Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Juomatilaaja]

OP:n Hännikäinen avasi tämänpäiväisellä videollaan ihan selkokielisesti korkonäkymiä:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

"Odotuksissa on se, että asuntovelallisille tärkeimmät viitekorot, eli 12 kk euribor-korot, jatkaisivat tästä nousuaan lähitulevaisuudessa. Ja itse asiassa markkinoiden korkohinnoittelu on aika voimakasta, nimittäin 12 kk:n euriborin hinnoitellaan olevan kesäkuussa 2023, eli vuoden päästä tästä nykyhetkestä, peräti 2,7 %."

 

[JRan]

Onkohan jotain vaikutusta, että katoin Oikotiellä myytävien kohteiden neliömäärän olevan aika iso.

Niin no, itse myin keväällä 94 neliöisen asunnon yli 5000€/neliö hinnalla. Joten kyllä se sijainti silti on suuressa roolissa, eikä asunnon koko.

 

[599gtb]

Se, että jotkut asiat nostavat öljyn hintaa tai heikentävät valuuttaa, ei tee tyhjäksi koronnostojen päinvastaista vaikutusta.

Keskuspankkien tehtävä on ylläpitää hintavakautta, ei persaukisille velallisille sopivaa korkotasoa. Ymmärrän kyllä, että viimeisen viidentoista vuoden rahapolitiikan jälkeen tuota voi olla vaikea muistaa. Tosin tuota korkopelleilyä onkin harjoitettu aikana, jolloin haasteena on ollut liian matala eikä liian korkea inflaatio.

Samalla on syytä pitää mielessä, että ei EKP:n ohjauskorot ole ainoa euriboreja määrittelevä asia. Nyt esimerkiksi 12 kk:n euribor on noussut puolessa vuodessa 1,5 %:ia, vaikka ensimmmäistäkään koronnostoa ei olla vielä nähty.

Miten hinta vakaus pysyy jos koron nosto ei laske öljyn ja sähkön hintaa.
Ei mitenkään

 

[Juomatilaaja]

Miten hinta vakaus pysyy jos koron nosto ei laske öljyn ja sähkön hintaa.
Ei mitenkään

Korkojen nostaminen vaikuttaa negatiivisesti öljyn hintaan, kuten edellä jo kerroin. Kaikki inflaatio ei johdu öljystä ja keskuspankit seuraavatkin erityisen tarkasti tilapäisistä tekijöistä rajattua pohjainflaatiota. Kuten todettu, pohjainflaatio on noussut viime aikoina sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ja juuri se on asia, joka asettaa entistä kovempia paineita korkopolitiikan kiristämiselle.

 

[599gtb]

Korkojen nostaminen vaikuttaa negatiivisesti öljyn hintaan, kuten edellä jo kerroin. Kaikki inflaatio ei johdu öljystä ja keskuspankit seuraavatkin erityisen tarkasti tilapäisistä tekijöistä rajattua pohjainflaatiota. Kuten todettu, pohjainflaatio on noussut viime aikoina sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ja juuri se on asia, joka asettaa entistä kovempia paineita korkopolitiikan kiristämiselle.

Tällä hetkellä inflaatio johtuu lähes pelkästään öljystä ja kaasusta.
Ruoka ja muu tavara nousee koska kuljetus ja sähkö kulut räjähtäneet käsiin.

 

[Juomatilaaja]

Tällä hetkellä inflaatio johtuu lähes pelkästään öljystä ja kaasusta.
Ruoka ja muu tavara nousee koska kuljetus ja sähkö kulut räjähtäneet käsiin.

Euroalueen pohjainflaatio on noussut jo 4,4 %:iin. Ja tuosta on jo karsittu energian ja ruoan vaikutukset hintojen muutokseen. Jos pohjainflaatio ei muuten laannu, niin luvassa on huomattavasti merkittävämpiä koronnostoja kuin mistä EKP tällä hetkellä viestii. Ja sama tilanne on jenkeissä, jossa aletaan jo yleisesti odottamaan, että FED joutuu tiukentamaan linjaansa aiemmin kertomastaan. Kyse ei ole siitä, nousevatko korot, vaan siitä kuinka paljon ne nousevat.

 

[bungle]

Euro tulee vaan heikkenemään suhteessa dollariin koska yhdysvaltojen talous paljon paremmassa kunnossa.

Toivottavasti olet oikeassa. Itselläni laskutus dollareissa, joten kannan riskin näistä. 5 vuotta sitten oltiin suunnilleen nykyisellä tasolla ja sitten koko 5 vuoden ajan euro vaan vahvistui. Olen näitä harvoja joille euron heikentyminen on ihan tervetullutta.

 

[599gtb]

Toivottavasti olet oikeassa. Itselläni laskutus dollareissa, joten kannan riskin näistä. 5 vuotta sitten oltiin suunnilleen nykyisellä tasolla ja sitten koko 5 vuoden ajan euro vaan vahvistui. Olen näitä harvoja joille euron heikentyminen on ihan tervetullutta.

Veikkaan että vuoden lopussa euro on jo dollaria heikompi valuutta.
edes ekp sekoilu ei sitä pelasta kun italia ja kreikka heikentää euroa

 

[ghc]

Veikkaan että vuoden lopussa euro on jo dollaria heikompi valuutta.
edes ekp sekoilu ei sitä pelasta kun italia ja kreikka heikentää euroa

Sekin olisi tavallaan vain paluu normaaliin. Euro oli alunperin hinnoiteltu dollaria heikommaksi ja alimmillaan yhdellä eurolla sai 0,85 dollaria. Vientihän tuosta vain tykkäisi, vaikka toki öljyä tankatessa kuluttajaa harmittaisi vielä enemmän. Kuitenkin, ei se USA ole immuuni inflaatiolle ja toisaalta myös USA osaa varsin hövelin rahapolitiikan, esim. ihan suoran käteisen jakamisen kansalle.

Kuitenkin, threadiin liittyen, kysyin mielenkiinnosta omasta lainapankista eli S-Pankista mahdollisuutta muuttaa Euribor 12kk puolen vuoden Euriboriin. Ainakaan tällä hetkellä ei kuulemma ole mahdollista siellä. Eipä toisaalta tarvitse sitten miettiä, kumpi korko juuri nyt kannattaisi valita (mulla kun on Euriborin tarkistus muutaman viikon päästä).

 

[love_doctor]

Niin no, itse myin keväällä 94 neliöisen asunnon yli 5000€/neliö hinnalla. Joten kyllä se sijainti silti on suuressa roolissa, eikä asunnon koko.

Niin, mutta tämä on vähän nollatulos. Tarkoitin ihan pelkästään Imatran kontekstissa. Esim. Helsingissäkin mitä pienempi kämppä, sitä isompi neliöhinta. Alueella voi kahden vertailuajankohdan välillä vaihdella vaikkapa 2x haarukassa hinnat sen mukaan onko enemmän kerrostaloyksiöitä vai isoja omakotitaloja myynnissä, jos on tosi pienet markkinat ja vähän myynnissä.

 

[Juomatilaaja]

Niin, mutta tämä on vähän nollatulos. Tarkoitin ihan pelkästään Imatran kontekstissa. Esim. Helsingissäkin mitä pienempi kämppä, sitä isompi neliöhinta. Alueella voi kahden vertailuajankohdan välillä vaihdella vaikkapa 2x haarukassa hinnat sen mukaan onko enemmän kerrostaloyksiöitä vai isoja omakotitaloja myynnissä, jos on tosi pienet markkinat ja vähän myynnissä.

Ymmärtäisin, jos verrattaisiin eri kuntien neliöhintoja. Mutta edellä verrattiin Imatran neliöhintoja Imatran neliöhintoihin. Jos tarkastellaan vuositasolla asuntojen hintojen kehitystä ja kehityssuunta kulkee vuodesta toiseen samankaltaiseen suuntaan, antaa se mielestäni hyvän kuvan markkinatilanteesta. Semminkin, kun Imatra on jo sen kokoinen pitäjä, että tilastollisen otannan laajuus on ihan kohtuullinen.

 

[DroiAn]

Itse otin toiselle kierrokselle vielä mustana hevosena S-Pankin mukaan kilpailutukseen ja yllätyin kun tarjosivat 0,4% marginaalia jos ottaa lainaturvan samaan pakettiin (sai valita A, B tai molemmat ilmeisesti, ilman turvaa marginaali 0,53%).
Jonnekin 250k€ tienoille kuulemma näin yksin elävälle pystyisivät lainaa tarjoamaan, mutta pyysin laskelmaa 190k€ tienoille. Peruspankkipalveluthan heillä ilmaisia ja jostain osasta taitaa jopa saada S-Bonustakin.
Vertailuna oman pankin eli OP:n 1. kierros 0,707% ja 2. kierros 0,52%, Nordea 1. kierros 0,58% ja 2. kierroksen kyselyyn odotellaan edelleen vastausta.

Kannattaako kilpailutuskierros tehdä jo hyvissä ajoin ennen sopivan kohteen löytymistä? Tosin marginaalikin voi varmaan olla asunnon löytyessä pankin mielestä jotain ihan muuta, varsinkin jos lainatarjouksesta on jo aikaa.
Itellä on kahesta pankista lainalupaus marginaaleilla X, mutten kummankaan kanssa ole marginaalista sen enempää edes keskustellut kun olen ajatellut "kilpailuttaa" ainakin näiden kahden pankin (oma ja puolison pankki) välillä vasta sopivan talon löytyessä (johon voi mennä aikaa).

Kannattaisko kuitenkin jo nyt ottaa vaikka pari eri pankkia tuohon lisäksi ja kysyä omistakin pankeista pienempää marginaalia, jos enää tässä maailmantilanteessa irtoaa? Nykysistä tarjouksista joku 3-4 kk aikaa.

 

[Juomatilaaja]

Kannattaako kilpailutuskierros tehdä jo hyvissä ajoin ennen sopivan kohteen löytymistä? Tosin marginaalikin voi varmaan olla asunnon löytyessä pankin mielestä jotain ihan muuta, varsinkin jos lainatarjouksesta on jo aikaa.
Itellä on kahesta pankista lainalupaus marginaaleilla X, mutten kummankaan kanssa ole marginaalista sen enempää edes keskustellut kun olen ajatellut "kilpailuttaa" ainakin näiden kahden pankin (oma ja puolison pankki) välillä vasta sopivan talon löytyessä (johon voi mennä aikaa).

Kannattaisko kuitenkin jo nyt ottaa vaikka pari eri pankkia tuohon lisäksi ja kysyä omistakin pankeista pienempää marginaalia, jos enää tässä maailmantilanteessa irtoaa? Nykysist tarjouksista joku 3-4 kk aikaa.

Minun mielestäni olennaisinta on se, että kirjallinen lainalupaus on olemassa tarjousta tehdessä. Jos asunnon ostossa kestää, niin sitten vaan pyytää uusimaan sen määräaikaisen lainalupauksen. Ja tarvittaessa useampaan kertaan. Niin itsekin viimeksi tein, kun loppuvuodesta hain lainalupauksen ja kaupat tapahtui vasta seuraavan vuoden elokuussa.

 

[DroiAn]

Minun mielestäni olennaisinta on se, että kirjallinen lainalupaus on olemassa tarjousta tehdessä. Jos asunnon ostossa kestää, niin sitten vaan pyytää uusimaan sen määräaikaisen lainalupauksen. Ja tarvittaessa useampaan kertaan. Niin itsekin viimeksi tein, kun loppuvuodesta hain lainalupauksen ja kaupat tapahtui vasta seuraavan vuoden elokuussa.

Päivittyikö muuten lainan ehdot, kuten marginaali aina tuossa uusimisen yhteydessä?

 

[Juomatilaaja]

Päivittyikö muuten lainan ehdot, kuten marginaali aina tuossa uusimisen yhteydessä?

Ehdot pysyivät ihan samoina koko ajan marginaalia myöten. Koska korkosuojasin lainani, niin sen korkosuojauksen hinta määrittyi sitten sen päivän hinnaston mukaan, jolloin lainasopimus allekirjoitettiin.

 

[Nomber]

12kk euribor tarkastuspäivä oli ja korko pomppasi 0,4->1,357%.

Mistään talletuksesta ei saa enää lähellekkään tuollaista korkoa joten kannattaisikohan laina maksaa pois? Asuntolainan verran rahaa on siis ollut säästössä Norwegian bankissa, instabankissa ja svea bankissa odottamassa tilannetta että lainan korko nousee isommaksi kuin talletuskorko.

Onkohan nyt odotettavissa että talletuskorot joskus nousisivat, vai koskeeko korkojen nousu vain ja ainoastaan lainakorkoja? Ainakaan mikään näistä pankeista ei ole mitään ilmoitellut että maksaisi enemmän korkoa tililleen. Kun korot olivat laskussa niin kokoajan tuli ilmoituksia että talletuskorkoa lasketaan.

Onko siis rahaa saatavilla nyt kuitenkin jostain paljon todella halvalla että ei tarvitse maksaa talletuksista mitään?

 

[Takaisku]

12kk euribor tarkastuspäivä oli ja korko pomppasi 0,4->1,357%.

Mistään talletuksesta ei saa enää lähellekkään tuollaista korkoa joten kannattaisikohan laina maksaa pois? Asuntolainan verran rahaa on siis ollut säästössä Norwegian bankissa, instabankissa ja svea bankissa odottamassa tilannetta että lainan korko nousee isommaksi kuin talletuskorko.

Taloudellisessa mielessä ei kannata jos on yhtään riskinsietokykyä. Jos vatsahapot eivät kestä osakemarkkinoita niin voit sijoittaa pienellä riskillä vaikka Osuuspankin tuotto-osuuksiin josta saa yli 3% vuosituottoa. Sitten jos asuntolainan korot nousevat kolmeen prosenttiin voikin ostaa isomman asunnon alennusmyynnistä

 

[Nomber]

Taloudellisessa mielessä ei kannata jos on yhtään riskinsietokykyä. Jos vatsahapot eivät kestä osakemarkkinoita niin voit sijoittaa pienellä riskillä vaikka Osuuspankin tuotto-osuuksiin josta saa yli 3% vuosituottoa. Sitten jos asuntolainan korot nousevat kolmeen prosenttiin voikin ostaa isomman asunnon alennusmyynnistä

Sijoitukset on erikseen, mutta asunnon/asuntolainan kohdalla ei ole riskinsietokykyä ollenkaan. En siis halua tilannetta että laittaisin nuo rahat osakkeisiin ja yhtäkkiä minulla olisi vähemmän rahaa kuin lainaa.

"Tappiothan" ovat olleet toki vuosia jo valtavia, eli jos olisin laittanut nuo rahat kauan sitten pörssiin niin tuotoilla olisin varmaan saanut kuitattua jo koko lainan. Mutta kun ei ole yhtään tässä asiassa riskinsietokykyä niin ei ole.

Tähän asti siis talletuskorot olleet lainan korkoa isompia, mutta ei enää.

Täytyy tutustua tuohon op tuotto odotusjuttuun, mutta ilmeisesti sekään ei ole mikään pääomasuojattu juttu kuten tilit?

Paras olisi jos talletuskorot nousisivat, mutta tätä ei varmaan ole näköpiirissä?

 

[Angus_McGyver]

Vähän sama homma kuin yllä, tosin otin asuntolainan pari viikkoa sitten ja koroiksi jäi 0.5% ja 12kk euribor. Ihan vähän vajaa vuosi siis seuraavaan tarkastukseen, vähän jo valmiiksi jännittää kun korkosuoja jäi ottamatta. Kyllähän sitäkin tarjottiin mutta hinta tuntui korkealta (2.5% ja yläcappi vasta 3.5%), olisi suunnilleen maksanut tuolla minimitasolla extraa 100€/kk seuraavat 10v.

 

[hypodermic]

Vähän sama homma kuin yllä, tosin otin asuntolainan pari viikkoa sitten ja koroiksi jäi 0.5% ja 12kk euribor. Ihan vähän vajaa vuosi siis seuraavaan tarkastukseen, vähän jo valmiiksi jännittää kun korkosuoja jäi ottamatta. Kyllähän sitäkin tarjottiin mutta hinta tuntui korkealta (2.5% ja yläcappi vasta 3.5%), olisi suunnilleen maksanut tuolla minimitasolla extraa 100€/kk seuraavat 10v.

Miten sen nyt ottaa. Kyllähän se jonninverran jännittää kuinka korkealle korot lopulta nousevat ja etenkin millä aikavälillä ja kuinka pitkäksi aikaa. Toisaalta nuo erinäiset korkosuojat tuntuu ainakin tällä hetkellä jo sen verran hintavilta, että mieluummin lähtökohtaisesti laitan jollekin tilille sivuun sen verran euroja per kk (eli käytettäväksi lainan kasvaviin kuukausieriin). Tämä tietysti riippuu siitä kuinka varma on omasta tulotasosta / töiden pysyvyydestä jne. Omasta terveydestä työnteon ja muunkin suhteen sen sijaan ei voi olla varma, ja oikeastaan ainakin itse mietin korkosuojausta enemmän mahdollisia pankkien tarjoamia tuotteita työkyvyttömyyden ja vastaavan varalta. Toki noita saanee eri muodoissa myös suoraan vakuutusyhtiöiltä, sairausvakuutukset jne.

 

[Taneli-]

12kk euribor tarkastuspäivä oli ja korko pomppasi 0,4->1,357%.

Mistään talletuksesta ei saa enää lähellekkään tuollaista korkoa joten kannattaisikohan laina maksaa pois?

Onkohan nyt odotettavissa että talletuskorot joskus nousisivat, vai koskeeko korkojen nousu vain ja ainoastaan lainakorkoja?

Tiedän että olen vähemmistössä (ainakin äänessä olevista kirjoittajista) mutta minusta on täysin järkevää ja perusteltua maksaa se laina pois nyt. Tai vaihtoehtoisesti lyhentää sitä ns. "tuntuvasti" siten että se kuukausittainen erä jää tarpeeksi pieneksi vaikka korot nousisivat sinne 5-6% (esim. joku alle 500€/kk ei ole järjettömän paha rasti varsinkaan jos ja ilmeisesti kun myös sijoituksia on mitä voi syödä jos työttömyys koittaa tai muuta äkillistä tapahtuu).

Tietysti 100% varmasti myös talletuskorot tulevat nousemaan jos tilanne pysyy samana, mutta vuoden tai parin viiveellä kun pankit ensin varmistuvat että tilanne on "pysyvämpi".

Itse olin hieman samassa veneessä ja jo etukäteen (tiedän, miten typerää panikoimista kuten tästäkin ketjusta sain lukea) lyhensin sitten lainaani vaikka siinä onkin vain 6kk euribor eikä se ollut silloin edes plussan puolella saati tarkistusta tehty.

Niin paljoa ei ollut sitä irtonaista puskuria että sen kokonaan olisin maksanut mutta nyt lyhennys on rapiat 400€/kk minkä pystynee lyhentämään vaikka todella huonosti alkaisi mennä ja tipahtaisi vaikka työttömäksi.

Siirrän myös jatkuvasti hieman enemmän (noin 20%) lainanhoitotilille puskuriksi joten jos 6kk korot paljon nousevat (vaikka sinne puhuttuun 5-6%) voin myös suhteellisesti sitten siirtää sinne vähemmän ja syödä tuota puskuria tms. ilman että tarvitsee sijoituksiin vielä kajota.

 

[Proscribo]

Sijoitukset on erikseen, mutta asunnon/asuntolainan kohdalla ei ole riskinsietokykyä ollenkaan. En siis halua tilannetta että laittaisin nuo rahat osakkeisiin ja yhtäkkiä minulla olisi vähemmän rahaa kuin lainaa.

"Tappiothan" ovat olleet toki vuosia jo valtavia, eli jos olisin laittanut nuo rahat kauan sitten pörssiin niin tuotoilla olisin varmaan saanut kuitattua jo koko lainan. Mutta kun ei ole yhtään tässä asiassa riskinsietokykyä niin ei ole.

Tähän asti siis talletuskorot olleet lainan korkoa isompia, mutta ei enää.

Täytyy tutustua tuohon op tuotto odotusjuttuun, mutta ilmeisesti sekään ei ole mikään pääomasuojattu juttu kuten tilit?

Paras olisi jos talletuskorot nousisivat, mutta tätä ei varmaan ole näköpiirissä?

Onko sulla mitään syytä kiirehtiä? Sen lainan voit maksaa koska vaan pois mutta takas saaminen ei taida olla yhtä simppeli prosessi. Nythän sulla kuitenkin on vuosi aikaa maltillisella korolla katella mihin tilanne kehittyy.

 

[Juomatilaaja]

Taloudellisessa mielessä ei kannata jos on yhtään riskinsietokykyä. Jos vatsahapot eivät kestä osakemarkkinoita niin voit sijoittaa pienellä riskillä vaikka Osuuspankin tuotto-osuuksiin josta saa yli 3% vuosituottoa. Sitten jos asuntolainan korot nousevat kolmeen prosenttiin voikin ostaa isomman asunnon alennusmyynnistä

Jep. OP:n tuotto-osuuksien tuotto-odotus tältä vuodelta 4,45 %. Normisti 3,25 %. Tradekalla vastaavan tuotteen vuosittainen tuotto-odotus 3,5 %. Molemmat vakavaraisia yhtiöitä, joten pääomat ovat varsin hyvässä turvassa ja ne saa sitten lunastettua hitaassa aikataulussa takaisin itselleen. Itse olen noihin molempiin myös sijoittanut hajautusmielessä. Näissä olennaista on huomata, että tuloja verotetaan 7,5 %:n veroasteella, kun esim. pankkitalletuksesta menee se 30 %.

 

[punaparoni]

Osaako joku vääntää rautalangasta, miksi korkomuutokset eivät näy sellaisenaan suoraan lainan kuukausierässä, miten lyhyellä logiikalla tulisi vaikuttaa?
Esimerkki:

25v laina ja 300ke summa, korko 1%. Kuukausierä on näillä tiedoilla 1131e/kk. Mutta jos korko on 2%, kuukausierä on 1272e/kk.

Mutta erikseen laskettuna 1% 300 000 euron summasta on 3000e, eli 250e/kk. Miksi koron noustessa 1% -> 2% kuukausierä ei nouse 250 euroa, vaan paljon vähemmän?

Johtuuko annuiteettilainasta, eli korko jaksottuu pidemmälle aikavälille + lisäksi jatkuvat lainanlyhennykset tietysti vähentävät korollista lainapääomaa?

 

[Aksjdjjk]

Osaako joku vääntää rautalangasta, miksi korkomuutokset eivät näy sellaisenaan suoraan lainan kuukausierässä, miten lyhyellä logiikalla tulisi vaikuttaa?
Esimerkki:

25v laina ja 300ke summa, korko 1%. Kuukausierä on näillä tiedoilla 1131e/kk. Mutta jos korko on 2%, kuukausierä on 1272e/kk.

Mutta erikseen laskettuna 1% 300 000 euron summasta on 3000e, eli 250e/kk. Miksi koron noustessa 1% -> 2% kuukausierä ei nouse 250 euroa, vaan paljon vähemmän?

Johtuuko annuiteettilainasta, eli korko jaksottuu pidemmälle aikavälille + lisäksi jatkuvat lainanlyhennykset tietysti vähentävät korollista lainapääomaa?

Keskimääräinen lainamäärä 25v aikana on n 150ke (ok oikeasti ei lyhene lineaarisesti eli vähän enemmän). Siitä 1% lisäkorko on tuo vajaa 150e/kk. Oikeasti siis maksat nyt enemmän korkoa ja vähemmän lyhennystä ja lainan loppuvaiheilla sitten pääasiassa lyhennystä.
Tasalyhenteisessä lainassa sitten koron kasvu tulee "täytenä" koska lyhennys pysyy aina vakiona /kk.

 

[Teräsmiäs]

Tosiaan annuiteetissä maksat ensin paljon enemmän korkoa suhteessa lyhennykseen. Lopussa lähinnä lyhennät vaan lainaa ja korkojen osuus koko ajan pienenee.

Tässä esimerkiksi laskuri, jolla pystyy näkemään paljonko menee vuosittain korkoa.
Asuntolainalaskuri
Onhan tuohon varmasti olemassa suoraa Excel kaavio.

 

[Takaisku]

Sijoitukset on erikseen, mutta asunnon/asuntolainan kohdalla ei ole riskinsietokykyä ollenkaan. En siis halua tilannetta että laittaisin nuo rahat osakkeisiin ja yhtäkkiä minulla olisi vähemmän rahaa kuin lainaa.

"Tappiothan" ovat olleet toki vuosia jo valtavia, eli jos olisin laittanut nuo rahat kauan sitten pörssiin niin tuotoilla olisin varmaan saanut kuitattua jo koko lainan. Mutta kun ei ole yhtään tässä asiassa riskinsietokykyä niin ei ole.

Tähän asti siis talletuskorot olleet lainan korkoa isompia, mutta ei enää.

Täytyy tutustua tuohon op tuotto odotusjuttuun, mutta ilmeisesti sekään ei ole mikään pääomasuojattu juttu kuten tilit?

Paras olisi jos talletuskorot nousisivat, mutta tätä ei varmaan ole näköpiirissä?

Kaikissa sijoituksissa on riskinsä, myös OP:n tuotto-osuuksissa. Kirjoittamasi perusteella suosittelen että maksat asuntolainan ja mahdolliset muut lainat pois hetimiten. Saat mielenrauhan jonka hintana on pienempi kokonaisvarallisuus pitkällä aikavälillä.

Itse harkitsen asuntolainan kuittaamista siinä vaiheessa jos korot ovat 5%.

 

[Juomatilaaja]

Kaikissa sijoituksissa on riskinsä, myös OP:n tuotto-osuuksissa.

Näin on. Mutta aina voi lohduttautua sillä, että sinä päivänä kun OP:n tuotto-osuuksiin liittyvät riskit realisoituvat pääoman vaarantumisen osalta, asuntovelallisella on todennäköisesti suurempiakin huolia murheenaan.

 

[Gyddez]

Mitä olette mieltä, onko se ASP-lainan valtion korkotuki hyvä diili nykyisessä markkinatilanteessa?

Mulla olisi tässä nyt kiikarissa juuri sellainen asunto, jota olen etsinyt ja hintakin olisi erittäin hyvä. Pankki lupasi jo siihen asuntoon 0,4 % marginaalin ja kyse olisi 170 k€ lainasta. Aloin nyt vain miettimään sitä, että mitenköhän järkevää olisi nyt tässä tilanteessa unohtaa sen asunnon ostaminen ja ottaa asuntolaina vasta 2023 huhtikuussa, jolloin saisin ASP-lainan yhteydessä sen valtion korkotuen.

 

[Juomatilaaja]

Mitä olette mieltä, onko se ASP-lainan valtion korkotuki hyvä diili nykyisessä markkinatilanteessa?

Mulla olisi tässä nyt kiikarissa juuri sellainen asunto, jota olen etsinyt ja hintakin olisi erittäin hyvä. Pankki lupasi jo siihen asuntoon 0,4 % marginaalin ja kyse olisi 170 k€ lainasta. Aloin nyt vain miettimään sitä, että mitenköhän järkevää olisi nyt tässä tilanteessa unohtaa sen asunnon ostaminen ja ottaa asuntolaina vasta 2023 huhtikuussa, jolloin saisin ASP-lainan yhteydessä sen valtion korkotuen.

Jos asunto vastaa etsimääsi ja hinta on mielestäsi houkutteleva, niin en keksi miksi jäisit odottamaan vuoden päähän. Toki voi olla, että vuoden päästä asuntojen hinnat ovat laskeneet merkittävästi talouskehityksen seurauksena. Mutta aivan hyvin voi olla myös niin, että noin ei ole tapahtunut. Itse keskittyisin omaan maksukykyyn ja riskienhallintaa päätöstä tehdessä. ASP-korkotuki toki on relevantti asia, mutta ei sillekään kannata liikaa painoarvoa antaa. Ja jos vuokralla asut, niin silloin kannattaa laskea myös se vaihtoehtoiskustannus.

 

[Aksjdjjk]

Mitä olette mieltä, onko se ASP-lainan valtion korkotuki hyvä diili nykyisessä markkinatilanteessa?

Mulla olisi tässä nyt kiikarissa juuri sellainen asunto, jota olen etsinyt ja hintakin olisi erittäin hyvä. Pankki lupasi jo siihen asuntoon 0,4 % marginaalin ja kyse olisi 170 k€ lainasta. Aloin nyt vain miettimään sitä, että mitenköhän järkevää olisi nyt tässä tilanteessa unohtaa sen asunnon ostaminen ja ottaa asuntolaina vasta 2023 huhtikuussa, jolloin saisin ASP-lainan yhteydessä sen valtion korkotuen.

Jos asp-lainan säästöaika ei ole täynnä niin voi kokeilla suostuuko pankki antamaan bullet-lainan asunnon ostoon joka maksetaan asp-lainalla pois sitten kun sen ehdot täynnä. Itse tein näin nordean kanssa mutta siitä on jo vuosia aikaa

 

[Juomatilaaja]

Vuoden euribor 1,067 %. Taas mukavat 0,11 %:n nousua yhdessä päivässä.

 

[Teräsmiäs]

Vuoden euribor 1,067 %. Taas mukavat 0,11 %:n nousua yhdessä päivässä.

Eli korkokatto 2% ja 7vuotta niin saa rauhassa nukkua?

 

[Juomatilaaja]

Eli korkokatto 2% ja 7vuotta niin saa rauhassa nukkua?

Voi sekin yöunet tuoda. Mä itse maksan reilu prosentin korkoa (sis. marginaalin) ja suojausaika on 14 vuotta.

Ps. Korot | Nordean arvio: euribor nousee ensi vuonna 2,75 prosenttiin "12 kuukauden euribor-koron arvioidaan nousevan ensi vuoden puoliväliin mennessä jopa 2,75 prosenttiin. Arvio selviää Nordean keskiviikkona julkaistusta asuntomarkkinakatsauksesta."

 

[bungle]

Voi sekin yöunet tuoda. Mä itse maksan reilu prosentin korkoa (sis. marginaalin) ja suojausaika on 14 vuotta.

Ps. Korot | Nordean arvio: euribor nousee ensi vuonna 2,75 prosenttiin "12 kuukauden euribor-koron arvioidaan nousevan ensi vuoden puoliväliin mennessä jopa 2,75 prosenttiin."

Palataan asiaan 14 vuoden päästä.

 

[zepi]

Sijoitukset on erikseen, mutta asunnon/asuntolainan kohdalla ei ole riskinsietokykyä ollenkaan. En siis halua tilannetta että laittaisin nuo rahat osakkeisiin ja yhtäkkiä minulla olisi vähemmän rahaa kuin lainaa.

"Tappiothan" ovat olleet toki vuosia jo valtavia, eli jos olisin laittanut nuo rahat kauan sitten pörssiin niin tuotoilla olisin varmaan saanut kuitattua jo koko lainan. Mutta kun ei ole yhtään tässä asiassa riskinsietokykyä niin ei ole.

Tähän asti siis talletuskorot olleet lainan korkoa isompia, mutta ei enää.

Täytyy tutustua tuohon op tuotto odotusjuttuun, mutta ilmeisesti sekään ei ole mikään pääomasuojattu juttu kuten tilit?

Paras olisi jos talletuskorot nousisivat, mutta tätä ei varmaan ole näköpiirissä?

Oleellista minkään suosituksen antamiseen on minusta se, että kuinka isosta rahasummasta puhutaan suhteessa omaisuuteen + tuloihin.

Jos sun jäljellä oleva lainasumma on vaikka 30 000e ja säästössä on 40k + vuositulot ovat bruttona 60k, niin en kyllä ihan ymmärrä täyttä riskittömyysvaatimusta. Parin prosentin vuosikorko parista kymmenestä tuhannesta on edelleen merkityksettömän pieni summa suhteessa keskimääräistä parempiin kk-tuloihin.

Toisaalta jos säästössä on 300k perinnöstä, lainaa on jäljellä 250k ja vuositulot 40k, niin ymmärrän yskän hyvin ja voisin suositella maksamaan lainan pois suoriltaan. Markkinoiden ennustama 2-3% korko tuosta 250k:sta on kuitenkin tuntuva summa keskivertotuloilla.

 

[Nomber]

Oleellista minkään suosituksen antamiseen on minusta se, että kuinka isosta rahasummasta puhutaan suhteessa omaisuuteen + tuloihin.

Jos sun jäljellä oleva lainasumma on vaikka 30 000e ja säästössä on 40k + vuositulot ovat bruttona 60k, niin en kyllä ihan ymmärrä täyttä riskittömyysvaatimusta. Parin prosentin vuosikorko parista kymmenestä tuhannesta on edelleen merkityksettömän pieni summa suhteessa keskimääräistä parempiin kk-tuloihin.

Toisaalta jos säästössä on 300k perinnöstä, lainaa on jäljellä 250k ja vuositulot 40k, niin ymmärrän yskän hyvin ja voisin suositella maksamaan lainan pois suoriltaan. Markkinoiden ennustama 2-3% korko tuosta 250k:sta on kuitenkin tuntuva summa keskivertotuloilla.

Lainaa 150k jäljellä joka vastaa noin 1,5v bruttotuloja.

Ei tämä sinänsä ole mikään oikea ongelma, laitan vaan 100€/kk vähemmän sijoituksiin, mutta noin periaatteessa en halua maksaa ylimääräistä ja koko lainankin alunperin otin reilu 7v siksi että sillä sai ns ilmaista rahaa koska talletuskorko on tähän mennessä ollut suurempi kuin lainasta maksamani korko. Typeräähän näitä rahoja on ollut silti hillota säästötilillä kun pörssissä olisi saanut huomattavasti paremman tuoton, mutta ei vain ole yhtään riskinsietokykyä tässä asuntoasiassa enkä voisi kuvitellakkaan sijoittavani lainalla. Sijoitan vain rahaa jota en tarvitse.

Mutta ei taida tosiaan olla mitään riskitöntä tapaa saada pidettyä lainaa ilmaiseksi. Toki voisin tätä pitää jos tietäisin että talletuskorot nousevat vaikka vuoden päästä, mutta mitään takeita ei varmaan ole että nouseeko ne koskaan vaikka lainan korot nousevat.

 

[zepi]

Lainaa 150k jäljellä joka vastaa noin 1,5v bruttotuloja.

Ei tämä sinänsä ole mikään oikea ongelma, laitan vaan 100€/kk vähemmän sijoituksiin, mutta noin periaatteessa en halua maksaa ylimääräistä ja koko lainankin alunperin otin reilu 7v siksi että sillä sai ns ilmaista rahaa koska talletuskorko on tähän mennessä ollut suurempi kuin lainasta maksamani korko. Typeräähän näitä rahoja on ollut silti hillota säästötilillä kun pörssissä olisi saanut huomattavasti paremman tuoton, mutta ei vain ole yhtään riskinsietokykyä tässä asuntoasiassa enkä voisi kuvitellakkaan sijoittavani lainalla. Sijoitan vain rahaa jota en tarvitse.

Mutta ei taida tosiaan olla mitään riskitöntä tapaa saada pidettyä lainaa ilmaiseksi. Toki voisin tätä pitää jos tietäisin että talletuskorot nousevat vaikka vuoden päästä, mutta mitään takeita ei varmaan ole että nouseeko ne koskaan vaikka lainan korot nousevat.

Sijoittahan voi moneen muuhunkin asiaan kuin osakkeisiin - valtionlainoistakin saa nyt jotain kuponkikorkoa, joten markkinoille pitäisi ilmestyä säästökohteita joilla saa oikeaa tuottoa.

Jos mikä tahansa liikepankki saa lähes riskittömästi 1.6% tuottoa ostamalla Saksan 10v valtionlainaa, sen kyllä kannattaa hyvin pian tarjota 1.2-1.4% korkoa säästötilille saadakseen lisää pääomaa valtionlainojen ostoon. Markkinakorot tulevat heijastumaan varmasti myös säästötilien korkoihin - toki ns. "päivän hintaa" on vaikea tietää ennalta.

Eivät pankit jätä ilmaisia voittoja ottamatta tallettajien rahoilla jos niitä on tarjolla.

 

[Ibidem]

Onko siis rahaa saatavilla nyt kuitenkin jostain paljon todella halvalla että ei tarvitse maksaa talletuksista mitään?

Vertaat nyt tässä 12 kk korkoa (lainasi korko) yön yli -korkoon (säästötilin korko). On luonnollista että ensiksi mainittu nousee nopeammin ja laskee hitaammin. €str (pankkien välisen vakuudettoman yön yli -lainauksen viitekorko) oli eilen -0,578. Eli kyllä: lyhyttä rahaa saa pankki hyvin halvalla.

Parempi vertailukohta 12 kk euriborille olisi vuoden määräaikaistalletus. Oletko sellaisista pyytänyt tarjouksia? Fellow Pankki heittää jo verkkosivuillaan 1 % korkotarjouksen. Bigbank vastaavasti laittaa peliin 1,5 %. Molemmat kuuluvat talletussuojan piiriin (Fellow Suomessa, Bigbank Virossa).

 

[Juomatilaaja]

Aikaisemmin kirjoittelin täällä, että Italia ei tule sanelemaan EKP:n korkopolitiikkaa, vaan eteläiselle Euroopalle kehitellään muut tokitoimet. Näin tapahtui tänään.

Yhdysvalloissa FED nosti korkoja tänään reippaasti.

Koska markkinat toimivat kuten toimivat, lyhyellä tähtäimellä korot saattavat jopa laskea. Pidemmällä tähtäimellä korot nousevat ja päivän päätökset laskevat EKP:n kynnystä nostaa korkoja. Edelleen on mukava elellä asuntolainojen kanssa, kun ne ovat korkosuojattuja.

 

[Opamees]

Huomenna alkaa kämpän myynti. Olisipa löytynyt toivotulta alueelta edes pari viikkoa aiemmin kämppä mutta nyt kävi näin. Nähtäväksi jää miten vallitseva tilanne vaikuttaa myyntiin. Puoli vuotta sitten ajatuksissa oli että parilla näytöllä viimeistään joku tarjoaa pyynnin mutta muutama asia on muuttunut siitä.

 

[neutraali]

Onko kukaan viime aikoina saanut asuntolainaan muuta euriboria viitekoroksi, kuin 12kk? Jostain kumman syystä lyhyempi maistuisi kovasti hyvin.

 

[Drizzy]

Onko kukaan viime aikoina saanut asuntolainaan muuta euriboria viitekoroksi, kuin 12kk? Jostain kumman syystä lyhyempi maistuisi kovasti hyvin.

POP-pankki tarjosi itselleni 6kk euriboria ihan kysymättä.

Vertailun vuoksi ko. lainan määrä 150k, laina-aika 25v ja marginaali 0,55%.

 

[neutraali]

Kilpailutus vaiheessa vielä itsellä. 90k/15v/0,53% 12kk euribor ensimmäinen järkevä tarjous.

 

[Riksteri]

Marginaalit ilmeisesti lähteneet nousemaan kautta linjan pankeissa?

Oma tilanne, 245t€ lainaa, ruokakunnan tulot nettona noin 7t€/kk. Asunnon arvo reilut 300t€, 84m2 Helsingissä, 2020 valmistunut asunto.

Nykylaina tasalyhenteinen, 12kk euribor+0.4% marginaali. Lähinnä meinasin kilpailuttaa ajatuksella, josko tasalyhenteisyydestä vaihtaisi annuiteettiin ja samalla lyhyempään viitekorkoon, mutta ilmeisesti samalle marginaalitasolle on turha haikailla?

Onko primekorot jo nousseet liian korkeiksi, että kannattaa edes kysyä? Sikäli talous kyllä kestää nykylainankin, mutta tasalyhenteisenä se 6% kipurajakaan ei tunnu enää nykytilanteessa ihan puhtaalta hypoteesilta ja aiheuttaisi kyllä vyön kiristelyä selkeästi omaan kulutukseen.

 

[love_doctor]

Millaisia ajatuksia muuten herättää, kun katselin 1983 rakennettua rivitalokolmiota. Asunto on muuten tosi hyvässä kunnossa ja taloyhtiön talous ok, mutta kylppärin kanssa ilmeni murheita.

Kylppäriä mainostettiin alkuperäiskuntoiseksi (sauna oli rempattu 2009 ja ilmoitettu taloyhtiölle). Lattialämmitystä ei mainittu olevan. Ajalle tyypillisesti on voitu rakentaa ilman vesieristeitä. Yksi ongelma oli, että tila ei näyttänyt 80-luvun kylppäriltä vaan arviolta 2000-luvulla rempatulta. Taloyhtiölle ei oltu tehty ilmoitusta, mikä hiukan epäilytti jo alusta asti. Kosteusmittaus oli ehtona kaupalle. Selvisi, että saunan ja kylppärin välissä oli rakenteessa reikä ja vedellä pääsy rakenteisiin - tosin kohdan kosteuskuormitus mainittiin matalaksi (suositeltiin silti jatkotutkimuksia). Lisäksi saunan ja kylppärin kynnyksen kohdalla ilmeni että lattiassa on myös ainakin siinä kohtaa myös jossain kerroksessa muovimattoa ja mahdollisesti laatoitettu muovimaton päälle, mutta maton sopivuudesta päällelaatoitukseen, vedeneristyskyvystä ja teknisestä käyttöiästä ei pystynyt sanomaan ilman tarkempaa analyysiä. Lattiakaivon kohdalla muovimattoa ei näkynyt silmämääräisesti. Lisäksi kylppärin ilmanvaihto todettiin vaillinaiseksi, mikä ei olisi ongelma, jos ovea vaan pitää auki (ovessa pitäisi olla tuuletusrakoa?)

Kohde olisi muutaman vuoden päästä tarkoitus myydä eteenpäin ja mietin hiukan, saako tällaisesta enää omiaan takaisin. Remppa voi kuitenkin vaatia purkua mahd. muovimaton osalta, asbestikartoitusta ja taloyhtiön puolelta mitä rakenteet vaativat. Mieleen tulee, että rempan budjetti voi osakkaan osalta nousta 10-20t euroon tai ylikin vaikka tila on suht pieni, ehkä 6 neliötä. Kun ilmoitukseen on mainittu, että kylppäri alkuperäiskuntoinen, onkohan oletuksena ollut, että ei aleta tinkiä hintaa kylpyhuoneen osalta enää.

 

[jarhu]

Millaisia ajatuksia muuten herättää, kun katselin 1983 rakennettua rivitalokolmiota. Asunto on muuten tosi hyvässä kunnossa ja taloyhtiön talous ok, mutta kylppärin kanssa ilmeni murheita.

Kylppäriä mainostettiin alkuperäiskuntoiseksi (sauna oli rempattu 2009 ja ilmoitettu taloyhtiölle). Lattialämmitystä ei mainittu olevan. Ajalle tyypillisesti on voitu rakentaa ilman vesieristeitä. Yksi ongelma oli, että tila ei näyttänyt 80-luvun kylppäriltä vaan arviolta 2000-luvulla rempatulta. Taloyhtiölle ei oltu tehty ilmoitusta, mikä hiukan epäilytti jo alusta asti. Kosteusmittaus oli ehtona kaupalle. Selvisi, että saunan ja kylppärin välissä oli rakenteessa reikä ja vedellä pääsy rakenteisiin - tosin kohdan kosteuskuormitus mainittiin matalaksi (suositeltiin silti jatkotutkimuksia). Lisäksi saunan ja kylppärin kynnyksen kohdalla ilmeni että lattiassa on myös ainakin siinä kohtaa myös jossain kerroksessa muovimattoa ja mahdollisesti laatoitettu muovimaton päälle, mutta maton sopivuudesta päällelaatoitukseen, vedeneristyskyvystä ja teknisestä käyttöiästä ei pystynyt sanomaan ilman tarkempaa analyysiä. Lattiakaivon kohdalla muovimattoa ei näkynyt silmämääräisesti. Lisäksi kylppärin ilmanvaihto todettiin vaillinaiseksi, mikä ei olisi ongelma, jos ovea vaan pitää auki (ovessa pitäisi olla tuuletusrakoa?)

Kohde olisi muutaman vuoden päästä tarkoitus myydä eteenpäin ja mietin hiukan, saako tällaisesta enää omiaan takaisin. Remppa voi kuitenkin vaatia purkua mahd. muovimaton osalta, asbestikartoitusta ja taloyhtiön puolelta mitä rakenteet vaativat. Mieleen tulee, että rempan budjetti voi osakkaan osalta nousta 10-20t euroon tai ylikin vaikka tila on suht pieni, ehkä 6 neliötä. Kun ilmoitukseen on mainittu, että kylppäri alkuperäiskuntoinen, onkohan oletuksena ollut, että ei aleta tinkiä hintaa kylpyhuoneen osalta enää.

Riski lienee aika suuri varsinkin jos tarkoitus on myydä asunto eteenpäin parin vuoden päästä eli ainakin ansaintatarkoituksessa voi olla erittäin suuri kysymysmerkki. Itse en henkilökohtaisesti lähtisi tekemään kauppoja ilman merkittävää alennusta asunnon myyntihintaan.

Nyt ehkä kommentoin jotain, mistä ei ole kovin hyvää tietoa, mutta korjauskuluthan pitäisi tässä tapauksessa mennä nykyiselle osakkaalle (myyjä) virheiden osalta ja jos ostaa asunnon, niin luultavasti vastuu siirtyy ostajalle, koska mahdollinen tilanne on jo tiedossa myyntihetkellä. Taloyhtiössä lienee myös ajankohtaista muutenkin tehdä kylpyhuone- ja saunatilojen remonti kaikille asunnoille. Mikäli taloyhtiö päättäisi remontoida tilat kaikissa asunnoissa, niin tällöin voisi säästyä suurelta märkätilaremontilta.

Edit. Varmaan kannattaa jättää välistä ja valita jokin helpompi pintaremonttikohde.

 

[Kvarkki]

Jättäisin kyllä suoraan väliin, jos rempattua kaupataan alkuperäiskuntoisena. Muutenkin tuo muovimatto jne. kuulostaa "tein itse ja säästin" ratkaisulta.

 

[love_doctor]

Riski lienee aika suuri varsinkin jos tarkoitus on myydä asunto eteenpäin parin vuoden päästä eli ainakin ansaintatarkoituksessa voi olla erittäin suuri kysymysmerkki. Itse en henkilökohtaisesti lähtisi tekemään kauppoja ilman merkittävää alennusta asunnon myyntihintaan.

En varsinaista ansaintaa ole tavoitteena "onneksi" ja pieni kustannus on jopa siedettävissä asumismukavuuden parantuessa vs nyk. vuokrakämppä, mutta tosiaan tuntuu että tässä arvon noususta puhuminen vähän töksähtää tähän.

Nyt ehkä kommentoin jotain, mistä ei ole kovin hyvää tietoa, mutta korjauskuluthan pitäisi tässä tapauksessa mennä nykyiselle osakkaalle (myyjä) virheiden osalta ja jos ostaa asunnon, niin luultavasti vastuu siirtyy ostajalle, koska mahdollinen tilanne on jo tiedossa myyntihetkellä. Taloyhtiössä lienee myös ajankohtaista muutenkin tehdä kylpyhuone- ja saunatilojen remonti kaikille asunnoille. Mikäli taloyhtiö päättäisi remontoida tilat kaikissa asunnoissa, niin tällöin voisi säästyä suurelta märkätilaremontilta.

Juu toki asian selvittely lähti eteenpäin tästä, mutta haarukoin hiukan minkä kokoluokan kustannuksista kyse, jos kämpästä on muuten kiinnostunut, mutta ei haluaisi tuota remppaa ja mahdollisia rakennusvirheitä itse kustannettavaksi ja neuvottelee hinnasta vielä. Perustason kylppärien remppa lienee tulossa jossain vaiheessa putkiremontin myötä, mutta on nyt vasta seuraavan 5 vuoden aikana seurattavana ja toteuttaminen myöhemmin.

Jättäisin kyllä suoraan väliin, jos rempattua kaupataan alkuperäiskuntoisena. Muutenkin tuo muovimatto jne. kuulostaa "tein itse ja säästin" ratkaisulta.

Niinpä. Muovimatto lienee alkuperäinen perustason varustus, mitä kohennettu laatoilla. Kyllä näistä pitäisi ihan asuntoyhtiölain mukaan olla ilmoitusvelvollisuus.

 

[Taneli-]

Millaisia ajatuksia muuten herättää, kun katselin 1983 rakennettua rivitalokolmiota. Asunto on muuten tosi hyvässä kunnossa ja taloyhtiön talous ok, mutta kylppärin kanssa ilmeni murheita.

Jos tarkoitus kohta, parinvuoden päästä. myydä (voitolla tai omilleen päästen) en ostaisi. Lisäksi tuossa on jonkun verran kysymysmerkkejä. Teoriassa tuo että muovimaton päälle on laitettu laatat ei ole niin paha rasti, lienee kohtuu yleistä. Mutta rakenteissa reikä ja veden pääsy sinne ei lupaa hyvää.

Lisäksi se että onko aina sauna ollut päällä kun peseydyttykin (ja saunan lämpö kuivannut ylimääräiset vedet) ja mieluusti muistettu lastaakin käyttää ettei vettä jää liikoja makaamaan?

Kohta teoriassa tuonne tulee kyllä remontti, mutta ne putket voivat olla sen 40-60+ vuotta käytössä joten teoriassa remontti tulee ehkä jo ensivuonna, tai sitten vasta 20+ vuoden päästä.

Se että sauna on remontoitu 2009, onko tarkistettu ettei höry/vesisulkuun ole päässyt reikiä sen yhteydessä (otaksuen että remontoitu = seinä & kattolaudoitus, lauteet, lattiapinta, valaistus, kiuas tai vain osa noista? uusisttu) ja tietysti että onko sielläkin laattojen alla muovimatto (uusiminen ei tarkoita että vanha automaattisesti puretaan)

Tuo vaikuttaa hieman oudolta että saunan ja kylpyhuoneen välissä on kynnys? Yleensähän se on yhtenäinen tila jonka käytännössä eristää puinen (jos vanhempi) tai lasinen ovi minkä alla pitäisi olla kyllä tilaa (ainakin uudemmissa versioissa) jopa kissan kulkea vaikka ovi olisi kiinni ja mistä (vaikka yleensä ainakin itse jätän hieman avoimeksi jopa oven) lämpö pääsee saunomisen loputtua myös pesuhuoneeseen ja kuivaa sen ettei tarvitse kodinhoitohuoneen + pesuhuoneen (ja saunan) ovia pitää avoinna. Mikä lämmitys & kesän viilennys kuluja ajatellen on ihan hyväkin.

Tosiaan, jos tarkoitus "kohta" myydä eteenpäin en ostaisi. Varsinkin nyt kun korot ovat nousussa ja se varmasti vaikuttaa asuntojen hintoihin lyhyellä tähtäimellä alentavasti (ihmiset alkavat empiä ostoa). Joten hinta luultavasti tulee tippumaan / lisää ja ehkä parempiakin kohteita tulee myyntiin.