Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Juomatilaaja]

Mites ne rivarin muut kämpät? Vaikka tämä olisi helmi ja paikat ok, niin 83 ja alkuperäiset suihku&saunatilat ei kuulosta kovin halvalta kombolta. Järjestäen noista jotain tuppaa löytymään ja kaikkihan siinä sitten ovat maksajina.

Tämä! Ja sitten, vaikka muut kylppärit olisi kunnostetu osakkeiden tekemillä remonteilla, niin tilanne voi olla jälleen epämukava. Varsinkin pienemmissä rivareissa ollaan nopeasti siinä "mekin ollaan maksettu itse remppamme" -keskustelussa ja taloyhtiön lakisääteiset velvollisuudet voivat olla täysin vieraita asioita.

Jos pienessä rivarissa juuri siinä yhdessä kämpässä on kosteutta rakenteissa, taloyhtiön velvollisuus on korjata virhe ja rempata tila yhtiön perustasoon asti. Siinä voi kateutta, kiukkua ja mykkäkoulua riittää. Suuremmissa yhtiöissä asiat hoituu (yleensä) helpommin.

 

[Riksteri]

Jos korko nousee vaikka 5%:iin, niin paljonko eroa on kk-erässä annuiteetti vs. tasalyhenteinen? Tuskin kovinkaan paljon kun koron osuus on niin suuri osa koko paketista.

nykylainalla, 950€ lyhennyksellä kk-erä 2000€ tasalyhenteisenä ja 1500€ annuiteetillä, kun kokonaiskorko on 5%. Kokonaishinnassa toki tasalyhenteinen 20t€ halvempi, mutta kuukausisäästöt joutuisi pienentämään aika olemattomiin ja jäisi tuotot saamatta rahastoista.

 

[zepi]

Jos sun korkosi on 5%, niin saat 5% pa. tuottoa riskittömästi ne rahat siihen asuntolainan lyhennykseen sijoittamalla. Omasta näkökulmasta ainakin asuntolainan nopea lyhentäminen muuttuu sitä järkevämmäksi mitä ylempänä korot ovat.

Toki rahastot / osakesäästöt keskimäärin tuottavat ehkä paremmin kuin 5% PA, mutta riskitön 5% on kyllä hyvä lukema.

 

[Juomatilaaja]

mutta riskitön 5% on kyllä hyvä lukema.

Semminkin, kun puhutaan puhtaana käteen -"tuotosta". Toki 5 %:n korkomaailmassa ne osakkeiden tuottovaatimuksetkin olisi kasvanut kohtuullisen paljon nykyisestään.

 

[Taneli-]

Näyttää 6kk korko myös olevan jo plussan puolella mutta ainakin vielä eroa 12kk on melkoisesti:

	Ajankohta	1 vko	1 kk	3 kk	6 kk	12 kk
	15.6.2022	-0,566	-0,494	-0,182	0,237	1,067

Saa sitten nähdä miten nopeasti tuo nousee ja koska loppuu.

Edit: tiedot haettu: Euriborkorot päivittäin

 

[edup]

1,058 ois päivän Euribor 12kk.

 

[Juomatilaaja]

1,058 ois päivän Euribor 12kk.

Varsin maltilliseksi jäi pakitus, jota povasin eilisessä viestissäni (23:16). Tänään markkinat ovat taas ihan toisella mielialalla: pörsseissä rytisee ja swapit on reippaassa nousussa. Huomenna mahdollisesti nähdään taas viime aikojen korkeimmat euribor-lukemat.

 

[renee]

Euribor-korot varmasti nousevat sinne 2-3% tietämille ensi vuoden aikana (tällaisia arvioita on esittänyt monikin ns. asiantuntija), mikä tarkoittaa sitä, että normaalissa asuntolainassa kokonaiskorko on 3-4%. Tämän ei pankkien mukaan pitäisi olla ongelma, koska ovat testanneet asiakkaansa 6% korolla, mutta eihän se nyt se ongelma olekaan, etteikö ihmiset selviäisi asuntolainasta, vaan se, että onko se ylipäätään elämisen arvoista elämää maksaa pelkkää asuntolainaa ja kallistuneita peruselinkustannuksia, kun rahat eivät muuhun riitä.

Itse en usko, että korot voisivat paljon yli tuon 3-4% mennä ihan heti, koska taantumakin on uhkana ja toisaalta osa inflaatiosta on muista syistä johtuvaa, johon korkoase ei ylipäätään tepsi. Mutta ihan normaali korkotasohan tuollainen <5% olisi, joten ei siinä mitään.

 

[Ollilol90]

ihanasti kerkesi nousta korkokaton kattoon euriborit juuri ennen korontarkistuspäivää. 1% vedetty katto euriborin suhteen ja siel se nyt möllöttää korontarkistuspäivänä tänään. sinänsä aika hyvä kun tuli toi katto otettua vajaa 2v sitten.

vain 360e kerennyt sen katon takia köyhtyä tähän mennessä ja ehkä kohta alkaa tekeen voittoa tuo "sijoitus" jos korot alkaa nousemaan kunnolla.

 

[Anagonda]

ihanasti kerkesi nousta korkokaton kattoon euriborit juuri ennen korontarkistuspäivää. 1% vedetty katto euriborin suhteen ja siel se nyt möllöttää korontarkistuspäivänä tänään. sinänsä aika hyvä kun tuli toi katto otettua vajaa 2v sitten.

vain 360e kerennyt sen katon takia köyhtyä tähän mennessä ja ehkä kohta alkaa tekeen voittoa tuo "sijoitus" jos korot alkaa nousemaan kunnolla.

Jos sulla on 12kk euribori niin säästöhän alkaa vasta sitten kun se katto blokkaa jotain. Eli aikaisintaan 12kk kuluttua. Voihan sitä itseään taputella selkään jos vaikka 6kk kohdalla korko on 3%, mutta sillä ei ole sinuun mitään merkitystä oli sulla katto tai ei.

 

[Ollilol90]

Jos sulla on 12kk euribori niin säästöhän alkaa vasta sitten kun se katto blokkaa jotain. Eli aikaisintaan 12kk kuluttua. Voihan sitä itseään taputella selkään jos vaikka 6kk kohdalla korko on 3%, mutta sillä ei ole sinuun mitään merkitystä oli sulla katto tai ei.

Kyllä. käytännössä 12kk päästä jos Euribor on ylitse 1.5% niin muuttuu tuo katto hyödylliseksi. Ja tuo katto on vielä 12vuotta voimassa

 

[Nik97]

Mites ne rivarin muut kämpät? Vaikka tämä olisi helmi ja paikat ok, niin 83 ja alkuperäiset suihku&saunatilat ei kuulosta kovin halvalta kombolta. Järjestäen noista jotain tuppaa löytymään ja kaikkihan siinä sitten ovat maksajina.

Ei kannata niinkää yleistää että alkuperäiskuntoiset kylppärit ovat pommeja. Mäkin tein viime kesänä kylppärirempan omaan rivitaloasuntooni vuodelta -84 ja täysin kosmeettisista syistä vain. Kaikki tuntui olevan kunnossa paitsi vähän alkoi laattoja olemaan lattiassa kopoja, ihan ymmärrettävää kun 40v laastit ja saumatkin alkoivat "kulumaan pois" varsinkin suihkun alueelta. Kipsilevyt ja rungot ihan kuivat lukuunottamatta saunan ja pesuhuoneen välistä seinän pätkää, jossa seinän alajuoksu ja tolpat vähän matkaa saaneet kosteutta mutta tuo on muutenkin jo sellanen riskirakenne jonka suurinosa suunnittelijoista/valvojista haluaisi tehtävän kivestä nykyään. Tein silti uuden puusta koska luulisi vesieristeen pitävän kosteuden poissa sieltä. Isännöitsijä asuu tässä samassa talossa ja hänelläkin alkuperäisessä kunnossa pesuhuone eikä ongelmia kuulemma ole ollut.

 

[Kvarkki]

Ei kannata niinkää yleistää että alkuperäiskuntoiset kylppärit ovat pommeja. Mäkin tein viime kesänä kylppärirempan omaan rivitaloasuntooni vuodelta -84 ja täysin kosmeettisista syistä vain. Kaikki tuntui olevan kunnossa paitsi vähän alkoi laattoja olemaan lattiassa kopoja, ihan ymmärrettävää kun 40v laastit ja saumatkin alkoivat "kulumaan pois" varsinkin suihkun alueelta. Kipsilevyt ja rungot ihan kuivat lukuunottamatta saunan ja pesuhuoneen välistä seinän pätkää, jossa seinän alajuoksu ja tolpat vähän matkaa saaneet kosteutta mutta tuo on muutenkin jo sellanen riskirakenne jonka suurinosa suunnittelijoista/valvojista haluaisi tehtävän kivestä nykyään. Tein silti uuden puusta koska luulisi vesieristeen pitävän kosteuden poissa sieltä. Isännöitsijä asuu tässä samassa talossa ja hänelläkin alkuperäisessä kunnossa pesuhuone eikä ongelmia kuulemma ole ollut.

Ei kannata yleistää ja seuraavassa lauseessa toteat, että sinullakin oli jotain ongelmaa. Tuota miten niinku meni omasta mielestä? Kylppäreillä on ihan syystä tekninen käyttöikä ja vm 83-84 on jo hyvän matkaa väärällä puolella sitä käyttöikää. Olisi typerää olettaa, että osuu sellainen lottovoitto itselle, että olisi kaikki edelleen ok. Varsinkin kun kysyjän yksilö saa hometalkoot.fi bingossa monta potentiaalista osumaa märkätiloista.

 

[jopo82]

Onko kohtalotovereita joilla edes joltain osin samat setit; uudiskohde sijoitusasunnoksi ennakkovarauksessa ja nyt pitäisi alkaa tehdä päätöksiä että ostaako kohteen pois vai ei? Kohde sijaitsee keskisuuressa yliopistokaupungissa erittäin hyvällä sijainnilla. Oma tontti.

Saisin varauksessa olevan kohteen jo olemassaolevan sijoitusasunnon käyttämättömän vakuuden myötä ilman omarahoitusosuutta, eli 70% rahoitusvastiketta ja myyntihinnalle vivutettuna sijoituslaina. Nyt kuitenkin alati ja rajusti nousevat korot on saaneet itseni arpomaan tilannetta. Tuntuu että euriborin noustessa vaikkapa jopa 3%:iin ei sijoitustuotot kohteesta ole läheskään yhtä herkulliset kuin vielä varausta tehdessä oli. Liian tiukille oma talous ei menisi, siitä ei ole kyse vaikkei asunto tulisi olemaankaan kassavirtapositiivinen ainakaan alkuvuosina.

Marginaali siis 0,7% ja 12kk Euribor. Toisaalta faktahan on se että kyllä se laina siitä vuokralaisen toimesta pikkuhiljaa lyhenisi ja oma varallisuuteni siis kasvaisi kuukausi kuukaudelta.

Mitä ajatuksia herätti tai onko muut vastaavassa tilanteessa; oletteko päättäneet luopua uuden sijoitusasunnon hankinnasta toistaiseksi koska nousevat korot?

 

[Nik97]

Ei kannata yleistää ja seuraavassa lauseessa toteat, että sinullakin oli jotain ongelmaa. Tuota miten niinku meni omasta mielestä? Kylppäreillä on ihan syystä tekninen käyttöikä ja vm 83-84 on jo hyvän matkaa väärällä puolella sitä käyttöikää. Olisi typerää olettaa, että osuu sellainen lottovoitto itselle, että olisi kaikki edelleen ok. Varsinkin kun kysyjän yksilö saa hometalkoot.fi bingossa monta potentiaalista osumaa märkätiloista.

Puhuinko että mulla oli jotain ongelmaa? On niillä toki tekninen käyttöikä mutta sitä ikää saa lyhennettyä ihan helvetisti väärillä tavoilla käyttää tilaa jossa lotrataan vettä.

Voisin itseasiassa väittää että kylpyhuoneen ilmanvaihto, lattialämmitys ja kaadot/vähintäänkin se että käyttää lastaa märkätiloissa on vesieristettä monenkertaisesti tärkeämpi asia.

 

[Kvarkki]

Puhuinko että mulla oli jotain ongelmaa?

...Kipsilevyt ja rungot ihan kuivat lukuunottamatta saunan ja pesuhuoneen välistä seinän pätkää, jossa seinän alajuoksu ja tolpat vähän matkaa saaneet kosteutta mutta tuo on muutenkin jo sellanen riskirakenne jonka suurinosa suunnittelijoista/valvojista haluaisi tehtävän kivestä nykyään. ...

Selvä ongelmahan sulla tuossa oli (ja teit sen vielä uudestaan todennäköisesti isompana riskirakenteena vesieristyksen takia, vesi jää oikein muhimaan sinne taakse jos pääsee perille). Ei se ongelma siitä miksikään katoa, että sä selittelet sen pois. Sulla kävi vain tuuri ettei ollut mennyt tuon pahemmaksi.

 

[saami]

Selvä ongelmahan sulla tuossa oli (ja teit sen vielä uudestaan todennäköisesti isompana riskirakenteena vesieristyksen takia, vesi jää oikein muhimaan sinne taakse jos pääsee perille). Ei se ongelma siitä miksikään katoa, että sä selittelet sen pois. Sulla kävi vain tuuri ettei ollut mennyt tuon pahemmaksi.

Kyllä tuota rakennetaan ihan puusta vieläkin uudisrakentamisessa niin ei ole mikään riskirakenne…

 

[Nik97]

Selvä ongelmahan sulla tuossa oli (ja teit sen vielä uudestaan todennäköisesti isompana riskirakenteena vesieristyksen takia, vesi jää oikein muhimaan sinne taakse jos pääsee perille). Ei se ongelma siitä miksikään katoa, että sä selittelet sen pois. Sulla kävi vain tuuri ettei ollut mennyt tuon pahemmaksi.

Luultavasti syynä oli tämä edellä mainittu kylpyhuoneen oikeaoppinen käyttö mitä nyt naapureilta sain käsityksen silloin. Ja joo käytetään sitä edelleen mutta monesti olen kuullut että sitä haluttaisiin tehdä kivestä, se on vaan "pikkasen" isompi töinen. Kyllä puurakennekin toimii jos se mahdollinen kosteus pääsee haihtumaan vaikka yläkautta. Mutta lähtökohtaisesti sinne ei pitäisi edes päästä sellaista tai sitten on virhe jo tapahtunut mikä ei auta myöskään selittelyllä. Eli siis vesieriste pitäisi olla varmistus vielä kaiken muun ohella.

 

[henkkahei]

Mitä arvon tekkiläiset on mieltä, kuuluuko teidän mielestä (nyt ei tarvitse tavata lakia/etsiä lähteitä) asuntokaupan yhteydessä myyjän siivota myymänsä asunto? Itsellä ainakin ihan oletusarvoisena asiana kun oma myytiin ja nyt uusi ostettiin että edes JOLLAIN TASOLLA tulisi olla siivottuna.

Keissi siis se että mentiin uuteen asuntoon avaimet saatuamme ja nähtiin asunto ensimmäistä kertaa tyhjänä niin wc:t kuin ei olisi vuosiin pölyjä pyyhitty, eteisen seinät pilkuilla kuraroiskeista, liesituulettimessa rasvaa selvästi ulkopinnoilla (paloturvallisuusasia jo?) ja peililiukukaappien alakiskot aaaivan hiekkaiset ja koirankarvaiset. Ikkunoitakaan ei varmaan vuosiin ole pesty, jäätävät pölyt ja koiran karvat ikkunavälipuitteissa.

Eli nyt omia mietteitä että tulisiko asunto olla siivottu? Kuuluuko hyvään kauppakäytäntöön?

 

[Nomber]

Mitä arvon tekkiläiset on mieltä, kuuluuko teidän mielestä (nyt ei tarvitse tavata lakia/etsiä lähteitä) asuntokaupan yhteydessä myyjän siivota myymänsä asunto? Itsellä ainakin ihan oletusarvoisena asiana kun oma myytiin ja nyt uusi ostettiin että edes JOLLAIN TASOLLA tulisi olla siivottuna.

Keissi siis se että mentiin uuteen asuntoon avaimet saatuamme ja nähtiin asunto ensimmäistä kertaa tyhjänä niin wc:t kuin ei olisi vuosiin pölyjä pyyhitty, eteisen seinät pilkuilla kuraroiskeista, liesituulettimessa rasvaa selvästi ulkopinnoilla (paloturvallisuusasia jo?) ja peililiukukaappien alakiskot aaaivan hiekkaiset ja koirankarvaiset. Ikkunoitakaan ei varmaan vuosiin ole pesty, jäätävät pölyt ja koiran karvat ikkunavälipuitteissa.

Eli nyt omia mietteitä että tulisiko asunto olla siivottu? Kuuluuko hyvään kauppakäytäntöön?

Itse siivoaisin myymäni asunnon, mutta toki mikään pakko ei ole. varmaan jonkinlaisiin "hyviin tapoihin" kuuluisi kyllä. Ihmisiä on myös monenlaisia toiset vaan elävät paljon likaisemmassa asunnossa kun toiset ja pitävät asiaa aivan normaalina.

Nykyinen asuntoni oli varsin likainen kun tämän ostin. Myyjä jätti jotain rojujaankin kaappiin ja keittiötä ei oltu siivottu aikoihin.

Tein kyllä vähn remonttiakin ja aikaa oli pari kuukautta muuttaa pikkuhiljaa niin ei niin haitannut.

 

[Teräsmiäs]

Nyt pieni poikkeus, jos kyseessä on vanhuksista, tai liikuntarajoittaisesta, käy heillä ehkä siistijä niin hieman tapauskohtaista, mutta kyllä kuuluu siivota. En voi ymmärtää, että myyntikuvissaki on tiskejä pyödällä.

Varsinkin mitä tulee omakotitaloihin, niin jos kaikki on epäsiistiä, kertoo se siitä, ettei talosta ole pidetty huolta.

 

[ykii]

Ei se siivous pakollinen ole, ellei sitä ole kirjattu sopimusehtoihin. Itse kirjauttaisin sellaisen jos kämppä näyttää rojukeisarin asumukselta ja on pienikin epäilys että siltä se näyttää vielä muuttopäivänäkin. Hyviin tapoihin siivous kyllä kuuluu. Oma moraali ei antaisi myöden jättää uusille asukkaille ensimmäiseksi siivousurakkaa.

Veli osti okt:n joka oli muuttaessa täynnä edellisen omistajan romuja ja siivous laiminlyöty. Soitteli sitten entiselle omistajalle ja antoi viikon aikaa hoitaa romut ulos ja siivota tai hoitaa siivouksen itse ja lasku lähtee perässä. Entinen omistaja totesi siihen että laskua vaan perääin, häntä ei kiinnostanut siivoushommat.

 

[henkkahei]

Ei se siivous pakollinen ole, ellei sitä ole kirjattu sopimusehtoihin. Itse kirjauttaisin sellaisen jos kämppä näyttää rojukeisarin asumukselta ja on pienikin epäilys että siltä se näyttää vielä muuttopäivänäkin. Hyviin tapoihin siivous kyllä kuuluu. Oma moraali ei antaisi myöden jättää uusille asukkaille ensimmäiseksi siivousurakkaa.

Veli osti okt:n joka oli muuttaessa täynnä edellisen omistajan romuja ja siivous laiminlyöty. Soitteli sitten entiselle omistajalle ja antoi viikon aikaa hoitaa romut ulos ja siivota tai hoitaa siivouksen itse ja lasku lähtee perässä. Entinen omistaja totesi siihen että laskua vaan perääin, häntä ei kiinnostanut siivoushommat.

Okei, oliko tässä veljesi tapauksessa siivousasiat kirjattu kauppaehtoihin? Niin, itsekin tuossa netistä lueskelin, vaikka kuinka älyttömältä se kuulostaakin niin tuollainenkin asia pitäisi älytä kauppakirjaan laittaa ehdoksi. Ei tullut mieleenkään eikä olisi tullut jatkossakaan ellei tällaista keissiä olisi omalle kohdalle sattunut ja kyllä oletusarvona on että asunto on siisti eikä leivänmuruja ja paskaa täynnä.

 

[ykii]

Ei ollut veljelläkään ehtoa, kyseessä oli vanha maatilatyyppinen okt joten roinaa oli nurkat täynnä. Muistaakseni hän lopulta käytti osin siivousfirmaa ja lasku oli 500-1000e luokkaa, jonka edellinen omistaja kiltisti veljelleni maksoi takaisin.

Tuosta viisastuneena (sekä itse että hän), siivousehto sovittaisiin jos siivouksen laiminlyönnille ja romujen pois viennille on olemassa riski.

 

[Taneli-]

Mitä arvon tekkiläiset on mieltä, kuuluuko teidän mielestä (nyt ei tarvitse tavata lakia/etsiä lähteitä) asuntokaupan yhteydessä myyjän siivota myymänsä asunto? Itsellä ainakin ihan oletusarvoisena asiana kun oma myytiin ja nyt uusi ostettiin että edes JOLLAIN TASOLLA tulisi olla siivottuna.

Keissi siis se että mentiin uuteen asuntoon avaimet saatuamme ja nähtiin asunto ensimmäistä kertaa tyhjänä niin wc:t kuin ei olisi vuosiin pölyjä pyyhitty, eteisen seinät pilkuilla kuraroiskeista, liesituulettimessa rasvaa selvästi ulkopinnoilla (paloturvallisuusasia jo?) ja peililiukukaappien alakiskot aaaivan hiekkaiset ja koirankarvaiset. Ikkunoitakaan ei varmaan vuosiin ole pesty, jäätävät pölyt ja koiran karvat ikkunavälipuitteissa.

Eli nyt omia mietteitä että tulisiko asunto olla siivottu? Kuuluuko hyvään kauppakäytäntöön?

JOLLAIN tasolla kyllä. Samaten tyhjä entisen asukkaan romuista (ellei muuta sovita). Tietysti ne "kiinteät kodinkoneet" mitkä myös esitteessä on mainittu olisi hyvä jäädä paikalle (jääkaapit, pakastimet, hellat). Samaten WC, kodinhoitotila/sauna ja pesutilan lamppu/valaistus. Varmaan myös etu ja takaoven lamppu sekä pihavalaisimien lamput jos moisia on. Mutta muuten kutakuinkin tyhjä.

Tietysti jos esim. ulkovajassa tms. on samoja laattoja millä esim. WC/pesuhuonetta on aikoinaan remontoitu tai puolikas boksi saunakiviä jäänyt se on ihan OK ja jopa positiivista. Mutta ei mitään ylimääräisiä kattolamppuja, sänkyjä, petivaatteita, astioita. Saati ruokia jääkaapissa tai kuivapuolella odottelemassa.

Yleisesti otaksuttaen muuttaessa tehdään myös ostajien puolelta jonkinlainen siivous ja remontointi jos tarpeen (seinäpintojen hionta + tapetointi/maalaus) hyllyjen ja kaappien pintojen pesu/pyyhintä koska ei voi olla varma kuinka hyvin ne on tehty. Mutta ei siellä WC tiloissa pitäisi mitään tarpeita lillua tai pölyä olla pitkin lattioita.

Tiedä sitten siitä pitäisikö oikeasti esim. kaikki ikkunat pestä, riippuu varmaan siitä koska viimeksi tehty (ja ENNEN kuin on näyttöjä tai otetaan myyntikuvia!)

Toki myös piha-alueen pitäisi olla siisti, eli ei riitä että ne tavarat kasaa ja kippaa pihalle. Vähintään roskiin ja mieluiten tietysti myös se roskis tyhjennetty (toki jos ei ole omakotitalo kyseessä niin roskiksen tyhjennys voi tapahtua hieman myöhemmin jos esim. entinen asukas muuttaa pois pe ja uusi on sisällä jo ma)

 

[henkkahei]

JOLLAIN tasolla kyllä. Samaten tyhjä entisen asukkaan romuista (ellei muuta sovita). Tietysti ne "kiinteät kodinkoneet" mitkä myös esitteessä on mainittu olisi hyvä jäädä paikalle (jääkaapit, pakastimet, hellat). Samaten WC, kodinhoitotila/sauna ja pesutilan lamppu/valaistus. Varmaan myös etu ja takaoven lamppu sekä pihavalaisimien lamput jos moisia on. Mutta muuten kutakuinkin tyhjä.

Tietysti jos esim. ulkovajassa tms. on samoja laattoja millä esim. WC/pesuhuonetta on aikoinaan remontoitu tai puolikas boksi saunakiviä jäänyt se on ihan OK ja jopa positiivista. Mutta ei mitään ylimääräisiä kattolamppuja, sänkyjä, petivaatteita, astioita. Saati ruokia jääkaapissa tai kuivapuolella odottelemassa.

Yleisesti otaksuttaen muuttaessa tehdään myös ostajien puolelta jonkinlainen siivous ja remontointi jos tarpeen (seinäpintojen hionta + tapetointi/maalaus) hyllyjen ja kaappien pintojen pesu/pyyhintä koska ei voi olla varma kuinka hyvin ne on tehty. Mutta ei siellä WC tiloissa pitäisi mitään tarpeita lillua tai pölyä olla pitkin lattioita.

Tiedä sitten siitä pitäisikö oikeasti esim. kaikki ikkunat pestä, riippuu varmaan siitä koska viimeksi tehty (ja ENNEN kuin on näyttöjä tai otetaan myyntikuvia!)

Toki myös piha-alueen pitäisi olla siisti, eli ei riitä että ne tavarat kasaa ja kippaa pihalle. Vähintään roskiin ja mieluiten tietysti myös se roskis tyhjennetty (toki jos ei ole omakotitalo kyseessä niin roskiksen tyhjennys voi tapahtua hieman myöhemmin jos esim. entinen asukas muuttaa pois pe ja uusi on sisällä jo ma)

Joo eli kyseessä ei ollut että tavaraa lojuisi ympäriinsä, vaan likaa ja pölyä. Sovittiin että lattioita ei tarvitsisi hinkata/luututa parketin osalta kun lattian vaihto on tarkoitus tehdä. Toki aina itse kun muuttoja tehnyt ja asuntoja ostanut niin siivonnut myös itse ennen muuttoa ym., mutta kyllä nyt jonkuntasoinen siivous pitäisi olla myyjänkin puolelta suoritettu omasta mielestä. Ja ostettava asunto ei tässä tapauksessa ollut yleisessä myynnissä vaan ostettiin yksityisenä. Siisteyden taso oli samantasoista eli matalaa jo silloin kun käytiin asuntoa katsomassa useampaan otteeseen helmikuulta lähtien, siisteyden tasossa ei käytännössä neljän kuukauden aikana useampaan kertaan katsomassa käytyä ole tapahtunut mitään tähän päivään asti, lähinnä "ylläpidetty likaisuutta" jos näin voisi sanoa.

 

[Opamees]

Voihan myyjä vääntää vaikka paskan keskelle olohuonetta lähtiessään. Kunhan ei kiinteisiin rakenteisiin ole tullut merkittävää kulumaa näytön jälkeen niin siivouksen suhteen ilman erillistä sopimusta on ihan myyjän omantunnon mukaan kämpän kunto kun ostaja ensimmäisen kerran oven avaa omistajana.

 

[hypodermic]

Itse otin toiselle kierrokselle vielä mustana hevosena S-Pankin mukaan kilpailutukseen ja yllätyin kun tarjosivat 0,4% marginaalia jos ottaa lainaturvan samaan pakettiin (sai valita A, B tai molemmat ilmeisesti, ilman turvaa marginaali 0,53%).
Jonnekin 250k€ tienoille kuulemma näin yksin elävälle pystyisivät lainaa tarjoamaan, mutta pyysin laskelmaa 190k€ tienoille. Peruspankkipalveluthan heillä ilmaisia ja jostain osasta taitaa jopa saada S-Bonustakin.
Vertailuna oman pankin eli OP:n 1. kierros 0,707% ja 2. kierros 0,52%, Nordea 1. kierros 0,58% ja 2. kierroksen kyselyyn odotellaan edelleen vastausta.

S-Pankkia ja Nordeaa vielä odottelen mitä sieltä heittävät ilmoille.

OP:sta vielä sen verran että tarjosivat siis toistaiseksi 0,1% isompaa marginaalia kuin Danske (alustavasti), mutta täytyypä huomioida nuo OP bonukset. Esim. 250k€ laina kerryttää ensimmäisenä vuonna bonuksia ~625e. Toki bonusten määrä pienenee sitä mukaa kun lainakin pienenee. Mutta ihan merkittävä summa jos vertaa 0,1% eroon marginaalissa.

No se siitä, kuten monesti todettua niin näihin marginaaleihin sun muihin vaikuttaa monet asiat lainanhakijan kohdalla.

 

[Juomatilaaja]

Eli nyt omia mietteitä että tulisiko asunto olla siivottu? Kuuluuko hyvään kauppakäytäntöön?

Asunto yleensä "myydään siinä kunnossa kuin se on myyntihetkellä". Eli kun mitään ei ole särkynyt, tai kiinteitä kalusteita ei ole kadonnut, en keksi mitään syytä valittaa. Vuokrakämppiin sitten tietenkin sisältyy lähes poikkeuksetta vaatimus asunnon loppusiivouksesta poismuuton yhteydessä.

 

[Kvarkki]

Mulla perikunta myi taloa ja hintaneuvottelussa sovittiin, että tulee tavaroineen. Paljon sai kaatikselle kärrätä, mutta toisaalta sai omakotitalon perusvarustusta, jossa säästi vähintään jätekulujen verran. Jääkaappi meni kertavilkaisulla kierrätykseen, edellinen asukas oli tammikuussa lähtenyt (kirjaimellisesti) ja elokuussa perunasalaattipurkki oli edelleen kaapissa, sähköt luonnollisesti pois.

 

[Juomatilaaja]

Päivän luku: 1,124.

 

[Ekaros]

Oma kämppä oli tyhjä ostaessa, esitelyssä oli paikalla hyllyt seinässä ja parvekkeella laatat. Nämä olivat kätevästi kadonneet ja noita hyllyjä ei edes kauniisti irroitettu. Noh mikro oli jäänyt koska sähköjohto turhan hankalasti viritetty...

 

[Ekaros]

Onko kohtalotovereita joilla edes joltain osin samat setit; uudiskohde sijoitusasunnoksi ennakkovarauksessa ja nyt pitäisi alkaa tehdä päätöksiä että ostaako kohteen pois vai ei? Kohde sijaitsee keskisuuressa yliopistokaupungissa erittäin hyvällä sijainnilla. Oma tontti.

Saisin varauksessa olevan kohteen jo olemassaolevan sijoitusasunnon käyttämättömän vakuuden myötä ilman omarahoitusosuutta, eli 70% rahoitusvastiketta ja myyntihinnalle vivutettuna sijoituslaina. Nyt kuitenkin alati ja rajusti nousevat korot on saaneet itseni arpomaan tilannetta. Tuntuu että euriborin noustessa vaikkapa jopa 3%:iin ei sijoitustuotot kohteesta ole läheskään yhtä herkulliset kuin vielä varausta tehdessä oli. Liian tiukille oma talous ei menisi, siitä ei ole kyse vaikkei asunto tulisi olemaankaan kassavirtapositiivinen ainakaan alkuvuosina.

Marginaali siis 0,7% ja 12kk Euribor. Toisaalta faktahan on se että kyllä se laina siitä vuokralaisen toimesta pikkuhiljaa lyhenisi ja oma varallisuuteni siis kasvaisi kuukausi kuukaudelta.

Mitä ajatuksia herätti tai onko muut vastaavassa tilanteessa; oletteko päättäneet luopua uuden sijoitusasunnon hankinnasta toistaiseksi koska nousevat korot?

Uudiskohteessa voisin myös miettiä riskiä muista osakkaista tässä markinatilanteessa. Tunnetusti yhtiölaina on yhtiönlainaa eli yhteistä. Eli jos moni muu osakkas on rajoilla voi tulla ongelmia vastaan. Varsinkin jos näillä on vivutus tapissa. Tietysti tämä on puhdasta mutua.

 

[Juomatilaaja]

Uudiskohteessa voisin myös miettiä riskiä muista osakkaista tässä markinatilanteessa. Tunnetusti yhtiölaina on yhtiönlainaa eli yhteistä. Eli jos moni muu osakkas on rajoilla voi tulla ongelmia vastaan. Varsinkin jos näillä on vivutus tapissa. Tietysti tämä on puhdasta mutua.

Silloin otetaan kämppä yhtiön haltuun, vuokrataan se eteenpäin ja kuitataan vastikevelat sillä. Kun tontin kohdalla ei ole mitään kauhuviritelmää (tuossa esimerkissähän oli oma tontti), näen nuo riskit kohtuullisen pieninä, kunhan kaupungin vuokralaiskysyntä on järkevähkö.

Itse en toki ole ihastunut yhtiölainakohteista, mutta se johtuu lähinnä siitä, että marginaalit niissä ovat korkeita, taloyhtiöt eivät ymmärrä mitään korkosuojausten päälle ja edes sijoittajana en halua ostaa asuntoja, jotka sijaitsevat lähinnä sijoittajien pyörittämissä taloyhtiöissä.

 

[Taneli-]

Oma kämppä oli tyhjä ostaessa, esitelyssä oli paikalla hyllyt seinässä ja parvekkeella laatat. Nämä olivat kätevästi kadonneet ja noita hyllyjä ei edes kauniisti irroitettu. Noh mikro oli jäänyt koska sähköjohto turhan hankalasti viritetty...

Voihan myyjä vääntää vaikka paskan keskelle olohuonetta lähtiessään. Kunhan ei kiinteisiin rakenteisiin ole tullut merkittävää kulumaa näytön jälkeen niin siivouksen suhteen ilman erillistä sopimusta on ihan myyjän omantunnon mukaan kämpän kunto kun ostaja ensimmäisen kerran oven avaa omistajana.

Nuo on juuri tuollaisia mistä saa sitten lehdistä lukea ja menevät helposti oikeuteen. Pahimmillaan joku oli ottanut nurmikon mukaan (jättänyt vaan mullan) yleistä myös että pensaita ja puita katkotaan / kaivetaan ylös ja "viedään mukana" vaikka ne olisi mainittu myyntiesitteissäkin. Tapauksia missä on viety kaikki mahdollinen kiinteäkin tavara (hyllyt, mattotelineet, tai jopa laatat kylpyhuoneesta ja jätetty vanha muovimatto mikä ollut alla paikoilleen). Ilmeisesti syynä ollut enempi tai vähempi kiusanteko (myyjä ei olisi halunnut muuttaa ja myydä). Myös luvatut dokumentit ja kaikki avaimet eivät aina tahdo siirtyä uusille omistajille. Siksi en itse pakkohuutokaupasta ostaisi asuntoa vaikka se nykyinen omistaja ei sattuisikaan istumaan vankilassa murhasta tms.

Yleensä kuitenkin kaikki sujuu hyvin ja asukas itse haluaa myydä sen asunnon jolloin myös jonkinasteinen siivous tehdään, (sovitut) tavarat viedään ja asukas on muuttanut pois ajallaan. Tilanne on tietysti hankalampi jos omistaja ei itse asu asunnossa vaan siinä on vuokralainen jonka omistaja "olettaa" muuttavan ajoissa. Muistaakseni tässäkin ketjussa on puitu asiaa joskus.

 

[zepi]

Silloin otetaan kämppä yhtiön haltuun, vuokrataan se eteenpäin ja kuitataan vastikevelat sillä. Kun tontin kohdalla ei ole mitään kauhuviritelmää (tuossa esimerkissähän oli oma tontti), näen nuo riskit kohtuullisen pieninä, kunhan kaupungin vuokralaiskysyntä on järkevähkö.

Itse en toki ole ihastunut yhtiölainakohteista, mutta se johtuu lähinnä siitä, että marginaalit niissä ovat korkeita, taloyhtiöt eivät ymmärrä mitään korkosuojausten päälle ja edes sijoittajana en halua ostaa asuntoja, jotka sijaitsevat lähinnä sijoittajien pyörittämissä taloyhtiöissä.

Jos korot ovat yhtään korkeammalla, niin vähänkään kalliimmissa kohteissa ollaan pian tilanteessa, että vuokralaisen maksama vuokra ei välttämättä kata lainan korkoja, vastikkeita ja lyhennyksiä.

Esim. 250k lainasta 5% korolla kertyy pelkkiä korkoja maksettavaksi 12500e/vuosi. Päälle sitten vastikkeet, joita tulee helposti 200-300e/kk vähän asunnon koosta ja lämmitystarpeesta jne. riippuen. Niitä vuokralaisia jotka maksavat reilusti yli tonnin kuussa nikottelematta on vain rajallisesti tarjolla, eikä niitä riitä kaikille. Ja jollain rahalla sitä lainaa pitäisi lyhentääkin, vaikka asunto taloyhtiön hallussa olisikin...

 

[Taneli-]

Lisäksi tuossa voi tulla ongelmaksi se että asunnon omistajalla on vielä asuntolainaa, mitä hänen pitäisi myös lyhentää. Eli sekä pankki että taloyhtiö ovat velkojina. Pankki tahtoisi ehkä myydä tuon asunnon ja taloyhtiö perii myös saataviaan. Tiedä sitten miten tuossa toimittaisiin?

Tietysti se omistaja jää velkaloukkuun, menettää ehkä luottotietonsa ja on henkilökohtaisessa konkurssissa, mutta voiko asunnon myydä siten että uusi ostaja on vastuussa vanhan veloista taloyhtiölle takautuvasti?

Koska taloyhtiön täytyy kuitenkin niitä velkoja jatkuvasti lyhentää ja maksaa, vaikka kaikki osakkaat eivät maksaisikaan osuuksiaan.

Eli pankki varmaan haluaa myydä paikan jos sille ei makseta ja se on panttina, mutta voiko asuntoyhtiö sitten todeta sekä pankille että uudelle omistajalle että paikka pysyy vuokrattuna niin pitkään, vaikka satoja vuosia, että rästit on maksettu ja koska tällä hetkellä rästejä tulee enemmän kuin vuokralainen maksaa vuokraa ne itse ja asiassa kasvavat...

 

[Kvarkki]

Tuleeko noissa yhtiölainakohteissa se jonkun asukkaan velka samantien muiden maksettavaksi vai onko niissä jotain puskuria? Lähinnä mietin, että tuo haltuunotto kun vaatii kuitenkin jonkun tovin ja jos niitä sattuu samaan taloon useita, niin yhtiölainan lyhennyksen osuus voi tulla tuskallisen suureksi, jos maksupuute isketään samantien muille katettavaksi. Oletan nyt, että sopimussuhde menee siten, että maksamattomuus tulee ensin taloyhtiön päänsäryksi ja vasta siitä sitten pankille. Ts. suoraa asukas-pankki kytköstä ei ole.

 

[shams]

Jos korot ovat yhtään korkeammalla, niin vähänkään kalliimmissa kohteissa ollaan pian tilanteessa, että vuokralaisen maksama vuokra ei välttämättä kata lainan korkoja, vastikkeita ja lyhennyksiä.

Esim. 250k lainasta 5% korolla kertyy pelkkiä korkoja maksettavaksi 12500e/vuosi. Päälle sitten vastikkeet, joita tulee helposti 200-300e/kk vähän asunnon koosta ja lämmitystarpeesta jne. riippuen. Niitä vuokralaisia jotka maksavat reilusti yli tonnin kuussa nikottelematta on vain rajallisesti tarjolla, eikä niitä riitä kaikille. Ja jollain rahalla sitä lainaa pitäisi lyhentääkin, vaikka asunto taloyhtiön hallussa olisikin...

Aika harvassa on tosielämän esimerkit joissa asunto olisi jäänyt pidemmäksi aikaa taloyhtiön haltuun. Käytännössä aina omistaja lopulta myy asunnon, koska mitä järkeä on omistaa asunto mitä et voi käyttää. Uusi omistaja ottaa sitten rästit maksettavakseen, jotka melko varmasti vähennetään kauppahinnasta jotta asunto ylipäätään saadaan kaupaksi.

 

[Taneli-]

Tuleeko noissa yhtiölainakohteissa se jonkun asukkaan velka samantien muiden maksettavaksi vai onko niissä jotain puskuria?

Tuo on hyvä kysymys, varsinkin jos osa meistä (kuten minä) on maksanut nuo pienemmät yhtiölainat suoraan omalta osaltaan. Eli ikkunaremontti kun se tehtiin ja nyt maalämpöremontti kun siitä lasku jossain vaiheessa tulee. Siitä ei silloin tietenkään tule myöskään korkoja itselleni maksettavaksi eikä tarvitse maksella seuraavaa 10 vuotta yhtiölainan lyhennyksiä (ja pahimmillaan vielä hetken tuota max 5v ikkunaremontti lainaa mitä osa vielä makselee).

Lyhyellä tähtäimellä tietysti asia on simppeli, jos "asumismenot niin vaativat, voidaan periä 1-2 ylimääräistä vastiketta per osakas". Mutta miten sitten pidemmällä tähtäimellä. Sekä onko tuo sitten tiukasti katsoen "asumismenoja" koska se on erillistä yhtiölainaa eikä suoranaista asumismenoa kirjanpidollisesti ja se pitäisi hoitaa (ja hoidetaan) erillisellä tilillä eikä koske ns. asumisvastikkeellisia kuluja. Mihin taas menisi esim. aiemmin kallistunut polttoöljy (kun vielä öljyllä hoidettiin lämmitys).

Herää kysymys että JOS maksaa ylimääräistä saako silloin lisää osakkeita ja omistaa osan sitten tuosta toisestakin asunnosta? Tai entä jos ei maksa, koska asia ei koske muita kuin tuota kyseistä asuntoa? Teoriassa tietysti pankki joka on lainan myöntänyt ottaa sitten juuri sen yhden asunnon haltuunsa joka ei lainaosuuttaan ole maksanut mutta tuskin tuollaistakaan kovin useasti tapahtuu?

EDIT: lisäksi esim. tällä yhtiöllä on useampia kymmeniä tuhansia puskuria vielä (koska sitä kevyttä polttoöljyä ei esim. tarvinnut ostaa tämän vuoden aikana eikä enää tulevaisuudessakaan), millä esim. hoidetaan nyt pihan entisöintiä tuon maalämpöurakan jäljiltä. Mutta käsitääkseni sitäkään ei saisi suoraan käyttää tuollaiseen? Eli sitä tuskin saisi käyttää yhden asukkaan hyväksi ja todeta "no, hän ei nyt vaan ole maksanut joten otetaan eri tarkoitukseen kerättyjä yhteisiä varoja ja hoidetaan homma sillä".

EDIT2: Niissä ON sinänsä puskuria koska esim. kun itse ja muutama muukin suoraan maksaa sen lainasta tulevan velkaosuutensa se laitetaan erilliselle lainanhoitotilille mistä sitten käsittääkseni lyhennetään sitä yhtiölainaa ja minne myös jokaisen kuukausittainen lainan lyhennys ohjautuu. Sitä en tiedä tosin jos kukaan ei suoraan maksa sitä omaa osuuttaan tuleeko mitään puskuria, varsinkin JOS koko pulju elää jo nyt kädestä suuhun?

 

[edup]

Tuo on hyvä kysymys, varsinkin jos osa meistä (kuten minä) on maksanut nuo pienemmät yhtiölainat suoraan omalta osaltaan. Eli ikkunaremontti kun se tehtiin ja nyt maalämpöremontti kun siitä lasku jossain vaiheessa tulee. Siitä ei silloin tietenkään tule myöskään korkoja itselleni maksettavaksi eikä tarvitse maksella seuraavaa 10 vuotta yhtiölainan lyhennyksiä (ja pahimmillaan vielä hetken tuota max 5v ikkunaremontti lainaa mitä osa vielä makselee).

Lyhyellä tähtäimellä tietysti asia on simppeli, jos "asumismenot niin vaativat, voidaan periä 1-2 ylimääräistä vastiketta per osakas". Mutta miten sitten pidemmällä tähtäimellä. Sekä onko tuo sitten tiukasti katsoen "asumismenoja" koska se on erillistä yhtiölainaa eikä suoranaista asumismenoa kirjanpidollisesti ja se pitäisi hoitaa (ja hoidetaan) erillisellä tilillä eikä koske ns. asumisvastikkeellisia kuluja. Mihin taas menisi esim. aiemmin kallistunut polttoöljy (kun vielä öljyllä hoidettiin lämmitys).

Herää kysymys että JOS maksaa ylimääräistä saako silloin lisää osakkeita ja omistaa osan sitten tuosta toisestakin asunnosta? Tai entä jos ei maksa, koska asia ei koske muita kuin tuota kyseistä asuntoa? Teoriassa tietysti pankki joka on lainan myöntänyt ottaa sitten juuri sen yhden asunnon haltuunsa joka ei lainaosuuttaan ole maksanut mutta tuskin tuollaistakaan kovin useasti tapahtuu?

Käytännössä yhtiön tulee pitkässä juoksussa hyödyntää haltuunottomenettelyä, missä ko. asunto otetaan haltuun ja pyritään vuokraamaan näiden vastikevelkojen kuittaamiseksi. Ymmärtääkseni ei ole väliä sillä, mistä vastikelajista on kyse.

Velkasuhteethan tuossa on asunto-osakeyhtiön ja ko. asukkaan, sekä asunto-osakeyhtiön ja pankin välillä. Yksittäinen osakas ei siis tilanteesta mitään lisäosakkeita saa, vaan kaikki kulkee sen asunto-osakeyhtiön kautta. Toisaalta myöskään pankki ei noin vain ota sitä yhtä ongelma-asuntoa haltuunsa (ellei se sitten ole samalla myös vakuutena jollekin asukkaan lainalle minkä velvoitteet myös jäisi hoitamatta), vaan lopulta sitten reitti menee ulosoton kautta asunnon myyntiin ja velkojen maksuun sillä tavoin. Pankilla sen sijaan voi olla vaateita asunto-osakeyhtiötä kohtaan, jos se ei hoida velvoitteitaan pankin suuntaan.

 

[Juomatilaaja]

Tuleeko noissa yhtiölainakohteissa se jonkun asukkaan velka samantien muiden maksettavaksi vai onko niissä jotain puskuria? Lähinnä mietin, että tuo haltuunotto kun vaatii kuitenkin jonkun tovin ja jos niitä sattuu samaan taloon useita, niin yhtiölainan lyhennyksen osuus voi tulla tuskallisen suureksi, jos maksupuute isketään samantien muille katettavaksi. Oletan nyt, että sopimussuhde menee siten, että maksamattomuus tulee ensin taloyhtiön päänsäryksi ja vasta siitä sitten pankille. Ts. suoraa asukas-pankki kytköstä ei ole.

Yhtiö maksaa sitä lainaa pankille sovitusti, eikä se maksuerä riipu osakkaiden maksujen ajantasaisuudesta. Puskuria kerätään yleensä varsin maltillisesti lähinnä korkojen muutoksia silmällä pitäen.

 

[iltatonttu]

Tuo on hyvä kysymys, varsinkin jos osa meistä (kuten minä) on maksanut nuo pienemmät yhtiölainat suoraan omalta osaltaan. Eli ikkunaremontti kun se tehtiin ja nyt maalämpöremontti kun siitä lasku jossain vaiheessa tulee. Siitä ei silloin tietenkään tule myöskään korkoja itselleni maksettavaksi eikä tarvitse maksella seuraavaa 10 vuotta yhtiölainan lyhennyksiä (ja pahimmillaan vielä hetken tuota max 5v ikkunaremontti lainaa mitä osa vielä makselee).

Lyhyellä tähtäimellä tietysti asia on simppeli, jos "asumismenot niin vaativat, voidaan periä 1-2 ylimääräistä vastiketta per osakas". Mutta miten sitten pidemmällä tähtäimellä. Sekä onko tuo sitten tiukasti katsoen "asumismenoja" koska se on erillistä yhtiölainaa eikä suoranaista asumismenoa kirjanpidollisesti ja se pitäisi hoitaa (ja hoidetaan) erillisellä tilillä eikä koske ns. asumisvastikkeellisia kuluja. Mihin taas menisi esim. aiemmin kallistunut polttoöljy (kun vielä öljyllä hoidettiin lämmitys).

Herää kysymys että JOS maksaa ylimääräistä saako silloin lisää osakkeita ja omistaa osan sitten tuosta toisestakin asunnosta? Tai entä jos ei maksa, koska asia ei koske muita kuin tuota kyseistä asuntoa? Teoriassa tietysti pankki joka on lainan myöntänyt ottaa sitten juuri sen yhden asunnon haltuunsa joka ei lainaosuuttaan ole maksanut mutta tuskin tuollaistakaan kovin useasti tapahtuu?

EDIT: lisäksi esim. tällä yhtiöllä on useampia kymmeniä tuhansia puskuria vielä, millä esim. hoidetaan nyt pihan entisöintiä tuon maalämpöurakan jäljiltä. Mutta käsitääkseni sitäkään ei saisi suoraan käyttää tuollaiseen? Eli sitä tuskin saisi käyttää yhden asukkaan hyväksi ja todeta "no, hän ei nyt vaan ole maksanut joten otetaan eri tarkoitukseen kerättyjä yhteisiä varoja ja hoidetaan homma sillä".

Tästä on kokemusta lähinnä taloyhtiössä olleesta elokuvateatterista joka meni konkurssiin.
Konkurssin myötä elokuvateatteri päätyi pankin haltuun jolla ei ollut mitään intressiä tehdä sen kanssa mitään.
Pankin ei myöskään tarvitse tässä kohtaa maksaa mitään maksuja tilasta (vastikkeita yms).
Tämä johti loppujen lopuksi vastikkeiden nostoon koska elokuvateatteri on iso osa taloyhtiötä. Loppujen lopuksi taloyhtiönhallitus neuvoitteli pankin kanssa elokuvateatterin ostosta. Tällä hetkellä taloyhtiö omistaa siis elokuvateatterin.
Käytännössä tuo on tyhjä tila talon alla. Nyt linjasaneerauksen yhteydessä asukkaat maksavat leffateatterin osuuden about 25-30% remontista.

Kannattaa muistaa että taloyhtiö on käytännössä osakeyhtiö eli omistat osan yhtiöstä osakkeitesi myötä. Taloyhtiön ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä voittoa joten harvoin saat tuloja taloyhtiön tulojen kautta, tämä on kuitenkin mahdollista joissain tilanteissa.

EDIT: Maksamattomat vastikkeet kaatuivat taloyhtiölle.

 

[Juomatilaaja]

Lisäksi tuossa voi tulla ongelmaksi se että asunnon omistajalla on vielä asuntolainaa, mitä hänen pitäisi myös lyhentää. Eli sekä pankki että taloyhtiö ovat velkojina. Pankki tahtoisi ehkä myydä tuon asunnon ja taloyhtiö perii myös saataviaan. Tiedä sitten miten tuossa toimittaisiin?

Mikä tuossa on se ongelma? Taloyhtiö on ottanut asunnon haltuunsa. Ei se päätös osakkeenomistajan vaihtumisella mihinkään kumoudu. Uudella omistajalla on sitten se 5+1 kuukautta vastuuta vanhoista vastikerästeistä.

 

[edup]

Pankin ei myöskään tarvitse tässä kohtaa maksaa mitään maksuja tilasta (vastikkeita yms).

Hetkinen, miksi pankki olisi jotenkin vapautettu vastikkeiden maksusta? Ei kai sillä mitään väliä ole omistaako osakkeen yksityishenkilö vai yritys?

 

[Juomatilaaja]

Hetkinen, miksi pankki olisi jotenkin vapautettu vastikkeiden maksusta? Ei kai sillä mitään väliä ole omistaako osakkeen yksityishenkilö vai yritys?

Taisi ne osakkeet olla kuitenkin maksukyvyttömän konkurssipesän omistuksessa. Jos omistus olisi siirtynyt pankille, niin aivan kertomasi mukaisesti pankilla olisi tietenkin ollut normaali vastikemaksuvelvollisuus.

 

[KukkeliQ]

Päivän luku: 1,124.

Tällä seurannalle voisi vaikka perustaa oman ketjun.

 

[edup]

Taisi ne osakkeet olla kuitenkin maksukyvyttömän konkurssipesän omistuksessa. Jos omistus olisi siirtynyt pankille, niin aivan kertomasi mukaisesti pankilla olisi tietenkin ollut normaali vastikemaksuvelvollisuus.

Tämä kuulostaakin jo paljon uskottavammalta skenaariolta. Tosin sieltäpä ne sitten konkurssipesästä jatkaa matkaa jollekin "oikealle" omistajalle, eli ilmeisesti tässä tapauksessa nyt sitten velkojana olleelle taloyhtiölle.

 

[Juomatilaaja]

Jos korot ovat yhtään korkeammalla, niin vähänkään kalliimmissa kohteissa ollaan pian tilanteessa, että vuokralaisen maksama vuokra ei välttämättä kata lainan korkoja, vastikkeita ja lyhennyksiä.

Esim. 250k lainasta 5% korolla kertyy pelkkiä korkoja maksettavaksi 12500e/vuosi. Päälle sitten vastikkeet, joita tulee helposti 200-300e/kk vähän asunnon koosta ja lämmitystarpeesta jne. riippuen. Niitä vuokralaisia jotka maksavat reilusti yli tonnin kuussa nikottelematta on vain rajallisesti tarjolla, eikä niitä riitä kaikille. Ja jollain rahalla sitä lainaa pitäisi lyhentääkin, vaikka asunto taloyhtiön hallussa olisikin...

No tuossa puhutaan jo 350t kämpästä, jos oletetaan että 250t on yhtiölainan osuus ja lainaa on se 70 % kokonaishinnasta. Toki suurempiakin prosentteja on nähty, mutta 70 % on yleensä maksimi.

Jostain se omistaja on sen satatonnia hankkinut omaa pääomaa. Ja jos raha on pankista, on siinä muita vakuuksia pelissä.

Toki noillakin spekseillä voi ongelmia tulla. Semminkin, jos alla on vielä oikein karseiden ehtojen vuokratontti, jonka hinnan korotusperustetta osakkaat eivät ole täysin sisäistäneet.

 

[Senator]

EDIT2: Niissä ON sinänsä puskuria koska esim. kun itse ja muutama muukin suoraan maksaa sen lainasta tulevan velkaosuutensa se laitetaan erilliselle lainanhoitotilille mistä sitten käsittääkseni lyhennetään sitä yhtiölainaa ja minne myös jokaisen kuukausittainen lainan lyhennys ohjautuu. Sitä en tiedä tosin jos kukaan ei suoraan maksa sitä omaa osuuttaan tuleeko mitään puskuria, varsinkin JOS koko pulju elää jo nyt kädestä suuhun?

Ei siitä kyllä mitään puskuria jää jos osa osakkaista on maksanut lainaosuutensa pois. Näillä lainaosuusmaksuilla yhtiö lyhentää lainaa. Muutoinhan tuollekin osuudelle juoksisi korko lainanloppuun asti.
Käytännössähän sieltä tilinpäätöksestä näette sen puskurin lainalle vastikelaskelma kohdasta onko se pääomavastike yli/alijäämäinen ja kuinka paljon.
Sehän voi olla vaikka ylijäämänen 5k, mutta vastaava hoitopuolen laskelma voi olla alijäämäinen -5k.
Eli hoitopuolen menoihin käytetty pääomapuolen ylijäämää. Toki tuo jollakin aikataululla ennen lainan loppumista pitää tasata tai lainan päättyessä sen poismaksuun ei ole rahaa.