Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[stanssi]

Mulla ensiasunnon ostajana sekä nordea että osuuspankki antoivat lainatarjoukset täysin ilman omarahoitusosuutta. Ostettava kohde kattoi 75% vakuuksista ja lopulle piti olla lisävakuutta. Ostotakauksella olisi nordea ainakin vaatinut 5% omaa rahaa ja loput 20% olisi voinut ostaa ~2400e hintaan.

 

[MJay]

Kyllä ainakin oma käsitys on, että nuo maksulliset lisävakuudet ovat nyt myös tiukentuneet tuon viime vuonna tulleen omarahoitusosuuden tiukennuksen jälkeen. Tai siis, että noilla saa juurikin kattaa enää kohteen vakuusarvon (yleensä 70 tai 75 %) ja joko 85 % tai 95 % välisen vakuuden osuuden ja tuolle loppuosuudelle (15 % tai 5 %) vaaditaan jotain muuta lisävakuutta ellei ole laittaa puhtaasti rahana tuota erotusta. Näin tuo ainakin lukee melko selvästi tuossa Nordean esitteessä ja S-Pankilta sain tämän tiedon Garantian maksullisesta vakuudesta.

 

[uggeli]

Nordea halusi 10% käsirahan, mutta kohde riitti ainoaksi vakuudeksi ("hyvää hyvyyttämme puuttuva vakuus pankin riskillä" jne).

 

[Ja558]

Jos kuluttajien käytettävissä oleva rahamäärä pienenee inflaation takia, tämä heijastuu varsin nopeasti myös kulutukseen. Kulutuksen vähentyminen yleensä tietää hintojen laskua ja siinä sivussa inflaation katoamista kokonaiskuvasta. Inflaation tyypillisin syy on talouden ylikuumentuminen ja palkankorotuskierteeseen päätyminen. Nyt valtaosa inflaatiosta johtuu 90% energianhintojen noususta, joka nähdään varsin tilapäisenä ja ohimenevänä ilmiönä siinä missä nousevat korotkin. Aika näyttää.

Pohjainflaatio jatkaa kasvuaan. Se on huolestuttavin indikaattori.

 

[Juomatilaaja]

Jos kuluttajien käytettävissä oleva rahamäärä pienenee inflaation takia, tämä heijastuu varsin nopeasti myös kulutukseen. Kulutuksen vähentyminen yleensä tietää hintojen laskua ja siinä sivussa inflaation katoamista kokonaiskuvasta. Inflaation tyypillisin syy on talouden ylikuumentuminen ja palkankorotuskierteeseen päätyminen. Nyt valtaosa inflaatiosta johtuu 90% energianhintojen noususta, joka nähdään varsin tilapäisenä ja ohimenevänä ilmiönä siinä missä nousevat korotkin. Aika näyttää.

Keynesiläisen taloustieteen mukaan asia kai menisi jokseenkin noin. Siitä huolimatta stagflaation aikakausia on nähty, ja käsitykseni mukaan globalisoituneessa maailmassa tuollaisen talouskehityksen riskit ovat vain kasvaneet.

Keskuspankit tuijottavat ahkerimmin pohjainflaatiota, joka on kasvanut huolestuttavalla tavalla niin Euroopassa kuin vaikkapa Yhdysvalloissakin. Tänään Tilastokeskus uutisoi Suomen pohjainflaation kiihtyneen 4,5 %:iin, joka kyllä viestii jostain ihan muusta kuin siitä, että inflaatio olisi tilapäinen ja nopeasti ohi menevä ilmiö. Eilen Yhdysvalloissa puolestaan raportoitiin 6,3 %:n pohjainflaatiolukuja.

Ps. 12 kk:n euribor tänään 2,156 %.

 

[jarhu]

Nordea halusi 10% käsirahan, mutta kohde riitti ainoaksi vakuudeksi ("hyvää hyvyyttämme puuttuva vakuus pankin riskillä" jne).

Uusiin ja lähes uusiin rivi- tai kerrostaloyhtiöihin saa 90% vakuusarvon ainakin S-Pankissa tai sai ainakin muutama vuosi sitten. Nordealla ilmeisesti vielä paremmin jos on hyvä asiakas.

Kyllä ainakin oma käsitys on, että nuo maksulliset lisävakuudet ovat nyt myös tiukentuneet tuon viime vuonna tulleen omarahoitusosuuden tiukennuksen jälkeen. Tai siis, että noilla saa juurikin kattaa enää kohteen vakuusarvon (yleensä 70 tai 75 %) ja joko 85 % tai 95 % välisen vakuuden osuuden ja tuolle loppuosuudelle (15 % tai 5 %) vaaditaan jotain muuta lisävakuutta ellei ole laittaa puhtaasti rahana tuota erotusta. Näin tuo ainakin lukee melko selvästi tuossa Nordean esitteessä ja S-Pankilta sain tämän tiedon Garantian maksullisesta vakuudesta.

Varmastikin näin. Ostin uusimman asunnon viime vuoden lopulla ja tuolloin tuli laitettua omaa rahaa edellisen asunnon myynnistä. Piti silti kyllä ostaa loppuosalle omatakaus.

 

[Pretor]

mites jos ton paletin miettis toisten päin hommais ensin sen osake salkun (Vakuutuskuori) ja sitä vasten hakis sitä asuntolainaa. eikö valtion takausta voi enää ostaa asuntolainaan

Aikoinaan (2017) osakkeiden vakuusarvo oli 50% osakkeiden arvosta.
-"Mut jos sä myisit ne"
-Joo en ole myymässä, voiko typerämpää neuvoa tulla pankkivirkailijan suusta?
-"No ööh, pitää keskustella pankinjohtajan kanssa"

Osakkeita ei myyty, eikä käytetty vakuutena.
Tuohon aikaan sai vielä kikkailtua 0% omalla pääomalla koko lainan.
Mutta siis osakkeiden vakuusarvo on surkea.

 

[renee]

Aikoinaan (2017) osakkeiden vakuusarvo oli 50% osakkeiden arvosta.
-"Mut jos sä myisit ne"
-Joo en ole myymässä, voiko typerämpää neuvoa tulla pankkivirkailijan suusta?
-"No ööh, pitää keskustella pankinjohtajan kanssa"

Osakkeita ei myyty, eikä käytetty vakuutena.
Tuohon aikaan sai vielä kikkailtua 0% omalla pääomalla koko lainan.
Mutta siis osakkeiden vakuusarvo on surkea.

50% vakuusarvo on suht hyvä yksittäiselle osakkeelle. Muistelen, että yksittäisten osakkeiden vakuusarvot vaihtelevat 0%-85% puhtaalla osakevälittäjä Nordnetilla osakkeesta riippuen. Sitten kun salkussa alkaa olla kunnolla hajautusta, niin lainoitusarvo on keskimäärin parempi. Nordnetillahan on lisäksi niin, että jos vakuus menee miinukselle, asiakkaan pitää lisätä vakuuksia tai lyhentää lainaa vastaamaan uutta vakuusarvoa, muuten Nordnet pakkomyy vakuutena olevia osakkeita.

Joku "vakaana" pidetty Fortum on esim. tippunut hetkessä alle 50% arvoon, eli koska yksittäisen osakkeen heilahtelut voivat olla suuria, niin vakuusarvo on ihan oikeutetusti alhainen. Laajasti hajautetulle salkulle pitäisi toki saada parempi vakuusarvo kuin 50%.

 

[Juomatilaaja]

Joku "vakaana" pidetty Fortum on esim. tippunut hetkessä alle 50% arvoon, eli koska yksittäisen osakkeen heilahtelut voivat olla suuria, niin vakuusarvo on ihan oikeutetusti alhainen. Laajasti hajautetulle salkulle pitäisi toki saada parempi vakuusarvo.

Itse asiassa se Fortum on tippunut yli 60 %. Toinen vakaaksi mainostettu yhtiö Nokian Renkaat on tippunut samaan aikaan liki 70 %. Ruotsissa koko pörssi on tullut tänä vuonna lähemmäs 30 % alas ja Helsingin pörssin laskukin lähenee 20 %:ia. Mielestäni 50 %:n vakuusarvo ei ole salkun könttäarvonakaan huono vakuusarvo. Nordnetin kohdalla tilanne on tosiaan erilainen, koska sitä salkun arvoa tarkkaillaan päivätasolla luottoasiakkaiden kohdalla. ja homma on muutenkin vähän suoraviivaisempaa kuin asuntolainan vakuuksien kanssa.

 

[renee]

Itse asiassa se Fortum on tippunut yli 60 %. Toinen vakaaksi mainostettu yhtiö Nokian Renkaat on tippunut samaan aikaan liki 70 %. Ruotsissa koko pörssi on tullut tänä vuonna lähemmäs 30 % alas ja Helsingin pörssin laskukin lähenee 20 %:ia. Mielestäni 50 %:n vakuusarvo ei ole salkun könttäarvonakaan huono vakuusarvo. Nordnetin kohdalla tilanne on tosiaan erilainen, koska sitä salkun arvoa tarkkaillaan päivätasolla luottoasiakkaiden kohdalla. ja homma on muutenkin vähän suoraviivaisempaa kuin asuntolainan vakuuksien kanssa.

Joo, totta. Asuntolainan vakuuden reaaliaikaista hintaseurantaa ei varmaan kukaan halua, eli siinä laitetaan joku varovainen vakuusarvo salkulle ja sen arvoa tuskin pahemmin seuraillaan...

 

[Juomatilaaja]

Tuo pohjainflaatio on itselle hiukan tuntematon käsite. Miten energianhintojen nousun vaikutus pystytään luotettavasti poistamaan tästä laskelmasta? Energianhintojen nousuhan heijastuu kaikkeen muovipussista sukkapariin lähtien.

Vaikka pohjainflaatiosta onkin poistettu energian ja ruoan kaltaisten hyödykkeiden hintavaihtelut, niin on ihan selvää että vaikkapa energianhinta heijastuu myös pohjainflaatioon. Muovipussien ja sukkien hintaerot eivät kuitenkaan ole jopa moninkertaisia kvartaalien välillä. Usein tuollaisia tuotteita myös hinnoitellaan pidempiaikaiset kustannusvaikutukset sekä kilpailutilanne huomioiden.

Ps. 12 kk:n euribor tänään 2,223 %.

 

[renee]

Ps. 12 kk:n euribor tänään 2,223 %.

Asuntolainojen keskimarginaali on nyt 0,71%, joten kolmen prosentin kokonaiskorko on jo hyvin lähellä.

 

[Boulder]

Toinen sijoitusasuntolaina päivittyy 23.9., joten voipi napsahtaa jo 3,5% kokonaiskorko siinä kohtaa.

 

[Jeesbox]

Toinen sijoitusasuntolaina päivittyy 23.9., joten voipi napsahtaa jo 3,5% kokonaiskorko siinä kohtaa.

Joo, itel marraskuussa. Tätä menoa on jo 4 % silloin korko...

 

[Malovis]

Taitaa tulla RS-kohteessa kaupan purku tätä vauhtia. Oma veikkaus on että nyt alkutalvella, jos koskaan, alkaa panikointia myynnin suhteen ja sitä kautta rommaa. Jänniä aikoja.

 

[ThomasOfFinland]

Taitaa tulla RS-kohteessa kaupan purku tätä vauhtia. Oma veikkaus on että nyt alkutalvella, jos koskaan, alkaa panikointia myynnin suhteen ja sitä kautta rommaa. Jänniä aikoja.

RS kohteissa taitaa olla sopimussakko, olenko oikeassa?

 

[Malovis]

RS kohteissa taitaa olla sopimussakko, olenko oikeassa?

Kyllä. Siinä on omat pykälät miten sen voisi kiertää. Ja vaikka se ei onnistu niin sakko on myös 2% velattomasta myyntihinnasta. Pähkinöitä verrattuna siihen mitä menettäisi joko suoraan tai vaihtoehtoiskustannuksilla jos hinnat alkavat pudota.

Ruotsi nyt ei ole mitenkään suoraan verrannollinen mutta Tukholmassa taitaa olla hintojen tippuminen 30%(keskimäärin) toistaiseksi. 90-luvun lama oli myös oma tilanne mutta sielläkin käytiin kymmenissä prosenteissa.

 

[Juomatilaaja]

12 kk:n euribor tänään 2,263 %. Tällä hetkellä euroswapit hinnoittelee kahden vuoden korot reilu 2,6 %:iin. Suunnilleen samalle hintatasolle on sitten hinnoiteltu kaikki korot 15-vuotisiin saakka, ja pidemmät korot kääntyvät laskuun. 30-vuotinen euroswap on tällä hetkellä yli 0,2 % vuoden euriboria matalammalla tasolla!

 

[Taneli-]

keväällä sitten rytisee asuntomarkinoilla paska lentää tuulettimeen eli myy myy myy heti

Vähän myöhässä varoitus, noita suorasähkö(rintamamies) taloja näkyy myynnissä, ollut jo hetken ihan oikeasti edulliseen hintaan. Siinä vaan se että ostavan kannattaa muistaa tarkistaa tulevan sähkösopimuksen hinta ja se että voiko nykyisen sopimuksen varmasti siirtää uuteen kohteeseen.

 

[Kernomas]

Mitähän tässä nyt tekisi... Uudiskohteesta olisi kauppakirja tulossa allekirjoitettavaksi syyskuun aikana, mutta hieman on alkanut mietityttää että onkohan nyt aivan väärä aika tehdä tällaisia peliliikkeitä. Sijainti on hyvä, Kangasalla n. 500 metriä Tampereen rajasta, joten asuntojen hintojen lasku ei toivon mukaan iske ihan yhtä kovaa tässä kuin monessa muussa paikassa. Asuntolainaa tulee olemaan reilut 300k ja on kyllä laskettu, että 4-5% korotkaan ei taloutta vielä kaada, mutta kyllä niissä lukemissa pitää kuitenkin jo ihan tosissaan karsia menoista. Ei nyt tekisi mieli luopua kaupoista, kun jossain kuitenkin pitää asua ja mielellään kotiin panostaa, mutta kyllähän tässä vähän hirvittää, että mennäänkö tässä vielä pahasti metsään.

 

[pokkus]

Vähän myöhässä varoitus, noita suorasähkö(rintamamies) taloja näkyy myynnissä, ollut jo hetken ihan oikeasti edulliseen hintaan. Siinä vaan se että ostavan kannattaa muistaa tarkistaa tulevan sähkösopimuksen hinta ja se että voiko nykyisen sopimuksen varmasti siirtää uuteen kohteeseen.

Itse seurataan kovasti asuntomarkkinoita koko ajan pk-seudulla, vaikka omassa asutaan jo. Viimeisten viikkojen aikana on tullut aivan järkyttävä määrä asuntoja (omakotitalo / erillistalo) myyntiin 80-luvulta. Nyt tulee viikossa enemmän asuntoja myyntiin kuin vuosi sitten tuli koko kuukauden aikana. Siellä on varmaan monella paniikki päällä, että nyt on viimeiset hetket yrittää saada omasta vanhasta rotiskosta ylihintaa, kun asuntokauppa kävi kuumana koronan aikana. Samalla pelätään tulevan talven sähkölaskua ja moninkertaiseksi nousseita lainakuluja.

Nyt on tullut monia varteenotettavia vaihtoehtoja viimeisen parin kuukauden aikana, mutta ei kuitenkaan mitään täydellistä. En itse tässä tilanteessa iskisi kiinni ellei löydy juuri itselle se täydellinen asunto. Itse ainakin vielä odottelen mitä tapahtuu talven aikana / jälkeen. Voi saada oman asunnon upgraden melkoisella alennuksella.

 

[Kernomas]

Onko tuo velkaosuus kokonaan sinun nimissä? Vuokranantajat tulevat (ainakin pyrkimään) siirtämään nousevat korot vuokriin varsinkin kasvukeskuksissa ja niiden lähialueilla. Kustannusten nousulta välttyminen nykytilanteessa on hyvin haastavaa. Riskit on toki pienemmät vuokralla asuessa, mutta yli 5% korkotaso tarkoittanee koko euroalueen hajoamista Italian ja Espanjan mukana?

Velka on vaimon kanssa puoliksi, eli ei onneksi tarvitse jakaa yksin. Nettotulot meillä yhteensä n. 5 500€/kk.

 

[JRan]

Mitähän tässä nyt tekisi... Uudiskohteesta olisi kauppakirja tulossa allekirjoitettavaksi syyskuun aikana, mutta hieman on alkanut mietityttää että onkohan nyt aivan väärä aika tehdä tällaisia peliliikkeitä. Sijainti on hyvä, Kangasalla n. 500 metriä Tampereen rajasta, joten asuntojen hintojen lasku ei toivon mukaan iske ihan yhtä kovaa tässä kuin monessa muussa paikassa. Asuntolainaa tulee olemaan reilut 300k ja on kyllä laskettu, että 4-5% korotkaan ei taloutta vielä kaada, mutta kyllä niissä lukemissa pitää kuitenkin jo ihan tosissaan karsia menoista. Ei nyt tekisi mieli luopua kaupoista, kun jossain kuitenkin pitää asua ja mielellään kotiin panostaa, mutta kyllähän tässä vähän hirvittää, että mennäänkö tässä vielä pahasti metsään.

No eipä sitä hinnan laskua pysty oikein tähän hetkeen ajatella, tuskin olet kuitenkaan ihan lähivuosina myymässä. Jos vertaat uudiskohteen hintaa markkinoilla oleviin nyt, niin maksat aina niin sanotusti "ylihintaa". Toisaalta voit 10 vuotta asua suht huolettomasti, koska vastuu isommista jutuista on rakennuttajalla. Ei ne remontitkaan halpoja ole tällä hetkellä. Eli jos tosiaan talous kestää isommat korot, niin eihän tossa ole oikeastaan mitään syytä, miksi "koskaan" valitsisit vuokra-asumisen.

 

[Opamees]

Isoimpana riskinä uudiskohteissa näen sen että jos kaikkia kämppiä ei myydä tai muut ostajat pyörittävät himmeliä rahoitusvastikkeen kautta voi homma lässähtää muiden osakkaiden käsiin. Muutenhan pakko jossakin on asua ja asunto ostetaan asumista varten silloin kun tarvitaan.

 

[renee]

Sijainti on hyvä, Kangasalla n. 500 metriä Tampereen rajasta, joten asuntojen hintojen lasku ei toivon mukaan iske ihan yhtä kovaa tässä kuin monessa muussa paikassa.

En ota kantaa kannattavuuteen, mutta edellisen kerran kun asuntomarkkinat oikeasti romahtivat, eli 1990-luvun lamassa, niin melko luonnollisesti absoluuttiset hinnat tippuivat kaikkein eniten siellä, missä asunnot olivat kalleimpia, eli Pääkaupunkiseudulla. Ehkä hieman yllättävämpää on se, että asuntojen hinnat tippuivat myös suhteellisesti eniten Pääkaupunkiseudulla.

Asuntomarkkinoiden romahdusta ei välttämättä tule ja historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta mahdollinen hintamuutos voi olla jossain määrin yllättävä. Toki kasvukeskusten etu on siinä, että jos selviää asuntomarkkinoiden romahduksesta kuivin jaloin, niin romahduksen jälkeen asuntomarkkinat elpyvät nopeammin ja kattavammin kuin syrjäseuduilla.

 

[Kernomas]

En ota kantaa kannattavuuteen, mutta edellisen kerran kun asuntomarkkinat oikeasti romahtivat, eli 1990-luvun lamassa, niin melko luonnollisesti absoluuttiset hinnat tippuivat kaikkein eniten siellä, missä asunnot olivat kalleimpia, eli Pääkaupunkiseudulla. Ehkä hieman yllättävämpää on se, että asuntojen hinnat tippuivat myös suhteellisesti eniten Pääkaupunkiseudulla.

Asuntomarkkinoiden romahdusta ei välttämättä tule ja historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta mahdollinen hintamuutos voi olla jossain määrin yllättävä. Toki kasvukeskusten etu on siinä, että jos selviää asuntomarkkinoiden romahduksesta kuivin jaloin, niin romahduksen jälkeen asuntomarkkinat elpyvät nopeammin ja kattavammin kuin syrjäseuduilla.

Tämäkin hyvä pointti. Tässä kun hintoja on seurannut, niin Kangasala on kuitenkin vielä aika paljon Tamperetta edullisempi, mutta toisaalta tuo kohteen sijainti on niin lähellä Tamperetta, että haluaisin taipua ajattelemaan sen ottavan vähemmän iskua hinnanmuutoksissa.

Tuo rahoitusvastikkeilla kikkailu muiden osakkaiden toimesta toki on myös yksi asia, joka vähän mietityttää. Valitettavasti kaikki eivät ole niin valveutuneita rahan kanssa.

Mutta joo, ehkä sitä täytyy yrittää olla kallistumatta liikaa katastrofiajatteluun. Mieluummin tosiaan asun omistusasunnossa kuin vuokralla, ja kun kohde on mieleinen, niin riskiä täytyy nyt sietää. Harmittaisi varmaan joskus 5-10 vuoden päästä, jos tämän nyt jättäisi väliin ja asuisi edelleen jossain vuokraluukussa.

 

[Juomatilaaja]

En ota kantaa kannattavuuteen, mutta edellisen kerran kun asuntomarkkinat oikeasti romahtivat, eli 1990-luvun lamassa, niin melko luonnollisesti absoluuttiset hinnat tippuivat kaikkein eniten siellä, missä asunnot olivat kalleimpia, eli Pääkaupunkiseudulla. Ehkä hieman yllättävämpää on se, että asuntojen hinnat tippuivat myös suhteellisesti eniten Pääkaupunkiseudulla.

Tosin tuohon aikaan meillä ei ollut niin eriytyneitä asuntomarkkinoita kuin vuonna 2022, eikä maantieteellisesti suuri osa maasta kärsinyt pysyväisluonteisesta asukasluvun laskusta, kuten nyt. Toinen huomio on sitten se, että myös se asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen oli romahduksen alla suurinta pääkaupunkiseudulla ja muutamissa muissa suurissa kaupungeissa. Vielä kolmantena huomiona se, että vaikka 1990-luvun alussa hinnat romahtivat prosentuaalisesti merkittävällä tavalla, niin markkamääräisesti se merkitsi vain paluuta jonnekin vuosien 1987-1988 hintatasolle.

Toki meillä oli 1990-luvulla muutenkin varsin toisenlaiset asuntomarkkinat. Hintojen laskiessa meillä oli huomattava osa asuntovarallisuudesta jonkun oman yritysviritelmän tai velipojan lainojen vakuutena. Koska usko asuntojen jatkuvaan hinnannousuun oli kova, myös "väliaikaisia" kahden asunnon loukkuja oli yllättävän paljon. Ja edelleen, asuntojen käyttömahdollisuudet olivat rajalliset, koska edelleen voimassa ollut vuokrasäännöstely teki vuokraustoiminnasta taloudellisesti epämielekästä.

 

[JRan]

Isoimpana riskinä uudiskohteissa näen sen että jos kaikkia kämppiä ei myydä tai muut ostajat pyörittävät himmeliä rahoitusvastikkeen kautta voi homma lässähtää muiden osakkaiden käsiin. Muutenhan pakko jossakin on asua ja asunto ostetaan asumista varten silloin kun tarvitaan.

Tämä on kyllä ihan oikeasti todellinen uhka, jopa niille putkiremppa taloyhtiöille, missä osakkailla on taloyhtiölainat tapissa. Uudisasuntojen kohdalla taas kerran se kaupanteossa listassa lukeva xxx €/kk saattaa päästä yllättämään, kun se esimerkkilaskelman korko onkin noussut 100 € / kk -> 700 € / kk, tähän toki päälle lyhennykset.

Tuntuu monesti, että ihmiset on kyllä tosi huonosti selvillä, että miten asiat toimii. Uudiskohteen osakkaat on monesti joko sijoittajia (ei vaivaudu edes yhtiökokouksiin) tai sitten kunnon urpoja, jotka on oikeasti yhtiökokouksessa luullen, että taloyhtiö on joku ulkopuolinen taho, joka hoitaa ja maksaa juttuja. Nimimerkillä 3 uudisasuntoa ostanut. Toki samaa porukkaa on varmasti paljon myös muissa taloyhtiössä, mutta ehkä uudiskohteissa vaan sitten sattuu aina iso joukko ensiasunnon ostajia, jotka on ihan tutkalla kaikesta.

Mutta joo, ehkä sitä täytyy yrittää olla kallistumatta liikaa katastrofiajatteluun. Mieluummin tosiaan asun omistusasunnossa kuin vuokralla, ja kun kohde on mieleinen, niin riskiä täytyy nyt sietää. Harmittaisi varmaan joskus 5-10 vuoden päästä, jos tämän nyt jättäisi väliin ja asuisi edelleen jossain vuokraluukussa.

Juuri näin se menee ja mainitsemasi tulot on kyllä sitä luokkaa, että 5-6 prosentin koroillakaan ei pitäisi kyllä tehdä tiukkaa. En tiedä, että millä laina-ajalla olet liikenteessä, mutta itse lähtisin tässä maailman tilanteessa varmaan liikkeelle jollain pisimmällä mitä pankista saa. EDIT: ylimääräisiä lyhennyksiä on aina helpompi maksaa, kun taas yrittää pidentää laina-aikaa...

En tiedä, että miltä yhtiöltä olet asuntoa ostamassa, mutta suosittelen valittamaan ihan jokaisesta asiasta, mitä pystyt kämpästä löytämään, pintoihin liittyvät jutut kannattaa ilmoittaa välittömästi. Nämähän monesti korjataan, vasta jälkitarkastuksessa (tai tähän on ainakin rakennuttajalla oikeus), mutta silloin niiden pintojen ilmoittaminen saattaa olla myöhäistä, koska ne väittää, että olet itse rikkonut ne. Oikeastaan ne keittiön tasot, kaapit, seinät, lattiat, laatat, ovet, lavuaarit jne jne. kannattaa käydä heti läpi, kuvata ja laittaa rakennuttajalle tiedoksi kirjallisena (eli sähköposti). Näistä voit joutua vääntämään ja silloin isona etuna on, että asia on ilmoitettu heti ja siitä löytyy ihan kirjalliset todisteet, mutta kannattaa pitää puolensa ja valittaa asiasta just niin kauan, kunnes viat on korjattu. EDIT: tätähän olet kuitenkin ostamassa, eli uuden asunnon, jossa ei pitäisi lähtökohtaisesti mitään vikoja olla.

 

[Teräsmiäs]

Koska itse asun uudiskohteessa on helppoa punnita niiden hinta toisaalta.

Tontin hinnan pystyy osimoilleen arvioimaan kun katsoo samasta kunnasta ja jos talo on perus 140m2 senkin hinta on aika helposti tarkistettavissa. Tosin moni talotehdas otti hintoja netistä pois koska hinnat nousseet niin rajusti viimeisien vuosien aikana.

Väitän että grynderit rakentaa niin paljon halvemmalla kuin mitä itse ostaa tontin ja rakentaa itse vaikka kuinka olisi optimistilasit päässä että kyllä minä omalla työllä säästän.

 

[kajakkivajakki]

Ihan kuriositeettina Suomen pankin sivuilta katsottuna 12kk Euribor on tuplaantunut kuukauden aikana ja väliin osunut yksi(1) koronmäärityspäivä jona korko on laskenut:

Ajankohta

1 vko

1 kk

3 kk

6 kk

12 kk

16.8.2022

-0,071

-0,028

0,333

0,735

1,118

15.9.2022

0,650

0,680

1,030

1,608

2,223

Lyhemmissä koroissa nousu on ollut vielä huimempaa.

Miten pitkään suunta voi olla koilliseen?
Koska nykyisellä vauhdilla monen taloudessa paska osuu pian tuulettimeen kaiken muun hinnannousun saattelemana

 

[Juomatilaaja]

Miten pitkään suunta voi olla koilliseen?
Koska nykyisellä vauhdilla monen taloudessa paska osuu pian tuulettimeen kaiken muun hinnannousun saattelemana

Euroalueen inflaatio oli viime kuussa 9,1 % ja pohjainflaatiokin 5,5 %. Ihan täysijärkiset ekonomistitkin povaa, että inflaatio voi kiristyä vielä reippaasti nykyisestä ja jopa 20 %:n inflaatioluvut ovat mahdollisia. Tuosta voi sitten jatkaa ajatusta sillä toteamuksella, että terveessä rahajärjestelmässä reaaalikorot ovat positiiviset, ja siten inflaatiotasoa korkeammalla. Vaikka meillä nimelliskorot ovatkin nousussa, niin reaalikorot ovat entistä raskaammin negatiiviset.

En nyt povaisi mitään inflaatio + 1 % -korkotasoa, mutta tuo perusajatus kannattaa silti pitää mielessä, jos inflaatiohuolet eivät ala lieventymään. Ja nimenomaan kannattaa tuijottaa sitä pohjainflaatiota. Tällä hetkellä markkinat kuitenkin povaavat, että korkotaso ei enää kauheasti nouse nykyisestään. Ensi viikolla voi olla taas eri näkemys.

 

[kajakkivajakki]

Jossain aiemmassa viestissä ketjuun kirjoittelinkin 90-luvun tilanteesta ja korkoaseesta inflaation nujertamisessa. Jos EU:n keskuspankilla uskallus riittää niin korkoahan olisi nostettava oikeasti reilusti ylös.

Ja pakkohan työntekijäjärjestöjen on jossain vaiheessa reagoitava inflaatiolukuihin, koska nyt sovitut palkankorotukset on miinusmerkkisiä. Asiasta ollaan hiljaa kuin huopatossutehtaalla koska myös palkankorotukset kasvattaa inflaatiota.

Erikoisia aikoja eletään kyllä kun ensin talous on rikki 10 vuotta miinuskoroilla, sitten lähdetään laukalle.

 

[qtba]

Kyllähän ne palkatkin sieltä lähtee nousuun aikanaan, kunhan pahimmasta energiakriisistä päästään eteenpäin. Inflaation laukka ilman palkkainflaatiota lienee aika myrkkyä täkäläiselle elintasolle. Aika näyttää.

 

[Juomatilaaja]

Tämä on kyllä ihan oikeasti todellinen uhka, jopa niille putkiremppa taloyhtiöille, missä osakkailla on taloyhtiölainat tapissa. Uudisasuntojen kohdalla taas kerran se kaupanteossa listassa lukeva xxx €/kk saattaa päästä yllättämään, kun se esimerkkilaskelman korko onkin noussut 100 € / kk -> 700 € / kk, tähän toki päälle lyhennykset.

Tuntuu monesti, että ihmiset on kyllä tosi huonosti selvillä, että miten asiat toimii. Uudiskohteen osakkaat on monesti joko sijoittajia (ei vaivaudu edes yhtiökokouksiin) tai sitten kunnon urpoja, jotka on oikeasti yhtiökokouksessa luullen, että taloyhtiö on joku ulkopuolinen taho, joka hoitaa ja maksaa juttuja. Nimimerkillä 3 uudisasuntoa ostanut. Toki samaa porukkaa on varmasti paljon myös muissa taloyhtiössä, mutta ehkä uudiskohteissa vaan sitten sattuu aina iso joukko ensiasunnon ostajia, jotka on ihan tutkalla kaikesta.


Juuri näin se menee ja mainitsemasi tulot on kyllä sitä luokkaa, että 5-6 prosentin koroillakaan ei pitäisi kyllä tehdä tiukkaa. En tiedä, että millä laina-ajalla olet liikenteessä, mutta itse lähtisin tässä maailman tilanteessa varmaan liikkeelle jollain pisimmällä mitä pankista saa. EDIT: ylimääräisiä lyhennyksiä on aina helpompi maksaa, kun taas yrittää pidentää laina-aikaa...

En tiedä, että miltä yhtiöltä olet asuntoa ostamassa, mutta suosittelen valittamaan ihan jokaisesta asiasta, mitä pystyt kämpästä löytämään, pintoihin liittyvät jutut kannattaa ilmoittaa välittömästi. Nämähän monesti korjataan, vasta jälkitarkastuksessa (tai tähän on ainakin rakennuttajalla oikeus), mutta silloin niiden pintojen ilmoittaminen saattaa olla myöhäistä, koska ne väittää, että olet itse rikkonut ne. Oikeastaan ne keittiön tasot, kaapit, seinät, lattiat, laatat, ovet, lavuaarit jne jne. kannattaa käydä heti läpi, kuvata ja laittaa rakennuttajalle tiedoksi kirjallisena (eli sähköposti). Näistä voit joutua vääntämään ja silloin isona etuna on, että asia on ilmoitettu heti ja siitä löytyy ihan kirjalliset todisteet, mutta kannattaa pitää puolensa ja valittaa asiasta just niin kauan, kunnes viat on korjattu. EDIT: tätähän olet kuitenkin ostamassa, eli uuden asunnon, jossa ei pitäisi lähtökohtaisesti mitään vikoja olla.

Vaikka ei ole nyt ostohousut jalassa, niin selailen aktiivisesti minua kiinnostavien alueiden asuntotarjontaa.

Tuossa juuri katselin kasvukaupungin kehyskunnan pari vuotta sitten valmistunutta pikkukaksiota. Yhtiölainaa on ollut se perinteiset 70 % ja lisää on tullut, kun taloyhtiö on ostanut tontin. Tämän hetkisessä pyyntihinnassa on tonttilaina huomioiden noin 80 % yhtiölainaa. Kohdekuvaus antaa ymmärtää, että hinnassa on neuvotteluvaraa. Jos näinä aikoina menisi vaikka röyhkeä -10 % tarjous läpi (jolloin neliöhinta edelleen reippaasti yli 4000 euroa!), niin myyntihinnan osuus kokonaisuudesta laskisi jo niin pieneksi, että sen moni rahoittaisi jo pankkitilisäästöillään tms. Halvalla omaan kämppään kiinni siis.

En tiedä kuinka pitkä laina-aika yhtiölainalla on, mutta edelleen eletään vaihetta, jossa maksellaan vain korkoja. Jos ajatellaan, että se lyhennyskausi olisi sekä kämpällä että tontilla vaikka 15 vuotta, niin jo reilu 4 %:n kokonaiskorolla kuukausierä olisi tonnin. Koska taloyhtiölainassa marginaalit ovat yleensä muita lainoja korkeampia, tuo mainittu korkotaso voi olla jo hyvinkin lähellä tätä hetkeä. Siihen päälle normaalit hoito- ja käyttövastikkeet, niin kuukausimenot ovat jo 1200 euroa. Tai 1300 euroa, kun inflaatio on viety vastikkeisiin ja taloyhtiö hoksaa, että sitä säästövaraakin pitäisi kerätä uudessa yhtiössä.

Tällä hetkellä vastaavaa kämppää vuokrataan käyttömaksuineen alle 700 eurolla. Eli kassavirta olisi yli 500 euroa, tai jopa yli 600 euroa, negatiivinen.

Mutta mitä sitten, voihan asunnon aina myydä? Voi toki, mutta 2000-luvun alun kämppiä löytyy samoilta nurkilta samaan hintaan. Tosin sillä erolla, että neliöitä on tuplamäärä, ikkunoita on useampaan ilmansuuntaan, yhteistiloja on enemmän, kämpässä on oma sauna, asuntoon kuuluu oma autopaikka jne. Siinä moni alkaa jo tinkimään siitä asunnon vuosiluvusta, kun puhutaan kuitenkin 2000-luvun kämpistä.

Tuossa on nopeasti taloyhtiöllä musta pekka kädessä, jos osakkaiksi tulee säästöpossutalletuksilla kämppiä ostavat ihmiset, joilla ei ole mitään muuta omaisuutta. Ja kämpän ulosmittaaminenkaan ei pienen (!) hintakorjauksen jälkeen riitä kattamaan yhtiölainaa. Eikä asunnon haltuunottamalla vuokratulot kata kuin osan talousvastuista.

 

[soturitoveri]

Vaikka oma laina on senverran pieni niin kyllä melko kovaa on korkojennousu.. Korontarkistusta odotellessa

 

[Aksjdjjk]

Asuntolainaa +400k ja koron tarkistus parin viikon päästä. Samaan aikaan sähkön hinta nousee 4c->11c /kWh. Kulutus reilut 20000kWh a. Ei tunnu missään
Pitää ajatella positiivisesti; johan tässä tuli koko nollakorkoaika elettyä "ilmaiseksi" ja edellisen kämpän sai vielä myytyä pikku voitolla niin eipä tässä oikein valittaakaan voi. Onneksi ei tule elettyä "kädestä suuhun"

 

[qtba]

Kuvitellaan, että korot nousevat 6% luokkaan. Kulutus loppuu täysin ja iso joukko päätyy leipäjonoon, eiköhän inflaatio alene silloin väkisinkin? Italia ja Espanja varmaan menevät nurin ja vievät siinä Euron mukanaan. Lieneeköhän varasuunnitelmaa olemassa?

No ei nyt ihan näin. On sitä ennenkin rahalla ollut joku hinta. Nyt on toki vaikeaa, kun painetta tulee monesta suunnasta.

 

[Juomatilaaja]

Kuvitellaan, että korot nousevat 6% luokkaan. Kulutus loppuu täysin ja iso joukko päätyy leipäjonoon, eiköhän inflaatio alene silloin väkisinkin? Italia ja Espanja varmaan menevät nurin ja vievät siinä Euron mukanaan. Lieneeköhän varasuunnitelmaa olemassa?

Maailma muuttuu nopeasti. Joskus vajaa vuosi sitten tälläkin palstalla käytiin keskustelua siitä, että euriborit eivät voi nousta minnekään pariin-kolmeen prosenttiin. Ja kauhisteltiin sitä, kuinka määräaikaisen sähkösopparin hinta on 7 senttiä / kWh.

Vaikka euroalueella kulutus romahtaisikin, niin en oikein jaksa uskoa, että kiinalaiset tavarantoimittajat laskisivat sen vuoksi meidän kulutustavaroiden hintoja. Enkä oikein usko siihenkään, että pienipalkkaiset hierojat, parturit, ja keiden kaikkien palveluita me nyt käytämmekään, laskivat hintoja kulutuksen hiipuessa ja omien kulujen noustessa. Moni kyllä laittaa lapun luukulle, joka taas tasapainottaa kulutustarjonnan ja -kysynnän välisiä eroja.

Minä en usko siihen, että EKP:n korkopolitiikaa tehdään velallisten ehdoilla. Sen sijaan eteläiseen Eurooppaan varmasti kehitellään taas vekkuleita tukipaketteja.

Toki edelleenkään ne kuuden prosentin korot eivät ole todennäköisiä. Mutta eivät kyllä myöskään niin täydellisesti poissuljettuja, etteikö riskejä kannattaisi omassa taloudessaan punnita. Edellä puhutuissa taloyhtiölainoissa se riski tulee vielä kahdelta suunnalta: viitekorosta ja marginaalista. Kuluttaja-asiakas sen sijaan voi marginaalien osalta nukkua yönsä rauhassa. Kuten tietty viitekoronkin osalta, jos korkosuojaukset ovat kunnossa.

 

[Teräsmiäs]

No ei nyt ihan näin. On sitä ennenkin rahalla ollut joku hinta. Nyt on toki vaikeaa, kun painetta tulee monesta suunnasta.

No mutta meneehän se osimoilleen noin, kun korot ja inflaatio nousevat rajusti niin väkisin myös rahan kulutus alkaa vähenemään myös niillä super rikkailla vaikkakin suurimman inflaation taitanee aiheuttaa keskituloiset lapsiperheet.

Älkääkö nyt ampuko koska kuulun tuohon ryhmään.

 

[JRan]

Vaikka ei ole nyt ostohousut jalassa, niin selailen aktiivisesti minua kiinnostavien alueiden asuntotarjontaa.

Tuossa juuri katselin kasvukaupungin kehyskunnan pari vuotta sitten valmistunutta pikkukaksiota. Yhtiölainaa on ollut se perinteiset 70 % ja lisää on tullut, kun taloyhtiö on ostanut tontin. Tämän hetkisessä pyyntihinnassa on tonttilaina huomioiden noin 80 % yhtiölainaa. Kohdekuvaus antaa ymmärtää, että hinnassa on neuvotteluvaraa. Jos näinä aikoina menisi vaikka röyhkeä -10 % tarjous läpi (jolloin neliöhinta edelleen reippaasti yli 4000 euroa!), niin myyntihinnan osuus kokonaisuudesta laskisi jo niin pieneksi, että sen moni rahoittaisi jo pankkitilisäästöillään tms. Halvalla omaan kämppään kiinni siis.

En tiedä kuinka pitkä laina-aika yhtiölainalla on, mutta edelleen eletään vaihetta, jossa maksellaan vain korkoja. Jos ajatellaan, että se lyhennyskausi olisi sekä kämpällä että tontilla vaikka 15 vuotta, niin jo reilu 4 %:n kokonaiskorolla kuukausierä olisi tonnin. Koska taloyhtiölainassa marginaalit ovat yleensä muita lainoja korkeampia, tuo mainittu korkotaso voi olla jo hyvinkin lähellä tätä hetkeä. Siihen päälle normaalit hoito- ja käyttövastikkeet, niin kuukausimenot ovat jo 1200 euroa. Tai 1300 euroa, kun inflaatio on viety vastikkeisiin ja taloyhtiö hoksaa, että sitä säästövaraakin pitäisi kerätä uudessa yhtiössä.

Tällä hetkellä vastaavaa kämppää vuokrataan käyttömaksuineen alle 700 eurolla. Eli kassavirta olisi yli 500 euroa, tai jopa yli 600 euroa, negatiivinen.

Mutta mitä sitten, voihan asunnon aina myydä? Voi toki, mutta 2000-luvun alun kämppiä löytyy samoilta nurkilta samaan hintaan. Tosin sillä erolla, että neliöitä on tuplamäärä, ikkunoita on useampaan ilmansuuntaan, yhteistiloja on enemmän, kämpässä on oma sauna, asuntoon kuuluu oma autopaikka jne. Siinä moni alkaa jo tinkimään siitä asunnon vuosiluvusta, kun puhutaan kuitenkin 2000-luvun kämpistä.

Tuossa on nopeasti taloyhtiöllä musta pekka kädessä, jos osakkaiksi tulee säästöpossutalletuksilla kämppiä ostavat ihmiset, joilla ei ole mitään muuta omaisuutta. Ja kämpän ulosmittaaminenkaan ei pienen (!) hintakorjauksen jälkeen riitä kattamaan yhtiölainaa. Eikä asunnon haltuunottamalla vuokratulot kata kuin osan talousvastuista.

On kyllä oikeasti pahan kuuloinen combo, maksimi yhtiölaina+lisää lainaa tontista. Myyjällä pahimmillaan vielä lainaa autosta ja jopa siitä loppu asunnosta. Eli jokaisen koron noustessa korttitalo romahtaa ensin siihen pisteeseen, että nyt kämppä on myynnissä. En usko, että tässä markkinassa ostajaa löytyy välttämättä ollenkaan. Taloyhtiökin alkaa olla varmaan myös tukalassa tilanteessa. Etenkin jos vastaavia virityksiä on paljon.

Oikeastaan nämä kehyskuntien kalliit asunnot vetää aina ihan kivasti siihen asti, kun ollaan nousevassa markkinassa, mutta sitten kun mennään kohti taantumaa, niin se ei olekaan enää niin itsestään selvää. Yleensä myös ne työt vähenee sieltä kaupungeista. Yritykset laittaa mieluummin porukkaa pihalle, eikä missään nimessä palkkaa uusia.

Yritin itse myydä aikanaan finanssikriisin aikaan yhtä muutaman vuoden vanhaa asuntoa hyvällä sijainnilla pk-seudulla (tämä oli oma asunto ja oli tarkoitus vaihtaa vaan isompaan perheen kasvamisen vuoksi), mutta ei mennyt kaupaksi. Tai joo pari jotain 20-30k€ alle pyynnin tarjousta. Välittäjä oli ihan ihmeissään, kun sanoin, että en tee edes vastatarjousta ja hylkään tietysti molemmat. Otin kämpän pois myynnistä. Tästä noin 2 vuoden päästä hintaa olikin jo 40k€ lisää alkuperäiselle pyyntihinnalle ja kaupat tehtiin ennen ensimmäistä näyttöä. Että niinkin nopeasti kuumeni markkina, kun korot putosi tyyliin 5% -> 1%. Tällöin kaikki muutaman vuoden vanhat asunnot meni todella nopeasti ja hyvään hintaan kaupaksi, kun rakennusyhtiöt veti paniikkijarrutuksen markkinoilla ja uusia asuntoja ei valmistunut juuri ollenkaan (kysyntään nähden).

Näihin aikoihin yhtiölaina ongelmat oli verrattain pieni, kun siinäkin yhtiössä vain ehkä kymmenellä oli yhtiölainaa ja asuntoja kuitenkin oli yhteensä yli 60 kpl. Nyt suhdeluku on varmasti kääntynyt niin, että 50:llä on yhtiölainaa ja kymmenellä ei.

Muistan yhden kertomuksen parin vuoden takaa, jossa henkilö X osti asunnon puolisonsa kanssa varmasti yli varojen juuri yhtiölainalla. Tai pankki ei ainakaan tätä asiaa suostunut rahoittamaan. Mietin vaan, että heilläkin voi olla nyt vähän tukalammat oltavat, kun laina ei ole edes vielä lyhentynyt ja kokonaiskorko lähentelee varmasti juuri pian sitä 4 prosenttia. Loppu rahoitus oli laina vanhemmilta. Mutta monesti pk-seudulla hommat tehdään tosiaan sillä tyylillä, että otetaan yli puoli miljoonaa lainaa, että saadaan se unelma kämppä. Ja oikeastaan tässäkin kun asiasta varoittelin niin kommentit oli tyyliin, voihan sen myydä. Yeah right voi myydä, jos joku ostaa. Nopealla matikalla korko+lyhennys taloyhtiölainasta alkaa heilläkin olla luokassa 2500-3000€/kk. Verottaja taitaa myös vaatia näyttöä sukulaisten keskinäisten lainojen lyhennyksistä tai napsahtaa lahjavero maksettavaksi. Tästä kun mennään vielä vähän koroissa ylöspäin ja markkinoilla alaspäin, niin uskon, kyllä että sinullekin @Juomatilaaja on halpoja asuntoja tarjolla...myös muualta, kuin näistä korkeamman riskin taloyhtiöstä. Eli pitää sen aikaa odotella, että kaikkien korot on ainakin kerran tarkistettu uusin lukemiin.

 

[Juomatilaaja]

Tästä kun mennään vielä vähän koroissa ylöspäin ja markkinoilla alaspäin, niin uskon, kyllä että sinullekin @Juomatilaaja on halpoja asuntoja tarjolla...myös muualta, kuin näistä korkeamman riskin taloyhtiöstä. Eli pitää sen aikaa odotella, että kaikkien korot on ainakin kerran tarkistettu uusin lukemiin.

En ole tuosta täysin varma. Jos vajaa vuosi sitten pystyit ostamaan vaikka sen 100t euron kämpän 1 %:n korko-oletuksen varassa ja vielä suojaamaan lainasi, niin 100 %:n lainarahoituksella ja 20 vuoden laina-ajalla luoton ja luottokustannusten hinnaksi olisi tullut reilu 111t euroa. Jos korko-olettama nostetaan nyt 4 %:iin, ja luoton ja luottokustannusten summan tulisi pysyä entisellään, saisi asunto maksaa enää reilu 75t euroa. Eli asuntojen hintojen tulisi laskea 25 %.

Toki asia ei ole esim. verotuksen vuoksi ihan noin yksioikoinen, mutta leikitään nyt vaikka sitten, että kyseessä olisikin oman kodin osto, jolloin lukuja voisi verrata suoraan toisiinsa.

Ps. Itsellä sijoituskämpissä 14 vuoden korkosuoja, kokonaislaina-ajan ollessa 20 vuotta, ja kokonaiskorko reilusti yli 1,2 %. Eli ihan noin täydellisesti viritetty kuvio ei ole, että korkosuojaus kattaisi koko laina-ajan ja olisi päässyt sen ottamaan aivan pohjilta.

 

[Mittubisi]

Tuli tässä mieleen kun edellisvuonna 2021 tein keittiörempan yksiössä joka maksoi joitakin tuhansia. Tänä vuonna ensimmäistö kertaa laitoin vuokralle, niin voinko vähentää nämä 2021 remonttikulut 2022 vuokratuloista?

 

[Juomatilaaja]

Tuli tässä mieleen kun edellisvuonna 2021 tein keittiörempan yksiössä joka maksoi joitakin tuhansia. Tänä vuonna ensimmäistö kertaa laitoin vuokralle, niin voinko vähentää nämä 2021 remonttikulut 2022 vuokratuloista?

Lyhyesti: Et voi.

 

[Sakkez]

Mitähän vuokrille tai asuntojen hinnoille tapahtuu nyt kun korot nousee? Oman pohtimisen mukaan joko vuokrien pitää nousta tai asuntojen hintojen laskea jotta ihmisten on kannattavaa ottaa lainaa ja ostaa asuntoja. Itse katselen asuntoa Tampereelta ja tuntuu että tällä hetkellä olisi melkein kannattavaa asua vuokralla.

 

[Taneli-]

Vuokrat nousevat. Toisaalta se on ollut trendinä jo aika pitkään. Yleensä ne vuokrat nousevat jatkuvasti hitaasti mutta varmasti. Yleensä sopimuksiin on jopa mainittu jokin tietty korotus mikä jokainen vuosi sitten tulee voimaan. Luokkaa 20€ tjsp.

Noin 8 vuotta sitten kun muutin pois Tampereella sijaitsevasta vuokra-asunnosta sen hinta oli jo noussut päälle 10€/m2 ja käytännössä jokainen vuosi se nousi aina lisää. Tietysti noihin tulee tietty hinta minkä jälkeen se asukas äänestää jaloillaan, jolloin se voi hieman laskea kunnes saavat uuden asukkaan => hinta alkaa taas nousta. Keskihinta millä kämppä mennyt vuokralle 1-16 vuorokauden sisällä on ollut 650€

Nyt kun katson tuosta kerrostalosta pyydetään 600-690€ vuokraa (60m2 asuntoja) ja ostohinta on ollut luokkaa 95 000€ - 75 000€. Valmistunut 1977, vesikeskuslämmitys ja kevyt polttoöljy (ei hissiä, ei omaa saunaa). Syy miksi noita ostetaan on se että tuolla hinnalla saa sen asukkaan maksaman keskimääräisen 650€ mitä voi nostaa joka vuosi kympin tai pari ja kun asukas sitten lähtee hinnan noustessa päälle 700€ uuden saa tilalle. Huonona puolena tietysti se että kohta tuohon tulee väkisinkin isompia remontteja minkä aikana vuokralaiselta ei voi pyytää täyttä vuokrahintaa ja silloin pitäisi olla puskurissa rahaa remonttiin koska suoraan ihan kaikkea ei voi vuokraan laittaa kerralla.

Ei siis erityisen hehkeä ja lähellä Haukiluoma, Ikuri, Tesoma joten ei todellakaan ihan lähellä keskustaa...

Edit: jos siis lasketaan että maksat tuon keskimääräisen 650€ vuokraa se tekee 10 vuodessa jo ilman yhtään korotuksia 78 000€. Hinta millä olisit ostanut tuon asunnon jos olisit sen tahtonut. Toki lainan korot jne jne.. mutta kuitenkin.

Eli lyhyen hetken tulee järkevämmäksi asua vuokralla, pidemmän päälle yleensä ei.

 

[Sakkez]

Vuokrat nousevat. Toisaalta se on ollut trendinä jo aika pitkään. Yleensä ne vuokrat nousevat jatkuvasti hitaasti mutta varmasti. Yleensä sopimuksiin on jopa mainittu jokin tietty korotus mikä jokainen vuosi sitten tulee voimaan. Luokkaa 20€ tjsp.

Noin 8 vuotta sitten kun muutin pois Tampereella sijaitsevasta vuokra-asunnosta sen hinta oli jo noussut päälle 10€/m2 ja käytännössä jokainen vuosi se nousi aina lisää. Tietysti noihin tulee tietty hinta minkä jälkeen se asukas äänestää jaloillaan, jolloin se voi hieman laskea kunnes saavat uuden asukkaan => hinta alkaa taas nousta. Keskihinta millä kämppä mennyt vuokralle 1-16 vuorokauden sisällä on ollut 650€

Nyt kun katson tuosta kerrostalosta pyydetään 600-690€ vuokraa (60m2 asuntoja) ja ostohinta on ollut luokkaa 95 000€ - 75 000€. Valmistunut 1977, vesikeskuslämmitys ja kevyt polttoöljy (ei hissiä, ei omaa saunaa). Syy miksi noita ostetaan on se että tuolla hinnalla saa sen asukkaan maksaman keskimääräisen 650€ mitä voi nostaa joka vuosi kympin tai pari ja kun asukas sitten lähtee hinnan noustessa päälle 700€ uuden saa tilalle. Huonona puolena tietysti se että kohta tuohon tulee väkisinkin isompia remontteja minkä aikana vuokralaiselta ei voi pyytää täyttä vuokrahintaa ja silloin pitäisi olla puskurissa rahaa remonttiin koska suoraan ihan kaikkea ei voi vuokraan laittaa kerralla.

Ei siis erityisen hehkeä ja lähellä Haukiluoma, Ikuri, Tesoma joten ei todellakaan ihan lähellä keskustaa...

Edit: jos siis lasketaan että maksat tuon keskimääräisen 650€ vuokraa se tekee 10 vuodessa jo ilman yhtään korotuksia 78 000€. Hinta millä olisit ostanut tuon asunnon jos olisit sen tahtonut. Toki lainan korot jne jne.. mutta kuitenkin.

Eli lyhyen hetken tulee järkevämmäksi asua vuokralla, pidemmän päälle yleensä ei.

Nojoo jos katsotaan tuollaisia asuntoja mitkä maksaa alle puolet siitä mitä itse katsonut niin asia on omistajalle parempi. Itse olen katsonut asuntoja kalevasta, jossa hinnat on 200-230ke 55 neliön kaksiosta. Vuokrataso niissäkin on kuitenkin nyt vain n. 700-800 euroa/kk.

 

[JRan]

Ps. Itsellä sijoituskämpissä 14 vuoden korkosuoja, kokonaislaina-ajan ollessa 20 vuotta, ja kokonaiskorko reilusti yli 1,2 %. Eli ihan noin täydellisesti viritetty kuvio ei ole, että korkosuojaus kattaisi koko laina-ajan ja olisi päässyt sen ottamaan aivan pohjilta.

Mutta erittäin hyvä tilanne siis.

Itsellä makaa tällä hetkellä käteistä odottamassa sopivaa mökkiä ja kunnon romahdusta. Toki sitä inflaatio syö, mutta otin siksi vastapainoksi halpaa lainaa viime syksynä, niin ehkä se inflaatio syö sitäkin ja on sitten käteiset valmiina jos se paha päivä tulee asuntomarkkinoille.

 

[B12]

Maailma muuttuu nopeasti. Joskus vajaa vuosi sitten tälläkin palstalla käytiin keskustelua siitä, että euriborit eivät voi nousta minnekään pariin-kolmeen prosenttiin. Ja kauhisteltiin sitä, kuinka määräaikaisen sähkösopparin hinta on 7 senttiä / kWh.

Historiallisesti 2-3% + marginaali ei ole kummoinenkaan korko. Itse maksoin tuon verran 2000-luvun alkupuolella kun oli asuntolainaa. Minusta se oli edullinen ja lainan määräkään ei ollut kovin monta kymmentä tuhatta. Muutamaan vuoteen sai maksettua pois ilman mitään pihistelyä. Vähän vanhemmat kateellisina kertoivat 80-luvun 16-18% koroista. Nykyisin perheiden lainasummat ovat melko suoraan euroissa saman kuin silloin markoissa.

Nollakorko ja helppo saatavuus on houkutellut ihmiset nostamaan lainat tappiin ja niissä summissa alkaa jo prosenttikin tuntua. Lainaa ei ole edes juurikaan lyhennetty, koska korko ollut niin mitätön. Kyllähän se hurjalle tuntuu kun korkomenot kasvavat perheellä vaikka 10k€/vuosi ja muu inflaatio sähkön, ruoan ja dieselin hintoineen päälle. Monesta keskiluokkaisesta alkaa tulla köyhälistöä.

 

[JRan]

Historiallisesti 2-3% + marginaali ei ole kummoinenkaan korko. Itse maksoin tuon verran 2000-luvun alkupuolella kun oli asuntolainaa. Minusta se oli edullinen ja lainan määräkään ei ollut kovin monta kymmentä tuhatta. Muutamaan vuoteen sai maksettua pois ilman mitään pihistelyä. Vähän vanhemmat kateellisina kertoivat 80-luvun 16-18% koroista. Nykyisin perheiden lainasummat ovat melko suoraan euroissa saman kuin silloin markoissa.

Nollakorko ja helppo saatavuus on houkutellut ihmiset nostamaan lainat tappiin ja niissä summissa alkaa jo prosenttikin tuntua. Lainaa ei ole edes juurikaan lyhennetty, koska korko ollut niin mitätön. Kyllähän se hurjalle tuntuu kun korkomenot kasvavat perheellä vaikka 10k€/vuosi ja muu inflaatio sähkön, ruoan ja dieselin hintoineen päälle. Monesta keskiluokkaisesta alkaa tulla köyhälistöä.

Olet täysin oikeassa ja olen kanssasi samaa mieltä. Yksi kuitenkin oleellinen asia mikä pitää muistaa on se, että tämä on ollut taas 2000-luvullakin itseään ruokkiva kehä. Alku boosti kovalla hintojen nousulle oli markka -> euro siirtymä. Sitten hinnat on noussut, lainojen määrät on noussut, hinnat on noussut lisää, ja lainojen määrät on jälleen noussut jne...sama toki tapahtui silloin ysärillä sekä myös jenkeissä finanssikriisin aikaan (tähän toki liittyi paljon muutakin). Nyt on jännä nähdä, että mihin suuntaan ollaan menossa, mutta EKP on joka tapauksessa kovan paikan edessä. Euro alueen romahdus alkaa olla 2-3 prosentin päässä, mutta silti inflaatio vaan kiihtyy.

 

[Juomatilaaja]

Olet täysin oikeassa ja olen kanssasi samaa mieltä. Yksi kuitenkin oleellinen asia mikä pitää muistaa on se, että tämä on ollut taas 2000-luvullakin itseään ruokkiva kehä. Alku boosti kovalla hintojen nousulle oli markka -> euro siirtymä. Sitten hinnat on noussut, lainojen määrät on noussut, hinnat on noussut lisää, ja lainojen määrät on jälleen noussut jne...sama toki tapahtui silloin ysärillä sekä myös jenkeissä finanssikriisin aikaan (tähän toki liittyi paljon muutakin). Nyt on jännä nähdä, että mihin suuntaan ollaan menossa, mutta EKP on joka tapauksessa kovan paikan edessä. Euro alueen romahdus alkaa olla 2-3 prosentin päässä, mutta silti inflaatio vaan kiihtyy.

Näkisin, että se merkittävä nousu alkoi 1990-luvun puolivälissä, jota vuosituhannen vaihteen taloudellinen epävarmuus hetkellisesti hidasti. 2000-luvun nousuun voi toki yksi syy olla euro, mutta myös jatkunut kaupungistuminen ja myös esim. uudisrakentamisen kiihtyminen. Ja tietenkin se korkotaso.

Asuntojen hinnat suhteessa palkansaajien ansiotasoon ovat tällä hetkellä jopa hieman alle vuosien 1981-2022 tarkastelujakson keskiarvon. Toisaalta hinnat suhteessa kuluttajahintoihin on samalla tasolla kuin 1980-luvun lopulla ennen suurta romahdusta. Tosin tuolla tasolla ne ovat olleet jo viimeiset 15 vuotta.

Nyt asuntojen reaalihinnat laskevat epäilemättä hyvän tovin. Korko- ja työllisyystaso sitten määrittelee sen, paljonko nimellishinnat ottavat osumaa.