Edullista asuntolaina on toki edelleen. Viittaamani vuodenvaihteen keskustelu liittyi korkosuojaukseen, jolloin kämppälainansa saattoi halutessaan lukita 2030-luvun puoliväliin saakka tyyliin hintaan perusmarginaali + 0,6 %. Eli useimpien kohdalla se olisi tarkoittanut noin prosentin kokonaiskorkoa. Toinen viittaus liittyi sähkösoppareihin, jollaisen jokainen saattoi vuodenvaihteen tietämillä tehdä noin 7 sentin kWh-hintaan.
Muistan hyvin nämä keskustelut.
Ai nyt olisi tärkeää?
Eihän nyt tiedetä korkojen kehitystä tulevaisuudessa, esim. 2025 eteenpäin. Yhtä hyvin ne voi tulla yhtä nopeasti alas, kuin nousivat ylöskin. Suojauksien kannattavuuden näkee vasta pidemmän aikavälin jälkeen.
www.omavaraisuushaaste.com
Joo jos ei halvan asuntolainan ja halvan sähkön aikana saanut sitä kerrytettyä niin kyllä se juna taisi mennä jo
Aikamoista jälkiviisastelua tässä kohtaa, kun nyt sattui se hyvin epätodennäköinen musta joutsen-tapahtuma. Hyvä sinulle, että saat siitä hyödyn, mutta muistelen sinunkin puhuneen ennen sotaa siitä, että maksat ylimääräistä siitä turvasta, että korot eivät sinulle nouse. Ei tainnut olla sinullakaan oikeasti näköpiirissä mitä on tulossa
Yhtä hyvin korot eivät voi tulla yhtä nopeasti alas kuin miten ne ovat nousseet. Todennäköisyydet tuolle ovat paljon pienemmät, eli jokseenkin olemattomat. Sinällään tämän hetkisten markkinaennusteiden mukaan korkohuiput alkavat olemaan jo käsillä, jolloin voi olettaa että ne jossain vaiheessa myös hieman laskevat ja jäävät pyörimään about nykytasolle. Paineita markkinaennusteissa on kuitenkin tällä hetkellä pikemminkin ylöspäin kuin alaspäin tuosta skenaariosta.Eihän nyt tiedetä korkojen kehitystä tulevaisuudessa, esim. 2025 eteenpäin. Yhtä hyvin ne voi tulla yhtä nopeasti alas, kuin nousivat ylöskin. Suojauksien kannattavuuden näkee vasta pidemmän aikavälin jälkeen.
12kk Euribor nousi positiiviseksi – mitä nyt? - Omavaraisuushaaste
Tiistaina 12.4.2022 oli siitä historiallinen päivä, että suomalaisten yleisin asuntolainan viitekorko 12kk euribor nousi miinukselta positiiviseksi ensimmäistä kertaa lähes kuuteen vuoteen. Maailmassa, jossa moni on elänyt pitkään negatiivisten viitekorkojen kanssa, moni on saattanut unohtaa...
Se on ollut viittaamani ajankohtana (vuodenvaihteessa) kaukonäköistä ja tulee edulliseksi. Säästöt tänä vuonna ovat monille talouksille niin suuria, että sopimus on kannattava, vaikka ensi vuonna sähkö olisi ilmaista.
Kaikella korkosuojauksella on hintansa. Käytettyä termiä en muista, mutta ilman muuta korkosuojauksesta syntyy silloin "ylimääräisiä" kuluja, kun korot ovat nollissa. Toki olen aikaisemmin todennut myös sen, että kun olen poistanut korkoriskin, niin olen voinut lisätä taloudellista riskiä vastaavasti toisaalla, joten olen kokenut korkosuojauksen hyödylliseksi myös nollakorkojen aikana. Samaten muuten taisin todeta, että haluan pitää mahdollisuuden myös korkosuojauksen kuluttomaan purkamiseen, sillä halusin antaa vuoden-parin takaisissa skenaariossa pienen huomion sillekin mahdollisuudelle, että korot laskevatkin entisestään ja Tanskan tapaan pankit alkaa konkreettisesti maksamaan velallisille, sillä arvaamattomia ovat olleet keskuspankkien sekoilut toisinaan.Aikamoista jälkiviisastelua tässä kohtaa, kun nyt sattui se hyvin epätodennäköinen musta joutsen-tapahtuma. Hyvä sinulle, että saat siitä hyödyn, mutta muistelen sinunkin puhuneen ennen sotaa siitä, että maksat ylimääräistä siitä turvasta, että korot eivät sinulle nouse. Ei tainnut olla sinullakaan oikeasti näköpiirissä mitä on tulossa
Näinhän se pitäisikin sinänsä olla. Eli ei oikeasti kukaan voi olla 100% varma tuleeko se korko nousemaan ja varsinkin KOSKA se tulee nousemaan. Mutta jos sitä asuntolainaa on paljon ja ehkä useista kohteista on ns. järkevää maksaa siitä että kun (hyvin suurella todennäköisyydellä lainan aikana = seuraavan 25v sisällä) joskus se korkoprosentti tulee nousemaan sen velan pystyy silti hoitamaan eikä korttitalo ala kaatumaan ympäriltä.
Tietysti riskin poistosta joutuu maksamaan, ei siitä ole koskaan ollut kysymys. Vaan siitä, että onko se riskin poisto omalla kohdalla järkevää/tarpeen. Pankkien kallillla 5-7 vuoden tuotteilla hommassa ei ollut mitään tolkkua (jos katsoi mikä oli todennäköinen skenaario kehitykselle).
Ehkäpä sun tarvitsis nyt huomata/muistaa mikä ero oli niiissä tuotteissa, jotka oli sinulle tarjolla vs. perustallaajalle? Joka tapauksesta tästä sun nykyisestä rinkirunkkauksesta ottamallesi korkosuojalle ei ketjun sisällön osalta ole mitään iloa.
Suunta oli selvä, mutta muistelepas nyt vähän mitä ne parhaat asiantuntijatkin koroista ennen sotaa ennusti. Niihin näkemyksiinhän sitä korkosuojausta ja sen kannattavuutta silloin peilattiin. Ja aikamoisella etukenolla olet täällä ilakoimassa, kun korot ovat 6 kk olleet reilussa nousussa. Aika lyhyt aika tuollaiseen keskimääräiseen 20 vuoden asuntolainaan nähden. Sullakin taitaa olla se reilut 10 vuotta ennen kuin oikeasti näet jäikö korkosuojauksesta käteen muuta kuin taloudellinen varmuus tietystä maksimikorosta.
Olen kanssasi jokseenkin eri mieltä. Taloudessa on yleensä sellainen periaate, että jos joku nousee epänormaalin nopeasti ylös se tulee myös yhtä nopeasti alas. Asioilla on tapana kehittyä hitaasti jos niistä odotetaan pysyvämpiä.
Minulle on ollut tarjolla täsmälleen ne samat korkosuojaustuotteet kuin jokaiselle asiakkaalle. Esimerkiksi se 0,01 %:n korkokaton hinta ei ole asiakaskohtainen, vaan määrittyy päivittäin markkinahinnan mukaan. Se asuntolainasta maksamani perusmarginaali on sitten se, josta väännetään pankin kanssa kättä ja jossa on asiakaskohtaisia eroja. Mutta sehän ei liity millään tavalla korkosuojaukseen. Paitsi tietty siltä osin, että korkosuojauksen ottamalla sitä marginaalia on saanut tingittyä vielä hieman lisää alas.
Esimerkiksi Nordean viime vuoden marraskuussa esittämässä riskiskenaariossa korot olisivat ylittäneet ensi vuonna prosentin rajan ja vuonna 2025 nousu olisi jatkunut kolmeen prosenttiin: Analyytikko ennustaa: 12 kuukauden euribor-korkojen nousu alkaa vuonna 2022 Pitkän tähtäimen skenaario ei itse asiassa ole kauheasti muuttunut tuosta, vaan korkojen nousu on vain alkanut ennakoitua nopeammin.
Minä näen toki vasta sen, että tänä ja ensi vuonna korkosuojaukseni tuottavat takaisin sen, minkä olen "turhasta" ehtinyt maksaa. Ensi syksystä alkaen kaikki on plussaa, minkä euribor on päälle jotain reilu 0,6 %:n.
Jos me puhutaan koroista, niin meillähän on tällä hetkellä reaalikorot ennätyksellisen alhaalla (raskaasti negatiiviset) ja edes nimelliskorot eivät ole mitenkään järin korkealla, vaikka se viime vuosien käppyröitä katsellessa muulta voisikin näyttää.
Samanlainen tarjous oli meidän kaikkien saatavilla. Ja suojausajan perusteella taisit siirtyä OP:n asiakkaaksi. Jos otit esim. sen 0,01 %:n korkokaton, taisit maksaa siitä jotain 0,6-0,7 % lisämarginaalia, riippuen vähän tarkemmasta ajankohdasta. Ja sekin oli kaikkien meidän saatavilla.
Tällaista oli tarjolla tavan tallaajalle 2020 kesällä (sellaisena itseäni pidän). Lopulta otettiin kuitenkin laina toisesta pankista 14v suojalla. Hieman kalliimpi kuin tämä, mutta 4v pidempi.
e. Suojan otimme, koska pidämme ennustettavuudesta. Mutta kyllä siihen liittyi myös oma näkemys tulevaisuudesta. Muutoksen nopeus tuli kyllä täytenä yllätyksenä.
Siinä se onkin aika hyvin kiteytettynä.
Muistaen sen, että iso merkitys on silläkin, missä kohtaa korot on korkealla. Lainamaksun alkuvaiheessa merkitys on tuntuva ja lopussa ei millään lailla huomattava.
Itse taas en edes pohdiskellut tuolloin mitään muuta kuin että kämppälainat lyhyimpään tarjolla olevaan viitekorkoon ilman mitään lisähärpäkkeitä.
Itse pidin kiinteäkorkoista turhan jäykkänä asuntosijoitusten kannalta. Muuten olisin varmaan itsekin sellaisiin kallistunut, nyt vaan samalla periaatteella, että lyhin viitekorko mitä saa ja mahdollisimman joustava lainatyyppi.
En olisi itsekään ottanut, se tekisi kuitenkin "ylimääräiset" 108 000€ tuossa 30 vuodessa, eli tuollaiset 36 000€ per 10 vuotta.
Nordeasta puheen ollen... heillä ei ollut enää kämpän valmistuessa korkoputkituotetta myynnissä, joten en voinutkaan ottaa sitä lainasopimuksen allekirjoitusvaiheessa sovittua 10v korkoputkea - tuon kun sai vain kokonaan nostetuille lainoille. Aavistelivatkohan jotain, vai oliko vanha korkoputkituote liian "hyvä" asiakkaille juuri silloin. Nyt Nordean sivuilla tuo korkoputki näkyy taas suojausmahdollisuutena.
Itse otin parisen kuukautta sitten Nordeasta korkoputken jossa sillä hetkellä korkolattia 2,67% ja katto 3,48%, ihan paskahan tuo on mutta parempaakaan ei ollut saatavilla enää
Reilu 300 k, 0,45% ja 6 kk euribor ei kyllä ihan keskivertolainaajan reaalimaailmaan osu. Ja tuo tarjous on vielä ihan umpipaska juomatilaajan saamiin ehtoihin nähden. Ihan (juomatilaajan) paskapuhetta, että "kaikki saa samoilla ehdoilla".
Tällaista oli tarjolla tavan tallaajalle 2020 kesällä (sellaisena itseäni pidän). Lopulta otettiin kuitenkin laina toisesta pankista 14v suojalla. Hieman kalliimpi kuin tämä, mutta 4v pidempi.
e. Suojan otimme, koska pidämme ennustettavuudesta. Mutta kyllä siihen liittyi myös oma näkemys tulevaisuudesta. Muutoksen nopeus tuli kyllä täytenä yllätyksenä.
Tuo 0,45 % on tuossa kuvassa se asiakaskohtainen marginaali, joka ei liity korkosuojaukseen millään tavalla. Sen sijaan tuo korkosuojauksen hinta (lattia 0,32 %, katto 1,2 %) on ollut tuona päivänä jokaiselle asiakkaalle täsmälleen sama.
Niin, sinulle. Kertomasi perusteella olet hyvin kaukana "jokaisesta" asiakkaasta. Muutenkin aikamoista älyllistä epärehellisyyttä selitellä perusmarginaalista, kun tiedät hyvin pankkien kytkevän "otat tämän, niin saat tämän" tyylisesti näitä tuotteita. Se ei ole silloin mikään 0,01% suojaus, jos pankki kairaa vastapalloon perusmarginaaliin 0,4% lisää. Kokonaisuushan se puhtaasti asian ratkaisee.
Jos olet tuona päivänä pyytänyt vaikka Nordean korkoputkesta tai OP:n 14 vuoden 0,01 %:n korkokatosta tarjousta, on se hinnasto ollut jokaisen asiakkaan kohdalla täsmälleen sama. Eli siitä OP:n tuotteesta puhuttaessa noihin aikoihin n. 0,6-0,7 %. Ja Nordean korkoputkessa nuo kuvan mukaiset lukemat. Eikä niistä ole tingitty mitään.
Tässä täytyy huomata että lainanottajia on kaksi. Hyvin tavanomainen laina pirkanmaan seudulla.
Jep, ja kasvukeskuksissa se 0,4-0,5 % lienee aika peruskauraa oman kodin marginaaleissa. Jos sen kämpän taas ostaisi jostain muuttotappioalueelta, olisi marginaali lähtökohtaisesti ihan samoille asiakkaille suurempi.
Jos arvasin tuosta 14 vuoden suojausajasta pankkiryhmän oikein (OP), niin kyllä se 0,01 %:n suojaus on ollut silloin saatavilla. Itse suojasin juuri kesällä 2020 yhden lainan. Mutta samaan aikaan tietenkin on ollut tarjolla monia suojaustasoja. Jos otti vaikka sen 1,5 %:n katon, on sen hinta ollut selvästi edullisempi kuin mitä edellä lukuina heitin.
Tuollaista mahdollisuutta ei valitetavasti tarjottu. Mutta jos olisi tarjottu, niin olisin ilman muuta ottanut jonkun turhan vakuutuksen marginaalien puolituksen vuoksi, maksanut ne OP-bonuksilla ja sitten kiireesti irtisanonut vakuutuksetTämä korkokatoilla rehvastelu kuuluu samaan kategoriaan kuin ne jotka kehuivat puolittaneensa marginaalinsa kun ottivat erinäisiä (kalliita ja jonnenjoutavia) vakutuuksia lainoihinsa. Enää puuttuu se joka kehuu op bonuksillä pyörittävänsä koko kuviota
Kilpailuviranomaiset taitavat nykyään tarkkailevan aikaisempaa huolellisemmin sitä, millaista kytkykauppaa finanssitalot tekevät, joten tuollaisia kuvailemiasi paketteja ei taida enää entiseen malliin olla tarjolla.En mä ainakaan haluaisi tarkoittaa tätä rehvasteluna. Korkosuojista on ollut aikaisemminkin tässä ketjussa keskustelua ja aiemmin se on ehkä ollut toisensuuntaista. Myös kaverien kesken asiasta keskustelleena olen myös useamman kuin kerran kuullut varsin ivallisesti, että "annoit sitten pankin kusettaa itseäsi". Näitä äänensävyjä ei ole enää kuullut.Tämä korkokatoilla rehvastelu kuuluu samaan kategoriaan kuin ne jotka kehuivat puolittaneensa marginaalinsa kun ottivat erinäisiä (kalliita ja jonnenjoutavia) vakutuuksia lainoihinsa. Enää puuttuu se joka kehuu op bonuksillä pyörittävänsä koko kuviota
Ei noista vakuutuksista pääse eroon, vaan ne tulee olla voimassa sopimuksen mukaisesti koko laina-ajan.Tuollaista mahdollisuutta ei valitetavasti tarjottu. Mutta jos olisi tarjottu, niin olisin ilman muuta ottanut jonkun turhan vakuutuksen marginaalien puolituksen vuoksi, maksanut ne OP-bonuksilla ja sitten kiireesti irtisanonut vakuutukset
Ääripäiden keskutelu on harvoin kovin hedelmällistä oli se nyt kumman pään tahansa. Jos nyt joku puhuisi ivallisesti, että miksi et ottanut korkosuojaa, niin ääni voi taas muuttua vuoden tai kahden päästä. Korkosuojan kannattavuutta pääsee laskemaan tosiaan kun korkosuoja on loppunut. 12kk euribor voi olla yhtä hyvin nollassa kuin kympissä 10 vuoden päästä. Itse olen puhunut aina, että kulloisellakin hetkellä korkojen nopea nousu ei ole kovin todennäköistä, muttei tarkoita etteikö voisi nousta.
Tämän vuoden tammikuussa kyselin OP:lta korkosuojausta vanhaan asuntolainaan. Tarjosivat 14v suojausta 1% hintaan 0,01% vaihteluvälillä. Samalla suostuivat laskemaan marginaalia hieman, niin että kokonaiskorko on nyt noin 1,5%. Ja tästähän pääsee eroon pankkia vaihtamalla ilman lisäkuluja, jos tuntuu siltä että maksaa tyhjästä. Ihan kuka vaan tavallinen ihminen olisi tämän saman saanut vielä alkuvuonna. Nyt hinnat tietty eri tasolla.
Vaan kun noissa esille nostetuissa Nordean korkoputkissa ja OP:n korkokatoissa on juuri se sama hinta kaikille. Ja päälle asiakaskohtainen perusmarginaali, joka elää siinä missä vaihtuvakorkoisessa lainassakin.
Huonon sopparin teki Laura. Mikään keskimääräinen velallinen Laura ei kylläkään ole. Onneksi keskimääräinen velallinen ostaa asuntonsa alueelta, jossa niiden arvo on noussut. Ja onneksi keskimääräisellä ihmisellä kämppälaina on lyhentynyt kahdeksassa vuodessa enemmän kuin 15 000 eurolla. Yleensä kahdeksan vuoden lainanmaksun jälkeen ei olla enää ihan kauhean peloissaan koroista - oli korkosuojaus tai ei.
Koronvaihtosopimukset eivät ole kuluttajatuotteita, eikä täällä swapeista kai muuten ole puhuttu kuin esimerkkeinä korkonäkymistä.
Mä väitän edelleen, että 90% tähän ketjuun kommentoivista ei ole niitä 'tavallisia' ihmisiä. Asian on pakko kiinnostaa kohtalaisestikkin, että tänne jaksaa kirjoittaa.
Kuten tolla Lauralla aika tuhti marginaali lyöty päälle.
Väite olikin, että tuo on lähempänä keskimääräistä asiakasta kuin tähän ketjuun kommentoivat. Myönnän kyllä, että voin olla väärässä.
No juu en väitä tietäväni noista mitään kun en ole koskaan jaksanut enempää perehtyä (liian vähän lainaa ja liian vanha laina). Mutta onhan pankeilla lukemattomia eri korkosuojauksia ja jos siellä huomataan ettei asiakas niistä mitään tiedä niin ei ne halvinta sille ole tyrkytämässä vaan sitä mikä on pankille paras. Kyllähän OP pisti Primen todellamoneen lainaan vaikka se ole koskaan ollut kannattava asiakkaan puolesta.
Siinä olen kyllä samaa mieltä, että suurin osa ihmisistä ei jaksa juurikaan perehtyä asioihin, vaikka oma asunto on monille elämän suurin sijoitus. Useille tuntuu suoraan kelpaavan se oman pankin ehdotus ilman sen suurempaa vertailua tai selvittelyä.
Korkosuojauksen kannattavuutta pääsee toki laskemaan myös väliaikalaskelmina, tai sitten jossain vaiheessa toteamalla, että hyöty on jo suurempaa kuin koko korkosuojausajasta maksettava hinta. Tarkka lopullinen luku toki selviää vasta viimeisenä korontarkistuspäivänä, johon korkosuojaus kohdistuu.
Kyllä nyt kannattaisi pumpata sijoitusasuntoja niin paljon kuin perse kestää, sillä tällä hetkellä on ostajan markkinat kun sopulit laumoina myyvät asuntojaan korkojen ja kulujen nousun pelossa, mutteivät ymmärrä sijoittajien siirtävän kulut sellaisenaan myös vuokriin. Kriisien ollessa ohi päästään taas asiaan, eli asuntojen hintojen nousuun.
Olen tuosta kyllä eri mieltä. Parin sivun takaista omaa kommenttiani lainaten: "Jos vajaa vuosi sitten pystyit ostamaan vaikka sen 100t euron kämpän 1 %:n korko-oletuksen varassa ja vielä suojaamaan lainasi, niin 100 %:n lainarahoituksella ja 20 vuoden laina-ajalla luoton ja luottokustannusten hinnaksi olisi tullut reilu 111t euroa. Jos korko-olettama nostetaan nyt 4 %:iin, ja luoton ja luottokustannusten summan tulisi pysyä entisellään, saisi asunto maksaa enää reilu 75t euroa. Eli asuntojen hintojen tulisi laskea 25 %."
Asumistuet on sidottu indeksiin. Aikamoinen korotus tulossa vuoden vaihteessa.
