Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Täältä tuskin löytyy kovin montaa ihmistä joka olisi rakentanut taloa 90-luvun laman aikana kun korot oli päältä kymmentä prosenttia, mutta kysytään nyt kuitenkin:

Jos ja kun lainojen korot jatkavat nousuaan, pankkien myöntämä lainamäärä tulee pienenemään mikäli palkkatulot pysyvät samana. Tästä omakohtaisia kokemuksia kun tasan vuosi sitten kyseltiin asuntolainaa Puolassa pankeista, silloin 9000zl bruttotuloilla olisi saanut 600000zl lainaa (kun korot oli 2% + pankin marginaali 2%), nyt vastaavilla tuloilla lainamäärä tippunut puoleen eli 300000zl (korot 7% ja pankin marginaali 2%)

Kun lainaa ei saa enää yhtä paljoa kuin ennen, olettaisin että ihmiset alkavat katsomaan halvempia asuntoja joihin tuo lainamäärä riittäisi?

Käykö tässä siis niin että halpojen asuntojen hinnat tulevat nousemaan suhteellisen reippaasti (koska niistä aletaan tappelemaan isomman ostajakunnan kesken), mutta "kalliiden" asuntojen hinnat laskevat roimasti (koska niihin ei ihmisillä enää yksinkertaisesti ole varaa vaikka halua ostaa olisikin), onko tästä kenelläkään muistikuvia/tietoa kävikö juuri näin tuolloin 90-luvun lamavuosien aikana?
 
Mikä on kansan mielipide?
12kk Euribor tulee aina mutta jos saisi vaikka 6kk tai 3kk niin lienee aina parempi? Koska tulevaisuudessa jos korot laskee niin pääsee nopeammin toki kiinni.

6kk Euriboria hakisin mutta sitten on vielä korkokatto. Olen ajatellut sen osalta että turha ottaa jos saa pienemmän Euriborin ja lisäksi luotto on että tilanne vakautuu tässä. Vai korkokatto the juttu 10v?

Oletko jo kysynyt pankista tarjoukset? Kummasti helpottaa "järkeilyä" kun on luvut pöydällä. Vanhoille lainoille se marginaali kun joudutaan laskemaan uudelleen niin sekin tekee omansa viitekoron lisäksi.
 
Käykö tässä siis niin että halpojen asuntojen hinnat tulevat nousemaan suhteellisen reippaasti (koska niistä aletaan tappelemaan isomman ostajakunnan kesken), mutta "kalliiden" asuntojen hinnat laskevat roimasti (koska niihin ei ihmisillä enää yksinkertaisesti ole varaa vaikka halua ostaa olisikin), onko tästä kenelläkään muistikuvia/tietoa kävikö juuri näin tuolloin 90-luvun lamavuosien aikana?

Ongelma 90-luvulla oli enempi siinä että asuntoja pakkohuutokaupattiin, minkä johdosta pankinjohtajien kaverit tai muuten vaan henkilöt joilla oli rahaa saivat suhteessa halvalla, jopa "pilkkahintaan" asuntoja.

Itse näkisin nyt tulevaisuudessa luultavana ongelmana sen että uudet rakennukset missä hinta voi olla ties miten paljon mutta vasta esim. 5v päästä aletaan lyhentämään sitä yhtiölainaa voivat joutua tarkemman tarkastelun kohteeksi.

Nythän (jo pidempään) on ollut tilanne missä osa henkilöistä ostaa uuden asunnon, ottaa sen lainan ja lyhennysvapaat, ei lyhennä myöskään tuota yhtiölainaa ja asuu sen 2 vuotta minkä jälkeen myy asunnon voitolla ja toistaa kuviota.
Toinen ongelma on se että esim. miinuskorkojen aikaan otettu uusi laina mitä on nyt maksettu 5v ja päälle tulee nyt myös yhtiölaina mistä tarvisi oikeasti alkaa lyhentämäänkin sitä eikä vaan maksella korkoja => tälläiset ihmiset alkavat olla oikeasti ongelmissa varsinkin jos he eivät ole oikeasti tajunneet miten paljon heidän täytyy maksaa kuukaudessa kun kaikki lainat ja nousevat korot astuvat voimaan (mikä on nyt tapahtunut).

Eli uskoisin että halvemmat asunnot alkavat olla halutumpia nyt. Viimeistään kun pankit alkavat katsoa (mihin on ollut jo painetta) paitsi sitä lainanottajan omaa lainaa myös sen kohteen yhtiölainaa.

Asiasta on toki puhuttu jo aiemmin:

Hieman uudempaa juttua:
+
 
Viimeksi muokattu:
Mä oon kauhulla kattonu millä tahdilla uusia kerrostaloja tällekkin paikkakunnalle on rakennettu hinnat on aivan jäätävät. Mä en tajuu millä ne meinaa saada niihin asukkaita kun eihän kenelläkään ole varaa maksaa sellaisia summia betonikuutiosta..
 
Nykymarkkinoilla on merkittävin riski juuri noissa lähivuosina valmistuneissa tai kohtapuoliin valmistuvissa uudiskohteissa. En muista, oliko ennen (siis luokkaa 2000-luvun alku ja sitä ennen) yhtiölainoilla kikkailua, mutta nuo on sellaisia pommeja, joihin on hankalampi päästä ajatuksen kanssa kiinni kun puhutaan koko taloyhtiöstä eikä vain omasta osuudesta siinä.

Itse uskon, että asuntojen hintahaitari alkaa kasvukeskuksissa kaventumaan jonkin verran kun kalliimpia neliöitä on aiempaa harvemmalla vara ostaa. Muuttotappioalueella tilanne tuskin juuri muuttuu, ei ne talot ja asunnot ole tähänkään asti menneet kovin helpolla kaupaksi vaikka hinnat on hyvin alhaiset.
 
Nykymarkkinoilla on merkittävin riski juuri noissa lähivuosina valmistuneissa tai kohtapuoliin valmistuvissa uudiskohteissa. En muista, oliko ennen (siis luokkaa 2000-luvun alku ja sitä ennen) yhtiölainoilla kikkailua, mutta nuo on sellaisia pommeja, joihin on hankalampi päästä ajatuksen kanssa kiinni kun puhutaan koko taloyhtiöstä eikä vain omasta osuudesta siinä.

Itse uskon, että asuntojen hintahaitari alkaa kasvukeskuksissa kaventumaan jonkin verran kun kalliimpia neliöitä on aiempaa harvemmalla vara ostaa. Muuttotappioalueella tilanne tuskin juuri muuttuu, ei ne talot ja asunnot ole tähänkään asti menneet kovin helpolla kaupaksi vaikka hinnat on hyvin alhaiset.
Itse ostin ensimmäisen uudisasunnon 2006, seuraavan 2013 ja sitä seuraavan 2018. Mihinkään en jättänyt yhtiölainaa, mutta muutos oli samalla alueella pk-seudulla tänä aikana huikea. Ehkä verovähennys muutos vaikutti tähän, mutta 2006 kuudessa osakkeessa oli yhtiölainaa (osakkeita 42) ja 2013 vain minä ja kolme muuta maksettiin yhtiölainaa pois (osakkeita 26), 2018 en ole ihan varma, mutta kukaan muu ei ilmeisesti maksanut yhtiölainaa kokonaan pois sisäänmuutossa (osakkeita 33). Eli tosta voi pohtia sitä, että miten velkaisia taloyhtiöt on nykyään. Kuullut monta tarinaa näistä, jotka elää 2-3 vuotta yhtiölainan lyhennysvapailla asunnossa, jonka jälkeen asunto myydään hyvällä voitolla eteenpäin ja itse vaihdetaan seuraavaan. Eli monella ei välttämättä ole varaa edes siihen ensimmäiseen lyhennykseen, jos sitä joutuisi maksamaan.
 
Itse ostin ensimmäisen uudisasunnon 2006, seuraavan 2013 ja sitä seuraavan 2018. Mihinkään en jättänyt yhtiölainaa, mutta muutos oli samalla alueella pk-seudulla tänä aikana huikea. Ehkä verovähennys muutos vaikutti tähän, mutta 2006 kuudessa osakkeessa oli yhtiölainaa (osakkeita 42) ja 2013 vain minä ja kolme muuta maksettiin yhtiölainaa pois (osakkeita 26), 2018 en ole ihan varma, mutta kukaan muu ei ilmeisesti maksanut yhtiölainaa kokonaan pois sisäänmuutossa (osakkeita 33). Eli tosta voi pohtia sitä, että miten velkaisia taloyhtiöt on nykyään. Kuullut monta tarinaa näistä, jotka elää 2-3 vuotta yhtiölainan lyhennysvapailla asunnossa, jonka jälkeen asunto myydään hyvällä voitolla eteenpäin ja itse vaihdetaan seuraavaan. Eli monella ei välttämättä ole varaa edes siihen ensimmäiseen lyhennykseen, jos sitä joutuisi maksamaan.

Jos osakkeen itselleen ostaa niin senhän voi hoitaa kuten parhaaksi näkee. Asuntosijoittajat taitaa ainakin vielä hyötyä siitä yhtiölainasta niin se et miten niitä yhtiölainoja on jätetty ei oikeastaan kerro mitään.
 
Jos osakkeen itselleen ostaa niin senhän voi hoitaa kuten parhaaksi näkee. Asuntosijoittajat taitaa ainakin vielä hyötyä siitä yhtiölainasta niin se et miten niitä yhtiölainoja on jätetty ei oikeastaan kerro mitään.
Tottakai, ainoa mitä mietin että olisiko tilanne muuttunut niin, että 2006 sijoittajia ei ollut ostamassa asuntoja kerrostaloyhtiössä ja 2013 sijoittajat ostivat kaikki rivarikämpät naapurista.

Edit: niin lisättäköön, että siis oikeasti sijoittajat vs kodin ostajat olivat näissä hyvinkin samalla tavalla jakautunut. Molempia löytyi, mutta enemmän niitä, jotka olivat itselleen kodin ostanut. Ainakin sen perusteella, ketä yhtiökokouksissa oli ja pihoilla liikkui.
 
Viimeksi muokattu:
Sulla on vähän suuruusluokka hakusessa.

Palvelumaksut on perustapauksessa viisikymppiä vuodessa, bonuksia maksetaan näin asuntolainalliselle saman verran kuukaudessa (ja ensi vuonna vähän enemmän). Toki riippuu asiakkuudesta, mutta maksaahan tuolla jo jonkin vakuutuksen.
Ei ollenkaan. Kyllä mä tiedän tuon kupletin juonen hyvin tyytyväisenä ex-asiakkaana. Joka väliin ja paikkaan tunkevat noi bonuksensa "eduksi" ja laskevat ne moneen kertaan. Ensin on aavistuksen kovempi marginaali, kun "meillä nää bonukset kompensoi". 5 minuutin päästä "joo, vakuutus voi olla vähän kalliimpi, mutta bonuksen kompensoi", 10 minuutin päästä, "joo meillä on kk-maksut, mut bonukset kompensoi". Kaiken muun päälle kohtelu riippuu hyvin vahvasti siitäkin, mihin OP:n ja mihin virkailijalle on sattunut osumaan. Arvatenkin mulle tuli kirjaimellisesti rosvosektori, johonkin ketjuun täälläkin olen varmasti avautunut, että kirjalliset todisteet sovitusta tuli kovaan tarpeeseen.
 
Oletko jo kysynyt pankista tarjoukset? Kummasti helpottaa "järkeilyä" kun on luvut pöydällä. Vanhoille lainoille se marginaali kun joudutaan laskemaan uudelleen niin sekin tekee omansa viitekoron lisäksi.
Olen uusinut lainalupaukset ja pyysin nyt tarkan laskelman. Marginaalit oli vielä samat kuin kesällä.
 
Ei ollenkaan. Kyllä mä tiedän tuon kupletin juonen hyvin tyytyväisenä ex-asiakkaana. Joka väliin ja paikkaan tunkevat noi bonuksensa "eduksi" ja laskevat ne moneen kertaan. Ensin on aavistuksen kovempi marginaali, kun "meillä nää bonukset kompensoi". 5 minuutin päästä "joo, vakuutus voi olla vähän kalliimpi, mutta bonuksen kompensoi", 10 minuutin päästä, "joo meillä on kk-maksut, mut bonukset kompensoi". Kaiken muun päälle kohtelu riippuu hyvin vahvasti siitäkin, mihin OP:n ja mihin virkailijalle on sattunut osumaan. Arvatenkin mulle tuli kirjaimellisesti rosvosektori, johonkin ketjuun täälläkin olen varmasti avautunut, että kirjalliset todisteet sovitusta tuli kovaan tarpeeseen.
Joo noiden bonuksien takia menee kaikki hlv vaikeaksi. Vaikka ne kompensoi niin silti vakuutukset saa muualta halvemmalla.
 
Joo noiden bonuksien takia menee kaikki hlv vaikeaksi. Vaikka ne kompensoi niin silti vakuutukset saa muualta halvemmalla.
Kaikki vaikeus on suhteellista. OP:lta aina saatu aivan sama marginaali kuin toisessa parhaassa tarjouksessa. Viimeksi kuukausi takaperin OP myös tarjosi 3kk euriboria. Vakuutuksissa ollaan esimerkiksi aina autovakuutuksissa saatu todella kilpailukykyinen hinta ja usein jopa halvin hinta. Käytännössä joka toinen vuosi on voinut maksaa autovakuutukset kokonaan bonuksilla. Eli kun lainatarjous on OP:lla vähintään yhtä hyvä kuin se toiseksi paras niin ne bonukset on kaikki pelkkää plussaa. Itse ainakin olen säästänyt tonneja vuosien aikana noiden bonusten ansiosta.
 
Nykymarkkinoilla on merkittävin riski juuri noissa lähivuosina valmistuneissa tai kohtapuoliin valmistuvissa uudiskohteissa. En muista, oliko ennen (siis luokkaa 2000-luvun alku ja sitä ennen) yhtiölainoilla kikkailua, mutta nuo on sellaisia pommeja, joihin on hankalampi päästä ajatuksen kanssa kiinni kun puhutaan koko taloyhtiöstä eikä vain omasta osuudesta siinä.

Itse uskon, että asuntojen hintahaitari alkaa kasvukeskuksissa kaventumaan jonkin verran kun kalliimpia neliöitä on aiempaa harvemmalla vara ostaa. Muuttotappioalueella tilanne tuskin juuri muuttuu, ei ne talot ja asunnot ole tähänkään asti menneet kovin helpolla kaupaksi vaikka hinnat on hyvin alhaiset.
Hintahaitari ei pienene, mutta entistä pienempi osuus asunnoista nousee törkeän kalliiksi ja 2-tier asuntojen hintaero 1-tieriin kasvanee jos kuvailemasi skenaario toteutuu.

Top-1% ei köyhdy ainakaan pahasti, joten heidän kämppänsä pitävät pintansa, mutta ne 50k-miljonäärien kämpät saattavat kärsiä kun ostajaporukan maksukyky kyntää.
 
Kyllähän se etu on etu, jos sen aidosti saa, mutta ainakin mulla ei koskaan tullut tilannetta, joss etu olisi ollut lähellekään aito. Kuten sanottu, siinä kohtaa arpa on heitetty, kun OP:lta lävähtää se asiakaspalvelija allokoiduksi. Pankin vaihto tapahtui helpommin kuin olisin päässyt siitä "huonomuistisesta" virkailijasta eroon vaikka kaksi kertaa käsi oli jäänyt purkissa jo kiinni. Pankinjohtaja lässytti, että josko nyt kuitenkin vielä pidettäis sama virkailija. Tiedä sitten miksi, liekö ollut pankin ainut siinä sivukonttorissa.

Op:n vakuutukset jäi tuon episodin jälkeen siihen saakka, kunnes tuli uus vakuutusvirkailija, joka ensitöikseen äkkäs kotivakuutuksessa hinnan tuplaavan "virheen". Jäi vähän epäselväksi miksi olis pitänyt maksa tuplahinta siitä, että lisäävät vakuutuskirjaan lauseen, että vakuutus ei kata käyttöiän ylittäneitä putkia. Kelatäti-ilmiönä ei tietysti myöntänyt omaa virhettään ja kuulemma vain valehtelemalla olin saanut edellisen vakuutuksen. Kirjallinen pyyntö oli ollut "kotivakuutus ilman että vuodot on vakuutettu".
 
Kuullut monta tarinaa näistä, jotka elää 2-3 vuotta yhtiölainan lyhennysvapailla asunnossa, jonka jälkeen asunto myydään hyvällä voitolla eteenpäin ja itse vaihdetaan seuraavaan. Eli monella ei välttämättä ole varaa edes siihen ensimmäiseen lyhennykseen, jos sitä joutuisi maksamaan.
Miten tästä voi päätellä yhtään mitään siitä, että paljonko on varaa mihinkin?

Jos joku hyvin tienaava flippaa kämppiä sivuhommana tienaten 25k ylimääräistä verottomina myyntivoittoina 2-3v välein, niin eiköhän se lähinnä kerro että säästöön kertyy ihan älyttömästi enemmän?
 
Kaikki vaikeus on suhteellista. OP:lta aina saatu aivan sama marginaali kuin toisessa parhaassa tarjouksessa. Viimeksi kuukausi takaperin OP myös tarjosi 3kk euriboria. Vakuutuksissa ollaan esimerkiksi aina autovakuutuksissa saatu todella kilpailukykyinen hinta ja usein jopa halvin hinta. Käytännössä joka toinen vuosi on voinut maksaa autovakuutukset kokonaan bonuksilla. Eli kun lainatarjous on OP:lla vähintään yhtä hyvä kuin se toiseksi paras niin ne bonukset on kaikki pelkkää plussaa. Itse ainakin olen säästänyt tonneja vuosien aikana noiden bonusten ansiosta.
Tilanne voi olla eri nyt kun isompi laina kyseessä ja isommat bonukset.
Pitää tässä katsoa vielä läpi laskevatko euriboria, mieluusti ottaisin 3kk euriborinkin mutta kun mitään ei vaan tapahdu vkl aikana.
 
Miten tästä voi päätellä yhtään mitään siitä, että paljonko on varaa mihinkin?

Jos joku hyvin tienaava flippaa kämppiä sivuhommana tienaten 25k ylimääräistä verottomina myyntivoittoina 2-3v välein, niin eiköhän se lähinnä kerro että säästöön kertyy ihan älyttömästi enemmän?
Niin siis siitä voi päätellä jos joku asian kertoo, eli jos joku sanoo, että ei ole varaa maksaa yhtäkään lyhennystä, vaan on pakko myydä asunto ennen kuin lyhennykset alkavat pyöriä.
 
Niin siis siitä voi päätellä jos joku asian kertoo, eli jos joku sanoo, että ei ole varaa maksaa yhtäkään lyhennystä, vaan on pakko myydä asunto ennen kuin lyhennykset alkavat pyöriä.

Kuulostaa kyllä "elämänhallinta hukassa" -tapaukselta jos 2-3v lyhennysvapaiden aikana ei ole jäänyt mitään säästöön.
 
Kuulostaa kyllä "elämänhallinta hukassa" -tapaukselta jos 2-3v lyhennysvapaiden aikana ei ole jäänyt mitään säästöön.

Täällä missä itse asun pk-seudulla niin vaikka ens vuonna valmistuvan 80 neliöisen kerrostalokämpän kokonaisvastike lyhennysvapaiden jälkeen on 1500€/kk, tuohon vielä asuntolainan lyhennykset päälle niin ei jokanen normipulliainen kyllä tuota pysty maksamaan jos tahtoo elääkin. Et kerkee parissa vuodessa kovin monta vastiketta säästämään..
 
Kuulostaa kyllä "elämänhallinta hukassa" -tapaukselta jos 2-3v lyhennysvapaiden aikana ei ole jäänyt mitään säästöön.
Juuri näin, elämänhallinta hukassa todellakin ja sitten kun näitä asuu, vaikka 10-20 naapureina, niin alkaa itsellä olemaan vähän tukalat paikat jos olet maksanut kämpän velattomaksi tällaisesta yhtiöstä.

Täällä missä itse asun pk-seudulla niin vaikka ens vuonna valmistuvan 80 neliöisen kerrostalokämpän kokonaisvastike lyhennysvapaiden jälkeen on 1500€/kk, tuohon vielä asuntolainan lyhennykset päälle niin ei jokanen normipulliainen kyllä tuota pysty maksamaan jos tahtoo elääkin. Et kerkee parissa vuodessa kovin monta vastiketta säästämään..
Niin ja nämä laskelmat kannattaa huolella tarkastaa oikeilla koroilla, eli yleensä nämä summat on ilmoitettu koroilla jotka on katsottu sillä hetkellä, kun rakentaminen on aloitettu (tai muuten vaan rakennuttajalle hyvän näköisillä koroilla). Eli todellisuus voi olla vielä paljon karumpi, kun alkaa maksamaan korkoja ja vielä pahempi, kun lyhennykset alkavat. Kannattaa siis todellakin pohtia, että mistä nämä summat tulee ja tehdä se 6% stressitesti itse.

Rakennuttajallahan ei varsinaisesti mitään velvollisuuksia ole tämän suhteen. Heidän ei tarvitse muuta kuin kertoa, että mikä on lainan määrä ja millä ehdoilla se on myönnetty. Hehän ei tietenkään ole pankki, eikä lainan myöntäjä, joten heitä ei kiinnosta tippaakaan onko ostajalla kompetenssia maksaa muuta kuin kauppahinta. Sen voi pahimmillaan kuitata, vaikka vakuudettomalla lainalla. Joten jos ostaja ei näe muuta kuin nämä 1500€/kk summat, niin yllätyksiä varmasti tulee korkojen noustessa, kun todellinen summa onkin 2300€/kk tai 2900€/kk. Mikä monelle varmasti nyt kävi, jotka ostivat tällaisen kohteen nollakoroilla ja tavasivat näitä summia myynti-ilmoituksista. Uskon, että tämän ketjun keskustelijat eivät ole niitä. Tosielämässä näitä on kuitenkin hämmästyttävän paljon, joille tulee yllätyksenä, että myyntiesitteessä mainittu "hinta" tuplaantui. Äläkä naura, se voi olla naapurisi.

Kyllähän siinä tosiaan tulot saa olla aika kovat jos aikoo maksaa tämän + mahdollisen lainan myyntihinnasta + autolainan + muut asumiseen liittyvät menot (sähköt, vedet) + vaikka 4 ihmisen ruoat sekä muun elämisen jne.

Edit: ja jos jollekin jäi epäselväksi niin olen istunut taloyhtiön kokouksessa, jossa eräs eläkeläinen sanoi, että on huolissaan tilanteestaan, kun rahat ei riitä niihin alkaviin lyhennyksiin, jonka jälkeen pari muuta sanoi, että sama homma. Tällöin elettiin vielä nollakorkojen aikaa. Itsellä tuli siinä sellainen olo, että pitääkin saada asunto myyntiin heti. Onneksi ei tarvitse istua samassa porukassa, kun taloyhtiönhallitus on ilmoittanut uudet "summat" koron nostojen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Edit: ja jos jollekin jäi epäselväksi niin olen istunut taloyhtiön kokouksessa, jossa eräs eläkeläinen sanoi, että on huolissaan tilanteestaan, kun rahat ei riitä niihin alkaviin lyhennyksiin, jonka jälkeen pari muuta sanoi, että sama homma. Tällöin elettiin vielä nollakorkojen aikaa. Itsellä tuli siinä sellainen olo, että pitääkin saada asunto myyntiin heti. Onneksi ei tarvitse istua samassa porukassa, kun taloyhtiönhallitus on ilmoittanut uudet "summat" koron nostojen jälkeen.

Kuinka nollat taulussa ihmiset ostaa elämänsä kalleimpia hankintoja?
 
Kuinka nollat taulussa ihmiset ostaa elämänsä kalleimpia hankintoja?
Monet osakkeenomistajat eivät edes hahmota koko asunto-osakeyhtiön ideaa, kts. esim. tuore Hesarin artikkeli. Oma edesmennyt mummoni asui kolmisen vuosikymmentä osakeasunnossaan, ja silti puhui vastikkeesta aina vuokrana.

Eli vastauksena kysymykseesi: parasta kun et mieti asiaa, joskus tietämättömyys on voimaa ja mielenterveyttä.
 
Monet osakkeenomistajat eivät edes hahmota koko asunto-osakeyhtiön ideaa, kts. esim. tuore Hesarin artikkeli. Oma edesmennyt mummoni asui kolmisen vuosikymmentä osakeasunnossaan, ja silti puhui vastikkeesta aina vuokrana.

Eli vastauksena kysymykseesi: parasta kun et mieti asiaa, joskus tietämättömyys on voimaa ja mielenterveyttä.
Eipä tuo vastikkeesta vuokrana puhuminen tarkoita suoraan sitä ettei olisi ymmärtänyt. Vanhemmat sukupolvet käyttivät yleisesti sanaa vuokra vastikkeesta ja epäilenkin että koko vastike on jotain uudissanastoa mikä on tullut sittemmin. Sillä nyt ei ole juuri väliä puhuuko vuokrasta vai vastikkeesta. Käytännössä vuokralaiset maksavat vuokranantajan vastikkeet.
 
Kuinka nollat taulussa ihmiset ostaa elämänsä kalleimpia hankintoja?

Yllättävän moni perustelee päätöksen luokkaan "vaimo tykkäsi kodinhoitohuoneesta / keittiöstä" ja ottaa sen suurimman lainan mitä saa laskien että pystyy juuri ja juuri sen maksamaan tajuamatta ollenkaan että siinä ei osteta vaan "seiniä" vaan monesti osakkeita yhtiöstä. Sitten yllätytään kun joskus saadaan selville että pelkkä kuukausittainen hoitovastike ei olekaan se ainoa maksu pankista otetun lainan lisäksi.

Lisäksi monelle ei oikeasti ole selvinnyt miksi se uusi asunto olisikin "halvempi" kuin käytännössä kaikki muut pienemmät ja halvemmat asunnot ympäristöstä (koska siinä on jopa 70% taloyhtiölainaa tai entinen omistaja ei ole maksanut edes hoitovastikkeita joten ne odottavat uutta omistajaa tai kiinteistöä ollaan kohta purkamassa ja siksi vastike on todella halpa samaten osake). Saati seikkoja kuten kuuluuko autopaikka, varastotila hintaan. Miten esim. tupakointi, saako vieraat parkita mihin, paljonko lisää hintaa tulee jos maan ostaa ja kuinka pian se pitäisi päättää jne. Eli edes sellaisia seikkoja kuten yhtiöjärjestys ei välttämättä lueta, yhtiökokouksiin ei osallistuta, isännöitsijätodistusta ei katsoja tms.

Pahimmillaan siis ostetaan ehkä se asunto edes siellä käymättä sen netistä nähdyn esitteen mukaan tai sitten käydään kerran ja kun vaimo ihastuu paikkaan ostetaan se heti kun pankistakin on jo saatu lainalupaus.
 
Kuinka nollat taulussa ihmiset ostaa elämänsä kalleimpia hankintoja?
Eivätkä ole kiinnostuneita, kuinka omaisuudesta pidetään huolta. Eli eivät osallistu yhtiökokouksiin tai halua hallitukseen.

Itse topiciin liittyen. Juuri tähän korkojen nousuun tuli vaihdettua kämppää. Väliaikaislainalla uusi asunto alle ja vanha asunto myyntiin. Vanha kaupaksi ~6vko:ssa Helsingin postinumerolla ja saatiin se mitä haluttiin. Keskivertoa hieman nopeammin kauppa, kun vertaa muihin myytyihin asuntohin yhtiössä. (pl korona-aika).

Koko myyntiajan asunnosta oli kiinnostuneita tasaisesti, mutta tarjouksia tuli lopulta vain yksi. Ja tämä siis hyväksyttiin myös. Välillä tuli kyllä mieleen, että mitenhän tässä käy.

Aika pitkään (1,5v) tulikin sopivaa asuntoa etsittyä vähemmän ja enemmän aktiivisesti. Lainalupausta muutaman kerran uusittua ja vähän viilattua tuossa välissä.
 
Muistelin täällä lukeneeni, että ASP-lainassa pitäisi olla lakisääteisesti matalampi marginaali kuin normaalissa asuntolainassa. Kuinkahan sidoksissa tuo marginaali on vallitseviin tilanteisiin?

Keväällä saatu lainatarjous (140 000) ja kesällä uusittu lainatarjous(en ole varma oliko tässä 120 000 vai sama 140 000) oli 0,65 marginaalilla. Olin pari päivää sitten pyytänyt pankilta 120 000 euron ASP-lainatarjousta, jonka saimme tänään, samalla 0,65 marginaalilla.

Onko tuo 20 000 euron ero sellainen, jolla pankki selittää saman marginaalin lainoihin?

Huomenna pääsee toki suoraan puhelimessa kysymään asiaa, kun teimme ostotarjouksen rivarista(kylppäri ja koko kämppä on onneksi tehty n. 20v sitten, eikä alkuperäinen 80-luvulta) ja myyjä hyväksyi sen, ja huomiseksi saatiin puhelintapaaminen pankin kanssa.
 
Onko muilla tullu hirvee ahdistus kun oma ostotarjous hieman yllättäen meneekin läpi? Tarjosin mielestäni reilusti alakanttiin, ja sitten se hyväksyttiin. Koskaan aiemmin en ole ollut velkaa ja yhtäkkiä tuntuu kuin olisin vanki.
 
Tapahtuu ihan sama jo kympin tuotteesta huutokaupassakin, jos lähtee "liian halvalla" niin pakosti sitä alkaa miettimään että tuliko sittekin maksettua liikaa, miksei kukaan muu tarjonnut tästä enempää :confused:
 
Onko muilla tullu hirvee ahdistus kun oma ostotarjous hieman yllättäen meneekin läpi? Tarjosin mielestäni reilusti alakanttiin, ja sitten se hyväksyttiin. Koskaan aiemmin en ole ollut velkaa ja yhtäkkiä tuntuu kuin olisin vanki.

Onko kyseessä oma vai sijoitusasunto? Sijoitusasunnon kohdalla olisin kyllä ihan fiiliksissä, oman asunnon osalta en osaa sanoa...
 
Onko muilla tullu hirvee ahdistus kun oma ostotarjous hieman yllättäen meneekin läpi? Tarjosin mielestäni reilusti alakanttiin, ja sitten se hyväksyttiin. Koskaan aiemmin en ole ollut velkaa ja yhtäkkiä tuntuu kuin olisin vanki.

Mä näin uudessa ensiasunnossa painajaisia ties mistä tulipaloista ja vesivahingoista joka yö ekat pari viikkoa. :lol: Kaupantekohetkestä oli reilu puoli vuotta muuttoon ja tiesin jo muuttohetkellä tehneeni hyvät kaupat, kun seurasi miten hinnat olivat nousseet vastaavissa asunnoissa aivan hemmetisti, mutta silti.

Oli kyllä elämäni kauhein ostokrapula, mutta kyllä se siitä helpotti :thumbsup:
 
Kuinka nollat taulussa ihmiset ostaa elämänsä kalleimpia hankintoja?
Äläs muuta sano. Muutama muukin tarina löytyy, missä uudisasunto on ostettu täysin ilman mitään järjellistä suunnitelmaa. Yhden työkaverin ex-vaimo sai vähän reilun myyntihinnan verran käteistä erossa jolla hän osti asunnon. Kysyin ihan mielenkiinnosta, että mites ex-vaimosi pystyy hoitamaan yhtiölainan niin ei ollut kuulemma muuta miettinyt, kun että pärjää just vuodet, kun on lyhennysvapaata. Kuulostaa kyllä aika holtittomalta, etenkin kun nyt jo pelkät korot on ihan uusissa lukemissa. Voi vaan kuvitella, että minkälainen joukko näitä ihmisiä kyykkää taloudellisesti, kun yhtiölainaa saattaa olla kuitenkin helposti 150-300k€ pk-seudulla pienemmissäkin asunnoissa. Pelkkä korkojen maksu alkaa tekemään niille tiukkaa prosenttien koroilla, jotka on laskenut rahansa marginaalien mukaan.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Nythän taitaa jopa pankkien omat viitekorot olla ihan houkuttelevia?

Samaa olen katsellut, esim. Nordean Prime 1.7%. Vaikea vain ennustaa nouseeko rajusti lisää lähitulevaisuudessa vai ei.. Vaihto sallittu ilman muutoksia marginaaliin, ainakin tuohon suuntaan tiedä sitten miten takaisinpäin.
 
Samaa olen katsellut, esim. Nordean Prime 1.7%. Vaikea vain ennustaa nouseeko rajusti lisää lähitulevaisuudessa vai ei.. Vaihto sallittu ilman muutoksia marginaaliin, ainakin tuohon suuntaan tiedä sitten miten takaisinpäin.
Itse vaihtaisin tuohon ja jos se joskus nousee, vaihtaisin takaisin markkinakorkoon. Onnistuu yleensä minimaalisin kuluin. Ja jos oma pankki nikottelee, vaihtaa pankkia. Tuolla säästää isossa lainassa helposti jopa tuhansia euroja vaikka Prime korko pysyisi matalana vain kuukausia.
 
Samaa olen katsellut, esim. Nordean Prime 1.7%. Vaikea vain ennustaa nouseeko rajusti lisää lähitulevaisuudessa vai ei.. Vaihto sallittu ilman muutoksia marginaaliin, ainakin tuohon suuntaan tiedä sitten miten takaisinpäin.
Periaatteessa seuraavat markkinakorkoja, mutta asiakkaan riskinä on se, että pankki voi itsenäisesti päättää koron suuruuden "milloin hyvänsä". Pankkien talletuskorot on monesti sidottu samaiseen Primeen, joten överiksi eivät voi kuitenkaan korkoa nostaa.

Viimeisen 10 vuoden aikana Primet ovat olleet huonoja, koska eivät ole menneet miinukselle toisin kuin Euriborit
 
Meillä on tontti plakkarissa, joten asunnon rakennuttaminen ja sitä kautta lainat ym. on edessä.

Pikkasen nykytilanne huomioon ottaen ahdistaa tällä hetkellä aloittaa rakentamista ja lainojen ottamista. Rakentaminenhan alkaisi aikaisintaan keväällä, jolloin suurimmat lainatkin ovat vasta nostettava, joten korkotilanne saattaa hieman siihen mennessä helpottaakin.

Periaatteessa lainasumma kahdelle suht keskituloiselle lapsettomalle (vielä) ihmiselle pitäisi olla ihan toteutettavissa. Varsinkin, kun kyseessä on ensiasunto ja ASP-tileillekin ollaan onnistuttu säästämään rahaa.

Jonkun verran on yrittänyt ajatella niin, että tämä nykyinen maailmantilanne on ohimenevää ja että toisaalta kyllä niitä talouskriisejä varmasti tulee muutenkin mahtumaan siihen +25 vuoden laina-aikaan.

Onko muita ollut samassa tilanteessa ja miten olette asiaa järkeillyt? Lisäksi onko vinkkejä miten lähteä asuntolainaneuvotteluihin? Kannattaisiko yrittää laina sitoa lyhyempään euriboriin, jos mahdollista tai pankin omaan Prime-korkoon, jos on mahdollista jälkikäteen edullisesti muuttaa korkoa?
 
Meillä on tontti plakkarissa, joten asunnon rakennuttaminen ja sitä kautta lainat ym. on edessä.

Pikkasen nykytilanne huomioon ottaen ahdistaa tällä hetkellä aloittaa rakentamista ja lainojen ottamista. Rakentaminenhan alkaisi aikaisintaan keväällä, jolloin suurimmat lainatkin ovat vasta nostettava, joten korkotilanne saattaa hieman siihen mennessä helpottaakin.

Periaatteessa lainasumma kahdelle suht keskituloiselle lapsettomalle (vielä) ihmiselle pitäisi olla ihan toteutettavissa. Varsinkin, kun kyseessä on ensiasunto ja ASP-tileillekin ollaan onnistuttu säästämään rahaa.

Jonkun verran on yrittänyt ajatella niin, että tämä nykyinen maailmantilanne on ohimenevää ja että toisaalta kyllä niitä talouskriisejä varmasti tulee muutenkin mahtumaan siihen +25 vuoden laina-aikaan.

Onko muita ollut samassa tilanteessa ja miten olette asiaa järkeillyt? Lisäksi onko vinkkejä miten lähteä asuntolainaneuvotteluihin? Kannattaisiko yrittää laina sitoa lyhyempään euriboriin, jos mahdollista tai pankin omaan Prime-korkoon, jos on mahdollista jälkikäteen edullisesti muuttaa korkoa?

Se, minkälaisen lainan voi saada, voi itsekin selvittää etukäteen, eikä sitä tarvitse pankista selvittää. Stressitestin läpäisee sillä, että talouden kuukauden nettotuloista ei mene yli 40% lainan lyhennykseen ja korkoon, joka lasketaan 25 vuoden laina-ajalla ja 6 % korolla. Sen lisäksi pankissa käydään läpi teidän taloudellinen tilanne ns. maksuvaralaskelmalla, jossa otetaan huomioon kaikki säännölliset palkka- ja pääomatulot (useimpia tukia, bonuksia, kilometrikorvauksia yms. ei tähän lasketa), joista vähennetään kuukausittaiset menot. Sen perusteella pankki arvioi teidän maksukykyä. Pankki ei tosin tee tuota laskelmaa aivan realistisilla luvuilla, vaan siellä saatetaan joitakin kuluja laskea isommiksi kuin ne oikeasti sillä hetkellä ovat.

Isompi murhe tällä hetkellä on rakentamisen kustannusinflaatio ja sen myötä pankki voi vaatia aiempaa suurempaa ylitysvaraa budjettiin. Lisäksi omarahoitusvaateet ovat ainakin joissakin pankeissa kasvaneet tai korvaavana toimenpiteenä vaaditaan vakavarasia takaajia ja/tai kuranttia pantattavaa omaisuutta.

Jos budjetti on laadittu realistisesti ja ammattilaisen avulla (pankki käytännössä edellyttää vastaavan työnjohtajan taikka talotoimittajan edustajan laatimaa kustannusarviota), eikä budjettia ole laskettu äärimmilleen, isoja ongelmia ei pitäisi olla. Toki jos oma tai puolison työpaikka on ns. suhdanneherkällä alalla taikka työsuhde ei ole toistaiseksi voimassaoleva, voi se näkyä marginaalia kohottavana tekijänä taikka pankki haluaa hieman tinkiä pyydetystä lainamäärästä.
 
Vapaa-ajan asunnon laina pitäisi nostaa Nordeasta ensi viikolla. Vieläkin arvon tuota lainan viitekorkoa johon sitoa laina. Laina kohtuu suuri . Vaihtoehdot ovat seuraavat:

- Euribor 12 kk, marginaali 0,77 %
- Euribor 6 kk, marginaali 0,97 %
- Euribor 3kk, marginaali 1,07 %

Minkä edellä mainituista vaihtoehdoista, juuri sinä ottaisit?
 
Vapaa-ajan asunnon laina pitäisi nostaa Nordeasta ensi viikolla. Vieläkin arvon tuota lainan viitekorkoa johon sitoa laina. Laina kohtuu suuri . Vaihtoehdot ovat seuraavat:

- Euribor 12 kk, marginaali 0,77 %
- Euribor 6 kk, marginaali 0,97 %
- Euribor 3kk, marginaali 1,07 %

Minkä edellä mainituista vaihtoehdoista, juuri sinä ottaisit?
3kk. Marginaaia neuvottelisin alemmas kun esim puolisen vuotta sujuvasti lyhennellyt jos ei heti kättelyssä onnistu.
 
Vapaa-ajan asunnon laina pitäisi nostaa Nordeasta ensi viikolla. Vieläkin arvon tuota lainan viitekorkoa johon sitoa laina. Laina kohtuu suuri . Vaihtoehdot ovat seuraavat:

- Euribor 12 kk, marginaali 0,77 %
- Euribor 6 kk, marginaali 0,97 %
- Euribor 3kk, marginaali 1,07 %

Minkä edellä mainituista vaihtoehdoista, juuri sinä ottaisit?
3 ja 12 kk:n Euroborin ero on tänään n. 1 %-yksikkö. Marginaalien ero syö siitä 0.3 eli 12 kk:n korko on tänään vain 0.7 % kalliimpi kuin 3 kk korko. Ottaisin varmaan 12 kk Euroborin, koska on aika todennäköistä että 3-6 kk:n aikana korot nousevat vähintään sen 0.7 % ja sitten ei tarvitse stressata koko ajan.
 
Vapaa-ajan asunnon laina pitäisi nostaa Nordeasta ensi viikolla. Vieläkin arvon tuota lainan viitekorkoa johon sitoa laina. Laina kohtuu suuri . Vaihtoehdot ovat seuraavat:

- Euribor 12 kk, marginaali 0,77 %
- Euribor 6 kk, marginaali 0,97 %
- Euribor 3kk, marginaali 1,07 %

Minkä edellä mainituista vaihtoehdoista, juuri sinä ottaisit?

En mitään näistä...12kk euribor ja vaihdattaisin sen Nordean omaan viitekorkoon.
 
3 ja 12 kk:n Euroborin ero on tänään n. 1 %-yksikkö. Marginaalien ero syö siitä 0.3 eli 12 kk:n korko on tänään vain 0.7 % kalliimpi kuin 3 kk korko. Ottaisin varmaan 12 kk Euroborin, koska on aika todennäköistä että 3-6 kk:n aikana korot nousevat vähintään sen 0.7 % ja sitten ei tarvitse stressata koko ajan.

Umm, tuo on varmaan totta tässä lyhyellä tähtäimellä mutta jos miettii seuraavaa 25 vuoden aikajanaa (jonka pituinen laina luultavimmin on) niin itse miettisin että lähes aina pitkällä tähtäimellä mitä lyhyempi euribor kyseessä sen pienempi korko on ollut. Eli ottaisin sen 3kk.

Toki teoriassa korot voivat nousta jatkuvasti seuraavat 25 vuotta mutta jotenkin epäilen tätä raskaasti, koska se johtaisi niin suureen määrään henkilökohtaisia ja yritysten konkursseja että valtiot eivät selviäisi siitä. Joten uskoisin että tilanne tulee tasaantumaan, mistä seuraa taas se että mitä lyhyempi euribor on kyseessä sen edullisempi se on ottajalleen.
 
Umm, tuo on varmaan totta tässä lyhyellä tähtäimellä mutta jos miettii seuraavaa 25 vuoden aikajanaa (jonka pituinen laina luultavimmin on) niin itse miettisin että lähes aina pitkällä tähtäimellä mitä lyhyempi euribor kyseessä sen pienempi korko on ollut. Eli ottaisin sen 3kk.

Toki teoriassa korot voivat nousta jatkuvasti seuraavat 25 vuotta mutta jotenkin epäilen tätä raskaasti, koska se johtaisi niin suureen määrään henkilökohtaisia ja yritysten konkursseja että valtiot eivät selviäisi siitä. Joten uskoisin että tilanne tulee tasaantumaan, mistä seuraa taas se että mitä lyhyempi euribor on kyseessä sen edullisempi se on ottajalleen.
Ei se, että lyhyt korko olisi ollut yleensä pienempi kuin pidempi korko merkitse että lyhyt korko olisi parempi. Koska kyseessä on korko tietyllä ajanhetkellä.
Ajatellaan vaikka, että laina olisi 100 000 €, ja 3 kk korko ja 12 kk korko käyttäytyisivät seuraavasti:

Nyt: 2.0 % vs 2.7 %
3 kk kuluttua 2.5 % vs 3.2 %
6 kk kuluttua 3.0 % vs 3.7 %
9 kk kuluttua 3.5 % vs 4.2 %

12 kk kuluttua pitkän koron valinnut olisi maksanut korkoja yhteensä 2700 € (koko ajalta sama 2.7 %). Lyhyen koron valinnut olisi maksanut ensimmäiseltä 3 kuukaudelta 2000/4 = 500 €, kuukausilta 3-6 2500/4 = 625 €, kuukausilta 6-9 3000/4 = 750 € ja kuukausilta 9-12 3500/4 = 875 €, eli yhteensä 2750 €.

Tuossa nyt vain yksi esimerkki tilanteesta, jossa lyhyt korko olisi koko ajan 0.7 %-yksikköä matalampi, mutta silti lyhyen koron valinnut päätyy maksamaan enemmän. Lopputulos riippuu tietenkin aivan siitä miten korot kehittyvät yleensä. Tuossa esimerkissä nyt olisi 1.5 %:n nousu 9 kuukauden aikana. Onko se paljon vai vähän, siitä voi olla montaa mieltä. Kolmen kuukauden Euribor oli kesäkuussa nollan tuntumassa ja nyt lokakuussa n. 1.4 %. Jos korkojen nousu taittuisi vaikka puolessa vuodessa, lyhyt korko olisi todennäköisesti parempi. Jos taittuisi vasta myöhemmin, pitkä korko parempi.
 
Ei se, että lyhyt korko olisi ollut yleensä pienempi kuin pidempi korko merkitse että lyhyt korko olisi parempi.

Harmillisesti netistä on hävinny hyvä sivu, jossa tää oli mieitty huolellisesti. Vielä se onneksi löytyy Wayback machinesta (tosin laskuri ei taida toimia):


Lyhyt vastaus: Jos tehdään vertailu, jossa ovat mukana kahdentoista, kolmen ja yhden kuukauden Euribor-viitekorot, niin edullisin on lyhin eli yhden kuukauden Euribor.

Tuolla on toki myös pidempi vastaus siihen miksi yleensä pidempi viitekorko on kalliimpi. Laskurilla pystyi katsomaan noita ajanjaksoja joilla pidempi viitekorko oli voittanut ja ne oli pieni vähemmistö. Itse näen, että pidemmällä viitekorolla on pelaamista huonoilla korteilla. Tässä ne huonot kortit on siis lähtökohtaisesti korkeampi korko paitsi jos tuleekin yllättävä suora eli korontarkistuspäivät osuu kohdalleen.Yleensä siinä häviää.

Pidempiä viitekorkorkoja kannattaa suosia vain, jos ei siedä koron tiheää vaihtelua ja on valmis maksamaan siitä. Ellei toki muuten saa pankilta hyvää diiliä. Tuota vanhaa sivustoa voi kritisoida historiallisen datan vähyydestä, mutta tuskin tämän asian perusteet ovat muuttuneet. Mennyt ei tietenkään ole tae tulevasta, mutta on se parempi ohjenuora kuin omat spekulaatiot korkojen kehittymisestä.
 
Harmillisesti netistä on hävinny hyvä sivu, jossa tää oli mieitty huolellisesti. Vielä se onneksi löytyy Wayback machinesta (tosin laskuri ei taida toimia):




Tuolla on toki myös pidempi vastaus siihen miksi yleensä pidempi viitekorko on kalliimpi. Laskurilla pystyi katsomaan noita ajanjaksoja joilla pidempi viitekorko oli voittanut ja ne oli pieni vähemmistö. Itse näen, että pidemmällä viitekorolla on pelaamista huonoilla korteilla. Tässä ne huonot kortit on siis lähtökohtaisesti korkeampi korko paitsi jos tuleekin yllättävä suora eli korontarkistuspäivät osuu kohdalleen.Yleensä siinä häviää.

Pidempiä viitekorkorkoja kannattaa suosia vain, jos ei siedä koron tiheää vaihtelua ja on valmis maksamaan siitä. Ellei toki muuten saa pankilta hyvää diiliä. Tuota vanhaa sivustoa voi kritisoida historiallisen datan vähyydestä, mutta tuskin tämän asian perusteet ovat muuttuneet. Mennyt ei tietenkään ole tae tulevasta, mutta on se parempi ohjenuora kuin omat spekulaatiot korkojen kehittymisestä.
Kyllähän se on aika perusasia, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Koskee niin osakkeita kuin korkojakin. Toinen tosiasia on se että pitkä korko vähentää koron nousun tuomaa riskiä ja helpottaa oman talouden ennakoitavuutta. Siitä voi ajatella myös maksavansa hieman.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
295 972
Viestejä
5 058 300
Jäsenet
81 012
Uusin jäsen
Vislami

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom