Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Ei nyt jotenki pää raksuta asian suhteen, eli miten käytännössä siis menisi jos otetaan avovaimon kanssa yhteinen laina ja molemmilla on säästöjä, mutta eri määrä. Jos nyt vaikka esimerkin vuoksi sanotaan että toinen laittaisi 50k enemmän ostovaiheessa, nii voiko tätä jotenkin jonku asiakirjan kautta täsmentää, että toinen on jo maksanut sen 50k omasta 'osuudestaan' taloon. Lähinnä sit jos menis lusikat jakoon kesken kaiken ja katsotaan että talon arvo on 300k ja toinen on maksanut siitä 100k siinä vaiheessa ja toinen 50k nii meneekö se silti fifti-fifti vai miten?
Jos myös lyhennystä on tarkoitus molempien tehdä yhtä paljon tulevaisuudessa eli yhteisen lainan lyhennykseen molemmat laittaa joka kuukausi saman summan, niin helpommalla pääsee kun molemmat laittaa saman pääoman alkuun ja omistus puoliksi 50:50. Jos kuitenkin haluaa tehdä erilaiset käsirahat alkuun niin sitten vaan omistus suhteen mukaan. Esimerkiksi käsirahat 50k ja 100k ostaessa 250k asuntoa niin silloin omistukset 40:60 oletuksena että lyhennykset jatkossa sama molemmilla.Ei nyt jotenki pää raksuta asian suhteen, eli miten käytännössä siis menisi jos otetaan avovaimon kanssa yhteinen laina ja molemmilla on säästöjä, mutta eri määrä. Jos nyt vaikka esimerkin vuoksi sanotaan että toinen laittaisi 50k enemmän ostovaiheessa, nii voiko tätä jotenkin jonku asiakirjan kautta täsmentää, että toinen on jo maksanut sen 50k omasta 'osuudestaan' taloon. Lähinnä sit jos menis lusikat jakoon kesken kaiken ja katsotaan että talon arvo on 300k ja toinen on maksanut siitä 100k siinä vaiheessa ja toinen 50k nii meneekö se silti fifti-fifti vai miten?
Velkakirja 25k€:sta avopuolisolta toiselle on varmaan kanssa yksi vaihtoehto asiaa lähestyä jos jatkossa tarkoitus lyhentää tasatahtia. Joko vakuudella (= ostettu asunto, toki pankin oikeus menee edelle) tai ilman.Ei nyt jotenki pää raksuta asian suhteen, eli miten käytännössä siis menisi jos otetaan avovaimon kanssa yhteinen laina ja molemmilla on säästöjä, mutta eri määrä. Jos nyt vaikka esimerkin vuoksi sanotaan että toinen laittaisi 50k enemmän ostovaiheessa, nii voiko tätä jotenkin jonku asiakirjan kautta täsmentää, että toinen on jo maksanut sen 50k omasta 'osuudestaan' taloon. Lähinnä sit jos menis lusikat jakoon kesken kaiken ja katsotaan että talon arvo on 300k ja toinen on maksanut siitä 100k siinä vaiheessa ja toinen 50k nii meneekö se silti fifti-fifti vai miten?
Päälle saa vielä sen kohtuuttoman riskin, että yhtiölainaa voi olla 80 prosenttia talon "OVH-hinnasta" ja pääsee sitten kenties itsekkin maksamaan naapureiden yhtiölainoja jos naapureilla on rahat loppu tai maksuhalut kadonneet.
Tuo on lähinnä urbaanilegendaa että joutuisi maksamaan naapureiden vastikkeita. Kaikenlaiset asunnon haltuunottomenettelyt ja vuokraamiset ovat täyttä ajanhukkaa. Mikäli rästissä olevia vastikkeita ei maksukehotuksen jälkeen ala kuulumaan niin taloyhtiö voi suoraan siirtää vastikesaatavat perintäyhtiölle ulosmitattavaksi. Mikäli muuta ulosmitattavaa omaisuutta ei ole niin asunto menee pakkohuutokaupattavaksi, ja uusi omistaja ottaa vastikerästit vastuulleen. Tuollaisia tapauksia on ollut viime aikoina useita huutokauppasivustoilla. Huutokaupan loppuhinta voi sitten olla merkittävästi alhaisempi kuin entisen omistajan maksama myyntihinta, jopa 0 euroa (+yhtiölainaosuus) jos ei muuten mene kaupaksi.
Yhdessä taloyhtiössä otimme huoneiston haltuun kun vastikerästejä oli tarpeeksi paljon. Kämppä ehti olla noin vuoden vuokrattuna, kunnes omistaja sai myytyä sen ja saatiin loput velat pois. Kolmen vuoden haltuunottoaikana olisi hyvinkin ehditty saada koko summa vuokrista takaisin.Tuo on lähinnä urbaanilegendaa että joutuisi maksamaan naapureiden vastikkeita. Kaikenlaiset asunnon haltuunottomenettelyt ja vuokraamiset ovat täyttä ajanhukkaa. Mikäli rästissä olevia vastikkeita ei maksukehotuksen jälkeen ala kuulumaan niin taloyhtiö voi suoraan siirtää vastikesaatavat perintäyhtiölle ulosmitattavaksi. Mikäli muuta ulosmitattavaa omaisuutta ei ole niin asunto menee pakkohuutokaupattavaksi, ja uusi omistaja ottaa vastikerästit vastuulleen. Tuollaisia tapauksia on ollut viime aikoina useita huutokauppasivustoilla. Huutokaupan loppuhinta voi sitten olla merkittävästi alhaisempi kuin entisen omistajan maksama myyntihinta, jopa 0 euroa (+yhtiölainaosuus) jos ei muuten mene kaupaksi.
Siinä vaiheessa kun alkaa velkakirjoja tekemään tuommoisista asioista tai ehdottamaan jotain muuta kuin 50/50 omistusta yhteiselle kodille, luodaan jo aika hyvä pohja epäluottamukselle ja lusikoiden jakamiselle.Velkakirja 25k€:sta avopuolisolta toiselle on varmaan kanssa yksi vaihtoehto asiaa lähestyä jos jatkossa tarkoitus lyhentää tasatahtia. Joko vakuudella (= ostettu asunto, toki pankin oikeus menee edelle) tai ilman.
Väittäisin, että enemmänkin tämä kuvaamasi kuvio on urbaanilegendaa.Tuo on lähinnä urbaanilegendaa että joutuisi maksamaan naapureiden vastikkeita. Kaikenlaiset asunnon haltuunottomenettelyt ja vuokraamiset ovat täyttä ajanhukkaa. Mikäli rästissä olevia vastikkeita ei maksukehotuksen jälkeen ala kuulumaan niin taloyhtiö voi suoraan siirtää vastikesaatavat perintäyhtiölle ulosmitattavaksi. Mikäli muuta ulosmitattavaa omaisuutta ei ole niin asunto menee pakkohuutokaupattavaksi, ja uusi omistaja ottaa vastikerästit vastuulleen. Tuollaisia tapauksia on ollut viime aikoina useita huutokauppasivustoilla. Huutokaupan loppuhinta voi sitten olla merkittävästi alhaisempi kuin entisen omistajan maksama myyntihinta, jopa 0 euroa (+yhtiölainaosuus) jos ei muuten mene kaupaksi.
Ja meikän näkökulmasta tässä kirjoituksesi alussa ei ollut vielä se ongelma, vaan tässä viimeisessä lauseessa. Jos miettii vaikka tommosta uudenkarheeta taloyhtiötä, jossa pamahtaa nuo 5-10 kertaset rahotusvastikkeet maksuun kun ensin on eletty puoli-ilmaseksi(alennetut tai jopa ilmaiset rahoitusvastikkeet). Tämähän koskee kaikkia niitä jotka on ostaneet sen myyntihinnan pankilta ja velattoman rahotusvastikkeella. Niillä saattaa hyvinki olla velkaa pankille joku 25k ja rahotusvastikkeena se 250-400k tuossa vaiheessa. Ei pidä aliarvioida kuinka monta ihmistä on oikeesti lähtenyt pienehköillä tuloilla ja isoilla menoilla tommoseen ja sit menot moninkertaistuu, päälle vielä nykyinen inflaatio ja korot muutenkin. Noh ei siinä mitään nille sit käy yllämainittu. No siitä lähti vaikka neljä asuntoa kaupattavaksi ja ei mee kaupaksi ku vuodessa kahessa = lisää kuluja muille. Noh nämä lisää kuluja saaneet on sit kyl laskeneet taloutensa paremmin mutta ei näillä lisäkuluilla kuitenkaan. Pari niistäkin kippaa ja toteaa että pistetään myyntiin ei oo varaa. Ja siinä on se domino mitä mie pelkään uudessa taloyhtiössä. Kaiken kaikkiaan ne joilla on varaa maksaa sit muiden varattomien menoa ja myyntihinnat asunnosta laskee, koska kaupaksi ne pitää saada(eli myös heidän omaisuuden arvo). Toki sama voi olla jossain vanhassa talossa missä asutaan viimeisiä eläkevuosia ja sit pamahtaa joku iso remppa koko taloyhtiöön kun on haluttu vähän säästää korjaamisessa.Eli vaikka osake saataisiin vuoden päästä pakkohuutokauppaan, niin silti siitä tulevat rahat saattavat päätyä ihan muualle, kuin taloyhtiölle ja silti kaikki kulut on pyörinyt taloyhtiön kassasta (eli osakkaiden rahoista) jo hyvän tovin.
Väittäisin, että enemmänkin tämä kuvaamasi kuvio on urbaanilegendaa.
Ensinnäkin koko prosessia säätelee lait, joten prosessi on todellakin määrämuotoinen, tarkka ja kankea. Se että ne on mielestäsi ajanhukkaa, niin ei muuta sitä että laki sanoo tarkalleen miten asiassa pitää menetellä.
Toisekseen perintäyhtiöt ei ulosmittaa mitään vaan sen tekee ulosottoviranomainen / ulosottolaitos. Tätä ennen näistä saatavista on pitänyt nostaa velkomuskanne tuomioistuimessa. Tämä ei myöskään ole ilmaista, saatetaan tarvita vähän lakimiestä ja siihen toki päälle vielä kanteesta kulut. Tämän lisäksi vielä yhtiökokoukset ja hallituksen kokoukset maksavat rahaa, kutsut osakkaille, tilat jne. jotta asian mukaiset päätökset saadaan ihan paperille asti ja virallisesti. Eli nämä ei todellakaan ole mitään suoraan ulosottokelpoisia vero-/sairaalalaskuja.
Koko prosessi voi viedä helposti puolesta vuodesta vuoteen ja kyllä muut osakkaat maksavat kaiken tämän ainakin siihen asti, kun rahat saadaan jotain kautta edes osittain taloyhtiön kassaan.
Jos näitä sattuu vaikka kymmenen päällekkäin, niin se alkaa varmasti tuntumaan 30 asunnon yhtiössä, jossa 20 muun osakkaan pitäisi kattaa kaikki kulut. Tällaisia yhtiöitä varmasti on paljon missä yksi henkilö on ostanut sen 10 asuntoa nollakorkokiimassa ja koko korttitalo saattaa olla erittäin huteralla pohjalla.
Taloyhtiö on myös velkojista viimeisten joukossa, jos samalla henkilöllä sattuu olemaan velkaa pankkiin, maksamattomia elutusmaksuja, veroja, sairaalamaksuja jne. Yleensä muita velkoja on aina, harvoin kukaan jättää maksujaan vain taloyhtiön suuntaan maksamatta. Kyseinen osake voi olla vaikka osittain pantattuna (lainan vakuutena). Pantin haltijan ja valtion suuntaan velat kuitataan aina ensin ulosoton kautta myydystä omaisuudesta (tämän määrittää ihan "Laki velkojien maksunsaantijärjestyksestä"). Sen jälkeen jos jotain jää, niin taloyhtiö voi saada jotain itselleen.
Eli vaikka osake saataisiin vuoden päästä pakkohuutokauppaan, niin silti siitä tulevat rahat saattavat päätyä ihan muualle, kuin taloyhtiölle ja silti kaikki kulut on pyörinyt taloyhtiön kassasta (eli osakkaiden rahoista) jo hyvän tovin.
Uuden omistajan vastuu kertyneistä vastikerästeistä rajoittuu vain kuuteen kuukauteen. Loput menee pahimmillaan taloyhtiölle luottotappioksi, jos myynnistä ei ole saatu riittävästi rahaa kuittaamaan kaikki velat kuten edellä on esitetty.Ei tuo mitään urbaanilegendaa ole kun huutokaupat.com sivustolla on juurikin tuollaisia tapauksia ollut. Vaikka prosessiin menisi se vuosi niin se on silti kannattavampaa kuin asunnon haltuunotto ja vuokraaminen, koska vuokratulot eivät nykyisellä korkotasolla enää läheskään kata uudisasunnon vastikekuluja, ainakaan pääkaupunkiseudulla. Lisäksi sillä ei ole taloyhtiölle merkitystä minne pakkohuutokaupasta saatavat rahat menevät, koska vastikerästit jäävät yhä asunnolle, eli uusi omistaja ottaa ne vastuulleen ja saa asunnon hallintaansa vasta ne maksettuaan.
Uuden omistajan vastuu kertyneistä vastikerästeistä rajoittuu vain kuuteen kuukauteen. Loput menee pahimmillaan taloyhtiölle luottotappioksi, jos myynnistä ei ole saatu riittävästi rahaa kuittaamaan kaikki velat kuten edellä on esitetty.
En jaksa nyt Finlexiä alkaa tavaamaan alusta loppuun, mutta muistelen, että nämä haltuunotto varoitukset / -päätökset PITÄÄ tehdä, vaikka se ei huvittaisi.Ei tuo mitään urbaanilegendaa ole kun huutokaupat.com sivustolla on juurikin tuollaisia tapauksia ollut. Vaikka prosessiin menisi se vuosi niin se on silti kannattavampaa kuin asunnon haltuunotto ja vuokraaminen, koska vuokratulot eivät nykyisellä korkotasolla enää läheskään kata uudisasunnon vastikekuluja, ainakaan pääkaupunkiseudulla. Lisäksi sillä ei ole taloyhtiölle merkitystä minne pakkohuutokaupasta saatavat rahat menevät, koska vastikerästit jäävät yhä asunnolle, eli uusi omistaja ottaa ne vastuulleen ja saa asunnon hallintaansa vasta ne maksettuaan.
En jaksa nyt Finlexiä alkaa tavaamaan alusta loppuun, mutta muistelen, että nämä haltuunotto varoitukset / -päätökset PITÄÄ tehdä, vaikka se ei huvittaisi.
Ja mitä @Boulder kirjoitti ylempänä, niin aiheuttaa aika kovan aikataulupaineen. Sitten jos niitä kämppiä on 10 huutokaupat.com:issa, niin ei ole mikään tehtaan takuu, että niille löytyy edes ikinä ostajia/ottajia. Itse en ainakaan haluaisi osakkaaksi tälläiseen spurgu-yhtiöön ja tuskin moni muukaan. Jolloin @perato :n kuvaama domino-efekti on valmis.
Sinällään tuolla nyt ei ole niin väliä jos taloyhtiön mennessä nurin menettää vain sen 20 prosenttia "käsirahaa" jos yhtiölainaa ei ole vielä ehtinyt maksaa. Sehän on niitä oppirahoja joita elämässä joskus joutuu maksamaan. Se taas kirpaisee pahemmin jos hölmöyksissään mennyt maksamaan pois sen 80 prosentin yhtiölainan ja kenties lunastanut vielä tonttiosuuden kun taloyhtiön kaatuessa siinä menettää ne kaikki.
Tuo kuulostaa noin laittaen ehkä kohtuullisen helpolta. Mutta oikeasti jos olet ottanut sen ehkä elämäsi ensimmäisen pankkilainan ja laitat sen 20% (Helsingissä siis 230k keskimäärin + mitä itse laitat pohjille ja ehkä vanhemmat takaavat omalla asunnollaan tuota) jo asuntoon ja sitten uudiskohteessa on vielä se 80% + tontin hinta maksamatta niin sanoisin että moni yrittää viimeiseen saakka välttää sitä luottohäiriömerkintää ja jo hyvissä ajoin ennen yhtiön kaatumista se tulee itselle ja naapureille maksettavaksi paitsi oma osuus myös muiden osuus tuosta 80%.
Tälle tulee varmasti olemaan tarvetta!Eiköhän niitä kaikenlaisia bulvaani-reiskoja ja kallekrooneja ala tulemaan markkinoille, jotka ostavat ongelmajätteeksi muuttuneiden golf-osakkeiden lisäksi niitä ongelmajätteeksi muuttuneita asunto-osakkeita sopivalla negatiivisella kauppasummalla.
Uudiskohteiden hintakehitystä määrittää nyt enemmän rakennuskustannukset kuin muut tekijät. Pari kuukautta sitten uutisoitiin että uusia ARA-kohteita ei pystytä enää aloittamaan, koska rakennuskustannukset ylittävät kohteille määritetyt rajat. Eli kohtuuhintaista uudisrakentamista ei pystytä enää tekemään, ainakaan tavalla joka täyttää nykyiset rakennusmääräykset. Voidaan siis joko rakentaa kallista tai olla rakentamatta mitään. En sanoisi että on mikään helppo ratkaisu, varsinkaan kaupunkien/kuntien näkökulmasta.
Voi olla jopa Helsingin eduksi, koska Viron läheisyys.Ei kai rakennustarvikkeet ja työvoima kauheasti eroa helsinki vs Rovaniemi?
Ainoa mistä voi tulla tosiaan kovat kulut on se tontti. Se, että sen saa edes käyttöön, niin aluksi joudutaan purkamaan siitä joku homeinen asbesti virasto, joten toki näillä joku hintalappu on. Kun taas Rollossa on lääniä mihin rakentaa.Oon itse katsonut mitä maksaa halvimmissa kunnissa uudet kerrostaloasunnot. Niissäkin hinnoissa on rakentajalle joku kate. Sitten katsonut mitä nuo vastaavat seinät maksaa Helsingissä. Ero on niin iso että joko kaupunki ottaa tontista Helsingissä järkyttävää hintaa tai sitten rakennuttajat yrittävät saada enemmän rahaa.
Ei kai rakennustarvikkeet ja työvoima kauheasti eroa helsinki vs Rovaniemi?
Helsingissä työvoima ainakin duunari osastolla voi olla jopa halvempaa kuin Rovaniemellä... Kyllähän Helsingin kaupunki tonteilla rahastaa jonkun verran ainakin hyvillä paikoilla, mutta kyllä rakennusliikket/rakennuttajat vie välistä kanssa kun katsoo yritysten tuloksia/keskijohdonkin palkkoja...Oon itse katsonut mitä maksaa halvimmissa kunnissa uudet kerrostaloasunnot. Niissäkin hinnoissa on rakentajalle joku kate. Sitten katsonut mitä nuo vastaavat seinät maksaa Helsingissä. Ero on niin iso että joko kaupunki ottaa tontista Helsingissä järkyttävää hintaa tai sitten rakennuttajat yrittävät saada enemmän rahaa.
Ei kai rakennustarvikkeet ja työvoima kauheasti eroa helsinki vs Rovaniemi?
En tiedä itsekään kuuluuko nyt varsinaisesti tänne, mutta joskus itse tehnyt niin, että tehnyt muuttoilmoituksen ennakkoon ja sitten vaan jakelun keskeytys päälle täksi aikaa:En kuuluko tähän ketjuun, mutta kysyn kuitenkin. Mites tekisitte muuttoilmoituksen kanssa, jos tulee 2 viikon väli vanhan ja uuden asunnon välillä? Eli vanha luovutetaan kuun lopussa ja uusi saadaan vasta seuraavan kuun 15. päivä. Asutaan vapaa-ajan paikassa se pari viikkoa. Postia ei saisi oikein mennä kumpaakaan asuntoon sillä välillä, sen kai saisi siirrettyä postin pisteeseen rahalla?
Itse en usko, että asuntosijoittajat (tai ketkään) kahlaavat huutokaupat.com:ia ja etsivät ylivelkaisen yhtiön paskinta kämppää. Toki jos kassa on oikeasti kunnossa, niin voihan sitä ostaa, vaikka koko taloyhtiön osakkeet itselleen ja jäädä sen kanssa odottelemaan parempia aikoja. Esimerkiksi Kojamo tyyppiset tahot saattavat ostaa kokonaisia yhtiötä ennen pitkää, koska heillä taas vuokrabisnes pyörii kovaa ja varmasti muutama tyhjä talokaan hetkellisesti hyvällä sijainnilla Helsingissä tuskin on ongelma. Joten kyllä näille uudisyhtiölle löytyy ottajansa, jos he saavat päätäntävallan yhtiöön (eli yli puolet osakkeista). Tällöin toki loput osakkaat voi joutua hiukan ahtaalle, koska he eivät voi enää vaikuttaa siihen mitä yhtiössä tehdään tai ei tehdä.
Vaikka tämä vuosi on ollut paha niin ainakin ensi vuosi on pahempi ja todennäköisesti ehkä vielä 2025 vuosi..Kojamo lienee vivuttanut ostaa asuntoja velkarahalla kun sen osakekurssi on tippunut jo 37 prosenttia vuodessa.
Se ei tällä hetkellä ole hyvää pisnestä ostaa velkarahalla asuntoja vuokrattavaksi kun korkotaso on luokkaa 5 prosenttia ja saatava vuokratuotto on noin 3,5 prosenttia esimerkiksi Helsingissä ja asuntojen hinnat laskevat noin 10 prosentin vuosivauhtia.
Tällä hetkellä Suomessa lienee jo paljon asuntoja joissa yhtiölainaa on enemmän kuin taloyhtiön huoneistojen käypä arvo on. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiö on valmistunut kuplan huipulla ja siinä on ollut alunperin 80 prosenttia velattomista myyntihinnoista yhtiölainaa. Enää niitä asuntoja ei saa grynderi kaupaksi oikein millään kun ovat saattaneet olla jo useamman vuoden myynnissä ja niitä on yritetty myydä ties miten monen välittäjän kautta ja luvataan jo kättelyssä jotain kahden vuoden vastikehyvitystä ja sähköpolkupyörää ja osta kaksi huoneistoa ja maksa yksi tarjousta. Asuinhuoneisto kun on vielä käytetty vuoden esimerkiksi, niin ei sellaisesta tietenkään kannata samaa maksaa mitä se uutena maksanut.
Asuntokeinottelussa voi olla melkoinen mätäpaise-kupla puhkeamassa. Ainakin näin voisi päätellä siitä, että milloin mikäkin perseaukinen zinzino-hönö lehdissä ollut patsastelemassa "asuntosioittajana". Tuli sellainen mielikuva niistä lehtijutuista, että homman nimi on ostaa uusia kalliita asuntoja sillä 20 prosentin käsirahalla, vuokrata niitä sitten Airbnb majoituksiin kaksi vuotta ja pistää näin saatavat rahat haisemaan ja lopuksi myydä se asunto hyvällä voitolla kahden vuoden jälkeen kun lyhennysvapaat on päättymässä ja yhtiölainan lyennykset alkamassa. Nyt tuollaiset perseaukisit oman elämänsä sijoittajat ovat lirissä kun korot alkavat olla viiden prosentin nurkilla, asuntokauppa on jäissä eikä mitään toivoakaan ole saada niistä asunnoista enää myytäessä sitä hintaa jolla ne on itse uusina ostanut vuosi kaksi sitten.
Tässä on kieltämättä yks ongelmapesäke, sijoitusasuntoja on tässä viime vuodet kaupattu kaikille "helppoina rahanlähteinä" ynnä muuta. On ollut mitäki Pekkaa ja Pirkkoa kertomassa kuinka parilla sijoitusasunnolla tehtiin itsestä satanäärejä lähihoitajan palkalla. Kaikki tämä ryyditettynä "ei ne korot mihinkään nouse" keskustelulla. Kuinka paljon noita yksiöitä sit kohta on tarjolla? Toki nyt ite laskeskelin että kyllä Oulussakin ihan hyvää vuokrahintaa saa kerättyä että tuskin siinä persnettoa älyttömästi tekee, mutta kestääkö talous tappiota. Toinen on kyllä juurikin tuo edellämainitsemani Domino mikä kaatuu sitä nopeampaa mitä enemmän yhellä on niitä yksiöitä siinä sijoituskämppänä. Oulussa nyt ylipäätään vuokratuotto on ollut pienempää ku muualla maassa, että kiinnostais kyllä tietää miten paljon yksityissijoittajilla on sijoitusasuntoja.Nyt tuollaiset perseaukisit oman elämänsä sijoittajat ovat lirissä kun korot alkavat olla viiden prosentin nurkilla, asuntokauppa on jäissä eikä mitään toivoakaan ole saada niistä asunnoista enää myytäessä sitä hintaa jolla ne on itse uusina ostanut vuosi kaksi sitten.
Täysin samaa mieltä. Tässä ollaan Suomessa hyvinkin samassa tilanteessa, kuin Jenkeissä silloin finanssikriisin aikoihin. Siellähän homman rysäytti viimekädessä se moninkymmenkertaisella velkavivulla sijoittaminen (toki moni muukin pielessä ollut asia). Tällä kertaa tämä on Suomessa mahdollistettu sillä, että taloyhtiö ottaa lainan ja nk. sijoittaja saa tämän lainan+asunnon "haltuunsa" ostamalla asunnon tietyllä prosenttiosuudella.Kojamo lienee vivuttanut ostaa asuntoja velkarahalla kun sen osakekurssi on tippunut jo 37 prosenttia vuodessa.
Se ei tällä hetkellä ole hyvää pisnestä ostaa velkarahalla asuntoja vuokrattavaksi kun korkotaso on luokkaa 5 prosenttia ja saatava vuokratuotto on noin 3,5 prosenttia esimerkiksi Helsingissä ja asuntojen hinnat laskevat noin 10 prosentin vuosivauhtia.
Tällä hetkellä Suomessa lienee jo paljon asuntoja joissa yhtiölainaa on enemmän kuin taloyhtiön huoneistojen käypä arvo on. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiö on valmistunut kuplan huipulla ja siinä on ollut alunperin 80 prosenttia velattomista myyntihinnoista yhtiölainaa. Enää niitä asuntoja ei saa grynderi kaupaksi oikein millään kun ovat saattaneet olla jo useamman vuoden myynnissä ja niitä on yritetty myydä ties miten monen välittäjän kautta ja luvataan jo kättelyssä jotain kahden vuoden vastikehyvitystä ja sähköpolkupyörää ja osta kaksi huoneistoa ja maksa yksi tarjousta. Asuinhuoneisto kun on vielä käytetty vuoden esimerkiksi, niin ei sellaisesta tietenkään kannata samaa maksaa mitä se uutena maksanut.
Asuntokeinottelussa voi olla melkoinen mätäpaise-kupla puhkeamassa. Ainakin näin voisi päätellä siitä, että milloin mikäkin perseaukinen zinzino-hönö lehdissä ollut patsastelemassa "asuntosioittajana". Tuli sellainen mielikuva niistä lehtijutuista, että homman nimi on ostaa uusia kalliita asuntoja sillä 20 prosentin käsirahalla, vuokrata niitä sitten Airbnb majoituksiin kaksi vuotta ja pistää näin saatavat rahat haisemaan ja lopuksi myydä se asunto hyvällä voitolla kahden vuoden jälkeen kun lyhennysvapaat on päättymässä ja yhtiölainan lyennykset alkamassa. Nyt tuollaiset perseaukisit oman elämänsä sijoittajat ovat lirissä kun korot alkavat olla viiden prosentin nurkilla, asuntokauppa on jäissä eikä mitään toivoakaan ole saada niistä asunnoista enää myytäessä sitä hintaa jolla ne on itse uusina ostanut vuosi kaksi sitten.
Vaikka tämä vuosi on ollut paha niin ainakin ensi vuosi on pahempi ja todennäköisesti ehkä vielä 2025 vuosi..
Itse antaisin vinkin kaikille etenkin kasvu keskuksista asuntoa ostaville että odottakaa ainakin 1-2v ennen kun ostatte nyt pientä asuntoa. Korot tulee pysymään todennäköisesti vielä 1-3v tällä tasolla, lyhennysvapaat alkavat kohta loppumaan uusista kohteista jotka on valmistunu noin 2021 teinoilla, amatöörisijoittajat voivat panikoida ja myydä asuntonsa jos ei kestä tappioita, hallituksen todennäköinen leikkaus asumistukeen tulee lainvoimaiseksi aikaisintaan alkuvuodesta 24.Tässä on kieltämättä yks ongelmapesäke, sijoitusasuntoja on tässä viime vuodet kaupattu kaikille "helppoina rahanlähteinä" ynnä muuta. On ollut mitäki Pekkaa ja Pirkkoa kertomassa kuinka parilla sijoitusasunnolla tehtiin itsestä satanäärejä lähihoitajan palkalla. Kaikki tämä ryyditettynä "ei ne korot mihinkään nouse" keskustelulla. Kuinka paljon noita yksiöitä sit kohta on tarjolla? Toki nyt ite laskeskelin että kyllä Oulussakin ihan hyvää vuokrahintaa saa kerättyä että tuskin siinä persnettoa älyttömästi tekee, mutta kestääkö talous tappiota. Toinen on kyllä juurikin tuo edellämainitsemani Domino mikä kaatuu sitä nopeampaa mitä enemmän yhellä on niitä yksiöitä siinä sijoituskämppänä. Oulussa nyt ylipäätään vuokratuotto on ollut pienempää ku muualla maassa, että kiinnostais kyllä tietää miten paljon yksityissijoittajilla on sijoitusasuntoja.
Mielenkiintoisia aikoja eletään seuraavat vuodet, miten käy.
Itsellä on vähän paha pelko tästä, että seuraavaksi aletaan valtion kassasta jotain kautta tukemaan näitä @Lucas :en kuvaamia asuntosijoittajia, kun niillä on niin vaikeeta kahdeksen uudisasunnon kanssa, kun rahat ei vaan millään riitä.Itse antaisin vinkin kaikille etenkin kasvu keskuksista asuntoa ostaville että odottakaa ainakin 1-2v ennen kun ostatte nyt pientä asuntoa. Korot tulee pysymään todennäköisesti vielä 1-3v tällä tasolla, lyhennysvapaat alkavat kohta loppumaan uusista kohteista jotka on valmistunu noin 2021 teinoilla, amatöörisijoittajat voivat panikoida ja myydä asuntonsa jos ei kestä tappioita, hallituksen todennäköinen leikkaus asumistukeen tulee lainvoimaiseksi aikaisintaan alkuvuodesta 24.
Tuo olisi kyllä tyhmintä ikinä. Toivon että päättäjillä on sen verran älliä ettei moiseen lähde. Onneksi ei ole kyllä valtiolla varaa päin vastoin VM on selvityksessään ehdottanut sijoittajien verovähennys porkkanan poistoa..Itsellä on vähän paha pelko tästä, että seuraavaksi aletaan valtion kassasta jotain kautta tukemaan näitä @Lucas :en kuvaamia asuntosijoittajia, kun niillä on niin vaikeeta kahdeksen uudisasunnon kanssa, kun rahat ei vaan millään riitä.
Korot tulee pysymään todennäköisesti vielä 1-3v tällä tasolla
Tässä on kieltämättä yks ongelmapesäke, sijoitusasuntoja on tässä viime vuodet kaupattu kaikille "helppoina rahanlähteinä" ynnä muuta. On ollut mitäki Pekkaa ja Pirkkoa kertomassa kuinka parilla sijoitusasunnolla tehtiin itsestä satanäärejä lähihoitajan palkalla. Kaikki tämä ryyditettynä "ei ne korot mihinkään nouse" keskustelulla.
Veikkasin alkuvuodesta että loppuvuodesta korko on noin 4-5,5% lukemissa ja pidän tuota realistisena. Jos inflaatio/pohjainflaatio laskee hiljaa tuota 2% lukua kohti niin korkoa pidetään tuossa 4-5,5% lukemissa. Jos jostain syystä inflaatio kääntyisi nousuun niin korkoa jouduttaisi pakosta nostaa vielä noista lukemista....Riippuu vähän miten määrittelet "tällä tasolla". Ainakin 12kk Euriborin osalta korkohuippu on todennäköisesti lähellä tai jopa ohitettu, juuri kukaan ei odota että EKP nostaisi viitekorkoa enää puolta prosenttia enempää. Kun huippu on saavutettu niin voi olla enää yksi suunta: alaspäin. Vaikka EKP ei laskisi viitekorkoja vielä useampaan vuoteen niin markkinakorot alkavat ennakoida laskuja jo reilusti etukäteen. Pidän todennäköisempänä että 12kk EB on kahden vuoden päästä ainakin prosentin nykyistä alempana.
Ainakin Jenkeissä pankkeja jo kaatunut, muutama kait myös Euroopassa. Eli kohta ehkä ne korot alkavat tulla alaspäin tai ainakin huippu on saavutettu. Näkisin erittäin epätodennäköisenä sen että korkoja nostetaan jatkuvasti lisää jos yhä suurempi määrä pankkeja ja yrityksiä alkaa kaatua sen seurauksena, asuntoja jäädä myymättä jne.
Inflaatio jos halutaan kuriin, niin korot pitää nostaa tasolle inflaatioprosentti plus puolisen prosenttia.
Eli nyt pitäisi korot nostaa sinne 7,5-8 prosenttiin jos inflaatio on välillä 7,0-7,5 prosenttia vuodessa.
Keskuspankin tärkein tehtävä on huolehtia siitä rahanarvosta ja inflaatiosta ja kaikki muut on alisteisia sille tavoitteelle.
Eli ainakin itse odotan, että koron nostoja on vielä tulossa reilusti.
Tässä taitaa olla tulossa sellanen hidas ja kivulias skenaario koska nollakorot ovat olleet liian pitkään. Rahaa on markkinoilla vaikka ja kuinka..Pidän lähes äärettömän epätodennäköisenä että EKP vielä yli tuplaisi nykyisen viitekoron tason. Syynä on stagflaation pelko, johon keskuspankeilla ei ole mitään aseita. Stagflaatiossa on parasta olla tekemättä mitään, koska kaikki toimenpiteet vaan pahentavat tilannetta jompaan kumpaan suuntaan.
Inflaatio jos halutaan kuriin, niin korot pitää nostaa tasolle inflaatioprosentti plus puolisen prosenttia.
Eli nyt pitäisi korot nostaa sinne 7,5-8 prosenttiin jos inflaatio on välillä 7,0-7,5 prosenttia vuodessa.
Keskuspankin tärkein tehtävä on huolehtia siitä rahanarvosta ja inflaatiosta ja kaikki muut on alisteisia sille tavoitteelle.
Eli ainakin itse odotan, että koron nostoja on vielä tulossa reilusti.
Monet rakennusliikkeet on siirtyneet urakoimaan kilpailu-urakoita omaperusteisen gryndin sakatessa.Kyllä nuo nykyiset nostot on jo purreet markkinaan markkinakorkojen myötä. Pitää muistaa, että tekojen vaikutus ei ole välitön vaan tulee vähitellen. Esimerkkinä kun katsotaan vaikka Pohjoismaita niin ainakin Suomessa ja Ruotsissa on asuntorakentamisen aloitukset lähes seis. Mediassa ei siitä välttämättä puhuta kovaan ääneen, mutta taustalla kuulee sen oikean tilanteen. Rakentaminen on aina hyvä indikaattori toimeliaisuudelle koska se ylikuumenee ja romahtaa ensimmäisenä.
Keinotteluasiasta samaa mieltä, mutta Kojamon kurssikehityksen syyt aikamoista mutuilua. Velkarahalla toki ostetaan ja rakennetaan, mutta Suomessa isot asuntotoimijat ovat neuvotelleet hyviä suojauksia lainoihin jo pitkään. Noissa piireissä on ollut ihan selvää, että korot jossain vaiheessa nousevat ja yllättävää on lähinnä ollut, että 0-korkoaika on noinkin kauan kestänyt.Kojamo lienee vivuttanut ostaa asuntoja velkarahalla kun sen osakekurssi on tippunut jo 37 prosenttia vuodessa.
Se ei tällä hetkellä ole hyvää pisnestä ostaa velkarahalla asuntoja vuokrattavaksi kun korkotaso on luokkaa 5 prosenttia ja saatava vuokratuotto on noin 3,5 prosenttia esimerkiksi Helsingissä ja asuntojen hinnat laskevat noin 10 prosentin vuosivauhtia.
Koititko haastaa käsittelymaksusta?Korontarkistuspäivä kesäkuun alussa ja nykyinen laina on 12kk eurobori, 0.45 marginaali ja 0.52 korko. Nordea tarjosi 3kk 0.57 marginaalilla ja 6kk 0.53 marginaalilla sekä 250€ käsittelymaksu.
Taitaa lähteä 3kk testiin ens kuun alussa.
Koititko haastaa käsittelymaksusta?
Meillä 6kk euribori ja nyt kun tuntuu että tota 3kk:ta voisi saada niin mietin että varaisin Nordeaan ajan. Se vaan jos muutoksesta joutuu maksamaan 250e niin homma ei kannata.
Täytyy nyt vielä kerätä motivaatiota. Jos muutos olisi 12->3kk niin olisi ihan eri moti varailla aikaa. Toinen mitä mietin että kun on 3 lainaa euriborissa, asuntolaina 6kk ja muut on 12kk niin jos yhdellä käsittelymaksulla saisi kaikki 3kk euriboriin niin sitten alkaa taas kiinnostamaan. Ei kai tässä auta kuin jossain välissä tökkiä tikulla, harvoin nämä foorumilla ratkeaa?
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.