Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[qtba]

Johan ne korkoennusteet ovat voimakkaasti kesällä heiluneet, kun taantumapuheet alkoivat. Vaikea uskoa, että heikkenevällä talousdatalla ei olisi vaikutusta myös korkonäkymiin, koska inflaatioon kysynnän väheneminen varmasti osuu.

Toisaalta EKP ei voi vaan katsoa vierestä, kun euron arvo suhteessa dollariin sukeltaa. Energiasta käydään kuitenkin etupäässä dollarikauppaa ja siten myös se alati heikkenevä euro haittaisi taloutta.

 

[renee]

EKP sanoi eilen, että nykyinen korkotaso on edelleen hyvin elvyttävää ja useita uusia koronnostoja jouduttaneen tekemään. Eli näiden puheiden perusteella euriborit saavat kyllä lisänostetta, joten tuskinpa jäädään ihan vielä tälle 2% tasolle esim. tuon 12 kk euriborin osalta. Loputtomasti korkoa ei kuitenkaan voi eikä varmaan tarvitse nostaa.

 

[ThomasOfFinland]

EKP sanoi eilen, että nykyinen korkotaso on edelleen hyvin elvyttävää ja useita uusia koronnostoja jouduttaneen tekemään. Eli näiden puheiden perusteella euriborit saavat kyllä lisänostetta, joten tuskinpa jäädään ihan vielä tälle 2% tasolle esim. tuon 12 kk euriborin osalta. Loputtomasti korkoa ei kuitenkaan voi eikä varmaan tarvitse nostaa.

Juhana Brotherus, Hypon pääekonomisti kirjoitti tänään Twitteriin: " Vaikka korot nousevat nyt nopeasti, niin markkinat ja Lagarde povaavat stoppia. Datan mukaan. Asuntovelallisten hyvä varautua korkeampaan korkotasoon, 3% yhä hyvä rima. Asuntovelalliset ja pankit selviävät korkeammista koroista. Mutta kaikki sektorit ja yritykset eivät."

 

[JRan]

Itse veikkaan, että monia henkilökohtaisiakin konkursseja tullaan näkemään. Voi olla jopa jännittävää asua todella velkaisessa taloyhtiössä, jossa naapuri tuulettaa talvella liian kuumaa asuntoaan ovet ja ikkunat auki. En tiedä, että ketä tällä kertaa syytetään. Ilmeisesti taas jotain muuta kuin niitä rahan lainaajia.

 

[sivusilmin]

Minusta on täysin mahdollista että käydään siellä kutosessakin. Ei korkoase ja mahdollinen taantuma automaattisesti inflaatiota taltuta, tässä on monta muutakin tekijää mukana.

 

[ThomasOfFinland]

Minusta on täysin mahdollista että käydään siellä kutosessakin. Ei korkoase ja mahdollinen taantuma automaattisesti inflaatiota taltuta, tässä on monta muutakin tekijää mukana.

Mihis tää perustuu. Kukaan suomalaisten pankkien ekonomisti ei puhu tuollaisista koroista. Kukaan ei ole ennustanut yli 3 prossan tasoa. Ei kukaan. Koska en ole asiantuntija, luotan asiantuntioihin.

 

[kahlekuningas]

Mihis tää perustuu. Kukaan suomalaisten pankkien ekonomisti ei puhu tuollaisista koroista. Kukaan ei ole ennustanut yli 3 prossan tasoa. Ei kukaan. Koska en ole asiantuntija, luotan asiantuntioihin.

Moniko asiantuntija ennusti vuoden alussa, että tänä vuonna mentäisiin yli 2 % korkoihin? Elämme vaikeasti ennustettavia aikoja. Kannattaa pitää omassa taloudessa huoli siitä, että selviää tarvittaessa myös reilusti nykyistä korkeammista koroista.

 

[JRan]

Mihis tää perustuu. Kukaan suomalaisten pankkien ekonomisti ei puhu tuollaisista koroista. Kukaan ei ole ennustanut yli 3 prossan tasoa. Ei kukaan. Koska en ole asiantuntija, luotan asiantuntioihin.

Toki yksikään suomalaisten pankkien ekonomisti ei asiaa päätä, joten pitää muistaa myös että heidän arvionsa perustuu arvioon tämän hetken tilanteesta. Toisaalta myös ne mitä sanotaan äänen saattaa olla juurikin alakanttiin. He kertovat asioista oma lehmä ojassa, koska se totuus voisi olla hyvinkin haitallista bisnekselle. Nämä "Juhanat" yrittää kuitenkin edelleen boostata esimerkiksi niitä hypo-lainoja.

 

[ThomasOfFinland]

Moniko asiantuntija ennusti vuoden alussa, että tänä vuonna mentäisiin yli 2 % korkoihin? Elämme vaikeasti ennustettavia aikoja. Kannattaa pitää omassa taloudessa huoli siitä, että selviää tarvittaessa myös reilusti nykyistä korkeammista koroista.

Vuoden alussa? Muutokset vuoden alusta tähän hetkeen ovat olleet radikaaleja. Nyt ne muutokset ovat tiedossa. Tapahtuuko tulevan vuoden aikana yhtä mullistavia asioita maailmassa. Jos tapahtuu, voi olla että korot ovat pienin huoli.

Suomalaiset ekonomistit eivät päätä asiaa, mutta heidän arvionsa ovat ihan eri luokkaa, kuin tavan kansalaisten. Edelleen tässäkin asiassa luotan asiantuntioihin.

 

[Ernomies]

Moniko asiantuntija ennusti vuoden alussa, että tänä vuonna mentäisiin yli 2 % korkoihin? Elämme vaikeasti ennustettavia aikoja. Kannattaa pitää omassa taloudessa huoli siitä, että selviää tarvittaessa myös reilusti nykyistä korkeammista koroista.

Joulukuussa 2021 EKP:n ennuste oli että 3kk euribor on vielä vuonna 2024 0,0%.

Uusin ennuste on että se on ensi vuonna 2,0%. Tuokin arvio on noussut niin että kesäkuussa oli 1,3% ja maaliskuussa 0,3%.

Ollaan täysin jakomielitautisessa tilanteessa sillä maailmantalous tippuu jyrkänteeltä samanlaista tahtia kuin 2009 finanssikriisin aikana ja 2020 pandemian aikana.

Tämä on hyvä sivu seurata romahtavia käyriä:

PMI, Purchasing Managers’ Index – Manufacturing, Services

S&P Global PMI data are closely-watched market-moving economic indicators, covering more than 30 advanced and emerging economies worldwide

www.pmi.spglobal.com

 

[JRan]

Joulukuussa 2021 EKP:n ennuste oli että 3kk euribor on vielä vuonna 2024 0,0%.

Uusin ennuste on että se on ensi vuonna 2,0%. Tuokin arvio on noussut niin että kesäkuussa oli 1,3% ja maaliskuussa 0,3%.

Ollaan täysin jakomielitautisessa tilanteessa sillä maailmantalous tippuu jyrkänteeltä samanlaista tahtia kuin 2009 finanssikriisin aikana.

Kyllä tämä on oikein hyvä kuvaus ajan hengestä. Jos inflaatiota ei saada kuriin, niin se korkojen nousu saattaakin olla pienin ongelma. Voimme kohta vaihtaa euroja rupliin päikseen ja olla onnellisia, että saimme jotain eurojen tilalle.

 

[shams]

On hyvä muistaa miksi korot alunperinkään putosivat miinukselle, eli finanssikriisi. Nyt on koossa ainekset paljon suurempaan kriisiin kuin 2008, ja EKP:n toiveet "hintavakaudesta" lentävät romukoppaan siinä vaiheessa kun yrittävät epätoivoisesti estää koko eurojärjestelmää romahtamasta.

 

[elmo]

On hyvä muistaa miksi korot alunperinkään putosivat miinukselle, eli finanssikriisi. Nyt on koossa ainekset paljon suurempaan kriisiin kuin 2008, ja EKP:n toiveet "hintavakaudesta" lentävät romukoppaan siinä vaiheessa kun yrittävät epätoivoisesti estää koko eurojärjestelmää romahtamasta.

Niinpä siksi nyt on pakko pumpata ylös ja nopsaa, että 1-2v päästä on taas jostain mistä laskea alas. Inflaatiokin hellittää siinä samalla kun yleinen Euroopan laajuinen talouskurjimus iskee päällensä.

 

[Juomatilaaja]

Juhana Brotherus, Hypon pääekonomisti kirjoitti tänään Twitteriin: " Vaikka korot nousevat nyt nopeasti, niin markkinat ja Lagarde povaavat stoppia. Datan mukaan. Asuntovelallisten hyvä varautua korkeampaan korkotasoon, 3% yhä hyvä rima. Asuntovelalliset ja pankit selviävät korkeammista koroista. Mutta kaikki sektorit ja yritykset eivät."

Suomalaiset ekonomistit eivät päätä asiaa, mutta heidän arvionsa ovat ihan eri luokkaa, kuin tavan kansalaisten. Edelleen tässäkin asiassa luotan asiantuntioihin.

Kun puhut asiantuntijoista, niin älä nyt hyvä mies siteeraa Juhana Brotherusta, nakkikioski-kokoluokan pankin huumoriveikkoa. Viime vuonna Juhana julisti kovaan ääneen, että euroalueen korot eivät nouse koskaan. Toissa vuonna asuntojen hintojen piti laskea roimasti. Ja sitä rataa.

Siksi toisekseen, Juhana on ihan yksiselitteisesti väärässä väittäessään yleistyksenä, että asuntovelalliset selviävät korkeammista koroista. Velkaneuvonnan tiedoista näkee, että yhä kasvava joukko heidän asiakkaistaan on keski- ja hyvätuloisia ihmisiä, jotka ovat velkaantuneet korviaan myöten ja joilla on ongelmia jo nollakorkojen ympäristössä. Moni korttitalo tulee kaatumaan jopa parin-kolmen prosentin korkotasolla. Mutta kuinka moni, se jää nähtäväksi.

Mitä niihin kuuden prosentin korkoihin tulee, niin ne eivät ole kauhean todennäköisiä, mutta joka tapauksessa vaihtuvakorkoisissa lainoissa sellaisenkin on syytä mahtua riskinsietokyvyn sisään. Täytyy muistaa, että nykyisessä inflaatioympäristössä puhuttaisiin edelleen negatiivisesta reaalikorosta.

 

[ThomasOfFinland]

Kun puhut asiantuntijoista, niin älä nyt hyvä mies siteeraa Juhana Brotherusta, nakkikioski-kokoluokan pankin huumoriveikkoa. Viime vuonna Juhana julisti kovaan ääneen, että euroalueen korot eivät nouse koskaan. Toissa vuonna asuntojen hintojen piti laskea roimasti. Ja sitä rataa.

Mitä niihin kuuden prosentin korkoihin tulee, niin ne eivät ole kauhean todennäköisiä, mutta joka tapauksessa vaihtuvakorkoisissa lainoissa sellaisenkin on syytä mahtua riskinsietokyvyn sisään. Täytyy muistaa, että nykyisessä inflaatioympäristössä puhuttaisiin edelleen negatiivisesta reaalikorosta.

No jos sinulle Brotherus on nakkikioskin hupiukko niin mitenkäs Suomen suurimman pankin eli OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen? Kelpaako hänen mielipiteet? Eilen MTV3:lla sanoi "Ainakin markkinat odottavat, että se (Euribor 12kk) jatkaa nousuaan. Odotus on, että oltaisiin vuoden päästä lähempänä 2,5 prosenttia."

 

[Juomatilaaja]

No jos sinulle Brotherus on nakkikioskin hupiukko niin mitenkäs Suomen suurimman pankin eli OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen? Kelpaako hänen mielipiteet? Eilen MTV3:lla sanoi "Ainakin markkinat odottavat, että se (Euribor 12kk) jatkaa nousuaan. Odotus on, että oltaisiin vuoden päästä lähempänä 2,5 prosenttia."

Kyllä, OP:n Heiskanen on vakavammin otettava henkilö. Vielä enemmän pidän Nordean Jan von Gerichin ulostuloista, jotka toistaa suunnilleen samaa viestiä Heiskasen kanssa.

Markkinaodotukset ovat nyt tuollaiset. Puolen vuoden päästä ne ovat erilaiset. Toki silloin voidaan ennustaa nousevien korkojen sijasta myös laskevia korkoja. Ja vaikka korot nousisivatkin pitkällä tähtäimellä nykytasosta, tulevat ne matkan varrella myös laskemaan. Selvää mielestäni pitäisi kuitenkin olla, että nouseviin korkoihin on syytä varautua. Ja ihan oikeasti, jos talouden riskiraja on 3 %:n koroissa, niin nyt kannattaa kyllä tehdä toimia sen riskirajan kasvattamiseksi eikä tyytyä siihen ajatukseen, että sen yli korot eivät voisi realistisessa skenaariossa nousta.

 

[renee]

Siksi toisekseen, Juhana on ihan yksiselitteisesti väärässä väittäessään yleistyksenä, että asuntovelalliset selviävät korkeammista koroista. Velkaneuvonnan tiedoista näkee, että yhä kasvava joukko heidän asiakkaistaan on keski- ja hyvätuloisia ihmisiä, jotka ovat velkaantuneet korviaan myöten ja joilla on ongelmia jo nollakorkojen ympäristössä. Moni korttitalo tulee kaatumaan jopa parin-kolmen prosentin korkotasolla. Mutta kuinka moni, se jää nähtäväksi.

Elinkustannusten ennätyksellinen kasvu on aikaansaanut sen, että joskus muutamia vuosia sitten tehty asuntolainakoron 6% stressitesti ei enää välttämättä ole realistinen, vaikka tietty ansiot ovat myös nousseet viimeisen parin vuoden aikana suht ripeästi. Ja jos tulee lama ja työttömyyttä, niin kyllähän se kaataa korttitalon, oli korko 0% tai 5%.

 

[qtba]

Mihis tää perustuu. Kukaan suomalaisten pankkien ekonomisti ei puhu tuollaisista koroista. Kukaan ei ole ennustanut yli 3 prossan tasoa. Ei kukaan. Koska en ole asiantuntija, luotan asiantuntioihin.

Joku sanoi joskus viisaasti, että mikä virka näillä ennustuksilla oikein on, kun usein edes etumerkki ei ole oikein. Ja tuosta työstä joku maksaa ihan merkittäviä kuukausipalkkoja, en ymmärrä.

Henkilökohtaisen talouden riskeihin voi, ja kannattaa varautua. Vakuutuksiakin on tarjolla, joskin ne ovat nyt jo kalliita.

 

[JRan]

Kyllä, OP:n Heiskanen on vakavammin otettava henkilö. Vielä enemmän pidän Nordean Jan von Gerichin ulostuloista, jotka toistaa suunnilleen samaa viestiä Heiskasen kanssa.

Markkinaodotukset ovat nyt tuollaiset. Puolen vuoden päästä ne ovat erilaiset. Toki silloin voidaan ennustaa nousevien korkojen sijasta myös laskevia korkoja. Ja vaikka korot nousisivatkin pitkällä tähtäimellä nykytasosta, tulevat ne matkan varrella myös laskemaan. Selvää mielestäni pitäisi kuitenkin olla, että nouseviin korkoihin on syytä varautua. Ja ihan oikeasti, jos talouden riskiraja on 3 %:n koroissa, niin nyt kannattaa kyllä tehdä toimia sen riskirajan kasvattamiseksi eikä tyytyä siihen ajatukseen, että sen yli korot eivät voisi realistisessa skenaariossa nousta.

Kyllähän tässä ollaan samassa tilanteessa, kuin yritettäisiin ennustaa säätä ensi vuoden lopulle. Uskon, että surkeaa keliä on luvassa ihan jo tällekin vuodelle.

 

[Gordon]

Ei ihan optimiajankohta asuntolainan ottamiselle, mutta kerran sitä vaan eletään ja monta vuotta olen jo säästänyt ASP-tilille ja säästötavoite ollut jo kauan aikaa sitten saavutettu, joten kohta olisi lainaneuvottelut oman pankin kanssa alkamassa (ensiasuntoa ostamassa). Tässä nyt jatkuvasti vakuutellut itselle että odota parempaa ajankohtaa, mutta vähän pelkään että nykytilanteessa joutuisi sitäkin odottamaan vuosia ja eihän tässä tulla enää nuoremmaksi. Ja ehkä myös toivoin että olisi löytynyt elämänkumppani ennen asunnon ostoa jotta olisi kenties saanut kivemman kämpän ostettua, mutta pelataan nyt sitten näillä korteilla mitä on jaettu.

 

[Rxd]

Ei ihan optimiajankohta asuntolainan ottamiselle, mutta kerran sitä vaan eletään ja monta vuotta olen jo säästänyt ASP-tilille ja säästötavoite ollut jo kauan aikaa sitten saavutettu, joten kohta olisi lainaneuvottelut oman pankin kanssa alkamassa (ensiasuntoa ostamassa). Tässä nyt jatkuvasti vakuutellut itselle että odota parempaa ajankohtaa, mutta vähän pelkään että nykytilanteessa joutuisi sitäkin odottamaan vuosia ja eihän tässä tulla enää nuoremmaksi. Ja ehkä myös toivoin että olisi löytynyt elämänkumppani ennen asunnon ostoa jotta olisi kenties saanut kivemman kämpän ostettua, mutta pelataan nyt sitten näillä korteilla mitä on jaettu.

Paljonko se asp-tilin säästötavoite ja missä ajassa saatava, onko se verrattavissa juuri siihen asuntolainan kokoon?

 

[Juomatilaaja]

Elinkustannusten ennätyksellinen kasvu on aikaansaanut sen, että joskus muutamia vuosia sitten tehty asuntolainakoron 6% stressitesti ei enää välttämättä ole realistinen, vaikka tietty ansiot ovat myös nousseet viimeisen parin vuoden aikana suht ripeästi. Ja jos tulee lama ja työttömyyttä, niin kyllähän se kaataa korttitalon, oli korko 0% tai 5%.

Toisaalta noin. Toisaalta sitten taas niin, että jos otit vaikka viisi vuotta sitten sen kämppälainan, niin olet saanut nauttia melkein koko ajan nollakoroista ja olemattomasta inflaatiosta. Sen myötä myös säästövaraa olisi pitänyt syntyä, jos työtilanne on ollut mallilla ja elämässä ei muuten ole ollut suurempia vastoinkäymisiä. Nyt sitten osuu toki kustannustennousu lujaa vasten kasvoja.

Pelottavaa mielestäni on se, että kun pankit ovat kyselyin selvittäneet kuluttajien riskinsietokykyä ja talousosaamista, niin merkittävä osa lainanottajista on katsonut, ettei selviäisi parin prosentin koronnoususta. Niin ikään merkittävä osa velallisista ei tiedä lainansa korkoa tai sitä, miten korkomenot lasketaan. Harrasta siinä sitten vastuullista taloudenhoitoa, jos edes peruskoulun ala-asteella opitut asiat eivät ole hallussa.

 

[qtba]

Pelottavaa mielestäni on se, että kun pankit ovat kyselyin selvittäneet kuluttajien riskinsietokykyä ja talousosaamista, niin merkittävä osa lainanottajista on katsonut, ettei selviäisi parin prosentin koronnoususta. Niin ikään merkittävä osa velallisista ei tiedä lainansa korkoa tai sitä, miten korkomenot lasketaan. Harrasta siinä sitten vastuullista taloudenhoitoa, jos edes peruskoulun ala-asteella opitut asiat eivät ole hallussa.

Tämähän saattaa nykyihmisellä tarkoittaa myös sitä, että toinen auto ja teinin traktorimönkijä täytyy laittaa seisontaan sekä jättää kanarianreissu tekemättä. Tulos ei kyllä sinänsä yllätä - aika vähilläkin lahjoilla sitä selviää viikosta toiseen.

 

[Juomatilaaja]

Tämähän saattaa nykyihmisellä tarkoittaa myös sitä, että toinen auto ja teinin traktorimönkijä täytyy laittaa seisontaan sekä jättää kanarianreissu tekemättä. Tulos ei kyllä sinänsä yllätä - aika vähilläkin lahjoilla sitä selviää viikosta toiseen.

Valitettavasti se taitaa monella nykyihmisellä tarkoittaa sitä, että listaamasi hankinnat on jo tehty. Velaksi. Tällaisia uutisia on nähty enenevissä määrin: Yllättävä muutos velkaneuvonnassa – hyvätuloiset velkaantuvat pikavipeistä: "Pariskunnan vuosiansio on 90 000 ja silti on voinut päätyä ulosottoon"

Ts. kasvavalla joukolla ihmisistä talous on ajautunut umpikujaan, jossa esim. oman työllisyyden tai perusmenojen kohdalla ei välttämättä ole tapahtunut mitään ikäviä yllätyksiä. Vielä useampi taitaa olla siinä kiikun kaakun -rajalla, että selviää laskuista omin voimin. Siinä ei todellakaan tarvita montaa muuttuvaa tekijää, kun korttitalot alkavat romahtamaan. Ja usein siis sellaisilla ihmisillä, joilla järkevällä taloudenhoidolla olisi mahdollisuus taloudellisesti huolettomaan ja nettovarallisuutta kerryttävään elämään.

 

[Hair]

Valtiot ja yksityiset taloudet ovat eläneet vuosia velaksi.
Suomi on ottanut 4 vuodessa 40 tuhatta miljoonaa euroa syömävelkaa. 40 miljardia euroa.
Siis että saamme pyöritettyä tätä yhteiskuntaa. Maksettua tulonsiirrot yms.
Nyt vaan tulee pudotus normaalimpaan tilaan. Ei siinä sen kummempaa.
Otetaan 25-50% pois elintasoista niin ollaan hieman lähempänä "normitilannetta".
Normaalia ei ole se että tavan duunari voi käydä ulkomailla parikertaa vuodessa, ostelee asuntoja jotka ovat esim. 10x nettovuositulot, tai enemmän.
Tai että voi työtä tekemättä, koko elämänsä elellä, yhteiskunnan tuilla.
Tai että yhteiskunta kustantaa verovaroista, asumistukien muodossa, yksityisten ja kaupallisten asuntosijoittajien bisnestä.
Jnejnejne..
Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.

 

[Gordon]

Paljonko se asp-tilin säästötavoite ja missä ajassa saatava, onko se verrattavissa juuri siihen asuntolainan kokoon?

Oma säästötavoite oli alunperin 18 000 € ja noin 180 000 € kämppä hakusessa (eli 10% asunnon hinnasta pitää säästää), sinänsä tuossa ei taida olla mitään aikarajaa, itse olen säästänyt nyt 6 vuotta ja olen ylittänyt säästötavoitteen reippaasti. ASP-säästämisessä minimaikahan on tuo kaksi vuotta/kahdeksan kvartaalia ennen kun lainaa voi hakea.

Oma strategiani oli että mahdollisimman paljon ASP-tilille säästämisen alussa, koska se vaikuttaa lisäkoron määrään kun lainan vihdoin ottaa ja asunnon ostaa, pieni bonus oli myös sitten hieman isompi talletuskorko joka vuosi. En itse asiassa ole laskenutkaan paljon lisäkorkoa on luvassa, saattaa olla ihan mukavakin yllätys luvassa.

 

[Rxd]

Oma säästötavoite oli alunperin 18 000 € ja noin 180 000 € kämppä hakusessa (eli 10% asunnon hinnasta pitää säästää), sinänsä tuossa ei taida olla mitään aikarajaa, itse olen säästänyt nyt 6 vuotta ja olen ylittänyt säästötavoitteen reippaasti. ASP-säästämisessä minimaikahan on tuo kaksi vuotta/kahdeksan kvartaalia ennen kun lainaa voi hakea.

Oma strategiani oli että mahdollisimman paljon ASP-tilille säästämisen alussa, koska se vaikuttaa lisäkoron määrään kun lainan vihdoin ottaa ja asunnon ostaa, pieni bonus oli myös sitten hieman isompi talletuskorko joka vuosi. En itse asiassa ole laskenutkaan paljon lisäkorkoa on luvassa, saattaa olla ihan mukavakin yllätys luvassa.

Kiitos.

Koska ASP-tili kannattaa avata? - YouTube

löysin tuommoisen videon aiheesta

 

[JRan]

Valtiot ja yksityiset taloudet ovat eläneet vuosia velaksi.
Suomi on ottanut 4 vuodessa 40 tuhatta miljoonaa euroa syömävelkaa. 40 miljardia euroa.
Siis että saamme pyöritettyä tätä yhteiskuntaa. Maksettua tulonsiirrot yms.
Nyt vaan tulee pudotus normaalimpaan tilaan. Ei siinä sen kummempaa.
Otetaan 25-50% pois elintasoista niin ollaan hieman lähempänä "normitilannetta".
Normaalia ei ole se että tavan duunari voi käydä ulkomailla parikertaa vuodessa, ostelee asuntoja jotka ovat esim. 10x nettovuositulot, tai enemmän.
Tai että voi työtä tekemättä, koko elämänsä elellä, yhteiskunnan tuilla.
Tai että yhteiskunta kustantaa verovaroista, asumistukien muodossa, yksityisten ja kaupallisten asuntosijoittajien bisnestä.
Jnejnejne..
Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.

Täysin samaa mieltä kanssasi. Surullisintahan tässä kaikessa taas kerran on se, että maksumiehiksi tälle kaikella joutuu jälleen kerran ne jotka tekee töitä ja vielä isommin ne jotka tienaa vähän enemmän. Jännä että inflaatio, sähkön hinnan nousu, korkojen nousu jne. ei kosketa tiettyä osaa väestöstä ollenkaan. Tuet riittää kivasti elämiseen oli maailman tilanne mikä tahansa.

Se valtionvelan korkojenkin maksu (nyt nopeasti nousevilla koroilla) kaatuu kivasti niiden asunto velallisten niskaan. En jaksa uskoa, että näitä rahoja leikattaisiin tulonsiirroista tai muista tuista. Päin vastoin niissä kaikissa on reilusti korotus paineita inflaation vuoksi.

Silti ilmeisesti suurin osa myös asunto velallisistakin käy taas raapustamassa vaaleissa bile-Sannan ja kavereiden numeron siihen paperiin, jotta sama meno saa jatkua.

 

[JRan]

Pelottavaa mielestäni on se, että kun pankit ovat kyselyin selvittäneet kuluttajien riskinsietokykyä ja talousosaamista, niin merkittävä osa lainanottajista on katsonut, ettei selviäisi parin prosentin koronnoususta. Niin ikään merkittävä osa velallisista ei tiedä lainansa korkoa tai sitä, miten korkomenot lasketaan. Harrasta siinä sitten vastuullista taloudenhoitoa, jos edes peruskoulun ala-asteella opitut asiat eivät ole hallussa.

Tämä on oikeasti todella pelottava tilanne, mutta silti täysin totta. Uskon että jos menisi kadulle kyselemään ihmisiltä samaa asiaa, niin suurin osa ei tosiaan kykenisi kertomaan, mihin korkoon oma laina on sidottu, mikä on marginaali tai miten voi laskea, että paljonko korkokulut nousee (vuodessa/kuukaudessa) jos korot nousevat vaikka 1% -> 3%.

Sitten IS/Taloussanomat, Kauppalehti jne. pursuaa tällaisia Click baitteja:

Asuntovelkainen, katso paljonko kulusi voivat nousta korkojen kasvaessa

Korkojen nousu voi kurittaa asuntovelallisten kuukausikuluja sadoillakin euroilla, jos nousuun ei ole varautunut.

www.is.fi

Eli nykyihminen tarvitsee suuntaa antavia taulukoita, koska kertolasku on hakusessa. Samat taulukot löytyy myös sähkön hinnan nousulle.

 

[Paolo Pastarino]

Itse olen siinä mielessä hyvässä asemassa, että luultavasti työpaikka säilyy toistaiseksi. Oma kämppä ja velkaa korontarkistuspäivänä helmikuussa 22k euroa eli edes raketoiva euribor ei olisi paha rasti.

Seuraankin tilannetta sillä mielellä, että jos tilanne menee niin pahaksi, että asuntojen hinnat lähtisivät kovasti putoamaan esim. Turussa (jossa asun), niin saattaisi olla erittäin hyvä paikka vaihtaa uudehkoon kämppään, koska hintojen pudotessa väliraha halvemmasta kalliimpaan luultavasti putoaisi merkittävästi.

 

[a-p]

Normaalia ei ole se että tavan duunari voi käydä ulkomailla parikertaa vuodessa,

No ulkomailla käynti ei ole kallista. Lentoja saa parillakympillä menopaluun ja voit viettää pidennetyn viikonlopun keskieuroopassa erittäin edullisesti Enemmän rahaa menee, kun lähdet käymään kotimaassa matkalla.

Tavan duunarillakin voi helposti jäädä tonni löysää asuntolainan ja muiden menojen jälkeen.

Ei ole normaalia, että kuukaudessa poltetaan röökiä kolmen satasen edestä ja dokaillaan parilla satasella. Mikäli jättää nuo vähemmälle niin saat joka kuukausi pyörähdettyä ulkomaan reissun ja silti saat rahaa säästöön.

Lasken itseni ihan perusduunariksi ja vuoden sisällä olen käynyt kuutisen kertaa ulkomailla. En törsäile rahoja baareihin niin säästyneellä rahalla saa ostettua lennot, majoitukset ja ajanvietot useiksi päiviksi.

 

[JRan]

No ulkomailla käynti ei ole kallista. Lentoja saa parillakympillä menopaluun ja voit viettää pidennetyn viikonlopun keskieuroopassa erittäin edullisesti Enemmän rahaa menee, kun lähdet käymään kotimaassa matkalla.

Tavan duunarillakin voi helposti jäädä tonni löysää asuntolainan ja muiden menojen jälkeen.

Ei ole normaalia, että kuukaudessa poltetaan röökiä kolmen satasen edestä ja dokaillaan parilla satasella. Mikäli jättää nuo vähemmälle niin saat joka kuukausi pyörähdettyä ulkomaan reissun ja silti saat rahaa säästöön.

Lasken itseni ihan perusduunariksi ja vuoden sisällä olen käynyt kuutisen kertaa ulkomailla. En törsäile rahoja baareihin niin säästyneellä rahalla saa ostettua lennot, majoitukset ja ajanvietot useiksi päiviksi.

Halvat lennot on oikeasti halpoja vaan niille, jotka asuvat lentokentän läheisyydessä. Jos lähtee, vaikka Saariselältä pyörähtämään nopeasti Saksassa, niin se ei olekaan enää niin halpaa.

Olen silti samaa mieltä, että matkailu ulkomaille on halvempaa asuntovelalliselle, kuin kotimaan matkailu. Reissun ajaksi kotona voi kääntää vielä parhaimmillaan lämmöt pois (niinkuin uutisissa on neuvottu), myös yleensä ruoka on halvempaa kaikkialla muualla.

Laitan tähän pari muuta "lama-ajan" matkailuvinkkiä, jos asuntolainan korkokulusi nousee "Juhanan" uusimman taulukon mukaisesti:

Jos asuu, vaikka Tornion nurkilla, niin "ulkomaille" voi kävellä/pyöräillä päivittäin ja haukata lihapullat Ikeassa. Halvemman bensan tankkaamista en suosittele, koska vähentää Suomen verotuloja ja nostaa Suomessa bensan hintaa. Puhumattakaan muiden Suomessa rankasti verotettujen tuotteiden ostosta.

Toisaalta Etelä-Helsingin Bille Beinot ja muuten vaan Makiat tyypit voi kävellä lautalle, jolla pääsee "ulkomaille" välillä lähes ilmaiseksi. Sieltäkin kannattaa tuliaiset tuoda vaan mahassa, niin ei nouse verot Suomessa niin paljon.

 

[Juomatilaaja]

Vuoden euribor tänään 2,102 %. Jenkkien inflaatioluvut julki. Taas markkinat aliarvioivat inflaatiota. Lukujen julkaisun myötä korkoswapit reippaassa nousussa jenkeissä, mutta myös euroswappien hinnat nousee kovaa vauhtia. Jenkeissä aletaan olla jo varmoja uudesta 0,75 %:n koronnostosta. Paineet EKP:n suuntaan lisääntyvät epäilemättä myös.

 

[Ja558]

Jenkit ovat ilmeisesti saaneet energian (öljy/pensa) hintaa laskettua avaamalla öljyreserviä. Se kun laitetaan kiinni niin taas laukkaa inflaatioluvut…

2,5% 12kk EUB tuskin on enää kovin kaukana.

 

[Zero90]

Millaisella omarahoitusosuudella olette viimeaikoina ostaneet asunnon/ok-talon? Paljonko käytitte käteistä, millaiset muut vakuudet ja mistä pankista? Käytittekö ostettavia vakuuksia?
Myös taustatietoja, marginaaleja ja muita lainaehtoja olisi kiva kuulla. Toki kaikki nämä varmasti asiakaskohtaisia.

Itsellä alkaisi omakotitalon ostaminen olla ajankohtaista, kiikarissa ~400k talo. Tarkoitus ostaa yksin, maksukykyä ja muuta varallisuutta löytyy riittävästi mutta tarkoitus olisi sitoa taloon mahdollisimman vähän pääomia.

 

[kjns]

Itsellä alkaisi omakotitalon ostaminen olla ajankohtaista, kiikarissa ~400k talo. Tarkoitus ostaa yksin, maksukykyä ja muuta varallisuutta löytyy riittävästi mutta tarkoitus olisi sitoa taloon mahdollisimman vähän pääomia.

Riippuu toki pankista ja asunnon sijannista, mutta yksi lähtökohta on ainakin vakuusarvo, pankit antaa yleensä ostettavalle kohteelle vakuusarvon joka on jossain 70-80% tienoilla kauppasummasta. Tätä vasten saa lainaa ja loppuosa pitää sitten maksaa pois tai sille pitää olla muut vakuudet. Etenkin PK-seudulla vakuusarvot on lukemani mukaan olleet joskus korkeampiakin, mutta meillä esim. Turun nurkalla ok-talon vakuusarvo oli sekä Nordealla että Danskella 70%.

 

[qtba]

Millaisella omarahoitusosuudella olette viimeaikoina ostaneet asunnon/ok-talon? Paljonko käytitte käteistä, millaiset muut vakuudet ja mistä pankista? Käytittekö ostettavia vakuuksia?
Myös taustatietoja, marginaaleja ja muita lainaehtoja olisi kiva kuulla. Toki kaikki nämä varmasti asiakaskohtaisia.

Itsellä alkaisi omakotitalon ostaminen olla ajankohtaista, kiikarissa ~400k talo. Tarkoitus ostaa yksin, maksukykyä ja muuta varallisuutta löytyy riittävästi mutta tarkoitus olisi sitoa taloon mahdollisimman vähän pääomia.

Vakuutta voi myös ostaa, jos omarahoitusosuus ei riitä (täysin ilman omarahoitusta tuskin on mahdollista). Esim. Nordea:

OmaTakaus | Asuntolainan takaus

OmaTakaus on lisävakuus, jonka voit tarvittaessa ostaa asuntolainaasi. OmaTakauksen ottaja ei välttämättä tarvitse asuntolainalle muuta vakuutta – lue lisää!

www.nordea.fi

 

[MJay]

Noissa maksullisissa lisävakuuksissa on tuo 15 % omarahoitusosuus pakko olla (tai 5 % jos ensiasunto). Tai sitten jotain muuta lisävakuutta (vanhempien kiinteistö tmv) tuolle loppuosuudelle. Tätä itse juuri selvittelin, kun selvittelin mahdollisuuksia asunnon vaihtamiseen käytettävissä olevan budjetin osalta. Lainaa kyllä saisi maksukyvyn osalta, mutta vielä ei ole tuota tarvittavaa omarahoitusosuutta kasassa. Täytyy siis lyhennellä nykyistä lainaa vielä jonkin aikaa toivoen samalla, että nykyisestä asunnosta saa tulevaisuudessa myös saman hinnan kun nyt arvioitiin ja yrittää samalla raapia muitakin säästöjä hieman kasaan. Keväällä voisi olla tarvittava summa kasassa näillä näkymin.

 

[jarhu]

Noissa maksullisissa lisävakuuksissa on tuo 15 % omarahoitusosuus pakko olla (tai 5 % jos ensiasunto). Tai sitten jotain muuta lisävakuutta (vanhempien kiinteistö tmv) tuolle loppuosuudelle. Tätä itse juuri selvittelin, kun selvittelin mahdollisuuksia asunnon vaihtamiseen käytettävissä olevan budjetin osalta. Lainaa kyllä saisi maksukyvyn osalta, mutta vielä ei ole tuota tarvittavaa omarahoitusosuutta kasassa. Täytyy siis lyhennellä nykyistä lainaa vielä jonkin aikaa toivoen samalla, että nykyisestä asunnosta saa tulevaisuudessa myös saman hinnan kun nyt arvioitiin ja yrittää samalla raapia muitakin säästöjä hieman kasaan. Keväällä voisi olla tarvittava summa kasassa näillä näkymin.

Riippuu täysin pankista ja minkälaisen vakuusarvon se antaa kyseiselle asunnolle. Olen itse ostanut edellisen asunnon 0% omarahoitusosuudella ja pelkällä ostetulla lisävakuudella (Garantia). Jos pankki katsoo 75% olevan maksimi vakuusarvo, niin ostettu takaus ei riitä, mutta tuolloinkin voi saada valtion takauksen ja ostaa lisätakauksen.

 

[stanssi]

Mulla ensiasunnon ostajana sekä nordea että osuuspankki antoivat lainatarjoukset täysin ilman omarahoitusosuutta. Ostettava kohde kattoi 75% vakuuksista ja lopulle piti olla lisävakuutta. Ostotakauksella olisi nordea ainakin vaatinut 5% omaa rahaa ja loput 20% olisi voinut ostaa ~2400e hintaan.

 

[MJay]

Kyllä ainakin oma käsitys on, että nuo maksulliset lisävakuudet ovat nyt myös tiukentuneet tuon viime vuonna tulleen omarahoitusosuuden tiukennuksen jälkeen. Tai siis, että noilla saa juurikin kattaa enää kohteen vakuusarvon (yleensä 70 tai 75 %) ja joko 85 % tai 95 % välisen vakuuden osuuden ja tuolle loppuosuudelle (15 % tai 5 %) vaaditaan jotain muuta lisävakuutta ellei ole laittaa puhtaasti rahana tuota erotusta. Näin tuo ainakin lukee melko selvästi tuossa Nordean esitteessä ja S-Pankilta sain tämän tiedon Garantian maksullisesta vakuudesta.

 

[uggeli]

Nordea halusi 10% käsirahan, mutta kohde riitti ainoaksi vakuudeksi ("hyvää hyvyyttämme puuttuva vakuus pankin riskillä" jne).

 

[Ja558]

Jos kuluttajien käytettävissä oleva rahamäärä pienenee inflaation takia, tämä heijastuu varsin nopeasti myös kulutukseen. Kulutuksen vähentyminen yleensä tietää hintojen laskua ja siinä sivussa inflaation katoamista kokonaiskuvasta. Inflaation tyypillisin syy on talouden ylikuumentuminen ja palkankorotuskierteeseen päätyminen. Nyt valtaosa inflaatiosta johtuu 90% energianhintojen noususta, joka nähdään varsin tilapäisenä ja ohimenevänä ilmiönä siinä missä nousevat korotkin. Aika näyttää.

Pohjainflaatio jatkaa kasvuaan. Se on huolestuttavin indikaattori.

 

[Juomatilaaja]

Jos kuluttajien käytettävissä oleva rahamäärä pienenee inflaation takia, tämä heijastuu varsin nopeasti myös kulutukseen. Kulutuksen vähentyminen yleensä tietää hintojen laskua ja siinä sivussa inflaation katoamista kokonaiskuvasta. Inflaation tyypillisin syy on talouden ylikuumentuminen ja palkankorotuskierteeseen päätyminen. Nyt valtaosa inflaatiosta johtuu 90% energianhintojen noususta, joka nähdään varsin tilapäisenä ja ohimenevänä ilmiönä siinä missä nousevat korotkin. Aika näyttää.

Keynesiläisen taloustieteen mukaan asia kai menisi jokseenkin noin. Siitä huolimatta stagflaation aikakausia on nähty, ja käsitykseni mukaan globalisoituneessa maailmassa tuollaisen talouskehityksen riskit ovat vain kasvaneet.

Keskuspankit tuijottavat ahkerimmin pohjainflaatiota, joka on kasvanut huolestuttavalla tavalla niin Euroopassa kuin vaikkapa Yhdysvalloissakin. Tänään Tilastokeskus uutisoi Suomen pohjainflaation kiihtyneen 4,5 %:iin, joka kyllä viestii jostain ihan muusta kuin siitä, että inflaatio olisi tilapäinen ja nopeasti ohi menevä ilmiö. Eilen Yhdysvalloissa puolestaan raportoitiin 6,3 %:n pohjainflaatiolukuja.

Ps. 12 kk:n euribor tänään 2,156 %.

 

[jarhu]

Nordea halusi 10% käsirahan, mutta kohde riitti ainoaksi vakuudeksi ("hyvää hyvyyttämme puuttuva vakuus pankin riskillä" jne).

Uusiin ja lähes uusiin rivi- tai kerrostaloyhtiöihin saa 90% vakuusarvon ainakin S-Pankissa tai sai ainakin muutama vuosi sitten. Nordealla ilmeisesti vielä paremmin jos on hyvä asiakas.

Kyllä ainakin oma käsitys on, että nuo maksulliset lisävakuudet ovat nyt myös tiukentuneet tuon viime vuonna tulleen omarahoitusosuuden tiukennuksen jälkeen. Tai siis, että noilla saa juurikin kattaa enää kohteen vakuusarvon (yleensä 70 tai 75 %) ja joko 85 % tai 95 % välisen vakuuden osuuden ja tuolle loppuosuudelle (15 % tai 5 %) vaaditaan jotain muuta lisävakuutta ellei ole laittaa puhtaasti rahana tuota erotusta. Näin tuo ainakin lukee melko selvästi tuossa Nordean esitteessä ja S-Pankilta sain tämän tiedon Garantian maksullisesta vakuudesta.

Varmastikin näin. Ostin uusimman asunnon viime vuoden lopulla ja tuolloin tuli laitettua omaa rahaa edellisen asunnon myynnistä. Piti silti kyllä ostaa loppuosalle omatakaus.

 

[Pretor]

mites jos ton paletin miettis toisten päin hommais ensin sen osake salkun (Vakuutuskuori) ja sitä vasten hakis sitä asuntolainaa. eikö valtion takausta voi enää ostaa asuntolainaan

Aikoinaan (2017) osakkeiden vakuusarvo oli 50% osakkeiden arvosta.
-"Mut jos sä myisit ne"
-Joo en ole myymässä, voiko typerämpää neuvoa tulla pankkivirkailijan suusta?
-"No ööh, pitää keskustella pankinjohtajan kanssa"

Osakkeita ei myyty, eikä käytetty vakuutena.
Tuohon aikaan sai vielä kikkailtua 0% omalla pääomalla koko lainan.
Mutta siis osakkeiden vakuusarvo on surkea.

 

[renee]

Aikoinaan (2017) osakkeiden vakuusarvo oli 50% osakkeiden arvosta.
-"Mut jos sä myisit ne"
-Joo en ole myymässä, voiko typerämpää neuvoa tulla pankkivirkailijan suusta?
-"No ööh, pitää keskustella pankinjohtajan kanssa"

Osakkeita ei myyty, eikä käytetty vakuutena.
Tuohon aikaan sai vielä kikkailtua 0% omalla pääomalla koko lainan.
Mutta siis osakkeiden vakuusarvo on surkea.

50% vakuusarvo on suht hyvä yksittäiselle osakkeelle. Muistelen, että yksittäisten osakkeiden vakuusarvot vaihtelevat 0%-85% puhtaalla osakevälittäjä Nordnetilla osakkeesta riippuen. Sitten kun salkussa alkaa olla kunnolla hajautusta, niin lainoitusarvo on keskimäärin parempi. Nordnetillahan on lisäksi niin, että jos vakuus menee miinukselle, asiakkaan pitää lisätä vakuuksia tai lyhentää lainaa vastaamaan uutta vakuusarvoa, muuten Nordnet pakkomyy vakuutena olevia osakkeita.

Joku "vakaana" pidetty Fortum on esim. tippunut hetkessä alle 50% arvoon, eli koska yksittäisen osakkeen heilahtelut voivat olla suuria, niin vakuusarvo on ihan oikeutetusti alhainen. Laajasti hajautetulle salkulle pitäisi toki saada parempi vakuusarvo kuin 50%.

 

[Juomatilaaja]

Joku "vakaana" pidetty Fortum on esim. tippunut hetkessä alle 50% arvoon, eli koska yksittäisen osakkeen heilahtelut voivat olla suuria, niin vakuusarvo on ihan oikeutetusti alhainen. Laajasti hajautetulle salkulle pitäisi toki saada parempi vakuusarvo.

Itse asiassa se Fortum on tippunut yli 60 %. Toinen vakaaksi mainostettu yhtiö Nokian Renkaat on tippunut samaan aikaan liki 70 %. Ruotsissa koko pörssi on tullut tänä vuonna lähemmäs 30 % alas ja Helsingin pörssin laskukin lähenee 20 %:ia. Mielestäni 50 %:n vakuusarvo ei ole salkun könttäarvonakaan huono vakuusarvo. Nordnetin kohdalla tilanne on tosiaan erilainen, koska sitä salkun arvoa tarkkaillaan päivätasolla luottoasiakkaiden kohdalla. ja homma on muutenkin vähän suoraviivaisempaa kuin asuntolainan vakuuksien kanssa.

 

[renee]

Itse asiassa se Fortum on tippunut yli 60 %. Toinen vakaaksi mainostettu yhtiö Nokian Renkaat on tippunut samaan aikaan liki 70 %. Ruotsissa koko pörssi on tullut tänä vuonna lähemmäs 30 % alas ja Helsingin pörssin laskukin lähenee 20 %:ia. Mielestäni 50 %:n vakuusarvo ei ole salkun könttäarvonakaan huono vakuusarvo. Nordnetin kohdalla tilanne on tosiaan erilainen, koska sitä salkun arvoa tarkkaillaan päivätasolla luottoasiakkaiden kohdalla. ja homma on muutenkin vähän suoraviivaisempaa kuin asuntolainan vakuuksien kanssa.

Joo, totta. Asuntolainan vakuuden reaaliaikaista hintaseurantaa ei varmaan kukaan halua, eli siinä laitetaan joku varovainen vakuusarvo salkulle ja sen arvoa tuskin pahemmin seuraillaan...

 

[Juomatilaaja]

Tuo pohjainflaatio on itselle hiukan tuntematon käsite. Miten energianhintojen nousun vaikutus pystytään luotettavasti poistamaan tästä laskelmasta? Energianhintojen nousuhan heijastuu kaikkeen muovipussista sukkapariin lähtien.

Vaikka pohjainflaatiosta onkin poistettu energian ja ruoan kaltaisten hyödykkeiden hintavaihtelut, niin on ihan selvää että vaikkapa energianhinta heijastuu myös pohjainflaatioon. Muovipussien ja sukkien hintaerot eivät kuitenkaan ole jopa moninkertaisia kvartaalien välillä. Usein tuollaisia tuotteita myös hinnoitellaan pidempiaikaiset kustannusvaikutukset sekä kilpailutilanne huomioiden.

Ps. 12 kk:n euribor tänään 2,223 %.