta maksamaan jotain mahdollisesti satoja euroja tai enempi, muuttuuko samalla myös korko % ylemmäs?
- Paljonko sitä lainaa on euromääräisesti jäljellä, puhuttaessa tuhansista tai kymmenistä tuhansista vs sadoista tuhansista tai miljoonista päästään ihan eri yhtälöön pienilläkin muutoksilla.
- Mikä on oma tilanteesi, onko puskuria, onko työpaikka miten turvallinen, oletko ehkä joutumassa työttömäksi ja joudut ehkä myymään kämpän vuoden sisällä jne.
- Mikä on nykyinen korko % sekä aika mikä siinä on jäljellä + miten se muuttuisi (esim. jos pankki tarjoaa 3kk korkoa ja sinulla olisi vielä lähes 12kk "nollakorkoa" jäljellä jne)


Esim. itselläni nyt 6kk euribor enkä jaksa maksaa siitä että se vaihtuisi 3kk koska lainaa maksettu karvan alle 10v ja lainaa jäljellä suhteessa todella vähän muutamia kymmeniä tuhansia ja aikaa sen rapiat 15v. Tosin jos nyt olisi 12kk Euribot ja sen saisi vaihdettua ilman välirahaa tai korkoprosentin muutosta 3kk Euriboriin tietysti sen vaihtaisi.

Alkaa olla aika hankalia nämä yhtälöt uudehkon kämpän osto pk-seudulta vs vuokra-asuminen. Vaikka rajaisi haun kaupungin vuokratontteihin, ja kiilaisi pois valinnaiset vuokratontit, tulee silti lähes kaikissa yhtälöissä vastikkeet + lainan korko suunnilleen samanhintaiseksi kuin vastaavantyyppisen kohteen vuokraus.

Pitkällä tähtäimellä taitaa vuokra-asumisessa hävitä taloudellisesti aina, mutta onhan sillä vapaudella muuttaa miten haluaa myös arvonsa.

Itse ainakin ajattelen asian siten että jos pitäisi lyheksi aikaa muuttaa asumaan johonkin vuokraisin sen.

Mutta jos "tietäisin" että tulen asumaan siellä 20+ vuotta (eikä asunto ole muuttotappio paikassa mistä pahimmillaan siitä ei pääse oikeasti edes eroon jos pahimmillaan edes seurakunta tms. ei ota sitä ilmaiseksi vastaan) pyrkisin ostamaan mukavan (sekä tarpeeksi tilavan) asunnon.

Tietysti on olemassa erilaisia elämäntilanteita enkä sano että tämä olisi paras taktiikka kaikille. Esim. vaimon ja 8 lapsen kanssa voi olla vaikeaa löytää vuokra-asuntoa joka olisi tarpeeksi tilava omiin tarpeisiin.

Toki aina on myös se teoreettinen tilanne ja muistan yhden sellaisen itsekin missä opiskelija asuu vuokralla jonkun mukavan mummon omistamassa kämpässä ja maksaa ns. naurettavan halpaa vuokraa mitä ei "tarkisteta ikinä".

Tiedän myös että osa oikeasti tienaa ihan hyvin sillä että muuttaa aina parin-kolmen vuoden välein ostaen aina uudesta rakennuksesta hieman paremman kämpän ja myyden entisen voitolla koskaan maksamatta muuta kuin lainan korkoja ja jättäen taloyhtiölainat ja vastaavat seuraavan omistajan kontoille.

Itse koen muuttamisen kuitenkin sen verran stressaavaksi että en todellakaan haluaisi ryhtyä moiseen, lisäksi se ihan todellinen mahdollisuus että sitä asuntoa ei saisikaan myytyä on olemassa ja mielestäni varsinkin nyt kun korot nousevat on kasvanut.
 
Viimeksi muokattu:
Korontarkistus osuu tämän kuun lopulle ja tänään sain OP:lta vastauksen kyselyyn 12kk -> 3kk euriborin muutoksesta. Myös täällä onnistui 200€ muutosmaksun hinnalla ja marginaali pysyy samana (koitin jopa vähän tingatakkin).

Tällä hetkellä marginaali 0,55% + euribor 12kk. Laina-aika 27v. Lainamäärä 240k.

Onneksi tuli kysyttyä asiaa hyvissä ajoin, nimittäin ainakin tämän alueen OP:n konttorilta sanottiin, että muutoksesta pitää ilmottaa 2 viikkoa ennen korontarkistuspäivää.
 
Sen verran pitää mainita itsekin, että pari viikkoa sitten oli koron tarkistus ja samaan yhteyteen kilpailutin lainan. Nykyinen pankki, OP, tarjosi 3kk euribor ja marginaali tippui 0,6 -> 0,4, joten oli todennäköisesti ihan fiksu veto. Joka tapauksessa kannattaa aina kysyä/kilpailuttaa.
 
Korontarkistus osuu tämän kuun lopulle ja tänään sain OP:lta vastauksen kyselyyn 12kk -> 3kk euriborin muutoksesta. Myös täällä onnistui 200€ muutosmaksun hinnalla ja marginaali pysyy samana (koitin jopa vähän tingatakkin).

Tällä hetkellä marginaali 0,55% + euribor 12kk. Laina-aika 27v. Lainamäärä 240k.

Onneksi tuli kysyttyä asiaa hyvissä ajoin, nimittäin ainakin tämän alueen OP:n konttorilta sanottiin, että muutoksesta pitää ilmottaa 2 viikkoa ennen korontarkistuspäivää.

Saako kysellä mistäpäin asuntolaina? Täällä Etelä-Karjalassa OP ei tarjoa kirveelläkään asuntolainaa yli 25 v.
 
Saako kysellä mistäpäin asuntolaina? Täällä Etelä-Karjalassa OP ei tarjoa kirveelläkään asuntolainaa yli 25 v.

Kainuun OP:sta. Tarjosivat ihan itse, kun oli puhetta laina-ajasta ja mainitsivat, että 27 vuotta tällä hetkellä maximit heillä (2022 heinäkuussa)
 
Lopulliseksi uuden asuntolainan marginaaliksi tuli 0,4 % + Euribor 3 kk. Pankkina Pohjois-Karjalan OP. Laina on nyt nostettu ja palvelu ainakin tähän mennessä aivan eri tasoa kuin Nordealla jonka asiakkuuden lopetan. Jännä miten asiat ovat kääntyneet ajan kanssa, reilut kymmenen vuotta sitten ensiasuntoa ostaessa Nordealla oli ihan tavallisille asiakkaille henkilökohtainen pankkineuvoja johon sai yhteyden ja palvelu oli parempaa kuin muilla, nyt ei ole tietoakaan sellaisesta vaan asiakaspalvelu on liukuhihnamaista ilman varsinaista neuvottelun tuntua ja vastausviiveet pitkiä.

Kainuun OP:sta. Tarjosivat ihan itse, kun oli puhetta laina-ajasta ja mainitsivat, että 27 vuotta tällä hetkellä maximit heillä (2022 heinäkuussa)

Erikoista vaihtelua, vai onko asiakaskohtaista, meille oikein erikseen myivät 30 vuoden asuntolainaa vaikka ilmoitin halukkuudesta hieman lyhyempään laina-aikaan...
 
Lopulliseksi uuden asuntolainan marginaaliksi tuli 0,4 % + Euribor 3 kk. Pankkina Pohjois-Karjalan OP. Laina on nyt nostettu ja palvelu ainakin tähän mennessä aivan eri tasoa kuin Nordealla jonka asiakkuuden lopetan. Jännä miten asiat ovat kääntyneet ajan kanssa, reilut kymmenen vuotta sitten ensiasuntoa ostaessa Nordealla oli ihan tavallisille asiakkaille henkilökohtainen pankkineuvoja johon sai yhteyden ja palvelu oli parempaa kuin muilla, nyt ei ole tietoakaan sellaisesta vaan asiakaspalvelu on liukuhihnamaista ilman varsinaista neuvottelun tuntua ja vastausviiveet pitkiä.



Erikoista vaihtelua, vai onko asiakaskohtaista, meille oikein erikseen myivät 30 vuoden asuntolainaa vaikka ilmoitin halukkuudesta hieman lyhyempään laina-aikaan...
Haha meillä taas aivan päinvastainen tilanne etelässä OP:n kanssa (vaikka olen ollut koko elämäni asiakas) ja mihin kasattiin ASPit puolison kanssa. Paskat lainaehdot ja palvelu minimaalista, tuntui ettei heitä kiinnosta. Laina otettiin sitten S-pankilta ja varmaan lähitulevaisuudessa siirretään kaikki pankkipalvelut sinne. Kai se sitten on vaan kiinni siitä kuka vastaa luuriin.
 
Haha meillä taas aivan päinvastainen tilanne etelässä OP:n kanssa (vaikka olen ollut koko elämäni asiakas) ja mihin kasattiin ASPit puolison kanssa. Paskat lainaehdot ja palvelu minimaalista, tuntui ettei heitä kiinnosta. Laina otettiin sitten S-pankilta ja varmaan lähitulevaisuudessa siirretään kaikki pankkipalvelut sinne. Kai se sitten on vaan kiinni siitä kuka vastaa luuriin.

Osuuspankit on alueesta riippuen täysin eri yrityksia ja eri henkilöt palvelee, näköjään ilmenee tällä tavalla. Mekin tosin asutaan eteläisessä Suomessa, mutta pankin sijainnilla ei ole mitään merkitystä kun minkä tahansa voi valita eikä konttorilla tarvitse käydä.

S-Pankki olisi ollut kakkosvaihtoehto hinnoittelun ja palvelun puolesta mutta viimeaikaiset tietoturvasekoilut ei oikein innosta laittamaan henkilökohtaista taloutta sinne.
 
Alkaa olla aika hankalia nämä yhtälöt uudehkon kämpän osto pk-seudulta vs vuokra-asuminen. Vaikka rajaisi haun kaupungin vuokratontteihin, ja kiilaisi pois valinnaiset vuokratontit, tulee silti lähes kaikissa yhtälöissä vastikkeet + lainan korko suunnilleen samanhintaiseksi kuin vastaavantyyppisen kohteen vuokraus. Yleensä kalliimmaksikin, mitä nyt on hakuja tehnyt. Sitten kun vielä laittaisi sen säästyneen käsirahan osake-/korkosijoituksiin ja osittain säästötilille...

Pitkällä tähtäimellä taitaa vuokra-asumisessa hävitä taloudellisesti aina, mutta onhan sillä vapaudella muuttaa miten haluaa myös arvonsa.
Valinta helpottuu kun haluaa asua vaikka laadukkaassa ja isohkossa rivi-tai omakotitalossa. Sellaisia ei yksinkertaisesti käytännössä ole vuokramarkkinoilla, jolloin ainoa realistinen vaihtoehto on omistusasunto. Tai jos sattuu se yksi kaksi olemaan vapaana, niin saa niistä sitten maksaaakin. Ja laadulla viittaan siihen, että asunnosta löytyy esimerkiksi ilmalämpöpumppu viilennykseen ja materiaalit on muutakin kuin sitä halvinta bulkkia.

Esimerkki: Helsinki, Vantaa, Espoo, vapaarahotteiset vuokra-asunnot, rivi-, pari, tai omakotitalo, yli 80 neliötä, 3-4 huonetta, rakennusvuosi 2010 tai uudempi. Vuokraoven kautta löytyy yhteensä 15 kohdetta. Tämä nyt täyttäisi yllä mainitut kriteerit, mutta eipä vastaavia montaa ole: Tutustu vuokra-asuntoon: omakotitalo 3 huonetta Vantaa Leinelä Tuomikuja 3a. Löydä vuokra-asunto jo tänään!

Vastaavalla speksillä löytyy 407 myytävää kohdetta Etuovesta.
 
Valinta helpottuu kun haluaa asua vaikka laadukkaassa ja isohkossa rivi-tai omakotitalossa. Sellaisia ei yksinkertaisesti käytännössä ole vuokramarkkinoilla, jolloin ainoa realistinen vaihtoehto on omistusasunto. Tai jos sattuu se yksi kaksi olemaan vapaana, niin saa niistä sitten maksaaakin. Ja laadulla viittaan siihen, että asunnosta löytyy esimerkiksi ilmalämpöpumppu viilennykseen ja materiaalit on muutakin kuin sitä halvinta bulkkia.

Esimerkki: Helsinki, Vantaa, Espoo, vapaarahotteiset vuokra-asunnot, rivi-, pari, tai omakotitalo, yli 80 neliötä, 3-4 huonetta, rakennusvuosi 2010 tai uudempi. Vuokraoven kautta löytyy yhteensä 15 kohdetta. Tämä nyt täyttäisi yllä mainitut kriteerit, mutta eipä vastaavia montaa ole: Tutustu vuokra-asuntoon: omakotitalo 3 huonetta Vantaa Leinelä Tuomikuja 3a. Löydä vuokra-asunto jo tänään!

Vastaavalla speksillä löytyy 407 myytävää kohdetta Etuovesta.

Sehän on helppoa toimia vuokranantaja kun vuokraa jotain yksiötä tai kaksiota hyvältä paikalta. Taloyhtiö hoitaa siinä about kaikki asiat mitä talon huoltotöihin ja pihan ja talon kunnossapitoon tulee. Siitä saa sitten asunnon omistaja sen luokkaa 4 prosenttia vuodessa tuloa.

Omakotitalossa se vuokranantajan rooli huoltotöistä ja pihatöistä sitten korostuisi kun ei ole mitään huoltoyhtiötä joka tulisi vaikka tukkeutuneen viemärin avaamaan tai hoitamaan lumityöt koneella kun lunta tullut niin paljon ettei niistä käsipelillä selviä vuokralainen.

Joku paremman luokan omakotitalo maksaisi varmaan helposti 600+ tuhatta euroa Helsingissä. Enemmänkin jos sijainti on hyvä tyyliin Lauttasaari omarantainen omakotitalo. Jos omakotitalon hinta on 700 tuhatta euroa ja ylläpito maksaa 1000 euroa kuukaudessa, niin vuokran pitäisi olla viitisen tuhatta euroa kuussa että omalle pääomalle saa jonkun 4,8 prosentin tuoton. Sellainen hinta tuo vuokra 5000 euroa kuussa, että ei niitä paljoa ole jotka sellaista vuokraa pystyvät tai haluavat maksaa.
 
Alkaa olla aika hankalia nämä yhtälöt uudehkon kämpän osto pk-seudulta vs vuokra-asuminen. Vaikka rajaisi haun kaupungin vuokratontteihin, ja kiilaisi pois valinnaiset vuokratontit, tulee silti lähes kaikissa yhtälöissä vastikkeet + lainan korko suunnilleen samanhintaiseksi kuin vastaavantyyppisen kohteen vuokraus. Yleensä kalliimmaksikin, mitä nyt on hakuja tehnyt. Sitten kun vielä laittaisi sen säästyneen käsirahan osake-/korkosijoituksiin ja osittain säästötilille...

Pitkällä tähtäimellä taitaa vuokra-asumisessa hävitä taloudellisesti aina, mutta onhan sillä vapaudella muuttaa miten haluaa myös arvonsa.
Aika turhaa touhua se on tuijotella jotain ajan hetkellä x vallitsevaa tilannetta, kun puhutaan sitoutumisesta 25 vuoden lainaan. Ei tarvitse mennä kuin kaksi vuotta taaksepäin, niin vuokra-asumisessa ei ollut taloudellisesti mitään järkeä ja omistusasuntoa vaan hinnalla millä hyvänsä bro. Nyt onkin sitten ainakin väliaikaisesti näillä taloutensa optimoijilla aasinhattu päässä.

Toisaalta saman tien, kun korkotaso lähtee taas alas, alkavat asuntojen hinnat mennä ylös. Onko se isompi lainapääoma samasta kämpästä sitten sen parempi vaihtoehto.

Vapaudestakin voi olla montaa mieltä. Helpompi hankkiutua asunnosta eroon, mutta kaikkeen taulun kiinnitystä isompaan muokkaukseen saakin sitten anella vuokralordilta lupaa. Eikä niitä tietysti lähtökohtaisesti kannata edes tehdä.
 
Haha meillä taas aivan päinvastainen tilanne etelässä OP:n kanssa (vaikka olen ollut koko elämäni asiakas) ja mihin kasattiin ASPit puolison kanssa. Paskat lainaehdot ja palvelu minimaalista, tuntui ettei heitä kiinnosta. Laina otettiin sitten S-pankilta ja varmaan lähitulevaisuudessa siirretään kaikki pankkipalvelut sinne. Kai se sitten on vaan kiinni siitä kuka vastaa luuriin.

Meillä oli OP:n kanssa Pirkanmaan seudulla mielestäni todella paskaa palvelua. Oltiin ihan kokemattomia ja tekemässä ensimmäistä tarjousta ikinä. Kysyttiin sitten pankin yhteyshenkilöltä että oliko nyt niin, että voidaan tehdä tarjous ilman ehtoja (miten oltiin jo aiemmin puhuttu). Tarjous piti tehdä parin tunnin sisällä.

Vastaus oli:
1688461399647.png


Mitä tästä jää käteen muuta kun jäätävä vitutus? Onneksi S-pankista saatiin hyvää palvelua ja vastaukset kysymykseen. Muutenkin OP:n palvelu oli todella huonoa.

No lopulta kuitenkin otettiin OP:lta laina kun päästiin eri henkilön kanssa keskustelemaan myöhemmin kun tehtiin tarjousta eräästä toisesta kohteesta. Palvelu oli todella hyvää ja saatiin vastaukset kaikkeen mitä ikinä keksittiin kysyä. Tuli vihdoin semmonen olo että kannatti ottaa pankista jossa ollut tili 30 vuotta ja omistajajäsen.

Eli tämä on todella paljon kiinni henkilöstä, oli lähellä pankin vaihto tuon takia ja keskustelut oli pitkällä myös toisen OP:n konttorin kanssa.
 
Aika turhaa touhua se on tuijotella jotain ajan hetkellä x vallitsevaa tilannetta, kun puhutaan sitoutumisesta 25 vuoden lainaan. Ei tarvitse mennä kuin kaksi vuotta taaksepäin, niin vuokra-asumisessa ei ollut taloudellisesti mitään järkeä ja omistusasuntoa vaan hinnalla millä hyvänsä bro. Nyt onkin sitten ainakin väliaikaisesti näillä taloutensa optimoijilla aasinhattu päässä.

Toisaalta saman tien, kun korkotaso lähtee taas alas, alkavat asuntojen hinnat mennä ylös. Onko se isompi lainapääoma samasta kämpästä sitten sen parempi vaihtoehto.

Vapaudestakin voi olla montaa mieltä. Helpompi hankkiutua asunnosta eroon, mutta kaikkeen taulun kiinnitystä isompaan muokkaukseen saakin sitten anella vuokralordilta lupaa. Eikä niitä tietysti lähtökohtaisesti kannata edes tehdä.
Vapaus on vähän kaksipiippuinen juttu. Omassa voi vapaasti tehdä remonttia ja muokata mieleisekseen, varsinkin omakotitalossa. Osakkeessa vapaus on pienempi ja saattaa joutua maksamaan sellaista mitä ei halua. Vuokralaisen vapaus on lähinnä että voi nostaa kytkintä milloin vaan pl. määräaikaiset sopparit. Jos olet tyyppiä joka asuu samassa vuokrakämpässä monia vuosia niin oma voi olla hyvä. Esimerkiksi jos haluat asua samassa koko lapsen kouluajan. Jos taas et ole viihtynyt paikoillasi kolmea vuotta pidempään niin oma voi olla vikatikki. Asumisoikeusasunto on sitten kompromissi näiden väliltä jossa et juurikaan menetä mitään verrattuna vuokralaiseen.

Tällä hetkellä on ostajan markkinat joten on varsin hyvä tilaisuus ostaa. Tekisi mieli osaa itsekin mutta historiassa en ole paria vuotta pidempään viihtynyt samassa ja nyt polttelisi jo lähteä kokeilemaan ulkomailla asumista kun ainoa rajoite on enää oma työpaikka. Toinen vaihtoehto olisi ottaa halpa tukikohta Suomesta, vähän syrjemmästä saa halvalla asuntoja nyt. Sitten voisi etäillä ulkomailla muutaman kuukauden vuodessa.
 
Mikä olisi muuten tällä hetkellä halvin tapa asua omistusasunnossa jossa voisi olettaa että ei ole isoja peruskorjaustarpeita 20 vuoteen? Jos mietitään koko suomea ihan ilman väliä sijainnista niin mihin sellaisen hinta asettuu, jos lähdetään ihan yksiö-kaksio kokoluokkaan? Toki löytyy tosi halpoja kämppiä paljon mutta niissä yleensä on riski että iso peruskorjaustarve realisoituu. Mikä on halvin hyvä ja halpa asua? Voi pistää linkkiä myynti-ilmoitukseen missä tahansa päin Suomea. Omakotitalo voi olla halvin tapa jos omalle ajalle ei laske arvoa, mutta jos taas laskee niin ei varmasti osu kuvioon. Mikä olisi halvin jos laskee asumiskuluiksi lähinnä asunnon velattomalle hinnalle 4% koron ja hoitovastikkeen?
 

Asuntomyyjän mukaan piakkoin olisi edessä pakkomyyntejä. Hän itse ei uskaltaisi ostaa sijoitusasuntoa nyt vaikka arvonlaskun saisi takaisin 3 - 4 vuodessa.
Asuntomyyjä ja Neliöt Liikkuu LKV:n perustaja Andrei Koivumäen mukaan hinnat ovat laskeneet Helsingissä pahimmillaan selvästi enemmän kuin Tilastokeskuksen tiedot kertovat. Hän kertoo Yrittäjät-lehdelle, että hinnat ovat pudonneet jopa 20 prosenttia enemmän kuin mitä mediassa on kirjoitettu.
 
Mikä olisi muuten tällä hetkellä halvin tapa asua omistusasunnossa... ...
Jos mietitään koko suomea ihan ilman väliä sijainnista niin mihin sellaisen hinta asettuu, jos lähdetään ihan yksiö-kaksio kokoluokkaan?

Noin 6500€
"
Yksi huone ja keittokomero. Vessa, jossa ei ole suihkua. Olohuone, jonka nurkassa seisoo suihkukaappi. Yhteensä 39 neliötä.

Tällainen on asuntomarkkinoiden tämän hetken halvin myytävänä oleva kerrostaloasunto. Savonrannan keskustassa sijaitsevasta ylimmän kerroksen yksiöstä pyydetään 6 500 euroa.

"


Sitten kun lähdet liikkeelle huutokaupoista missä aloitushinta 0€ esim. tästä:

Voit saada hyvinkin halvalla asunnon mikä myydään purkukuntoisena tms. jos kukaan muu ei tarjoa mitään voit saada sen jopa yhdellä eurolla. Asia erikseen miten pitkään voi asua jos oikeasti budjetti on luokkaa "kerään pulloja saadakseni rahaa". Tuossa kuitenkin oma tontti mutta kiinteistöveroa joutuu makselemaan noin 122€ (hieman alle) vuodessa. Eli ei paha rasti.
 
Mikä olisi muuten tällä hetkellä halvin tapa asua omistusasunnossa jossa voisi olettaa että ei ole isoja peruskorjaustarpeita 20 vuoteen? Jos mietitään koko suomea ihan ilman väliä sijainnista niin mihin sellaisen hinta asettuu, jos lähdetään ihan yksiö-kaksio kokoluokkaan? Toki löytyy tosi halpoja kämppiä paljon mutta niissä yleensä on riski että iso peruskorjaustarve realisoituu. Mikä on halvin hyvä ja halpa asua? Voi pistää linkkiä myynti-ilmoitukseen missä tahansa päin Suomea. Omakotitalo voi olla halvin tapa jos omalle ajalle ei laske arvoa, mutta jos taas laskee niin ei varmasti osu kuvioon. Mikä olisi halvin jos laskee asumiskuluiksi lähinnä asunnon velattomalle hinnalle 4% koron ja hoitovastikkeen?

Jos halpuus edellä niin kuten Taneli laittoikin niin halpa okt ilman muuta. Vuosikulut aivan varmasti vastiketta halvemmat ja saat itse päättää mitä teet tai paremminkin jätät tekemättä.

Noita saanee ilmaiseksi/muutamalla tonnilla. Jotta lainakuluja ei tule. Liian isoa ei kannata ottaa ettei lämmitykseen mene liikaa euroja.

20v päästä lahjoitat eteenpäin tai jätät mätänemään tjsp.

Osaketta en ostaisi, koska jos yhtiö menee vasaran alle niin lähtee koti alta. Omassa kiinteistössä ei tollasta ongelmaa.
 
Alkaa olla aika hankalia nämä yhtälöt uudehkon kämpän osto pk-seudulta vs vuokra-asuminen. Vaikka rajaisi haun kaupungin vuokratontteihin, ja kiilaisi pois valinnaiset vuokratontit, tulee silti lähes kaikissa yhtälöissä vastikkeet + lainan korko suunnilleen samanhintaiseksi kuin vastaavantyyppisen kohteen vuokraus. Yleensä kalliimmaksikin, mitä nyt on hakuja tehnyt. Sitten kun vielä laittaisi sen säästyneen käsirahan osake-/korkosijoituksiin ja osittain säästötilille...

Pitkällä tähtäimellä taitaa vuokra-asumisessa hävitä taloudellisesti aina, mutta onhan sillä vapaudella muuttaa miten haluaa myös arvonsa.

Jos haluaa asua Helsingin kantakaupungissa (kuten minä), voi sanoa vuokra-asumisen olevan jopa selvästi houkuttelevampaa kuin ostaminen nykyisellä korkotasolla ja korkotasojen laskiessakaan tilanne ei heti muutu. Näin ainakin, mikäli taskussa ei ole vanhaa (tai uutta) rahaa todella isoon käsirahaan. Ystäväni muutti 76 neliöiseen ja itse 74 neliöiseen jugend-talon asuntoon, vuokrat 1500€ ja 1350€/kk.

Laskimme vastaavien kämppien listahintojen perusteella, että 20% käsirahalla, 25 vuoden laina-ajalla kk-kustannukset olisivat lainan alkuvaiheessa reilusti yli tuplat vuokratasosta. Tuo on niin paljon, että pitkällä tähtäimelläkin laskettuna - vaikka olisi varaa vajaan neljän tonnin kk-lyhennyksiin- alkaa olla monta paljon asuntoa likvidimpää sijoituskohdetta, jossa säästöjä jää pahan päivän ja vanhuuden varalle ainakin melkein yhtä paljon kuin asuntoa pois maksaessa. Molempien kohdalla päätöstä vuokralle muuttamisesta helpotti se, että omistusasunto löytyy vuokrattuna Oulusta, eli asuntopääomaa kuitenkin kertyy kaiken aikaa.
 

Aika halvalla tuntuu olevan kun kuitenkin vuodelta 2008. Ei tuo niin kaukana Hesingistä kuitenkaan ole. Ei käsittääkseni ennen saanut tuohon hintaan ellei lähtenyt Imatralta asti katsomaan.

Älväri... Suihku asiallisesti muovimatolla ja seinäpatterilla.

Nehän Älvsby omakotitalot on noin sata tuhatta euroa halvempia myyntihinnaltaan kuin saman kokoiset kappaletavarasta tai laadukkaammasta talopaketista rakennetut omakotitalot.

Sähkölämmitys niissä on aina ja lattiana joku enemmän tai vähemmän jämerä puulattia rossipohjalla. Huonekorkeus on mimimi. Säästetty suunnilleen kaikessa mahdollisessa tappiin saakka.

Voihan ne hintaisekseen olla ihan käypäsiä hintalaatusuhteeltaan.

Jos haluaa kunnon laatua ja arkkitehdin suunnitteleman helmen, niin kannattaa ihan muita katsella ja valmistautua kaivamaan taskun pohjia paljon syvemmältä tai entistä nöyremmin kumartelamaan pankinjohtajan juttusilla.

(Noin kuvainnollisesti, kun eihän siellä pankkikonttorissa nykyaikana tarvi välttämättä edes käydä fyysisesti kun muutaman sadan tonnin asuntolainan ottaa tai yrittää ottaa.)
 
Jos haluaa asua Helsingin kantakaupungissa (kuten minä), voi sanoa vuokra-asumisen olevan jopa selvästi houkuttelevampaa kuin ostaminen nykyisellä korkotasolla ja korkotasojen laskiessakaan tilanne ei heti muutu.

Sama se on ainakin Tampereella sekä Turussa. Luultavasti monessa muussakin (hieman) isommassa kaupungissa jos ihan ydinkeskustasta puhutaan. Toki jos menee hieman pienempään paikkaan ihan ydinkeskustasta saa kohtuu järkevään hintaan tuollaisen 75-100m2 rivi tai kerrostalo paikan.

Puhumattakaan siitä että yrittäisi ostaa omalla tontilla olevan omakotitalon ydinkeskustasta. Vaikka olisi paljonkin rahaa voi tulla ongelmaksi se että se jugend kerrostalo pitäisi ensin purkaa ja sitten alkaa tekemään sitä omaa taloa tilalle, voisi tulla lupien kanssa "vähän" ongelmia.

Otaksun nyt että ns. "ydinkeskusta" on kutakuinkin keskustori / sen ympärillä olevat talot tai maksimissaan muutama kortteli suuntaansa eikä mitään "noin 10km sisällä, ihan kävelymatka siis". Vähintään edes postinumeron mukaan keskusta siis.
 
Sähkölämmitys niissä on aina ja lattiana joku enemmän tai vähemmän jämerä puulattia rossipohjalla. Huonekorkeus on mimimi. Säästetty suunnilleen kaikessa mahdollisessa tappiin saakka.

Jos haluaa kunnon laatua ja arkkitehdin suunnitteleman helmen, niin kannattaa ihan muita katsella ja valmistautua kaivamaan taskun pohjia paljon syvemmältä tai entistä nöyremmin kumartelamaan pankinjohtajan juttusilla.
Ei noissa sähkölämmitystä ole ollut useaan vuoteen. Toki materiaaleissa on säästetty, mutta niin se on monella muullakin pakettitalolla alkaen hinnalla. Huonekorkeuden ihannointia en ole ikinä ymmärtänyt. Näyttää joo jossain tilanteissa ihan kivalta, mutta vähentää usein käytännöllisyyttä sekä lisää lämmityskuluja.

Kaikki talot taitaa olla arkkitehdin suunnittelemia ja useimmiten juuri niissä, joissa erikseen asia mainitaan, että on jonkun "hyvän" arkkitehdin suunnittelema niin niissä ne tilaratkaisut on eniten perseestä.
 
Ei noissa sähkölämmitystä ole ollut useaan vuoteen. Toki materiaaleissa on säästetty, mutta niin se on monella muullakin pakettitalolla alkaen hinnalla. Huonekorkeuden ihannointia en ole ikinä ymmärtänyt. Näyttää joo jossain tilanteissa ihan kivalta, mutta vähentää usein käytännöllisyyttä sekä lisää lämmityskuluja.
Itse valitsen asunnon korkealla huonekorkeudella kyllä ehdottomasti verrattuna muuten täysin vastaavaan matalalla huonekorkeudella. Korkeus tuo asuntoon avaruudentuntua ja tekee sen viihtyisämmäksi.
 
Ja tuossa Orimattilan tapauksessa ei kyllä mielestäni sijainnilla saa mitään "bonusta" enää.. Helsinkiin on kuitenkin yli 100 kilometriä ja varmaan lähemmäs 1,5 tuntia autolla, joka on niin pitkä matka että kukaan ei tuota huvikseen ajele edes epäsäännöllisesti. Todennäköisesti jos Helsinkiin on asiaa, niin esim. Kouvolastakin pääsee junalla näppärämmin.
 
Jos haluaa asua Helsingin kantakaupungissa (kuten minä), voi sanoa vuokra-asumisen olevan jopa selvästi houkuttelevampaa kuin ostaminen nykyisellä korkotasolla ja korkotasojen laskiessakaan tilanne ei heti muutu. Näin ainakin, mikäli taskussa ei ole vanhaa (tai uutta) rahaa todella isoon käsirahaan. Ystäväni muutti 76 neliöiseen ja itse 74 neliöiseen jugend-talon asuntoon, vuokrat 1500€ ja 1350€/kk.

Laskimme vastaavien kämppien listahintojen perusteella, että 20% käsirahalla, 25 vuoden laina-ajalla kk-kustannukset olisivat lainan alkuvaiheessa reilusti yli tuplat vuokratasosta. Tuo on niin paljon, että pitkällä tähtäimelläkin laskettuna - vaikka olisi varaa vajaan neljän tonnin kk-lyhennyksiin- alkaa olla monta paljon asuntoa likvidimpää sijoituskohdetta, jossa säästöjä jää pahan päivän ja vanhuuden varalle ainakin melkein yhtä paljon kuin asuntoa pois maksaessa. Molempien kohdalla päätöstä vuokralle muuttamisesta helpotti se, että omistusasunto löytyy vuokrattuna Oulusta, eli asuntopääomaa kuitenkin kertyy kaiken aikaa.

Siinä että noissa arvoasunnoissa keskustoissa on tosiaan aika onneton sijoitetun pääoman tuotto nykyään, ehkä alle 2%, onkin hyvä kysymys sen suhteen, että ovatko ne niin idioottivarmoja turvasatamia olemassaoleville rahoille että kannattaa tosi heikko tuotto hyväksyä? Kun miettii ihmisten tottumusten muutoksia, sitä miten se missä on IMAX (tai joku seuraava elokuvateatterin kehitysaste) voi olla tärkeämpää kuin se missä on Ooppera tai Kiasma tai kaupungintetteri, ja parhaat tärkeimmät kaupat tavoittaa ehkä kuitenkin autolla, niin onko varmaa että se 10k€/m2 arvo edes säilyy/nousee kuitenkaan?
 
Korkopäivä oli maanantaina. Uuden koron ensimmäinen maksuerä ensi viikolla. Vaikuttaako tänään tehtävä ylimääräinen suoritus siis tämän kauden maksuihin (ensimmäinen/viimeinen)?
Itselleni vastaten:
Ei vaikuttanut käytännössä, maksoiko ennen vai jälkeen korontarkistuspäivää. Pankkina OmaSP.

Tuosta annuiteetista vielä sen verran, että en jotenkaan usko, että kaikki ymmärtävät tuon laskennan päälle. Jos esimerkkinä lainaa on 250 000€ ja

korko 1%
Kuukausierä on 942€, josta lyhennys 734€ ja korko 208€

korko 4%
Kuukausierä on 1320€, josta lyhennys 486€ ja korko 834€

Lainan kuukausierä nousee 378€, mutta laina lyhenee 248€ vähemmän. Käytännössä siis korkeammalla korolla otetaankin takkiin tuon yhteissumma eli 626€. Voisin kuvitella monen laskevan korkokuluja vain tuon kuukausierän mukaan.
 
Varmaan puutteellisesti ajateltu mutta en ole ikinä miettinyt lainan kokonaiskuluja tai edes lainasumman suuruutta sen tarkemmin. Tavallinen palkansaaja ei varsinkaan pääkaupunkiseudulla ilman suurta perintöä, lottovoittoa tms. pysty asumaan omistusasunnossa ilman isoa lainaa. Olen katsonut ainoastaan asumisen kuluja per kuukausi ja pitänyt rahaa puskurissa niin, että mikään yllättävä tilanne ei laita taloutta sekaisin. Ihan hyvin on mennyt ja vuosien kuluessa jäänyt asuntojen myynneistä huomattava määrä käteistä lainanmaksun jälkeen, toki aina heti nostettu uusi laina.

Vuokralla voisi asua, miettiä tuottoprosentteja verrattuna omistusasumiseen ja niin edelleen jos haluaisi asua kerrostalossa. Ei sovi minulle, olen muuttanut suoraan opiskelija-asunnosta rivitaloon ja kohta rivitalosta omakotitaloon, en viihdy kerrostaloissa.
 
YT:t edessä ja potkut erittäin todennäköiset. Sattuupa mukavaan aikaan kun korontarkistuspäivä on kuukauden päästä ja nykyisellä trendillä saa sen jälkeen pulittaa lainasta n. 150 e/kk lisää.

Mitähän sitä keksisi, tekisikö säästöillä ylimääräisen lyhennyksen niin että kk-erä säilyisi jatkossakin about samana, vai pitäisikö joka eurosta kiinni siltä varalta että työttömyys jatkuu pahimmillaan vuosia? Voi olla että paikkakunnan vaihto työn perässä/toivossa on edessä joka tapauksessa kun näillä leveysasteilla oman alan töitä on todella niukasti. Säästötilillä noin 35te ja rahastoissa 40te, niin ei tässä nyt välitöntä taloudellista katastrofia tule, mutta silti vituttaa syödä vaivalla säästettyjä roposia pois. Muita samassa tilanteessa olevia?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 812
Viestejä
4 566 560
Jäsenet
75 025
Uusin jäsen
seponen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom