Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[pokkus]

Ihan mielenkiinnosta, jos neliöhinta oli kaupungin edullisin niin oliko kaupunginosa myös se josta halusitte talon ostaa? Ainakin pk-seudulla kaupunginosien neliöhinnat jakautuu niin että hyvin syrjään joutuu lähtemään jos kaupungin edullisimman neliöhinnan haluaa, tai sitten jos Westendistä saa omakotitalon Kalajärven neliöhinnalla niin on tosiaan pyynti kohdallaan.

Kyllä oli nimenomaan alueelta (lasten koulun ympäristö) josta haluttiin asunto ostaa eli noin 3km säteellä koulusta. Omat lapset eivät käy suomenkielisessä koulussa niin vaihtoehtoja on paljon vähemmän tarjolla.

Ei tämä asuinalue mikään Westend tai Tapiola ole, mutta ei myöskään mikään perämetsä. Hyvät palvelut ihan vieressä ja yhteydet julkisilla tai omalla autolla erinomaiset. Alue on ihan arvostettu ja rauhaisa. Yhtiöllä lisäksi nykyaikaan verrattuna todella iso oma tontti eli talot eivät ole toisissaan kylki kyljessä kiinni.

Me ollaan seurattu aluetta viimeiset 5-6 vuotta niin opittu tunnistamaan hyvät kohteet / yhtiöt melko hyvin, kun niitä tulee tarjolle. Meidän tarpeisiin oikeasti hyviä kohteita ei ole tullut kuin 1 tai 2 vuodessa ja koronan aikana nekin vähät meni ihan ylihintaan kaupaksi.

 

[antti-x]

Vanhan pitämisessäkin on ongelmana, että kellariin tehtyyn autotalliin ei mahdu edes pikkuauto ja ramppi kellariin on älyttömän jyrkkä. Savimaalle kun rakennettu, pitäisi kosteuden kanssa tehdä jonkin verran töitä, että saa esim. kellaritilat käyttöön. Tuossa yhdessä mitä itse katselin pari vuotta sitten oli tosiaan kaivettu talon alta valtava määrä maata pois ja tuotu uutta tilalle. En silti ollut ihan vakuuttunut kunnosta, kun alakerran varastotiloissa haisi vähän ummehtuneelta.

Vanhan rintamiestalon kellaritilan jos pyrkii ottamaan laajemmin asumiskäyttöön niin se on aika kyseenalainen kompromissi aina. Jos kosteusteknisesti tosi hyvä paikka, reitti hyvä sinne kellariin ja salaojat syvällä niin sitten ehkä saunaa ja kodinhoitohuonetta, ehkä mancavea tms. mutta noin muuten kellari on mielestäni hyvä jättää varastotilaksi johon käyttöön se alunperin on rakennettu 50-60 luvulla. Ei ainakaan makkareita. Ja lisäksi siellä voi tosiaan vetää hyvin täydentävää teknistä putkea eri suuntiin.

 

[N1kkel]

Eikös nuo rintamamiestalot ole monesti melkoisia pommeja? Monessa on rempattu kaikki pinnat uusiksi, mutta se on toinen juttu mitä pintojen alta voi mahdollisesti paljastua.

 

[antti-x]

Eikös nuo rintamamiestalot ole monesti melkoisia pommeja? Monessa on rempattu kaikki pinnat uusiksi, mutta se on toinen juttu mitä pintojen alta voi mahdollisesti paljastua.

Melkein kaikki omakotitalot on potentiaalisia pommeja, ainakin kaikki ennen 90-lukua rakennetut tai peruskorjatut/laajennetut.

Omassa rintamamiestalossa on aika perinteisesti vanha osa täydellä kellarilla ja se osa aika hyvässä kunnossa, kun taas 60-luvulla tehty "elintasosiipi" maavaraisena on nyt päätetty purkaa ja korvata tuulettuvan alapohjan ratkaisulla kunhan saa laajennuksen toiseen suuntaan ensin tehtyä.

 

[love_doctor]

Eikös nuo rintamamiestalot ole monesti melkoisia pommeja? Monessa on rempattu kaikki pinnat uusiksi, mutta se on toinen juttu mitä pintojen alta voi mahdollisesti paljastua.

Toinen on se, että se perusrakenne ei välttämättä miellytä nykyisiä open concept -intoilijoita. Näkee myös melkoisia frankenstein-komboja, joissa on vanha osa sotien jälkeen tehty, laajennusosa uima-altaineen 70-luvulta, autotalli/-katos 2000-luvulta ja sitten rempattu "ajattomaksi" eli 2020-luvun harmaan sävyillä uusimpia osia. Ja tietenkin kellarissa ja maan alla voi kummitella öljylämmitys ja uima-allas jo poistettu käytöstä kalleuden ja kosteusongelmien takia.

 

[N1kkel]

Melkein kaikki omakotitalot on potentiaalisia pommeja, ainakin kaikki ennen 90-lukua rakennetut tai peruskorjatut/laajennetut.

Kyllä, mutta nyt oli kyse nimenomaan rintamamiestaloista.

 

[antti-x]

Kyllä, mutta nyt oli kyse nimenomaan rintamamiestaloista.

Niin siis sinulla oli mutta ilmaisin näkemykseni että eivät ne rintamamiestalot sinällään eroa heikompina muista taloista joiden perustuksia on tehty tai muokattu vuosina 45-90. Itse pitäisin 60-70 lukujen rakennustapaa heikompana kuin aikaa jolloin alkuperäiset rintamamiestalot tehtiin, toki silloin 60-70-luvuilla on myös rintamamiestaloja paljon laajennettu.

 

[mustajoki]

Vantaan seurakunta nosti tontin vuokraa 400 prosenttia – Helsingin käräjäoikeus katsoi, että korotus oli kohtuullinen

Oikeus antoi päätöksen vuosia venyneessä poikkeuksellisessa kiistassa. Taloyhtiö haki noin 60 000:n euron huojennusta tonttinsa vuosivuokraan.

yle.fi

2500€ kuukausittainen yhtiövastike 120 neliön 60-lukulaisesta asunnosta, aikamoista. Varmaankin jotain remonttilainaa mukana, vaikka lämmityskustannukset ovatkin varmasti kovat ja tonttivuokra 8 euroa/neliö. Vaikka jotain energiaremontteja tehtäisiinkin (antavatko pankit enää remonttilainaa nyt kun vuokrasopimus romautti asuntojen arvon?), niin nollakorkoaikana taivaisiin nostettu tontin arvostus, 5% tuottovaade vuokralle, ja elinkustannusindeksiin sidotut korotukset tulevat pitämään kyseisen taloyhtiön osakkaat taloudellisesti tiukilla seuraavat vuosikymmenet.

Helsingin seurakuntayhtymä ilmeisesti jossain määrin järkevä näissä, mutta tuntuu että Vantaan seurakuntaa ohjaa kovin epäkristillinen kateus "rikkaista" helsinkiläisistä. No, nämä helsinkiläiset eivät taida enää olla erityisen rikkaita, success? (taloudellisesti hereillä olleet osakkaat luultavasti kun ovat jo myyneet asuntonsa 10-20 vuotta sitten uusille asukkaille)

 

[kolistelija]

Lehtisaaressa oleva kerrostalotontti kuulostaa ihan arvotavaralta oli korkotilanne mikä tahansa.

 

[kajakkivajakki]

Ovat saaneet nauttia 50 vuotta liian alhaisesta vuokratasosta. Sovittu mikä sovittu aikoinaan, mutta nyt vuokraehtoihin on lisätty indeksiehto joka poistaa vastaavanlaisen pompsun tarpeen.

 

[mustajoki]

Ovat saaneet nauttia 50 vuotta liian alhaisesta vuokratasosta. Sovittu mikä sovittu aikoinaan, mutta nyt vuokraehtoihin on lisätty indeksiehto joka poistaa vastaavanlaisen pompsun tarpeen.

Nykyiset asukkaat vaan eivät suurimmaksi ole alkuperäisiä enää, vaan ostaneet kämppänsä sen normaalin vuokrankorotusodotuksen perusteella (siihen en ota kantaa, kuinka paljon olisi pitänyt vuokratonttia diskontata silloisten tietojen pohjalta ja toteutuiko tämä eli ei).

Mutta niin, korotus 50 vuotta vanhaan sopimukseen on luonnollinen, mutta Vantaan srk:n konsultit päättivät näköjään ottaa uuteen vuokrasopimukseen sekä a) historiallisesti poikkeuksellisen nollakorkoajan tonttihinnat ja b) 5% tuottovaatimuksen (historiallisesti korkeahko, eikä linjassa sen kanssa että korot pysyisivät nollassa hamaan tulevaisuuteen) ilman mitään lievennyksiä. Tämä yhdistelmä on myrkyllinen. Se mitä luin jutun historiaa, jossain välissä oli jo kohtuullisempi vuokrasopimus (ilmeisesti linjassa noiden muiden vuokrasopimusuudistuksien osalta) olemassa mutta jossain kirkolliskokouksessa se kaadettiin. '
Eli ensin oli tällainen päätös

Vantaan kirkkovaltuusto äänesti: Lehtisaaren maanvuokriin tulee kevennystä

Sopimusehdot ovat nyt yhteneväiset Helsingin seurakuntayhtymän maanvuokrien kanssa.

www.kirkkojakaupunki.fi

ja sitten tulikin tyrmäys jossa 40% rakennetun maan alennus (mitä Helsinki käyttää) vaihtui 10% alennukseen.

Asia ei itseäni kosketa, mutta nyt on siis tilanne, jossa osa saman saaren taloyhtiöistä tulee maksamaan kolmanneksen enemmän vuokraa seuraavat 50 vuotta (indeksiehdot kun on molemmissa).

Tämä näyttäisi pudottaneen asuntojen arvoja dramaattisesti, mitä nyt katsoin Etuovelta jotain 60-luvun kämppiä niin hintapyynti noin 3000€/m2 jos vuokranantaja Vantaan srk, 4000€/m2 jos Helsingin srk. Nämä molemmat siis pyyntihintoja, joilla kämpät eivät vielä mene kaupaksi. En tiedä, onko nuo enää mitään arvotavaraa varsinkin kun ovat peruskorjausikäisiä. Ja korjaukset Helsingin hintaisia.

 

[kajakkivajakki]

Paska keissihän tuo on taloyhtiön kannalta, ei siitä pääse mihinkään. Mutta ehkäpä vantaan seurakunta tuossa koittaa paikata talouttaan ja kuitata alunperin tyhmän vuokrasopimuksen vuoksi vuosikymmenien aikana menetettyjä tuloja.

Vuokratontti nyt on jokatapauksessa lähes aina rahastusautomaatti. Ja tämän on moni kunta myös haistanut kun joillekin asuinalueille kaavoitetaan vain ja ainoastaan sellaisia, ilman lunastusmahdollisuutta.

Näin ulkopuolisen silmin tuossa vain itketään nykytilannetta, eikä oteta huomioon sitä etua jonka taloyhtiö (ja sen asukkaat) on saanut vuosikymmenien aikana. Ehkäpä tuonne sit olisi parempi peruskorjauksen sijasta rakentaa kokonaan uusia taloja, isommilla tonttien tehokkuusluvuilla jos kaava sellaisen mahdollistaa tai sitten kaavamuutoksen avustuksella.

 

[Lucas]

Yksi mitä en itse tajunnut oli myynti-ilmoituksessa purkukuntoiseksi merkatut vanhat pikkutalot, joissa oli esim. 100t enemmän hintaa kuin pelkällä tontilla ko. alueella. 50-60 neliön rintamamiestalo ei välttämättä ole niin arvokas lähtökohta, että kannattaisi rempata ikuisesti.

Sehän tuollainen rintamamiestalo tarjoaa ikuista harrastetta remontin muodossa. Jos rintamiestalo olisi alkuperäiskuntoinen ilman mitään remontteja, niin siitähän voisi saada hyvänkin. Jos taas pilalle remontoitu, niin purkaminen on useimmiten järkevintä. Monella alueella ne rintamamiestalot on kuitenkin suojeltu, niin siinäpä sitä ollaan.

Oulussa olisi hyvällä sijainnilla ihan asiallisella hinnalla rintamiestaloja myytävänä, mutta ne sijaitsevat vuokratontilla joiden vuokra on lähivuosina raketoimassa. Sen takia niiden hintapyynnit varmaan onkin asiallisia. Tai olisivat asiallisia jos olisi omalla tontilla sillä hinnalla.

 

[TommiZeliard]

Paska keissihän tuo on taloyhtiön kannalta, ei siitä pääse mihinkään. Mutta ehkäpä vantaan seurakunta tuossa koittaa paikata talouttaan ja kuitata alunperin tyhmän vuokrasopimuksen vuoksi vuosikymmenien aikana menetettyjä tuloja.

Vuokratontti nyt on jokatapauksessa lähes aina rahastusautomaatti. Ja tämän on moni kunta myös haistanut kun joillekin asuinalueille kaavoitetaan vain ja ainoastaan sellaisia, ilman lunastusmahdollisuutta.

Näin ulkopuolisen silmin tuossa vain itketään nykytilannetta, eikä oteta huomioon sitä etua jonka taloyhtiö (ja sen asukkaat) on saanut vuosikymmenien aikana. Ehkäpä tuonne sit olisi parempi peruskorjauksen sijasta rakentaa kokonaan uusia taloja, isommilla tonttien tehokkuusluvuilla jos kaava sellaisen mahdollistaa tai sitten kaavamuutoksen avustuksella.

Näin on.

Joskus se vuokrankorotus jää tekemättä vielä pidemmäksi ajaksi. Vanhan kultasepän tuttu asui ennen esi-isiltään perimässä tönössä vuokratontilla Suomenlinnassa. Joku esi-isä oli ollut rakentamassa Viaporia ja sai sen jälkeen sieltä vuokratontin sekä luvan käyttää ylijääneitä rakennustarvikkeita tönönsä rakentamiseen. Markka-aikaan vuosivuokra oli joku aivan naurettava 50 penniä. Vasta euroon siirryttäessä vuokraa pyrittiin nostamaan. Ei kuulemma tule tasasenttejä, joten hyvä samalla muutenkin tarkistaa vuokraa. Mantereella pönöttävät muiden rahoilla omistavat omistajat eivät ilmeisesti ole olleet kovin kiinnostuneita saaren asioista.

Jälkeläinen myi tönön pois jollekin, joka kuvitteli voivansa taivutella tönön nurin ja uutta omakotitaloa tilalle merinäköalalla. Eipä onnistunut. Sen verran suojeltu kohde.

 

[kajakkivajakki]

Hieman aihetta liipaten, kiinteistöissä voi tosiaan olla tuollaisten mieluisten vanhojen soppareiden lisäksi myös epämieluisia rasitteita. Veljen ostamalla kiinteistöllä oli vanhana ns kantatilana suurin osuus läheisen puron rannalle perustetusta pyykinpesuoikeus-osuuskunnasta. Sen tontin nykyinen omistaja halusi omistamansa maan täysin vapaaseen käyttöön eli purkaa ikivanhan rasitteen jota kukaan ei enää vuosikymmeniin ollut käyttänyt. Asiasta ei tarvinnut tuossa keississä alkaa käymään oikeutta, mutta jollekin osakkaalle piti tontin omistajan maksaa joku saturainen kipurahaa.

Toisin meni tuossa myllärikeississä:

Oikeus määritteli ikuisuuden kestoksi 116 vuotta – metsäjättiä vastaan niskuroineille pienviljelijöille kallis lasku myllykiistassa

Metsäjätti voitti myllyn ikuisesta jauhatusoikeudesta taistelleet pienviljelijät.

www.is.fi

Niskuroijat vaativat Metsä Boardilta yhteensä 5,7 miljoonan euron vahingonkorvauksia. Osalla heistä ei ollut koko vuosikymmenen aikana lainkaan tarvetta jauhatukselle.

 

[antti-x]

Mitä mahtavat tonttien vuokrat ja arvot kokonaisuudessaan olla? Artikkelin mukaan tonttivuokra on 8€ neliöltä ko. yhtiössä eli 100 neliön vuokra 800€/kk eli 9600/€ vuosi. Jos ajatellaan että vuokra on vajaa 5% tontin arvosta, niin tontin arvo on noin 200 000€ 100m2 asunnolle eli 2000€/asuinneliö. Ei ihan ilmainen mutta markkinahinta varmaankin. Tässä turun suunnalla uudet omakotitontit maksaa ehkä 200€/rakennusoikeusneliö. Paljon halvempiakin löytyy.

 

[Angus_McGyver]

Ymmärsin että tuo on joku iso kerrostalo, jossa nyt olkoon vaikka 35 asuntoa keskineliöillä vaikka 50 (yksiöitä ja kaksioita varmaan isoin osa). Se tekee 1750 asuinneliötä. 1750x8=14000/kk tai 168000/v. Eli jos vuokra on 5% tontin arvosta niin kyseessä on noin 3.5 millin arvoinen pläntti.

Luvut toki ihan esimerkkejä mutta missaanko jotain?

 

[Nomber]

Paska keissihän tuo on taloyhtiön kannalta, ei siitä pääse mihinkään. Mutta ehkäpä vantaan seurakunta tuossa koittaa paikata talouttaan ja kuitata alunperin tyhmän vuokrasopimuksen vuoksi vuosikymmenien aikana menetettyjä tuloja.

Vuokratontti nyt on jokatapauksessa lähes aina rahastusautomaatti. Ja tämän on moni kunta myös haistanut kun joillekin asuinalueille kaavoitetaan vain ja ainoastaan sellaisia, ilman lunastusmahdollisuutta.

Näin ulkopuolisen silmin tuossa vain itketään nykytilannetta, eikä oteta huomioon sitä etua jonka taloyhtiö (ja sen asukkaat) on saanut vuosikymmenien aikana. Ehkäpä tuonne sit olisi parempi peruskorjauksen sijasta rakentaa kokonaan uusia taloja, isommilla tonttien tehokkuusluvuilla jos kaava sellaisen mahdollistaa tai sitten kaavamuutoksen avustuksella.

Ihmetyttää kyllä kovasti kuka ostaa noita vuokratontilla olevia asuntoja. Nykyään uusissa varsinkin omistajana on monesti joku tonttirahasto jonka ainoa tarkoitus on takoa voittoa mahdollisimman paljon ja ehdoissa kovat korotukset joka vuosi. Nyt kun ostat uuden asunnon niin 10v päästä pelkkä tonttivuokran osuus on helposti tuplat mitä nyt ja aina vaan nousee. Tuollaisista kämpistä tulee kuin golf osakkeita joista ei pääse enää millään eroon, eli asunnon arvo on negatiivinen kun pelkästä tontista saa maksaa vuokraa kohta 10 000 €/kk pienen yksiönkin osalta.

Jos ei ole varaa ostaa omalla tontilla olevaa niin sitten ei kyllä kannata ostaa mitään vaan asua vuokralla. Toki omassakin tontissa on mahdollisuus siihen, että kiinteistöveroa korotetaan todella paljon, mutta se tuskin kuitenkaan ihan niin paljon pomppaa kun vuokrat.

 

[Vaateri]

Ymmärsin että tuo on joku iso kerrostalo, jossa nyt olkoon vaikka 35 asuntoa keskineliöillä vaikka 50 (yksiöitä ja kaksioita varmaan isoin osa). Se tekee 1750 asuinneliötä. 1750x8=14000/kk tai 168000/v. Eli jos vuokra on 5% tontin arvosta niin kyseessä on noin 3.5 millin arvoinen pläntti.

Luvut toki ihan esimerkkejä mutta missaanko jotain?

Lehtisaaren kerrostalot ovat tyypillisesti matalia ja niiden asunnot suuria. Vähän sellaisia korotetun rivitalon oloisia. Eli rakennuksen pinta-alan osuus tontista suhteessa asuntojen määrään voi olla aika suuri.

 

[elmo]

Ihmetyttää kyllä kovasti kuka ostaa noita vuokratontilla olevia asuntoja. Nykyään uusissa varsinkin omistajana on monesti joku tonttirahasto jonka ainoa tarkoitus on takoa voittoa mahdollisimman paljon ja ehdoissa kovat korotukset joka vuosi. Nyt kun ostat uuden asunnon niin 10v päästä pelkkä tonttivuokran osuus on helposti tuplat mitä nyt ja aina vaan nousee. Tuollaisista kämpistä tulee kuin golf osakkeita joista ei pääse enää millään eroon, eli asunnon arvo on negatiivinen kun pelkästä tontista saa maksaa vuokraa kohta 10 000 €/kk pienen yksiönkin osalta.

Jos ei ole varaa ostaa omalla tontilla olevaa niin sitten ei kyllä kannata ostaa mitään vaan asua vuokralla. Toki omassakin tontissa on mahdollisuus siihen, että kiinteistöveroa korotetaan todella paljon, mutta se tuskin kuitenkaan ihan niin paljon pomppaa kun vuokrat.

Jos osa porukasta ei tajua edes uudenasunnon rahoitusvastikkeen lyhennysvapaata niin onko tuo nyt niin ihme...

 

[Nomber]

Jos osa porukasta ei tajua edes uudenasunnon rahoitusvastikkeen lyhennysvapaata niin onko tuo nyt niin ihme...

Näin olen asian kanssa miettinyt, että vuokratontilla olevia asuntoja ostavat vain ne jotka eivät ymmärrä mitä tekevät.

 

[Vaateri]

Nyt kun ostat uuden asunnon niin 10v päästä pelkkä tonttivuokran osuus on helposti tuplat mitä nyt ja aina vaan nousee.

Olisiko linkata esimerkkiä tällaisesta? Lähinnä sijainti kiinnostaisi.

 

[kuoris]

Hallirus nostamassa maapohjan kiinteistöveron alarajaa. Kaiken ne tekee että saavat kulit pois ok-taloista neukkukuutioihin.

 

[Mikkos]

Ihmetyttää kyllä kovasti kuka ostaa noita vuokratontilla olevia asuntoja. Nykyään uusissa varsinkin omistajana on monesti joku tonttirahasto jonka ainoa tarkoitus on takoa voittoa mahdollisimman paljon ja ehdoissa kovat korotukset joka vuosi. Nyt kun ostat uuden asunnon niin 10v päästä pelkkä tonttivuokran osuus on helposti tuplat mitä nyt ja aina vaan nousee. Tuollaisista kämpistä tulee kuin golf osakkeita joista ei pääse enää millään eroon, eli asunnon arvo on negatiivinen kun pelkästä tontista saa maksaa vuokraa kohta 10 000 €/kk pienen yksiönkin osalta.

Jos ei ole varaa ostaa omalla tontilla olevaa niin sitten ei kyllä kannata ostaa mitään vaan asua vuokralla. Toki omassakin tontissa on mahdollisuus siihen, että kiinteistöveroa korotetaan todella paljon, mutta se tuskin kuitenkaan ihan niin paljon pomppaa kun vuokrat.

Ja mäkään en ymmärrä kuka haluaa ostaa suojellun torpan jossa et saa tehdä mitään remonttia ilman sen seitsemää lupaa ja anomusta ja silloinkin saat tehdä vain rajoissa remonttia. Ei oikein mene jakeluun miks joku tollaisen kohteen hommais.

 

[jefreitteri]

Olisiko linkata esimerkkiä tällaisesta? Lähinnä sijainti kiinnostaisi.

No jos se nousee vuodessa 7% niin kymmenessä vuodessa vuokra on tuplaantunut.

 

[Proscribo]

Näin olen asian kanssa miettinyt, että vuokratontilla olevia asuntoja ostavat vain ne jotka eivät ymmärrä mitä tekevät.

Eihän se vuokratontti suoraan tarkoita, että kohde on ostokelvoton. Mutta tekee helposti järkevän diilin tekemisestä vaikeaa tai mahdotonta, jos ja kun muut ostajaehdokkaat eivät ymmärrä, mitä se vuokratontti meinaa. Hyvä toki myyjälle.

 

[Vaateri]

No jos se nousee vuodessa 7% niin kymmenessä vuodessa vuokra on tuplaantunut.

Niin? Nouseeko jokaisen vuokratontin vuokra siis kiinteän 7 % vuodessa vai mitä tarkoitat?

Edit. Jos katsoo vaikka elinkustannusindeksiä, niin jonnekin 80-luvun puoliväliin asti se tosiaan tuplaantui alle 10 vuodessa, mutta sen jälkeen tahti on ollut paljon hitaampi, eikä sitä yksittäiset inflaatiopiikit varmaankaan käännä takaisin tuohon 50 vuoden takaiseen vauhtiin.

 

[pokkus]

Eihän se vuokratontti suoraan tarkoita, että kohde on ostokelvoton. Mutta tekee helposti järkevän diilin tekemisestä vaikeaa tai mahdotonta, jos ja kun muut ostajaehdokkaat eivät ymmärrä, mitä se vuokratontti meinaa. Hyvä toki myyjälle.

Just katsoin eilen yhtä asuntoa myynnissä, joka vaikutti muuten ihan mielenkiintoiselta, mutta oli vuokratontilla (yhtiössä oleva kolmio). Ei siinä muuten mitään, mutta tonttivuokrasta olisi pitänyt maksaa yli 400 euroa kuussa, joka oli yksinään enemmän kuin muut vastikkeet yhteensä. Lähellä oli muutamaa vuotta vanhempi vastaava asunto myynnissä, mutta omalla tontilla ja vielä pyynniltään pikkaisen halvempi. En tiedä kuka siihen vuokratontilliseen oikeasti tarttuisi tuossa tilanteessa. Itse skippaan heti kaikki vuokratontilliset kohteet. Kiinteistössä sellaista voisi harkita, jos vuokratontti otettu huomioon hinnassa ja tontin voi lunastaa itselleen. Yhtiössä en ottaisi vuokratontillista missään kohtaa.

 

[AeshmA]

Eihän se vuokratontti suoraan tarkoita, että kohde on ostokelvoton. Mutta tekee helposti järkevän diilin tekemisestä vaikeaa tai mahdotonta, jos ja kun muut ostajaehdokkaat eivät ymmärrä, mitä se vuokratontti meinaa. Hyvä toki myyjälle.

Juurikin näin, lähinnä tuo pelottelu taitaa koskea näitä yksityisessä tai rahastojen omistuksessa olevia tontteja.
Tulevassa (yhtiömuotoisessa, vielä rakenteilla olevassa) kämpässä minkä ostin on kaupungin vuokratontti 50 vuoden laina-ajalla ja korotukset on sidottu indeksiin.
Googlesta kaivamalla löytää tontin vuokrahinnan ja nämä kun taidetaan jakaa asuinneliöiden mukaan, niin oma osuus lienee ~68€/kk (~818€/vuosi, hoitovastike 240€/kk).

 

[Nik97]

Vanhan rintamiestalon kellaritilan jos pyrkii ottamaan laajemmin asumiskäyttöön niin se on aika kyseenalainen kompromissi aina. Jos kosteusteknisesti tosi hyvä paikka, reitti hyvä sinne kellariin ja salaojat syvällä niin sitten ehkä saunaa ja kodinhoitohuonetta, ehkä mancavea tms. mutta noin muuten kellari on mielestäni hyvä jättää varastotilaksi johon käyttöön se alunperin on rakennettu 50-60 luvulla. Ei ainakaan makkareita. Ja lisäksi siellä voi tosiaan vetää hyvin täydentävää teknistä putkea eri suuntiin.

Meillä oli lapsuudenkodissa sauna, pesutilat ja kodinhoitohuone kellarissa. Ilmeisesti alunperinkin ollut, tai saunaa ei tainnut olla mutta vanhempani tekivät sinne sen. Boileri sijaitsi myös siellä kellarissa. Talona 50-luvun rintamamiestalo.

Mutta joo en kyllä sijoittaisi muita asuintiloja kellariin.

 

[miloytyn]

Just katsoin eilen yhtä asuntoa myynnissä, joka vaikutti muuten ihan mielenkiintoiselta, mutta oli vuokratontilla (yhtiössä oleva kolmio). Ei siinä muuten mitään, mutta tonttivuokrasta olisi pitänyt maksaa yli 400 euroa kuussa, joka oli yksinään enemmän kuin muut vastikkeet yhteensä. Lähellä oli muutamaa vuotta vanhempi vastaava asunto myynnissä, mutta omalla tontilla ja vielä pyynniltään pikkaisen halvempi. En tiedä kuka siihen vuokratontilliseen oikeasti tarttuisi tuossa tilanteessa. Itse skippaan heti kaikki vuokratontilliset kohteet. Kiinteistössä sellaista voisi harkita, jos vuokratontti otettu huomioon hinnassa ja tontin voi lunastaa itselleen. Yhtiössä en ottaisi vuokratontillista missään kohtaa.

Yhtiöissäkin voi nykyään monesti lunastaa tonttiosuuden itselleen. Toki tämä pitää sitten ottaa huomioon hinnassa.

 

[pokkus]

Yhtiöissäkin voi nykyään monesti lunastaa tonttiosuuden itselleen. Toki tämä pitää sitten ottaa huomioon hinnassa.

Kyllä useasti pystyy, mutta itse en halua olla tilanteessa, jossa itse omistaisin oman osuuden tontista, mutta loput >80% osakkaista on edelleen vuokralla. Siinä on liian isot ristiriidan mahdollisuudet joskus tulevaisuudessa, kun jotain päätöksiä tehdään ja sitten itse on altavastaajana varmasti.

Edit: tässäpä hyvä kirjoitus aiheesta. Itse en koskisi pitkällä tikullakaan yhtiöön vuokratontilla. Se oman osuuden lunastaminen tuntuisi jopa hullulta. Ja kun vielä miettii tilannetta, joskus lähempänä vuokrasuhteen umpeutumista niin miten silloin toimitaan kun tontista joku omistaa pienen palan sieltä sun täältä ja osa on kuitenkin edelleen vuokrasuhteessa.

Kannattaako vuokratontin osuus lunastaa omaksi vai ei?

Yhä useampi uudiskohde on rakennettu rahaston omistamalle vuokratontille. Mistä ostaja tietää, kannattaako tontti lunastaa vai maksaa siitä vuokraa? Lakimies varoittaa riskeistä.

www.op-media.fi

"Juristi muistuttaa, että vuokratontteihin liittyy myös riski, johon yksittäinen asunnon ostaja ei pysty varautumaan käytännössä mitenkään. Mitä tapahtuu silloin, jos joku toinen osakas ei kykene lunastamaan tonttia eikä maksamaan omaa vuokravastikettaan?

Piilo muistuttaa, että osakkaat eivät lunasta tonttiaan itselleen. Osakas maksaa taloyhtiölle sovitun vastikkeen, jolla taloyhtiö ostaa omistukseensa osuuden tontista. Niinpä, jos joku ei pysty maksamaan osuuttaan tontista, viime kädessä yhtiö on vastuussa tontin vuokrasta tai loppuosuuden lunastuksesta.

Ja yhtiön velvoitteista vastaavat osakkaat - myös ne, jotka ovat jo maksaneet oman osuutensa."

 

[Lucas]

Yhtiöissäkin voi nykyään monesti lunastaa tonttiosuuden itselleen. Toki tämä pitää sitten ottaa huomioon hinnassa.

Jossain tapauksissa on viisaampi jättää lunastamatta se tonttiosuus. Esimerkiksi täällä Oulussa on pari purkukuntoista kerrostaloa aivan perkeleen kalliilla ylihintaisella vuokratontilla. Pidän todennäköisenä että menevät ne taloyhtiön konkurssiin tällä vuosikymmenellä. Siinähän sitten omistaa muutaman neliön tonttia ja pääsee vastaamaan purkukustannuksista.

 

[miloytyn]

Kyllä useasti pystyy, mutta itse en halua olla tilanteessa, jossa itse omistaisin oman osuuden tontista, mutta loput >80% osakkaista on edelleen vuokralla. Siinä on liian isot ristiriidan mahdollisuudet joskus tulevaisuudessa, kun jotain päätöksiä tehdään ja sitten itse on altavastaajana varmasti.

Tokihan nuo on aina tapauskohtaisia. Esim meillä yhtiössä on vuokralla enää 3/16 asuntoa, kun muut ovat lunastaneet tontin omakseen.

 

[ssg]

Löydettiin sellainen talo, joka haluttiin niin tarjottiin tonni päälle pyyntihintaan, että saadaan se ja niin myös saatiin. Oulun sivukyliltä ostettiin ja ei täälläkään kyllä viikkoa kahta kauempaa järkevät noin 2000-luvulla rakennetut 200-300k talot etuovessa vanhene.

Lainataan nyt vielä tätä kerran. Talosta oli toisetkin laittaneet tarjouspyynnön. Muutettiin meidän tarjous pyyntihintaan. Oltiin joka tapauksessa valmiita maksamaan se niin parempi jättää kikkailut pois. Vituttaisi jos jonkun vaivaisen parin tonnin takia ei saisi. Pyyntihinnasta enempää emme kyllä suostu maksamaan jos sillä ei saa niin se on ok.

 

[Taneli-]

Näin olen asian kanssa miettinyt, että vuokratontilla olevia asuntoja ostavat vain ne jotka eivät ymmärrä mitä tekevät.

Tämä, toki voi olla muutama syy miksi tälläiseen sortuu mutta monessa ei ole luokkaa 50v halpaa hinta edessä ja tontin saa lunastaa naurettavan halvalla ennenkuin kaupunki/kunta pääsee muuttamaan sopimusta.

Vaikka sanotaankin että "sijainti, sijainti, sijainti" niin mieluummin otan hieman vanhemman asunnon missä (yleensä) myös tilavammat ratkaisut ja se oma tontti (sekä enempi pihaa) kuin uudisrakennuksesta vuokratontilla olevan "valmistuu 2024 alkuvuodesta, 80% asunnoista myymättä, osta heti ja saat alennusta mutta et saa kertoa hintaa" diilin.

 

[mustajoki]

Kyllä useasti pystyy, mutta itse en halua olla tilanteessa, jossa itse omistaisin oman osuuden tontista, mutta loput >80% osakkaista on edelleen vuokralla. Siinä on liian isot ristiriidan mahdollisuudet joskus tulevaisuudessa, kun jotain päätöksiä tehdään ja sitten itse on altavastaajana varmasti.

Edit: tässäpä hyvä kirjoitus aiheesta. Itse en koskisi pitkällä tikullakaan yhtiöön vuokratontilla. Se oman osuuden lunastaminen tuntuisi jopa hullulta. Ja kun vielä miettii tilannetta, joskus lähempänä vuokrasuhteen umpeutumista niin miten silloin toimitaan kun tontista joku omistaa pienen palan sieltä sun täältä ja osa on kuitenkin edelleen vuokrasuhteessa.

Kannattaako vuokratontin osuus lunastaa omaksi vai ei?

Yhä useampi uudiskohde on rakennettu rahaston omistamalle vuokratontille. Mistä ostaja tietää, kannattaako tontti lunastaa vai maksaa siitä vuokraa? Lakimies varoittaa riskeistä.

www.op-media.fi

"Juristi muistuttaa, että vuokratontteihin liittyy myös riski, johon yksittäinen asunnon ostaja ei pysty varautumaan käytännössä mitenkään. Mitä tapahtuu silloin, jos joku toinen osakas ei kykene lunastamaan tonttia eikä maksamaan omaa vuokravastikettaan?

Piilo muistuttaa, että osakkaat eivät lunasta tonttiaan itselleen. Osakas maksaa taloyhtiölle sovitun vastikkeen, jolla taloyhtiö ostaa omistukseensa osuuden tontista. Niinpä, jos joku ei pysty maksamaan osuuttaan tontista, viime kädessä yhtiö on vastuussa tontin vuokrasta tai loppuosuuden lunastuksesta.

Ja yhtiön velvoitteista vastaavat osakkaat - myös ne, jotka ovat jo maksaneet oman osuutensa."

Niin kuin tuossa sanotaan jos joku osakas jättää vuokratontin osuuden maksamatta, velvoitteista vastaavat osakkaat - myös ne, joilla on edelleen oma vuokratontin osuus maksettavana. Eli kaikilla vielä maksukykyisillä on sama intressi ottaa huoneisto haltuun ja vuokralle nopeasti, jotta yhtiövastike, vuokravastike ja mahdolliset rahoitusvastikkeet katetaan mahdollisimman suurelta osin. Siis sama juttu kuin yhtiölainassa, en näe mitä sellaisia taloyhtiön päätöksiä on joissa olisi altavastaajana jos on maksanut yhtiölainan tahi vuokratonttiosuuden pois (ja joissa osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate ei olisi perälautatukena).

Valinnaisen vuokratontin ongelmat tulevat ehkä asuntoa myydessä - miten arvottaa lunastettu tahi lunastamaton tonttiosuus? Mutta jos sen 5 vuotta tai pidempään asuu, tonttiosuuden lunastaminen alkaa näyttää paremmalta ja paremmalta.

 

[Kvarkki]

Kyllä, mutta nyt oli kyse nimenomaan rintamamiestaloista.

Pilalle rempattuna (lisäeristys ja tiivistys 70-90 luku) voivat olla täynnä yllätyksiä. Alkuperäinen rakenne on sen verran hatara/tuulettuva, että pysyy kunnossa lämpövuodon ansiosta. Toki pientä tekemistä löytyy varmasti 70-vuoden jälkeen. Yksinkertaisia korjata, jos itse osaa tehdä ja ei ole maksanut kauniista sisäpinnoista. Jos vasara löytyy ennemmin hanurista kuin kämmenestä, kannattaa jättää väliin. Suurin merkittävä hyöty rintamamiestalon ostamisesta on valmis iso piha/ympäristö (pl. pilalle täydennysrakennetut alueet).

Tuo Kaarinan kohde vaikuttaa suht ok:lta, jos tarkoituksena on purkaa talo ja rakentaa uusi. Vähän ehkä liikaa hintaa vaikka iso tontti ja liittymät. Rakennuspaikka lienee tonttiin nähden optimi 1952 talosn kohdalla.

 

[jefreitteri]

Niin? Nouseeko jokaisen vuokratontin vuokra siis kiinteän 7 % vuodessa vai mitä tarkoitat?

Edit. Jos katsoo vaikka elinkustannusindeksiä, niin jonnekin 80-luvun puoliväliin asti se tosiaan tuplaantui alle 10 vuodessa, mutta sen jälkeen tahti on ollut paljon hitaampi, eikä sitä yksittäiset inflaatiopiikit varmaankaan käännä takaisin tuohon 50 vuoden takaiseen vauhtiin.

Niin sitä vaan, että ei kai tuo vuokran tuplaantuminen niin uskomaton asia olisi etteikö niin olisi joskus käynyt, käy parhaillaan ja tulisi edelleen tapahtumaan. Onhan näitä uutisiakin ollut, että esim. Helsinki on nostanut tonttivuoksia suunnilleen tuon 7%/vuosi.

 

[Vaateri]

Onhan näitä uutisiakin ollut, että esim. Helsinki on nostanut tonttivuoksia suunnilleen tuon 7%/vuosi.

Yhden kerran, koska elinkustannusindeksin muutos sitä edellytti. Sopimukset ovat 50 vuoden mittaisia ja vuosikorotusten perusteena on elinkustannusindeksin muutos. Uuden sopimuksen yhteydessä ekat 10 vuotta menee lisäksi alennetulla vuokralla.

Se tonttivuokran tuplaantuminen 10 vuodessa olisi oikeasti huomattavan poikkeuksellista ja edellyttäisi 80-luvulta alkaneen trendin totaalista muutosta.

Edit. Tuolta voi katsella vuosimuutosta: Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos muuttujina Kuukausi ja Tiedot-PxWeb Maaliskuussa 1990 mentiin alle 7 % ja seuraavan kerran 7 % nähtiin toukokuussa 2022. Kuvan lisääminen ei nyt näköjään toimi, mutta diagrammin näkee täältä:

https://pxdata.stat.fi/PxWeb/ChartHandler.ashx?ver=18.12.25&legendheight=20&legend=true&guidelinesvertical=false&guidelineshorizontal=true&labelorientation=Vertical&linethickness=3&height=500&width=900&title=Kuluttajahintaindeksin%20vuosimuutos%20muuttujina%20Kuukausi.%20Vuosimuutos%20%28%25%29.&charttype=chartViewLine&px_tableid=statfin_khi_pxt_122p.px&px_path=StatFin__khi&px_language=fi&px_db=StatFin

 

[Taneli-]

Oikeastihan tuossa vuokratontissa on se huono puoli pidemmän päälle, varsinkin JOS ei ole optiota ostaa sitä (aika monta sellaistakin tapausta löytyy) että vaihtoehdot ovat oikeasti aika olemattomat.

Totta, lain mukaan jos et hyväksy uutta hintaa sinulla on 100% oikeus purkaa se rakennus siitä ja laittaa se tontti 100% samaan kuntoon kuin se oli alunperin ennen rakennuksen pystytystä. Mutta en muista lukeneeni yhdestäkään tälläisestä tapauksesta (voi olla että löytyy historiasta) joten oikeasti se mitä tapahtuu on että joko asukkaat maksavat tai myyvät tai joutuvat ulosottoon ja uusi asukas maksaa.

Esim. tässä lukee miten: Tonttivuokra voi nousta kertarysäyksellä 15-kertaiseksi – kaksi tamperelaista taloyhtiötä saa vuokraan helpotuksen harvinaisella tavalla

"
Tampereen keskustan laidalla Juhannuskylässä sijaitsevat puutalot ovat noin satavuotiaita. 1980-luvulla tehtiin asemakaava, joka sallii puutalojen purkamisen. Tilalle voisi rakentaa kerrostalon.

Taloja ei kuitenkaan ole purettu, ja tähän saakka tonttivuokraa on maksettu nykyisten rakennusten mukaan.

Vanha purkukaava on kuitenkin palannut kummittelemaan asukkaille. Maanvuokrasopimukset päättyvät pian. Tulevaisuudessa vuokraa pitäisi maksaa kerrostalon verran, vaikka tontilla on matala puutalo.
"

Eli se on voi, voi.. ..joko purkaa ja rakentaa uutta tai sitten maksaa ja kärsii. Vuokra voi nousta 10 kertaiseksi, mikä voi tarkoittaa esim. 80m2 kämpässä +400€/kk vastikkeen nousua. Mikä olisi itselle näin Pirkanmaalla asuvana sellainen "eh, juu ei" juttu. Tuota miettien en todellakaan halua vuokra tontilla olevaa asuntoa. Sen verran voin sanoa että ns. "perus" vastike tai jopa perus kulut (sanotaan nyt netti, vesi, sähköt, lämmitys, autopaikka, autopaikan sähköt, kaikki vakuutukset jne) eivät maksa minulla hieman isommassa asunnossa 400€/kk. Joten tuntuisi jotenkin absurdilta että ns. perus vastike "pompsahtaisi" sen verran (asia erikseen jos tulisi jotain yhtiölainaa, mutta siinäkin mahdollisuus maksaa se heti kuten tehnyt ikkuna ja maalämpöremonteissa).

Tai tästä voi lukea: Tonttivuokrien korotuspiikit tekevät kipeää – yksi taloyhtiö kapinoi, toinen alistuu, kolmas uskoo kaavamuutoksen apuun Tampereella

Yksi taloyhtiö kapinoi, toinen alistuu ja kolmas uskoo kaavamuutoksen apuun...

Tämän vuoden aikana Helsingissä nousee sen 7,14% maavuokrat indeksiehdon mukaisesti jos siis sattuu asumaan Käpylässä, Munkkivuoressa tai Kannelmäessä, en tiedä miten suosittuja paikkoja mutta kait muutama sielläkin asuu enkä usko että ihan halpoja asuntoja:

Hinnat | Helsinki korottaa asuintonttien vuokria huomattavasti

Tonttivuokrien nousu tietänee korotuksia asukkaiden maksamiin vastikkeisiin ja vuokriin.

www.hs.fi

 

[love_doctor]

Tässä turun suunnalla uudet omakotitontit maksaa ehkä 200€/rakennusoikeusneliö. Paljon halvempiakin löytyy.

Mielenkiintoista. Mistäköhän tuolla hintaa ostat vai onko noin paljon tinkimisvaraa. Tuosta vaikka jotain näkymää. No joo, onhan tuolla kauempanakin tontteja, mutta eivät ole ihan kysytyimmällä alueella.

Tuo Kaarinan kohde vaikuttaa suht ok:lta, jos tarkoituksena on purkaa talo ja rakentaa uusi. Vähän ehkä liikaa hintaa vaikka iso tontti ja liittymät. Rakennuspaikka lienee tonttiin nähden optimi 1952 talosn kohdalla.

Lähinnä siinä se miinus että junarata ihan kotiovella ja voi tulla lähemmäs kaksoisraiteiden myötä. Vaikuttaa mm. tärinän vaimennuksen tarpeeseen taloa rakentaessa.

 

[Lucas]

Niin kuin tuossa sanotaan jos joku osakas jättää vuokratontin osuuden maksamatta, velvoitteista vastaavat osakkaat - myös ne, joilla on edelleen oma vuokratontin osuus maksettavana. Eli kaikilla vielä maksukykyisillä on sama intressi ottaa huoneisto haltuun ja vuokralle nopeasti, jotta yhtiövastike, vuokravastike ja mahdolliset rahoitusvastikkeet katetaan mahdollisimman suurelta osin. Siis sama juttu kuin yhtiölainassa, en näe mitä sellaisia taloyhtiön päätöksiä on joissa olisi altavastaajana jos on maksanut yhtiölainan tahi vuokratonttiosuuden pois (ja joissa osakkaiden yhdenvertaisuusperiaate ei olisi perälautatukena).

Ongelma tuossa on ainakin taloyhtiön konkurssin tapauksessa. Ei taida paljoa lämmittää se muutaman neliön tontin omistus siitä kun taitaa olla lähinnä maksajan roolia luvassa kun konkurssiin mennyttä remonttivelkaista taloyhtiön taloa aletaan purkamaan

Niin sitä vaan, että ei kai tuo vuokran tuplaantuminen niin uskomaton asia olisi etteikö niin olisi joskus käynyt, käy parhaillaan ja tulisi edelleen tapahtumaan. Onhan näitä uutisiakin ollut, että esim. Helsinki on nostanut tonttivuoksia suunnilleen tuon 7%/vuosi.

Nehän tontinvuokrat on sidottu yleensä nykyään elinkustannusindeksiin. Sen seurauksena se vuokra nousee tänä vuonna sen 7-8 prosenttia. Ensi vuonnaki varmaan lähes saman. Siitä eteenpäin vaikea ennustaa.

Siinä vuokratontilla olevalla kerrotalolla omistajineen ei taida olla oikein muuta mahdollisuutta kuin maksaa tai itkeä ja maksaa se kallistunut vuokra. Vaikea sitä kerrostaloa on siitä muuallekkaan siirtää. Teknisesti ehkä onnistuu jotenkin, mutta taloudellisesti ei todellakaan.

 

[antti-x]

Mielenkiintoista. Mistäköhän tuolla hintaa ostat vai onko noin paljon tinkimisvaraa. Tuosta vaikka jotain näkymää. No joo, onhan tuolla kauempanakin tontteja, mutta eivät ole ihan kysytyimmällä alueella.

esim. nämä ovat noin 10km päässä Turun kauppatorista ja muutaman kilometrin lentokentästä ja Myllyn kauppakeskuksesta, eli eivät mitenkään kovin syrjässä, 1298m2 tontti maksaa 36€/m2 eli 46728€ ja sisältää rakennusoikeutta 250 + 60 + 60 m2. Ihan pelkästään noille perusneliöillekin jakaen hintaa tulee selvästi alle 200€/rak. oikeusneliö. Päällistönmäki - Ruskon kunta vaihe 9 kun klikkaa auki niin löytyy

Kauemmas ympäryskuntiin kun menee esim. Maskuun niin 9€/neliö tonttejakin löytyy kohtuudella.

 

[Lucas]

Mielenkiintoista. Mistäköhän tuolla hintaa ostat vai onko noin paljon tinkimisvaraa. Tuosta vaikka jotain näkymää. No joo, onhan tuolla kauempanakin tontteja, mutta eivät ole ihan kysytyimmällä alueella.

Lähinnä siinä se miinus että junarata ihan kotiovella ja voi tulla lähemmäs kaksoisraiteiden myötä. Vaikuttaa mm. tärinän vaimennuksen tarpeeseen taloa rakentaessa.

Oulussakin hyvillä paikoilla lähellä keskustaa olevat omakotitalotontit maksavat luokkaa lähemmäs tuhat euroa neliömetri rakennusoikeutta. Lähellä keskustaa on tässä tapauksessa noin kolmen kilometrin säteellä keskustasta olevat. Sitten taas jostain 10 kilometrin päästä saattaa saada kaupungin tontin tuolla 200 euroa per rakennusoikeusneliö eli noin 50 tuhatta euroa tontti jolla 250m2 rakennusoikeutta. Muutamia kymmeniä kilometriä kauempaa tontteja taitaa saada jo 20 eurolla per rakennusoikeusneliömetri.

Joki ja merenrantatontit ovat sitten kalliimpia kaikissa noissa alueilla.

 

[Taneli-]

Ongelma tuossa on ainakin taloyhtiön konkurssin tapauksessa. Ei taida paljoa lämmittää se muutaman neliön tontin omistus siitä kun taitaa olla lähinnä maksajan roolia luvassa kun konkurssiin mennyttä remonttivelkaista taloyhtiön taloa aletaan purkamaan

Oikeastihan tuo ei toimi noin. Eli jos osana taloyhtiötä olet lunastanut oman osuutesi tontista ja taloyhtiö menee nurin niin se oli siinä.
Eli et voi tulla ja yrittää sanella "ostakaa nämä maat minulta tai rakennan oman tulliportiin tai en anna teidän rakentaa mitään tähän kohtaan maata". Se on niin että jos taloyhtiö menee nurin niin menetät paitsi sen oikeuden asua siinä asunnossa myös sen maan.

Toki JOS siinä on mahdollisuus lunastaa osuus uudesta taloyhtiöstä tms. niin sinulla on sama oikeus kuin kaikilla muillakin, mutta sekin on hieman hämärää onko sinulla (tuskin on) oikeutta sitten siihen "maahan". Luultavasti joudut lunastamaan sen tontin osuuden uudestaan jos haluat ostaa sen uuden osakkeen uudesta taloyhtiöstä.

 

[Lucas]

Oikeastihan tuo ei toimi noin. Eli jos osana taloyhtiötä olet lunastanut oman osuutesi tontista ja taloyhtiö menee nurin niin se oli siinä.
Eli et voi tulla ja yrittää sanella "ostakaa nämä maat minulta tai rakennan oman tulliportiin tai en anna teidän rakentaa mitään tähän kohtaan maata". Se on niin että jos taloyhtiö menee nurin niin menetät paitsi sen oikeuden asua siinä asunnossa myös sen maan.

Toki JOS siinä on mahdollisuus lunastaa osuus uudesta taloyhtiöstä tms. niin sinulla on sama oikeus kuin kaikilla muillakin, mutta sekin on hieman hämärää onko sinulla (tuskin on) oikeutta sitten siihen "maahan". Luultavasti joudut lunastamaan sen tontin osuuden uudestaan jos haluat ostaa sen uuden osakkeen uudesta taloyhtiöstä.

Eli tonttiosuuden lunastamalla siinä ei asukas lunasta mitään tonttiosuutta omakseen vaan taloyhtiö lunastaa sen palasen tontista? Olen ajatellut, että siinä saa ostaa jonkun neliömäärän määräalan tontista kun varainsiirtoverokin sama 4 prosenttia kuin kiinteistökaupoissa ja sellainen mielikuva että vaatisi vielä kaupanvahvistajan tai sähköisen kaupanteon.

Onneksi nuo taloyhtiön konkurssit ovat vielä ainakin harvinaisia. Uuden karhea talo 2000-luvulta ja kasvukeskus, niin riski taloyhtiön konkurssiin on pieni. Paitsi ehkä niissä tapauksissa joissa on uusi taloyhtiö ja yhtiölainaa enemmän mitä taloyhtiön asuntojen käypä arvo kun yhtiölainoja ei ole lyhennetty vielä lainkaan.

Hyvähän se on kuitenkin tuo konkurssivaihtoehtokin pitää mielessä ja arvoida sen riskiä jos tontin lunastusta miettii.

 

[Taneli-]

Eli tonttiosuuden lunastamalla siinä ei asukas lunasta mitään tonttiosuutta omakseen vaan taloyhtiö lunastaa sen palasen tontista? Olen ajatellut, että siinä saa ostaa jonkun neliömäärän määräalan tontista kun varainsiirtoverokin sama 4 prosenttia kuin kiinteistökaupoissa ja sellainen mielikuva että vaatisi vielä kaupanvahvistajan tai sähköisen kaupanteon.

En itse ja asiassa tiedä miten tuo toimii JOS taloyhtiö omaa vaikka teoriassa sen 100 asuntoa ja vaikka 99 kpl on tontin lunastanut itselleen mutta 1kpl ei. Eli tontti on vuokralla. Mitä sitten tapahtuu JOS tontin ostamis mahdollisuus jossain vaiheessa päättyy? Eli maksaako se yksi ja ainoa asukas sitten kaikki vuokraan menevät menot? (OK, silloin tietysti yhtiökokouksessa päätetään ostaa se tontti itselleen ja se yksi henkilö maksaa yhtiölle sitä tontin vuokraa mitä nostetaan vaikka se 7% per vuosi kunnes tajuaa ostaa sen tai muuttaa pois ja uusi ostaa sen). Mutta jos vaikka 40% on ostanut maan (tontin) itselleen?

Tuo on sinänsä mielenkiintoinen ongelma. Oikeastihan tietysti jos taloyhtiöllä on mahdollisuus ostaa se tontti itselleen ja tarpeeksi moni sen ostaa otaksun että yhtiökokouksessa asiaa käsitellään => sitten ne jotka EIVÄT ole maksaneet ja ostaneet sitä tonttia itselleen joutuvat maksamaan sitä yhtiölainaa minkä taloyhtiö ottaa ostaakseen sen tontin. Mutta edelleen jos joku/jotkut eivät sitä maksa se lankeaa muiden (myös niiden jotka ovat tontista maksaneet) maksettavaksi kunnes/ellei osaketta laiteta vuokralle tjsp.

Eli jos vaikka SINÄ (tai kunta tai kaupunki) omistaa tontin ja tarjoaa esim. 5v ajan mahdollisuuden hintaan X ostaa sen ja vuokra nousee joka vuosi vaikka sen 7% niiin jatkuvastihan ne jotka eivät tonttia ole ostaneet joutuvat maksamaan suhteessa yhä enemmän tontin vuokraa vs ne jotka ovat sen jo ostaneet.

Teoreettinen tilanne missä on 100 asukasta ja tontti mihin rakennettu useampi kerrostalo olisi niinkin halpa kuin 12 miljoonaa eli sen saisi lunastaa itselleen hintaan 120 000€ mutta jos ei lunasta maksaisi vuoden aikana vaikka 1200€ vuokraa (eli vain naurettavat 100€/kk), sitten se nousisi teoreettisesti esim. 10v aikana kohtuulliset 30% eli vuokra hinta olisi 156 000€ mutta sitten ei olisi enää mahdollista ostaa tonttia. Mitenkäs sitten tehtäisiin? Ne jotka ovat tontin ostaneet eivät maksa ja niistä rahoista sitten (ilmeisesti) maksetaan sitä vuokraa tai ehkä kaupunki perii vain "osaa" vuokrasta. Väitän että tontti täytyy asuntoyhtiön kerralla lunastaa eikä "nyt yksi asukas osti yhden osan, maksamme vain 99% vuokrasta tästä eteenpäin" ei pääse syntymään.

Tässä täytyy kuitenkin miettiä tilannetta missä asunto on vaikkapa 100v vanha, eli se tontin hinta ehtii nousta "melkoisesti" ja teoriassa osa ei sitten "ikinä" maksa tontin vuokraa kun loput taas maksavat "kaiken".

 

[Nomber]

En itse ja asiassa tiedä miten tuo toimii JOS taloyhtiö omaa vaikka teoriassa sen 100 asuntoa ja vaikka 99 kpl on tontin lunastanut itselleen mutta 1kpl ei. Eli tontti on vuokralla. Mitä sitten tapahtuu JOS tontin ostamis mahdollisuus jossain vaiheessa päättyy? Eli maksaako se yksi ja ainoa asukas sitten kaikki vuokraan menevät menot? (OK, silloin tietysti yhtiökokouksessa päätetään ostaa se tontti itselleen ja se yksi henkilö maksaa yhtiölle sitä tontin vuokraa mitä nostetaan vaikka se 7% per vuosi kunnes tajuaa ostaa sen tai muuttaa pois ja uusi ostaa sen). Mutta jos vaikka 40% on ostanut maan (tontin) itselleen?

Tuo on sinänsä mielenkiintoinen ongelma. Oikeastihan tietysti jos taloyhtiöllä on mahdollisuus ostaa se tontti itselleen ja tarpeeksi moni sen ostaa otaksun että yhtiökokouksessa asiaa käsitellään => sitten ne jotka EIVÄT ole maksaneet ja ostaneet sitä tonttia itselleen joutuvat maksamaan sitä yhtiölainaa minkä taloyhtiö ottaa ostaakseen sen tontin. Mutta edelleen jos joku/jotkut eivät sitä maksa se lankeaa muiden (myös niiden jotka ovat tontista maksaneet) maksettavaksi kunnes/ellei osaketta laiteta vuokralle tjsp.

Eli jos vaikka SINÄ (tai kunta tai kaupunki) omistaa tontin ja tarjoaa esim. 5v ajan mahdollisuuden hintaan X ostaa sen ja vuokra nousee joka vuosi vaikka sen 7% niiin jatkuvastihan ne jotka eivät tonttia ole ostaneet joutuvat maksamaan suhteessa yhä enemmän tontin vuokraa vs ne jotka ovat sen jo ostaneet.

Teoreettinen tilanne missä on 100 asukasta ja tontti mihin rakennettu useampi kerrostalo olisi niinkin halpa kuin 12 miljoonaa eli sen saisi lunastaa itselleen hintaan 120 000€ mutta jos ei lunasta maksaisi vuoden aikana vaikka 1200€ vuokraa (eli vain naurettavat 100€/kk), sitten se nousisi teoreettisesti esim. 10v aikana kohtuulliset 30% eli vuokra hinta olisi 156 000€ mutta sitten ei olisi enää mahdollista ostaa tonttia. Mitenkäs sitten tehtäisiin? Ne jotka ovat tontin ostaneet eivät maksa ja niistä rahoista sitten (ilmeisesti) maksetaan sitä vuokraa tai ehkä kaupunki perii vain "osaa" vuokrasta. Väitän että tontti täytyy asuntoyhtiön kerralla lunastaa eikä "nyt yksi asukas osti yhden osan, maksamme vain 99% vuokrasta tästä eteenpäin" ei pääse syntymään.

Tässä täytyy kuitenkin miettiä tilannetta missä asunto on vaikkapa 100v vanha, eli se tontin hinta ehtii nousta "melkoisesti" ja teoriassa osa ei sitten "ikinä" maksa tontin vuokraa kun loput taas maksavat "kaiken".

Eikö se tontin ostaminen tarkoita juuri sitä että ne ostorahat menevät sinne tontin omiastajalle, ei taloyhtiölle? Eli jos 99% osakkaista lunastaa tontin ja 1% ei niin sitten tontin vuokran määrä on 1% siitä alkuperäisestä.

Jos 100% lunastaa niin tontti siirtyy yhtiön omistukseen? Tosin mitenköhän tässä käyttäytyy kiinteistövero tontin osalta? Kuka maksaa kiinteistöveroa eri tilanteissa?

 

[pokkus]

Valinnaisen vuokratontin ongelmat tulevat ehkä asuntoa myydessä - miten arvottaa lunastettu tahi lunastamaton tonttiosuus? Mutta jos sen 5 vuotta tai pidempään asuu, tonttiosuuden lunastaminen alkaa näyttää paremmalta ja paremmalta.

Jos tuo on ongelma myydessä niin silloinhan se ongelma on ollut jo ostaessa. Ainakin pk-seudulla vuokratontilliset talot ovat olleet hinnoiteltu lähes samaan hintaan kuin omalla tontilla olevat, että linssiin viilaus on tapahtunut jo silloin ostaessa. Kauppahinta on saattanut olla vaivaiset 10-15ke halvempi vuokratontillisessa talossa, mutta siitä saa sitten maksaa 4-8ke vuosittain tonttivuokraa ja tontin lunastushinta voi hyvin olla jotain 120-180ke välillä.