Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Hypo odottaa asuntojen hinnoissa loppuvuonna isointa romahdusta sitten 1990-luvun laman.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat elokuussa koko maassa 0,4 prosenttia vuoden takaisesta, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.

Heinäkuuhun verrattuna hinnat ovat kuitenkin laskeneet ympäri Suomea, sillä ne putosivat koko maassa 1,4 prosenttia.


Nähdään pojat ensi keväänä varmaa ihan hyvin potentiaalisia asuntoja myynnissä.

Hypon mielipide muuttuu jokseenkin viikottain. Sellainen huomio Hypon Brotheruksen tuoreeseen arvioon, että sen mukaan ”suhteessa inflaatioon tai palkkoihin nähdään asuntojen hinnoissa loppuvuonna isoin romahdus sitten 1990-luvun laman”.

Tuon arvion toteutumiseen riittää jo se, että inflaatio jyllää ja asuntojen nimellishinnat polkevat paikallaan tai laskevat lievästi.
 
Tuon arvion toteutumiseen riittää jo se, että inflaatio jyllää ja asuntojen nimellishinnat polkevat paikallaan tai laskevat lievästi.

Inflaatio ei missään nimessä tule tippumaan muutamassa kk vaan jatkuu kiihtymistään. Hyvä jos keväällä alkaa taittumaan, jos energian hinnalla jotain saadaan tehtyä.

Sähkönhinta on jatkuvasti kivunnut ylöspäin mitä tulee sähkösopimuksiin.

Korot nousevat jatkuvasti ja asuntokauppa alkaa hiipumaan, jotenka asuntojen hinnat alkavat laskemaan ainakin lievästi. Selkeästi kalliit omakotitaloissa yli 700ke esim. Turun seudulla tullaa näkemään isompia laskuja, jos talous ei kestäkkään korkotasoa ja asunto joudutaan pistää myyntiin.
 
Tässä on nyt tullut seurattua omakotitalo-markkinoita ja aika paljon on tullut myyntiin syksyn mittaan sähkölämmitteisiä taloja jossa sähkönkulutus on jotenkin mystisesti koitettu verhoilla piiloon.

"Sähkö kulutuksen mukaan"
"Sähkönkulutus n. 250€/kk"

Jälkinmäisestä pystyy jo vähän ynnäilemään, mutta yllättävän monesta puuttuu suoraan se vuositason kwh-määrä. Lisäksi olen yllättynyt mitenkä monta taloa on tullut, jossa rakennusvuosi on 2010-luku, mutta talosta löytyy silti sähköinen lattialämmitys. Luullut että 10-luvulla kaikki olisi jo vesikiertoisella, mutta näköjään ei.

Ei tuo kylläkään mikään uusi ilmiö ole. Taloa kun etsittiin 3-4 vuotta sitten niin samaa touhua ilmoituksissa oli.
 
Toki jos ottaisimme käyttöön asuntotuloveron (mitä varsinkin vasemmalta laidalta aina silloin tällöin huudellaan), tuolloin asuntolainojen korkovähennys asuntotulosta olisi perusteltu.
Ne ovat kyllä lähinnä "äärioikean" laidan ekonomit jotka tuota asuntotuloveroa ja kiinteistöverojen korotuksia huutelevat...
Hypo odottaa asuntojen hinnoissa loppuvuonna isointa romahdusta sitten 1990-luvun laman.
Hypo odottaa reaalihintojen pudotusta. Siihen riittää se, että hinnat nousevat hitaammin kuin inflaatio laukkaa ja palkankorotukset juoksevat...
 
1664439223705.png


Tuli nyt talon rakenneavauksessa otetun näytteen tulokset. Osaako joku suomentaa nämä selkokielelle. Ilmeisesti arvot koholla ja bakteerit aika reippaastikkin? Nämä otettu talon ainoastapuurakenteisesta seinästä. Tälläinen saateteksti mukana:



Tarkoitus oli avata tuota tiiliseinääkin ja katsoa mikä tilanne siellä mutta taitaa jäädä pelkästään tuon perusteella tekemättä. Tai lähinnä mietityttää miksi tämä on "heikko viite vauriosta" kun nuo arvot kuitenkin moninkertaiset? Viittaako nuo bakteerit nyt siis homeeseen vai onko merkkaako nuo sieni-itiöt homeen määrää ja bakteerit jotain muuta kasvustoa? Taitaa olla aika perua tarjous kuitenkin

Luen työkseni noita jonkin verran ja nuo bakteerit mitä on huomattavasti on yleensä sellanen vähän meh....

Ja noissa muissa märät on niukka tai kohtalainen niin sen takia maininta hiekko viite vauriosta. Kuitenkin sieltä on onnistuttu löytämään nuo indikaattori mikrobit eli ei se rakenne täysin terve ole. Jos tällee lonkalta pitäisi jotain vetää niin varsinkin kun tuo näyte oli otettu materiaalista eikä esim. sisäilmasta niin aika lievä, mutta ei täysin terve. Nuo indikaattori mikrobit ei itsestään oikein tule vaan vaatii kosteutta...

Herkästi ehkä siirtyisi seuraavaan, mutta jos kaikki kohteessa muuten natsaa täydellisesti ja korjaukselle saadaan joku hinta niin olishan siinä joku vipuvarsi veivata hintaa alas.

Otitteko itse nämä näytteet ja lähetitte labraan vai miksei tässä ole näytteenottajan tulkintaa? Tuo sun lainaama kuva on labran tulos ja labra ei ota kantaa asiaan sen tarkemmin. Jos olette jonkun tutkimuksen tilanneet niin näytteenottajalla pitäisi olla ammattitaitoa myös tehdä tulosten ja muiden havaintojen perusteella tulkinta tilanteesta ja kääntää se maalikolle.

Imho tuo on aina kokonaisvaltainen asia ja jos ei ole kolutusta ja kokemusta asiasta niin maallikon summittainen näytteidenotto ei oikein palvele ketään.


Itse pitäisin sitä reiluna pelinä, että ilmoitukseen ilmoitetaan toteutunut kulutus edellisenä vuotena. Luulisin kaikille olevan selvää (viimeistään oikeudessa), että sähkön kulutus vaihtelee kulutuksen mukaan. Paras olisi toki, jos on sopivat mittarit, että ilmoitukseen laitetaan lämmityksen osuus kulutuksesta erikseen.

Justhan laiton omat kulutukset esimerkkinä. Viime vuosi 61MWh ja sitä edellinen 11MWh. Kumpikaan ei ole lähellä mitään keskiarvoa. Niinden lukemien informaatio arvo on puhdas nolla. 61 pelottaisi kaikki pois ja 11 antaa aivan liian optimistisen kuvan. En laittaisi ilmoitukseen mustana valkoiselle kuin, että kulutuksen mukaan. Potentiaalisen ostajan kanssa voisi sitten aiheesta keskustella ja kertoa mikä oma kulutus on ollut ja miksi, mutta kukaan ala tohon ilmotukseen sanelemaan kuinka monta kuutiota polttelee puita tai mikä ollut sisäilman lämpötila tai onko asunut vaan 8kk tjms.

Asioistahan voi keskenään sopia miten kukin pariskunta haluaa, mutta valitettavasti erotilanteessa ei aina näitä suullisesti sovittuja juttuja sitten enää noudateta vaan mennään sillä mitä papereissa lukee tai laki sanoo. Itse jos mietin tilannetta, että toinen omistaa kämpän kokonaan (100%) niin miksi sen toisen pitäisi osallistua niihin asunnon isoihin korjauskuluihin yhtään mitenkään kun hän ei asunnosta muutenkaan omista mitään? Jotkut pienet rahaliset korjaukset on sitten eri asia tai huonekalusteiden ostot, jotka voi aika helposti jakaa mahdollisessa erotilanteessa.

Itse tekisin niin, että se kuka omistaa asunnon kokonaan niin myös maksaa itse kaikki siihen liityvät suurimmat perusparannukset kokonaan. Vastikkeet, vedet, sähköt jne. muut juoksevat kulut, jotka menevät normaaliin arkipäiväiseen asumiseen, mutta eivät muuta asunnon arvoa, voidaan sitten jakaa vaikka puoliksi puolisoiden kesken. Silloin erotilanteessa on helppo sanoa, että toinen omistaa asunnon itse kokonaan eikä toisella ole siihen mitään osuutta ja toinen on asunut vähän kuin vuokralla osallistuen juoksevien kulujen maksamiseen.

Ilman muuta näin. Ei tulisi mieleenikään maksattaa peruskorjauksia puolisolla jos ei omista talosta prosenttiakaan. Jos maksattaisin niin silloinhan hänen kuuluisi saada siivu talosta.
 
Hypo odottaa reaalihintojen pudotusta. Siihen riittää se, että hinnat nousevat hitaammin kuin inflaatio laukkaa ja palkankorotukset juoksevat...
Palkkainflaatio on sellainen asia johon Suomessa ei ole yksinkertaisesti varaa. Toivottavasti emme siihe joudu.
 
12 kk:n euribor tänään 2,578 %. Toinen päivä, jolloin nähdään nyt lievää laskua.

Euroswapeissa on myös lyhyessä päässä rauhallista, kun taas pitkät korot ovat nousussa. Huiput nähdään nyt kymppivuotisissa, joiden taso reilu 3,2 %.
 
Korot nousevat jatkuvasti ja asuntokauppa alkaa hiipumaan, jotenka asuntojen hinnat alkavat laskemaan ainakin lievästi. Selkeästi kalliit omakotitaloissa yli 700ke esim. Turun seudulla tullaa näkemään isompia laskuja, jos talous ei kestäkkään korkotasoa ja asunto joudutaan pistää myyntiin.

Itse en uskaltaisi nyt alkaa ostamaan reilusti nykyistä asuntoa kalliimpaa asuntoa ellei ole taloudellisesti hyvin varautunut tulevaisuutta varten ja on valmis hyväksymään oman asunnon arvonpudotuksen seuraavina vuosina.

Mutta jos tarkoitus on siirtyä samanarvoiseen tai halvempaan asuntoon niin nyt siihen voi olla hyvä tilaisuus. Meilläkin on nyt pohdinnat käynnissä tarjouksen tekemisestä samanhintaiseen / halvempaan asuntoon, mutta kuitenkin hiukan isompaan. Oma asunto siis pienempi ja rempattu ja se mistä ollaan tarjoamassa niin olisi isompi, mutta vaatisi remppaamista. Minusta tässä vaihdossa ei riskiä pääse tapahtumaan, vaikka hinnat tippuisikin ensi vuonna, koska samaan tahtiin se oman nykyisenkin asunnon hinta tippuisi.
 
Luen työkseni noita jonkin verran ja nuo bakteerit mitä on huomattavasti on yleensä sellanen vähän meh....

Ja noissa muissa märät on niukka tai kohtalainen niin sen takia maininta hiekko viite vauriosta. Kuitenkin sieltä on onnistuttu löytämään nuo indikaattori mikrobit eli ei se rakenne täysin terve ole. Jos tällee lonkalta pitäisi jotain vetää niin varsinkin kun tuo näyte oli otettu materiaalista eikä esim. sisäilmasta niin aika lievä, mutta ei täysin terve. Nuo indikaattori mikrobit ei itsestään oikein tule vaan vaatii kosteutta...

Herkästi ehkä siirtyisi seuraavaan, mutta jos kaikki kohteessa muuten natsaa täydellisesti ja korjaukselle saadaan joku hinta niin olishan siinä joku vipuvarsi veivata hintaa alas.

Otitteko itse nämä näytteet ja lähetitte labraan vai miksei tässä ole näytteenottajan tulkintaa? Tuo sun lainaama kuva on labran tulos ja labra ei ota kantaa asiaan sen tarkemmin. Jos olette jonkun tutkimuksen tilanneet niin näytteenottajalla pitäisi olla ammattitaitoa myös tehdä tulosten ja muiden havaintojen perusteella tulkinta tilanteesta ja kääntää se maalikolle.

Imho tuo on aina kokonaisvaltainen asia ja jos ei ole kolutusta ja kokemusta asiasta niin maallikon summittainen näytteidenotto ei oikein palvele ketään.

Kuntotarkastasja tuon näytteen otti ja oikeastaan ainoa tulkinta oli tuo teksti mikä tuossa mun aiemmassa viestissäkin oli. Tuon lisäksi oli piikkimittarilla otettu kosteus tuolta seinätolpan alaosasta. Lukema oli jotain ~10 kun raja-arvo sen 18 mikä tuohon oli ainakin merkitty. Toki tuo on voinut kastua aiemminkin mutta ainakin eriste näytti suht terveeltä, ei tummentumia tms. mutta tiedä sitten.

Myyjä oli jo tarjoutunut tiputtamaan hintaa 17k eli hieman alle 10%. Oli jostain katsonut että tuo tiivistys maksaa 100-150e per seinämetri ja seinää tuossa on sen ~90 metriä. Tosin ilmeisesti unohtui laskuissa se että noilla ulkoseinillä on 3kpl kylpyhuoneita ja keittiö jotka pitänee enemmän ja vähemmän purkaa tiivistyksen/kapseloinnin edestä pois (toki pitäisi muutenkin jossain vaiheessa uusia mutta tuntuu hieman enemmän lompakossa pistää heti kerralla kaikki uusiksi) . Lisäksi tuo yksi puurakenteinen seinä pitäisi tuon suosituksen mukaan ainakin korjata perusteellisemmin eli siinä mielessä aika huono vastaantuleminen kun ottaa huomioon että mulla on oikeus vetäytyä tarjouksesta ja varmaan seuraavalle kierrokselle pitää pyyntiäkin tiputtaa huomattavasti tämän perusteella.

Kyllä mä taidan tän jättää nyt väliin kuitenkin, pitäis saada melkein puoleen hintaan että viitsisi ottaa riskin tästä tän perusteella etenkin kun tuo löydös varmaan hävittää myyjän vastuun suht tehokkaasti muiden mahdollisten ongelmien varalta. Huvitti kyllä hieman kun välittäjän mukaan myyjä oli todennut että eivät itse korjaisi ollenkaan jos jäisivät asumaan. Toki voi tuntua turhalta kun on jo asunut tuossa sen parikymmentä vuotta ilman (ainakaan myönnettyjä) ongelmia ja laina lienee jo maksettu.

Edit: oli tuossa joku tuon kuntotarkastus firman korjaussuunnittelijan yhteystiedot laitettu jolta varmaan saisi lisätietoa mutta en tiedä onko kovin tarpeellista enää
 
Ilman muuta näin. Ei tulisi mieleenikään maksattaa peruskorjauksia puolisolla jos ei omista talosta prosenttiakaan. Jos maksattaisin niin silloinhan hänen kuuluisi saada siivu talosta.

Joo näin minäkin tän itse ajattelin mutta kumppania jollain tasolla ilmeisesti vaivaa että asuisi ilmaiseksi mun omistamassa talossa niin toi itse ilmi tuon että voisi osallistua remonttikustannuksiin tarvittaessa. Toki kai tuosta voisi jonkun paperin kirjoittaa/kirjoitututtaa missä sopia toimintatavoista eron tullen (tosin ehdotappa tätä naishenkilölle :rofl2:). Kuten sanottu ei varmaan silloin kun on 25 vuotta asuttu yhdessä niin tästä tulisi juurikaana ongelmaa mutta voihan se vituttaa jos parinvuoden jälkeen homma kariutuu ja maksat remppalainaa talosta mitä et omista eli jonkinlainen sopimus että kuittaan ne lainat/maksan takaisin tms. Noh, eipä tuo vielä ole ajankohtainen varsinaisesti eli pitää miettiä tarkemmin kun on.
 
Joo näin minäkin tän itse ajattelin mutta kumppania jollain tasolla ilmeisesti vaivaa että asuisi ilmaiseksi mun omistamassa talossa niin toi itse ilmi tuon että voisi osallistua remonttikustannuksiin tarvittaessa. Toki kai tuosta voisi jonkun paperin kirjoittaa/kirjoitututtaa missä sopia toimintatavoista eron tullen (tosin ehdotappa tätä naishenkilölle :rofl2:). Kuten sanottu ei varmaan silloin kun on 25 vuotta asuttu yhdessä niin tästä tulisi juurikaana ongelmaa mutta voihan se vituttaa jos parinvuoden jälkeen homma kariutuu ja maksat remppalainaa talosta mitä et omista eli jonkinlainen sopimus että kuittaan ne lainat/maksan takaisin tms. Noh, eipä tuo vielä ole ajankohtainen varsinaisesti eli pitää miettiä tarkemmin kun on.

Noihin voi sitten miettiä jonkun muun ratkaisun jos ei halua ilmaista asumista tarjota. Kulut puoliksi ja kuluihin mukaan asuntolainan korot. Lyhennyksiä ei tietenkään. Kannattaa sopia ihan hyvissä ajoin ratkaisu mihin molemmat ovat tyytyväisiä.

Kuntotarkastasja tuon näytteen otti ja oikeastaan ainoa tulkinta oli tuo teksti mikä tuossa mun aiemmassa viestissäkin oli. Tuon lisäksi oli piikkimittarilla otettu kosteus tuolta seinätolpan alaosasta. Lukema oli jotain ~10 kun raja-arvo sen 18 mikä tuohon oli ainakin merkitty. Toki tuo on voinut kastua aiemminkin mutta ainakin eriste näytti suht terveeltä, ei tummentumia tms. mutta tiedä sitten.

Myyjä oli jo tarjoutunut tiputtamaan hintaa 17k eli hieman alle 10%. Oli jostain katsonut että tuo tiivistys maksaa 100-150e per seinämetri ja seinää tuossa on sen ~90 metriä. Tosin ilmeisesti unohtui laskuissa se että noilla ulkoseinillä on 3kpl kylpyhuoneita ja keittiö jotka pitänee enemmän ja vähemmän purkaa tiivistyksen/kapseloinnin edestä pois (toki pitäisi muutenkin jossain vaiheessa uusia mutta tuntuu hieman enemmän lompakossa pistää heti kerralla kaikki uusiksi) . Lisäksi tuo yksi puurakenteinen seinä pitäisi tuon suosituksen mukaan ainakin korjata perusteellisemmin eli siinä mielessä aika huono vastaantuleminen kun ottaa huomioon että mulla on oikeus vetäytyä tarjouksesta ja varmaan seuraavalle kierrokselle pitää pyyntiäkin tiputtaa huomattavasti tämän perusteella.

Kyllä mä taidan tän jättää nyt väliin kuitenkin, pitäis saada melkein puoleen hintaan että viitsisi ottaa riskin tästä tän perusteella etenkin kun tuo löydös varmaan hävittää myyjän vastuun suht tehokkaasti muiden mahdollisten ongelmien varalta. Huvitti kyllä hieman kun välittäjän mukaan myyjä oli todennut että eivät itse korjaisi ollenkaan jos jäisivät asumaan. Toki voi tuntua turhalta kun on jo asunut tuossa sen parikymmentä vuotta ilman (ainakaan myönnettyjä) ongelmia ja laina lienee jo maksettu.

Edit: oli tuossa joku tuon kuntotarkastus firman korjaussuunnittelijan yhteystiedot laitettu jolta varmaan saisi lisätietoa mutta en tiedä onko kovin tarpeellista enää

Varmaan ihan jees valinta. Varsinkin nyt kun mittari värähtänyt ja jos suostut niin myyjän vastuu pienenee/häviää. Varmaan aika vaikea myydä tollasen lapun kanssa ja kun taloudellinen tilanne alkaa olemaan nyt mitä on.
 
Justhan laiton omat kulutukset esimerkkinä. Viime vuosi 61MWh ja sitä edellinen 11MWh. Kumpikaan ei ole lähellä mitään keskiarvoa. Niinden lukemien informaatio arvo on puhdas nolla. 61 pelottaisi kaikki pois ja 11 antaa aivan liian optimistisen kuvan. En laittaisi ilmoitukseen mustana valkoiselle kuin, että kulutuksen mukaan. Potentiaalisen ostajan kanssa voisi sitten aiheesta keskustella ja kertoa mikä oma kulutus on ollut ja miksi, mutta kukaan ala tohon ilmotukseen sanelemaan kuinka monta kuutiota polttelee puita tai mikä ollut sisäilman lämpötila tai onko asunut vaan 8kk tjms.

Ei millään pahalla, mutta itselleni tulisi tuollaisesta ilmoituksesta heti se kuva, että piilotellaan tietoja ja siksi kiertäisin kaukaa. Mistä minä tiedän mitä muuta myyjä jättää kertomatta sillä perusteella, että se voi pelottaa ostajia pois?

Edit:

Parempi siihen ilmoitukseen on antaa tarkentavia tietoja kulutuksesta, kuin jättää tietoa pois.
 
Ei millään pahalla, mutta itselleni tulisi tuollaisesta ilmoituksesta heti se kuva, että piilotellaan tietoja ja siksi kiertäisin kaukaa. Mistä minä tiedän mitä muuta myyjä jättää kertomatta sillä perusteella, että se voi pelottaa ostajia pois?

Edit:

Parempi siihen ilmoitukseen on antaa tarkentavia tietoja kulutuksesta, kuin jättää tietoa pois.

Sitten tulee, se kuitenkin on ollut hyvin yleinen tapa jo ennen. Kuten selitin niin ihan järkeen käypä, koska kulutus voi kohteessa asuvasta henkilöstä/tai perheestä riippuen heilua todella paljon.

Koko ikänsä omakotitalossa asunut eläkeläispariskunta joka huuhtoo vessansakin perunankeitovedellä voi kirjoittaa ilmoitukseen, että sähköä menee 7MWh/v. Sitten koko ikänsä kerrostalossa (missä kiinteä vesivastike) asunut lapsiperhe kattoo, että nyt on menee vähän sähköä toi on hyvä talo ja ostohousut jalkaan. Jatketaan samaa elämää ja lennetään perseelleen kun oma kulutus olikin 25MWh. Joten mitä hyötyä tuosta lukemasta siis ilmoituksessa oli?

Jos tollaseen arvoon perustaa jotain päätöksiä niin aika heikolla hapella mennään. Ennemmin ilmotuksessa saisi lukea paljonko ja mitä eristettä on seinissä tai katossa. Perustamistapa, ikkunoiden U-arvot jne. jne. Nuo kertoo mulle huomattavasti enemmän.

Haen nyt siis sitä takaa, että siitä lukemasta ei ole mitään hyötyä ilmoituksessa ellei sitä ole avattu. Ja harvassa on ne ilmoitukset missä on avattu. Enkä näe kyllä tarpeellisenä edes alkaa selittämään jotain elämäntapojaan asunnon myynti ilmoituksessa. Joten järkevämpi on mielestäni olla ilmoittamatta mitään. Toki itse varmaan laittaisin, että 11MWh vaikka epäilen uuden omistajan siihen lukemaan pääsevän, mutta mulla on mittari dataa lyödä tarvittaessa pöytään, että sillä menty. Myyjänä se olisi vaan mun etu, että jotkut käyttää noita höpöhöpö arvoja päätöksenteon tukena siinä missä keittiön tapettien trendikästä väriä...
 
Sitten tulee, se kuitenkin on ollut hyvin yleinen tapa jo ennen. Kuten selitin niin ihan järkeen käypä, koska kulutus voi kohteessa asuvasta henkilöstä/tai perheestä riippuen heilua todella paljon.

Koko ikänsä omakotitalossa asunut eläkeläispariskunta joka huuhtoo vessansakin perunankeitovedellä voi kirjoittaa ilmoitukseen, että sähköä menee 7MWh/v. Sitten koko ikänsä kerrostalossa (missä kiinteä vesivastike) asunut lapsiperhe kattoo, että nyt on menee vähän sähköä toi on hyvä talo ja ostohousut jalkaan. Jatketaan samaa elämää ja lennetään perseelleen kun oma kulutus olikin 25MWh. Joten mitä hyötyä tuosta lukemasta siis ilmoituksessa oli?

Nyt on vähän liioittelua luvuissa. Vaikka vettä kuluu eri tavalla eläkeläispariskunnalla ja lapsiperheellä, niin ei sillä mitään 18000 kWh selitetä. Jos oletetaan eläkeläisille 90 l / vrk / hlö ja lapsiperheelle (2 aikuista, 3 lasta) 270 l / vrk / hlö ja lämpimän veden osuus 40 %, niin veden lämmityksestä tulee vajaa 10000 kWh ero. Paljon sekin, mutta ei sentään noin paljoa. Ilmoittamalla vuosikulutus ja minkälainen kokoonpano talossa on asunut, saisi varsin hyvän kuvan talon sähköntarpeesta.

Luvut ja laskukaavat: Ympäristöosaava - Vedenkulutus ja Laskukaavat: Lämmin käyttövesi
 
Tulipa tässä nyt mieleen kun talokauppa on etenemässä että mitenhän olisi fiksuinta hoitaa tilanne tulevaisuuden kannalta kun olen yksin ottamassa lainaa mutta muuttamassa kumppanin (ei olla naimisissa) kanssa. Siinä mielessä selkeä homma että minä omistan kiinteistöstä 100% ja maksan lainasta 100%. Kumppani sitten osallistuu muihin kuluihin omalla painollaan (opiskelija).

Mutta miten tulevaisuudessa? Jos(kun) vaikka pitää tehdä 20k kattoremontti ja kuvitellaan että se maksettaisiin puoliksi, pitäisikö tässä vähintään moraalisella/periaatteellisella tasolla sitten tehdä jotain ositusta omistuksiin/ voiko sellaista erotilanteessa vaatia vai onko henkilökohtainen voivoi jos maksaa avopuolison remontteja ja tuleekin ero jolloin on mahdollista remppalainaa maksettavan kiinteistöön jota ei omista? Avioliitto toki muuttaisi (?) asiaa mutta toistaiseksi pysytään avoliitossa. Tietty jossain vaiheessa olisi varmaan mahdollista myydä puolet/osa talosta kumppanille mutta tässä ei liene rahallisesti mitään järkeä kun kulujahan tuostakin tulee. Tai entä erotilanteessa jos omistukset on vaikka suhteessa 80/20, onko sanavalta sillä joka omistaa suuremman siivun?
Mahdollisuus olisi kirjoittaa velkirja. Eli siis puoliso maksaa 10 000 euroa remontista ja jäät hänelle velkaa tuon 10 000 euroa. Mahdollisessa erotilanteessa sitten maksaisit tuon summan takaisin.
 
Mites nossa uudiskohteissa jossa mahdollisuus yhtiölainaan kun näyttää yhtiölainan osuus olevan monissa 60% luokkaa. Onkohan mahdollisuus maksaa enemmän ensialkuun ja ottaa yhtiölainaa vähemmän vai onko noi diilit aina vakioita?
 
Mites nossa uudiskohteissa jossa mahdollisuus yhtiölainaan kun näyttää yhtiölainan osuus olevan monissa 60% luokkaa. Onkohan mahdollisuus maksaa enemmän ensialkuun ja ottaa yhtiölainaa vähemmän vai onko noi diilit aina vakioita?
Toki voit maksaa oman osuutesi vaikka kokonaan kerralla, tai jotain siltä väliltä.
 
Miksi joku haluaisi käyttää yhtiölainaa, kun sehän on järjestään kalliimpaa kuin henkilökohtainen asuntolaina? Onko se tilanteisiin, joissa sitä omaa lainaa pankki ei niin paljon pysty myöntämään, että saisi velattoman kauppahinnan maksettua?
 
Miksi joku haluaisi käyttää yhtiölainaa, kun sehän on järjestään kalliimpaa kuin henkilökohtainen asuntolaina? Onko se tilanteisiin, joissa sitä omaa lainaa pankki ei niin paljon pysty myöntämään, että saisi velattoman kauppahinnan maksettua?

Asuntosijoittajalle tämä yhtiölaina voi myös olla verotuksellisesti järkevämpi vs. oma henkilökohtainen laina. Myös yritykselle voi olla edullisempaa pitää yhtiölai asunto-osakeyhtiöllä.
 
Miksi joku haluaisi käyttää yhtiölainaa, kun sehän on järjestään kalliimpaa kuin henkilökohtainen asuntolaina? Onko se tilanteisiin, joissa sitä omaa lainaa pankki ei niin paljon pysty myöntämään, että saisi velattoman kauppahinnan maksettua?
Jos on säästöjä maksaa kauppasumma, muttei koko velatonta hintaa?
e. Eikä siis halua/saa jostain syystä ottaa pankkilainaa
 
Miksi joku haluaisi käyttää yhtiölainaa, kun sehän on järjestään kalliimpaa kuin henkilökohtainen asuntolaina? Onko se tilanteisiin, joissa sitä omaa lainaa pankki ei niin paljon pysty myöntämään, että saisi velattoman kauppahinnan maksettua?

Menee parikymppiä yli pankin myöntämän lainamäärän jonka verran melkein maksaa pois tuossa parissa vuodessa ennenkuin työ yhtiölainan lyhennysvapaa päättyy ja tuollaiselle muutamalle kymppitonnille yhtiölainaa lyhennys on varsin pieni kk erä lopulta/parissa vuodessa palkkakehitys on sellainen että sorvaa sitten pankista asuntolainaa sille yhtiölainan osuudelle varmaan suht helposti / kumppani ottaa sen maksettavaksi / miten nyt meneekään. Lähinnä nyt mietin mahdollisuuksia kun tuo aiempi talokauppa meni puihin ja tämä laajentaisi valikoimaa. Olisi yksi erillistalo ~260k josta myyntihinta ~110k ja yhtiölaina ~150k niin mietin jos maksaisi etukenossa asuntolainana 230k ja jättäisi sen vähän alle 30k muhimaan yhtiölainana pariksi vuodeksi?
 
Viimeksi muokattu:
Olisi yksi erillistalo ~260k josta velaton myyntihinta ~110k ja yhtiölaina ~150k niin mietin jos maksaisi etukenossa asuntolainana 230k ja jättäisi sen vähän alle 30k muhimaan yhtiölainana pariksi vuodeksi?
Menikö nyt puurot ja vellit sekaisin, kun se velaton myyntihinta on aina se suurin ja myyntihinta sitten taas ilman lainaosuutta?
 
Joo vähän ajatus katkoi, oleellinen sisältö nyt kuitenkin varmaan välittyi
Ota huomioon ettei yhtiölainaa voi välttämättä maksaa kuin kokonaan tai kuukausierissä. Toki jos se laina koostuu useasta pienestä remppalainasta niin niitä yleensä saa yksi kerrallaan maksettua, mutta summien perusteella ei ole siitä kyse :whistling:
 
Ota huomioon ettei yhtiölainaa voi välttämättä maksaa kuin kokonaan tai kuukausierissä. Toki jos se laina koostuu useasta pienestä remppalainasta niin niitä yleensä saa yksi kerrallaan maksettua, mutta summien perusteella ei ole siitä kyse :whistling:

Sitähän tässä yritin kysyä että onko tämä yleensäkään mahdollista muuta kuin maksaa kokonaan tai ottaa koko yhtiölainaa.
 
Sitähän tässä yritin kysyä että onko tämä yleensäkään mahdollista muuta kuin maksaa kokonaan tai ottaa koko yhtiölainaa.
Eiköhän niitä kertasuorituksia voi tehdä muillakin summilla kuin koko velan edestä. Yleensä taloyhtiöillä on mahdollisuus lyhentää lainaa veloituksetta ainakin pari kertaa vuodessa (normaalin maksusuorituksen yhteydessä) ja se nyt on ihan sama, onko potissa siinä joltain osakkaalta 15000 vai 5000 euroa. Pankki, isännöitsijä, kirjanpitäjä joutuu joka tapauksessa tekemään samat toimet.

Hyödyttäähän tuo koko taloyhtiötä, koska velkapääoma pienenee ja näin korkokulutkin ovat alhaisemmat.
 
Eiköhän niitä kertasuorituksia voi tehdä muillakin summilla kuin koko velan edestä. Yleensä taloyhtiöillä on mahdollisuus lyhentää lainaa veloituksetta ainakin pari kertaa vuodessa (normaalin maksusuorituksen yhteydessä) ja se nyt on ihan sama, onko potissa siinä joltain osakkaalta 15000 vai 5000 euroa. Pankki, isännöitsijä, kirjanpitäjä joutuu joka tapauksessa tekemään samat toimet.

Hyödyttäähän tuo koko taloyhtiötä, koska velkapääoma pienenee ja näin korkokulutkin ovat alhaisemmat.
Muistelisin, ettei ainakaan omassa taloyhtiössäni voi lyhentää vain osaa taloyhtiön lainasta, vaan pitää maksaa kokonaan pois tai sitten normaaliaikataulun mukaan kuukausittain - jokaisen erillisen lainan voi kyllä maksaa itsenäisesti pois, eli jos taloyhtiöllä on vaikkapa julkisivuremppalaina ja putkiremppalaina, niin esim. vain toisen voi maksaa pois. Tällainen menettely yksinkertaistaa hieman rahoitusvastikkeen huoneistokohtaista laskentaa, joten ehkä tämä on syynä. Periaatteessa tietty tosi yksinkertainen tekninen ongelma, mutta asia voi olla perua joltain ajalta, kun rahoitusvastikkeet laskettiin kynällä ja paperilla ;)

Koron suuruuteen se lyhentäminen ei tietenkään vaikuta muuta kuin sen lyhentäjän osalta, eli ei siitä taloyhtiö hyödy muuta kuin sen suhteen, että rahoitusriski vähenee ja sitä kautta yhtiö voi saada lainaa pienemmällä marginaalilla.
 
Muistelisin, ettei ainakaan omassa taloyhtiössäni voi lyhentää vain osaa taloyhtiön lainasta, vaan pitää maksaa kokonaan pois tai sitten normaaliaikataulun mukaan kuukausittain - jokaisen erillisen lainan voi kyllä maksaa itsenäisesti pois, eli jos taloyhtiöllä on vaikkapa julkisivuremppalaina ja putkiremppalaina, niin esim. vain toisen voi maksaa pois. Tällainen menettely yksinkertaistaa hieman rahoitusvastikkeen huoneistokohtaista laskentaa, joten ehkä tämä on syynä. Periaatteessa tietty tosi yksinkertainen tekninen ongelma, mutta asia voi olla perua joltain ajalta, kun rahoitusvastikkeet laskettiin kynällä ja paperilla ;)

Koron suuruuteen se lyhentäminen ei tietenkään vaikuta muuta kuin sen lyhentäjän osalta, eli ei siitä taloyhtiö hyödy muuta kuin sen suhteen, että rahoitusriski vähenee ja sitä kautta yhtiö voi saada lainaa pienemmällä marginaalilla.

Riippuen yhtiön koosta, tuo rahoitusvastikkeen tasapainottaminen ja kirjanpidon pitäminen mutkistuu huomattavasti jos siellä maksetaan mielivaltaisissa erissä lainaa pois. Yleensä tästäkin syystä on rajattua 1-2 kertaan vuodessa, ennaltamäärättyinä aikoina, kun voi maksaa oman osuutensa lainasta/lainoista kokonaan tai osittain (yleensä puolet). Jos siellä lyhennellään tonni kesällä, toinen tonni syksyllä, pari tonnia jouluna ja tämä kertaa osakkaiden määrä / permutaatiot niin kirjanpidosta tulee haastavaa.
 
Minkälaisilla pohjakoroilla jengi on saanut lainaa vimeaikoina? Ite pitäis kilpailuttaa laina lähinnä kun nyt on annuniteetti ja pitäis saaha kiinteä tasaerä että näistä ajoista selvitään. Nyt laina HBssa laitoin tarjouskyselyn Opseen, voitteko suositella jotain muuta pankkia?
 
Minkälaisilla pohjakoroilla jengi on saanut lainaa vimeaikoina? Ite pitäis kilpailuttaa laina lähinnä kun nyt on annuniteetti ja pitäis saaha kiinteä tasaerä että näistä ajoista selvitään. Nyt laina HBssa laitoin tarjouskyselyn Opseen, voitteko suositella jotain muuta pankkia?

Siis Eikö kyseessä ole ylisuuresta lainasta kyse jos nykyisellä korkotasosta ei selviä?
 
Minkälaisilla pohjakoroilla jengi on saanut lainaa vimeaikoina? Ite pitäis kilpailuttaa laina lähinnä kun nyt on annuniteetti ja pitäis saaha kiinteä tasaerä että näistä ajoista selvitään. Nyt laina HBssa laitoin tarjouskyselyn Opseen, voitteko suositella jotain muuta pankkia?
Miksi et laittaisi kaikkiin asuntolainaa myöntäviin pankkeihin? Ei kestä montaa minuuttia naputella per hakemus. Lainaehdot ovat niin yksilöllisiä ja tarjouskohtaisia, saman pankin sisälläkin jopa virkailijasta ja tämän mielentilasta riippuvaisia, että huono on kenenkään muun sinulle pankkia alkaa suosittelemaan.
 
Tasaerän neuvottelun kanssa voi tulla haasteita, sillä laina-aika ei tule joustamaan loputtomiin.
 
Minkälaisilla pohjakoroilla jengi on saanut lainaa vimeaikoina? Ite pitäis kilpailuttaa laina lähinnä kun nyt on annuniteetti ja pitäis saaha kiinteä tasaerä että näistä ajoista selvitään. Nyt laina HBssa laitoin tarjouskyselyn Opseen, voitteko suositella jotain muuta pankkia?

Marginaalit ovat asiakaskohtaisia, joten et sä niistä tiedoista mitään hyödy omalla kohdallasi. Mutta kasvukeskuksissa pätenee edelleen se, että kohtuutason asiakkaan pitäisi odottaa saavansa lainansa n. 0,4-0,5 %:n marginaalilla.

OP:n lisäksi ainakin Nordeasta kannattaa pyytää lainatarjous.

Tasaerä-lainojen suhteen kannattaa muistaa, että niitä ei myönnetä pisimpiin lainoihin ja korothan on aina maksettava.
 
"Kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio kiihtyi syyskuussa euroalueella 10,0 prosenttiin, ilmenee Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin perjantaina julkaisemista ennakkotiedoista. Ekonomistit arvioivat ennalta, että inflaatiovauhti olisi ollut 9,7 prosenttia."

"Ekonomistien ja keskuspankkiirien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatio voimistui 6,1 prosenttiin. Elokuussa se oli 5,5 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu herkille muutoksille alttiiden energian ja elintarvikkeiden vaikutus kuluttajahintaindeksiin."


Noilla lukemilla voidaan nähdä taas EKP:ltä mielenkiintoisia ulostuloja, vaikka euriborit päivien tarkastelujaksolla mihinkään välttämättä nousekaan.
 
Siis Eikö kyseessä ole ylisuuresta lainasta kyse jos nykyisellä korkotasosta ei selviä?
Mistä sä tiedät mikä on korko tulevaisuudessa ? Tyhmä se ei tulevaisuudelle varaudu.

Miksi et laittaisi kaikkiin asuntolainaa myöntäviin pankkeihin? Ei kestä montaa minuuttia naputella per hakemus. Lainaehdot ovat niin yksilöllisiä ja tarjouskohtaisia, saman pankin sisälläkin jopa virkailijasta ja tämän mielentilasta riippuvaisia, että huono on kenenkään muun sinulle pankkia alkaa suosittelemaan.

Pitääpä jaksaa naputella...
 
Yep tuo oli eilen tosiaan. Tänän ei ole lukuja vielä julkistettu? Tähän asti syyskuussa ollut kolme laskupäivää, jos muistan oikein.

Tänään lasku jatkui ja lukema nyt 2,556 %. Tosin tämän päivän korkonoteerauksiinhan odotettua korkeammat inflaatioluvut eivät vielä heijastu mitenkään.
 
Tänään lasku jatkui ja lukema nyt 2,556 %. Tosin tämän päivän korkonoteerauksiinhan odotettua korkeammat inflaatioluvut eivät vielä heijastu mitenkään.

No mutta piti juuri tulla ulos kun ehtisin ilmoittaa ettei ole vielä lukuja ilmoitettu.

Maanantain nousee sitten?

09.10 on meillä tarkistus, niin tämä nykyinen korkotaso kelpaisi vallanmainiosti meille. Katsotaan missä ollaan ensi viikolla.
 
Riippuen yhtiön koosta, tuo rahoitusvastikkeen tasapainottaminen ja kirjanpidon pitäminen mutkistuu huomattavasti jos siellä maksetaan mielivaltaisissa erissä lainaa pois. Yleensä tästäkin syystä on rajattua 1-2 kertaan vuodessa, ennaltamäärättyinä aikoina, kun voi maksaa oman osuutensa lainasta/lainoista kokonaan tai osittain (yleensä puolet). Jos siellä lyhennellään tonni kesällä, toinen tonni syksyllä, pari tonnia jouluna ja tämä kertaa osakkaiden määrä / permutaatiot niin kirjanpidosta tulee haastavaa.
Riippuu oikeastaan myös pankista ja jonkin verran käytössä olevasta ohjelmistosta. Hypolla ei mene ylimääräisestä lyhennyksestä mitään kulua teki sen milloin vain ja esim. Fivaldilla lainaosuuslaskua tehdessä voi määritellä haluamansa prosenttiosuuden mitä asunnon lainaosuudesta maksetaan pois ja annetaan pääomavastikkeelle kerroin lyhennyksen mukaan (1,0-->vaikkapa 0,5 jos maksetaan puolet lainaosuudesta pois). Ääripäänä kiltti/höveli kirjanpitäjä/yrittäjä/isännöitsijä ei edes veloita lainaosuuslaskusta ja lyhennyksen tekemisestä mitään.

Toisena ääripäänä tehdään lyhennys Nordeaan muuna kuin korontarkistus- tai lyhennyspäivänä, jolloin kulu 400€ (veloitetaan tietysti tilaajalta). Osakkaalle kulut lainaosuuslaskelmasta ja laskusta 60€/laina ja yhtiölle sitten erillisveloitusta tuntityönä vaikkapa 1h/65€ kun kirjataan lainaosuuslaskentaan tapahtumat, muutetaan osakkaan pääomavastiketta, tehdään lyhennyspyyntö pankkiin ja lähetetään uudet maksulaput osakkaalle. Kaikenlaisia ääripäitä löytyy.

Ymmärrän hyvin miksi isännöitsijät eivät mainosta tuota osittaista lainaosuuden maksua. Joku 50% tai 100% olisi vielä järkevän rajoissa niin kuin kerroitkin tuossa.
 
Muistelisin, ettei ainakaan omassa taloyhtiössäni voi lyhentää vain osaa taloyhtiön lainasta, vaan pitää maksaa kokonaan pois tai sitten normaaliaikataulun mukaan kuukausittain - jokaisen erillisen lainan voi kyllä maksaa itsenäisesti pois, eli jos taloyhtiöllä on vaikkapa julkisivuremppalaina ja putkiremppalaina, niin esim. vain toisen voi maksaa pois. Tällainen menettely yksinkertaistaa hieman rahoitusvastikkeen huoneistokohtaista laskentaa, joten ehkä tämä on syynä. Periaatteessa tietty tosi yksinkertainen tekninen ongelma, mutta asia voi olla perua joltain ajalta, kun rahoitusvastikkeet laskettiin kynällä ja paperilla ;)

Koron suuruuteen se lyhentäminen ei tietenkään vaikuta muuta kuin sen lyhentäjän osalta, eli ei siitä taloyhtiö hyödy muuta kuin sen suhteen, että rahoitusriski vähenee ja sitä kautta yhtiö voi saada lainaa pienemmällä marginaalilla.
Käytännöt lainaosuuksien poismaksamisessa vaihtelevat suuresti. Yleisesti ottaen isommissa lainoissa tarjotaan mahdollisuutta maksaa pois vain osa lainaosuudesta, pienemmissä se on kaikki tai ei mitään. Ihan vain siksi, että lainaosuuksien poismaksamisessa ja rahoitusvastikkeiden uudelleen määrittämisessä on työtä, eikä sitä mielellään tehdä kymppien takia. Periaatteessa asiasta päättää taloyhtiön hallitus (ellei yhtiökokous ole sanonut painavaa sanaansa) mutta käytännössä isännöitsijä tai kirjanpitäjä itse.

Teknistä syytä käytännölle ei varsinaisesti ole. Lainalaskelmissa lasketaan lainaosuus per velallinen yksikkö (neliö, osake tms.) joka sitten kerrotaan tilan velallisten yksiköiden määrällä, mistä saadaan tilan lainaosuus. Jos tilan lainaosuudesta maksetaan osa, se pienentää tilan velallisten yksiköiden määrää eli yhtä numeroa laskelmalla - ei kovin dramaattinen vaikutus kirjanpitäjän työhön. Velallisten yksiköiden määrä toimii tosin myös rahoitusvastikkeen määräytymisperusteena joten kovin rumia lukuja en mielelläni ottaisi. Erityisesti muistuu mieleen yksi yhtiö jossa edellinen isännöitsijä oli antanut lyhentää tasasummia kuten 10 000 €, mikä jätti velallisiksi yksiköiksi jotakin tyyliin 6,708009159 m²...
 
Monissa taloyhtiöissä lainaosuuden lyhentämisestä aiheutuvat kustannukset tosiaan veloitetaan lyhentäjältä / lyhentäjiltä.

Silloin ei välttämättä edes oikein tiedä että kuinka paljon kustannuksia tulee ennen kuin lyhentäjien määrä on selvillä.
 
No mutta piti juuri tulla ulos kun ehtisin ilmoittaa ettei ole vielä lukuja ilmoitettu.

Maanantain nousee sitten?

09.10 on meillä tarkistus, niin tämä nykyinen korkotaso kelpaisi vallanmainiosti meille. Katsotaan missä ollaan ensi viikolla.

Saattaa nousta, saattaa olla nousematta. Ainakin swap-puolella inflaatioluvut eivät synnyttäneet mitään shokkia: pientä nousua lyhyimmissä koroissa ja selkeää laskua pidemmissä.
 
Näissä lyhennyskuvioissa yhtiöjärjestyksen mukaan edetään, tyypillisesti siellä on vakiomuotoiluna että "hallituksen päättäminä ajankohtina". Nämä ajankohdat ovat pankkien kulujen takia usein ne samat, millä yhtiö lyhentää lainojaan pankille. Yllä olikin hyviä esimerkkejä erilaisista tilanteista, ja riippuu pitkälti myös pankista ja yhtiön koosta mikä on järkevää.
 
Olen muuttamassa joulukuussa taloon, josta olen tehnyt jo kaupat. Entisellä omistajalla joka asuu siinä vielä tuohon muuttopäivään saakka, on voimassaoleva 10snt/kWh sopimus. Saanko tehdä niin, että ehdottaisin nykyiselle omistajalle, että pitäisivät esimerkiksi ensi kesään saakka tuossa talossa sähkösopimusta ja maksaisin ne laskut aina + maksaisin heille vaivanpalkkaa joka kk, esimerkiksi 50e/kk? Tuleeko tässä mitään vastaan? Kai vanha omistaja saa pitää sähkösopimustaan voimassa semmoisessa talossa mitä ei omista? Kyseessä on omakotitalo.
 
Olen muuttamassa joulukuussa taloon, josta olen tehnyt jo kaupat. Entisellä omistajalla joka asuu siinä vielä tuohon muuttopäivään saakka, on voimassaoleva 10snt/kWh sopimus. Saanko tehdä niin, että ehdottaisin nykyiselle omistajalle, että pitäisivät esimerkiksi ensi kesään saakka tuossa talossa sähkösopimusta ja maksaisin ne laskut aina + maksaisin heille vaivanpalkkaa joka kk, esimerkiksi 50e/kk? Tuleeko tässä mitään vastaan? Kai vanha omistaja saa pitää sähkösopimustaan voimassa semmoisessa talossa mitä ei omista? Kyseessä on omakotitalo.
En tiedä mutta jos mä olisin entinen asukas niin ei vois vähempää kiinnostaa uuden asukkaan sähkölaskut. Varsinkin jos ei ole joku tuttu.
 
Kai myyjäkin sopimuksen tarvii.

Mikäänhän ei estä sitä, että yhdellä henkilöllä olisi useampi sopimus (eri käyttöpaikkoihin). Ja monillahan onkin, kesämökkien ym. takia.

Jos ostaja maksaa kohtuullisen kompensaation tuosta, niin miksipä myyjä ei suostuisi? Jos taas ei maksa, niin enemmän Mikkosin linjoilla että ei hirmuisesti kiinnosta.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Jep. Juurikin näin. Se, että maksaisin 100e/kk vaivanpalkkaa heille, sekä maksaisin tietenkin sähkölaskun on minulle huomattavasti edullisempaa kuin se, että ottaisin 30snt/kWh sähkösopimuksen. Tämmöisellä idealla ajattelin lähteä tarjoamaan ja se on sitten heistä kiinni, miten haluavat tietenkin edetä. Tämän mahdollisuutta ainoastaan vain pohdin.

Kiitos kommenteista @edup. Näin vähän uumoilinkin!

Toinen kysymys: Myyjä on muuttamassa omakotitalosta kerrostaloon(sähkölämmitys -> kaukolämpö). Tarjoavatko sähköyhtiöt siis nykyisin, että sopimus siirrettäisiin uuteen taloon? Minulle ei ole ikinä sen hetkinen sähköyhtiö tämmöistä tarjonnut, vaikka olen muuttanut varmasti n. 10 kertaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 632
Viestejä
4 494 191
Jäsenet
74 265
Uusin jäsen
Oranta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom