Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[JRan]

Kukaan ei uskonut että itänaapurin johtaja olisi niin päästään vialla että aloittaa täysimittaisen hyökkäyssodan tuhoten oman maansa talouden ja tulevaisuuden samalla vuosikymmeniksi eteenpäin.

Toisaalta 2007-2009 finanssikriisin merkkejä oli ilmassa, jo ihan pelkästä koronasta johtuen ennen Putinin sekoiluja.

Asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen:
Asuntojen hinnat nousee, kauppoja tehdään näkemättä kohdetta, jonot pankeissa viikkoja ja entistä suurempia lainoja lähtee maailmalle entistä enemmän poikkeuksellisen alhaisilla koroilla...sitten siihen päälle Putinin aiheuttama inflaation hyppy uusiin lukemiin.

Sama tilanne olisi hyvin todennäköisesti ollut edessä vähän hitaammin, mutta nyt se tulikin erittäin nopeasti.

Ne joilla on kassa kunnossa, jäävät varmasti odottelemaan mielenkiintoisia pakkohuutokauppoja lähivuosina.

 

[PornReindeer]

Tuohon voinee laskea kyllä sen mukaan, että marginaalista lähtee helpolla luokkaa 0,1-0,15% pois kun on korkosuoja. Eli todellinen break-even korkotaso on sen verran alempana. Tuli itse otettua ensin suojaamaton laina, ja sitten vähän myöhemmin suojattua se, minkä seurauksena kaikki yli 0,48% koronmääräytymispäivänä on kotiinpäin.

Nuo prosentit oli vs. marginaali jota tarjottiin ilman korkoputkea, tosiaan marginaali tippui muistaakseni 0,1% joka näkyy säästönä sitten kun 10v korkoputkea loppuu...

 

[PornReindeer]

Tuplat

 

[599gtb]

Veikkauksia mihin korot nousee ennen kuin talous taas romahtaa?

 

[Bnaut]

12kk euribor paskuus viitekorkona näkyy hyvin juuri nyt. Markkina joutuu hinnoittelemaan korkokehityksen epävarmuutta vuoden ajanjaksolle Tästä syystä lyhyemmät korot aina pitkiä edullisempia. Toki yksittäisen päivän arvonta vuoden ajanjaksolle saattaa joskus olla 12kk:lle edullisempi, mutta voittaa joku joskus lotossakin eikä siinä ole silti positiivista odotusarvoa.

 

[JRan]

Veikkauksia mihin korot nousee ennen kuin talous taas romahtaa?

Eihän tämä toki välttämättä ihan näin mustavalkoista ole. Korot tulevat varmastikin nousemaan "riittävästi", jotta inflaatio saadaan kuriin. Mikä se taso sitten on ja joudutaanko seuraavaksi tulla taas alaspäin, jotta euroalue ei päädy taantumaan tai vielä syvemmälle. Eli onhan siinä monta asiaa vaakakupissa.

 

[599gtb]

Eihän tämä toki välttämättä ihan näin mustavalkoista ole. Korot tulevat varmastikin nousemaan "riittävästi", jotta inflaatio saadaan kuriin. Mikä se taso sitten on ja joudutaanko seuraavaksi tulla taas alaspäin, jotta euroalue ei päädy taantumaan tai vielä syvemmälle. Eli onhan siinä monta asiaa vaakakupissa.

itse veikkaan jos euribor 12k menee yli 2.5% niin sit rytisee kohta oikein kunnolla.

 

[Juomatilaaja]

itse veikkaan jos euribor 12k menee yli 2.5% niin sit rytisee kohta oikein kunnolla.

Jos vaihtoehtona on stagnaatio, nousevat korot taantumassa/lamassa voi olla ihan hyvä vaihtoehto. Niin ikäviä kuin lamajaksot ovatkin, niin ne kuuluvat talouteen ja niillä on myös monia hyviä puolia markkinatalouden toimivuutta mietittäessä.

 

[Frost]

Löytyykö mistä ilmaiseksi euriborit jotka päivittyisi jokapäivä?

 

[Mikkos]

Löytyykö mistä ilmaiseksi euriborit jotka päivittyisi jokapäivä?

Tässä mikä vika?

Euriborkorot päivittäin

Euriborkorot päivittäin

www.suomenpankki.fi

 

[Frost]

Tässä mikä vika?

Euriborkorot päivittäin

Euriborkorot päivittäin

www.suomenpankki.fi

10.6 jo vanhaa tietoa.

 

[Mikkos]

10.6 jo vanhaa tietoa.

Tosiaan joo, tossa on joskus kummallisia viiveitä.

 

[Taneli-]

itse veikkaan jos euribor 12k menee yli 2.5% niin sit rytisee kohta oikein kunnolla.

Asuntolainat ja ostaminen Suomessa? Jos oikeasti korkojen hetkellinen nousu 2,5% riittää kaatamaan "oikein kunnolla" asutonlainan ottajia niin laina on alunperinkin väärin mitoitettu. Tosin uutisten mukaan (esim: Uudet asuntolainat entistä suurempia – yhä merkittävämpi osa myös aiempaa pidempiä – Euro ja talous ) Ensiasuntolainan ottaja ottaisi 120 000€ vuonna 2021 ja hinta on noussut 5 000€ / vuodessa kun asunnon vaihtaja ottaa keskimäärin noin 100 000€ lainan ja sen määrä on noussut keskimäärin 9000€ / vuodessa.

Tästä voisi laskea että keskimäärin 2022 otettu laina on 125 000€ ensiasunnon ottajalla ja vaihtajalla 108 000€.

Toki tuo on vain keskimääräinen ja ylin eli yhdeksän desiili oli vuoden 2021 noin 258 000€ kun se oli vuonna 2019 vielä maltillisempi 212 000€ ja asunnon vaihtajien vastaava kasvoi 250 000€ jo 300 000€ missä varmaan aletaan ehkä nähdäkin niitä kaatumisia.

Tietysti myös se että päälle 25 vuoden asuntolainat ovat yleistyneet ja ihmiset ovat oikeasti pitäneet heti alussa lyhennysvapaata 6kk - jopa 2 vuotta ei niin järkevin perustein (eli ei rakentaakseen puskuria vaan juhlintaan, sisustukseen, remontointiin tms mihin ei ilmeisesti raha muuten riittäisi mistä voisi päätellä että lainaa otetaan ns. maksimit).

 

[Ekaros]

Hmm, mihinköhän asti nuo korot voivat mennä? Voidaanko päästä yli ASP lainojen korkotuen eli 3.8%?
Aina jää miettimään tuliko tehtyä kaupat huipulla, eli tuleeko se kuuluisa rommaus... Toisaalta, vuodessa voi taas tapahtua paljon.

 

[Mikkos]

Asuntolainat ja ostaminen Suomessa? Jos oikeasti korkojen hetkellinen nousu 2,5% riittää kaatamaan "oikein kunnolla" asutonlainan ottajia niin laina on alunperinkin väärin mitoitettu. Tosin uutisten mukaan (esim: Uudet asuntolainat entistä suurempia – yhä merkittävämpi osa myös aiempaa pidempiä – Euro ja talous ) Ensiasuntolainan ottaja ottaisi 120 000€ vuonna 2021 ja hinta on noussut 5 000€ / vuodessa kun asunnon vaihtaja ottaa keskimäärin noin 100 000€ lainan ja sen määrä on noussut keskimäärin 9000€ / vuodessa.

Tästä voisi laskea että keskimäärin 2022 otettu laina on 125 000€ ensiasunnon ottajalla ja vaihtajalla 108 000€.

Toki tuo on vain keskimääräinen ja ylin eli yhdeksän desiili oli vuoden 2021 noin 258 000€ kun se oli vuonna 2019 vielä maltillisempi 212 000€ ja asunnon vaihtajien vastaava kasvoi 250 000€ jo 300 000€ missä varmaan aletaan ehkä nähdäkin niitä kaatumisia.

Tietysti myös se että päälle 25 vuoden asuntolainat ovat yleistyneet ja ihmiset ovat oikeasti pitäneet heti alussa lyhennysvapaata 6kk - jopa 2 vuotta ei niin järkevin perustein (eli ei rakentaakseen puskuria vaan juhlintaan, sisustukseen, remontointiin tms mihin ei ilmeisesti raha muuten riittäisi mistä voisi päätellä että lainaa otetaan ns. maksimit).

Unohtamatta sitä että ei se pelkkä korkojen nousu taloutta kaada. Moni voi tehdä stressitestinsä sillä 6% millä suositus, mutta ei paljon otettu stressitestissä huomioon sitä että sähkön hinta kolminkertaistuu ja bensan hinta tuplaantuu ja ruuan hinta räjähtää ja inflaatio jyllää 7% puolessa vuodessa. Siinä kun kaikki ynnäilee niin monella saattaa alkaa tulemaan maksuvaikeuksia vaikka korot ei kovin paljon nousisikaan.

 

[Juomatilaaja]

Löytyykö mistä ilmaiseksi euriborit jotka päivittyisi jokapäivä?

Monet etelä-Eurooppalaiset mediat noita julkaisee päivää härmäläisiä medioita aikaisemmin. Eli esimerkiksi: Euribor a seis meses continua a aumentar e pressiona famílias no crédito à habitação

 

[JRan]

Unohtamatta sitä että ei se pelkkä korkojen nousu taloutta kaada. Moni voi tehdä stressitestinsä sillä 6% millä suositus, mutta ei paljon otettu stressitestissä huomioon sitä että sähkön hinta kolminkertaistuu ja bensan hinta tuplaantuu ja ruuan hinta räjähtää ja inflaatio jyllää 7% puolessa vuodessa. Siinä kun kaikki ynnäilee niin monella saattaa alkaa tulemaan maksuvaikeuksia vaikka korot ei kovin paljon nousisikaan.

Juuri näin se menee, se pankin stressitesti harvoin ottaa huomioon inflaatiota. Olettamahan on tosiaan yleisesti se, että inflaatio on kurissa jos korot on korkealla.

Jotain helpotusta voi olla luvassa ainakin sähkön hintaan:

Sähkön hinta sukelsi viikonloppuna lähelle nollaa – kysyimme, voivatko kuluttajat jo huokaista helpotuksesta

Pörssisähkön hinta romahti viikonloppuna, ja hetkellisesti sähkö oli lähes ilmaista.

yle.fi

Ongelmaahan ei edes olisi jos ydinvoimaa olisi lisätty Euroopassa tasaisesti, eikä päin vastoin.

 

[599gtb]

Asuntolainat ja ostaminen Suomessa? Jos oikeasti korkojen hetkellinen nousu 2,5% riittää kaatamaan "oikein kunnolla" asutonlainan ottajia niin laina on alunperinkin väärin mitoitettu. Tosin uutisten mukaan (esim: Uudet asuntolainat entistä suurempia – yhä merkittävämpi osa myös aiempaa pidempiä – Euro ja talous ) Ensiasuntolainan ottaja ottaisi 120 000€ vuonna 2021 ja hinta on noussut 5 000€ / vuodessa kun asunnon vaihtaja ottaa keskimäärin noin 100 000€ lainan ja sen määrä on noussut keskimäärin 9000€ / vuodessa.

Tästä voisi laskea että keskimäärin 2022 otettu laina on 125 000€ ensiasunnon ottajalla ja vaihtajalla 108 000€.

Toki tuo on vain keskimääräinen ja ylin eli yhdeksän desiili oli vuoden 2021 noin 258 000€ kun se oli vuonna 2019 vielä maltillisempi 212 000€ ja asunnon vaihtajien vastaava kasvoi 250 000€ jo 300 000€ missä varmaan aletaan ehkä nähdäkin niitä kaatumisia.

Tietysti myös se että päälle 25 vuoden asuntolainat ovat yleistyneet ja ihmiset ovat oikeasti pitäneet heti alussa lyhennysvapaata 6kk - jopa 2 vuotta ei niin järkevin perustein (eli ei rakentaakseen puskuria vaan juhlintaan, sisustukseen, remontointiin tms mihin ei ilmeisesti raha muuten riittäisi mistä voisi päätellä että lainaa otetaan ns. maksimit).

Jos korot nousee noin ylös.
Romahtaa kaikki etelä-europaan valtiot.

 

[Dzeeta]

6% koroista vielä selvittäisiin itse tosiaan suht ok, mutta sitten on tämä muu inflaatio. Ei paljon osannut odottaa koronaa ja sen jälkeen sotaa... on tämä jännää aikaa.

 

[Juomatilaaja]

Jos korot nousee noin ylös.
Romahtaa kaikki etelä-europaan valtiot.

Ei romahda, koska: 1) reaalikorot ovat viime kädessä nimelliskorkoja olennaisempi asia; 2) EU osaa rakentaa "ainutkertaisia" tulonsiirtoja.

 

[Juomatilaaja]

6% koroista vielä selvittäisiin itse tosiaan suht ok, mutta sitten on tämä muu inflaatio. Ei paljon osannut odottaa koronaa ja sen jälkeen sotaa... on tämä jännää aikaa.

En minäkään osannut odottaa koronaa. Enkä edes Ukrainan tilanteen muuttumista tällaiseksi, vaikka sinälläänhän tilanne on jossain muodossa jatkunut jo kahdeksan vuotta. Sen sijaan osasin koronakriisin alettua huomata, että kiihtyvän inflaation ja sitä myötä nousevien korkojen vaara on ihan todellinen. Sen havainnon myötä korkosuojasin kaikki lainani ja olen sijoituksissa keskittynyt korkojen nousut kohtuullisesti sietäviin vaihtoehtoihin.

 

[kajakkivajakki]

Itse 90-luvun lama-ajan kokeneena katsoisin että talous on rikki, kun korot on nollassa tai miinuksella.
Talous oli toki toisella lailla silloin rikki, kun korot piikkasivat niin ylös, että esim isäukon autolainan lyhennys ei riittänyt korkoihin.

Parit kuvaajat näyttämään historiaa:

Ja asuntolainaiselle tutumpi ja konkreettisempi:

Jokainen voi itse tehdä mielikuvaharjoituksen:

Naapurin Jari-Jukalta on lompsa tyhjä ja kaljat loppu.
Miksi lainaisit hätää kärsivälle 100 euroa kun hän lupaa heti seuraavasta palkasta kuitata velan 90 eurolla?
Ellet sitte laske sen varaan että kun tiedät Jartsan niin toivot, että jättääkin maksamatta velan, jolloin pidät häneltä kanittamasi läppärin.

Lyhyesti, olemme eläneet nyt historiallisen ajanjakson, jolloin korot on olleet miinuksella/nollassa.
Yleensä koroilla on koitettu pienentää/kuitata inflaatiota. Ja mitä inflaatiosta on nyt muutama kuukausi toitotettu.

 

[Nik97]

Kannattaisi nyt niiden kenellä tuntuu olevan tiukkaa niin pistää kulutus minimiin esim lopettamalla suoratoistopalveluiden kk maksut joihin äkkiä uppoaa monen monta kymppiä ja miettiä vähän mitä sieltä kaupasta oikeasti tarvitsee ja vähentää ajoja. En nyt tarkoita että pitäisi unohtaa elämän pienet ilot kokonaan. Mutta kaikennäköisiin turhiin osamaksuihin menee jengillä paljon rahaa kuussa kun sen tavaran voisi ostaa kerralla omaksi.

 

[Mikkos]

Kannattaisi nyt niiden kenellä tuntuu olevan tiukkaa niin pistää kulutus minimiin esim lopettamalla suoratoistopalveluiden kk maksut joihin äkkiä uppoaa monen monta kymppiä ja miettiä vähän mitä sieltä kaupasta oikeasti tarvitsee ja vähentää ajoja. En nyt tarkoita että pitäisi unohtaa elämän pienet ilot kokonaan. Mutta kaikennäköisiin turhiin osamaksuihin menee jengillä paljon rahaa kuussa kun sen tavaran voisi ostaa kerralla omaksi.

Noi säästövinkkien jakamiset on aikalailla turhanpäiväsiä asioita. Jokaisella on asiat omassa tärkeysjärjestyksessä jolloin säästövinkeistä ei tule mitään muuta kuin väittelyä aikaan.

 

[Nik97]

Noi säästövinkkien jakamiset on aikalailla turhanpäiväsiä asioita. Jokaisella on asiat omassa tärkeysjärjestyksessä jolloin säästövinkeistä ei tule mitään muuta kuin väittelyä aikaan.

On ne tavallaan joo mutta jos ruuan saanti on rahasta kiinni niin lähestulkoon ensimmäinen asia on lopettaa joku netflix sopimus.

 

[Mikkos]

On ne tavallaan joo mutta jos ruuan saanti on rahasta kiinni niin lähestulkoon ensimmäinen asia on lopettaa joku netflix sopimus.

Mä oon eri mieltä. Kuntosalit sun muut kannattaa eka lopettaa. Luonnossa voi liikkua ilmaiseksi.

Mutta ennenkuin menee offtopicikisi niin ehkä säästämiselle voisi perustaa uuden säikeen?

 

[Nik97]

Mä oon eri mieltä. Kuntosalit sun muut kannattaa eka lopettaa. Luonnossa voi liikkua ilmaiseksi.

Mutta ennenkuin menee offtopicikisi niin ehkä säästämiselle voisi perustaa uuden säikeen?

Nojoo ne vasta kalliita ovatkin. Kai täällä joku keskustelu oli säästämiselle joten sori offtopikista

 

[bungle]

Ei siitä kauaa ole, kun tällä palstalla vähäteltiin korkojen nousun mahdollisuutta ja jyrkkyyttä. Nyt vuoden euribor on tullut puolessa vuodessa jotain 1,3 % ylöspäin.

Joo, sitä on vähätelty jo 15 vuotta, ;-). Nyt on korkojen nousujen maalaajien aika olla oikeassa.

 

[bungle]

jopa 2 vuotta ei niin järkevin perustein (eli ei rakentaakseen puskuria vaan juhlintaan, sisustukseen, remontointiin tms mihin ei ilmeisesti raha muuten riittäisi mistä voisi päätellä että lainaa otetaan ns. maksimit).

Tässä kohtaa sukupolvien erot. Ei tarvitse mennä kuin naapurimaahan, niin huomataan, että voi sitä asuntolainaa ottaa vaikka 80 vuodeksi. Toiset juhlii ja sisustaa. Toiset sijoittaa. Saattohoidossa meistä kukaan ei mieti, kuinka nöyrästi ja tunnollisesti hoiti asuntolainojaan. Että kirjoittakaa nyt sitten siihen hautakiveen "fiksusti hoiti raha-asiansa". Tämä on myös nähtävissä jonkinlaisena kateuden ilmaisuna. Itse kituuttaa ja syö näkkileipää, kun toiset elää. Pääsee ehkä sitten raihnaisena ja sairaana eläkepäivillä viettelemään mukavampaa aikaa.

 

[BongisKhan]

Tässä kohtaa sukupolvien erot. Ei tarvitse mennä kuin naapurimaahan, niin huomataan, että voi sitä asuntolainaa ottaa vaikka 80 vuodeksi. Toiset juhlii ja sisustaa. Toiset sijoittaa. Saattohoidossa meistä kukaan ei mieti, kuinka nöyrästi ja tunnollisesti hoiti asuntolainojaan. Että kirjoittakaa nyt sitten siihen hautakiveen "fiksusti hoiti raha-asiansa". Tämä on myös nähtävissä jonkinlaisena kateuden ilmaisuna. Itse kituuttaa ja syö näkkileipää, kun toiset elää. Pääsee ehkä sitten raihnaisena ja sairaana eläkepäivillä viettelemään mukavampaa aikaa.

Tässähän se. Itse otin just 30 vuoden asuntolainan ja aloitin heti parin kuukauden lyhennysvapaalla. Pidempi laina-aika ihan vaan, että jää enemmän rahaa kuussa kaikkeen muuhun kun lainalyhennyksen kk-erä on jotain 550€/kk. Varaa olisi kyllä lyhentää huomattavasti enemmänkin. Korkoa tulee toki enemmän, mutta eipä mulla silti ole yhtään mitään kiirettä maksella tuota pois. Jos suunnilleen eläkepäiviksi saisi enimmät maksettua niin hyvä homma. Tosin todennäköisesti sitä siinä vaiheessa on joka tapauksessa jo muuttanut vähän pienempään asuntoon ja tuo laina kuittaantuu aikalailla sillä pois. Olettaen että ylipäätään on hengissä edes enää silloin.

Oma suhtautuminen koko asuntolainaan on vähän sellainen, että asuminen maksaa joka tapauksessa jotain joka kuukausi, enkä varsinaisesti näe asuntolainaa edes oikeana rahana. Pikemminkin se on jonkinlainen pankin luottamuksenosoitus, että pystyt laittamaan sivuun tietyn määrän rahaa kuussa. Itseasiassa en näe "omistustusasumisen" poikkeavan asumisoikeusasumisesta kovinkaan merkittävästi. Molemmissa pankki antaa sinulle jonkinlaisen imaginäärisen rahasumman pantiksi, jota et kuitenkaan tosiasiassa voi käyttää mihinkään muuhun. Sitten makselet asumisesta joka kuukausi jotain ja ainoa ero on se, että ASO:ssa suurin osa tuosta kuukausisummasta katoaa savuna ilmaan vastikkeen myötä, kun taas omassa isompi siivu menee tavallaan "pakkosäästöön". Toisaalta omassakin voi valua remppaamiseen ym. sen verran paljon suhteessa arvonnousuun, että lopputilanne ei ole oleellisesti erilainen.

Minulle olisi ihan hyväksyttävä skenaario, että asun vaikka 20 vuotta OKT:ssä, jossa saan vapaasti puuhailla ja remppailla mitä huvittaa, sitten muutan pois ja saan siitä tasan sen verran, että saan loput lainasta kuitattua pois ja tilanne on +-0. Isolle osalla suomalaisista, eli vuokra-asujille tämä on kuitenkin ihan arkitodellisuutta joka tapauksessa. Lähinnä "omistusasumisella" saa pääsyn vähän kivempiin asuntoihin. Toki jos ei ole valinnut aivan järkkyä pommia kämpäkseen ja pitää siitä huolta, niin todellisuudessa pidemmällä omistusasumisella luultavasti jäät siihen vuokraajaan verrattuna kyllä reippaasti "voitolle". Ei tämä minulle kuitenkaan mikään oletusarvo ole. Koti on koti, sijoitukset on sijoituksia. Toki olisi kiva, että lapsille jäisi perintöä, mutta toisaalta olen heille laittanut syntymästä asti rahastoihin rahaa sen verran, että luultavasti saavat käteensä about keskimääräisen perinnön verran joka tapauksessa ja vieläpä sellaiseen elämänvaiheeseen, kun siitä rahasta on oikeasti iloa.

 

[bungle]

Tässähän se. Itse otin just 30 vuoden asuntolainan ja aloitin heti parin kuukauden lyhennysvapaalla. Pidempi laina-aika ihan vaan, että jää enemmän rahaa kuussa kaikkeen muuhun kun lainalyhennyksen kk-erä on jotain 550€/kk. Varaa olisi kyllä lyhentää huomattavasti enemmänkin. Korkoa tulee toki enemmän, mutta eipä mulla silti ole yhtään mitään kiirettä maksella tuota pois. Jos suunnilleen eläkepäiviksi saisi enimmät maksettua niin hyvä homma.

Samaan olisin kallistumassa, jos olisin samassa tilanteessa. Käytännössä pitäisi ottaa sitä maksimaalisen paljon niin pitkäksi aikaa kuin sitä irtoaa.

1. Pitkä aika: inflaatio tekee suurestakin lainasta pienen (markka-aikaan puhuttiin miljoonakämpistä, nyt kaikilla on miljoonakämppä ja 30 vuoden päästä varmaan kaikilla on se miljoonakämppä jo euroissa) ja kuukausierä pysyy kohtuullisena
2. Maksimaalisen paljon: halvinta lainaa, mitä mistään käytännössä saa

 

[Juomatilaaja]

Joo, sitä on vähätelty jo 15 vuotta, ;-). Nyt on korkojen nousujen maalaajien aika olla oikeassa.

Korkojen nousun ennustaminen ei nähdäkseni edellytä saman mielipiteen omaamista 15 vuotta. Itse esimerkiksi olen lähes aina sitonut lainani lyhyimpään tarjolla olleeseen viitekorkoon. Koronakriisin iskettyä ei vaatinut suurta talousneroutta ymmärtämään sitä, että inflaatio- ja sitä myöten korkoriskit ovat nousseet huomattavasti aieammasta. Kun samalla korkosuojausten hinnat laski pohjalle, oli hyvä hetki ottaa näkemystä lukitsemalla lainojen korkotaso pitkälle 2030-luvun puolelle saakka.

 

[Juomatilaaja]

1. Pitkä aika: inflaatio tekee suurestakin lainasta pienen (markka-aikaan puhuttiin miljoonakämpistä, nyt kaikilla on miljoonakämppä ja 30 vuoden päästä varmaan kaikilla on se miljoonakämppä jo euroissa) ja kuukausierä pysyy kohtuullisena

Maantieteellisesti tarkasteltuna suurin osa Suomesta on aluetta, jossa niiden kämppien arvo ei ole noussut käytännössä yhtään mihinkään tai jossa ne ovat romahtaneet. Osa Suomen asuntokannasta on sellaista, että oikeastaan sen arvo pitäisi määritellä negatiiviseksi.

 

[bungle]

Maantieteellisesti tarkasteltuna suurin osa Suomesta on aluetta, jossa niiden kämppien arvo ei ole noussut käytännössä yhtään mihinkään tai jossa ne ovat romahtaneet. Osa Suomen asuntokannasta on sellaista, että oikeastaan sen arvo pitäisi määritellä negatiiviseksi.

Niin mutta rahanarvo on kyllä
muuttunut koko Suomessa ja se koskee myös lainojen arvoa.

 

[Juomatilaaja]

Niin mutta rahanarvo on kyllä
muuttunut koko Suomessa ja se koskee myös lainojen arvoa.

Jos tarkastellaan euroaikaa, niin vuodesta 2002 vuoteen 2021 inflaatio on ollut keskimäärin 1,35 % vuodessa. Tuolla 20 vuoden tarkastelujaksolla inflaatio ei ole tehnyt suuresta lainasta pientä. Reaaliansioiden nousu ja kasvukeskusten asuntojen hintojen nousu toki on saanut suuret lainat näyttämään pienemmiltä.

 

[bungle]

Jos tarkastellaan euroaikaa, niin vuodesta 2002 vuoteen 2021 inflaatio on ollut keskimäärin 1,35 % vuodessa. Tuolla 20 vuoden tarkastelujaksolla inflaatio ei ole tehnyt suuresta lainasta pientä. Reaaliansioiden nousu ja kasvukeskusten asuntojen hintojen nousu toki on saanut suuret lainat näyttämään pienemmiltä.

Et ota nyt huomioon korkoa korolle efektiä. Ei sillä 20 vuotta sitten otetulla lainalla saisi tänä päivänä läheskään sitä mitä silloin sai.

 

[Taneli-]

Et ota nyt huomioon korkoa korolle efektiä. Ei sillä 20 vuotta sitten otetulla lainalla saisi tänä päivänä läheskään sitä mitä silloin sai.

Riippuu mistä ostaa, esim: Venäläismatkailijoiden katoaminen jätti ammottavan aukon itärajan kuntien talouteen – Imatralla kolmiota myydään kymppitonnilla

20 vuotta sitten jouduit maksamaan isoja summia, nyt saatat saada kolmion kymppitonnilla Imatralta.

 

[Juomatilaaja]

Et ota nyt huomioon korkoa korolle efektiä. Ei sillä 20 vuotta sitten otetulla lainalla saisi tänä päivänä läheskään sitä mitä silloin sai.

"Muutos vuodesta 2002 vuoteen 2021 oli 1,29-kertainen eli +29,02 %." (Tilastokeskus)

Mitä siihen ostovoimaan tulee, niin riippuu ihan paikkakunnasta. Vaikkapa Imatralla asuntojen nimellishinnat ovat nyt edullisemmat kuin 20 vuotta sitten. Reaalihinnoista nyt sitten puhumattakaan.

LISÄYS: En ehtinyt huomata Tanelin kommenttia edellistä kirjoittaessani, mutta sama Imatra siellä oli mainittu. Mutta toki vastaavia esimerkkejä on muitakin.

 

[love_doctor]

20 vuotta sitten jouduit maksamaan isoja summia, nyt saatat saada kolmion kymppitonnilla Imatralta.

Nämä klikkiotsikot halvoista asunnoista antavat vähän yksipuolisen kuvan. Kyllä isoissakin kaupungeissa on purkukuntoisia taloja, joissa sen talon hinta on kymppitonni, mutta 150t tontti nostaa hinnan "kohtuulliseksi". Kun lajittelee ilmoitukset hinnan mukaan, siellä edullisessa päässä on "projektitaloja", joita markkinoidaan kätevälle miehelle tai purettavaksi. Ei ole hirveä yllätys, että muuttotappiokunnissa on halvemmat tontit kuin vetovoimaisissa.

 

[Juomatilaaja]

Nämä klikkiotsikot halvoista asunnoista antavat vähän yksipuolisen kuvan. Kyllä isoissakin kaupungeissa on purkukuntoisia taloja, joissa sen talon hinta on kymppitonni, mutta 150t tontti nostaa hinnan "kohtuulliseksi". Kun lajittelee ilmoitukset hinnan mukaan, siellä edullisessa päässä on "projektitaloja", joita markkinoidaan kätevälle miehelle tai purettavaksi. Ei ole hirveä yllätys, että muuttotappiokunnissa on halvemmat tontit kuin vetovoimaisissa.

Imatralla asuntojen neliöhinta oli vuonna 2002 tarkalleen 953 euroa. Viime vuonna toteutuneiden kauppojen keskiarvo oli jossain 850 euron hujakoilla. Ja Imatra on sentään joku 26 000 asukkaan kaupunki. Jos me alettaisiin katselemaan joidenkin pienimpien muuttotappiokuntien hintakehitystä, olisivat luvut paljon rumemmat.

 

[love_doctor]

Imatralla asuntojen neliöhinta oli vuonna 2002 tarkalleen 953 euroa. Viime vuonna toteutuneiden kauppojen keskiarvo oli jossain 850 euron hujakoilla.

Onkohan jotain vaikutusta, että katoin Oikotiellä myytävien kohteiden neliömäärän olevan aika iso. Isommat talot ovat yleensä halvempia. Pieninkin näytti olevan 150 neliön okt 50-luvulta. Hinta on 85t, mutta esim. Turussa vastaavilla spekseillä hiukan isompi saman vuosikymmenen talo on 198t. Turussa tuo alueen tontti maksaa helposti 100t ja kulkuyhteydet ja palvelut ovat paljon paremmat. En näe talojen arvostuksessa paljonkaan eroa vaikka tässä esimerkissä.

Ja Imatra on sentään joku 26 000 asukkaan kaupunki. Jos me alettaisiin katselemaan joidenkin pienimpien muuttotappiokuntien hintakehitystä, olisivat luvut paljon rumemmat.

Olet oikeassa että synkempiäkin paikkoja on. Imatralla varmasti menee vielä kaupaksi ja vielä syrjemmässä ei vaan kauppa käy millään hinnalla. Tuosta väkiluvusta paremman käsityksen saa kun katsoo trendejä - Imatran suunta on ollut selvästi alaspäin. Nyt uusin luku huhtikuulta oli noin 25500 henkeä. Kyllä se tulevaisuudennäkymiin vaikuttaa, että alamäkeä ollut yli 40 vuotta putkeen ja vähenemää jo 30% jos 80-luvulta katsoo.

​

 

[Opamees]

Imatralla asuntojen neliöhinta oli vuonna 2002 tarkalleen 953 euroa. Viime vuonna toteutuneiden kauppojen keskiarvo oli jossain 850 euron hujakoilla. Ja Imatra on sentään joku 26 000 asukkaan kaupunki. Jos me alettaisiin katselemaan joidenkin pienimpien muuttotappiokuntien hintakehitystä, olisivat luvut paljon rumemmat.

Tuon lisäksi mikä tahansa isompi remppa joudutaan maksamaan suoraan osakkailta kun pankit ei todellaan myönnä lainoja. Joten siinä ollaan sitten ihan tuuliajolla että keneltä hajoaa putket ja mitä tehdään kun niin käy.

 

[Juomatilaaja]

Tuon lisäksi mikä tahansa isompi remppa joudutaan maksamaan suoraan osakkailta kun pankit ei todellaan myönnä lainoja. Joten siinä ollaan sitten ihan tuuliajolla että keneltä hajoaa putket ja mitä tehdään kun niin käy.

Jep, ja jossain vaiheessa omistajien intressit alkaa erkaantumaan yhtä kauemmaksi toisistaan. Yksi haluaisi rempata taloa, toinen ajaa sen loppuun, kolmas päästä koko paskasta vastikevastuineen eroon. Viimeksi mainitut sitten alkaakin enenevässä määrin "myymään" asuntoja kuin golf-osakkeita konsanaan, eli lahjomaan "ostajat".

Suomi on täynnä taloja, joiden arvo on negatiivinen. Jos vaikka Imatralla on peruskorjaamaton 60/70-luvun kerrostalo, on fiksuin sille tehtävä toimenpide jollain aikavälillä talon purkaminen. Mutta sen kerrostalon purkaminenkin maksaa satojatuhansia euroja. Se on moninkertaisesti enemmän kuin mitä sen imatralaisen kerrostalotontin arvo on.

 

[hypodermic]

Danskelta (alustavasti) tarjosivat 0,52% marginaalia, OP:n vastaava 0,68% (oma paikallinen OP 0,8%, pthyi...). Vielä toki täytyy ainakin Nordea ottaa vertailuun mukaan. Lainan koko 250k€ hujakoilla.

Pitänee tosin myös vertailla esim. eri pankkien mobiilisovelluksia, missä lie nykyään parhaat. Mieluusti kokonaisvaltainen pankkiasiointi samassa paikkaa kuin lainakin. OP:lla ainakin nykyinen mobiilisovellus on varsin mainio, eipä juuri ole tullut normi verkkopankkia avattua viime vuosina.

 

[Juomatilaaja]

12 kk:n euribor tänään 0,957 %. Nousua eilisestä 0,165 %.

 

[veijoesso77]

Asuntolainaa ottaessa 12kk euribor oli 4,5% (+0,35 marginaali). Joten tuohon on vielä matkaa. Ja tulotkin 15 vuodessa hiukan kasvaneet. Joten ei tässä paniikkia. Hiukan harmittaa kun ensi kuussa korontarkistuksen jälkeen täytyy maksaa taas korkoa pankille. Pari viikkoa vielä kokonaiskorko: 0,00%

 

[Svaiski]

Danskelta (alustavasti) tarjosivat 0,52% marginaalia, OP:n vastaava 0,68% (oma paikallinen OP 0,8%, pthyi...). Vielä toki täytyy ainakin Nordea ottaa vertailuun mukaan. Lainan koko 250k€ hujakoilla.

Pitänee tosin myös vertailla esim. eri pankkien mobiilisovelluksia, missä lie nykyään parhaat. Mieluusti kokonaisvaltainen pankkiasiointi samassa paikkaa kuin lainakin. OP:lla ainakin nykyinen mobiilisovellus on varsin mainio, eipä juuri ole tullut normi verkkopankkia avattua viime vuosina.

Danske Bank uudisti vasta mobiilisovelluksen. Samaa huomannut että ei ole enää selaimen kautta tarttenu käytellä aikoihin. Alkuun oli uudistuksen jälkeen vähän kökkö, mutta nopsaan korjailivat ja parannuksia/uusia ominaisuuksia valuu tasaiseen tahtiin.

 

[AeshmA]

Danskelta (alustavasti) tarjosivat 0,52% marginaalia, OP:n vastaava 0,68% (oma paikallinen OP 0,8%, pthyi...). Vielä toki täytyy ainakin Nordea ottaa vertailuun mukaan. Lainan koko 250k€ hujakoilla.

Pitänee tosin myös vertailla esim. eri pankkien mobiilisovelluksia, missä lie nykyään parhaat. Mieluusti kokonaisvaltainen pankkiasiointi samassa paikkaa kuin lainakin. OP:lla ainakin nykyinen mobiilisovellus on varsin mainio, eipä juuri ole tullut normi verkkopankkia avattua viime vuosina.

Itse otin toiselle kierrokselle vielä mustana hevosena S-Pankin mukaan kilpailutukseen ja yllätyin kun tarjosivat 0,4% marginaalia jos ottaa lainaturvan samaan pakettiin (sai valita A, B tai molemmat ilmeisesti, ilman turvaa marginaali 0,53%).
Jonnekin 250k€ tienoille kuulemma näin yksin elävälle pystyisivät lainaa tarjoamaan, mutta pyysin laskelmaa 190k€ tienoille. Peruspankkipalveluthan heillä ilmaisia ja jostain osasta taitaa jopa saada S-Bonustakin.
Vertailuna oman pankin eli OP:n 1. kierros 0,707% ja 2. kierros 0,52%, Nordea 1. kierros 0,58% ja 2. kierroksen kyselyyn odotellaan edelleen vastausta.

 

[599gtb]

12 kk:n euribor tänään 0,957 %. Nousua eilisestä 0,165 %.

Moro Ei tossa ole kyllä enää mitään järkee markkina yli reagoi nyt kyllä

 

[Juomatilaaja]

Moro Ei tossa ole kyllä enää mitään järkee markkina yli reagoi nyt kyllä

Ylireagoi? Euroalueen viimeisimmät inflaatioluvut ovat 8,1 %. Reaalikorot ovat siis yli seitsemän pinnaa pakkasella.