Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Janssoninkiusaus]

Itse sain tasaeräisen asuntolainan juuri eilen. Laina-aika tosin vain 15v. Korkojen kasvaessa tietysti laina-aikakin kasvaa.

 

[Kan Dee Dokata]

Itse en ainakaan tunne ketään, jolla olisi joku muu kuin annuiteetti. ASP:ssä taitaa olla jopa jotain rajoituksia tuon maksimiajan kanssa? Eli kyllä monella leikkuri käy lompakolla.

Nyt tiedät yhden. Minulla on tasalyhennys.

 

[Ekaros]

Itse en ainakaan tunne ketään, jolla olisi joku muu kuin annuiteetti. ASP:ssä taitaa olla jopa jotain rajoituksia tuon maksimiajan kanssa? Eli kyllä monella leikkuri käy lompakolla.

ASP oli 24v 11k erien puolesta. Näin ainakin itsellä ottaessa.

 

[vermont]

Oma tuttavapiiri maksimoinut laina-ajan, jolloin tasaerä tippuu vaihtoehdoista pois..

 

[kjns]

Ei kai kiinteän tasaerän saamiselle käsittääkseni muuta estettä ole kuin riittävän lyhyt takaisinmaksuaika. Eli laina-ajalla pitää olla tilaa pidentyä jos korot nousee, ja lainan myös pitää lähtökohtaisesti lyhentyä vaikka korot nousisivatkin, eli ei saisi maksaa pelkkää korkoa silloinkaan.

Joskus eivät ainakaan myöntäneet yli 20v takaisinmaksuaikoja noihin ja nykyään taidetaan usein tavoitella minimissään 25 vuotta niin siksi niitä harvemmin näkee…

 

[Jomppeli]

ASP:ssä taitaa olla jopa jotain rajoituksia tuon maksimiajan kanssa? Eli kyllä monella leikkuri käy lompakolla.

Pikainen Googlailu antoi ASP-lainan enimmäispituudeksi 25v.

Itsellä (ja puolisolla) oli alun perin keväällä tavoitteena n. 100 tonnin kerrostalo/rivari Lohjalta 5% omarahoitusosuudella eli minimipanostuksella. Tuolloin oli vielä vähän vajaa summa kasassa. Koska elämisen rahoittaminen painottuu vahvasti minuun, oli ajatuksena merkata omistusosuudet esimerkiksi 70/30. Itse käyn töissä ja puoliso saa minimieläkettä.

Asuntoa ei kuitenkaan vielä ole löytynyt ja rahaa olisi piakkoin kasassa n. 10%, joten heräsi kiinnostus ASP-lainaan.
Korot ovat nousseet hirmuista kyytiä. Laina-asioiden selvittelyä aloittaessa oltiin vielä miinuksen puolella. Lohtua toisi valtion korkotuki ja valtiontakauskin olisi oikeastaan ihan mukava lainalle. Pankin kanssa selvittelinkin jo, että voin puolisoni liittää tiliini (puolisolla ei ASP-tiliä) ja homma toimii, kunhan vain talletetaan liittämisen jälkeen yhden vuosineljänneksen minimi.

Jäi vielä epäselväksi onnistuuko ASP-lainassa tuo asunnon omistusosuuksien epätasaisuus, eli 70/30. Olisiko täällä tietoa? Pankille pistin viestiä, mutten ole saanut vastausta vielä.

 

[qtba]

Mitäs tasaerässä muuten käy sitten, jos korkojen osuus nousee niin isoksi, että lyhennys alkaa hädin tuskin kattaa korot? Esim joku puolen miljoonan vastaotettu laina ja 6% korot. Kuinka monta vuotta pankki suostuu katselemaan sitä että laina ei lyhene?

 

[JRan]

Mitäs tasaerässä muuten käy sitten, jos korkojen osuus nousee niin isoksi, että lyhennys alkaa hädin tuskin kattaa korot? Esim joku puolen miljoonan vastaotettu laina ja 6% korot. Kuinka monta vuotta pankki suostuu katselemaan sitä että laina ei lyhene?

Tässähän mennään silti sillä että laina erääntyy tiettynä päivänä. Eli korot on maksettava kokonaan, vaikka ne olisi yli sovitun lyhennyksen. Vähän sama asia, jos otat lyhennysvapaata, niin ei se kasvata laina-aikaa, vaan laina erääntyy edelleen samana päivänä. Joudut maksamaan lainaa sitten esimerkiksi yhden vuoden edestä silloin erääntymispäivänä. Toki voit neuvotella jotain muuta, mutta jos enimmäislaina-aika on tapissa, niin sitten se on joku muu laina tms.

 

[Pesari]

Pikainen Googlailu antoi ASP-lainan enimmäispituudeksi 25v.

Itsellä (ja puolisolla) oli alun perin keväällä tavoitteena n. 100 tonnin kerrostalo/rivari Lohjalta 5% omarahoitusosuudella eli minimipanostuksella. Tuolloin oli vielä vähän vajaa summa kasassa. Koska elämisen rahoittaminen painottuu vahvasti minuun, oli ajatuksena merkata omistusosuudet esimerkiksi 70/30. Itse käyn töissä ja puoliso saa minimieläkettä.

Asuntoa ei kuitenkaan vielä ole löytynyt ja rahaa olisi piakkoin kasassa n. 10%, joten heräsi kiinnostus ASP-lainaan.
Korot ovat nousseet hirmuista kyytiä. Laina-asioiden selvittelyä aloittaessa oltiin vielä miinuksen puolella. Lohtua toisi valtion korkotuki ja valtiontakauskin olisi oikeastaan ihan mukava lainalle. Pankin kanssa selvittelinkin jo, että voin puolisoni liittää tiliini (puolisolla ei ASP-tiliä) ja homma toimii, kunhan vain talletetaan liittämisen jälkeen yhden vuosineljänneksen minimi.

Jäi vielä epäselväksi onnistuuko ASP-lainassa tuo asunnon omistusosuuksien epätasaisuus, eli 70/30. Olisiko täällä tietoa? Pankille pistin viestiä, mutten ole saanut vastausta vielä.

Meille nordea sanoi joskus tossa pari vuotta sitten, että pitäisi kirjata jotenkin muuten tuo omistus suhde (tai miten se nyt sanotaan) kuin pankin kautta. Aspia haettiin sillon ja ei kuulemma onnistu esim 70/30.

No lainaa ei ikinä otettu, mutta tämä varmaan vielä edessä. Osaako joku neuvoa miten tuo asunnon omistus suhde tulisi sitten pistää papereihin, että pätee oikeudessa, jos joskus ero tulee?

Asp-tili alunperin minun ja kaikki rahat siellä minun tallettamia, mutta yksin en olisi saanut niin isoa lainaa, kun haettiin joten puoliso liitettiin tiliin. Nyt on tili ja rahat sekä molempien nimet tilissä vaikka joka pennin on minun tallettama. Tämä ei ole ongelma niin kauan, kun ollaan yhdessä. Puoliso on valmis tekemään kyllä paperit tästä.

 

[JRan]

Meille nordea sanoi joskus tossa pari vuotta sitten, että pitäisi kirjata jotenkin muuten tuo omistus suhde (tai miten se nyt sanotaan) kuin pankin kautta. Aspia haettiin sillon ja ei kuulemma onnistu esim 70/30.

No lainaa ei ikinä otettu, mutta tämä varmaan vielä edessä. Osaako joku neuvoa miten tuo asunnon omistus suhde tulisi sitten pistää papereihin, että pätee oikeudessa, jos joskus ero tulee?

Asp-tili alunperin minun ja kaikki rahat siellä minun tallettamia, mutta yksin en olisi saanut niin isoa lainaa, kun haettiin joten puoliso liitettiin tiliin. Nyt on tili ja rahat sekä molempien nimet tilissä vaikka joka pennin on minun tallettama. Tämä ei ole ongelma niin kauan, kun ollaan yhdessä. Puoliso on valmis tekemään kyllä paperit tästä.

Niin siis ainoa mihin tämän voi virallisesti kirjata on kauppakirja, jonka jälkeen sen perusteella tämä tieto kirjataan itse netissä verottajalle sekä esimerkiksi taloyhtiön tietoihin. Varainsiirtoveroilmoitus, pitää tehdä sillä nolla verollakin.

Toki jos laina on yhteinen niin sielläkin voi/pitää lukea vastuu niin, että sinä vastaat 70% prosentista ja puoliso 30% prosentista, ja tämän tekee pankki. ASP laina saattaa tosiaan olla niin, että tämä ei onnistu, vaan pitää olla 50/50 vastuu. Jos näillä mennään niin kannattaa pitää tallessa kaikki dokumentit, jolla voi osoittaa, että miksi nämä ei ole kauppakirjassa ja pankissa sama määrä.

Näistä voi joskus päästä selvittämään verottajalle, miksi tavallaan puolisosi on lahjoittanut sinulle 20% asunnon arvosta. Toki jos olette avioliitossa ja ei ole avioehtoa, niin sitten tollakaan ei ole suurempaa merkitystä.

Hyvä asia on muistaa, että pankki ei ole virallinen taho koskaan neuvomaan verotusasioissa tai asuntokaupoilla. He tietävät toivottavasti lainastasi kaiken, joskus ei sitäkään. Pankkihan ei liity koko asiaan muuten, kuin myöntämällä lainan, siirtämällä rahat ja ottamalla kohteen vakuudeksi sovitulla tavalla. Jos ostaisit asunnon ilman lainaa, niin tämä ei liity pankkiin mitenkään.

 

[ThomasOfFinland]

Mitäs tasaerässä muuten käy sitten, jos korkojen osuus nousee niin isoksi, että lyhennys alkaa hädin tuskin kattaa korot? Esim joku puolen miljoonan vastaotettu laina ja 6% korot. Kuinka monta vuotta pankki suostuu katselemaan sitä että laina ei lyhene?

Käsittääkseni lyhennys tulee olla minimissään korkojen määrä eli fifty fifty.

 

[Boulder]

Käsittääkseni lyhennys tulee olla minimissään korkojen määrä eli fifty fifty.

Eiköhän tuo ole tapauskohtaista, varsinkin tällaisessa poikkeuksellisen nopean koronnousun tilanteessa, ellei sopimuksessa sitten erikseen mainita jotain muuta. Itselläni oli aikanaan vähän yli 5% kokonaiskoron aikoihin tasaerälyhennys ja koron osuus selvästi suurempi kuin lyhennys.
Viimeisimmissä velkakirjoissani ei ainakaan lue tuosta mitään, mutta ne onkin kaikki tasalyhenteisiä lainoja.

 

[luukkak]

Nykyään ollaan vielä sikälikin huonommassa tilanteessa kuin ennen, koska korkoja ei enää saa vähennettyä verotuksessa. Vielä 10v sitten vähennys on ollut varsin merkittävä.

 

[kjns]

Käsittääkseni lyhennys tulee olla minimissään korkojen määrä eli fifty fifty.

En tiedä onko noissa eroa pankkien välillä, mutta omassa aikanaan ehto oli että kuukausierä on aina minimissään koron suuruinen, eli jos korko nousee niin paljon että koron osuus nousee suuremmaksi kuin sovittu erä, nostetaan kk-erää vastaamaan koron määrää. Eli ei tarvinut olla 50/50, mutta eipä pankit Suomessa myönnä sellaista lainaa joka ei lähtökohtaisesti lyhene, varmaan myöntämishetkellä tuo voi olla jonkinlainen lähtökohta että vähintään puolet...

Nordealla näyttää olevan yhteenvedossaan sama

Kiinteä tasaerälaina
Kiinteä tasaerälaina on hyvä vaihtoehto, jos haluat tietää tarkalleen maksuerän suuruuden myös tulevaisuudessa, etkä välitä siitä, ettet tiedä tarkkaa laina-aikaa.

Tasaerälainan kaikki takaisinmaksuerät ovat yhtä suuria.
Jos viitekorko nousee, laina-aika pitenee; jos viitekorko laskee, laina-aika lyhenee. Takaisinmaksuerä on kuitenkin aina vähintään koron suuruinen.
Jos lainan korko on kovin alhaalla lainaa nostettaessa, korkojen nousu laina-aikana voi pidentää laina-ajan tarpeettoman pitkäksi eikä laina lyhene. Ota silloin yhteys pankkiin ja sovi uudesta lyhennyssuunnitelmasta.

Nykyään ollaan vielä sikälikin huonommassa tilanteessa kuin ennen, koska korkoja ei enää saa vähennettyä verotuksessa. Vielä 10v sitten vähennys on ollut varsin merkittävä.

Nopeasti kun katsoi tuosta 2014 verotuspäätöstä niin ensiasunnon koroista sai silloin vähentää 75% verotuksessa...

 

[JRan]

Nykyään ollaan vielä sikälikin huonommassa tilanteessa kuin ennen, koska korkoja ei enää saa vähennettyä verotuksessa. Vielä 10v sitten vähennys on ollut varsin merkittävä.

Niin siis tämähän johtuu ihan siitä, että nyky "suomalainen" käy pudottamassa äänestylapun uurnaan, jossa on bile Sannan tai sen kaverin numero. Eli nyky hallitus lyö niin kovaa kun pystyy jokaista joka yrittää tienata, rikastua tai edes elää tavallista elämää.

Nyt pidetään varmuudeksi itärajaa raollaan, jotta saadaan valutettua sieltä taas 100 000+/viikko uutta elätettävää, jotka huutaa koulun kevätjuhlassa, että miksi täällä ei puhuta Venäjää. Ja miksi tarjoilut ilmaiseksi on niin huonot.

 

[jarhu]

Nopeasti kun katsoi tuosta 2014 verotuspäätöstä niin ensiasunnon koroista sai silloin vähentää 75% verotuksessa...

2012 oli vielä 100% ja siitä alkoi asteittainen pudotus vuosittain. En ihan tarkalleen muista, mutta olikohan niin että aikoinaan yli puolivuosisataa sitten tai paljon kauempaakin oltiin huolissaan omistusasujien vähenemisestä? Tuosta ja jostain muista syistä johtuen omistusasumista haluttiin helpottaa korkosubventiolla.

 

[Boulder]

2012 oli vielä 100% ja siitä alkoi asteittainen pudotus vuosittain. En ihan tarkalleen muista, mutta olikohan niin että aikoinaan yli puolivuosisataa sitten tai paljon kauempaakin oltiin huolissaan omistusasujien vähenemisestä? Tuosta ja jostain muista syistä johtuen omistusasumista haluttiin helpottaa korkosubventiolla.

Subvention vaiheittainen poistaminen oli mielestäni hyvä ratkaisu, ja päätöshän tehtiin tilanteessa, jossa näköpiirissä oli vakaa tilanne ja alhainen korkotaso. Enkä epäile hetkeäkään, etteikö ko. tuki aina menisi jollain aikavälillä asuntojen hintoihin.

 

[jarhu]

Subvention vaiheittainen poistaminen oli mielestäni hyvä ratkaisu, ja päätöshän tehtiin tilanteessa, jossa näköpiirissä oli vakaa tilanne ja alhainen korkotaso. Enkä epäile hetkeäkään, etteikö ko. tuki aina menisi jollain aikavälillä asuntojen hintoihin.

Tuolloin helibor heilui 6 ja 10 prosenttiyksikön väleillä ja selkeästi oli este useimmille asunnon hankinnassa. 90-luvun yli mentäessä 2000 luvulle korot oli olleet pitkään kohtuullisen alhaiset ja väestö alkanut vaurastumaan, niin oli eduskunnalla mahdollisuus laittaa korkovähennys leikkauslistalle.

 

[Teräsmiäs]

Se voi seuraavissa vaaleissa olla ihan pätevä syy äänestää kuka lupaa palauttaa korkovähennysoikeuden entiselle tasolleen.

Myöskin saa varmasti miettimään onko järkeä hamstara 20-vuotiaana puoli miljoona velkaa ja olettaa että korot ovat ikuisesti nollatasolla =/ miinusmerkkiset.

Suomessahan on aika omituinen omistamisen halu. Italiassa eletään vielä mamman helmoissa 40-vuotiaana.

Miettikääpä veljet sitä. Mamma tekee ruokaa ja pesee pyykit ja itse saa keskittyä aateekoo. Ihan kuten 13-vuotiaana.

 

[Mikkos]

Myöskin saa varmasti miettimään onko järkeä hamstara 20-vuotiaana puoli miljoona velkaa ja olettaa että korot ovat ikuisesti nollatasolla =/ miinusmerkkiset.

Suomessahan on aika omituinen omistamisen halu. Italiassa eletään vielä mamman helmoissa 40-vuotiaana.

Miettikääpä veljet sitä. Mamma tekee ruokaa ja pesee pyykit ja itse saa keskittyä aateekoo. Ihan kuten 13-vuotiaana.

Ja siinä sivussa koplataan EUlta kaikki mahdollinen ja mahdoton tuki ja tukiaiset.

 

[Juomatilaaja]

Se voi seuraavissa vaaleissa olla ihan pätevä syy äänestää kuka lupaa palauttaa korkovähennysoikeuden entiselle tasolleen.

Pikemminkin se voisi olla ihan pätevä syy olla äänestämättä ehdokasta/puoluetta vaaleissa, jos annetaan jotain älyttömiä lupauksia korkovähennsyoikeuden palauttamisessa. Aivan järjetön etuus, jota onneksi puolueet yksissä tuumin ovat olleet pitkällä siirtymäajalla olleet ajamassa alas.

 

[ghc]

Asuntovelan koron vähennyskelpoisuuden pienentäminen ei tosiaan ole nykyisen hallituksen aikaansaannos vaan usean hallituksen ja kaikkien puolueiden. Näin se on mennyt:

Asuntovelan koron vähennyskelpoisuuden pienentäminen päätettiin vuonna 2011 Kataisen hallituksessa. Päätös tehtiin vuosille 2012-2014 (Hallituksen esitys eli HE 50/2011, muutos vähennykseen 100% -> 80%). Vähennyskelpoisuuden pienentämistä jatkettiin syyskuussa 2014 vuosille 2015-2018 (HE 122/2014, Stubbin hallitus, vähennys pienenisi 50% asti). Näissä päätöksissä puhuttiin vielä, että asia olisi "väliaikainen".

Selvä muutos tapahtui 2015 jolloin vähennyskelpoisuuden pienentämistä nopeutettiin: se määriteltiin uudestaan vuosille 2016 vuoteen 2019 saakka (HE 31/2015, Sipilän hallitus, muutos vähennykseen 55% -> 25%).

Ja lokakuussa 2019 päätettiin, että asuntovelan koron vähennysoikeudesta luovutaan asteittain ja vuodesta 2023 alkaen asuntovelkojen korkovähennysoikeus poistuisi kokonaan (HE 24/2019, Rinteen hallitus).

Noissa hallituksissa ovat olleet Kokoomus, SDP, RKP, Vasemmisto, Vihreät, Kristilliset, Perussuomalaiset ja Keskusta.

 

[Noopi]

Minulla on nyt syyskuussa nostettu asuntolaina, jossa tasaerä. Ja aina maksetaan kuitenkin korot vaikka ne ylittäisivät tasaerän määrän. Sellainen huomio, että laina erääntyy tasan 25v päästä, jolloin lyhentämätön osuus erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan.

 

[Graf af Kexholm]

olihan toi 12kk -90 16%
katso liitettä 959472

Täällä on puhuttu 12kk Euriborista. Jos katsotaan laittamaasi kaaviota hieman tarkemmin, havaitaan, että Euribor ei ole koskaan ollut 16%. Se ei myöskään ole ollut mitään vuonna -90, koska sitä ei edes ollut olemassa silloin, vaan silloin oli Helibor. Kuten linkkaamastasi kuvasta selviää.

Kotitehtäväksi jätetään pohtia, mitä muutoksia Suomen talousympäristössä tapahtui yhdeksänkymmentäluvun alun ja yhdeksänkymmentäluvun lopun välillä.

 

[Zigh]

Jotta kommentillasi olisi mitään arvoa se olisi hyvä perustella. Itse näen melko suuren epäsuhdan siinä, että sijoitusasunnoista korkovähennys on edelleen olemassa ja tuotot maksatetaan sitten kela-korvauksilla. Yhteiskunta on siis nähnyt, että sijoittamisen tukeminen on tärkeämpää kuin asuntojen hankkiminen omaan käyttöön.

Kokoomus ei ole kannattanut ainakaan varaPJ:n mukaan edun poistamista Kokoomus: Asuntolainan korkovähennyksellä keinotellaan

Sijoittamisessa yleensä sijoitustoiminnan kulut voi vähentää ennen verotusta, jotta veroja ei joutuisi maksamaan toiminnan "liikevaihdon" perusteella.

Oman asunnon kohdalla tulo on jo lähtökohtaisesti verotonta, jolloin ei ole mitään sellaista veronalaista tuloa mistä omaisuuden hankkimisesta syntyvät kulut ja korot voisi vähentää.

Korkovähennyksen alasajo aloitettiin 2012 Kataisen hallituksen aikana: Siinä meni korkovähennys – näin velkaista kuritetaan

 

[Juomatilaaja]

Itse näen melko suuren epäsuhdan siinä, että sijoitusasunnoista korkovähennys on edelleen olemassa ja tuotot maksatetaan sitten kela-korvauksilla. Yhteiskunta on siis nähnyt, että sijoittamisen tukeminen on tärkeämpää kuin asuntojen hankkiminen omaan käyttöön.

Siinä ei ole mitään epäsuhtaa. Kuten toisessa kommentissa sinule kerrottiinkin, sijoitusasuntojen kohdalla tuotoista vähennetään menoja, joiden erotuksesta maksetaan verot. Asumistuet puolestaan ovat tukea sille asukkaalle, ja sitä tukea saa myös omistusasumiseen.

Kokoomus ei ole kannattanut ainakaan varaPJ:n mukaan edun poistamista Kokoomus: Asuntolainan korkovähennyksellä keinotellaan

Kokooomus on ollut puolueista kaikkein aktiivisin korkovähennyksen poistaja. Esimerkiksi tämän vaalikauden ensimmäisessä vaihtoehtobudjetissaan puolue esitti vähennyksen nopeutettua poistamista jo vuonna 2020: Vaihtoehtobudjetti: Todellisia tulevaisuustekoja Eli kolme vuotta hallituksen toteuttamaa aikataulua nopeammin.

 

[alikessu]

Sijoittamisessa yleensä sijoitustoiminnan kulut voi vähentää ennen verotusta, jotta veroja ei joutuisi maksamaan toiminnan "liikevaihdon" perusteella.

Oman asunnon kohdalla tulo on jo lähtökohtaisesti verotonta, jolloin ei ole mitään sellaista veronalaista tuloa mistä omaisuuden hankkimisesta syntyvät kulut ja korot voisi vähentää.

Toki jos ottaisimme käyttöön asuntotuloveron (mitä varsinkin vasemmalta laidalta aina silloin tällöin huudellaan), tuolloin asuntolainojen korkovähennys asuntotulosta olisi perusteltu.

Asuntotulovero on vero mikä maksetaan laskennallisesta tulosta, jonka omistusasunnossa asuja saa koska välttyy mm. vuokran maksamiselta, ja se on jossakin muodossa ollut Suomessa käytössä joskus ennen 90-luvun lamaa.

 

[Juomatilaaja]

Toki jos ottaisimme käyttöön asuntotuloveron (mitä varsinkin vasemmalta laidalta aina silloin tällöin huudellaan), tuolloin asuntolainojen korkovähennys asuntotulosta olisi perusteltu.

Asuntotulovero on vero mikä maksetaan laskennallisesta tulosta, jonka omistusasunnossa asuja saa koska välttyy mm. vuokran maksamiselta, ja se on jossakin muodossa ollut Suomessa käytössä joskus ennen 90-luvun lamaa.

Sellainen korjaus, että asuntotuloveroa kyllä huudellaan sieltä oikealta laidalta. Toki harvemmin poliitikkojen suusta, vaan pikemminkin erilaisten instanssien toimesta tähän tapaan: Tässäkö on asuntoverotuksen suurin tabu? Tuonut uhkauksia

Asuntotulon verotusta koskeva lainsäädäntö oli voimassa aina sinne lamavuosiin asti. Silloin se kumottiin, ja asumisen verottamista keskitettiin kiinteistöveroon.

Suomalaisen veropolitiikan aatteelliset erot voisi kiteyttää niin, että oikeisto on huolissaan siitä, että asuminen ja kuluttaminen ei Suomessa vain ole liian edullisia, ja siksi asumisen verotusta ja esimerkiksi alvia on pidettävä kireällä tasolla. Vasemmisto puolestaan kantaa huolta siitä, että kukaan ei vahingossakaan rikastu työtä tekemällä ja yrittämällä. Sitä varten tarvitaan maailman ennätystasoa oleva työn verotus ja mieluiten vielä varmuudeksi omaisuusvero, jolla voidaan ulosmitata kertyneitä säästöjä.

 

[stanssi]

Tulipa tässä nyt mieleen kun talokauppa on etenemässä että mitenhän olisi fiksuinta hoitaa tilanne tulevaisuuden kannalta kun olen yksin ottamassa lainaa mutta muuttamassa kumppanin (ei olla naimisissa) kanssa. Siinä mielessä selkeä homma että minä omistan kiinteistöstä 100% ja maksan lainasta 100%. Kumppani sitten osallistuu muihin kuluihin omalla painollaan (opiskelija).

Mutta miten tulevaisuudessa? Jos(kun) vaikka pitää tehdä 20k kattoremontti ja kuvitellaan että se maksettaisiin puoliksi, pitäisikö tässä vähintään moraalisella/periaatteellisella tasolla sitten tehdä jotain ositusta omistuksiin/ voiko sellaista erotilanteessa vaatia vai onko henkilökohtainen voivoi jos maksaa avopuolison remontteja ja tuleekin ero jolloin on mahdollista remppalainaa maksettavan kiinteistöön jota ei omista? Avioliitto toki muuttaisi (?) asiaa mutta toistaiseksi pysytään avoliitossa. Tietty jossain vaiheessa olisi varmaan mahdollista myydä puolet/osa talosta kumppanille mutta tässä ei liene rahallisesti mitään järkeä kun kulujahan tuostakin tulee. Tai entä erotilanteessa jos omistukset on vaikka suhteessa 80/20, onko sanavalta sillä joka omistaa suuremman siivun?

 

[JPKainulainen]

Hurjaa on euriborien nousu ollut. Itse en todellakaan uskonut tällaisia korkotasoja nähtävän, kun kiinteitä korkoja kilpailutin 2020-2021 vaihteessa. Katsoin, että korot ovat olleet laskusuunnassa isossa kuvassa käytännössä vuosikymmeniä, joidenkin lähteiden mukaan jopa vuosisatoja tai -tuhansia. Ajattelin, että Eurooppaa kohtaa monia samanlaisia haasteita kuin Japani on kohdannut mm. Demografian osalta ja nolla- tai matalat korot olisivat rakenteellinen tosiasia myös tulevaisuudessa. Voivathan ne edelleen olla, vaikka nyt on nähty piikki ylös.

Kiinteää sai kuitenkin niin halvalla, että oli moinen vakuutus pakko lukita. Hinnaksi tuli 10 vuodeksi kokonaiskorko 0,50% (0,3 marginaali + 0,20 lisäkulu kymppivuotisesta). Kävi niin sanotusti tuuri.

Toisaalta pitkässä juoksussa on vaikea sanoa, mikä kokonaishyöty tulee olemaan. Tulen jossain vaiheessa ostamaan omakotitalon pk-seudulta. En tietenkään haluaisi luopua halvasta lainasta, vaikka voisi olla tulossa ostajan markkinat (eiköhän nuo talojen hinnatkin vielä jousta korkotason noustessa). Ja kun/jos korkotaso taas laskee tuon kymmenen vuoden ajanjakson loppua kohden, näkynee se myös niiden talojen hinnan nousuna.

 

[Taneli-]

Mutta miten tulevaisuudessa? Jos(kun) vaikka pitää tehdä 20k kattoremontti ja kuvitellaan että se maksettaisiin puoliksi, pitäisikö tässä vähintään moraalisella/periaatteellisella tasolla sitten tehdä jotain ositusta omistuksiin/ voiko sellaista erotilanteessa vaatia vai onko henkilökohtainen voivoi jos maksaa avopuolison remontteja ja tuleekin ero jolloin on mahdollista remppalainaa maksettavan kiinteistöön jota ei omista?

Otaksutaan siis että otat ensin tuon 25v lainan ja maksat sen 100% itse. Eli omistat talon ja olet sen 100% maksanut.
Luultavasti ET vaadi vuokraa avopuolisoltasi, et pyydä häntä maksamaan sähköstä, vedestä, lämmityksestä jne jne?
Mikäli myöhemmin teille tulee tilanne että hän saa töitä / ansaitsee enemmän / voittaa rahaa tms. on otaksuttavaa että hän osallistuu hieman enemmän asumisen kuluihin.

Tietysti joku kalliimpi maalämpö, katto tms. remontti ei välttämättä mene puoliksi, varsinkaan siten että siihen otetaan uusi 25 vuoden laina minkä aikana esim. lusikat menevät jakoon ja hän jatkaisi lainan maksua kanssasi asuessaan jossain muualla...

Mutta teoreettisesti jos hän saa nyt asua ilman "vuokraa ja asuinkuluja", toki auttaa kykyjensä mukaan, on täysin mahdollista että myöhemmin jos esim. sinä joudut hetkeksi työttömäksi ja hän on töissä / tulee jotain yllättävää menoa sinä vaikka lainaat häneltä rahaa tai hän maksaa osan elämistä.

Niin se yleensä yhdessä eläessä menee, jos toinen ei voi maksaa 50% ruuasta, sähköstä, vuokrasta, bensoista jne jne. toinen maksaa ne eikä niistä yleensä "pidetä kirjaa". Toki sitten kun tilanne muuttuu toinen pääsee osallistumaan enemmän.

Mikäli halutaan erikseen miettiä asiaa tuota voi miettiä vaikka siten että kun olette ensin sen 25 vuotta asuneet ja olet sen asunnonkin maksanut ja hän sitten sinun kanssasi yhdessä maksaa sen 20k kattoremontin puoliksi siitä tulisi "vuokra ja asumiskuluja" 10 000€ 25 vuoden sisällä mikä tekisi vain 400€/vuodessa eli rapiat 33€/kk mikä on todella halpa asumiskulu...

 

[stanssi]

Otaksutaan siis että otat ensin tuon 25v lainan ja maksat sen 100% itse. Eli omistat talon ja olet sen 100% maksanut.
Luultavasti ET vaadi vuokraa avopuolisoltasi, et pyydä häntä maksamaan sähköstä, vedestä, lämmityksestä jne jne?
Mikäli myöhemmin teille tulee tilanne että hän saa töitä / ansaitsee enemmän / voittaa rahaa tms. on otaksuttavaa että hän osallistuu hieman enemmän asumisen kuluihin.

Tietysti joku kalliimpi maalämpö, katto tms. remontti ei välttämättä mene puoliksi, varsinkaan siten että siihen otetaan uusi 25 vuoden laina minkä aikana esim. lusikat menevät jakoon ja hän jatkaisi lainan maksua kanssasi asuessaan jossain muualla...

Mutta teoreettisesti jos hän saa nyt asua ilman "vuokraa ja asuinkuluja", toki auttaa kykyjensä mukaan, on täysin mahdollista että myöhemmin jos esim. sinä joudut hetkeksi työttömäksi ja hän on töissä / tulee jotain yllättävää menoa sinä vaikka lainaat häneltä rahaa tai hän maksaa osan elämistä.

Niin se yleensä yhdessä eläessä menee, jos toinen ei voi maksaa 50% ruuasta, sähköstä, vuokrasta, bensoista jne jne. toinen maksaa ne eikä niistä yleensä "pidetä kirjaa". Toki sitten kun tilanne muuttuu toinen pääsee osallistumaan enemmän.

Mikäli halutaan erikseen miettiä asiaa tuota voi miettiä vaikka siten että kun olette ensin sen 25 vuotta asuneet ja olet sen asunnonkin maksanut ja hän sitten sinun kanssasi yhdessä maksaa sen 20k kattoremontin puoliksi siitä tulisi "vuokra ja asumiskuluja" 10 000€ 25 vuoden sisällä mikä tekisi vain 400€/vuodessa eli rapiat 33€/kk mikä on todella halpa asumiskulu...

Lähinnä nyt kävi mielessä jos se remontti tehdään vaikka 2v päästä jolloin lainaa ei ole kokonaan maksettu eikä ole yhdessä vielä niin kauaa eletty, toki eri asia sitten parinkymmenen vuoden jälkeen. Varsinaista vuokraa en tosiaan ole perimässä eikä ole tarvettakaan mutta jotain varmaan sähköstä, vedestä ja lämmityksestä ym. Käyttöhyödykkeistä maksaa ja itsekin niin haluaa. Lähinnä tuollaiset isot hankinnat kuten remontit nyt mietityttää, muuten ei jaksa eikä kiinnosta laskea jokaista penniä tasan puoliksi.

 

[Taneli-]

Lähinnä tuollaiset isot hankinnat kuten remontit nyt mietityttää, muuten ei jaksa eikä kiinnosta laskea jokaista penniä tasan puoliksi.

Suosittelen että puhutte ihan keskenänne tuon selväksi. Toki jos siitä oikeasti uusi laina otetaan olisi varmaan mielekästä että niin pitkään (ja mieluusti tietysti pidempäänkin) kuin lainaa on sitä maksavat asuvat saman katon alla.

Esimerkin vuoksi:
Yleensä jos asuntolaina on yhdessä otettu ja toinen muuttaa pois toinen joutuu ottamaan loputkin lainasta itselleen (eli ottamaan uuden lainan käytännössä) ja maksamaan toisen vielä ulos siitä osuudesta minkä toinen on jo ehtinyt maksaa.

Itselle tulee kyllä mieleen että jos jo vuoden tai parin päästä tehdään 20k remonttia mistä juuri valmistunut (ja vasta työelämää aloittava) avopuolisosi ottaa sinun kanssasi lainan tai esim. lainaa vanhemmiltaan tms. 10k rahaa että voi osallistua remonttiin olisi kohtuu ilkeä temppu vielä remontin ollessa kesken tai "kohta tämän jälkeen" (määrittele itse) todeta että ei tästä tule oikein mitään, erotaan. Eli siinä tapauksessa varmaan pyrkisin ainakin itse maksamaan vähintäänkin osan tuosta 10 000€ takaisin enkä alkaisi laskemaan "jos tämän kokoisessa kämpässä asuisit vuokralla oikeastaan jäät minulle hieman jopa velkaa" tyyppisiä juttuja.

 

[stanssi]

Suosittelen että puhutte ihan keskenänne tuon selväksi. Toki jos siitä oikeasti uusi laina otetaan olisi varmaan mielekästä että niin pitkään (ja mieluusti tietysti pidempäänkin) kuin lainaa on sitä maksavat asuvat saman katon alla.

Niinno, parisuhteen aikana sovitut asiat tunnetusti pitää jos se ero koittaa, etenkin jos siihen liittyy mitään draamaa syystä tai toisesta.

Esimerkin vuoksi:
Yleensä jos asuntolaina on yhdessä otettu ja toinen muuttaa pois toinen joutuu ottamaan loputkin lainasta itselleen (eli ottamaan uuden lainan käytännössä) ja maksamaan toisen vielä ulos siitä osuudesta minkä toinen on jo ehtinyt maksaa.

Joo, tämä sinänsä selvä homma mutta onko tuossa jotain logiikka jos toinen omistaa vaikka 80% ja toinen 20%, onko molemmilla yhtälainen oikeus maksaa toinen ulos jos varallisuus vain antaa periksi vai onko se isommalla osuudella oleva tässä jotenkin suuremmalla prioriteetillä?

Itselle tulee kyllä mieleen että jos jo vuoden tai parin päästä tehdään 20k remonttia mistä juuri valmistunut (ja vasta työelämää aloittava) avopuolisosi ottaa sinun kanssasi lainan tai esim. lainaa vanhemmiltaan tms. 10k rahaa että voi osallistua remonttiin olisi kohtuu ilkeä temppu vielä remontin ollessa kesken tai "kohta tämän jälkeen" (määrittele itse) todeta että ei tästä tule oikein mitään, erotaan. Eli siinä tapauksessa varmaan pyrkisin ainakin itse maksamaan vähintäänkin osan tuosta 10 000€ takaisin enkä alkaisi laskemaan "jos tämän kokoisessa kämpässä asuisit vuokralla oikeastaan jäät minulle hieman jopa velkaa" tyyppisiä juttuja.

Vähän liikaa yrität tätä ehkä kääntää siihen suuntaan että laitan avokin maksamaan rempat jonka jälkeem heitän pihalle. Tätä yritän kaikin puolin välttää. Toki voi maksaa sen 10 kiloa exän osuutta pois ei siinä mutta enemmän hain takaa että voiko tuollaisessa tilanteessa sitä remonttia maksanut esim. Oikeusteitse hakea jotain omistusosuutta tai hyvitystä/mitä tahansa olettaen että puhutaan jollain tapaa merkittävistä summista. Voihan se avokkikin yhtälailla alkaa vittumaiseksi/pettää/mitä tahansa joka sitten johtaa eroon ja jos sen lisäksi haluaa alkaa vaikeaksi raha-asioidenkin kanssa niin aika mukava soppa saadaan aikaiseksi.

Eli summasummarum sopiahan voi kaikenlaista mutta eri asia miten se sitten toimii erotilanteessa, siksi hain ehkä enemmän jotain yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä em. Tilanteeseen.

 

[alikessu]

Sellainen korjaus, että asuntotuloveroa kyllä huudellaan sieltä oikealta laidalta. Toki harvemmin poliitikkojen suusta, vaan pikemminkin erilaisten instanssien toimesta tähän tapaan: Tässäkö on asuntoverotuksen suurin tabu? Tuonut uhkauksia

Seison korjattuna. Jotenkin muistin lukeneeni asuntotuloveroa kannattavia mielipiteitä vihreiltä tms. vasemmistopuolueilta.

Henkilökohtainen näkemykseni oikeistolaisesta aatemaailmasta on oikeudenmukaisen tulonjaon kannattaminen, eli kansalainen saisi itse päättää mihin kuluttaa ansaitsemansa eurot sen sijaan, että valtio verottaisi ne koneiston allokoitavaksi. Parempi köyhä valtio ja hyvinvoiva kansalainen, kuin päinvastoin.

Ehkä meilla ei ole enää "oikeaa" oikeistoa.

 

[Raaka]

Tässä on nyt tullut seurattua omakotitalo-markkinoita ja aika paljon on tullut myyntiin syksyn mittaan sähkölämmitteisiä taloja jossa sähkönkulutus on jotenkin mystisesti koitettu verhoilla piiloon.

"Sähkö kulutuksen mukaan"
"Sähkönkulutus n. 250€/kk"

Jälkinmäisestä pystyy jo vähän ynnäilemään, mutta yllättävän monesta puuttuu suoraan se vuositason kwh-määrä. Lisäksi olen yllättynyt mitenkä monta taloa on tullut, jossa rakennusvuosi on 2010-luku, mutta talosta löytyy silti sähköinen lattialämmitys. Luullut että 10-luvulla kaikki olisi jo vesikiertoisella, mutta näköjään ei.

 

[Teräsmiäs]

Harva pystyy ynnäilemään kun tuntuu että nykyäänkin monelle tulee yllätyksenä ettei seuraa sähkönkulutusta vaikka olisi uudehko talo.

Ollaan eletty nousukautta jolloin ei juurikaan kiinnosta sähkön hinta, vakuutuksien hinta saati talon ylläpitohinta.

Juuri oli hyvä esimerkki tällä viikolla alueuutisissa kun lapsiperhe oli ostanut omakotitalon ja ottanut erikseen remppalainaa, eivätkä olleet tajunneet(?) että siinä on korkeampi marginaali.

Toistan itseäni mutta ala-asteelle jotain rahanhallinta kurssia kehiin.

Itse yritän kohta 3vuotiasta opettaa, että jos et tänään ota yhtä karkkia saat huomenna kaksi tai kolme. Toimii ainakin meidän tydyyn

 

[jarhu]

Tässä on nyt tullut seurattua omakotitalo-markkinoita ja aika paljon on tullut myyntiin syksyn mittaan sähkölämmitteisiä taloja jossa sähkönkulutus on jotenkin mystisesti koitettu verhoilla piiloon.

"Sähkö kulutuksen mukaan"
"Sähkönkulutus n. 250€/kk"

Jälkinmäisestä pystyy jo vähän ynnäilemään, mutta yllättävän monesta puuttuu suoraan se vuositason kwh-määrä. Lisäksi olen yllättynyt mitenkä monta taloa on tullut, jossa rakennusvuosi on 2010-luku, mutta talosta löytyy silti sähköinen lattialämmitys. Luullut että 10-luvulla kaikki olisi jo vesikiertoisella, mutta näköjään ei.

Huomaa, että on lähdetty piilottelemaan sähkön kulutusta jos myynti-ilmoituksista puuttuu kWh lukemat. Tähän päivään asti se on kuitenkin ollut de facto standard, mikä lähes jokaisessa ilmoituksessa on. En nyt muista kovin usein nähneeni, että se puuttuisi. Eikä tuosta eurolukemastakaan oikein pääse eteenpäin kun ei voi tietää onko myyjällä 5, 15 vai 35 c/kWh sopimus.

Luultavasti ostajat tässä tilanteessa välttävät sähkölämmitteisiä taloja vaikka vuosikulutusta piiloteltaisiin ja jossain vaiheessa se täytyy kertoa ostajaehdokkaille heidän sitä kysyessään. Massimiehet nyt tietysti erikseen.

 

[Mikkos]

Itse yritän kohta 3vuotiasta opettaa, että jos et tänään ota yhtä karkkia saat huomenna kaksi tai kolme. Toimii ainakin meidän tydyyn

Ei oikein toimi enää tällä inflaatiotahdilla

 

[elmo]

Tässä on nyt tullut seurattua omakotitalo-markkinoita ja aika paljon on tullut myyntiin syksyn mittaan sähkölämmitteisiä taloja jossa sähkönkulutus on jotenkin mystisesti koitettu verhoilla piiloon.

"Sähkö kulutuksen mukaan"
"Sähkönkulutus n. 250€/kk"

Jälkinmäisestä pystyy jo vähän ynnäilemään, mutta yllättävän monesta puuttuu suoraan se vuositason kwh-määrä. Lisäksi olen yllättynyt mitenkä monta taloa on tullut, jossa rakennusvuosi on 2010-luku, mutta talosta löytyy silti sähköinen lattialämmitys. Luullut että 10-luvulla kaikki olisi jo vesikiertoisella, mutta näköjään ei.

Aika paljon riippuu siitä miten sitä sähköä kulutetaan kun mukana on tietenkin kulutus sähkö. Eletäänkö vilussa patterit pois päältä ja poltetaan puita tjms. peli liikkeitä. Joten vähän tyhmä tohon on mitään kirjottaa enkä kyllä taas itse muista juurikaan noissa ennenkään nähneen mitään järkevää inffoa. Lähinnä jos on ollut niin olen miettinyt tasolla, että mahtaako pitää paikkansa.

Itsellä -20 kulutus oli 11MWh 156m2 omakotitalossa. -21 se oli 61MWh. Kummankin informaatio arvo on puhdas nolla. 11 on ihan vitun liian vähän sähkölämmitteiselle omakotitalolle ja 61 taas liikaa. Myynti ilmoitus on kuitenkin sellainen lappu mihin voidaan palata myöhemmin niin jos mä saan 11Mwh palamaan vuodessa ja tilalle muuttaa kiljusen herrasväki joka rallattelee nupit kaakossa @ 25MWh niin sitten palataan nollat taulussa nimismiehen haaste kädessä, että heitä on kusetettu.

Entinen työkaveri rakensi joskus 2015 talon böndelle niin kyllä se lattialämmitys sähköllä oli helpoin ja halvinvaihtoehto. Sattu vielä sähkäri olemaankin.

 

[Boulder]

Entinen työkaveri rakensi joskus 2015 talon böndelle niin kyllä se lattialämmitys sähköllä oli helpoin ja halvinvaihtoehto. Sattu vielä sähkäri olemaankin.

Tuo lienee nimen omaan se isoin syy, eli helppo kohde säästää tonneja. Kaukaa viisas tekee lämmönjaon, tai ilmalämmityksen tapauksessa patterille siirron vesikiertoisena, mutta alkukustannus on selvästi korkeampi.

 

[Teräsmiäs]

Tuo lienee nimen omaan se isoin syy, eli helppo kohde säästää tonneja. Kaukaa viisas tekee lämmönjaon, tai ilmalämmityksen tapauksessa patterille siirron vesikiertoisena, mutta alkukustannus on selvästi korkeampi.

En olisi lähtenyt 2015 tietämyksellä tekemään alle 100m2 asuntoon muuta kuin pilp,takka ja suorasähkölämmitys.

Pitää muistaa näissä aina talon neliöt (lue kuutiot eli lämmitettävä tila).

 

[Taneli-]

Eli summasummarum sopiahan voi kaikenlaista mutta eri asia miten se sitten toimii erotilanteessa, siksi hain ehkä enemmän jotain yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä em. Tilanteeseen.

Jos on pitkään asuttu yhdessä yleensä siinä on kumpikin osapuoli saanut ns. etuja. Eli asunut halvemmalla kuin jos olisi vuokralla ollut. Mikäli toinen on juuri investoinut suuren määrän rahaa siitä voi tulla sanomista ja ongelmaa ihan ymmärrettävästi (esim. juuri alle vuosi sitten laitoin 10 000€ kattoremppaan ja tuosta viimekuussa ostetusta 400€ pesukoneesta puolet, haluan rahaa takaisin).
Mutta kääntäen jos on vaikka 10 vuotta yhdessä asuttu ja sitten tulee eroa sitä tuskin aletaan muistelemaan "taisin maksaa 400€ pesukoneesta puolet ja 10 000€ kattoremontista, mutta sinä ostit ja maksoit koko kämpän".

Itsekin siis tilanteessa missä yhdessä on muutettu, laina otettu 100% minun nimiini ja sitä olen maksanut täysin itse. Kohta 9 vuotta asuttu tässä ja jos ero tilanne tulisi en usko että esim. tuosta pesukoneesta tulisi ongelmaa (toki omasta puolestani voisi tulla jos tahtoisi välillä pesemään pyykkiä tänne... ...tiedä sitten miten mahdollinen uusi avokki asiaan suhtautuisi).

Enemmän näkisin että ongelmaksi voi tulla jokin tietty huonekalu tms. minkä toinen on huomannut, ostanut ja tuonut taloon 100% omilla rahoillaan. Jos hyvin kävisi varmaankin sinä (tai minä) voisi sen sovitulla summalla ostaa itselleen mutta luultavasti se kävelisi ulos eron tullessa paremman osapuolen kera. Koska se olisi 100% hänen hankkimansa, välittämättä siitä että kohta 10 vuotta oltaisiin täällä asuttu jne.

Lisää ongelmaa voisi tulla jos toisen tai molempien suku olisi jotenkin mukana sopassa "äitini on tämän maton omin käsin tehnyt ja sinä kaadoit siihen päälle jotain ja sitten ostit tämän tilalle, joten tämä(kin) kuuluu minulle", "kyllä sait tuon joululahjaksi mutta se on mummon peruja ja perintökoru, se pitäisi saada takaisin koska äitini pyytää sitä" tms. TÄLLÄISISSÄ TILANTEISSA on muuten hyvä mainita tuosta jo lahjan antamisen hetkellä. Eikä sitten alkaa myöhemmin pyytelemään sitä takaisin eron jälkeen. (Muistelen miten yksi entinen tuli hakemaan jotain äitinsä käsin maalaamia kahvikuppeja takaisin koska äiti oli niihin niin kiintynyt.. häntä hävetti ja ärsytti, itse en niin erityisesti niistä välittänyt kun en edes kahvia yleensä juo saaati sitten pienistä siroista kupeista)

Unohtamatta sitä miten ehkä toinen on niin ihastunut ja omilla rahoillaan jonkun marjapuskan / omenapuun ostanut ja sitten suree sitä kun eron aika tulee. Yleensä tuollaisessa riittää jos antaa toisen tulla keräämään niitä halutessaan, harva niitä kait alkaa ylös kaivamaan ja toisen uuteen (ehkä kerrostalo) asuntoon toimittaa...

 

[pokkus]

Tulipa tässä nyt mieleen kun talokauppa on etenemässä että mitenhän olisi fiksuinta hoitaa tilanne tulevaisuuden kannalta kun olen yksin ottamassa lainaa mutta muuttamassa kumppanin (ei olla naimisissa) kanssa. Siinä mielessä selkeä homma että minä omistan kiinteistöstä 100% ja maksan lainasta 100%. Kumppani sitten osallistuu muihin kuluihin omalla painollaan (opiskelija).

Mutta miten tulevaisuudessa? Jos(kun) vaikka pitää tehdä 20k kattoremontti ja kuvitellaan että se maksettaisiin puoliksi, pitäisikö tässä vähintään moraalisella/periaatteellisella tasolla sitten tehdä jotain ositusta omistuksiin/ voiko sellaista erotilanteessa vaatia vai onko henkilökohtainen voivoi jos maksaa avopuolison remontteja ja tuleekin ero jolloin on mahdollista remppalainaa maksettavan kiinteistöön jota ei omista? Avioliitto toki muuttaisi (?) asiaa mutta toistaiseksi pysytään avoliitossa. Tietty jossain vaiheessa olisi varmaan mahdollista myydä puolet/osa talosta kumppanille mutta tässä ei liene rahallisesti mitään järkeä kun kulujahan tuostakin tulee. Tai entä erotilanteessa jos omistukset on vaikka suhteessa 80/20, onko sanavalta sillä joka omistaa suuremman siivun?

Asioistahan voi keskenään sopia miten kukin pariskunta haluaa, mutta valitettavasti erotilanteessa ei aina näitä suullisesti sovittuja juttuja sitten enää noudateta vaan mennään sillä mitä papereissa lukee tai laki sanoo. Itse jos mietin tilannetta, että toinen omistaa kämpän kokonaan (100%) niin miksi sen toisen pitäisi osallistua niihin asunnon isoihin korjauskuluihin yhtään mitenkään kun hän ei asunnosta muutenkaan omista mitään? Jotkut pienet rahaliset korjaukset on sitten eri asia tai huonekalusteiden ostot, jotka voi aika helposti jakaa mahdollisessa erotilanteessa.

Itse tekisin niin, että se kuka omistaa asunnon kokonaan niin myös maksaa itse kaikki siihen liityvät suurimmat perusparannukset kokonaan. Vastikkeet, vedet, sähköt jne. muut juoksevat kulut, jotka menevät normaaliin arkipäiväiseen asumiseen, mutta eivät muuta asunnon arvoa, voidaan sitten jakaa vaikka puoliksi puolisoiden kesken. Silloin erotilanteessa on helppo sanoa, että toinen omistaa asunnon itse kokonaan eikä toisella ole siihen mitään osuutta ja toinen on asunut vähän kuin vuokralla osallistuen juoksevien kulujen maksamiseen.

 

[stanssi]

Tuli nyt talon rakenneavauksessa otetun näytteen tulokset. Osaako joku suomentaa nämä selkokielelle. Ilmeisesti arvot koholla ja bakteerit aika reippaastikkin? Nämä otettu talon ainoastapuurakenteisesta seinästä. Tälläinen saateteksti mukana:

Materiaalinäytteen mikrobianalyysin nalyysi raportin lopussa liitteenä) mukaan materiaalinäytteessä 1 on ” Heikko viite vauriosta”. Havainnot edellyttävät tutkijan kokonaisvaltaista tarkastelua löydösten ja olosuhteiden suhteen. Kokonaisvaltaisessa tarkastelussa huomioidaan tutkitun rakenteen olosuhteet ja löydökset sekä aistinvaraiset havainnot; kokonaisuutena toimenpideraja ylittyy. Tutkitussa rakenteessa on mikrobivaurio

Toimenpidesuositukset: Puurakenteinen seinä tulee mikrobivaurio korjata

Tiili-villa-tiili rakenteen sisällä olevia vaurioita ei tyypillisesti edellytetä korjattavaksi vaurioitunutta materiaalia vaihtaen, vaan korjaustoimenpiteenä sallitaan ja riittää rakenteen tiivistäminen suhteessa sisäilmaan. Edellisen vuoksi tiili-villa-tiili rakenteen erillinen tutkiminen ei ole tarpeen, sillä soveltuva korjaustapa on toteutettava joka tapauksessa. Vauriokorjaamisesta ja olosuhteiden parantamisesta voi konsultoida korjaussuunnittelijaa.

Tarkoitus oli avata tuota tiiliseinääkin ja katsoa mikä tilanne siellä mutta taitaa jäädä pelkästään tuon perusteella tekemättä. Tai lähinnä mietityttää miksi tämä on "heikko viite vauriosta" kun nuo arvot kuitenkin moninkertaiset? Viittaako nuo bakteerit nyt siis homeeseen vai onko merkkaako nuo sieni-itiöt homeen määrää ja bakteerit jotain muuta kasvustoa? Taitaa olla aika perua tarjous kuitenkin

 

[stanssi]

Eikö se kuulu ensisijaisesti tuon tutkimusraportin laatijalle? Ei sillä, voi täälläkin joku noista jotain ymmärtää.

Ei tuota kovin selkokielisesti ollut siihen selitetty auki muuta kuin tuon seinän korjauksen osalta. Jotain noista määritysrajoista mutta mulle ei nyt ainakaan auennut tarkoittaako tuo bakteerien määrä nimenomaan homevauriota vai jotain muuta. Samapa tuo sinänsä koska vetäydyn tarjouksesta kuitenkin tuon perusteella.

 

[juha.]

Sientä kohtalaisesti, bakteeria perkeleesti. "...kokonaisuutena toimenpideraja ylittyy ". Tuossahan tärkeimmät. Panikointi asiasta riippuu muista muuttujista.

 

[Teräsmiäs]

Hypo odottaa asuntojen hinnoissa loppuvuonna isointa romahdusta sitten 1990-luvun laman.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat elokuussa koko maassa 0,4 prosenttia vuoden takaisesta, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.

Heinäkuuhun verrattuna hinnat ovat kuitenkin laskeneet ympäri Suomea, sillä ne putosivat koko maassa 1,4 prosenttia.


Nähdään pojat ensi keväänä varmaa ihan hyvin potentiaalisia asuntoja myynnissä.

 

[bluedrool]

Myynti ilmoitus on kuitenkin sellainen lappu mihin voidaan palata myöhemmin niin jos mä saan 11Mwh palamaan vuodessa ja tilalle muuttaa kiljusen herrasväki joka rallattelee nupit kaakossa @ 25MWh niin sitten palataan nollat taulussa nimismiehen haaste kädessä, että heitä on kusetettu.

Itse pitäisin sitä reiluna pelinä, että ilmoitukseen ilmoitetaan toteutunut kulutus edellisenä vuotena. Luulisin kaikille olevan selvää (viimeistään oikeudessa), että sähkön kulutus vaihtelee kulutuksen mukaan. Paras olisi toki, jos on sopivat mittarit, että ilmoitukseen laitetaan lämmityksen osuus kulutuksesta erikseen.

 

[Taneli-]

Nähdään pojat ensi keväänä varmaa ihan hyvin potentiaalisia asuntoja myynnissä.

Jos hinnat sitten romahtavat eniten jälkeen 1990 laman loppuvuodesta (eli tässä muutaman kuukauden sisällä) jotenkin luulisin että ihmiset eivät silloin myy vaan pitävät asuntonsa ja odottavat hintojen nousua?

Ellei ole pakko myydä ja kyseessä juuri se sähkölämmitteinen asunto mistä haluaa eroon ENNEN vuoden vaihdetta ja siksi suurin romahdus hinnoissa tapahtunut sitten 1990...

Tosin ajattelen vain omaa tilannettani ja lähes ainoa syy miksi myisin olisi se että joku (ei niin fiksu henkilö) tulisi ja väkisin tarjoaisi moninkertaisesti (noh, edes tuplasti) asunnon arvoa vaikka en tätä edes haluaisi myydä. Se että esim. naapuri kuolisi (tapahtunut) ja perillinen joka asuu toisella paikkakunnalla myy kämpän halvalla (noin 2/3 hinnalla) ei itseeni vaikuttanut mitenkään eikä edes yleiseen hintatasoon täällä.

Siitä seuraisi kuitenkin muuttamista, pakkaamista, uuden asunnon etsintää ja kaikkea muuta mikä mitä vanhemmaksi tulee ja mitä enempi sitä tavaraa kertyy alkaa yhä vähemmän kiinnostaa itseäni. Toki se "ilmaiseksi saatu" rahamäärä voisi kummasti innostaa tuossa. Muuten ei.