Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Hekoheko]

Asuuko joku Kalasatamassa / Sompasaaressa? Päästiin uuden Hitas kämpän arvonnassa ykkössijalle, mutta päätös pitäisi tehdä aika nopeasti.

Isoin mielessä oleva kysymys liittyy pysäköintiin joka tuntuu olevan alueella nihkeetä. Yhtiössä ei oikein paikkoja ole, ja alue on tarkotettu jollain tasolla ”autottomaksi” jonka myötä parkit ovat ”markkinaehtoisia”. Musta on ihan järkevää että autoilijat maksavat omat kustannuksensa, mutta vähän epäselvää mistä sen markkinahintaisen paikan siis saisi..?

En asu, mutta työni kautta tiedän hitaksista ja Kalasatamasta paljon. Eli kyllä kaava on määrännyt tietyn määrän autopaikkoja jokaiselle yhtiölle, mutta se on jotain 50% luokkaa asunnoille/yhtiö. Eli vaikka 100 asunnon yhtiölle noin 50 paikkaa määrätty. Eli todennäköisesti kaikille halukkaille ei riitä. Nämä paikat siis arvotaan/on arvottu kuukauden sisällä ennen muuttopäivää halukkaiden kesken isännöitsijän toimesta, joko yhtiöllä on oma autohalli tai sitten liittynyt johonkin autohalliyhtiöön (esim. kalasataman palvelu oy) merkintäsopimuksella, jossa paikat ovat. Jos ei omaa paikkaa ole saanut, niin jostain autohalliyhtiöstä voi tuurilla saada ja se sitten maksaakin lähemmäs 100e/kk se paikka. Muuten ei autopaikkoja taida olla saatavilla ihan läheltä. Tosiaan kaupunki haluaa vähentää autoilua ja jos se ei itselle maistu niin ei sinne kannata muuttaa sitten.

 

[dropadrop]

Kämppä tulee siis Nihtiin, Sompasaaren eteläpuolelle. Jossain sanottiin että yhtiöt ”voivat itse päättää parkkipaikkojen määrän”, tässä Hitaksessa ilmeisesti niitä oli 2 ja molemmat myyty jo ennen asuntoja. Saman taloyhtiön jatkoksi tulee sitten toisia ”normaaleja” asuntoja ja niille parkkeja sitten riittää.

Ajatus on varmaan että mahdollisuus parkkipaikkaan voi ratkaista ostopäätöksen noissa yli miljoonan kämpissä, eli napataan kaikki sinne…

 

[Hekoheko]

Kämppä tulee siis Nihtiin, Sompasaaren eteläpuolelle. Jossain sanottiin että yhtiöt ”voivat itse päättää parkkipaikkojen määrän”, tässä Hitaksessa ilmeisesti niitä oli 2 ja molemmat myyty jo ennen asuntoja. Saman taloyhtiön jatkoksi tulee sitten toisia ”normaaleja” asuntoja ja niille parkkeja sitten riittää.

Ajatus on varmaan että mahdollisuus parkkipaikkaan voi ratkaista ostopäätöksen noissa yli miljoonan kämpissä, eli napataan kaikki sinne…

Jaaha, eli siinä on kikkailtu jotenkin ne parkkipaikat sinne toisille asunnoille. Mielenkiintosia viritelmiä grynderit keksivät. Kaava tosiaan määrää tonttikohtaiset autopaikkojen määrät asuintonteille..

 

[Warwick]

Jaaha, eli siinä on kikkailtu jotenkin ne parkkipaikat sinne toisille asunnoille. Mielenkiintosia viritelmiä grynderit keksivät. Kaava tosiaan määrää tonttikohtaiset autopaikkojen määrät asuintonteille..

Kyseessä ei varsinaisesti ole mikään kikkailu vaan rakennuttaja on saanut kaupungin kanssa sovittua autopaikkojen lukumäärän olevan markkinaehtoinen tai sitten se on jo tonttia luovutettaessa annettu mahdollisuutena. Tässä tapauksessa on ilmeisesti arvioitu, että autopaikkoja ei taloyhtiölle tarvita enempää kuin tuo kaksi (oletettavasti invapaikkoja) ja voidaan tila käyttää hyödyllisemmin kuin parkkipaikkojen rakentamiseen ja kämpät saadaan silti myytyä.

Ongelmaksi sitten muodostuu kuten alkuperäinen kysyjäkin osoitti, että näitä asuntoja havittelevat kuitenkin autoilevat ihmiset ja myöhemmin ollaan yllättyneitä, kun autopaikkoja ei ihan oikeasti olekaan.

Käytännössä tuolta Nihdistä autopaikat luultavasti löytää kysymällä lähimmistä taloyhtiöistä tai Kalasataman alueella vielä olevista Palmian pysäköintikentistä. Redistä ei ainakaan paikat tule loppumaan, jos ei muualta löydy.

 

[dropadrop]

Siis tässä YIT rakentaa 4 erillistä taloyhtiötä jotka jakavat osittain yleisiä tiloja ja parkkipaikan. Kaikkien muiden taloyhtiöiden osalta on ilmeisesti todettu että parkkipaikkoja tarvitaan, koska niille on varattu 20-30 per yhtiö.

Käytiin just Sompasaaren puolella äskettäin valmistuneen rakennuksen esittelyssä jossa on vielä 7 asuntoa ja 8 pysäköintipaikkaa myymättä. Välittäjä sanoi samaa - että parkkipaikkoja ei myydä ulkopuolisille ennen kuin kaikki asunnot ovat menneet kaupaksi. Tämä sen vuoksi että parkin saaminen voi olla kynnyskysymys asukkaalle.

Meillekkin parkki olisi tärkeä, mutta kun hitas-arpa osui kohdalle ja asunto lähes puoli miljoonaa halvempi kuin seinän takana niin voisi ehkä joustaa…

 

[kilroy1]

Onko kukaan ottanut viime aikoina asuntolainaa hyposta? Millä ehdoilla ja mikä on max laina-aika mitä tarjoavat?

Itse kysyin sijoitusasuntolainaa heiltä, tulot ja omarahoituskunnossa, rahoituksen tarve alle 100k€. Korko 12kk euribor+ 2,2% marginaali.. Ei mene jatkoon. Ilmeisesti ei ole haluja rahoittaa sijoitusasuntoja ollenkaan..

 

[JaySon]

Updatea tänne jälleen. No nyt on saatu muutama tarjous, eli tosiaan tuota 3kk Euriboria oikeasti tarjotaan varsin avokätisesti. Ja vain yksi pankki on tarjouksessaan maininnut nuo ties mitkä lainanjärjestelykulut, muilla toistaisista tarjouksista ne on 0e. Eli tuo taitaa olla suurelta osin käytäntö tällä hetkellä eli noiden perään kandee kysellä jos ei ole jo mukana tarjouksessa.

Mutta seuraava kysymys! Millä pankeilla on parhaat edut laina-asiakkaalle (jos esim siirtää palkkatilin ko. puljuun kanssa)?

OP tarjoaa bonareitaan joilla voi maksaa mm. Pohjolan vakuutuksia. Itselle tosin ei osu mm. mp-vakuutus sieltä sillä ei tarjoa osakaskoa mun prätkään. Mitä muuta sillä bonarilla oikeen voi maksella ettei menisi harakoille?

Danskessa ei juurikaan kummempia etuja - samoin ei myöskään Aktiassa kai?

Nordeassa varmaan jotain? Näkeekö näitä mistään suorilta järkevästi?

Tarjoaako esim S-Pankki jotain oikeasti fiksua "bonaria"? Entäs Nooa Säästöpankki?

Huhuilkaas jos on jotain oikeasti käyttökelpoista noissa lisäeduissa.

 

[dropadrop]

Aika kauan sitten liityttiin Nordean ”avainasiakkaiksi”, silloin etuna oli henkilökohtainen kontakti ja mastercard gold maksutta. Muistaakseni oli myös jotain vakuutuksiin liittyvää, mutta möivät sitten sen liiketoiminnon pois (nyt kyllä kyselivät taas IF’in osalta, eli ehkä ympyrä sulkeutuu). Nordealla taitaa myös olla joku lentokentän lounge pääsy asiakkaille jotka ovat tosi rikkaita tai älyttömän velkaantuneita.

 

[Takaisku]

Mutta seuraava kysymys! Millä pankeilla on parhaat edut laina-asiakkaalle (jos esim siirtää palkkatilin ko. puljuun kanssa)?

Edut eivät ole kaikille asiakkaille samat vaan riippuvat lainamäärästä ja sijoitusvarallisuudestasi. Jos varallisuus on 0 niin kaikesta pitää maksaa mutta jos henkilökohtainen tase on kunnossa niin pankki antaa esimerkiksi mustan luottokortin ilmaiseksi.

 

[Taneli-]

OP tarjoaa bonareitaan joilla voi maksaa mm. Pohjolan vakuutuksia. Itselle tosin ei osu mm. mp-vakuutus sieltä sillä ei tarjoa osakaskoa mun prätkään. Mitä muuta sillä bonarilla oikeen voi maksella ettei menisi harakoille?

"
Bonustilillesi kertyneitä OP-bonuksia käytetään pankin palvelumaksuihin, jotka muussa tapauksessa veloitettaisiin käyttötililtäsi. Bonuksia käytetään myös vakuutusmaksuihin. OP-bonuksilla maksetaan palvelumaksuja ja vakuutuslaskuja automaattisesti siinä järjestyksessä, kun maksuja tai veloituksia muodostuu. OP Ryhmän jakamat OP-bonukset ovat omistaja-asiakkaille verovapaita.
"
+
"

Voit liittyä osuuspankin omistaja-asiakkaaksi maksamalla jäsenosuusmaksun, joka useimmissa pankeissa on suuruudeltaan 100 euroa. Jos olet osuuspankin asiakas ja sinulla on OP:n tunnukset, voit tarkistaa omistaja-asiakkuutesi näppärästi kirjautumalla op. fi-palveluun.

Omistaja-asiakkaan edut ja alennukset - OP
"

Spoileri

30 % enemmän OP-bonuksia vuonna 2023

Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat vuoden 2023 aikana 30 % enemmän OP-bonuksia. Ylimääräiset bonukset vähentävät asiointisi kuluja ja tuovat helpotusta arjen raha-asioihin erityisesti silloin, kun hyödynnät palveluitamme laajasti.
OP-bonusten uusi kerroin vuonna 2023 on 0,00325 (vuonna 2022 ja edeltävinä 0,0025).

Päivittäiset pankkipalvelut

Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat monipuoliset päivittäisasioinnin palvelut tuntuvalla alennuksella ja käyttötilit maksutta siinä osuuspankissa, jossa olet omistaja-asiakas.

Säästäminen ja sijoittaminen

Omistaja-asiakkaan uudet sijoittamisen edut ja alennukset auttavat sinua toteuttamaan haaveitasi, olivatpa ne sitten pieniä tai suuria. Sijoittamisen aloittaminen voi olla elämäsi kannattavin päätös.

Vakuutukset

Omistaja-asiakkaana saat tuntuvia alennuksia sekä runsaasti etuja elämääsi turvaavista vakuutuksistasi. Lisäksi kertyneitä OP-bonuksia käytetään automaattisesti vakuutuslaskujesi maksuun.

OP-bonukset

Vain osuuspankin omistaja-asiakkaille kertyy asioinnista OP-bonuksia. Niillä kuitataan automaattisesti esimerkiksi pankin palvelumaksuja ja vakuutuslaskuja.

Omistaja Plus -palvelu

Tarjoamme Omistaja Plus -palvelun monipuolisesti pankki- ja vakuutuspalveluitamme käyttävälle osuuspankin omistaja-asiakkaalle. Saat sujuvuutta arkeesi ja parhaita hyötyjä ensimmäisten joukossa.

Vain omistaja-asiakkaana voit sijoittaa Tuotto-osuuteen

Tuotto-osuus on sijoitus oman osuuspankkisi pääomaan. Omistaja-asiakkaana voit sijoittaa pankkiisi ja saada sijoituksellesi kilpailukykyisen koron.

Kumppaneidemme tarjoamat edut OP-mobiilissa

Vaihtuvia valtakunnallisia ja paikallisia etuja ja tapahtumia yhteistyökumppaneiltamme.

Kaikki omistaja-asiakkaan edut ja alennukset nyt OP-mobiilissa

Omistaja-asiakkaan OP-bonukset, alennukset pankki- ja vakuutuspalveluista sekä kumppaneidemme tarjoukset löydät nyt helposti OP-mobiilista. Jos sinulla ei vielä ole OP-mobiilia käytössäsi, lataa se sovelluskaupastasi.

+ Tuotto-osuus:
Tuotto-osuuksien tuottotavoitteeseen lisäkorko vuodelle 2022

Omistaja-asiakkaana saat mahdollisuuden hyötyä vielä tämän loppuvuoden ajan 1,2 %:n lisäkorosta. OP Ryhmän 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tuottotavoite vuodelle 2022 on 3,25 % + lisäkorko 1,20 % eli yhteensä 4,45 %.

 

[Tege]

Updatea tänne jälleen. No nyt on saatu muutama tarjous, eli tosiaan tuota 3kk Euriboria oikeasti tarjotaan varsin avokätisesti. Ja vain yksi pankki on tarjouksessaan maininnut nuo ties mitkä lainanjärjestelykulut, muilla toistaisista tarjouksista ne on 0e. Eli tuo taitaa olla suurelta osin käytäntö tällä hetkellä eli noiden perään kandee kysellä jos ei ole jo mukana tarjouksessa.

Mutta seuraava kysymys! Millä pankeilla on parhaat edut laina-asiakkaalle (jos esim siirtää palkkatilin ko. puljuun kanssa)?

OP tarjoaa bonareitaan joilla voi maksaa mm. Pohjolan vakuutuksia. Itselle tosin ei osu mm. mp-vakuutus sieltä sillä ei tarjoa osakaskoa mun prätkään. Mitä muuta sillä bonarilla oikeen voi maksella ettei menisi harakoille?

Danskessa ei juurikaan kummempia etuja - samoin ei myöskään Aktiassa kai?

Nordeassa varmaan jotain? Näkeekö näitä mistään suorilta järkevästi?

Tarjoaako esim S-Pankki jotain oikeasti fiksua "bonaria"? Entäs Nooa Säästöpankki?

Huhuilkaas jos on jotain oikeasti käyttökelpoista noissa lisäeduissa.

Ai tarjoavat? Vielä 2vk sitten ei millään saanut ja 6kk sain loppujen lopuksi taisteltua.

 

[JRan]

Danskessa ei juurikaan kummempia etuja - samoin ei myöskään Aktiassa kai?

Itselle ei ainakaan tarjottu mitään etuja, kun joskus kyselin tarjouksia molemmista. Danskesta saa jotain Akavan jäsenyydellä. Dansken kanssa jutellessa sanoi puhelimessa suoraan, että ei pysty tarjoamaan samaa, kuin Nordea ja OP, kun kerroin heidän tarjoukset.

Nordeassa varmaan jotain? Näkeekö näitä mistään suorilta järkevästi?

Premium-asiakkaat saa palvelut ilmaiseksi ja oman henkilön hukkaamaan varallisuutta. Oman kokemuksen perusteella välillä jopa aavistuksen agressiivista hommaa sijoitusten suhteen.

Tarjoaako esim S-Pankki jotain oikeasti fiksua "bonaria"?

Näillä taitaa olla isoimpana bonarina:
- paska ja "asiantuntematon" palvelu
- kortit, jotka ei toimi Appla Payssa, eikä Google Payssa
- myös nettipankki jota voi käyttää muutkin halukkaat, ja näin tapahtuessa pankki ilmoittaa tämän olevan asiakkaan oma vika
- makkaraa saa nopeammin nurkan takaa, kuin muiden pankkien asiakkaat

POP-pankki, Säästöpankki ja Oma Säästöpankki saattaa tarjota paikallisesti jotain, mutta heidänkin hinnastot tuntuu olevan nykyään hurjat. Ilmeisesti Samlink rahastaa kaikkia oikein kunnolla.

 

[Tech_ananas]

Updatea tänne jälleen. No nyt on saatu muutama tarjous, eli tosiaan tuota 3kk Euriboria oikeasti tarjotaan varsin avokätisesti.

En oo aktiivisesti lainamarkkinoita seurannut about vuoteen, mutta onko tää muuttunut että 3kk tarjotaan yleisesti? Ainakin vuosi sitten (ja enemmänkin aikaa taaksepäin) ymmärsin että joka paikassa tarjottiin vain 12kk.. Ihan mielenkiinnosta tätä ihmettelen kun oma, vanha asuntolaina joka otettiin yli 10v sitten oli juurikin tuo 3kk ja sillon se onnistui ihan vaan kysymällä mutta olen luullut että pankit syystä tai toisesta yrittää pakottaa noihin pidempiin ja kalliimpiin lainoihin.

 

[stabbulamus]

En oo aktiivisesti lainamarkkinoita seurannut about vuoteen, mutta onko tää muuttunut että 3kk tarjotaan yleisesti? Ainakin vuosi sitten (ja enemmänkin aikaa taaksepäin) ymmärsin että joka paikassa tarjottiin vain 12kk.. Ihan mielenkiinnosta tätä ihmettelen kun oma, vanha asuntolaina joka otettiin yli 10v sitten oli juurikin tuo 3kk ja sillon se onnistui ihan vaan kysymällä mutta olen luullut että pankit syystä tai toisesta yrittää pakottaa noihin pidempiin ja kalliimpiin lainoihin.

On ainakin meidän asuntolainoissa vuosina 2015&2019 ollut mahdollisuus muihinkin kuin 12kk mut eipä ole sattuneista syistä otettu.

 

[JRan]

En oo aktiivisesti lainamarkkinoita seurannut about vuoteen, mutta onko tää muuttunut että 3kk tarjotaan yleisesti? Ainakin vuosi sitten (ja enemmänkin aikaa taaksepäin) ymmärsin että joka paikassa tarjottiin vain 12kk.. Ihan mielenkiinnosta tätä ihmettelen kun oma, vanha asuntolaina joka otettiin yli 10v sitten oli juurikin tuo 3kk ja sillon se onnistui ihan vaan kysymällä mutta olen luullut että pankit syystä tai toisesta yrittää pakottaa noihin pidempiin ja kalliimpiin lainoihin.

Nollakoroilla varmaan se pidempi korko on ollut monelle parempi (teoriassa 1v korkosuojaus/nollakorko). Nyt taas "normaalitilanteessa" pankista kuin pankista saa pyytämällä 6kk eb:n ja 3kk eb:n. Itse kyselin myös 1kk eb:tä, mutta ei onnistunut mistään. Ennen finanssikriisiä 1kk eb onnistui silloisesta pankista.

 

[chrisekh]

Onko Danske lahtenyt jo tarjoamaan 3kk?

 

[JaySon]

Onko Danske lahtenyt jo tarjoamaan 3kk?

Ei aktiivisesti mutta ainakin itselle vanhana asiakkaana tarjosi.

 

[chrisekh]

Ei aktiivisesti mutta ainakin itselle vanhana asiakkaana tarjosi.

Kiitos. Kuukausi sitten ei viela vanhalle asiakkaalle ollut auki mutta myyja epaili etta pikapuoliin. Itselle on vain tama sijoitusasunto kauppa holdissa ensi maalisuuhun asti jotta koron nostot hiukan sulattavat noita pyyntihintoja.

 

[dropadrop]

Mistä pankeista kannattaisi pyytää lainaa? Oma pankki on Nordea ja sinne on jo sovittu.

 

[Mikkos]

Mistä pankeista kannattaisi pyytää lainaa? Oma pankki on Nordea ja sinne on jo sovittu.

Kaikista?

 

[Boulder]

Ainakin Osuuspankki näyttää tulkitsevan korkojen pahimman nousun olevan ohi ja ennakoi jopa niiden laskua. Sain eilen pyytämättä ja yllättäen verkkoviestin, jossa oli korkosuojaustarjous yhteen lainaani. Ihmettelin kyllä, miksei kaikkiin saman tien.

 

[edup]

Ainakin Osuuspankki näyttää tulkitsevan korkojen pahimman nousun olevan ohi ja ennakoi jopa niiden laskua. Sain eilen pyytämättä ja yllättäen verkkoviestin, jossa oli korkosuojaustarjous yhteen lainaani. Ihmettelin kyllä, miksei kaikkiin saman tien.

Oliko siis joku haastattelu vai missä ennakoivat korkojen laskua?

 

[dropadrop]

Ajatus on varmaan etteivät möisi suojausta jolleivat arvioisi palvelun tuottavan voittoa.

 

[edup]

Ajatus on varmaan etteivät möisi suojausta jolleivat arvioisi palvelun tuottavan voittoa.

No jos siitä kyse, niin eihän nuo suojat toimi siten. Pankit paketoi markkinoilta sopivat swapit omiksi korkosuojikseen ja lisäävät omat marginaalit päälle. Asuntolainapankki jää kuviosta voitolle, oli korkojen suunta sitten ylös tai alas.

 

[Boulder]

No jos siitä kyse, niin eihän nuo suojat toimi siten. Pankit paketoi markkinoilta sopivat swapit omiksi korkosuojikseen ja lisäävät omat marginaalit päälle. Asuntolainapankki jää kuviosta voitolle, oli korkojen suunta sitten ylös tai alas.

Varmasti jäävät voitolle, mutta maksimointiinhan ne kuppaavat mielellään myös velallisen taskusta ylimääräiset pois ja nyt on näemmä heille hyvä lukita tilanne. Olenkin ollut toistakymmentä vuotta erittäin huono asiakas ottaessani 200k asuntolainan alkujaan reilun 5% kokonaiskorolla, mutta keskikorko onkin sitten ollut jotain ihan muuta

Tarjous oli siis 14 vuoden katto 2%, lisämarginaali 1,8%. Nykyinen 0,7% + 12kk euribor. Seuraava korontarkistus elokuussa, nyt korko noin 2%.

 

[kjns]

Ei aktiivisesti mutta ainakin itselle vanhana asiakkaana tarjosi.

Oliko sulla uusi laina hakusessa vai missä tilanteessa danske tarjosi lyhyempää viitekorkoa?

Sain niiltä itse nimittäin juuri tänään viestin että ainoa viitekorkovaihtoehto asuntolainalle on 12kk euribor kun kysyin olemassa olevan lainan viitekoron muutosta lyhyemmäksi…

Edit: näköjään edellisellä sivulla olikin juttua että olit kilpailuttamassa. Näin ne tarinat vaihtelee asiakkaalta toiselle…

 

[hampuusi]

Oliko sulla uusi laina hakusessa vai missä tilanteessa danske tarjosi lyhyempää viitekorkoa?

Sain niiltä itse nimittäin juuri tänään viestin että ainoa viitekorkovaihtoehto asuntolainalle on 12kk euribor kun kysyin olemassa olevan lainan viitekoron muutosta lyhyemmäksi…

Edit: näköjään edellisellä sivulla olikin juttua että olit kilpailuttamassa. Näin ne tarinat vaihtelee asiakkaalta toiselle…

Henkilökohtaisiahan kaikki lainatarjoukset ovat marginaaleineen ja viitekorkoineen, siksi näiden vertailu on aina korkeintaan suuntaa antavaa

 

[Manual]

Mahdollisesti ensi vuoden puolella tarkoituksena ostella yhteinen asunto puolison kanssa, joten aloiteltiin jo kepillä pankkien tökkiminen. Yllätyksekseni heti ensimmäinen Nordean tarjous osoittautui jo varsin hyväksi:

Noin 400k summalle, josta omarahoitusta n. 100k verran. Alueena Helsinki, molemmilla vakityöt ja ikää noin 30.
- 12kk eb + 0,49 marginaali
- 6kk eb + 0,56 marginaali
- 3kk + 0,67 marginaali.

Oikeastaan olen jopa melko tyytyväinen tuohonkin, joskin avauskulut arvottiin muistaakseni 750e arvoisiksi. Se on kohtuuttoman iso summa, mutta vastahan tässä on peli avattu. Aikaisempi oma asuntolainani oli Danskesta, jossa akavalaisena ei järjestelypalkkioita.

 

[Vespasianus]

Itsellä olisi entisen (avo)puolison osuuden lunastaminen yhteisestä kämpästä edessä. Omistus on siis 50/50, mutta hän oli lyhentänyt osuuttaan tuon vajaan kahden vuoden aikana aika paljon vähemmän. Onko täällä joku ollut samanlaisessa tilanteessa, missä omistus on ollut puoliksi mutta käytännössä osuudet ovat olleet hyvinkin erikokoiset eron koittaessa?

Ymmärtääkseni voin lunastaa toisen puolikkaan sillä summalla, jolla hän on lyhentänyt lainaa mutta sitä varten pitää voida todistaa erillinen maksusuunnitelma tai velkakirja, josta näkyy se lyhennyksien tasoittuminen ajan kuluessa.

Tällaista keissiä en ole joutunut ennen ratkomaan ja netistäkin tuntuu löytyvän tosi nihkeästi tietoa vastaavista tilanteista. Jos täältä löytyy kohtalotoverita niin kuulisin mieluusti että miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia.

 

[renee]

Itsellä olisi entisen (avo)puolison osuuden lunastaminen yhteisestä kämpästä edessä. Omistus on siis 50/50, mutta hän oli lyhentänyt osuuttaan tuon vajaan kahden vuoden aikana aika paljon vähemmän. Onko täällä joku ollut samanlaisessa tilanteessa, missä omistus on ollut puoliksi mutta käytännössä osuudet ovat olleet hyvinkin erikokoiset eron koittaessa?

Ymmärtääkseni voin lunastaa toisen puolikkaan sillä summalla, jolla hän on lyhentänyt lainaa mutta sitä varten pitää voida todistaa erillinen maksusuunnitelma tai velkakirja, josta näkyy se lyhennyksien tasoittuminen ajan kuluessa.

Tällaista keissiä en ole joutunut ennen ratkomaan ja netistäkin tuntuu löytyvän tosi nihkeästi tietoa vastaavista tilanteista. Jos täältä löytyy kohtalotoverita niin kuulisin mieluusti että miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia.

Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vaikuttaa varsin yksinkertaiselta ongelmalta. Jos omistatte asunnon puoliksi, niin lunastushinta olisi asunnon nykyarvo / 2 (tai oikeastaan hinta on se, millä puolisosi suostuu puoliskonsa myymään), henkilökohtaisilla lainoilla tai niiden lyhennyksillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vai ymmärsinkö ongelman väärin?

Esimerkiksi jos asunto on ostettu omistusosuudella 50/50 hintaan 200 000 e ja nyt asunnon arvo olisi kiinteistönvälittäjän tms. "kolmannen osapuolen" arvion mukaan esim. 210 000 e, niin puolikkaan arvo olisi tällöin 105 000 e, joten sen verran voisi lunastushinta olla. Toki toinen voi myydä halvemmalla tai vaatia tätä enemmän, se on sitten neuvottelukysymys. Mutta pointtina siis se, että jos molemmat ovat ottaneet henk.koht. lainat rahoittaakseen omat puoliskonsa ja lyhentäneet niitä oman tahtinsa mukaan, niin se ei vaikuta lunastushintaan.

 

[Vespasianus]

Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vaikuttaa varsin yksinkertaiselta ongelmalta. Jos omistatte asunnon puoliksi, niin lunastushinta olisi asunnon nykyarvo / 2 (tai oikeastaan hinta on se, millä puolisosi suostuu puoliskonsa myymään), henkilökohtaisilla lainoilla tai niiden lyhennyksillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vai ymmärsinkö ongelman väärin?

Esimerkiksi jos asunto on ostettu omistusosuudella 50/50 hintaan 200 000 e ja nyt asunnon arvo olisi kiinteistönvälittäjän tms. "kolmannen osapuolen" arvion mukaan esim. 210 000 e, niin puolikkaan arvo olisi tällöin 105 000 e, joten sen verran voisi lunastushinta olla. Toki toinen voi myydä halvemmalla tai vaatia tätä enemmän, se on sitten neuvottelukysymys. Mutta pointtina siis se, että jos molemmat ovat ottaneet henk.koht. lainat rahoittaakseen omat puoliskonsa ja lyhentäneet niitä oman tahtinsa mukaan, niin se ei vaikuta lunastushintaan.

Kiitoksia, asunnon arvo on siis tiedossa ja eksä ei siis halua muuta kuin omansa (eli lyhentämänsä osuuden) siitä asunnon puolikkaasta. Muotoilin tuon aloituksen hieman huonosti, mutta tuollaisissa kaupoissa voi kai herkästi verottaja puuttua peliin lahjaverotuksen takia.

Jos kahdenvälisessä kaupassa puolet asunnosta myydään alle sen "käyvän arvon", voidaan tarvita jonkunlainen todistus siitä että kyseessä ei ole lahja, vaan asunto on ollut tarkoitus maksaa pois puoliksi. Toki sitä voi tehdä vaikka minkälaisia kauppakirjoja mihin hintaan haluaa, mutta yritän vain miettiä keinoja joilla pääsisi tästä mahdollisemman pienellä säädöllä

Laina oli myös yhteinen, mutta en ole 100-varma miten se vaikuttaa tulevaan kaupankäyntiin.

 

[renee]

Kiitoksia, asunnon arvo on siis tiedossa ja eksä ei siis halua muuta kuin omansa (eli lyhentämänsä osuuden) siitä asunnon puolikkaasta. Muotoilin tuon aloituksen hieman huonosti, mutta tuollaisissa kaupoissa voi kai herkästi verottaja puuttua peliin lahjaverotuksen takia.

Jos kahdenvälisessä kaupassa puolet asunnosta myydään alle sen "käyvän arvon", voidaan tarvita jonkunlainen todistus siitä että kyseessä ei ole lahja, vaan asunto on ollut tarkoitus maksaa pois puoliksi. Toki sitä voi tehdä vaikka minkälaisia kauppakirjoja mihin hintaan haluaa, mutta yritän vain miettiä keinoja joilla pääsisi tästä mahdollisemman pienellä säädöllä

Laina oli myös yhteinen, mutta en ole 100-varma miten se vaikuttaa tulevaan kaupankäyntiin.

Jos laina oli yhteinen, niin se ei sinänsä vaikuta lunastusarvoon, joka on teoriassa nykyarvo / 2. Verottaja sallii ilman veroseuraamuksia myyntihinnaksi 75% käyvästä arvosta, eli jos haluaa pelata varman päälle, niin asunnolle haetaan hinta-arvio ja sitten lunastushinnaksi sovitaan min. 75% käyvästä arvosta.

Yhteinen laina maksettaneen samalla pois, kun omistus vaihtuu, joten siinä sitten voi varmaan katsoa, että kuka maksaa ja kuinka paljon, itse en tiedä yhteislainakäytännöistä mitään.

 

[Kvarkki]

Eikö tuohon riittäisi joku selvä laskelma, jossa todetaan, että henkilö A on lyhentänyt lainaa x verran ja henkilö B tämän verran. Tästä syystä lunastettavasta 50 % osuudesta henkilö A maksaa vain x % oletusarvon 50% sijaan. Tai sitten tekee velkakirjan lyhennysvajeesta, joka kuitataan lunastuksen yhteydessä pois.

Toki jos homma osuu 75 % säännön osuuteen, niin sillä se menee helpoiten.

 

[Vespasianus]

Joo pitäisi osua tuolla 75 pinnan säännöllä ihan kohdilleen, katsotaan jos se sillä toteutuisi helpoiten. Nää on kyllä taas juttuja joita ei (muistaakseni) koulussa opetettu

 

[JRan]

Joo pitäisi osua tuolla 75 pinnan säännöllä ihan kohdilleen, katsotaan jos se sillä toteutuisi helpoiten. Nää on kyllä taas juttuja joita ei (muistaakseni) koulussa opetettu

Lisä twistinä vielä tähän, että ikävintä on toki se, että joudut maksamaan tästäkin kaupasta varainsiirtoveron.

 

[Vespasianus]

Jep, siltä ei voi valitettavasti välttyä.

 

[japle]

Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.

1. Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
2. Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?

 

[JRan]

Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.

1. Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
2. Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?

1. Hitas asuntojen ongelma on kuitenkin se, että niillä kaupankäynnillä on ne rajoitukset. Itse joskus aikanaan näitä pohdin ja Hitas sotku ei mennyt "jatkoon". Näissä saattaa myös joskus pankki tarjota erilaisen marginaalin, koska pankki joutuu realisoimaan omaisuuden myös Hitas ehtojen mukaan.

2. Varmaan ihan putket, julkisivu ja kylppärit.

Toki sitten yksi hyvä vaihtoehto on miettiä jotain muuta paikkaa, missä asua, jos Arabianrannan hinnat ei miellytä. Toki itse en siitä itään lähtisi, mutta ehkä pohjoiseen tai jopa kunnolla länteen.

 

[dropadrop]

Hitas maksimihinta seuraa markkinahintaindeksiä tilastokeskukselta, eli teoriassa asuntojen hinnannousu voi olla vastaava kuin tavallisissa asunnoissa. Poikkeuksena sitten alueet joissa se maksimihinta on lähellä (tai yli) alueen normaalien hintojen - jos alueen hinnat eivät yleisesti nouse niin joudut myymään alle maksimihinnan. Sama tietysti toisin päin, eli jos alueen hinnat kehittyy normaalimmin niin et pääse hyötymään.

Meillä on ollut Hitas Herttoniemenrannassa ja olemme sen verran tyytyväisiä että parhaillaan ostamme tilalle toista Hitasta. Täällä meidän rajahinta (voit myydä joko maksimihinnalla tai rajahinnalla joka on kaikkien maksimihintojen keskiarvo) on noin 20% alle alueen yleisen hintatason. 30 vuoden jälkeen Hitas vapautuu säännöstelystä jolloin siitä tulee ihan normaali vuokratontilla oleva taloyhtiö, joissakin tapauksissa tuo voi merkitä isoakin hinnannousua.

Mutta oleellisinta lienee erotus vuokratontilla olevan tavallisen asunnon ja hitas-kohteen välinen hintaero. Tuossa kannattaa vielä huomioida että tavallisien asuntojen kohdalla saa pyytää mitä vain, eli vertailu voi olla vaikeata. Täällä Herttoniemenrannassa tavallisten asuntojen hintapyynnöt ovat pudonneet aika paljon viimekuukausina, eli menneet hinnat eivät välttämättä ole hyvä vertailukohde.

 

[mopnex]

Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.

1. Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
2. Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?

Tuossa jo @JRan listasi kohtaan 2. hyviä tärppejä. Riippuen rakennuksesta, esimerkiksi rivitaloon putkiremppa on hieman erilainen kuin kerrostaloon eli usein halvempi. Sellainen 20–30v vanha yhtiö on lähestymässä suurempia remppoja on hyvä kiinnittää yleisesti huomiota miten yhtiötä on hoidettu tuohon asti. Onko remontit tehty ajallaan? Onko pitkäntähtäimen suunnitelma ajantasalla jne... Isoistakin rempoista selviää kunhan niihin varaudutaan. Yhtiössä missä tulee kaikki suuret rempat kerralla ei taas selviä yhtä helpolla, tai ei ollenkaan kun pankit pistävät lainahanat kiinni. Yhtiössä on syytä myös käyttää ulkopuolista asiantuntemusta esimerkiksi yhtiön kuntoarvion muodossa, sekä jos on isompi yhtiö niin viimeistään siinä kohtaa myös ammattimaista isännöintsijää. Hyvä omatoimi-isännöitsijä tosin voi olla kultaakin arvokkaampi kuin vähät-välittävä-ammattilainen.

 

[skude]

Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.

1. Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
2. Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?

Hitas voi olla varsin hyvä sijoitus, jos tarkoituksena pitää kämppää niin pitkään että vapautuu sääntelystä. Hitas maksimi hinta myös nousee ajankuluessa ja varsinkin kun 90-luvun hitaksia rakennettiin paljon niin sieltä on odotettavissa myyntihinnan nousua.

Helsingissä hinta eroa hitaksen ja normaalin välillä voi olla esim 200 000ke. (ei hitas 70m2 550 000e- hitas 70m2 350 000e

 

[overcome]

Asuntolainat | OP: Asuntolainojen korot voivat nousta vielä roimasti

Vuoden euribor kirjattiin maanantaina lähes 2,9 prosenttiin. OP:n mukaan viitekorko voi nousta vielä prosenttiyksiköllä.

www.hs.fi

SUOMEN suurin pankki OP-ryhmä varoittaa, että asuntolainojen viitekorkoina käytetyt euribor-korot saattavat nousta nykyisestä jopa yhden prosenttiyksikön.

Maanantaina Suomen suosituin asuntolainan viitekorko, vuoden euribor nousi lähes 2,9 prosenttiin. OP:n näkemys tarkoittaa, että korko voisi nousta noin 3,9 prosenttiin. Näin korkealla 12 kuukauden euribor ei ole ollut joulukuun 2008 alun jälkeen.

 

[JaySon]

Asuntolainat | OP: Asuntolainojen korot voivat nousta vielä roimasti

Vuoden euribor kirjattiin maanantaina lähes 2,9 prosenttiin. OP:n mukaan viitekorko voi nousta vielä prosenttiyksiköllä.

www.hs.fi

Keskiviikkona pitäisi käydä viimeistelemässä paikallisessa OP:ssa 3kk Euriboriin sidottu soppari. Että kiitokset tälle ketjulle siitä että a) tuli ketjua jo aiemmin kahlattua ja siitä intoutuneena ostettua eka oma asunto, ja b) että tajusin alkaa kilpailuttamaan sopparia tässä kohden kun tuo lyhyt soppari tuntuu olevan tyrkyllä useammassa pankissa (6kk tarjosi jokainen, 3kk muut paitsi S-Pankki ja Aktia).

 

[dropadrop]

Hitas voi olla varsin hyvä sijoitus, jos tarkoituksena pitää kämppää niin pitkään että vapautuu sääntelystä. Hitas maksimi hinta myös nousee ajankuluessa ja varsinkin kun 90-luvun hitaksia rakennettiin paljon niin sieltä on odotettavissa myyntihinnan nousua.

Helsingissä hinta eroa hitaksen ja normaalin välillä voi olla esim 200 000ke. (ei hitas 70m2 550 000e- hitas 70m2 350 000e

Kyllä hitas maksimihinnat myös laskevat siinä missä nousevatkin. Raja seuraa tilastoja, jos asuntojen hinnat tippuvat 10% näin käy myös hitas maksimihinnoille.

Nuo eivät myöskään seuraa alueiden nousuja ja laskuja jonka vuoksi huonolla alueella on turha toivoa saavansa maksimihintaa. Varmaan paras tilanne on, jos saa alueelta joka on yleisesti arvostettu koska silloin hitas hinta ei välttämättä ole seurannut alueen yleistä kehitystä.

Ja ero voi kyllä helposti olla myös yli 200000 jos kämppä on kalliilla alueella. Jos vaikka alueella on 10000€ neliöhinnat voi hitas uudiskohde olla esim. 6000€/m2.

 

[Nomber]

Joo pitäisi osua tuolla 75 pinnan säännöllä ihan kohdilleen, katsotaan jos se sillä toteutuisi helpoiten. Nää on kyllä taas juttuja joita ei (muistaakseni) koulussa opetettu

Yhteisestä lainasta en osaa sanoa, mutta et voi ostaa toisen osuutta alihinnalla (sillä summalla mitä toinen on lainaa lyhentänyt ja pitää itselläsi sitten loppulainaa). Varainsiirtoveron joudut maksamaan siitä 50% osuudesta.

Käytännössä joudut ottamaan uuden lainan ja maksamaan sillä sitten exälle 50% ja hän maksaa tuolla rahalla oman vanhan lainansa pois ja pitää itse sen mitä yli jää. Tähän tosin saattaa tulla jotain koukeroita kun on yhteinen laina?

Tai toki saat maksaa 75% käyvästä arvosta, mutta miksi ihmeessä exä tuohon suostuisi?

 

[Kvarkki]

Otetaas esimerkki:
100 k€ lainaa (= ostohinta)
AP lyhentänyt 15 k€
EX lyhentänyt 5 k€

Tällöin lainaa jäljellä 80 k€. Ex siis tarvitse 40 k€ lainansa pois maksamiseen. Tuohon päälle EXn maksama 5 k€ eli 45 k€ voisi olla myyntihinta puolikkaalle. Joka on yli 75% käyvästä 100/2 k€ arvosta, joten verottaja ei puutu. Varainsiirtoveroa joutuu kuitenkin maksamaan vain myyntihinnasta eli mitä alemmaksi saa kikkailtua sen parempi. Toki sillä oletuksella, että ei sitten lähde myymään ennen kuin verovapaan myynnin aika täyttyy.

 

[mustajoki]

Joskus laskin, kun oli kaksi samankokoista rivaria vierekkäin myynnissä - toinen pari vuotta vanha, toinen 20 vuotta vanha (siis molemmat iässä ennen ensimmäistä suurempaa remppakierrosta) - että vanhemman asunnon pyyntihinta uudempaan verrattuna vastasi sitä, että asunnon hinta putoaisi ~1.5 %/vuosi. Vaihtelee varmasti markkinatilanteesta (Helsingin ylikuumenneet markkinat kun on muisto vain) ja mikrosijainnista riippuen, mutta jos nyt hihavakiona arvaisi että 1-2%/vuosi se kämpän arvo putoaa kulumisen johdosta alueen uudisrakennukseen nähden. Inflaatio yleensä sitten huolehtii siitä ettei nimellishinnat kuitenkaan laske vanhoissakaan kämpissä.

Voi ehkä ajatella, että Hitaksesta kalliilla alueella saa etua siitä, että hintaindeksit muodostuvat sekä uudehkoista, vanhemmista, että peruskorjatuista kämpistä, mutta oma kämppä vanhenee (ja siis menettää arvoaan) keskimäärin vuoden joka vuosi. Toinen etu tietenkin, että välittäjää ei välttämättä tarvita jos myyntihinta on aina == laskettu maksimihinta.

Jos peruskorjauksia ei tehdä, jossain vaiheessa tietty kämpän todellinen arvo saavuttaa maksimihinta-indeksin, eli 30 vuotta vanhasta hintasääntelystä vapautuneesta mutta huoltamattomasta Hitasista ei välttämättä saa parhaillakaan paikoilla niin suurta pikavoittoa kuin kuvitellaan.

 

[dropadrop]

Hitaksessa on mun nähdäkseni isoimmat edut:
- Voit saada kämpän mihin sulla ei olisi muuten varaa. Esim. meidän uuden taloyhtiön viereen tulee samaan aikaan lähes identtinen (paremmilla materiaaleilla) tavallinen kertostalo jossa se 90m2 kämppä maksaa 400000 enemmän (ilman tontin lunastusta). Ei meillä olisi siihen toivoakaan.
- Säätely tuottaa aina vääristymisiä jotka voivat olla hyödyksi tai haitaksi. Jos pääset hyötymään niin voitat. Esim. kun rajahinta konsepti syntyi meidän nykyisen kämpän saakin myydä 100000 kalliimmalla… Yön yli… Vastaavalla tavalla hitaksen poistuminen joillakin alueilla voi luoda samanlaisen pompun.

edit: lisätään nyt vielä etten itse ole erityisen suuri säätelyn fani. En myöskään pidä siitä että ”keskiluokan asuntoja hyville paikoille” on käytännössä lotto jossa muutama prosentti halukkaista voittaa (eikä edes tarvitse olla keskiluokkaa). Lisäksi teoriassa näitä tuetaan verorahoilla joka on järjetöntä. Kun järjestelmä kuitenkin on olemassa en näe syytä olla hyötymättä.

 

[JRan]

Otetaas esimerkki:
100 k€ lainaa (= ostohinta)
AP lyhentänyt 15 k€
EX lyhentänyt 5 k€

Tällöin lainaa jäljellä 80 k€. Ex siis tarvitse 40 k€ lainansa pois maksamiseen. Tuohon päälle EXn maksama 5 k€ eli 45 k€ voisi olla myyntihinta puolikkaalle. Joka on yli 75% käyvästä 100/2 k€ arvosta, joten verottaja ei puutu. Varainsiirtoveroa joutuu kuitenkin maksamaan vain myyntihinnasta eli mitä alemmaksi saa kikkailtua sen parempi. Toki sillä oletuksella, että ei sitten lähde myymään ennen kuin verovapaan myynnin aika täyttyy.

Juuri näin. Toki asiaa voidaan myös ajatella niin, että ex maksanut 5k€, niin hänen lainaa jäljellä 45k€, joka pitäisi kuitata. Luvut ei toki muutu tässä esimerkissä mutta todellisuus voi olla jotain muuta.

Mielestäni on hyvä muistaa että asunnon maksaminen ei aina ole ihan niin mustavalkoista, jokaisen on kuitenkin pakko myös elää jossain, joten se asuminen aina maksaa. Toisaalta tässäkin tapauksessa ex on voinut maksaa vastikkeen tai ruoat joten myöskään pelkkä raaka lainan lyhennys ei aina kerro koko totuutta.

Näissä kannattaa aina miettiä ennen asunnon ostoa ja lainan ottamista omistussuhteita, jos maksamisessa ei mene tasan. Silloin on helpompi myöhemmin sopia nämä. Myös jos yhdessä vaihtaa asuntoa isompaan/kalliimpaan, niin säästää yhden kalliimman varainsiirtoveron, jos uudessa asunnossa omistussuhde sen sallii.

Verovapauskaan ei liity tähän, jos ja kun mitään myyntivoittoa ei synny.

No toivotaan että tähän löytyy joku sopu ratkaisu ja kaikki on tyytyväisiä.

 

[iltanen]

Juuri näin. Toki asiaa voidaan myös ajatella niin, että ex maksanut 5k€, niin hänen lainaa jäljellä 45k€, joka pitäisi kuitata. Luvut ei toki muutu tässä esimerkissä mutta todellisuus voi olla jotain muuta.

Mielestäni on hyvä muistaa että asunnon maksaminen ei aina ole ihan niin mustavalkoista, jokaisen on kuitenkin pakko myös elää jossain, joten se asuminen aina maksaa. Toisaalta tässäkin tapauksessa ex on voinut maksaa vastikkeen tai ruoat joten myöskään pelkkä raaka lainan lyhennys ei aina kerro koko totuutta.

Näissä kannattaa aina miettiä ennen asunnon ostoa ja lainan ottamista omistussuhteita, jos maksamisessa ei mene tasan. Silloin on helpompi myöhemmin sopia nämä. Myös jos yhdessä vaihtaa asuntoa isompaan/kalliimpaan, niin säästää yhden kalliimman varainsiirtoveron, jos uudessa asunnossa omistussuhde sen sallii.

Verovapauskaan ei liity tähän, jos ja kun mitään myyntivoittoa ei synny.

No toivotaan että tähän löytyy joku sopu ratkaisu ja kaikki on tyytyväisiä.

Ihan mahdottoman hölmönä vinkkinä en pitäisi yhteisen "taloustilin" perustamista, josta maksetaan kaikki kiinteät kulut. Osuuksista pitää sitten vain sopia kulujen ja taloustilanteen mukaan.

Tämän pitäisi yksinkertaistaa aika paljon sitä, mitä kukakin on todellisuudessa maksanut. Itse ainakin kammoksun sitä tilannetta, että toinen maksaa lainaa ja toinen muita kuluja ja sitten ollaan siinä tilanteessa, että periaatteessa toinen on lyhennellyt lainaa ja toinen ei.

Mielestäni pankin olisi hyvä antaa jotkin epäviralliset ohjeet tuohon lyhentämiseen ja lainapapereihin olisi hyvä lisätä ehtoja erotilanteelle.