Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Liittynyt
27.10.2017
Viestejä
1 841
Ainakin Osuuspankki näyttää tulkitsevan korkojen pahimman nousun olevan ohi ja ennakoi jopa niiden laskua. Sain eilen pyytämättä ja yllättäen verkkoviestin, jossa oli korkosuojaustarjous yhteen lainaani. Ihmettelin kyllä, miksei kaikkiin saman tien.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 658
Ainakin Osuuspankki näyttää tulkitsevan korkojen pahimman nousun olevan ohi ja ennakoi jopa niiden laskua. Sain eilen pyytämättä ja yllättäen verkkoviestin, jossa oli korkosuojaustarjous yhteen lainaani. Ihmettelin kyllä, miksei kaikkiin saman tien.
Oliko siis joku haastattelu vai missä ennakoivat korkojen laskua?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 658
Ajatus on varmaan etteivät möisi suojausta jolleivat arvioisi palvelun tuottavan voittoa.
No jos siitä kyse, niin eihän nuo suojat toimi siten. Pankit paketoi markkinoilta sopivat swapit omiksi korkosuojikseen ja lisäävät omat marginaalit päälle. Asuntolainapankki jää kuviosta voitolle, oli korkojen suunta sitten ylös tai alas.
 
Liittynyt
27.10.2017
Viestejä
1 841
No jos siitä kyse, niin eihän nuo suojat toimi siten. Pankit paketoi markkinoilta sopivat swapit omiksi korkosuojikseen ja lisäävät omat marginaalit päälle. Asuntolainapankki jää kuviosta voitolle, oli korkojen suunta sitten ylös tai alas.
Varmasti jäävät voitolle, mutta maksimointiinhan ne kuppaavat mielellään myös velallisen taskusta ylimääräiset pois ja nyt on näemmä heille hyvä lukita tilanne. Olenkin ollut toistakymmentä vuotta erittäin huono asiakas ottaessani 200k asuntolainan alkujaan reilun 5% kokonaiskorolla, mutta keskikorko onkin sitten ollut jotain ihan muuta :lol:

Tarjous oli siis 14 vuoden katto 2%, lisämarginaali 1,8%. Nykyinen 0,7% + 12kk euribor. Seuraava korontarkistus elokuussa, nyt korko noin 2%.
 
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
6 108
Ei aktiivisesti mutta ainakin itselle vanhana asiakkaana tarjosi.
Oliko sulla uusi laina hakusessa vai missä tilanteessa danske tarjosi lyhyempää viitekorkoa?

Sain niiltä itse nimittäin juuri tänään viestin että ainoa viitekorkovaihtoehto asuntolainalle on 12kk euribor kun kysyin olemassa olevan lainan viitekoron muutosta lyhyemmäksi…

Edit: näköjään edellisellä sivulla olikin juttua että olit kilpailuttamassa. Näin ne tarinat vaihtelee asiakkaalta toiselle…
 
Liittynyt
28.10.2016
Viestejä
334
Oliko sulla uusi laina hakusessa vai missä tilanteessa danske tarjosi lyhyempää viitekorkoa?

Sain niiltä itse nimittäin juuri tänään viestin että ainoa viitekorkovaihtoehto asuntolainalle on 12kk euribor kun kysyin olemassa olevan lainan viitekoron muutosta lyhyemmäksi…

Edit: näköjään edellisellä sivulla olikin juttua että olit kilpailuttamassa. Näin ne tarinat vaihtelee asiakkaalta toiselle…
Henkilökohtaisiahan kaikki lainatarjoukset ovat marginaaleineen ja viitekorkoineen, siksi näiden vertailu on aina korkeintaan suuntaa antavaa :think:
 
Liittynyt
19.07.2017
Viestejä
668
Mahdollisesti ensi vuoden puolella tarkoituksena ostella yhteinen asunto puolison kanssa, joten aloiteltiin jo kepillä pankkien tökkiminen. Yllätyksekseni heti ensimmäinen Nordean tarjous osoittautui jo varsin hyväksi:

Noin 400k summalle, josta omarahoitusta n. 100k verran. Alueena Helsinki, molemmilla vakityöt ja ikää noin 30.
- 12kk eb + 0,49 marginaali
- 6kk eb + 0,56 marginaali
- 3kk + 0,67 marginaali.

Oikeastaan olen jopa melko tyytyväinen tuohonkin, joskin avauskulut arvottiin muistaakseni 750e arvoisiksi. Se on kohtuuttoman iso summa, mutta vastahan tässä on peli avattu. Aikaisempi oma asuntolainani oli Danskesta, jossa akavalaisena ei järjestelypalkkioita.
 
Liittynyt
04.05.2021
Viestejä
68
Itsellä olisi entisen (avo)puolison osuuden lunastaminen yhteisestä kämpästä edessä. Omistus on siis 50/50, mutta hän oli lyhentänyt osuuttaan tuon vajaan kahden vuoden aikana aika paljon vähemmän. Onko täällä joku ollut samanlaisessa tilanteessa, missä omistus on ollut puoliksi mutta käytännössä osuudet ovat olleet hyvinkin erikokoiset eron koittaessa?

Ymmärtääkseni voin lunastaa toisen puolikkaan sillä summalla, jolla hän on lyhentänyt lainaa mutta sitä varten pitää voida todistaa erillinen maksusuunnitelma tai velkakirja, josta näkyy se lyhennyksien tasoittuminen ajan kuluessa.

Tällaista keissiä en ole joutunut ennen ratkomaan ja netistäkin tuntuu löytyvän tosi nihkeästi tietoa vastaavista tilanteista. Jos täältä löytyy kohtalotoverita niin kuulisin mieluusti että miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia.
 
Liittynyt
24.10.2017
Viestejä
4 356
Itsellä olisi entisen (avo)puolison osuuden lunastaminen yhteisestä kämpästä edessä. Omistus on siis 50/50, mutta hän oli lyhentänyt osuuttaan tuon vajaan kahden vuoden aikana aika paljon vähemmän. Onko täällä joku ollut samanlaisessa tilanteessa, missä omistus on ollut puoliksi mutta käytännössä osuudet ovat olleet hyvinkin erikokoiset eron koittaessa?

Ymmärtääkseni voin lunastaa toisen puolikkaan sillä summalla, jolla hän on lyhentänyt lainaa mutta sitä varten pitää voida todistaa erillinen maksusuunnitelma tai velkakirja, josta näkyy se lyhennyksien tasoittuminen ajan kuluessa.

Tällaista keissiä en ole joutunut ennen ratkomaan ja netistäkin tuntuu löytyvän tosi nihkeästi tietoa vastaavista tilanteista. Jos täältä löytyy kohtalotoverita niin kuulisin mieluusti että miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia.
Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vaikuttaa varsin yksinkertaiselta ongelmalta. Jos omistatte asunnon puoliksi, niin lunastushinta olisi asunnon nykyarvo / 2 (tai oikeastaan hinta on se, millä puolisosi suostuu puoliskonsa myymään), henkilökohtaisilla lainoilla tai niiden lyhennyksillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vai ymmärsinkö ongelman väärin?

Esimerkiksi jos asunto on ostettu omistusosuudella 50/50 hintaan 200 000 e ja nyt asunnon arvo olisi kiinteistönvälittäjän tms. "kolmannen osapuolen" arvion mukaan esim. 210 000 e, niin puolikkaan arvo olisi tällöin 105 000 e, joten sen verran voisi lunastushinta olla. Toki toinen voi myydä halvemmalla tai vaatia tätä enemmän, se on sitten neuvottelukysymys. Mutta pointtina siis se, että jos molemmat ovat ottaneet henk.koht. lainat rahoittaakseen omat puoliskonsa ja lyhentäneet niitä oman tahtinsa mukaan, niin se ei vaikuta lunastushintaan.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
04.05.2021
Viestejä
68
Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vaikuttaa varsin yksinkertaiselta ongelmalta. Jos omistatte asunnon puoliksi, niin lunastushinta olisi asunnon nykyarvo / 2 (tai oikeastaan hinta on se, millä puolisosi suostuu puoliskonsa myymään), henkilökohtaisilla lainoilla tai niiden lyhennyksillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vai ymmärsinkö ongelman väärin?

Esimerkiksi jos asunto on ostettu omistusosuudella 50/50 hintaan 200 000 e ja nyt asunnon arvo olisi kiinteistönvälittäjän tms. "kolmannen osapuolen" arvion mukaan esim. 210 000 e, niin puolikkaan arvo olisi tällöin 105 000 e, joten sen verran voisi lunastushinta olla. Toki toinen voi myydä halvemmalla tai vaatia tätä enemmän, se on sitten neuvottelukysymys. Mutta pointtina siis se, että jos molemmat ovat ottaneet henk.koht. lainat rahoittaakseen omat puoliskonsa ja lyhentäneet niitä oman tahtinsa mukaan, niin se ei vaikuta lunastushintaan.
Kiitoksia, asunnon arvo on siis tiedossa ja eksä ei siis halua muuta kuin omansa (eli lyhentämänsä osuuden) siitä asunnon puolikkaasta. Muotoilin tuon aloituksen hieman huonosti, mutta tuollaisissa kaupoissa voi kai herkästi verottaja puuttua peliin lahjaverotuksen takia.

Jos kahdenvälisessä kaupassa puolet asunnosta myydään alle sen "käyvän arvon", voidaan tarvita jonkunlainen todistus siitä että kyseessä ei ole lahja, vaan asunto on ollut tarkoitus maksaa pois puoliksi. Toki sitä voi tehdä vaikka minkälaisia kauppakirjoja mihin hintaan haluaa, mutta yritän vain miettiä keinoja joilla pääsisi tästä mahdollisemman pienellä säädöllä :)

Laina oli myös yhteinen, mutta en ole 100-varma miten se vaikuttaa tulevaan kaupankäyntiin.
 
Liittynyt
24.10.2017
Viestejä
4 356
Kiitoksia, asunnon arvo on siis tiedossa ja eksä ei siis halua muuta kuin omansa (eli lyhentämänsä osuuden) siitä asunnon puolikkaasta. Muotoilin tuon aloituksen hieman huonosti, mutta tuollaisissa kaupoissa voi kai herkästi verottaja puuttua peliin lahjaverotuksen takia.

Jos kahdenvälisessä kaupassa puolet asunnosta myydään alle sen "käyvän arvon", voidaan tarvita jonkunlainen todistus siitä että kyseessä ei ole lahja, vaan asunto on ollut tarkoitus maksaa pois puoliksi. Toki sitä voi tehdä vaikka minkälaisia kauppakirjoja mihin hintaan haluaa, mutta yritän vain miettiä keinoja joilla pääsisi tästä mahdollisemman pienellä säädöllä :)

Laina oli myös yhteinen, mutta en ole 100-varma miten se vaikuttaa tulevaan kaupankäyntiin.
Jos laina oli yhteinen, niin se ei sinänsä vaikuta lunastusarvoon, joka on teoriassa nykyarvo / 2. Verottaja sallii ilman veroseuraamuksia myyntihinnaksi 75% käyvästä arvosta, eli jos haluaa pelata varman päälle, niin asunnolle haetaan hinta-arvio ja sitten lunastushinnaksi sovitaan min. 75% käyvästä arvosta.

Yhteinen laina maksettaneen samalla pois, kun omistus vaihtuu, joten siinä sitten voi varmaan katsoa, että kuka maksaa ja kuinka paljon, itse en tiedä yhteislainakäytännöistä mitään.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 680
Eikö tuohon riittäisi joku selvä laskelma, jossa todetaan, että henkilö A on lyhentänyt lainaa x verran ja henkilö B tämän verran. Tästä syystä lunastettavasta 50 % osuudesta henkilö A maksaa vain x % oletusarvon 50% sijaan. Tai sitten tekee velkakirjan lyhennysvajeesta, joka kuitataan lunastuksen yhteydessä pois.

Toki jos homma osuu 75 % säännön osuuteen, niin sillä se menee helpoiten.
 
Liittynyt
04.05.2021
Viestejä
68
Joo pitäisi osua tuolla 75 pinnan säännöllä ihan kohdilleen, katsotaan jos se sillä toteutuisi helpoiten. Nää on kyllä taas juttuja joita ei (muistaakseni) koulussa opetettu :)
 
Liittynyt
08.02.2019
Viestejä
1 253
Joo pitäisi osua tuolla 75 pinnan säännöllä ihan kohdilleen, katsotaan jos se sillä toteutuisi helpoiten. Nää on kyllä taas juttuja joita ei (muistaakseni) koulussa opetettu :)
Lisä twistinä vielä tähän, että ikävintä on toki se, että joudut maksamaan tästäkin kaupasta varainsiirtoveron.
 
Liittynyt
10.01.2018
Viestejä
41
Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.
  1. Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
  2. Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?
 
Liittynyt
08.02.2019
Viestejä
1 253
Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.
  1. Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
  2. Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?
1. Hitas asuntojen ongelma on kuitenkin se, että niillä kaupankäynnillä on ne rajoitukset. Itse joskus aikanaan näitä pohdin ja Hitas sotku ei mennyt "jatkoon". Näissä saattaa myös joskus pankki tarjota erilaisen marginaalin, koska pankki joutuu realisoimaan omaisuuden myös Hitas ehtojen mukaan.

2. Varmaan ihan putket, julkisivu ja kylppärit.

Toki sitten yksi hyvä vaihtoehto on miettiä jotain muuta paikkaa, missä asua, jos Arabianrannan hinnat ei miellytä. Toki itse en siitä itään lähtisi, mutta ehkä pohjoiseen tai jopa kunnolla länteen.
 
Liittynyt
06.11.2018
Viestejä
1 878
Hitas maksimihinta seuraa markkinahintaindeksiä tilastokeskukselta, eli teoriassa asuntojen hinnannousu voi olla vastaava kuin tavallisissa asunnoissa. Poikkeuksena sitten alueet joissa se maksimihinta on lähellä (tai yli) alueen normaalien hintojen - jos alueen hinnat eivät yleisesti nouse niin joudut myymään alle maksimihinnan. Sama tietysti toisin päin, eli jos alueen hinnat kehittyy normaalimmin niin et pääse hyötymään.

Meillä on ollut Hitas Herttoniemenrannassa ja olemme sen verran tyytyväisiä että parhaillaan ostamme tilalle toista Hitasta. Täällä meidän rajahinta (voit myydä joko maksimihinnalla tai rajahinnalla joka on kaikkien maksimihintojen keskiarvo) on noin 20% alle alueen yleisen hintatason. 30 vuoden jälkeen Hitas vapautuu säännöstelystä jolloin siitä tulee ihan normaali vuokratontilla oleva taloyhtiö, joissakin tapauksissa tuo voi merkitä isoakin hinnannousua.

Mutta oleellisinta lienee erotus vuokratontilla olevan tavallisen asunnon ja hitas-kohteen välinen hintaero. Tuossa kannattaa vielä huomioida että tavallisien asuntojen kohdalla saa pyytää mitä vain, eli vertailu voi olla vaikeata. Täällä Herttoniemenrannassa tavallisten asuntojen hintapyynnöt ovat pudonneet aika paljon viimekuukausina, eli menneet hinnat eivät välttämättä ole hyvä vertailukohde.
 
Liittynyt
24.12.2016
Viestejä
535
Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.
  1. Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
  2. Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?
Tuossa jo @JRan listasi kohtaan 2. hyviä tärppejä. Riippuen rakennuksesta, esimerkiksi rivitaloon putkiremppa on hieman erilainen kuin kerrostaloon eli usein halvempi. Sellainen 20–30v vanha yhtiö on lähestymässä suurempia remppoja on hyvä kiinnittää yleisesti huomiota miten yhtiötä on hoidettu tuohon asti. Onko remontit tehty ajallaan? Onko pitkäntähtäimen suunnitelma ajantasalla jne... Isoistakin rempoista selviää kunhan niihin varaudutaan. Yhtiössä missä tulee kaikki suuret rempat kerralla ei taas selviä yhtä helpolla, tai ei ollenkaan kun pankit pistävät lainahanat kiinni. Yhtiössä on syytä myös käyttää ulkopuolista asiantuntemusta esimerkiksi yhtiön kuntoarvion muodossa, sekä jos on isompi yhtiö niin viimeistään siinä kohtaa myös ammattimaista isännöintsijää. Hyvä omatoimi-isännöitsijä tosin voi olla kultaakin arvokkaampi kuin vähät-välittävä-ammattilainen.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
321
Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.
  1. Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
  2. Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?
Hitas voi olla varsin hyvä sijoitus, jos tarkoituksena pitää kämppää niin pitkään että vapautuu sääntelystä. Hitas maksimi hinta myös nousee ajankuluessa ja varsinkin kun 90-luvun hitaksia rakennettiin paljon niin sieltä on odotettavissa myyntihinnan nousua.

Helsingissä hinta eroa hitaksen ja normaalin välillä voi olla esim 200 000ke. (ei hitas 70m2 550 000e- hitas 70m2 350 000e
 
Liittynyt
04.08.2018
Viestejä
173

SUOMEN suurin pankki OP-ryhmä varoittaa, että asuntolainojen viitekorkoina käytetyt euribor-korot saattavat nousta nykyisestä jopa yhden prosenttiyksikön.

Maanantaina Suomen suosituin asuntolainan viitekorko, vuoden euribor nousi lähes 2,9 prosenttiin. OP:n näkemys tarkoittaa, että korko voisi nousta noin 3,9 prosenttiin. Näin korkealla 12 kuukauden euribor ei ole ollut joulukuun 2008 alun jälkeen.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
2 573
Keskiviikkona pitäisi käydä viimeistelemässä paikallisessa OP:ssa 3kk Euriboriin sidottu soppari. Että kiitokset tälle ketjulle siitä että a) tuli ketjua jo aiemmin kahlattua ja siitä intoutuneena ostettua eka oma asunto, ja b) että tajusin alkaa kilpailuttamaan sopparia tässä kohden kun tuo lyhyt soppari tuntuu olevan tyrkyllä useammassa pankissa (6kk tarjosi jokainen, 3kk muut paitsi S-Pankki ja Aktia).
 
Liittynyt
06.11.2018
Viestejä
1 878
Hitas voi olla varsin hyvä sijoitus, jos tarkoituksena pitää kämppää niin pitkään että vapautuu sääntelystä. Hitas maksimi hinta myös nousee ajankuluessa ja varsinkin kun 90-luvun hitaksia rakennettiin paljon niin sieltä on odotettavissa myyntihinnan nousua.

Helsingissä hinta eroa hitaksen ja normaalin välillä voi olla esim 200 000ke. (ei hitas 70m2 550 000e- hitas 70m2 350 000e
Kyllä hitas maksimihinnat myös laskevat siinä missä nousevatkin. Raja seuraa tilastoja, jos asuntojen hinnat tippuvat 10% näin käy myös hitas maksimihinnoille.

Nuo eivät myöskään seuraa alueiden nousuja ja laskuja jonka vuoksi huonolla alueella on turha toivoa saavansa maksimihintaa. Varmaan paras tilanne on, jos saa alueelta joka on yleisesti arvostettu koska silloin hitas hinta ei välttämättä ole seurannut alueen yleistä kehitystä.

Ja ero voi kyllä helposti olla myös yli 200000 jos kämppä on kalliilla alueella. Jos vaikka alueella on 10000€ neliöhinnat voi hitas uudiskohde olla esim. 6000€/m2.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 824
Joo pitäisi osua tuolla 75 pinnan säännöllä ihan kohdilleen, katsotaan jos se sillä toteutuisi helpoiten. Nää on kyllä taas juttuja joita ei (muistaakseni) koulussa opetettu :)
Yhteisestä lainasta en osaa sanoa, mutta et voi ostaa toisen osuutta alihinnalla (sillä summalla mitä toinen on lainaa lyhentänyt ja pitää itselläsi sitten loppulainaa). Varainsiirtoveron joudut maksamaan siitä 50% osuudesta.

Käytännössä joudut ottamaan uuden lainan ja maksamaan sillä sitten exälle 50% ja hän maksaa tuolla rahalla oman vanhan lainansa pois ja pitää itse sen mitä yli jää. Tähän tosin saattaa tulla jotain koukeroita kun on yhteinen laina?

Tai toki saat maksaa 75% käyvästä arvosta, mutta miksi ihmeessä exä tuohon suostuisi?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 680
Otetaas esimerkki:
100 k€ lainaa (= ostohinta)
AP lyhentänyt 15 k€
EX lyhentänyt 5 k€

Tällöin lainaa jäljellä 80 k€. Ex siis tarvitse 40 k€ lainansa pois maksamiseen. Tuohon päälle EXn maksama 5 k€ eli 45 k€ voisi olla myyntihinta puolikkaalle. Joka on yli 75% käyvästä 100/2 k€ arvosta, joten verottaja ei puutu. Varainsiirtoveroa joutuu kuitenkin maksamaan vain myyntihinnasta eli mitä alemmaksi saa kikkailtua sen parempi. Toki sillä oletuksella, että ei sitten lähde myymään ennen kuin verovapaan myynnin aika täyttyy.
 
Liittynyt
10.11.2016
Viestejä
1 684
Joskus laskin, kun oli kaksi samankokoista rivaria vierekkäin myynnissä - toinen pari vuotta vanha, toinen 20 vuotta vanha (siis molemmat iässä ennen ensimmäistä suurempaa remppakierrosta) - että vanhemman asunnon pyyntihinta uudempaan verrattuna vastasi sitä, että asunnon hinta putoaisi ~1.5 %/vuosi. Vaihtelee varmasti markkinatilanteesta (Helsingin ylikuumenneet markkinat kun on muisto vain) ja mikrosijainnista riippuen, mutta jos nyt hihavakiona arvaisi että 1-2%/vuosi se kämpän arvo putoaa kulumisen johdosta alueen uudisrakennukseen nähden. Inflaatio yleensä sitten huolehtii siitä ettei nimellishinnat kuitenkaan laske vanhoissakaan kämpissä.

Voi ehkä ajatella, että Hitaksesta kalliilla alueella saa etua siitä, että hintaindeksit muodostuvat sekä uudehkoista, vanhemmista, että peruskorjatuista kämpistä, mutta oma kämppä vanhenee (ja siis menettää arvoaan) keskimäärin vuoden joka vuosi. Toinen etu tietenkin, että välittäjää ei välttämättä tarvita jos myyntihinta on aina == laskettu maksimihinta.

Jos peruskorjauksia ei tehdä, jossain vaiheessa tietty kämpän todellinen arvo saavuttaa maksimihinta-indeksin, eli 30 vuotta vanhasta hintasääntelystä vapautuneesta mutta huoltamattomasta Hitasista ei välttämättä saa parhaillakaan paikoilla niin suurta pikavoittoa kuin kuvitellaan.
 
Liittynyt
06.11.2018
Viestejä
1 878
Hitaksessa on mun nähdäkseni isoimmat edut:
- Voit saada kämpän mihin sulla ei olisi muuten varaa. Esim. meidän uuden taloyhtiön viereen tulee samaan aikaan lähes identtinen (paremmilla materiaaleilla) tavallinen kertostalo jossa se 90m2 kämppä maksaa 400000 enemmän (ilman tontin lunastusta). Ei meillä olisi siihen toivoakaan.
- Säätely tuottaa aina vääristymisiä jotka voivat olla hyödyksi tai haitaksi. Jos pääset hyötymään niin voitat. Esim. kun rajahinta konsepti syntyi meidän nykyisen kämpän saakin myydä 100000 kalliimmalla… Yön yli… Vastaavalla tavalla hitaksen poistuminen joillakin alueilla voi luoda samanlaisen pompun.

edit: lisätään nyt vielä etten itse ole erityisen suuri säätelyn fani. En myöskään pidä siitä että ”keskiluokan asuntoja hyville paikoille” on käytännössä lotto jossa muutama prosentti halukkaista voittaa (eikä edes tarvitse olla keskiluokkaa). Lisäksi teoriassa näitä tuetaan verorahoilla joka on järjetöntä. Kun järjestelmä kuitenkin on olemassa en näe syytä olla hyötymättä.
 
Liittynyt
08.02.2019
Viestejä
1 253
Otetaas esimerkki:
100 k€ lainaa (= ostohinta)
AP lyhentänyt 15 k€
EX lyhentänyt 5 k€

Tällöin lainaa jäljellä 80 k€. Ex siis tarvitse 40 k€ lainansa pois maksamiseen. Tuohon päälle EXn maksama 5 k€ eli 45 k€ voisi olla myyntihinta puolikkaalle. Joka on yli 75% käyvästä 100/2 k€ arvosta, joten verottaja ei puutu. Varainsiirtoveroa joutuu kuitenkin maksamaan vain myyntihinnasta eli mitä alemmaksi saa kikkailtua sen parempi. Toki sillä oletuksella, että ei sitten lähde myymään ennen kuin verovapaan myynnin aika täyttyy.
Juuri näin. Toki asiaa voidaan myös ajatella niin, että ex maksanut 5k€, niin hänen lainaa jäljellä 45k€, joka pitäisi kuitata. Luvut ei toki muutu tässä esimerkissä mutta todellisuus voi olla jotain muuta.

Mielestäni on hyvä muistaa että asunnon maksaminen ei aina ole ihan niin mustavalkoista, jokaisen on kuitenkin pakko myös elää jossain, joten se asuminen aina maksaa. Toisaalta tässäkin tapauksessa ex on voinut maksaa vastikkeen tai ruoat joten myöskään pelkkä raaka lainan lyhennys ei aina kerro koko totuutta.

Näissä kannattaa aina miettiä ennen asunnon ostoa ja lainan ottamista omistussuhteita, jos maksamisessa ei mene tasan. Silloin on helpompi myöhemmin sopia nämä. Myös jos yhdessä vaihtaa asuntoa isompaan/kalliimpaan, niin säästää yhden kalliimman varainsiirtoveron, jos uudessa asunnossa omistussuhde sen sallii.

Verovapauskaan ei liity tähän, jos ja kun mitään myyntivoittoa ei synny.

No toivotaan että tähän löytyy joku sopu ratkaisu ja kaikki on tyytyväisiä.
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 343
Juuri näin. Toki asiaa voidaan myös ajatella niin, että ex maksanut 5k€, niin hänen lainaa jäljellä 45k€, joka pitäisi kuitata. Luvut ei toki muutu tässä esimerkissä mutta todellisuus voi olla jotain muuta.

Mielestäni on hyvä muistaa että asunnon maksaminen ei aina ole ihan niin mustavalkoista, jokaisen on kuitenkin pakko myös elää jossain, joten se asuminen aina maksaa. Toisaalta tässäkin tapauksessa ex on voinut maksaa vastikkeen tai ruoat joten myöskään pelkkä raaka lainan lyhennys ei aina kerro koko totuutta.

Näissä kannattaa aina miettiä ennen asunnon ostoa ja lainan ottamista omistussuhteita, jos maksamisessa ei mene tasan. Silloin on helpompi myöhemmin sopia nämä. Myös jos yhdessä vaihtaa asuntoa isompaan/kalliimpaan, niin säästää yhden kalliimman varainsiirtoveron, jos uudessa asunnossa omistussuhde sen sallii.

Verovapauskaan ei liity tähän, jos ja kun mitään myyntivoittoa ei synny.

No toivotaan että tähän löytyy joku sopu ratkaisu ja kaikki on tyytyväisiä.
Ihan mahdottoman hölmönä vinkkinä en pitäisi yhteisen "taloustilin" perustamista, josta maksetaan kaikki kiinteät kulut. Osuuksista pitää sitten vain sopia kulujen ja taloustilanteen mukaan.

Tämän pitäisi yksinkertaistaa aika paljon sitä, mitä kukakin on todellisuudessa maksanut. Itse ainakin kammoksun sitä tilannetta, että toinen maksaa lainaa ja toinen muita kuluja ja sitten ollaan siinä tilanteessa, että periaatteessa toinen on lyhennellyt lainaa ja toinen ei.

Mielestäni pankin olisi hyvä antaa jotkin epäviralliset ohjeet tuohon lyhentämiseen ja lainapapereihin olisi hyvä lisätä ehtoja erotilanteelle.
 
Liittynyt
04.05.2021
Viestejä
68
Juuri näin. Toki asiaa voidaan myös ajatella niin, että ex maksanut 5k€, niin hänen lainaa jäljellä 45k€, joka pitäisi kuitata. Luvut ei toki muutu tässä esimerkissä mutta todellisuus voi olla jotain muuta.

Mielestäni on hyvä muistaa että asunnon maksaminen ei aina ole ihan niin mustavalkoista, jokaisen on kuitenkin pakko myös elää jossain, joten se asuminen aina maksaa. Toisaalta tässäkin tapauksessa ex on voinut maksaa vastikkeen tai ruoat joten myöskään pelkkä raaka lainan lyhennys ei aina kerro koko totuutta.

Näissä kannattaa aina miettiä ennen asunnon ostoa ja lainan ottamista omistussuhteita, jos maksamisessa ei mene tasan. Silloin on helpompi myöhemmin sopia nämä. Myös jos yhdessä vaihtaa asuntoa isompaan/kalliimpaan, niin säästää yhden kalliimman varainsiirtoveron, jos uudessa asunnossa omistussuhde sen sallii.

Verovapauskaan ei liity tähän, jos ja kun mitään myyntivoittoa ei synny.

No toivotaan että tähän löytyy joku sopu ratkaisu ja kaikki on tyytyväisiä.
Sen verran voin valottaa tätä tilannettani, että eksä opiskeli täysipäiväisesti ja lyhensi lainaa sen verran kuin pystyi, muut arjen kulut menivät hyvin pitkälti puoliksi. Itse olen kokopäivätöissä niin lainan lyhentäminen oli enimmäkseen mun homma.
Tämä oli meillä molemmilla hyvin tiedossa ja ideana oli se, että ne lyhennykset tasoittuvat sitten ajan funktiona.

Siinä mielessä olen ihan onnellisessa tilanteessa, että kaikesta ollaan voitu keskustella sovussa ja tuohon eroonkaan ei ole liittynyt sen suurempaa draamaa. Toki nyt kun tuo ero tuli aika pian kämpän ostamisen jälkeen, tähän liittyy vähän ylimääräistä päänvaivaa.
 

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 591
En tiedä suostuuko mikään pankkikaan sellaiseen että alkutilanteessa on otettu vaikkapa 500K velkaa eli 250k per henkilö. Sitten toinen on ollut töissä ja lyhentänyt velkaa, toinen opiskellut ja tarkoitus että myöhemmin maksaa takaisin.

Nyt olisi ero tulossa ja toinen on lyhentänyt esim. 50k ja hänellä on jäljellä henkilökohtaisesti 200k lainaa kun toinen taas vain 5k ja hänellä olisi siis 245k lainaa.

Nyt haluttaisiin sitten myydä talon jäljellä oleva osuus 75% hintaan eli toinen puoliso ottaisin oman 200k lainansa päälle uuden 187 500€ lainan ja sille puolisolle joka lähtisi pois jäisi siten vielä 57 500€ maksettavaa asunnosta.

Miten sitten käytännössä kävisi jos pankki ei saisi rahojaan syystä X? Onko hänen lainallaan takaajia? Pankki tuskin suostuu mihinkään sopimukseen tyylillä "noh, olen antanut tuota autotallia käyttää hänen tavaroidensa varastona, se on ollut panttina joten saatte sen kunnes hän on maksanut velkansa".
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 680
En tiedä suostuuko mikään pankkikaan sellaiseen että alkutilanteessa on otettu vaikkapa 500K velkaa eli 250k per henkilö. Sitten toinen on ollut töissä ja lyhentänyt velkaa, toinen opiskellut ja tarkoitus että myöhemmin maksaa takaisin.

Nyt olisi ero tulossa ja toinen on lyhentänyt esim. 50k ja hänellä on jäljellä henkilökohtaisesti 200k lainaa kun toinen taas vain 5k ja hänellä olisi siis 245k lainaa.

Nyt haluttaisiin sitten myydä talon jäljellä oleva osuus 75% hintaan eli toinen puoliso ottaisin oman 200k lainansa päälle uuden 187 500€ lainan ja sille puolisolle joka lähtisi pois jäisi siten vielä 57 500€ maksettavaa asunnosta.

Miten sitten käytännössä kävisi jos pankki ei saisi rahojaan syystä X? Onko hänen lainallaan takaajia? Pankki tuskin suostuu mihinkään sopimukseen tyylillä "noh, olen antanut tuota autotallia käyttää hänen tavaroidensa varastona, se on ollut panttina joten saatte sen kunnes hän on maksanut velkansa".
Laina ja sen vakuudet on yksi asia, kämpän omistajuussuhteet toinen asia ja myyntihinta kolmas. Ei näitä pidä sotkea toisiinsa.

Pankin näkökulmasta laina on 50/50 ja molemmat vastaa maksamisesta. Ihan sama miten lyhennykset on tehty, kun laina on ollut yhteinen. Uusi laina tietysti 100 asunnon omistajalle.
Omistajuus on jo määrätty, kun aiemmin on pistetty se 50/50.
Jäljelle jää myyntihinta, jolla voi pelata aiemman esimerkkini mukaisesti, kun lainaa on jo maksettu. Hyötynä siis asumaan jäävälle pienempi varainsiirtovero, koska ostosumma on pienempi. Ainoa riski hommassa >75% käyvästä hinnasta pysyessä on se, että jos kämpän myy alle 2 vuoden asumisen. Tällöin alempi ostohinta 50% osuudesta voi aiheuttaa verotettavaa myyntivoittoa.
 
Liittynyt
04.05.2021
Viestejä
68
Siitäkään en muuten ole aivan varma että miten tuo kahden vuoden sääntö ja mahdolliset myyntivoitot menevät, mulla on tulossa se kaksi vuotta samassa osoitteessa kuitenkin täyteen ensi kevään aikana. "Nollaantuko" se kahden vuoden ehto uusien kauppojen yhteydessä?

Eipä sillä että vaikka se nollautuisi niin varmaan kämppä tullee pidettyä ne pari vuotta vähintään.
 

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 591
Pankin näkökulmasta laina on 50/50 ja molemmat vastaa maksamisesta. Ihan sama miten lyhennykset on tehty, kun laina on ollut yhteinen. Uusi laina tietysti 100 asunnon omistajalle.
Omistajuus on jo määrätty, kun aiemmin on pistetty se 50/50.
Jäljelle jää myyntihinta, jolla voi pelata aiemman esimerkkini mukaisesti, kun lainaa on jo maksettu. Hyötynä siis asumaan jäävälle pienempi varainsiirtovero, koska ostosumma on pienempi. Ainoa riski hommassa >75% käyvästä hinnasta pysyessä on se, että jos kämpän myy alle 2 vuoden asumisen. Tällöin alempi ostohinta 50% osuudesta voi aiheuttaa verotettavaa myyntivoittoa.
Ongelma tuosta tulee toki siinä vaiheessa jos oikeasti toinen ottaa uuden lainan mikä on tietysti 100% itselle ja SILTI toiselle jäisi sitä omaa lainaa eikä hän sitä maksaisi.

Eli pankki voisi käytännössä siis tulla henkilöltä A penäämään asuntoa minkä tämä olisi ehkä 100% (oman lainansa ja uudenkin lainan) maksanut jos henkilö B mikä olisi myynyt oman "osuutensa" asunnosta mutta jolle olisi jäänyt lainaa vielä eikä olisi sitä maksanut, laina olisi mennyt ulosottoon ja tämä henkilö ei sitä silti maksanut.. asunto käsittääkseni kuitenkin olisi EDELLEEN tämän lainan alkuperäisenä takuuna (vaikka joku toinen nyt sen jo omistaisi).

Toki teoriassa jos tämä henkilö A olisi jo ehtinyt muuttaa uuteen asuntoon ja kuitata oman alkuperäisen velkansa heräisi kysymys olisiko nyt henkilö C joka ei olisi koskaan edes nähnyt tai kuullut henkilöstä B jotenkin menettämässä asuntoaan jonka olisi ostanut henkilöltä A?

Tämä siksi että henkilöt A ja B olisivat aikoinaan olleet aviossa ja henkilö B olisi osuutensa myynyt 75% kauppahintaan ja jäänyt vielä velkaa pankille mitä ei olisi ikinä maksanut.

Vai tarkoitatko että jos toinen olisi sen 245 000€ velkaa pankille (laina) niin vaikka hän suostuisi myymään osuutensa puolisolleen 75% hintaan (187 500€) pankki ei siihen suostuisi tai pankki vaatisi että sama puoliso joutuisi väkisin ottamaan "jostain" lisälainan tälle jäljelle jäävälle 57 500€? Käytännössähän pankilla kuitenkin on kohteen paperit itsellään kunnes kaikki laina on pankille maksettu... Mikäli olisi näin ilmeisesti ainoastaan henkilökohtaisella sopimuksella voisi jotenkin tehdä tuon 75% kaupan missä toinen puolisoista maksaisi tuon jäljelle jäävän 57 500€ sitten toiselle ja verottajalle ilmoitettaisiin 75% kauppahinta?

Toki herää sitten kysymys miten tuo 57 500€ saataisiin järjestettyä, ettei verottaja tartu siihen tms. Uusi laina jollain takauksilla? Tuskin kukaan on niin herkkäuskoinen että uskoo opiskelevan ex-puolison saavan järkevässä ajassa säästettyä ja maksettua 57 500€ kohtuullisilla koroilla ja siten että myös verottaja näkisi ja hyväksyisi tuon.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 680
Ongelma tuosta tulee toki siinä vaiheessa jos oikeasti toinen ottaa uuden lainan mikä on tietysti 100% itselle ja SILTI toiselle jäisi sitä omaa lainaa eikä hän sitä maksaisi.
No yhteisessä lainassa tällaista tilannetta ei voi yksinkertaisesti tulla vastaan, kun se vanha laina maksetaan kokonaisuudessaan pois sillä uudella lainalla ja samalla vanhan lainan vakuus siirtyy uuteen lainaan vakuudeksi. Lainhuudossa omistajuus päivittyy 50/50 -> 100/0.
 
Liittynyt
02.01.2020
Viestejä
130
Kysyin OP:lta viitekoron muutosta 12kk euroborista -> 3kk euroboriin. Onnistui tuosta noin vaan eikä tarvinnut marginaalia nostaa ja muutos astuu voimaan seuraavaksi kun viitekorko tarkistetaan eli huhtikuun alussa. 200€ veloittavat tuosta muutoksesta mikä sekin menee bonuksista mut ei siis muita kuluja. Siihen asti maksetaan vielä pelkkää marginaalia joka on 0.5%.

Kannattaa siis tosiaan muidenki olla yhteydessä pankkeihinne, aika helposti näköjään suostuvat 3kk euriboriin tällä hetkellä. Toki jokainen tapaus katsotaan erikseen jne…
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
8 707
Pitäisiköhän vielä kysäistä vaikka ekaa erääkään ei ole vielä maksettu että saako 6kk -> 3kk? Kun 6kk oli tappelun takana.
 
Liittynyt
08.02.2019
Viestejä
1 253
Ihan mahdottoman hölmönä vinkkinä en pitäisi yhteisen "taloustilin" perustamista, josta maksetaan kaikki kiinteät kulut. Osuuksista pitää sitten vain sopia kulujen ja taloustilanteen mukaan.

Tämän pitäisi yksinkertaistaa aika paljon sitä, mitä kukakin on todellisuudessa maksanut. Itse ainakin kammoksun sitä tilannetta, että toinen maksaa lainaa ja toinen muita kuluja ja sitten ollaan siinä tilanteessa, että periaatteessa toinen on lyhennellyt lainaa ja toinen ei.

Mielestäni pankin olisi hyvä antaa jotkin epäviralliset ohjeet tuohon lyhentämiseen ja lainapapereihin olisi hyvä lisätä ehtoja erotilanteelle.
Niin tämähän ei tietenkään päde avioliittoon, jos ei ole avioehtoa. Eli normaalisti kuitenkin kaikki on yhteistä kiinteä omaisuus, rahat ja velat. Toki asia muuttuu hiukan jos jotain on saatu perintönä tms. Yleisesti kuitenkin helpoin tapa saada siirrettyä puolisolle omaisuutta on se avioliiton solmiminen. Samalla muuttuu se, että 100% omistus paperilla onkin ihan erilainen omistus tosielämässä. Yleensä naimisiin mennessä tämä on aina kiva juttu ja erotessa vähemmän kiva juttu, jossa tilitapahtumat ja itku ei juurikaan auta.
 
Liittynyt
08.02.2019
Viestejä
1 253
Ositussopimuksella hoitu itellä aikanaan kivuttomasti.
Niin itse viittasin siis avio-oikeuteen, joka on kirjattu ihan avioliittolakiin ja astuu voimaan avioero tilanteessa. Eli tällöin "lainanhoitotilit" ei muuta sitä mikä on kenenkin, vaan lähtökohtaisesti kaikki on yhteistä ja jaetaan sillä ositussopimuksella.
 
Liittynyt
13.01.2017
Viestejä
2 051
Mikä olisi paras arvaus tällä hetkellä 300k lainalle?
Mennäänkö 12 kk euroborilla vai korkokatolla?

Siis mitä tässä oikein kysyttiin? Paras arvaus?

Lähes joka sivulla sanottu että pankit antavat nykyään 3kk tai 6kk jos jaksaa vähän kilpailuttaa.
Kysyt pankeista tarjouksia ja palaa sitten vaikka tänne mitä pankit vastanneet niin saat paremman vastineen kysymyksellesi.


Voit tehdä omaehtoisen korkokaton myös. Pistät tuon välisumman talteen jonka joutuisit maksamaan pankille.
 
Liittynyt
06.01.2022
Viestejä
943
Siis mitä tässä oikein kysyttiin? Paras arvaus?

Lähes joka sivulla sanottu että pankit antavat nykyään 3kk tai 6kk jos jaksaa vähän kilpailuttaa.
Kysyt pankeista tarjouksia ja palaa sitten vaikka tänne mitä pankit vastanneet niin saat paremman vastineen kysymyksellesi.


Voit tehdä omaehtoisen korkokaton myös. Pistät tuon välisumman talteen jonka joutuisit maksamaan pankille.
Lainaa on siis 300k. Lähinnä, että nyt tarjoavat 10 vuotta korkosuojauksella tai sitten annan olla ja mennään joulukuussa taas 1 vuosi 12kk euroborilla.
Saako tuollaisen 10 vuoden putken peruttua? Vaikka vaihtamalla pankkia?
Emme ehkä ole ihan parhaita asiantuntijoita näissä korko jutuissa ja vähän toivoin apua, että mitä itse tekisitte?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
12 664
Lainaa on siis 300k. Lähinnä, että nyt tarjoavat 10 vuotta korkosuojauksella tai sitten annan olla ja mennään joulukuussa taas 1 vuosi 12kk euroborilla.
Saako tuollaisen 10 vuoden putken peruttua? Vaikka vaihtamalla pankkia?
Emme ehkä ole ihan parhaita asiantuntijoita näissä korko jutuissa ja vähän toivoin apua, että mitä itse tekisitte?
No mitä veikkaat onko pankille kannattavaa myydä korkoputki jos sen saa noin vaan katkaistua? Veikkaan että kannattaa lukea HYVIN tarkkaan kaikki pienellä painetut kun tollaisia tekee.
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
237 430
Viestejä
4 161 390
Jäsenet
70 408
Uusin jäsen
allun90

Hinta.fi

Ylös Bottom