Kaikista?Mistä pankeista kannattaisi pyytää lainaa? Oma pankki on Nordea ja sinne on jo sovittu.
Oliko siis joku haastattelu vai missä ennakoivat korkojen laskua?Ainakin Osuuspankki näyttää tulkitsevan korkojen pahimman nousun olevan ohi ja ennakoi jopa niiden laskua. Sain eilen pyytämättä ja yllättäen verkkoviestin, jossa oli korkosuojaustarjous yhteen lainaani. Ihmettelin kyllä, miksei kaikkiin saman tien.
No jos siitä kyse, niin eihän nuo suojat toimi siten. Pankit paketoi markkinoilta sopivat swapit omiksi korkosuojikseen ja lisäävät omat marginaalit päälle. Asuntolainapankki jää kuviosta voitolle, oli korkojen suunta sitten ylös tai alas.Ajatus on varmaan etteivät möisi suojausta jolleivat arvioisi palvelun tuottavan voittoa.
Varmasti jäävät voitolle, mutta maksimointiinhan ne kuppaavat mielellään myös velallisen taskusta ylimääräiset pois ja nyt on näemmä heille hyvä lukita tilanne. Olenkin ollut toistakymmentä vuotta erittäin huono asiakas ottaessani 200k asuntolainan alkujaan reilun 5% kokonaiskorolla, mutta keskikorko onkin sitten ollut jotain ihan muutaNo jos siitä kyse, niin eihän nuo suojat toimi siten. Pankit paketoi markkinoilta sopivat swapit omiksi korkosuojikseen ja lisäävät omat marginaalit päälle. Asuntolainapankki jää kuviosta voitolle, oli korkojen suunta sitten ylös tai alas.
Oliko sulla uusi laina hakusessa vai missä tilanteessa danske tarjosi lyhyempää viitekorkoa?Ei aktiivisesti mutta ainakin itselle vanhana asiakkaana tarjosi.
Henkilökohtaisiahan kaikki lainatarjoukset ovat marginaaleineen ja viitekorkoineen, siksi näiden vertailu on aina korkeintaan suuntaa antavaaOliko sulla uusi laina hakusessa vai missä tilanteessa danske tarjosi lyhyempää viitekorkoa?
Sain niiltä itse nimittäin juuri tänään viestin että ainoa viitekorkovaihtoehto asuntolainalle on 12kk euribor kun kysyin olemassa olevan lainan viitekoron muutosta lyhyemmäksi…
Edit: näköjään edellisellä sivulla olikin juttua että olit kilpailuttamassa. Näin ne tarinat vaihtelee asiakkaalta toiselle…
Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vaikuttaa varsin yksinkertaiselta ongelmalta. Jos omistatte asunnon puoliksi, niin lunastushinta olisi asunnon nykyarvo / 2 (tai oikeastaan hinta on se, millä puolisosi suostuu puoliskonsa myymään), henkilökohtaisilla lainoilla tai niiden lyhennyksillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vai ymmärsinkö ongelman väärin?Itsellä olisi entisen (avo)puolison osuuden lunastaminen yhteisestä kämpästä edessä. Omistus on siis 50/50, mutta hän oli lyhentänyt osuuttaan tuon vajaan kahden vuoden aikana aika paljon vähemmän. Onko täällä joku ollut samanlaisessa tilanteessa, missä omistus on ollut puoliksi mutta käytännössä osuudet ovat olleet hyvinkin erikokoiset eron koittaessa?
Ymmärtääkseni voin lunastaa toisen puolikkaan sillä summalla, jolla hän on lyhentänyt lainaa mutta sitä varten pitää voida todistaa erillinen maksusuunnitelma tai velkakirja, josta näkyy se lyhennyksien tasoittuminen ajan kuluessa.
Tällaista keissiä en ole joutunut ennen ratkomaan ja netistäkin tuntuu löytyvän tosi nihkeästi tietoa vastaavista tilanteista. Jos täältä löytyy kohtalotoverita niin kuulisin mieluusti että miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia.
Kiitoksia, asunnon arvo on siis tiedossa ja eksä ei siis halua muuta kuin omansa (eli lyhentämänsä osuuden) siitä asunnon puolikkaasta. Muotoilin tuon aloituksen hieman huonosti, mutta tuollaisissa kaupoissa voi kai herkästi verottaja puuttua peliin lahjaverotuksen takia.Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vaikuttaa varsin yksinkertaiselta ongelmalta. Jos omistatte asunnon puoliksi, niin lunastushinta olisi asunnon nykyarvo / 2 (tai oikeastaan hinta on se, millä puolisosi suostuu puoliskonsa myymään), henkilökohtaisilla lainoilla tai niiden lyhennyksillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vai ymmärsinkö ongelman väärin?
Esimerkiksi jos asunto on ostettu omistusosuudella 50/50 hintaan 200 000 e ja nyt asunnon arvo olisi kiinteistönvälittäjän tms. "kolmannen osapuolen" arvion mukaan esim. 210 000 e, niin puolikkaan arvo olisi tällöin 105 000 e, joten sen verran voisi lunastushinta olla. Toki toinen voi myydä halvemmalla tai vaatia tätä enemmän, se on sitten neuvottelukysymys. Mutta pointtina siis se, että jos molemmat ovat ottaneet henk.koht. lainat rahoittaakseen omat puoliskonsa ja lyhentäneet niitä oman tahtinsa mukaan, niin se ei vaikuta lunastushintaan.
Jos laina oli yhteinen, niin se ei sinänsä vaikuta lunastusarvoon, joka on teoriassa nykyarvo / 2. Verottaja sallii ilman veroseuraamuksia myyntihinnaksi 75% käyvästä arvosta, eli jos haluaa pelata varman päälle, niin asunnolle haetaan hinta-arvio ja sitten lunastushinnaksi sovitaan min. 75% käyvästä arvosta.Kiitoksia, asunnon arvo on siis tiedossa ja eksä ei siis halua muuta kuin omansa (eli lyhentämänsä osuuden) siitä asunnon puolikkaasta. Muotoilin tuon aloituksen hieman huonosti, mutta tuollaisissa kaupoissa voi kai herkästi verottaja puuttua peliin lahjaverotuksen takia.
Jos kahdenvälisessä kaupassa puolet asunnosta myydään alle sen "käyvän arvon", voidaan tarvita jonkunlainen todistus siitä että kyseessä ei ole lahja, vaan asunto on ollut tarkoitus maksaa pois puoliksi. Toki sitä voi tehdä vaikka minkälaisia kauppakirjoja mihin hintaan haluaa, mutta yritän vain miettiä keinoja joilla pääsisi tästä mahdollisemman pienellä säädöllä
Laina oli myös yhteinen, mutta en ole 100-varma miten se vaikuttaa tulevaan kaupankäyntiin.
Lisä twistinä vielä tähän, että ikävintä on toki se, että joudut maksamaan tästäkin kaupasta varainsiirtoveron.Joo pitäisi osua tuolla 75 pinnan säännöllä ihan kohdilleen, katsotaan jos se sillä toteutuisi helpoiten. Nää on kyllä taas juttuja joita ei (muistaakseni) koulussa opetettu
1. Hitas asuntojen ongelma on kuitenkin se, että niillä kaupankäynnillä on ne rajoitukset. Itse joskus aikanaan näitä pohdin ja Hitas sotku ei mennyt "jatkoon". Näissä saattaa myös joskus pankki tarjota erilaisen marginaalin, koska pankki joutuu realisoimaan omaisuuden myös Hitas ehtojen mukaan.Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.
- Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
- Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?
Tuossa jo @JRan listasi kohtaan 2. hyviä tärppejä. Riippuen rakennuksesta, esimerkiksi rivitaloon putkiremppa on hieman erilainen kuin kerrostaloon eli usein halvempi. Sellainen 20–30v vanha yhtiö on lähestymässä suurempia remppoja on hyvä kiinnittää yleisesti huomiota miten yhtiötä on hoidettu tuohon asti. Onko remontit tehty ajallaan? Onko pitkäntähtäimen suunnitelma ajantasalla jne... Isoistakin rempoista selviää kunhan niihin varaudutaan. Yhtiössä missä tulee kaikki suuret rempat kerralla ei taas selviä yhtä helpolla, tai ei ollenkaan kun pankit pistävät lainahanat kiinni. Yhtiössä on syytä myös käyttää ulkopuolista asiantuntemusta esimerkiksi yhtiön kuntoarvion muodossa, sekä jos on isompi yhtiö niin viimeistään siinä kohtaa myös ammattimaista isännöintsijää. Hyvä omatoimi-isännöitsijä tosin voi olla kultaakin arvokkaampi kuin vähät-välittävä-ammattilainen.Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.
- Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
- Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?
Hitas voi olla varsin hyvä sijoitus, jos tarkoituksena pitää kämppää niin pitkään että vapautuu sääntelystä. Hitas maksimi hinta myös nousee ajankuluessa ja varsinkin kun 90-luvun hitaksia rakennettiin paljon niin sieltä on odotettavissa myyntihinnan nousua.Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.
- Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
- Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?
SUOMEN suurin pankki OP-ryhmä varoittaa, että asuntolainojen viitekorkoina käytetyt euribor-korot saattavat nousta nykyisestä jopa yhden prosenttiyksikön.
Maanantaina Suomen suosituin asuntolainan viitekorko, vuoden euribor nousi lähes 2,9 prosenttiin. OP:n näkemys tarkoittaa, että korko voisi nousta noin 3,9 prosenttiin. Näin korkealla 12 kuukauden euribor ei ole ollut joulukuun 2008 alun jälkeen.
Keskiviikkona pitäisi käydä viimeistelemässä paikallisessa OP:ssa 3kk Euriboriin sidottu soppari. Että kiitokset tälle ketjulle siitä että a) tuli ketjua jo aiemmin kahlattua ja siitä intoutuneena ostettua eka oma asunto, ja b) että tajusin alkaa kilpailuttamaan sopparia tässä kohden kun tuo lyhyt soppari tuntuu olevan tyrkyllä useammassa pankissa (6kk tarjosi jokainen, 3kk muut paitsi S-Pankki ja Aktia).Asuntolainat | OP: Asuntolainojen korot voivat nousta vielä roimasti
Vuoden euribor kirjattiin maanantaina lähes 2,9 prosenttiin. OP:n mukaan viitekorko voi nousta vielä prosenttiyksiköllä.www.hs.fi
Kyllä hitas maksimihinnat myös laskevat siinä missä nousevatkin. Raja seuraa tilastoja, jos asuntojen hinnat tippuvat 10% näin käy myös hitas maksimihinnoille.Hitas voi olla varsin hyvä sijoitus, jos tarkoituksena pitää kämppää niin pitkään että vapautuu sääntelystä. Hitas maksimi hinta myös nousee ajankuluessa ja varsinkin kun 90-luvun hitaksia rakennettiin paljon niin sieltä on odotettavissa myyntihinnan nousua.
Helsingissä hinta eroa hitaksen ja normaalin välillä voi olla esim 200 000ke. (ei hitas 70m2 550 000e- hitas 70m2 350 000e
Yhteisestä lainasta en osaa sanoa, mutta et voi ostaa toisen osuutta alihinnalla (sillä summalla mitä toinen on lainaa lyhentänyt ja pitää itselläsi sitten loppulainaa). Varainsiirtoveron joudut maksamaan siitä 50% osuudesta.Joo pitäisi osua tuolla 75 pinnan säännöllä ihan kohdilleen, katsotaan jos se sillä toteutuisi helpoiten. Nää on kyllä taas juttuja joita ei (muistaakseni) koulussa opetettu
Juuri näin. Toki asiaa voidaan myös ajatella niin, että ex maksanut 5k€, niin hänen lainaa jäljellä 45k€, joka pitäisi kuitata. Luvut ei toki muutu tässä esimerkissä mutta todellisuus voi olla jotain muuta.Otetaas esimerkki:
100 k€ lainaa (= ostohinta)
AP lyhentänyt 15 k€
EX lyhentänyt 5 k€
Tällöin lainaa jäljellä 80 k€. Ex siis tarvitse 40 k€ lainansa pois maksamiseen. Tuohon päälle EXn maksama 5 k€ eli 45 k€ voisi olla myyntihinta puolikkaalle. Joka on yli 75% käyvästä 100/2 k€ arvosta, joten verottaja ei puutu. Varainsiirtoveroa joutuu kuitenkin maksamaan vain myyntihinnasta eli mitä alemmaksi saa kikkailtua sen parempi. Toki sillä oletuksella, että ei sitten lähde myymään ennen kuin verovapaan myynnin aika täyttyy.
Ihan mahdottoman hölmönä vinkkinä en pitäisi yhteisen "taloustilin" perustamista, josta maksetaan kaikki kiinteät kulut. Osuuksista pitää sitten vain sopia kulujen ja taloustilanteen mukaan.Juuri näin. Toki asiaa voidaan myös ajatella niin, että ex maksanut 5k€, niin hänen lainaa jäljellä 45k€, joka pitäisi kuitata. Luvut ei toki muutu tässä esimerkissä mutta todellisuus voi olla jotain muuta.
Mielestäni on hyvä muistaa että asunnon maksaminen ei aina ole ihan niin mustavalkoista, jokaisen on kuitenkin pakko myös elää jossain, joten se asuminen aina maksaa. Toisaalta tässäkin tapauksessa ex on voinut maksaa vastikkeen tai ruoat joten myöskään pelkkä raaka lainan lyhennys ei aina kerro koko totuutta.
Näissä kannattaa aina miettiä ennen asunnon ostoa ja lainan ottamista omistussuhteita, jos maksamisessa ei mene tasan. Silloin on helpompi myöhemmin sopia nämä. Myös jos yhdessä vaihtaa asuntoa isompaan/kalliimpaan, niin säästää yhden kalliimman varainsiirtoveron, jos uudessa asunnossa omistussuhde sen sallii.
Verovapauskaan ei liity tähän, jos ja kun mitään myyntivoittoa ei synny.
No toivotaan että tähän löytyy joku sopu ratkaisu ja kaikki on tyytyväisiä.
Sen verran voin valottaa tätä tilannettani, että eksä opiskeli täysipäiväisesti ja lyhensi lainaa sen verran kuin pystyi, muut arjen kulut menivät hyvin pitkälti puoliksi. Itse olen kokopäivätöissä niin lainan lyhentäminen oli enimmäkseen mun homma.Juuri näin. Toki asiaa voidaan myös ajatella niin, että ex maksanut 5k€, niin hänen lainaa jäljellä 45k€, joka pitäisi kuitata. Luvut ei toki muutu tässä esimerkissä mutta todellisuus voi olla jotain muuta.
Mielestäni on hyvä muistaa että asunnon maksaminen ei aina ole ihan niin mustavalkoista, jokaisen on kuitenkin pakko myös elää jossain, joten se asuminen aina maksaa. Toisaalta tässäkin tapauksessa ex on voinut maksaa vastikkeen tai ruoat joten myöskään pelkkä raaka lainan lyhennys ei aina kerro koko totuutta.
Näissä kannattaa aina miettiä ennen asunnon ostoa ja lainan ottamista omistussuhteita, jos maksamisessa ei mene tasan. Silloin on helpompi myöhemmin sopia nämä. Myös jos yhdessä vaihtaa asuntoa isompaan/kalliimpaan, niin säästää yhden kalliimman varainsiirtoveron, jos uudessa asunnossa omistussuhde sen sallii.
Verovapauskaan ei liity tähän, jos ja kun mitään myyntivoittoa ei synny.
No toivotaan että tähän löytyy joku sopu ratkaisu ja kaikki on tyytyväisiä.
Sama kuin eilen.#Euríbor 29/11/2022: 2,892
Laina ja sen vakuudet on yksi asia, kämpän omistajuussuhteet toinen asia ja myyntihinta kolmas. Ei näitä pidä sotkea toisiinsa.En tiedä suostuuko mikään pankkikaan sellaiseen että alkutilanteessa on otettu vaikkapa 500K velkaa eli 250k per henkilö. Sitten toinen on ollut töissä ja lyhentänyt velkaa, toinen opiskellut ja tarkoitus että myöhemmin maksaa takaisin.
Nyt olisi ero tulossa ja toinen on lyhentänyt esim. 50k ja hänellä on jäljellä henkilökohtaisesti 200k lainaa kun toinen taas vain 5k ja hänellä olisi siis 245k lainaa.
Nyt haluttaisiin sitten myydä talon jäljellä oleva osuus 75% hintaan eli toinen puoliso ottaisin oman 200k lainansa päälle uuden 187 500€ lainan ja sille puolisolle joka lähtisi pois jäisi siten vielä 57 500€ maksettavaa asunnosta.
Miten sitten käytännössä kävisi jos pankki ei saisi rahojaan syystä X? Onko hänen lainallaan takaajia? Pankki tuskin suostuu mihinkään sopimukseen tyylillä "noh, olen antanut tuota autotallia käyttää hänen tavaroidensa varastona, se on ollut panttina joten saatte sen kunnes hän on maksanut velkansa".
Ongelma tuosta tulee toki siinä vaiheessa jos oikeasti toinen ottaa uuden lainan mikä on tietysti 100% itselle ja SILTI toiselle jäisi sitä omaa lainaa eikä hän sitä maksaisi.Pankin näkökulmasta laina on 50/50 ja molemmat vastaa maksamisesta. Ihan sama miten lyhennykset on tehty, kun laina on ollut yhteinen. Uusi laina tietysti 100 asunnon omistajalle.
Omistajuus on jo määrätty, kun aiemmin on pistetty se 50/50.
Jäljelle jää myyntihinta, jolla voi pelata aiemman esimerkkini mukaisesti, kun lainaa on jo maksettu. Hyötynä siis asumaan jäävälle pienempi varainsiirtovero, koska ostosumma on pienempi. Ainoa riski hommassa >75% käyvästä hinnasta pysyessä on se, että jos kämpän myy alle 2 vuoden asumisen. Tällöin alempi ostohinta 50% osuudesta voi aiheuttaa verotettavaa myyntivoittoa.
No yhteisessä lainassa tällaista tilannetta ei voi yksinkertaisesti tulla vastaan, kun se vanha laina maksetaan kokonaisuudessaan pois sillä uudella lainalla ja samalla vanhan lainan vakuus siirtyy uuteen lainaan vakuudeksi. Lainhuudossa omistajuus päivittyy 50/50 -> 100/0.Ongelma tuosta tulee toki siinä vaiheessa jos oikeasti toinen ottaa uuden lainan mikä on tietysti 100% itselle ja SILTI toiselle jäisi sitä omaa lainaa eikä hän sitä maksaisi.
Niin tämähän ei tietenkään päde avioliittoon, jos ei ole avioehtoa. Eli normaalisti kuitenkin kaikki on yhteistä kiinteä omaisuus, rahat ja velat. Toki asia muuttuu hiukan jos jotain on saatu perintönä tms. Yleisesti kuitenkin helpoin tapa saada siirrettyä puolisolle omaisuutta on se avioliiton solmiminen. Samalla muuttuu se, että 100% omistus paperilla onkin ihan erilainen omistus tosielämässä. Yleensä naimisiin mennessä tämä on aina kiva juttu ja erotessa vähemmän kiva juttu, jossa tilitapahtumat ja itku ei juurikaan auta.Ihan mahdottoman hölmönä vinkkinä en pitäisi yhteisen "taloustilin" perustamista, josta maksetaan kaikki kiinteät kulut. Osuuksista pitää sitten vain sopia kulujen ja taloustilanteen mukaan.
Tämän pitäisi yksinkertaistaa aika paljon sitä, mitä kukakin on todellisuudessa maksanut. Itse ainakin kammoksun sitä tilannetta, että toinen maksaa lainaa ja toinen muita kuluja ja sitten ollaan siinä tilanteessa, että periaatteessa toinen on lyhennellyt lainaa ja toinen ei.
Mielestäni pankin olisi hyvä antaa jotkin epäviralliset ohjeet tuohon lyhentämiseen ja lainapapereihin olisi hyvä lisätä ehtoja erotilanteelle.
Niin itse viittasin siis avio-oikeuteen, joka on kirjattu ihan avioliittolakiin ja astuu voimaan avioero tilanteessa. Eli tällöin "lainanhoitotilit" ei muuta sitä mikä on kenenkin, vaan lähtökohtaisesti kaikki on yhteistä ja jaetaan sillä ositussopimuksella.Ositussopimuksella hoitu itellä aikanaan kivuttomasti.
Mikä olisi paras arvaus tällä hetkellä 300k lainalle?
Mennäänkö 12 kk euroborilla vai korkokatolla?
Taytyisi arvioida heittaako Putin ydinkakkaa euroopaan tai lahteeko Xi Ping Taiwaniin kosiamatkalle. Jos luulet etta ei tapahdu niin ota OP 3kk marginaalilla ilman mitaan suojauksia.Mikä olisi paras arvaus tällä hetkellä 300k lainalle?
Mä arvaan, että et saa lainaa.Mikä olisi paras arvaus tällä hetkellä 300k lainalle?
Mennäänkö 12 kk euroborilla vai korkokatolla?
Lainaa on siis 300k. Lähinnä, että nyt tarjoavat 10 vuotta korkosuojauksella tai sitten annan olla ja mennään joulukuussa taas 1 vuosi 12kk euroborilla.Siis mitä tässä oikein kysyttiin? Paras arvaus?
Lähes joka sivulla sanottu että pankit antavat nykyään 3kk tai 6kk jos jaksaa vähän kilpailuttaa.
Kysyt pankeista tarjouksia ja palaa sitten vaikka tänne mitä pankit vastanneet niin saat paremman vastineen kysymyksellesi.
Voit tehdä omaehtoisen korkokaton myös. Pistät tuon välisumman talteen jonka joutuisit maksamaan pankille.
No mitä veikkaat onko pankille kannattavaa myydä korkoputki jos sen saa noin vaan katkaistua? Veikkaan että kannattaa lukea HYVIN tarkkaan kaikki pienellä painetut kun tollaisia tekee.Lainaa on siis 300k. Lähinnä, että nyt tarjoavat 10 vuotta korkosuojauksella tai sitten annan olla ja mennään joulukuussa taas 1 vuosi 12kk euroborilla.
Saako tuollaisen 10 vuoden putken peruttua? Vaikka vaihtamalla pankkia?
Emme ehkä ole ihan parhaita asiantuntijoita näissä korko jutuissa ja vähän toivoin apua, että mitä itse tekisitte?