Itse avasin ASP tilin aikana jolloin pankissa tiedettiin sana ASP, mutta ei osattu kyseistä tiliä avata saati selittää asiakkaalle sen sääntöjä. Tarvittiin 3 eri ihmistä ja pari soittoa jotta saatiin tili auki ja säännöt taskuun. Olivat sen verran harvinaisia. Onneksi avasin tuon kun lainan saanti muutama vuosi myöhemmin oli muodollisuus enemmän kuin muuta. Suosittelen avaamaan tilin, mutta myös ymmärtämään vuosineljännekset ja maksimi talletukset tuon aikana
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Inflaatio 7,9 % huhtikuussa 2023 - Tilastokeskus
Huhtikuun inflaatiota nosti eniten korkojen nousu, ja toisaalta sähkön hinta vaikka pörssihinta ei ollut viime vuotta korkeampi vaan syynä korkealle tehdyt kiinteät sopimukset.
Ikävä kierre jos inflaatiota hillitään korkojen nostolla ja samalla korkojen nousu lasketaan mukaan inflaatioon. Ja pitää huomioida että korkojen nousu yhdestä prosentista neljään tarkoittaa 300% inflaatiota korkomenoissa.
Huhtikuun inflaatiota nosti eniten korkojen nousu, ja toisaalta sähkön hinta vaikka pörssihinta ei ollut viime vuotta korkeampi vaan syynä korkealle tehdyt kiinteät sopimukset.
Ikävä kierre jos inflaatiota hillitään korkojen nostolla ja samalla korkojen nousu lasketaan mukaan inflaatioon. Ja pitää huomioida että korkojen nousu yhdestä prosentista neljään tarkoittaa 300% inflaatiota korkomenoissa.
EKP:lle varmaankin esitellään päätöksentekoa varten vertailukelpoista aineistoa ja yksittäistä lukuarvoa laajemmin, tuskin menevät tuohon ansaan kuitenkaan.
Se on tiedossa oleva fakta, että korkojen nousu nostaa inflaatiota aluksi. Ja etenkin Suomessa, koska meillä suositaan vaihtuvia korkoja enemmän kuin keskimäärin Euroopassa.
Itse olen ymmärtänyt, että EKP:n korkopäätöksiin vaikuttaa kaikkein eniten tietyt tulevaisuuden inflaatiota ennustavat indikaattorit (esim. onko lainojen myöntäminen vähentynyt, uusien lainojen korkotaso noussut, palkkaratkaisut, yritysten voittoennusteet, poliittiset tukipäätökset, esim. energiatuet, jne.). Toteutuneet inflaatioluvut ovat peräpeiliin katsomista, joten niitä ei niin paljon painoteta.
Itse olen ymmärtänyt, että EKP:n korkopäätöksiin vaikuttaa kaikkein eniten tietyt tulevaisuuden inflaatiota ennustavat indikaattorit (esim. onko lainojen myöntäminen vähentynyt, uusien lainojen korkotaso noussut, palkkaratkaisut, yritysten voittoennusteet, poliittiset tukipäätökset, esim. energiatuet, jne.). Toteutuneet inflaatioluvut ovat peräpeiliin katsomista, joten niitä ei niin paljon painoteta.
Kyllä juuri näin, se että käytetäänkö tätä mittarina on eri asia.
Itse kuuntelin jo vuoden vaihteessa yhden tutun toimitusjohtajan puheita, että alkaa näyttää siltä, että vähintään puolet työntejöistä tulee saamaan lomalaput kouraan. Tässä yrityksessä tämä tarkoitti noin 75 henkilöä ja yritys vaan sivuaa alaa (he ei siis rakenna mitään), mutta uudisrakentaminen vaan vaikuttaa heihin.
Itse kun mietin ei tule mieleen mikä oikeasti on selvästi kallistumaan päin verrattuna vuoden takaiseen paitsi velkaraha. Ruoka on tasaantunut, joku nousee mutta esim kahvi laskee. Energia nousi mutta on enemmän laskussa kuin nousussa nyt. Jakeluvelvoite voi vähän nostaa kyllä taas vuoden vaihteessa. Palveluihin varmaan eri tahot mielellään pistäisi lisää hintaa mutta ei paljoa voi kun ihmisillä ei ole halua maksaa. Tavarassa se että esim PS5 on alennusmyynnissä kuvaa mielestäni sitä että toimitusvaikeuksista johtuva inflaatio alkaa tasaantua kanssa.
Onko muilla muita kokemuksia?
Ihmettelisin, jos tuota ei käytettäisi yhtenä mittarina. Toki asuntorakentaminen on vain yksi osa rakentamista. Jos yritykset tai julkisyhteisöt investoivat edelleen infraan ja tuotantolaitoksiin tai korjausrakentaminen keulii, niin huonoahan se ennustaa inflaation kannalta.
Suomessa asuntorakentaminen on käsittäkseni pysähtynyt täysin, mutta en tiedä Euroopan tilanteesta.
Talousennustetta ainakin korjattiin ylöspäin.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 02.02.2017
- Viestejä
- 755
Jaa-a. Nykyistä lainaa kilpailuttelen ja paras tarjous on nyt 170k€ summalle 30v maksuajalle 0,42% marginaali ja euribor 3-12kk (eli varmaan 3kk tulee valittua..) Avausmaksu 200€. Ei huono. Katsotaan mitä oma pankki tarjoaa huomenna.
Nykyinen laina 180k€ jäljellä ja 20 vuotta, 0,6% marginaali ja 12kk euribor.
Nykyinen laina 180k€ jäljellä ja 20 vuotta, 0,6% marginaali ja 12kk euribor.
Eiköhän se asuntokauppa lähde tässä vähitellen taas pyörimään. Patoutunutta kysyntääkin alkaa olla jo kertynyt. Tutut välittäjät ovat kanssa sanoneet, että nyt alkaa porukkaa taas pyöriä näytöillä ja kauppojakin saatu alkuvuotta enemmän tehtyä.
CPI:ssä tulee toukokuulta pehmeä luvut vastaan (+6pts kk muutos 2022), joten vuosi-inflaation pitäisi laskea jonkun verran toukokuussa.
Viimeksi muokattu:
Ainakin omiin hakuhälytyksiin on alkanut tulla osumia Oikotiellä viimeisen parin viikon aikana, kun koko alkuvuosi oli täysin kuollutta. Ja pyyntien perusteella ei johdu hintojen merkittävästä laskustakaan.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 323
Kysyntää varmasti alkaa syntymään, esim. tästä lukien:
Asuntojen hinnat laskevat, mutta nuoret ostajat eivät uskaltaudu kaupoille – ensiasunnon ostaja, vastaa kyselyyn
Asuntomarkkinoilla on nyt tinkivaraa, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Hinnat ovat laskeneet eniten pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa, mutta siellä nuoret ostajat myös vetäytyvät markkinalta.
www.kauppalehti.fi
"
Selvästi aiempaa harvempi alle 35-vuotias korkeakoulutettu kaupunkilainen suunnittelee asunnon ostoa. Asia käy ilmi Danske Bankin kyselystä.
+
Nuorista, korkeasti koulutetuista kaupunkilaisista 48 prosenttia eli lähes puolet ei harkitse asunnon ostoa lainkaan. Vuonna 2021 luku oli 34 prosenttia.
+
Danske odottaa Euroopan keskuspankilta (EKP) vielä kolmea 0,25 prosenttiyksikön nostoa ohjauskorkoihin. Pankki arvioi, että vuoden 2024 kesällä EKP alkaa kuitenkin laskea korkoja.
”Koko asuntolainan aikana korko tulee olemaan todennäköisesti matalampi kuin nykyisin”, Kuoppamäki sanoo viitaten pitkiin laina-aikoihin.
"
Lisäksi tämä kertoo hieman huolestuttavaa tietoa siitä miten todella moni asunnon ostanut ei vaan ole mitenkään varautunut siihen että ne korot voisivat jossain vaiheessa nousta plussan puolelle ja vastikkeetkin voisivat nousta:
Suomalaiskotien ahdingosta tuli ikävä tieto: Tämä tilanne voi yllättää asuntovelallisen
Asuntovelallisten nousseet rahoitusvastikkeet voivat johtaa ikäviin yllätyksiin, kertoo Isännöintiliitto.
www.kauppalehti.fi
"
”Kaksi kolmesta isännöitsijästä on kohdannut osakkaita, jotka ovat yllättyneet taloyhtiölainojen lyhennysvapaiden päättymisestä tai korkojen nousun vaikutuksesta taloyhtiöiden rahoitusvastikkeisiin”, kerrotaan Isännöintiliiton sivustolla.
+
59 prosenttia vastanneista kertoi, että vastikerästien määrä on lisääntynyt edellisen 12 kuukauden aikana heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä.
”Tilanne on voinut erityisesti yllättää sellaisen osakkaan, jolla on hoitovastikkeen lisäksi maksettavanaan rahoitusvastike eli osuus yhtiölainasta, joka on otettu esimerkiksi suurempaa remonttia varten. Rahoitusvastike on voinut nousta viime aikoina paljonkin taloyhtiölainan viitekoron nousun vuoksi. Kaikista äärimmäisimpiä tilanteita kohdataan uudiskohteissa, joiden rakentaminen on rahoitettu suurella yhtiölainalla, jonka lyhennysvapaat päättyvät nyt samoihin aikoihin, kun korot ovat nousseet vauhdilla”, tietoasiantuntija Olli Rekonen kertoo Isännöintiliiton sivustolla.
+
Jopa 65 prosenttia vastanneista isännöintialan ammattilaisista kertoi, että heidän tietoonsa on tullut lyhennysvapaiden päättymisestä tai korkojen noususta johtuvasta rahoitusvastikkeiden noususta yllättyneitä osakkaita.
"
Eli nuoret (ja tietysti vanhemmatkin) eivät halua nyt asuntojen hintojen laskiessa (jopa Helsingin alueella) sekä uusien asuntojen myyntiaikojen kasvaessa:
Video näyttää Helsingin asuinalueen, jossa on lähes 200 myymätöntä asuntoa – Tarjolla jopa erikoinen ”alennus Nato-jäsenyyden kunniaksi”
Helsingissä asuntokauppa on tyssännyt, ja uudiskohteidenkin myynti on hidastunut. Yksi rakenteilla oleva uusi alue on Postipuisto.
www.kauppalehti.fi
Ottaa riskiä varsinkin kun korot ovat vielä nousemassa joten he odottavat mieluusti sitä 2024 kesää tms. kun korkojen pitäisi taas alkaa laskea, ehkä vielä pidempäänkin että näkevät onko lasku "pysyvää". Sekä miten tilanne muissa hinnoissa kehittyy ja sota Ukrainassa (sekä ehkä Venäjällä jos/kun Ukraina tahtoo ottaa ainakin Krimin takaisin) kehittyy.
Ne joilla on rahaa voi varmaan ostaa kiinteistöjä siinä missä ennenkin, johonkin se varallisuus pitää laittaa. Mutta jos korkosijoituksilla saakin saman tuoton kuin asunnoista, niin vähemmän vaivan ja riskin tie ohjaa ne rahat sinne. Ja niille joilla ei ole rahaa ennestään, niin tuloista riippumatta ei ole kauhean inspiroiva hetki hankkia isoa asuntolainaa ellei henk koht polte siihen suuntaan ole poikkeuksellisen vahva.
Oma teoriani on että ihmiset eivät halua priorisoida omistusasumista ja korkeiden korkojen maksamista enempää kuin on pakko, mutta saatan hyvin olla väärässä. En usko että ihmisillä keskimäärin ei olisi varaa maksaa korkeita korkoja jos tinkii kaiken muun minimiin, mutta en usko siihen että on halua tinkiä kaikesta muusta niin paljon että asuntojen kysyntä kovaan hintaan palautuisi nopeasti.
Oma teoriani on että ihmiset eivät halua priorisoida omistusasumista ja korkeiden korkojen maksamista enempää kuin on pakko, mutta saatan hyvin olla väärässä. En usko että ihmisillä keskimäärin ei olisi varaa maksaa korkeita korkoja jos tinkii kaiken muun minimiin, mutta en usko siihen että on halua tinkiä kaikesta muusta niin paljon että asuntojen kysyntä kovaan hintaan palautuisi nopeasti.
- Liittynyt
- 27.02.2023
- Viestejä
- 101
Oma teoriani on että hinnat laskevat pidempään koska:
Vaikka joillain olisi rahaa he ovat yleensä keskimääräistä fiksumpaa porukkaa ja fiksut tietävät että hinnat tulevat laskemaan.
Moni on asunnon vaihto loukussa koska nykyinen asunto pitäisi saada myytyä ennen kuin uuden hommaa ja vanhasta tuskin saa haluttua summaa.
Suurella osalla on vielä päivittymättä korot nykyisiin tavanomaista korkeimpiin korkoihin... Syksyllä/alku talvesta 2022 korkohan oli vielä aika matala parin prosentin luokkaa...
Vuoden päästä todennäköisesti luetaan lööpeistä taloyhtiöiden osakkaiden ongelmista selviytyä vastikkeista yms. velkaisten lainanhoito kyvyistä jolloin asunnon osto halukkuus vähenee entisestään ihmisten päässä. Tai ainakin hintojen pitäisi tulla alas nykyisestä. (oma mielipide) Enkä näe että EKP millään voisi lähteä laskemaan korkoja nykyisestä.. (monet veikkaa että ensi kesänä voisi EKP laskea korkoja hieman, itse veikkaan että se on liian aikaista ja realistinen aika voisi olla kesä 2025? Jos ei mitään mullistavaa tapahdu)..
Eipä tuo vuokra-asuminenkaan ole juuri nyt mitään herkkua: Suomen suurin vuokranantaja suunnittelee yli kymmenen prosentin vuokrankorotuksia
Kaupungin asunnoissa tuo osuu vielä juuri siihen kaikkein vähävaraisimpaan väestönosaan.
Kaupungin asunnoissa tuo osuu vielä juuri siihen kaikkein vähävaraisimpaan väestönosaan.
- Liittynyt
- 27.02.2023
- Viestejä
- 101
Eikös HEKA ole tunnettu aika kohtuullisista vuokrista?
HEKALLA tänä vuonna keskivuokra on 12,60 euroa neliöltä, tällöin korotusten toteutuessa keskivuokra nousee lähelle 14:ää euroa.
Nopeasti katsottuna Kojamolla on tikkurilassa esim. yksiöiden kohdalla noin 29,3e/m2....
- Liittynyt
- 27.02.2023
- Viestejä
- 101
Siitä en tiedä.
On ne tietysti markkinavuokria halvempia, mutta asukkaiden maksukykykin on keskimääräistä heikompaa. Siihen tuon tason korotukset osuu kipeästi, varsinkin kun kaikki muutkin menot on nousseet merkittävästi viimeisen vuoden aikana.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 323
Kyllä ne varmasti vaikuttavat. Jos nyt esim. 80m2 kämpässä vuokra on sen noin 1000€/kk (pari euroa päälle) ja se nousee 1120€ kyllä se vaikuttaa.
Eikä sinänsä lohduta ajatella että "normaali" hinta ehkä olisi vaikka 30€/m2 jolloin Helsingissä ehkä maksetaan sitten vuokraa jotain 2400€ 80m2 kämpästä.
Siinä alkaa kummasti kiinnostaa ostaa jostain läheisestä kaupungista sitä kämppää kun tuosta tulee nopeasti laskien jo 10 vuodessa 288 000€ tai siinä 25v 720 000€. Tai tuolla "vain" 14€/kk hinnalla 134 400 10v tai 336 000€ 25v aikana. Mihin ei lasketa sitten korotuksia mitä varmasti tulee tapahtumaan.
Eli itse ainakin mieluummin lyhentäisin asuntolainaa JA maksaisin vastiketta tuon 2400€/kk seuraavat 25v kuin vuokraa...
Asia erikseen jos on pätkätöissä eikä saa sitä lainaa joten joutuu asumaan jossain 60-luvulla rakennetussa kämpässä maksaen sen noin 1200€/kk vuokraa ja ehkä lapsi vielä avopuolison kanssa mukana. Ehkä se muutaman satasen asumistuki helpottaa elämää + lapsilisät päälle mutta siltikin..
Me just kateltiin ton kokosta kämppää Helsingissä ja ok alueilta olis kyllä saanut ~1500€/kk. Päädyttiin n. 1800€ vuokraan lähes uuteen kiinteistöön jossa näkyy parvekkeelta merelle (suomenlinna jne).
Toki joillain alueilla voisi vuokra olla vaikka 3000€/kk.
Toki joillain alueilla voisi vuokra olla vaikka 3000€/kk.
Ja jos ajatellaan että hoitovastike olisi 600€ ja kämpän hinta ainakin 300 000€ ja 4,5% korko 300 000 lainasta olisi 13500€ vuodessa, pästään siihen että 1700€ kuussa tai enemmän menisi ilman että laina lyhentyisi yhtään jos sen asunnon omaksi hankkisi. Ja olisi aika työlästä lähteä muualle jos siltä tuntuu, ja stressi koroista ja hintojen kehityksestä.
Sanoisin että nyt on ihan hyvä hetki asua vuokralla ja seurailla miten tilanne kehittyy.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 323
Tosin tuollaista kämppää ei paljoa kannata vuokralla pitää. Eli jos siitä maksaa kuussa korkoja tuon 1125 + 600 vastiketta siitä tulee jo 1725€/kk.
Jotenkin tuntuisi aika absurdilta että joku ostaisi kämpän ja laittaisi sen vuokralle tehden jo nyt 25€/kk persnettoa. Sitten kun se 70%+ yhtiölaina tulee vielä maksettavaksi tuon päälle niin jotenkin vaikuttaa epäuskottavalta yhtälöltä.
Tosin en itse olisi muutenkaan ostamassa jotain puolen miljoonan asuntoa missä se vastike olisi tuollaista luokkaa jo yksinään.
Ehkä Helsingin paikkeilla vanhempikin asunto on jo tuollaista hintahaarukkaa mutta sitten saa vain syyttää itseään jos moiseen tilanteeseen päätyy.
Jos se keskimääräinen laina on kuitenkin luokkaa 100k tai Helsingissä 200k...
Luvuissani oli pelkistettynä arvio koko rahoituksen tarpeesta riippumatta jakautuuko miten yhtiölainaan, käsirahaan tai muuhun. Ja jos sen kämpän omistaa velattomasti joku ei niin persaukinen niin jää siitä tälle vuokranantajalle yli tonni käteen kuussa sijoitetun pääoman tuottoa jos ainoa menoerä on hoitovastike.
Ei kai kaikki vuokranantajat ole köyhiä keinottelijoita kuitenkaan.
Viimeksi muokattu:
Yksi uudiskohde jota seurailin otettiin pois ennakkomarkkinoinnista joku aika sitten ja nyt palasi ennakkomarkkinointiin, ehkä vähän "karvalakkiversiona" joka taitaa olla hintatasoltaan jonkin verran edullisempi kuin eka yrityksellä. Ei nyt dramaattisesti, mutta kuitenkin suunnilleen niissä 2020-2022 toteutuneissa uudiskohdehinnoissa, kun muistini mukaan aiemmin vedettiin selvästi yli - lähestyen YIT:n läheisten uudiskohteiden hintoja (joissa toinen kohde siis jo valmistunut, mutta edelleen on melkoinen määrä myymättömiä, selvästi tähän markkinaan ylihinnoiteltuja pikkukämppiä).
Varmaankin kaikki kalusteet ja materiaalit on tingattu halvimmiksi mahdollisiksi, mutta ehkä indikoisi myös sitä että yleiset materiaali- ja työkustannukset alkavat rauhoittua?
Eilen EU korjasi euroalueen talousennustetta ylöspäin ja tänään julkaistut Suomen talousluvut olivat ennakoitua selvästi paremmat, eli viime vuoden lopulla alkanut tekninen taantuma päättyi ja alkuvuonna talous onkin yllättäen kasvanut 1,1%.
Jos euroalueen taantuma vältetään, niin se on lopulta asuntomarkkoinoiden kannalta erittäin hyvä asia. Korkotasossa se voi näkyä niin, että korot pysyvät vähän ennakoitua pitempään korkeammalla, mutta asuntomarkkinoille parin prosenttiyksikön korkoero ei ole läheskään niin paha asia kuin talouden taantuma. Joka tapauksessa markkinoiden odotus on tällä hetkellä se, että korko tulee olemaan parin prossan korvilla normaali-inflaatiossakin.
Jos euroalueen taantuma vältetään, niin se on lopulta asuntomarkkoinoiden kannalta erittäin hyvä asia. Korkotasossa se voi näkyä niin, että korot pysyvät vähän ennakoitua pitempään korkeammalla, mutta asuntomarkkinoille parin prosenttiyksikön korkoero ei ole läheskään niin paha asia kuin talouden taantuma. Joka tapauksessa markkinoiden odotus on tällä hetkellä se, että korko tulee olemaan parin prossan korvilla normaali-inflaatiossakin.
Helsingistä et saa 80-neliöistä uudehkoa kämppää merinäköalalla 300.000 €:lla. Suuruusluokka on alkaen 500.000 €. Myöskin 1800€/kk on halpa tai vähintäänkin edullinen vuokra tuollaisesta, ellei sitten sijaitse Kruunuvuorenrannassa, joka on logistisesti ja palveluiltaan todella kökkö alue.
Niin, tämäkin vahvistaa pointtiani siitä että on hyvä idea vuokrata se kämppä mieluummin kuin ostaa näillä hinnoilla. Jos se vuokrataan tuohon hintaan, se kertoo siitä että se on tämän hetken markkinahinta, joka ei välttämättä kaksista tuottoa tuo pääomalle. Jos olisi enemmän porukkaa jotka ovat valmiita maksamaan yli 2000€/kk asumismenoja helsingissä, niin se vuokra olisi yli 2000€.
Tämä on sinänsä oikein, mutta vähän lyhytkatseisesti ajateltu. Mikä mahtaa olla korkotaso esim 2 vuoden päästä? entä 5v? 10v?
Jos oletetaan, että euribor pitkällä aikavälillä (esim. 10v) tasoittuu luokkaan 2%, niin se muuttaa yllä olevaa laskelmaa, jos tarkoitus on pitää asuntoa pitkän aikaa.
Jos tämän kohteen velaton hinta olisi 120k, omaa pääomaa 30k ja yhtiölainan korko marginaaleineen 3%, niin oman pääoman tuotto olisi noin 8% noilla ilmoituksessa ilmoitetuilla muilla luvuilla.
Lisäksi tuossa ei huomioida asunnon arvonnousua ollenkaan, sekin on merkittävä osa pitkän aikavälin tuottoa.
Jos asunnon arvonnousuksi arvioidaan 1% vuodessa, niin se tarkoittaisi noin 3,5% oman pääoman arvonnousua vuodessa. Edelleen puhutaan siis pitkästä aikavälistä, ei siitä mitä arvolle käy vuoden 2023 tai 2024 sisällä.
Yllä olevilla oletuksilla, eli euriborin taso keskimäärin 2% 10 vuodessa ja arvonnousu keskimäärin 1% vuodessa saadaan 30k€ sijoituksella varallisuutta nostettua +45k€ tai noin 10% vuodessa korkoa korolle -tavalla laskettuna kymmenessä vuodessa.
Luvut laskettu tällä laskurilla: Vuokratuottolaskuri - Ei vaadi lataamista - Sijoitusasunnot.com
Se, että toteutuvatko nuo oletukset on toinen asia. Voi olla että kaikki ei menekään niin kuin on suunniteltu. Sitä kutsutaankin riskiksi.
Ja kun ottaa huomioon että kyseessä on vuokratontilla oleva yhtiö jonka kaikilla muillakin osakkailla saattaa olla yli 4000€/neliö sitä yhtiölainaa joka kaikilla erääntyy nyt lyhennettäväksi, niin se että sinne ostaa itsensä sisään nyt kun pääomalle ei juuri saa tuottoa, niin tosiaan kysyy sitä riskinottokykyä.
No me itseasiassa ostettiin uudiskohde joka valmistuu helmikuussa. Se oli edelleen hyvä diili, hitas merenrannalla hyvällä paikalla. Vanhakin kämppä oli hitas eli tiesimme, että se pitää myydä ennen muuttoa.
Meillä oli lainalupaus pankilta joka olisi sallinut vanhan kämpän pitämisen loppuun asti. Kun laski auki lainan korot (jo ennen nykyistä tasoa), hoitovastikkeen vs vuokran todettiin että jos vanhasta asunnosta olisi saanut muutaman tonnin vähemmän olisi jäänyt tappiolle, eli päätös oli helppo. Tuo muutama tonni toteutu jo kun Hitas rajahinta tippui vähän aikaa sitten.
- Liittynyt
- 18.12.2020
- Viestejä
- 614
Kiinnostais kanssa saada tietää. Korko ku ampas ylös niin asumisesta tuki melkein 1000€ kalliimpaa per kuukausi. Normaali duunarin liksas alkaa jo tuntuu. En tiedä pystyykö tota millään jipolla saamaan alemmas, 12kk korontarkastus sykli osu tohon helmikuulle ja sen jälkee alko ahistaa.
6kk euriboriin vaihto?
Asuntolainan vaihtaminen toiseen pankkiin? S-pankki aikoinaan tarjos halvimman mitä noita pankkeja nyt kilpailutin. Nyt varmaa pitää taas kilpailuttaa?
Sain muutama kk sitten
Aikaisemmin oli Nordeasta 35v, pari vuotta sitten otettuna
- Liittynyt
- 14.09.2022
- Viestejä
- 329
Jos lainan hoitomenot ahdistaa hetkellisen helpotuksen saa ottamalla lainaan lyhennysvapaata jolloin maksat pelkän koron.
Ei ahdista mutta meinaa kilpailuttaa lainat uusiksi nyt nordeassa lainat. 31 vuotta vielä jäljellä lainaa ( oli 35 vuoden laina)
Kannattaa ottaa nykykorkotasolla huomioon, että esimerkiksi laina-ajan pidentyessä kokonaiskustannukset kasvavat nykykorkotasolla huomattavasti.
Esimerkiksi 4,1% todellisella vuosikorolla 250 000€ lainamäärän kokonaiskustannus on 30v laina-ajalla 432 039€. 25v laina-ajalla kokonaiskustannus samalla lainamäärällä on 398 042€. Kuukausierässä ei montaa satasta kuitenkaan säästä.
Kyllähän tollaisessa 300 000 € lainassa kannattaa hakea mahdollisimman alhainen viitekorko vaikka siihen vaihtaminen kertaluonteisesti maksaisikin jotain. Ja jos marginaali on yli 0,5 %, niin sitten sitäkin voisi hioa pankkeja kilpailuttamalla.
Viimeksi muokattu:
Taitaa olla vajaan 130e ero per kk pidemmän laina-ajan eduksi. Teoriassa toki, koska korko vaihtelee. Mutta joo, kk-maksun ero ei tosiaan ole valtavan suuri.
- Liittynyt
- 08.03.2019
- Viestejä
- 148
Kysynpä kun ei kokemusta ole, miten näissä on tapana sen suhteen että kuinka usein lyhennys vapaata voi olettaa saavansa ja kuinka moneksi kuukaudeksi kerrallaan? Kannattaako lyhennysvapaata "säästää" viimeiseksi oljenkorreksi siltä varalta jos oikeasti paska lentää tuulettimeen?
- Liittynyt
- 01.01.2017
- Viestejä
- 829
LyhennysJousto on Nordean lainoissa oleva maksuton ominaisuus, jonka avulla voit halutessasi pienentää erääntymässä olevan maksuerän lyhennyksen määrää tai jättää sen kokonaan maksamatta. Lyhennyksen voit esimerkiksi puolittaa tai voit maksaa ainoastaan korot ja kulut.
Lyhennysvapaa on kertaluonteinen muutos lainan maksuohjelmaan. Lyhennysvapaassa sovitaan etukäteen sen kesto, ja tältä ajalta maksat ainoastaan korot ja kulut. Lyhennysvapaan aikana laina ei lyhene.
Molemmissa tapauksissa nyt väliin jätettävät lyhennykset siirtyvät tulevaisuuteen maksettavaksi, yleensä niin että laina-aika pitenee.
Lyhennysvapaa on kertaluonteinen muutos lainan maksuohjelmaan. Lyhennysvapaassa sovitaan etukäteen sen kesto, ja tältä ajalta maksat ainoastaan korot ja kulut. Lyhennysvapaan aikana laina ei lyhene.
Molemmissa tapauksissa nyt väliin jätettävät lyhennykset siirtyvät tulevaisuuteen maksettavaksi, yleensä niin että laina-aika pitenee.
Nordea lyhennysvapaa
- Liittynyt
- 14.09.2022
- Viestejä
- 329
OP:lla saa vuodeksi kerrallaan. Jos se kakka oikeasti osuu tuulettimeen niin voihan sitä asuntoa/taloa yrittää myydä ja vaihtaa halvempaan. Tässäkin kannattaa muistaa ennakointi ja toimia ennen kuin on pakko.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 873
Kellään kokemusta vakuuksista omk ostossa? Mulla on siis nyt kaksio jonka nykyarvo on luokkaa 110k€ ja tästä lainaa 88k€, voiko tuota erotusta käyttää vakuutena ostettavan asunnon 70% vakuusarvon päälle uudessa lainassa? Mietin siis keinoja miten pienentää 30% cash osuutta kun osakesalkkua en halua silputa... Vanhan kämpän haluan pitää vuokralla.
Eikö se ole sinulla jo vakuutena siinä kaksion omassa lainassa, kun on kuitenkin noinkin velkainen vielä? Asia selviää parhaiten kun kysyt lainatarjouksen/lainalupauksen sieltä omasta pankistasi. Ja eikös osakesalkkukin käy, tai ainakin parempana maailmanaikana kävi jollain (heikohkolla) arvolla vakuutena?
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 701
Just mietin samaa, että eihän tuon kaksion vakuus riittää edes sille itselleen tällä hetkellä niin voi olla aika hankala siitä yrittää repiä vakuuttaa irti toiseen kohteeseen.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 873
Näin se varmaan on. :/ Mulla siis pankki suostui rahoittamaan tuon 95% lainalla ilman lisävakuuksia. Osakesalkku on degirossa niin ei taida onnistua sen vakuudeksilaitto suomipankille. :/
Kannattaa myös muistaa, että 85% kohdalla (ensiasunto 95%) menee enimmäisluotoitussuhde (lainakatto), joka on ihan lakisääteinen. Eli pankki tuskin alkaa lakia rikkomaan.
Mutta kuten sanottua vanha asunto ei vakuudeksi käy ja osakesalkun arvostus vaihtelee erittäin paljon pankkikohtaisesti näinä aikoina. Myös varmasti itse lainan myöntäminen on tiukempaa, jos sinulla ei ole aikomusta myydä vanhaa asuntoa. Ja vaikka olisikin, niin siltikin varmasti pankki pohtii kahden asunnon loukun riskiä, johon yleensä auttaa se, että käteistä on kassassa vaikka 6-12kk ylimääräisiin kuluihin molempiin asuntoihin liittyen.
Edit: pieni lisäys
- Liittynyt
- 14.02.2017
- Viestejä
- 1 907
Muutama vuosi takaisin olin ulkomailta ostamassa asuntoa ja Nordea tarjosi että voi osakesalkun ottaa vakuudeksi. Mutta olisi tosiaan sitten pitänyt osakkeet myydä toiselta palveluntarjoajalta ja ostaa takaisin Nordean kautta niin en sitten jaksanut säätää.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 701
Toisessa pankissa olevat sijoitukset ovat pankin silmissä vähän sama asia kuin tilillä oleva raha. Ei ne oikein ole hyvä vakuus, kun omistaja voi käyttää ne kaikki seuraavana päivänä siitä kun laina on myönnetty. Sijoitukset tai käteinen pitäisi kiinnittää tietyksi ajaksi niin ettei niitä pääsee omistaja käyttämään. Helpompaa onkin siis laittaa pääomaa kiinni siihen lainaan heti alkuun.
Uutiset
-
Samsung julkaisi maailman ensimmäisen 2 nanometrin mobiilijärjestelmäpiirin: Exynos 2600
22.12.2025 21:09
-
LIVE: io-techin hyväntekeväisyysstriimi 2025 joulukeräykseen klo 19:00
21.12.2025 12:44
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (51/2025)
19.12.2025 10:53
-
Myös Kingstonilla uskotaan muistipiirien hinnan ja saatavuuden pahentuvan entisestään ensi vuoden alussa
18.12.2025 21:44
-
Windows 11:een lisätään sen tekoälyominaisuuksia rajoittavia toimintoja
18.12.2025 21:02
