- Liittynyt
- 13.06.2019
- Viestejä
- 304
Itse sain tasaeräisen asuntolainan juuri eilen. Laina-aika tosin vain 15v. Korkojen kasvaessa tietysti laina-aikakin kasvaa.
Nyt tiedät yhden. Minulla on tasalyhennys.Itse en ainakaan tunne ketään, jolla olisi joku muu kuin annuiteetti. ASP:ssä taitaa olla jopa jotain rajoituksia tuon maksimiajan kanssa? Eli kyllä monella leikkuri käy lompakolla.
ASP oli 24v 11k erien puolesta. Näin ainakin itsellä ottaessa.Itse en ainakaan tunne ketään, jolla olisi joku muu kuin annuiteetti. ASP:ssä taitaa olla jopa jotain rajoituksia tuon maksimiajan kanssa? Eli kyllä monella leikkuri käy lompakolla.
Pikainen Googlailu antoi ASP-lainan enimmäispituudeksi 25v.ASP:ssä taitaa olla jopa jotain rajoituksia tuon maksimiajan kanssa? Eli kyllä monella leikkuri käy lompakolla.
Tässähän mennään silti sillä että laina erääntyy tiettynä päivänä. Eli korot on maksettava kokonaan, vaikka ne olisi yli sovitun lyhennyksen. Vähän sama asia, jos otat lyhennysvapaata, niin ei se kasvata laina-aikaa, vaan laina erääntyy edelleen samana päivänä. Joudut maksamaan lainaa sitten esimerkiksi yhden vuoden edestä silloin erääntymispäivänä. Toki voit neuvotella jotain muuta, mutta jos enimmäislaina-aika on tapissa, niin sitten se on joku muu laina tms.Mitäs tasaerässä muuten käy sitten, jos korkojen osuus nousee niin isoksi, että lyhennys alkaa hädin tuskin kattaa korot? Esim joku puolen miljoonan vastaotettu laina ja 6% korot. Kuinka monta vuotta pankki suostuu katselemaan sitä että laina ei lyhene?
Meille nordea sanoi joskus tossa pari vuotta sitten, että pitäisi kirjata jotenkin muuten tuo omistus suhde (tai miten se nyt sanotaan) kuin pankin kautta. Aspia haettiin sillon ja ei kuulemma onnistu esim 70/30.Pikainen Googlailu antoi ASP-lainan enimmäispituudeksi 25v.
Itsellä (ja puolisolla) oli alun perin keväällä tavoitteena n. 100 tonnin kerrostalo/rivari Lohjalta 5% omarahoitusosuudella eli minimipanostuksella. Tuolloin oli vielä vähän vajaa summa kasassa. Koska elämisen rahoittaminen painottuu vahvasti minuun, oli ajatuksena merkata omistusosuudet esimerkiksi 70/30. Itse käyn töissä ja puoliso saa minimieläkettä.
Asuntoa ei kuitenkaan vielä ole löytynyt ja rahaa olisi piakkoin kasassa n. 10%, joten heräsi kiinnostus ASP-lainaan.
Korot ovat nousseet hirmuista kyytiä. Laina-asioiden selvittelyä aloittaessa oltiin vielä miinuksen puolella. Lohtua toisi valtion korkotuki ja valtiontakauskin olisi oikeastaan ihan mukava lainalle. Pankin kanssa selvittelinkin jo, että voin puolisoni liittää tiliini (puolisolla ei ASP-tiliä) ja homma toimii, kunhan vain talletetaan liittämisen jälkeen yhden vuosineljänneksen minimi.
Jäi vielä epäselväksi onnistuuko ASP-lainassa tuo asunnon omistusosuuksien epätasaisuus, eli 70/30. Olisiko täällä tietoa? Pankille pistin viestiä, mutten ole saanut vastausta vielä.
Niin siis ainoa mihin tämän voi virallisesti kirjata on kauppakirja, jonka jälkeen sen perusteella tämä tieto kirjataan itse netissä verottajalle sekä esimerkiksi taloyhtiön tietoihin. Varainsiirtoveroilmoitus, pitää tehdä sillä nolla verollakin.Meille nordea sanoi joskus tossa pari vuotta sitten, että pitäisi kirjata jotenkin muuten tuo omistus suhde (tai miten se nyt sanotaan) kuin pankin kautta. Aspia haettiin sillon ja ei kuulemma onnistu esim 70/30.
No lainaa ei ikinä otettu, mutta tämä varmaan vielä edessä. Osaako joku neuvoa miten tuo asunnon omistus suhde tulisi sitten pistää papereihin, että pätee oikeudessa, jos joskus ero tulee?
Asp-tili alunperin minun ja kaikki rahat siellä minun tallettamia, mutta yksin en olisi saanut niin isoa lainaa, kun haettiin joten puoliso liitettiin tiliin. Nyt on tili ja rahat sekä molempien nimet tilissä vaikka joka pennin on minun tallettama. Tämä ei ole ongelma niin kauan, kun ollaan yhdessä. Puoliso on valmis tekemään kyllä paperit tästä.
Käsittääkseni lyhennys tulee olla minimissään korkojen määrä eli fifty fifty.Mitäs tasaerässä muuten käy sitten, jos korkojen osuus nousee niin isoksi, että lyhennys alkaa hädin tuskin kattaa korot? Esim joku puolen miljoonan vastaotettu laina ja 6% korot. Kuinka monta vuotta pankki suostuu katselemaan sitä että laina ei lyhene?
Eiköhän tuo ole tapauskohtaista, varsinkin tällaisessa poikkeuksellisen nopean koronnousun tilanteessa, ellei sopimuksessa sitten erikseen mainita jotain muuta. Itselläni oli aikanaan vähän yli 5% kokonaiskoron aikoihin tasaerälyhennys ja koron osuus selvästi suurempi kuin lyhennys.Käsittääkseni lyhennys tulee olla minimissään korkojen määrä eli fifty fifty.
En tiedä onko noissa eroa pankkien välillä, mutta omassa aikanaan ehto oli että kuukausierä on aina minimissään koron suuruinen, eli jos korko nousee niin paljon että koron osuus nousee suuremmaksi kuin sovittu erä, nostetaan kk-erää vastaamaan koron määrää. Eli ei tarvinut olla 50/50, mutta eipä pankit Suomessa myönnä sellaista lainaa joka ei lähtökohtaisesti lyhene, varmaan myöntämishetkellä tuo voi olla jonkinlainen lähtökohta että vähintään puolet...Käsittääkseni lyhennys tulee olla minimissään korkojen määrä eli fifty fifty.
Kiinteä tasaerälaina
Kiinteä tasaerälaina on hyvä vaihtoehto, jos haluat tietää tarkalleen maksuerän suuruuden myös tulevaisuudessa, etkä välitä siitä, ettet tiedä tarkkaa laina-aikaa.
Tasaerälainan kaikki takaisinmaksuerät ovat yhtä suuria.
Jos viitekorko nousee, laina-aika pitenee; jos viitekorko laskee, laina-aika lyhenee. Takaisinmaksuerä on kuitenkin aina vähintään koron suuruinen.
Jos lainan korko on kovin alhaalla lainaa nostettaessa, korkojen nousu laina-aikana voi pidentää laina-ajan tarpeettoman pitkäksi eikä laina lyhene. Ota silloin yhteys pankkiin ja sovi uudesta lyhennyssuunnitelmasta.
Nopeasti kun katsoi tuosta 2014 verotuspäätöstä niin ensiasunnon koroista sai silloin vähentää 75% verotuksessa...Nykyään ollaan vielä sikälikin huonommassa tilanteessa kuin ennen, koska korkoja ei enää saa vähennettyä verotuksessa. Vielä 10v sitten vähennys on ollut varsin merkittävä.
Niin siis tämähän johtuu ihan siitä, että nyky "suomalainen" käy pudottamassa äänestylapun uurnaan, jossa on bile Sannan tai sen kaverin numero. Eli nyky hallitus lyö niin kovaa kun pystyy jokaista joka yrittää tienata, rikastua tai edes elää tavallista elämää.Nykyään ollaan vielä sikälikin huonommassa tilanteessa kuin ennen, koska korkoja ei enää saa vähennettyä verotuksessa. Vielä 10v sitten vähennys on ollut varsin merkittävä.
2012 oli vielä 100% ja siitä alkoi asteittainen pudotus vuosittain. En ihan tarkalleen muista, mutta olikohan niin että aikoinaan yli puolivuosisataa sitten tai paljon kauempaakin oltiin huolissaan omistusasujien vähenemisestä? Tuosta ja jostain muista syistä johtuen omistusasumista haluttiin helpottaa korkosubventiolla.Nopeasti kun katsoi tuosta 2014 verotuspäätöstä niin ensiasunnon koroista sai silloin vähentää 75% verotuksessa...
Subvention vaiheittainen poistaminen oli mielestäni hyvä ratkaisu, ja päätöshän tehtiin tilanteessa, jossa näköpiirissä oli vakaa tilanne ja alhainen korkotaso. Enkä epäile hetkeäkään, etteikö ko. tuki aina menisi jollain aikavälillä asuntojen hintoihin.2012 oli vielä 100% ja siitä alkoi asteittainen pudotus vuosittain. En ihan tarkalleen muista, mutta olikohan niin että aikoinaan yli puolivuosisataa sitten tai paljon kauempaakin oltiin huolissaan omistusasujien vähenemisestä? Tuosta ja jostain muista syistä johtuen omistusasumista haluttiin helpottaa korkosubventiolla.
Tuolloin helibor heilui 6 ja 10 prosenttiyksikön väleillä ja selkeästi oli este useimmille asunnon hankinnassa. 90-luvun yli mentäessä 2000 luvulle korot oli olleet pitkään kohtuullisen alhaiset ja väestö alkanut vaurastumaan, niin oli eduskunnalla mahdollisuus laittaa korkovähennys leikkauslistalle.Subvention vaiheittainen poistaminen oli mielestäni hyvä ratkaisu, ja päätöshän tehtiin tilanteessa, jossa näköpiirissä oli vakaa tilanne ja alhainen korkotaso. Enkä epäile hetkeäkään, etteikö ko. tuki aina menisi jollain aikavälillä asuntojen hintoihin.
Myöskin saa varmasti miettimään onko järkeä hamstara 20-vuotiaana puoli miljoona velkaa ja olettaa että korot ovat ikuisesti nollatasolla =/ miinusmerkkiset.Se voi seuraavissa vaaleissa olla ihan pätevä syy äänestää kuka lupaa palauttaa korkovähennysoikeuden entiselle tasolleen.
Ja siinä sivussa koplataan EUlta kaikki mahdollinen ja mahdoton tuki ja tukiaiset.Myöskin saa varmasti miettimään onko järkeä hamstara 20-vuotiaana puoli miljoona velkaa ja olettaa että korot ovat ikuisesti nollatasolla =/ miinusmerkkiset.
Suomessahan on aika omituinen omistamisen halu. Italiassa eletään vielä mamman helmoissa 40-vuotiaana.
Miettikääpä veljet sitä. Mamma tekee ruokaa ja pesee pyykit ja itse saa keskittyä aateekoo. Ihan kuten 13-vuotiaana.
Pikemminkin se voisi olla ihan pätevä syy olla äänestämättä ehdokasta/puoluetta vaaleissa, jos annetaan jotain älyttömiä lupauksia korkovähennsyoikeuden palauttamisessa. Aivan järjetön etuus, jota onneksi puolueet yksissä tuumin ovat olleet pitkällä siirtymäajalla olleet ajamassa alas.Se voi seuraavissa vaaleissa olla ihan pätevä syy äänestää kuka lupaa palauttaa korkovähennysoikeuden entiselle tasolleen.
Täällä on puhuttu 12kk Euriborista. Jos katsotaan laittamaasi kaaviota hieman tarkemmin, havaitaan, että Euribor ei ole koskaan ollut 16%. Se ei myöskään ole ollut mitään vuonna -90, koska sitä ei edes ollut olemassa silloin, vaan silloin oli Helibor. Kuten linkkaamastasi kuvasta selviää.olihan toi 12kk -90 16%
Sijoittamisessa yleensä sijoitustoiminnan kulut voi vähentää ennen verotusta, jotta veroja ei joutuisi maksamaan toiminnan "liikevaihdon" perusteella.Jotta kommentillasi olisi mitään arvoa se olisi hyvä perustella. Itse näen melko suuren epäsuhdan siinä, että sijoitusasunnoista korkovähennys on edelleen olemassa ja tuotot maksatetaan sitten kela-korvauksilla. Yhteiskunta on siis nähnyt, että sijoittamisen tukeminen on tärkeämpää kuin asuntojen hankkiminen omaan käyttöön.
Kokoomus ei ole kannattanut ainakaan varaPJ:n mukaan edun poistamista Kokoomus: Asuntolainan korkovähennyksellä keinotellaan
Siinä ei ole mitään epäsuhtaa. Kuten toisessa kommentissa sinule kerrottiinkin, sijoitusasuntojen kohdalla tuotoista vähennetään menoja, joiden erotuksesta maksetaan verot. Asumistuet puolestaan ovat tukea sille asukkaalle, ja sitä tukea saa myös omistusasumiseen.Itse näen melko suuren epäsuhdan siinä, että sijoitusasunnoista korkovähennys on edelleen olemassa ja tuotot maksatetaan sitten kela-korvauksilla. Yhteiskunta on siis nähnyt, että sijoittamisen tukeminen on tärkeämpää kuin asuntojen hankkiminen omaan käyttöön.
Kokooomus on ollut puolueista kaikkein aktiivisin korkovähennyksen poistaja. Esimerkiksi tämän vaalikauden ensimmäisessä vaihtoehtobudjetissaan puolue esitti vähennyksen nopeutettua poistamista jo vuonna 2020: Vaihtoehtobudjetti: Todellisia tulevaisuustekoja Eli kolme vuotta hallituksen toteuttamaa aikataulua nopeammin.Kokoomus ei ole kannattanut ainakaan varaPJ:n mukaan edun poistamista Kokoomus: Asuntolainan korkovähennyksellä keinotellaan
Toki jos ottaisimme käyttöön asuntotuloveron (mitä varsinkin vasemmalta laidalta aina silloin tällöin huudellaan), tuolloin asuntolainojen korkovähennys asuntotulosta olisi perusteltu.Sijoittamisessa yleensä sijoitustoiminnan kulut voi vähentää ennen verotusta, jotta veroja ei joutuisi maksamaan toiminnan "liikevaihdon" perusteella.
Oman asunnon kohdalla tulo on jo lähtökohtaisesti verotonta, jolloin ei ole mitään sellaista veronalaista tuloa mistä omaisuuden hankkimisesta syntyvät kulut ja korot voisi vähentää.
Sellainen korjaus, että asuntotuloveroa kyllä huudellaan sieltä oikealta laidalta. Toki harvemmin poliitikkojen suusta, vaan pikemminkin erilaisten instanssien toimesta tähän tapaan: Tässäkö on asuntoverotuksen suurin tabu? Tuonut uhkauksiaToki jos ottaisimme käyttöön asuntotuloveron (mitä varsinkin vasemmalta laidalta aina silloin tällöin huudellaan), tuolloin asuntolainojen korkovähennys asuntotulosta olisi perusteltu.
Asuntotulovero on vero mikä maksetaan laskennallisesta tulosta, jonka omistusasunnossa asuja saa koska välttyy mm. vuokran maksamiselta, ja se on jossakin muodossa ollut Suomessa käytössä joskus ennen 90-luvun lamaa.
Otaksutaan siis että otat ensin tuon 25v lainan ja maksat sen 100% itse. Eli omistat talon ja olet sen 100% maksanut.Mutta miten tulevaisuudessa? Jos(kun) vaikka pitää tehdä 20k kattoremontti ja kuvitellaan että se maksettaisiin puoliksi, pitäisikö tässä vähintään moraalisella/periaatteellisella tasolla sitten tehdä jotain ositusta omistuksiin/ voiko sellaista erotilanteessa vaatia vai onko henkilökohtainen voivoi jos maksaa avopuolison remontteja ja tuleekin ero jolloin on mahdollista remppalainaa maksettavan kiinteistöön jota ei omista?
Lähinnä nyt kävi mielessä jos se remontti tehdään vaikka 2v päästä jolloin lainaa ei ole kokonaan maksettu eikä ole yhdessä vielä niin kauaa eletty, toki eri asia sitten parinkymmenen vuoden jälkeen. Varsinaista vuokraa en tosiaan ole perimässä eikä ole tarvettakaan mutta jotain varmaan sähköstä, vedestä ja lämmityksestä ym. Käyttöhyödykkeistä maksaa ja itsekin niin haluaa. Lähinnä tuollaiset isot hankinnat kuten remontit nyt mietityttää, muuten ei jaksa eikä kiinnosta laskea jokaista penniä tasan puoliksi.Otaksutaan siis että otat ensin tuon 25v lainan ja maksat sen 100% itse. Eli omistat talon ja olet sen 100% maksanut.
Luultavasti ET vaadi vuokraa avopuolisoltasi, et pyydä häntä maksamaan sähköstä, vedestä, lämmityksestä jne jne?
Mikäli myöhemmin teille tulee tilanne että hän saa töitä / ansaitsee enemmän / voittaa rahaa tms. on otaksuttavaa että hän osallistuu hieman enemmän asumisen kuluihin.
Tietysti joku kalliimpi maalämpö, katto tms. remontti ei välttämättä mene puoliksi, varsinkaan siten että siihen otetaan uusi 25 vuoden laina minkä aikana esim. lusikat menevät jakoon ja hän jatkaisi lainan maksua kanssasi asuessaan jossain muualla...
Mutta teoreettisesti jos hän saa nyt asua ilman "vuokraa ja asuinkuluja", toki auttaa kykyjensä mukaan, on täysin mahdollista että myöhemmin jos esim. sinä joudut hetkeksi työttömäksi ja hän on töissä / tulee jotain yllättävää menoa sinä vaikka lainaat häneltä rahaa tai hän maksaa osan elämistä.
Niin se yleensä yhdessä eläessä menee, jos toinen ei voi maksaa 50% ruuasta, sähköstä, vuokrasta, bensoista jne jne. toinen maksaa ne eikä niistä yleensä "pidetä kirjaa". Toki sitten kun tilanne muuttuu toinen pääsee osallistumaan enemmän.
Mikäli halutaan erikseen miettiä asiaa tuota voi miettiä vaikka siten että kun olette ensin sen 25 vuotta asuneet ja olet sen asunnonkin maksanut ja hän sitten sinun kanssasi yhdessä maksaa sen 20k kattoremontin puoliksi siitä tulisi "vuokra ja asumiskuluja" 10 000€ 25 vuoden sisällä mikä tekisi vain 400€/vuodessa eli rapiat 33€/kk mikä on todella halpa asumiskulu...
Suosittelen että puhutte ihan keskenänne tuon selväksi. Toki jos siitä oikeasti uusi laina otetaan olisi varmaan mielekästä että niin pitkään (ja mieluusti tietysti pidempäänkin) kuin lainaa on sitä maksavat asuvat saman katon alla.Lähinnä tuollaiset isot hankinnat kuten remontit nyt mietityttää, muuten ei jaksa eikä kiinnosta laskea jokaista penniä tasan puoliksi.
Niinno, parisuhteen aikana sovitut asiat tunnetusti pitää jos se ero koittaa, etenkin jos siihen liittyy mitään draamaa syystä tai toisesta.Suosittelen että puhutte ihan keskenänne tuon selväksi. Toki jos siitä oikeasti uusi laina otetaan olisi varmaan mielekästä että niin pitkään (ja mieluusti tietysti pidempäänkin) kuin lainaa on sitä maksavat asuvat saman katon alla.
Joo, tämä sinänsä selvä homma mutta onko tuossa jotain logiikka jos toinen omistaa vaikka 80% ja toinen 20%, onko molemmilla yhtälainen oikeus maksaa toinen ulos jos varallisuus vain antaa periksi vai onko se isommalla osuudella oleva tässä jotenkin suuremmalla prioriteetillä?Esimerkin vuoksi:
Yleensä jos asuntolaina on yhdessä otettu ja toinen muuttaa pois toinen joutuu ottamaan loputkin lainasta itselleen (eli ottamaan uuden lainan käytännössä) ja maksamaan toisen vielä ulos siitä osuudesta minkä toinen on jo ehtinyt maksaa.
Vähän liikaa yrität tätä ehkä kääntää siihen suuntaan että laitan avokin maksamaan rempat jonka jälkeem heitän pihalle. Tätä yritän kaikin puolin välttää. Toki voi maksaa sen 10 kiloa exän osuutta pois ei siinä mutta enemmän hain takaa että voiko tuollaisessa tilanteessa sitä remonttia maksanut esim. Oikeusteitse hakea jotain omistusosuutta tai hyvitystä/mitä tahansa olettaen että puhutaan jollain tapaa merkittävistä summista. Voihan se avokkikin yhtälailla alkaa vittumaiseksi/pettää/mitä tahansa joka sitten johtaa eroon ja jos sen lisäksi haluaa alkaa vaikeaksi raha-asioidenkin kanssa niin aika mukava soppa saadaan aikaiseksi.Itselle tulee kyllä mieleen että jos jo vuoden tai parin päästä tehdään 20k remonttia mistä juuri valmistunut (ja vasta työelämää aloittava) avopuolisosi ottaa sinun kanssasi lainan tai esim. lainaa vanhemmiltaan tms. 10k rahaa että voi osallistua remonttiin olisi kohtuu ilkeä temppu vielä remontin ollessa kesken tai "kohta tämän jälkeen" (määrittele itse) todeta että ei tästä tule oikein mitään, erotaan. Eli siinä tapauksessa varmaan pyrkisin ainakin itse maksamaan vähintäänkin osan tuosta 10 000€ takaisin enkä alkaisi laskemaan "jos tämän kokoisessa kämpässä asuisit vuokralla oikeastaan jäät minulle hieman jopa velkaa" tyyppisiä juttuja.
Seison korjattuna. Jotenkin muistin lukeneeni asuntotuloveroa kannattavia mielipiteitä vihreiltä tms. vasemmistopuolueilta.Sellainen korjaus, että asuntotuloveroa kyllä huudellaan sieltä oikealta laidalta. Toki harvemmin poliitikkojen suusta, vaan pikemminkin erilaisten instanssien toimesta tähän tapaan: Tässäkö on asuntoverotuksen suurin tabu? Tuonut uhkauksia
Huomaa, että on lähdetty piilottelemaan sähkön kulutusta jos myynti-ilmoituksista puuttuu kWh lukemat. Tähän päivään asti se on kuitenkin ollut de facto standard, mikä lähes jokaisessa ilmoituksessa on. En nyt muista kovin usein nähneeni, että se puuttuisi. Eikä tuosta eurolukemastakaan oikein pääse eteenpäin kun ei voi tietää onko myyjällä 5, 15 vai 35 c/kWh sopimus.Tässä on nyt tullut seurattua omakotitalo-markkinoita ja aika paljon on tullut myyntiin syksyn mittaan sähkölämmitteisiä taloja jossa sähkönkulutus on jotenkin mystisesti koitettu verhoilla piiloon.
"Sähkö kulutuksen mukaan"
"Sähkönkulutus n. 250€/kk"
Jälkinmäisestä pystyy jo vähän ynnäilemään, mutta yllättävän monesta puuttuu suoraan se vuositason kwh-määrä. Lisäksi olen yllättynyt mitenkä monta taloa on tullut, jossa rakennusvuosi on 2010-luku, mutta talosta löytyy silti sähköinen lattialämmitys. Luullut että 10-luvulla kaikki olisi jo vesikiertoisella, mutta näköjään ei.
Ei oikein toimi enää tällä inflaatiotahdillaItse yritän kohta 3vuotiasta opettaa, että jos et tänään ota yhtä karkkia saat huomenna kaksi tai kolme. Toimii ainakin meidän tydyyn
Aika paljon riippuu siitä miten sitä sähköä kulutetaan kun mukana on tietenkin kulutus sähkö. Eletäänkö vilussa patterit pois päältä ja poltetaan puita tjms. peli liikkeitä. Joten vähän tyhmä tohon on mitään kirjottaa enkä kyllä taas itse muista juurikaan noissa ennenkään nähneen mitään järkevää inffoa. Lähinnä jos on ollut niin olen miettinyt tasolla, että mahtaako pitää paikkansa.Tässä on nyt tullut seurattua omakotitalo-markkinoita ja aika paljon on tullut myyntiin syksyn mittaan sähkölämmitteisiä taloja jossa sähkönkulutus on jotenkin mystisesti koitettu verhoilla piiloon.
"Sähkö kulutuksen mukaan"
"Sähkönkulutus n. 250€/kk"
Jälkinmäisestä pystyy jo vähän ynnäilemään, mutta yllättävän monesta puuttuu suoraan se vuositason kwh-määrä. Lisäksi olen yllättynyt mitenkä monta taloa on tullut, jossa rakennusvuosi on 2010-luku, mutta talosta löytyy silti sähköinen lattialämmitys. Luullut että 10-luvulla kaikki olisi jo vesikiertoisella, mutta näköjään ei.
Tuo lienee nimen omaan se isoin syy, eli helppo kohde säästää tonneja. Kaukaa viisas tekee lämmönjaon, tai ilmalämmityksen tapauksessa patterille siirron vesikiertoisena, mutta alkukustannus on selvästi korkeampi.Entinen työkaveri rakensi joskus 2015 talon böndelle niin kyllä se lattialämmitys sähköllä oli helpoin ja halvinvaihtoehto. Sattu vielä sähkäri olemaankin.
En olisi lähtenyt 2015 tietämyksellä tekemään alle 100m2 asuntoon muuta kuin pilp,takka ja suorasähkölämmitys.Tuo lienee nimen omaan se isoin syy, eli helppo kohde säästää tonneja. Kaukaa viisas tekee lämmönjaon, tai ilmalämmityksen tapauksessa patterille siirron vesikiertoisena, mutta alkukustannus on selvästi korkeampi.
Jos on pitkään asuttu yhdessä yleensä siinä on kumpikin osapuoli saanut ns. etuja. Eli asunut halvemmalla kuin jos olisi vuokralla ollut. Mikäli toinen on juuri investoinut suuren määrän rahaa siitä voi tulla sanomista ja ongelmaa ihan ymmärrettävästi (esim. juuri alle vuosi sitten laitoin 10 000€ kattoremppaan ja tuosta viimekuussa ostetusta 400€ pesukoneesta puolet, haluan rahaa takaisin).Eli summasummarum sopiahan voi kaikenlaista mutta eri asia miten se sitten toimii erotilanteessa, siksi hain ehkä enemmän jotain yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä em. Tilanteeseen.
Asioistahan voi keskenään sopia miten kukin pariskunta haluaa, mutta valitettavasti erotilanteessa ei aina näitä suullisesti sovittuja juttuja sitten enää noudateta vaan mennään sillä mitä papereissa lukee tai laki sanoo. Itse jos mietin tilannetta, että toinen omistaa kämpän kokonaan (100%) niin miksi sen toisen pitäisi osallistua niihin asunnon isoihin korjauskuluihin yhtään mitenkään kun hän ei asunnosta muutenkaan omista mitään? Jotkut pienet rahaliset korjaukset on sitten eri asia tai huonekalusteiden ostot, jotka voi aika helposti jakaa mahdollisessa erotilanteessa.Tulipa tässä nyt mieleen kun talokauppa on etenemässä että mitenhän olisi fiksuinta hoitaa tilanne tulevaisuuden kannalta kun olen yksin ottamassa lainaa mutta muuttamassa kumppanin (ei olla naimisissa) kanssa. Siinä mielessä selkeä homma että minä omistan kiinteistöstä 100% ja maksan lainasta 100%. Kumppani sitten osallistuu muihin kuluihin omalla painollaan (opiskelija).
Mutta miten tulevaisuudessa? Jos(kun) vaikka pitää tehdä 20k kattoremontti ja kuvitellaan että se maksettaisiin puoliksi, pitäisikö tässä vähintään moraalisella/periaatteellisella tasolla sitten tehdä jotain ositusta omistuksiin/ voiko sellaista erotilanteessa vaatia vai onko henkilökohtainen voivoi jos maksaa avopuolison remontteja ja tuleekin ero jolloin on mahdollista remppalainaa maksettavan kiinteistöön jota ei omista? Avioliitto toki muuttaisi (?) asiaa mutta toistaiseksi pysytään avoliitossa. Tietty jossain vaiheessa olisi varmaan mahdollista myydä puolet/osa talosta kumppanille mutta tässä ei liene rahallisesti mitään järkeä kun kulujahan tuostakin tulee. Tai entä erotilanteessa jos omistukset on vaikka suhteessa 80/20, onko sanavalta sillä joka omistaa suuremman siivun?
Tarkoitus oli avata tuota tiiliseinääkin ja katsoa mikä tilanne siellä mutta taitaa jäädä pelkästään tuon perusteella tekemättä. Tai lähinnä mietityttää miksi tämä on "heikko viite vauriosta" kun nuo arvot kuitenkin moninkertaiset? Viittaako nuo bakteerit nyt siis homeeseen vai onko merkkaako nuo sieni-itiöt homeen määrää ja bakteerit jotain muuta kasvustoa? Taitaa olla aika perua tarjous kuitenkinMateriaalinäytteen mikrobianalyysin nalyysi raportin lopussa liitteenä) mukaan materiaalinäytteessä 1 on ” Heikko viite vauriosta”. Havainnot edellyttävät tutkijan kokonaisvaltaista tarkastelua löydösten ja olosuhteiden suhteen. Kokonaisvaltaisessa tarkastelussa huomioidaan tutkitun rakenteen olosuhteet ja löydökset sekä aistinvaraiset havainnot; kokonaisuutena toimenpideraja ylittyy. Tutkitussa rakenteessa on mikrobivaurio
Toimenpidesuositukset: Puurakenteinen seinä tulee mikrobivaurio korjata
Tiili-villa-tiili rakenteen sisällä olevia vaurioita ei tyypillisesti edellytetä korjattavaksi vaurioitunutta materiaalia vaihtaen, vaan korjaustoimenpiteenä sallitaan ja riittää rakenteen tiivistäminen suhteessa sisäilmaan. Edellisen vuoksi tiili-villa-tiili rakenteen erillinen tutkiminen ei ole tarpeen, sillä soveltuva korjaustapa on toteutettava joka tapauksessa. Vauriokorjaamisesta ja olosuhteiden parantamisesta voi konsultoida korjaussuunnittelijaa.
Ei tuota kovin selkokielisesti ollut siihen selitetty auki muuta kuin tuon seinän korjauksen osalta. Jotain noista määritysrajoista mutta mulle ei nyt ainakaan auennut tarkoittaako tuo bakteerien määrä nimenomaan homevauriota vai jotain muuta. Samapa tuo sinänsä koska vetäydyn tarjouksesta kuitenkin tuon perusteella.Eikö se kuulu ensisijaisesti tuon tutkimusraportin laatijalle? Ei sillä, voi täälläkin joku noista jotain ymmärtää.
Itse pitäisin sitä reiluna pelinä, että ilmoitukseen ilmoitetaan toteutunut kulutus edellisenä vuotena. Luulisin kaikille olevan selvää (viimeistään oikeudessa), että sähkön kulutus vaihtelee kulutuksen mukaan. Paras olisi toki, jos on sopivat mittarit, että ilmoitukseen laitetaan lämmityksen osuus kulutuksesta erikseen.Myynti ilmoitus on kuitenkin sellainen lappu mihin voidaan palata myöhemmin niin jos mä saan 11Mwh palamaan vuodessa ja tilalle muuttaa kiljusen herrasväki joka rallattelee nupit kaakossa @ 25MWh niin sitten palataan nollat taulussa nimismiehen haaste kädessä, että heitä on kusetettu.
Jos hinnat sitten romahtavat eniten jälkeen 1990 laman loppuvuodesta (eli tässä muutaman kuukauden sisällä) jotenkin luulisin että ihmiset eivät silloin myy vaan pitävät asuntonsa ja odottavat hintojen nousua?Nähdään pojat ensi keväänä varmaa ihan hyvin potentiaalisia asuntoja myynnissä.