Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Anagonda]

Korontarkistuspäivä kesäkuun alussa ja nykyinen laina on 12kk eurobori, 0.45 marginaali ja 0.52 korko. Nordea tarjosi 3kk 0.57 marginaalilla ja 6kk 0.53 marginaalilla sekä 250€ käsittelymaksu.

Taitaa lähteä 3kk testiin ens kuun alussa.

Koititko haastaa käsittelymaksusta?
Meillä 6kk euribori ja nyt kun tuntuu että tota 3kk:ta voisi saada niin mietin että varaisin Nordeaan ajan. Se vaan jos muutoksesta joutuu maksamaan 250e niin homma ei kannata.
Täytyy nyt vielä kerätä motivaatiota. Jos muutos olisi 12->3kk niin olisi ihan eri moti varailla aikaa. Toinen mitä mietin että kun on 3 lainaa euriborissa, asuntolaina 6kk ja muut on 12kk niin jos yhdellä käsittelymaksulla saisi kaikki 3kk euriboriin niin sitten alkaa taas kiinnostamaan. Ei kai tässä auta kuin jossain välissä tökkiä tikulla, harvoin nämä foorumilla ratkeaa?

 

[Pesari]

Koititko haastaa käsittelymaksusta?
Meillä 6kk euribori ja nyt kun tuntuu että tota 3kk:ta voisi saada niin mietin että varaisin Nordeaan ajan. Se vaan jos muutoksesta joutuu maksamaan 250e niin homma ei kannata.
Täytyy nyt vielä kerätä motivaatiota. Jos muutos olisi 12->3kk niin olisi ihan eri moti varailla aikaa. Toinen mitä mietin että kun on 3 lainaa euriborissa, asuntolaina 6kk ja muut on 12kk niin jos yhdellä käsittelymaksulla saisi kaikki 3kk euriboriin niin sitten alkaa taas kiinnostamaan. Ei kai tässä auta kuin jossain välissä tökkiä tikulla, harvoin nämä foorumilla ratkeaa?

Toi vois mennä läpi, että kaikki lainat yhdellä käsittelymaksulla. Veikkaan, että jotain rahaa ne siitä kuitenkin haluaa ja tuskin sillä käsittelijällä montaa minuuttia menee näpytellä kaikkiin 3kk.

 

[ZherlockHolm]

Asiantuntijat varoittavat taloyhtiölainojen riskien kasvavan – Tärkeä muistutus asunnonomistajille: ”Laina on lopulta kaikkien osakkaiden yhteisellä vastuulla”

Viranomaiset ovat jo pitempään olleet huolissaan taloyhtiölainojen hyödyntämisestä kotitalouksien ja sijoittajien asuntokaupoissa.

www.talouselama.fi

..

Tärkeä muistutus asiantuntijoiden suusta..

 

[Vaateri]

Koititko haastaa käsittelymaksusta?
Meillä 6kk euribori ja nyt kun tuntuu että tota 3kk:ta voisi saada niin mietin että varaisin Nordeaan ajan. Se vaan jos muutoksesta joutuu maksamaan 250e niin homma ei kannata.
Täytyy nyt vielä kerätä motivaatiota. Jos muutos olisi 12->3kk niin olisi ihan eri moti varailla aikaa. Toinen mitä mietin että kun on 3 lainaa euriborissa, asuntolaina 6kk ja muut on 12kk niin jos yhdellä käsittelymaksulla saisi kaikki 3kk euriboriin niin sitten alkaa taas kiinnostamaan. Ei kai tässä auta kuin jossain välissä tökkiä tikulla, harvoin nämä foorumilla ratkeaa?

Jos arvioidaan, että 3 kk euribor on 0,3 %-yksikköä halvempi, niin 100 000 € lainalla 250 € kuittautuu alle vuodessa.

 

[Tege]

Ovatko pankit nostaneet marginaalia kun haluaa 3kk? Oma neuvottelu tulossa vielä ennen vkl.

 

[surina]

Ovatko pankit nostaneet marginaalia kun haluaa 3kk? Oma neuvottelu tulossa vielä ennen vkl.

Nämähän on pitkälti asiakkuus/virkailija/pankki/kuun asento kohtaisia.
Kuukausi takaperin onnistui vaihto samalla marginaalilla OP.

 

[Tege]

Nämähän on pitkälti asiakkuus/virkailija/pankki/kuun asento kohtaisia.
Kuukausi takaperin onnistui vaihto samalla marginaalilla OP.

Olisi luullut tämänkin menevän ihan viestillä mutta haluavat ihan pakosta puhelinneuvottelun vääntää.

 

[2112]

Minkähänlaisen omakotitalon sitä nyt sitten tällä hetkellä uskaltaa ostaa, jos lämmityksen kannalta ajatellaan? Maalämpö paras, muut varas?

Oma ongelma on ainakin siinä, että tältä alueelta on sopivaa tölliä kytätty jo pidemmän aikaa (vuosia), eikä mitään ihanteellisia tapauksia todellakaan tule vastaan. Valtaosa on niitä sähkölämmitteisiä, mutta nämä ovat nyt sitten ehdoton ei? Hintojakin vaikea vertailla, koska tarjontaa on kovin vähän.

 

[Taneli-]

Minkähänlaisen omakotitalon sitä nyt sitten tällä hetkellä uskaltaa ostaa, jos lämmityksen kannalta ajatellaan? Maalämpö paras, muut varas?

Sanoisin että sijainti hyvä, mielellään ei muuttotappioseudulla mutta ei myöskään "järkyttävän" kallista (mahdollisesti uudis)asuntoa (missä ehkä 80% erillistä yhtiölainaa ja vuokratontti, tosin normaaleja omakotitaloja ei yleensä näin tehdä) mihin ei varat riitä.

Kannattaa muistaa "olemassa olevien asuinrakennusten tulee saavuuttaa vähintään tehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja D vuoteen 2033 mennessä. " <= ettei tule eteen tilanne missä vielä reippaasti lainaa maksettavana ja sitten joku random henkilö tulee ja toteaa että "energialuokka ei riitä, teeppäs uudistuksia ja katotaan kun riittää tai sakkoa tulee vuosittain kunnes uudistuksia on tehty".

Toki maalämpö olisi paras ratkaisu lämmitykseen mieluusti siten että jokin muu mahdollisuus löytyisi myös (jos vaikka sähköt poikki syystä X).

Eli vaikka asuntoa saisi "puoli-ilmaiseksi" kannattaa muistaa että: " – Nykymuodossaan direktiivi tarkoittaisi myös sitä, että määräaikaan mennessä pitäisi korjata myös sellaisia rakennuksia, joille ei sen korjauksen jälkeen ole odotettavissa enää pitkää käyttöaikaa. Velvoite olisi voimassa myös alueilla, missä omakoti-, kerros- ja rivitaloja jää tyhjilleen, koska väki muuttaa pois. Talot pitäisi siis korjata, vaikka nähtäisiin, ettei niille 5–10 vuoden päästä ole enää käyttöä."

Itse pelkäisin tuota ehkä eniten, koska moni ei varmasti muista tai tiedä tuota tai ajattelee että "nythän on vasta 2023, kyllä sitä ehtii myydä eteenpäin" tms.

 

[taski]

Noh, mä ostin vähän aikaa sitten sähkölämmitteisen OKT:n.
Hinta/Laatusuhde mielestäni oli kohdallaan kun maalämpöä hypetetään nyt niin kovasti.

Samaan aikaan tuntui että todellisuus on kuitenkin se että maalämmön kanssa ollaan pahimmillaan samoissa kuluissa pitkässä juoksussa jos sattuu vähänkään huono tuuri. Pumput hajoilee, kaivot ehtyy, sähkönkulutus ei olekaan ihan niin pieni mitä on alkuun uskoteltu. Jos nykyinen olisi maalämmöllä niin olisin voinut siitä ehkä jokusia tonneja enemmän maksaa, mutta en kymppitonneja.

Hyvänä puolena tosiaan neliöitä ja sijaintia sai samalla budjetilla upgradeta.

 

[pnklol]

Koititko haastaa käsittelymaksusta?

Koitin joo ja marginaaliakin vähän pienentää mutta eivät voineet tulla enempää vastaan.

 

[antti-x]

Jos on vesikirtoinen lattialämmitys jonka toimivuudesta on kauppaa tehdessä riittävä takuu(ei vuoda, säädöt toimii ja kaikki huoneet lämpeää jne) niin ei niin dramaattista väliä ole sillä millä se talo lämpeää kun lämmönlähteen voi päivittää rakenteisiin koskematta. Hyvän vesi-ilmalämpöpumpun ja maalämmön käyttökustannusero on max joitakin satkuja vuodessa kun sähkö maksaa 10 sentin kieppeillä tai alle, kuten voisi olettaa.

Ja tietty suoraa sähköäkin voi avittaa aika halvalla esim. ilmalämpöpumpuilla.

 

[JRan]

Jos on vesikirtoinen lattialämmitys jonka toimivuudesta on kauppaa tehdessä riittävä takuu(ei vuoda, säädöt toimii ja kaikki huoneet lämpeää jne) niin ei niin dramaattista väliä ole sillä millä se talo lämpeää kun lämmönlähteen voi päivittää rakenteisiin koskematta. Hyvän vesi-ilmalämpöpumpun ja maalämmön käyttökustannusero on max joitakin satkuja vuodessa kun sähkö maksaa 10 sentin kieppeillä tai alle, kuten voisi olettaa.

Ja tietty suoraa sähköäkin voi avittaa aika halvalla esim. ilmalämpöpumpuilla.

Itse ostin juuri tällaisen ja asennutin vilpin. Hinta ~13k€, maalämpöä pohdin, mutta alkaa olla hyötysuhde niin kova noissa vilpeissä, että mieluummin ostaa niitä kaks (vaikka 10 vuoden välein), kun sen maalämmön.

Maalämpöhän on kesät-talvet saman hintaista. Eli 4 asteista vettä tulee kaivosta. Vilppi taas tekee lämmintä vettä käytännössä ilmaiseksi, kun ollaan vaikka 8 astetta plussan puolella.

No nämä on toki makuasioita, mutta sähkö on niin halpaa taas, että kauan kestää saada edes 13k€ takas yli 20k€:urosta puhumattakaan.

 

[JRan]

Sähkö maksaa edelleen n. 3 kertaa enemmän, kuin mitä se maksoi ennen Ukrainan sotaa (määräaikaiset sopimukset). VILP ja MLP on molemmat päteviä ratkaisuja ja kummallekkin on omat kohteensa ja käyttötarkoituksensa. PILP kannattaa jättää välistä. Sinänsä mielenkiintoinen keskustelu, mutta ei taida enää kuulua tähän ketjuun.

Juu menee tosiaan lämmitysratkaisut ja sähkönhinta tämän ketjun ulkopuolelle, vaikka juurikin asunnon ostamiseen tämäkin liittyi.

PS. Itse vertasin pörssisähköä, joka on ollut vaikka tänäänkin periaatteessa ilmaista.

 

[breez]

Sähkö maksaa edelleen n. 3 kertaa enemmän, kuin mitä se maksoi ennen Ukrainan sotaa (määräaikaiset sopimukset).

Nyt saa jo 10 sentin sopimuksia eli pelkän energian osalta hinta vähän yli kaksinkertainen. Kun huomioidaan siirto, niin ollaan nippa nappa +50 % hinnassa. Kalliimpaa, mutta halpaa.

 

[elmo]

Minkähänlaisen omakotitalon sitä nyt sitten tällä hetkellä uskaltaa ostaa, jos lämmityksen kannalta ajatellaan? Maalämpö paras, muut varas?

Oma ongelma on ainakin siinä, että tältä alueelta on sopivaa tölliä kytätty jo pidemmän aikaa (vuosia), eikä mitään ihanteellisia tapauksia todellakaan tule vastaan. Valtaosa on niitä sähkölämmitteisiä, mutta nämä ovat nyt sitten ehdoton ei? Hintojakin vaikea vertailla, koska tarjontaa on kovin vähän.

Sanoisin että sijainti hyvä, mielellään ei muuttotappioseudulla mutta ei myöskään "järkyttävän" kallista (mahdollisesti uudis)asuntoa (missä ehkä 80% erillistä yhtiölainaa ja vuokratontti, tosin normaaleja omakotitaloja ei yleensä näin tehdä) mihin ei varat riitä.

Kannattaa muistaa "olemassa olevien asuinrakennusten tulee saavuuttaa vähintään tehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja D vuoteen 2033 mennessä. " <= ettei tule eteen tilanne missä vielä reippaasti lainaa maksettavana ja sitten joku random henkilö tulee ja toteaa että "energialuokka ei riitä, teeppäs uudistuksia ja katotaan kun riittää tai sakkoa tulee vuosittain kunnes uudistuksia on tehty".

Toki maalämpö olisi paras ratkaisu lämmitykseen mieluusti siten että jokin muu mahdollisuus löytyisi myös (jos vaikka sähköt poikki syystä X).

Eli vaikka asuntoa saisi "puoli-ilmaiseksi" kannattaa muistaa että: " – Nykymuodossaan direktiivi tarkoittaisi myös sitä, että määräaikaan mennessä pitäisi korjata myös sellaisia rakennuksia, joille ei sen korjauksen jälkeen ole odotettavissa enää pitkää käyttöaikaa. Velvoite olisi voimassa myös alueilla, missä omakoti-, kerros- ja rivitaloja jää tyhjilleen, koska väki muuttaa pois. Talot pitäisi siis korjata, vaikka nähtäisiin, ettei niille 5–10 vuoden päästä ole enää käyttöä."

Itse pelkäisin tuota ehkä eniten, koska moni ei varmasti muista tai tiedä tuota tai ajattelee että "nythän on vasta 2023, kyllä sitä ehtii myydä eteenpäin" tms.

Juuri näin. Sijainti, sijainti ja sijainti. Jos työt on pienemmältä kylältä niin sitten makrosijainti, kyllä niissäkin sijainnilla on iso merkitys vaikka se ei heti ulkopaikkakuntalaisen silmin aukeakkaan. Se on aika yks ja sama meneekö sähköön tonni tai pari enemmän tai jos joutuu joskus tekemään jonkun kalliimman remontin ts. ei ole kaikki paikat heti kunnossa. Sijaintia et voi korjata millään rahalla myymättä taloa ja jos se on huono niin ei siinä paljon maalämmöt auta...

13v asunut 110m2 sähkölämmitys talossa ja sähköpatterit eivät ole koskaan olleet käytössä. Aluksi paloi puita pari pesää lämmitys kaudella. Sen jälkeen ilppi + puita kun kunnolla pakkasta. Nyt 3v hikoiltu louhinta rigien hukkalämmöllä jolloin sähkölämmitys on käytännössä vaan tuottanut enemmän rahaa mitä kuluttanut.

Nyt jos rakentaisin uuden niin vesikiertoinen lattialämmitys, mutta jos käytetty kiikarissa niin sijainti edellä. Muut on sitten bonusta...

Mielenkiinnolla odotetaan mitä tuo asetus tuo tullessaan. Onko samaa sarjaa kuin jätevesi asetus aikanaan... hätähousut maksaa isoimman hinnan.

 

[henkkahei]

Meillä nykyinen asuntolainan marginaali 0,44, puolison kanssa omistetaan, yhteensä lainaa reilu 200t. Pyysin Danskelta vaihtoa 12kk -> 3kk. Marginaali nousisi 0,5:een ja palvelumaksu 0€, meillä näyttäisi lainassa olevan 2 maksutonta "vähäistä" muutosta laina-ajalla. Marginaali nousisi tuohon 0,5 ottaisipa 6kk tai 3kk Euriborin. Eli saa tarvittaessa siirryttyä ilmaiseksi takaisin 12kk jos puntti tutisee.

 

[Taneli-]

Asuntojen hintojen palautuminen tulee olemaan hidasta (tai väittäisin että muuttotappiokunnissa sitä ei välttämättä tule edes vuosikymmeniin tapahtumaan):

Asuntojen hintoihin ei odoteta nopeaa palautumista – Taustalla kaksi syytä

Asuntomarkkina-aktiviteetti normalisoituu, kun korkojen nousu päättyy ja korkojen näkymistä on selkeämpi käsitys, uskoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin.

www.kauppalehti.fi

+ ehkä se mielenkiintoisin osuus uutisesta mikä koskettaa teoriassa kaikkia jonkun verran:
"
Uusien asuntolainojen nostot ovat Suomen Pankin tilastojen mukaan jatkaneet vähenemistään. Maaliskuussa kotitaloudet nostivat uusia sijoitusasuntolainoja runsaat 38 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Uusien omistusasuntolainojen nostot vähenivät 36 prosenttia.
"

Tuon voi lukea myös seuraavasti: uusien asuntojen rakentaminen tulee vähenemään radikaalisti, tulee lisää työttömiä ja korot tulevat kohta väkisinkin alaspäin

Täällä joidenkin ennustamat 7-8% Euribor korot eivät ota oikein tuulta alleen, keskuspankki tulee etenemään 0,25% askelin. Moni ammatikseen näitä hommia tekevä ennustaa että vielä tulee hieman korotusta mutta huippu alkaa olla lähellä (eli aika kaukana ollaan vielä 7-8%...)

EKP teki korkoihin aiempaa pienemmän korotuksen, näkyykö jo korkojen nousun loppu? "Emme ole vielä perillä", sanoo Lagarde

Euroopan keskuspankki nostaa kaikkia ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä. Pääjohtaja Christine Lagardella on viesti myös koroista kärsiville suomalaisille.

yle.fi

 

[Boulder]

Tällaisella 3-5% vaihteluvälillä talouden pitäisikin pystyä pyörimään suht normaalisti, ennustettavuus on vaan kateissa. Kotitalouksien velkaantumisaste varmasti lähtee tästä vähitellen laskuun, se on kuitenkin ollut yksi murheenkryyni.

 

[maustevoi]

tosiaan

Asuntojen hintojen palautuminen tulee olemaan hidasta (tai väittäisin että muuttotappiokunnissa sitä ei välttämättä tule edes vuosikymmeniin tapahtumaan):

Asuntojen hintoihin ei odoteta nopeaa palautumista – Taustalla kaksi syytä

Asuntomarkkina-aktiviteetti normalisoituu, kun korkojen nousu päättyy ja korkojen näkymistä on selkeämpi käsitys, uskoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin.

www.kauppalehti.fi

+ ehkä se mielenkiintoisin osuus uutisesta mikä koskettaa teoriassa kaikkia jonkun verran:
"
Uusien asuntolainojen nostot ovat Suomen Pankin tilastojen mukaan jatkaneet vähenemistään. Maaliskuussa kotitaloudet nostivat uusia sijoitusasuntolainoja runsaat 38 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Uusien omistusasuntolainojen nostot vähenivät 36 prosenttia.
"

Tuon voi lukea myös seuraavasti: uusien asuntojen rakentaminen tulee vähenemään radikaalisti, tulee lisää työttömiä ja korot tulevat kohta väkisinkin alaspäin

Täällä joidenkin ennustamat 7-8% Euribor korot eivät ota oikein tuulta alleen, keskuspankki tulee etenemään 0,25% askelin. Moni ammatikseen näitä hommia tekevä ennustaa että vielä tulee hieman korotusta mutta huippu alkaa olla lähellä (eli aika kaukana ollaan vielä 7-8%...)

EKP teki korkoihin aiempaa pienemmän korotuksen, näkyykö jo korkojen nousun loppu? "Emme ole vielä perillä", sanoo Lagarde

Euroopan keskuspankki nostaa kaikkia ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä. Pääjohtaja Christine Lagardella on viesti myös koroista kärsiville suomalaisille.

yle.fi

Ite oon miettinyt sitä, että miten tässä lopulta käy? Asuntoja on rakennettu niin paljon, että kaikilla on jo oma, niin loppuuko kerrostalorakentaminen tyystin. Kerta väestökään ei kasva. Jos ihmisellä on asunto, niin mihin hän enää toista asuntoa tarvitsee?

 

[Teräsmiäs]

Vaikka kyseessä onkin asunnon ostamiseen liittyvä threadi niin paljon isommissa ongelmissa valtiot ovat verrattuna kotitalouksiin.

Pohjoismaissahan on asunnon ostamisvimma.

Italiassa asutaan mamman helmoissa.

 

[latzka]

Ite oon miettinyt sitä, että miten tässä lopulta käy? Asuntoja on rakennettu niin paljon, että kaikilla on jo oma, niin loppuuko kerrostalorakentaminen tyystin. Kerta väestökään ei kasva. Jos ihmisellä on asunto, niin mihin hän enää toista asuntoa tarvitsee?

Suuremmat kaupungit ja maakuntakeskukset kasvavat, joten kyllä se rakentaminen jatkuu. Samoin ne rakennetut talotkaan ei ole ikuisia.

 

[Taneli-]

Ite oon miettinyt sitä, että miten tässä lopulta käy? Asuntoja on rakennettu niin paljon, että kaikilla on jo oma, niin loppuuko kerrostalorakentaminen tyystin. Kerta väestökään ei kasva. Jos ihmisellä on asunto, niin mihin hän enää toista asuntoa tarvitsee?

Ei lopu. Tiedän monia ihmisiä joilla on useampia asuntoja, ensin siksi että tahtovat kesällä mennä eri paikkaan kuin missä talvella asuvat. Sitten se kolmas kämppä ihan sijoituksena ja siksi että kun lapset ehkä tahtovat opiskella on se kämppä siellä jo valmiiina.

Lisäksi jos miettii opiskelijoita olisi aika kohtuutonta otaksua että he (tai heidän vanhempansa) ostavat asunnon opiskelun ajaksi = kerrostalot, ns "opiskelijatalot" ovat oivallinen (ja huomattavasti halvempi) ratkaisu tuohon.

Suomessa asuu monia työttömiä tai vähävaraisia, ei jokainen siivooja, kaupan kassa, kesäapulainen jne. voi vaan kerätä niin suurta määrää varallisuutta että ostaisi sen oman maapalan, isohkon auton, rakennuttaisi omakotitalon ja muuttaisi kauemmas keskustasta.

Myös moni nuorempi (teini) haluaa asua keskustassa (vanhempiensa luona) koska harrastukset ja biletys sekä opiskelu ja moni vanhempi sitten taipuu tähän eikä vaan totea "maitolaiturin luota menee bussi pari kertaa päivässä, kävele sinne kun kouluun menet ja viikonloppuisin ei kavereita tarvitse nähdä".

 

[shams]

Ite oon miettinyt sitä, että miten tässä lopulta käy? Asuntoja on rakennettu niin paljon, että kaikilla on jo oma, niin loppuuko kerrostalorakentaminen tyystin. Kerta väestökään ei kasva. Jos ihmisellä on asunto, niin mihin hän enää toista asuntoa tarvitsee?

Vaikea uskoa että ihmiset kategorisesti tyytyisivät vähempään jatkossa. Tulojen ja elintason noustessa usein asuinolot on se ensimmäinen parannettava asia. Se että korot eivät enää ole keinotekoisesti nollassa ei mielestäni tarkoita että jatkossa kaikki tyytyisivät ahtaampaan ja huonokuntoisempaan asuntoon huonommalla alueella. Ihmiset tulevat jatkossakin muuttamaan erinäisistä syistä, ja harvemmin se tehdään aiempaa huonompaan asuntoon.

 

[kjns]

Ihmiset osti asuntoja ennen nollakorkoaikaa ja ostavat niitä nollakorkoajan jälkeenkin. Korollinen laina toki hillitsee monissa tapauksissa sitä minkä verran lainaa ollaan valmiita ottamaan ja kuinka nopeasti sitä lyhennetään, koska korkoihin menevä raha on aina muusta pois, olkoot se sitten etelänmatkat, sijoittaminen tai uusi auto.

Nyt kun on pitkään saanut hyvin halpaa tai ilmaista lainaa niin monilla on ehkä kadonnut vähän käsitys siitä että mikä on se maksuvalmius "normaalissa tilanteessa" kun lainarahalla on hinta ja minkä verran elintasosta pitää tinkiä jos haluaa asua puolen miljoonan kämpässä joka rahoitetaan lainarahalla. Halpa lainaraha on omiaan myös nostamaan asuntojen hintoja, mitä nyt on tainnut aika vahvasti käydä viime vuosina etenkin PK-seudulla, kun kohonneita hintoja "kompensoidaan" ottamalla lisää lainaa kun korkokulut on niin pieniä.

Jonkinlainen paluu normaaliinhan tämä on että asuntolainojen korot pyörii joissain prosenteissa 0,x% sijasta. Siinä alkaa käteen jäävä palkka näyttää erilaiselta kun tuhannen euron lainalyhennys muuttuu puoleksitoista tai puolentoista tuhannen lyhennys kahdeksi tonniksi. Sitä joutuu eri tavalla miettimään omaa maksuvalmiuttaan jos pelaa (alemman) keskiluokan pelimerkeillä.

 

[mustajoki]

Ite oon miettinyt sitä, että miten tässä lopulta käy? Asuntoja on rakennettu niin paljon, että kaikilla on jo oma, niin loppuuko kerrostalorakentaminen tyystin. Kerta väestökään ei kasva. Jos ihmisellä on asunto, niin mihin hän enää toista asuntoa tarvitsee?

No, arvaisin että ne firmat jotka osaavat oikeasti tehostaa uudisrakentamistaan pysynevät pystyssä jos talous on vahvalla pohjalla, jatkavat vain pienemmällä volyymillä. Ne jotka eivät osaa, pysty tai halua, kaatuvat.

 

[Taneli-]

Nyt jos meinaa ostaa "halvalla" 1970-luvun kerrostalo asuntoa kannattaa katsoa tarkkaan mitä remontteja EI ole tehty, koska 60-70 luvun taloissa moni remontti on ihan huulilla jo.

Korkojen laskukaan ei pelasta velkapommilta – 1970-luvun kerrostalot eivät voi enää odottaa

Omistusasujaa ahdistavat nyt Danske Bankin mukaan useammat eri asiat. Yksi niistä voi osoittautua muita hankalammaksi ongelmaksi.

www.is.fi

Eli ongelmaksi voi nousta toki se että yhtiöön otettava korjausvelka on kohtuu suuri, mutta myös pahimmillaan se että sitä ei saa. Eli jokaisen asukkaan tarvisi itse sitten maksaa ne tulevat suuret korjaukset jossain muuttotappiokunnissa mihin ei yhtiö lainaa saa.

Mikäli pohjalla on jo suurehko (tai no, vaikka olisi maksanut jonkun 1000-1500€/m2 eli vaikka 100 - 150k siitä asunnosta) asuntolaina siitä 100m2 kämpästä voi tehdä tiukkaa saada siihen päälle toinen laina tai yrittää säästää 100 000€ ylimääräistä remonttia varten.

 

[MJay]

Tuo ongelma ei enää kosketa edes pelkästään muuttotappiopaikkakuntia, vaan ongelmia alkaa olla jo ihan pääkaupunkiseudullakin tietyillä alueilla, että enää ei voi välttämättä esim. täyden sisällön putkiremonttia tehdä, koska rahoitusta ei vaan saa.

 

[antti-x]

Korkojen nousu nykytasolle on sinänsä "paluuta normaaliin". Mutta jos ei palata siihen "normaaliin" että asuntolainan korkoja saa vähentää verotuksessa, tai siihen "normaaliin" että lähes kaikkien tulot nousee enemmän kuin hinnat, niin eihän suhdanne kyllä varsinaisesti suosi sitä että lähtisi ottamaan isoa pitkää lainaa jos tulotaso ei ole kovimmassa luokassa turvallisesti. Ja asuntojen hinnan nousu vaatii sen että ihmisillä on tänään varaa pistää asumiseen enemmän rahaa kuin oli eilen, ja huomenna enemmän kuin tänään. Voisi pitää ihan mahdollisena sitä että asuntojen hintojen loiva lasku jatkuisi pidempäänkin, lukuunottamatta toki niitä asuntoja jotka kiinnostavat niitä joilla aina on varaa.

Noin yleisesti ottaen, kun miettii minkä verran asiat muuttuu nykyään 10 vuodessa, tuntuu aika utopistiselta normaaliin paluu kokonaisuuden kannalta. Normaalia 2013 oli lisääntyvä idänkauppa ja molemminpuolinen vaurastuminen niissä kuvioissa, yhteiskuntien avautuminen jne.

 

[elmo]

Mielenkiintoinen juttu korkotasoista euroopassa:

Asuntolainat | Korkojen nousu iskee suomalaisiin asuntovelallisiin – sama syy tuonut kymmenientuhansien säästöt

Moni asiantuntija on päivitellyt, miten nopeasti suomalaisten lainakorot nousevat nyt verrattuna muihin eurooppalaisiin. Suomessa on kuitenkin ollut Euroopan halvimpiin kuuluvat lainakorot ainakin 20 vuotta. Se on tarkoittanut isoja säästöjä.

www.hs.fi

Jotta olkaa hiljaa suomalaiset. Täällä on 20v nautittu ennätyshalvoista koroista

Rahulia pitäisi olla sukanvarret täynnä...

e: Tässä taas hyvä esimerkki miten pitkällä ajanjaksolla mahdollisimman pienellä suojauksella varustettu laina on profit. Ei rahoituslaitokset niitä suojauksia persnetolla tarjoa vaan artisti maksaa. Ainoastaan tuurilla voi tehdä voittoa jos markkinat yllätetään housut kintuista.


e2:

Ero voi olla todella suuri. Saksassa asuntolainojen keskikorko on ollut Euroopan keskuspankin tilastojen mukaan 20 viime vuotta keskimäärin noin 1,8 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi. Suurimmillaan ero on ollut lähes kolme prosenttiyksikköä Suomen hyväksi.

Lasketaanpa, mitä korkojen ero tarkoittaa rahassa: Oletetaan, että kuluttaja olisi ottanut 20 vuotta sitten 200 000 euron suuruisen asuntolainan 20 vuoden maksuajalla. Lyhennystapa on annuiteetti, eli kuukausierät on alussa laskettu samansuuruisiksi.

Saksassa lainakannan keskikorko oli tuona aikana 4,07 prosenttia, Suomessa 2,31 prosenttia. Saksalainen olisi keskikorolla laskettuna maksanut lainasta pääoman lisäksi noin 94 000 euroa korkoja ja kuluja, suomalainen noin 51 000 euroa.

Sen olisi voinut sijoittaa esimerkiksi joka kuukausi osakemarkkinoille, missä summa olisi kasvanut korkoa. Osakesijoitukset olisivat tuottaneet varovaisesti arvioiden keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa.

Se olisi tarkoittanut lähes 40 000 euron tuottoa kuukausierissä säästetyn yli 40 000 euron päälle. Lainanottaja olisi siis nyt noin 80 000 euroa vauraampi kuin korkeampaa korkoa maksanut saksalainen.

Summa suojaisi jo aika mukavasti korkojen nousun aiheuttamalta ahdingolta, jos lainaa olisikin vielä jäljellä.

 

[ZherlockHolm]

Yhä useampi taloyhtiön osakas jättää vastikkeita maksamatta | Verkkouutiset

Yhä useampi taloyhtiön osakas jättää vastikkeita maksamatta | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Ihan odotettuja uutisia... Suurella osalla on vielä päivittymättä korot nykyisille. 1,5-2,5v päästä saa halpoja kämppiä..

 

[ZherlockHolm]

Kovimman rakennusbuumin aikana (2019-2022) monen taloyhtiönkin lyhennysvapaat alkavat loppumaan vuosien 2023-2025 aikana...

 

[JRan]

Yhä useampi taloyhtiön osakas jättää vastikkeita maksamatta | Verkkouutiset

Yhä useampi taloyhtiön osakas jättää vastikkeita maksamatta | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Ihan odotettuja uutisia... Suurella osalla on vielä päivittymättä korot nykyisille. 1,5-2,5v päästä saa halpoja kämppiä..

Itsekin jäin tätä odottelemaan ja olisi jopa ihan likvidiä varallisuutta muutaman asunnon ostamiseen. Kuulostaa kai julmalta, mutta ennakoin korkojen noustessa henkilökohtaisia konkursseja sekä pakkohuutokauppoja. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että taloyhtiöt ja niiden maksukykyiset osakkaat onkin pahimmassa kusessa.

Joten itseltä loppui oikeastaan jo hetki sitten mielenkiinto odotteluun. En uskalla joka tapauksessa hypätä uppoavan laivan kyytiin rahojeni kanssa.

Vaihdoin taktiikkaa, eli olen aloittanut käteisen siirron erilaisiin sijoituksiin ja tarkoitus olisi jatkaa sitä jollain progressiolla suhteessa siihen miten kovaa mennään alas. Toki tällä hetkellä käteiselle saa ihan ok korkoakin, mutta ei sillä toki rikastumaan pääse.

Toki onhan näillä monilla 0-korko ajan lainamiljonääreillä myös mökki, joten siltä saralta voisi löytyä vielä jotain mielenkiintoista ostettavaa kun näitä alkaa putoilemaan pakkohuutokauppaan. Koska tämän hetken taloyhtiölaina-keinottelijat ei ole vielä saanut siirrettyä ongelmiaan mitään kautta kiinteistöihin. Eikä toki varmaan saakkaan. Ainoa ongelma kiinteistö puolella on toki ylläpidon laiminlyönti, kun ei ole rahaa.

Mielenkiintoinen juttu korkotasoista euroopassa:

Asuntolainat | Korkojen nousu iskee suomalaisiin asuntovelallisiin – sama syy tuonut kymmenientuhansien säästöt

Moni asiantuntija on päivitellyt, miten nopeasti suomalaisten lainakorot nousevat nyt verrattuna muihin eurooppalaisiin. Suomessa on kuitenkin ollut Euroopan halvimpiin kuuluvat lainakorot ainakin 20 vuotta. Se on tarkoittanut isoja säästöjä.

www.hs.fi

Jotta olkaa hiljaa suomalaiset. Täällä on 20v nautittu ennätyshalvoista koroista

Rahulia pitäisi olla sukanvarret täynnä...

e: Tässä taas hyvä esimerkki miten pitkällä ajanjaksolla mahdollisimman pienellä suojauksella varustettu laina on profit. Ei rahoituslaitokset niitä suojauksia persnetolla tarjoa vaan artisti maksaa. Ainoastaan tuurilla voi tehdä voittoa jos markkinat yllätetään housut kintuista.


e2:

Ero voi olla todella suuri. Saksassa asuntolainojen keskikorko on ollut Euroopan keskuspankin tilastojen mukaan 20 viime vuotta keskimäärin noin 1,8 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi. Suurimmillaan ero on ollut lähes kolme prosenttiyksikköä Suomen hyväksi.

Lasketaanpa, mitä korkojen ero tarkoittaa rahassa: Oletetaan, että kuluttaja olisi ottanut 20 vuotta sitten 200 000 euron suuruisen asuntolainan 20 vuoden maksuajalla. Lyhennystapa on annuiteetti, eli kuukausierät on alussa laskettu samansuuruisiksi.

Saksassa lainakannan keskikorko oli tuona aikana 4,07 prosenttia, Suomessa 2,31 prosenttia. Saksalainen olisi keskikorolla laskettuna maksanut lainasta pääoman lisäksi noin 94 000 euroa korkoja ja kuluja, suomalainen noin 51 000 euroa.

Sen olisi voinut sijoittaa esimerkiksi joka kuukausi osakemarkkinoille, missä summa olisi kasvanut korkoa. Osakesijoitukset olisivat tuottaneet varovaisesti arvioiden keskimäärin kuusi prosenttia vuodessa.

Se olisi tarkoittanut lähes 40 000 euron tuottoa kuukausierissä säästetyn yli 40 000 euron päälle. Lainanottaja olisi siis nyt noin 80 000 euroa vauraampi kuin korkeampaa korkoa maksanut saksalainen.

Summa suojaisi jo aika mukavasti korkojen nousun aiheuttamalta ahdingolta, jos lainaa olisikin vielä jäljellä.

Yksi oleellinen ja huomioitava asia on, että myös monilla lainansa korkosuojanneilla henkilöillä suojaukset alkavat kohta loppua. Eli pahimmillaan sitä kovempaa korkoa on maksettu vuodesta 2015 asti ja nyt suojaus juuri sopivasti loppui tai loppuu parin vuoden päästä. Uskoisin, että tappiot on oikeasti yllättävän kovat.

Edit: typot

 

[antti-x]

Korkosuojauksia varmaan tippuu tasaisesti pois mutta on toisaalta jäljelläkin konkreettinen määrä ensi vuonna ja sen jälkeenkin. Euriboreista taas pitää huomioida että aika moni laina pyörii edelleen varsin matalalla 12kk euriborilla. Vaikka nollarajan ylittymisestä on jo yli vuosi, niin vielä viime elokuussakin 12kk euribor pyöri 1% luokassa. Kun tullaan tämän vuoden loppuun niin sitten vasta about kaikki muuntuvakorkoiset lainat on tarkistettu yli 3% viitekorkoon ja voi arvioida miten se vaikuttaa lainanhoitokykyyn kokonaisuudessaan Suomessa.

 

[ZherlockHolm]

Korkosuojauksia varmaan tippuu tasaisesti pois mutta on toisaalta jäljelläkin konkreettinen määrä ensi vuonna ja sen jälkeenkin. Euriboreista taas pitää huomioida että aika moni laina pyörii edelleen varsin matalalla 12kk euriborilla. Vaikka nollarajan ylittymisestä on jo yli vuosi, niin vielä viime elokuussakin 12kk euribor pyöri 1% luokassa. Kun tullaan tämän vuoden loppuun niin sitten vasta about kaikki muuntuvakorkoiset lainat on tarkistettu yli 3% viitekorkoon ja voi arvioida miten se vaikuttaa lainanhoitokykyyn kokonaisuudessaan Suomessa.

Juuri näin. Näillä näkymin pohjat ja vaikeimmat ajat voisivat sijoittua loppu syksyn 2024-alku vuoden 2026 välille... Kun korot, lyhennysvapaiden loppuminen, työttömyys ja inflaatio ovat murjoneet suhteellisen pitkän ajan omistajia...

 

[samsungaaja]

Ero voi olla todella suuri. Saksassa asuntolainojen keskikorko on ollut Euroopan keskuspankin tilastojen mukaan 20 viime vuotta keskimäärin noin 1,8 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi. Suurimmillaan ero on ollut lähes kolme prosenttiyksikköä Suomen hyväksi.

Saksalaisilla taitaa liksatkin olla vähän eri luokkaa kuin suomalaisilla.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että taloyhtiöt ja niiden maksukykyiset osakkaat onkin pahimmassa kusessa.

Ehkä niissä uudiskohteissa missä rahoitusvastikkeet rysähtämässä niskaan. Tai jos paljon remonttivelkaa.

 

[ZherlockHolm]

Saksalaisilla taitaa liksatkin olla vähän eri luokkaa kuin suomalaisilla.


Ehkä niissä uudiskohteissa missä rahoitusvastikkeet rysähtämässä niskaan. Tai jos paljon remonttivelkaa.

Homma alkaa mennä kyllä mielenkiintoiseksi.. Kuka järkevä haluaa ostaa 1970 luvun kerrostalokämpän johon pitäisi tehdä esim. putkiremppa ja taloyhtiölle ei myönnetä lainaa?

 

[elmo]

Saksalaisilla taitaa liksatkin olla vähän eri luokkaa kuin suomalaisilla.

Ja se vaikuttaa asiaan? Yleensä asian pitäisi olla toisin päin... Mitä enempi asiakkaalla on varallisuutta/rahaa sitä halvempaa myös se velkaraha sille asiakkaalle on.

 

[JRan]

Ehkä niissä uudiskohteissa missä rahoitusvastikkeet rysähtämässä niskaan. Tai jos paljon remonttivelkaa.

Itseä kiinnosti juuri nämä muutaman vuoden vanhat kohteet hyvillä sijainneilla. Niissäkin enemmän tuleva arvonnousu, kuin vuokrausbisnes. Eli jossain määrin nopea exitti, kun hinnat palaa normaaliksi ja lähtee nousuun. No eipä kiinnosta enää.

 

[ZherlockHolm]

Itseä kiinnosti juuri nämä muutaman vuoden vanhat kohteet hyvillä sijainneilla. Niissäkin enemmän tuleva arvonnousu, kuin vuokrausbisnes. Eli jossain määrin nopea exitti, kun hinnat palaa normaaliksi ja lähtee nousuun. No eipä kiinnosta enää.

En kyllä ostaisi vielä.. Nythän kauppa on seis kun myyjän ja ostajan näkemys hinnasta eroaa eikä myyjät/grynderit suostu laskemaan koska hankkeiden kustannukset on laskettu 2-4v takaisilla panoksilla.. Jos nyt laskisi neliöhintoja niin äkkiä voisi mennä grynderin tappioksi...

Tulevina vuosina rakentamisen neliökustannukset pitäisi alkaa laskemaan koska rakentaminen vähenee ja monet joutuvat tarjoamaan tiukempia tarjouksia että saavat toimeksiantoja jolloin grynderit voivat vähän laskea pyyntejä jos ahneuksissaan haluavat...

 

[samsungaaja]

Homma alkaa mennä kyllä mielenkiintoiseksi.. Kuka järkevä haluaa ostaa 1970 luvun kerrostalokämpän johon pitäisi tehdä esim. putkiremppa ja taloyhtiölle ei myönnetä lainaa?

Kai se riippuu alueestakin, jos neliöhinnat kovin matalat niin ei varmaan perinteistä/järeintä p-remppaa kannata alkaa tekemään jollain 800-1000 e/neliö kustannuksella. Mahtaako vaikka pk-seudulla tuollaisia kohteita olla johon mitään lainaa taloyhtiölle ei myönnettäisi.

Ja se vaikuttaa asiaan? Yleensä asian pitäisi olla toisin päin... Mitä enempi asiakkaalla on varallisuutta/rahaa sitä halvempaa myös se velkaraha sille asiakkaalle on.

Kuulostaa järkeenkäyvältä. Toki siellä on varaa nyhtää enemmän koska on nyhdettävää ja eikö palkatkin nousseet vaikka jollain autotehtaan duunarilla ihan messevillä prosenteilla vrt. Suomen ~3 % korotukset. Minkä arvelet sitten syyksi tuohon suomalaiseen halvempaan korkotasoon.

 

[antti-x]

Kuulostaa järkeenkäyvältä. Toki siellä on varaa nyhtää enemmän koska on nyhdettävää ja eikö palkatkin nousseet vaikka jollain autotehtaan duunarilla ihan messevillä prosenteilla vrt. Suomen ~3 % korotukset. Minkä arvelet sitten syyksi tuohon suomalaiseen halvempaan korkotasoon.

Uutisen mukaanhan korot siis ovat olleet Saksassa Suomea matalammat tätä ennen, eivät ole juuri nyt. Ja ne olivat matalammalla koska täällä on ollut tosi vähän korkosuojauksia jotka maksavat sen pari prosenttia. Ja tätä ennen se että niitä korkosuojauksia ei ole ollut, on ollut kannattavaa koska korkot eivät tätä ennen lähteneet nousuun.

Esim. Italiassa on kanssa ollut aika vähän korkosuojauksia, mutta kuka nyt italialaiselle lainaisi rahaa pienellä marginaalilla

 

[elmo]

Kuulostaa järkeenkäyvältä. Toki siellä on varaa nyhtää enemmän koska on nyhdettävää ja eikö palkatkin nousseet vaikka jollain autotehtaan duunarilla ihan messevillä prosenteilla vrt. Suomen ~3 % korotukset. Minkä arvelet sitten syyksi tuohon suomalaiseen halvempaan korkotasoon.

Syyhän oli tossa jutussa se pointti. Saksassa kiinteät korot = lainan antaja laskee omat suojauksensa ja profitit riskistä rahan hinnan päälle. Suomessa mennään vaihtuvilla korkoilla jolloin riski on asiakkaalla.

Lyhyellä tähtäimellä ja kun markkinat heittää häränpyllyä mitä pankkisedät ja tädit ei ole osanneet laskea suojaukset voivat tulla asiakkaalle edullisiksi, mutta tosiaan tästä Saksan esimerkistä voidaan päätellä, että 20v jaksolla suojaukset tulee hyvin kalliiksi.

 

[Oksa]

Ei koskenut asuntomarkkinoiden hiljentyminen meidän asunnon myyntiä. Alle viikko ensimmäisestä näytöstä (jossa oli jopa tungosta) muutama tarjous jotka lähtivät kilpailemaan keskenään ja lopulta tarjottiin pyyntihinta. Pyynti oli 3 % vähemmän kuin oli suunnitelmissa kuin hintahuipussa 2021 syksyllä kun pohdimme myyntiä ensimmäisen kerran eikä korkojen noususta tai korkeasta inflaatiosta ollut tietoakaan.

Nyt pitäisi sitten päättää ostaako uuden ottaen entistä enemmän asuntolainaa vai lähteekö vuokrakasarmiin masentumaan kun täällä ollaan kovasti sitä mieltä että hetken päästä shoppaillaan asuntoja suurella alennusmyynnillä Näinhän piti olla myös 2008 finanssikriisin aikaan, mutta lopulta notkahdus jäi aika pieneksi ja lyhyeksi.

 

[ZherlockHolm]

Ei koskenut asuntomarkkinoiden hiljentyminen meidän asunnon myyntiä. Alle viikko ensimmäisestä näytöstä (jossa oli jopa tungosta) muutama tarjous jotka lähtivät kilpailemaan keskenään ja lopulta tarjottiin pyyntihinta. Pyynti oli 3 % vähemmän kuin oli suunnitelmissa kuin hintahuipussa 2021 syksyllä kun pohdimme myyntiä ensimmäisen kerran eikä korkojen noususta tai korkeasta inflaatiosta ollut tietoakaan.

Nyt pitäisi sitten päättää ostaako uuden ottaen entistä enemmän asuntolainaa vai lähteekö vuokrakasarmiin masentumaan kun täällä ollaan kovasti sitä mieltä että hetken päästä shoppaillaan asuntoja suurella alennusmyynnillä Näinhän piti olla myös 2008 finanssikriisin aikaan, mutta lopulta notkahdus jäi aika pieneksi ja lyhyeksi.

Finanssikriisin aikana ei ollut suuria taloyhtiölainoja, eikä ennen vuotta 2008 asuntosijoittaminen ollut tässä mittakaavassa kansan huvia tai sotaa Euroopassa sekä Suomen valtion tilanne ei ollut tämä..

 

[JRan]

Finanssikriisin aikana ei ollut suuria taloyhtiölainoja, eikä ennen vuotta 2008 asuntosijoittaminen ollut tässä mittakaavassa kansan huvia tai sotaa Euroopassa sekä Suomen valtion tilanne ei ollut tämä..

Tämä on juurikin näin.

- Ostin 2007 uudisasunnon, neljällä osakkaalla oli taloyhtiölainaa ~40 osakkaan yhtiössä.
- Ostin 2013 seuraavan asunnon uudiskohteesta, silloin taloyhtiölainat meni suunnilleen 50/50 kyseessä ~50 osakkaan yhtiö
- Ostin 2018 kolmannen asunnon uudiskohteesta ja silloin ainoastaan minulla ja neljällä muulla osakkaalla oli koko taloyhtiölaina maksettuna pois, kyseessä noin ~60 osakkaan yhtiö

Tämä esimerkki pk-seudulta, joten on kyllä ajat muuttunut aika radikaalisti ja asuntoja omistaa yhä enemmän ihmiset, joilla ei olisi mitään edellytyksiä saada sitä 500k€ lainaa pankista.

Edit: toki tässä voi pohtia verovähennyksen merkitystä, mutta uskon silti, että kyseessä on enemmänkin se, että pankista lainan saaminen on yllättävän paljon hankalampaa, kuin se taloyhtiölaina. Ja mitä seuraa nykyajan ihmistä, joka ei ole elämässään muuta tehnyt, kuin tuijottanut älylaitetta, niin lainaneuvottelu face-to-face on jotain mihin ei kompetenssi riitä.

 

[antti-x]

Vahva veikkaukseni on että ei synny hallitusta joka haluaa pumpata rahaa asumistukiin ja sitä kautta tukea vuokra-asuntojen hintoja. Ja omaan käyttöön ostamisessa tosiaan täytyy olla ne tulot ja jos ei ole huipputuloja niin halu priorisoida asumismenoja muun kulutuksen kustannuksella.

Tulojen noustessa inflaatiota enemmän käytännössä 90-luvun lamasta tähän päivään, oli ihan ok että asumismenojen osuus kotitalouksien menoista kasvoi koko ajan. Kun ei muuhunkaan tarvittu.

Mutta onko se loppujen lopuksi normaalia että asuminen nappaa joka vuosi suuremman osan keskituloisen perheen tuloista, voiko se jatkua loputtomasti? Ja nouseehan asumiskulut nyt kohisten, enemmän kuin palkat, vaikka asuntojen hinnat ei nousisi yhtään.

 

[Wanzel]

Ei koskenut asuntomarkkinoiden hiljentyminen meidän asunnon myyntiä. Alle viikko ensimmäisestä näytöstä (jossa oli jopa tungosta) muutama tarjous jotka lähtivät kilpailemaan keskenään ja lopulta tarjottiin pyyntihinta. Pyynti oli 3 % vähemmän kuin oli suunnitelmissa kuin hintahuipussa 2021 syksyllä kun pohdimme myyntiä ensimmäisen kerran eikä korkojen noususta tai korkeasta inflaatiosta ollut tietoakaan.

Nyt pitäisi sitten päättää ostaako uuden ottaen entistä enemmän asuntolainaa vai lähteekö vuokrakasarmiin masentumaan kun täällä ollaan kovasti sitä mieltä että hetken päästä shoppaillaan asuntoja suurella alennusmyynnillä Näinhän piti olla myös 2008 finanssikriisin aikaan, mutta lopulta notkahdus jäi aika pieneksi ja lyhyeksi.

Hyvä kämppä, omalla tontilla ja vaikka 300k hinnalla menee varmaan vaikka päivässä kaupaksi vaikka korot nousseetkin vähäsen. Ei tuu vaan kaikki perseaukiset enää renkaita potkimaan.

 

[Oksa]

Hyvä kämppä, omalla tontilla ja vaikka 300k hinnalla menee varmaan vaikka päivässä kaupaksi vaikka korot nousseetkin vähäsen. Ei tuu vaan kaikki perseaukiset enää renkaita potkimaan.

Hyvin tuntui olevan tietoa kun hintaa myöten kaikki osui vähintäänkin hyvin lähelle "Hyvä kämppä" toki subjektiivista mutta ilmeisesti näin kun kiinnostusta oli.

 

[maustevoi]

Kysytään apua tai näkeystä;

25.4 kauppa ja myyjä heitti ehtona, että saavat muuttaa nykyiseen asuntoomme 1.6. Me, että ok, passaa ja saadaanpa itekki tää vuokralle.
Tietysti tuosta kauppaehto syystä ei laitettu vuokralle tarjotaan vapaille markkinoille siten, että ois saatu vuokralle 1.6 alkaen.

Noh sit myyjät (kaupat jo maalissa), että tultiin toisiin ajatuksiin ja löydettiinki parempi vaihtoehto heille. Eli ei halutakkaa teille vuokralle.

Me oltiin :I , jaaha.

Sinänsä ei siinä mitään, mut heidän mielipiteen muuttumisen takia menee 1100e vuokratuloa hukkaan käytännössä., kun tän saa tietty vuokralle vasta 1.7. käytännössä.
--
Aika mulkero liike sinänsä, vaikka allekirjoitettua vuokrasopimusta ei ollut.
Eihän mekään nyt sitä vuokralle laitettu, ku heidän ehtona oli et saa muuttaa tähän.
Oisko meidänkin pitänyt vuokrata kämppä jollekin muulle ja sori ette pääsekään?

Pitäiskö tässä mussuttaa ja millä tavalla.. Peilikuvana tuo sama temppu ois aika mulkku; et me oltais et tulkaa vaan vuokralle ja sit että älkääpä tulkaakaan, vuokrattiin muille.