Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Boulder]

Itse olen lyhentänyt remonttilainat enimmäkseen tasalyhennyksellä, koska niissä on yleensä korko selvästi korkeampi ja vastaavasti laina-aika lyhyempi kuin tavallisella asuntolainalla.

Sijoitusasuntolainat sitten mahdollisimman pitkällä maksuajalla ja tasaeränä tai annuiteetilla. Annuiteetille saa yleensä pidemmän laina-ajan, koska koron noustessa maksuerä kasvaa eikä laina-aika jousta.

 

[Mika!]

Sen takia, että ostaja nimenomaan sen haluaa. Eihän myyjää naposta pätkääkään sellaisia dokumentteja ostajalle ilmaiseksi tarjota eikä myyjä sillä paperilla kaupan jälkeen mitään tee. EDIT: toki oletus, että kuntotarkastus ok eikä mitään ihmeellistä ostetusta kohteesta myöhemmin ilmene.

Sitten kun ensimmäisen kerran ostaa isolla rahalla vanhempaa käytettyä kiinteistöä, yllättävän paljon ostajana kiinnostaa kuntotarkastuspaperi, vaikka pintapuolinen arviointi onkin.

Tähän voisi lisätä, että meillä myös pankki halusi tuon nähtäväksi.
Tosin ostimme suoraan yksityiseltä, eikä pankki olisi ilman tuota tiennyt koko kiinteistöstä muuta kuin osoitteen.

 

[Muurari]

Landella lainatarjous pyydetty 200k:lle. Nettotulot yhteensä reilu 4k€/kk vaimon kanssa, 1 lapsi ja 2 autoa, toisesta piuhaa toinen velaton.

OP: marginaali 0,925% + 12kk euribor ja hävyttömät 800€ nostokulut. Kuulemma marginaalit on nousussa?
Nordeassa neuvottelut torstaina.
Toki meillä ei ole kuin 5-10% käsirahaa ja vakuudet täytyy ostaa garantialta.
Kysyin rahapodin innoittamana tarjousta kiinteästä korosta ja se oli 2.51% 25 vuoden laina-ajalle.

Kohde ei ole tiedossa ja jopa täällä muuttotappiokunnassa tuntuu kaikki hyvät kohteet menevän todella nopeasti ja niiden tarjonta todella vähäistä.
Myös hinnoissa ollut nousua, joskin räikeimmät ylihinnoittelut mielestäni on jääneet nyt roikkumaan listoille myymättä.

Marginaali putosi kilpailutuksen myötä 0,925% -> 0,75% ja käsirahaakaan ei tarvinnut lainkaan, garantialla sai katettua kaikki. Nostokuluista sai peräti 100€ tingattua.
Talokin löytyi 189000€ hintaan. Lainannosto oli sopivasti huhtikuun puolivälin tienoilla, joten vielä sai 0 korolla ainaki seuraavaan korontarkistukseen asti lainan (12kk euribor).

Nordea olisi vaatinut 5% käsirahaa , mutta ekan tarjouksen marginaali jo 0,75%.

 

[Nik97]

Marginaali putosi kilpailutuksen myötä 0,925% -> 0,75% ja käsirahaakaan ei tarvinnut lainkaan, garantialla sai katettua kaikki. Nostokuluista sai peräti 100€ tingattua.
Talokin löytyi 189000€ hintaan. Lainannosto oli sopivasti huhtikuun puolivälin tienoilla, joten vielä sai 0 korolla ainaki seuraavaan korontarkistukseen asti lainan (12kk euribor).

Nordea olisi vaatinut 5% käsirahaa , mutta ekan tarjouksen marginaali jo 0,75%.

Se on kun sataset on joillekin ylitsepääsemättömiä summia 200t€ lainassa

 

[stanssi]

Se on kun sataset on joillekin ylitsepääsemättömiä summia 200t€ lainassa

Jos tuolla logiikalla lähtee asuntokauppaan niin äkkiä ne sataset muuttuu tonneiksi ja tonnit kymmeniksi. Pienet purot isot virrat jne.

 

[Nik97]

Jos tuolla logiikalla lähtee asuntokauppaan niin äkkiä ne sataset muuttuu tonneiksi ja tonnit kymmeniksi. Pienet purot isot virrat jne.

Lähinnä tarkoitin tuota avausmaksua. Aluksi 800 mikä oli hävytön mutta yhtäkkiä 700€ onkin hyvä? No taisi olla tinkaamisen arvoista mutta huomaa taas tämän kulttuurin

 

[tarzam]

Lähinnä tarkoitin tuota avausmaksua. Aluksi 800 mikä oli hävytön mutta yhtäkkiä 700€ onkin hyvä? No taisi olla tinkaamisen arvoista mutta huomaa taas tämän kulttuurin

En ole kanssa katsonut koskaan avausmaksuja. Ihan sama mitä ne on eikä niitä ole koskaan saanut pois omalla kohdalla.

 

[ekkiN]

Väärin kilpailutettu siis.

Itse ainakin omaa lainaa kilpailuttaessa yritin vinguttaa kaiken ylimääräisen pois, sillä jos saan 5 minuutin sähköpostin naputtelulla tai puhelulla esim. tuon 100 € pois niin pääsee sillä jo aika hyville tuntiliksoille.

 

[Nik97]

Väärin kilpailutettu siis.

Itse ainakin omaa lainaa kilpailuttaessa yritin vinguttaa kaiken ylimääräisen pois, sillä jos saan 5 minuutin sähköpostin naputtelulla tai puhelulla esim. tuon 100 € pois niin pääsee sillä jo aika hyville tuntiliksoille.

No tuota voin kuvitella miten porukka kirjaimellisesti lyö nyrkkiä pöytään että hintoja alemmas ja on sillai palsanmäki tyyliin "hullu se on joka ei puolta tarjoa siitä mitä pyydetään!"

 

[Harb]

No tuota voin kuvitella miten porukka kirjaimellisesti lyö nyrkkiä pöytään että hintoja alemmas ja on sillai palsanmäki tyyliin "hullu se on joka ei puolta tarjoa siitä mitä pyydetään!"

Kannattaa pitää mielessä se kokonaisuus. 0,05% marginaalissa tekee jo vuodessa tuon satasen 200 000€ lainalla. Tai sitten 8,5€ lainanhoitomaksu.

Puhumattakaan vaikka varainsiirtoveron tai korkotuen vaikutuksista kokonaisuuteen.

Kannattaa vaan tehdä laskelma kaikista osatekijöistä jotta ymmärtää niiden vaikutuksen.

Silloin tietää että koska lyödä nyrkkiä pöytään ja mistä mieluummin antaa periksi.

 

[Mikkos]

Väärin kilpailutettu siis.

Itse ainakin omaa lainaa kilpailuttaessa yritin vinguttaa kaiken ylimääräisen pois, sillä jos saan 5 minuutin sähköpostin naputtelulla tai puhelulla esim. tuon 100 € pois niin pääsee sillä jo aika hyville tuntiliksoille.

Sitten kun pankki sanoo ei niin ei riitä tunti tai kaksi kaiken paskan säätämisen siirtämiseen toiseen pankkiin..

 

[ekkiN]

No tuota voin kuvitella miten porukka kirjaimellisesti lyö nyrkkiä pöytään että hintoja alemmas ja on sillai palsanmäki tyyliin "hullu se on joka ei puolta tarjoa siitä mitä pyydetään!"

Aika huonoja diilejä tulee saamaan jos mukisematta ottaa sen vastaan mitä pankki tarjoaa, mutta kukin tavallaan.

Sitten kun pankki sanoo ei niin ei riitä tunti tai kaksi kaiken paskan säätämisen siirtämiseen toiseen pankkiin..

Se on sitten itsestä kiinni lähteekö vaihtamaan pankkia tuollaisen jälkeen, mutta en ymmärrä miksei voisi kysyä olisiko esimerkiksi niille nostokuluille jotain tehtävissä? Maksimissaan voi hävitä muutaman minuutin omaa aikaansa, ja pankki kyllä kertoo mikäli tinkivaraa ei ole.

 

[Mikkos]

Aika huonoja diilejä tulee saamaan jos mukisematta ottaa sen vastaan mitä pankki tarjoaa, mutta kukin tavallaan.


Se on sitten itsestä kiinni lähteekö vaihtamaan pankkia tuollaisen jälkeen, mutta en ymmärrä miksei voisi kysyä olisiko esimerkiksi niille nostokuluille jotain tehtävissä? Maksimissaan voi hävitä muutaman minuutin omaa aikaansa, ja pankki kyllä kertoo mikäli tinkivaraa ei ole.

Toisaalta pankkikin ymmärtää että ei asiakas kuitenkaan lähde pankkia vaihtamaan vaikka kilpailutuksessa sanoisikin ei.

Toki olen sitä mieltä että kilpailutus kannattaa aina, mutta pankki on sellainen että saa kyllä tulla melkoinen säästö ennenkuin rupeen pankkia ja siellä olevia osakkeita sun muita siirtämään toiseen pankkiin..

 

[ekkiN]

Toisaalta pankkikin ymmärtää että ei asiakas kuitenkaan lähde pankkia vaihtamaan vaikka kilpailutuksessa sanoisikin ei.

Toki olen sitä mieltä että kilpailutus kannattaa aina, mutta pankki on sellainen että saa kyllä tulla melkoinen säästö ennenkuin rupeen pankkia ja siellä olevia osakkeita sun muita siirtämään toiseen pankkiin..

Tämä on totta. Oma pointtini oli vain se, että miksi jättää tuollainen keino käyttämättä kun mitään hävittävää ei ole.

 

[oongee]

Toisaalta pankkikin ymmärtää että ei asiakas kuitenkaan lähde pankkia vaihtamaan vaikka kilpailutuksessa sanoisikin ei.

Toki olen sitä mieltä että kilpailutus kannattaa aina, mutta pankki on sellainen että saa kyllä tulla melkoinen säästö ennenkuin rupeen pankkia ja siellä olevia osakkeita sun muita siirtämään toiseen pankkiin..

Eihän kaikkea pankkiasiointia tarvitse siirtää lainan mukana, vaan voi olla useammankin pankin asiakas? Käsittääkseni yleensä riittää se, että palkan kääntää siihen pankkiin, mistä laina on, mikä ei niin valtavan vaivalloista ole. Toki jos osakkeet ovat lainan vakuutena, niin sitten niistä tulee ongelma.

Omasta mielestäni olisi hullua olla vain yhden pankin asiakas, koska esim. pankkien IT-järjestelmissä on erilaisia häiriöitä, joiden osuminen omalle kohdalle voi tehdä elämän vaikeaksi, jos ei ole mitään plan-B:tä käytettävissä.

 

[Mikkos]

Eihän kaikkea pankkiasiointia tarvitse siirtää lainan mukana, vaan voi olla useammankin pankin asiakas? Käsittääkseni yleensä riittää se, että palkan kääntää siihen pankkiin, mistä laina on, mikä ei niin valtavan vaivalloista ole. Toki jos osakkeet ovat lainan vakuutena, niin sitten niistä tulee ongelma.

Omasta mielestäni olisi hullua olla vain yhden pankin asiakas, koska esim. pankkien IT-järjestelmissä on erilaisia häiriöitä, joiden osuminen omalle kohdalle voi tehdä elämän vaikeaksi, jos ei ole mitään plan-B:tä käytettävissä.

Paitsi että sitten toki tulee myös kahdet palvelumaksut maksettavaksi ja ne saattaa olla hyvinkin kalliit riippuen siitä onko sinulla lainaa/tuleeko tili minne.

 

[JRan]

Paitsi että sitten toki tulee myös kahdet palvelumaksut maksettavaksi ja ne saattaa olla hyvinkin kalliit riippuen siitä onko sinulla lainaa/tuleeko tili minne.

Kyllä tämä on se oikea ongelma, jos olet jokaisessa pankissa vaan vähän sinnepäin asiakas! Sitten taas jos oikeasti keskität kaiken, niin silloin saat yleensä kaiken maksutta.

 

[Mikkos]

Kyllä tämä on se oikea ongelma, jos olet jokaisessa pankissa vaan vähän sinnepäin asiakas! Sitten taas jos oikeasti keskität kaiken, niin silloin saat yleensä kaiken maksutta.

Jep. Ei silti, itsekkin olen kahden pankin asiakas. Pääpankki on Nordea jossa lainat jne. ja sitten S-Pankki on "kesälomakassana" koska siellä on ilmaiset palvelut ja ilmainen Electron. Aiemmin oli kakkos Electron Nordeassa myös, mutta alkoivat siitä veloittaa joten siirsin S-Pankkiin. Nyt ei tarvii maksaa mitään kortista jota käytää kuukauden vuodessa

 

[SandWiz]

Kyllä tämä on se oikea ongelma, jos olet jokaisessa pankissa vaan vähän sinnepäin asiakas! Sitten taas jos oikeasti keskität kaiken, niin silloin saat yleensä kaiken maksutta.

S-Pankki on kätevin "back up", koska pelkällä asiakasomistajuudella tili, verkkopankki ja luotollinen s-etukortti on kuluttomia.

 

[JRan]

@Mikkos ja @SandWiz itsellä ihan sama. Eli S-Pankki back-uppina, sitten toki nippu ulkomaisia visa-/master-kortteja, joilla tulee oikeasti kaikki maksettua.

 

[Malovis]

Voisiko joku selventää? Sain OP:lta tarjouksen korkokatosta. "Tällä hetkellä 2.440% korkokatto 7 vuoden ajaksi vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 2.030 prosettiyksikkiö. Todellinen vuosikorko olisi 1.701%."

Muuten jos otan lainan tällä hetkellä Euribor 12kk+marginaali ilman korkokattoa niin laskuri näyttää 0.7% prosenttia todellista vuosikorkoa. Marginaali siis 0.4%. Tarjoavat kuitenkin 0.35 mikäli laitan korkokaton.

Lainalaskuria käyttäen kuukausierän erotus tällä hetkellä(korkokatto vs ilman korkokattoa) olisi juuri tuo 1% verran.


Edit: Katsoin aikaisemmat viestit. Tää on kyllä suolainen hinta kieltämättä.

 

[Boulder]

Korkokatto pitää ottaa silloin kun korkojen nousua ei vielä ole näköpiirissä (katsoo esim. pitkien kiinteiden korkojen trendiä). Nyt on jo ehdottomasti myöhäistä, oikea aika olisi ollut ehkä noin vuosi sitten tai ennen sitä.

 

[Malovis]

Tämä kyllä totta. Tässä kuitenkin jopa tilanteen nähden omasta mielestä todella huono ehdotus. Tuossa häviää sen verran rahaa että pitää elää neljä vuotta 6% koroilla niin että ottaa samalla tavalla takkiin, mikäli vertauksena nykyiset korot. Korkojen nousun myötä diili on sitäkin huonompi.

 

[JRan]

Tämä kyllä totta. Tässä kuitenkin jopa tilanteen nähden omasta mielestä todella huono ehdotus. Tuossa häviää sen verran rahaa että pitää elää neljä vuotta 6% koroilla niin että ottaa samalla tavalla takkiin, mikäli vertauksena nykyiset korot. Korkojen nousun myötä diili on sitäkin huonompi.

Ainoa "kuluton" korkosuojaus on käteinen. Eli esimerkiksi jos säästät neljä vuotta sen korkosuojauksen hinnan, niin silloin hyvällä tuurilla "korkosuojauksesi" jää sinulle itsellesi muuhun käyttöön, jos korot ei nouse. Jos korot nousee, niin sitten voit kuitata näitä korkokuluja säästämistäsi rahoista.

Toki myös nouseviin korkoihin jonkinlaisen ilmaisen suojauksen saa pitkistä koroista, vaikka eb12 tai pankkien omat primet. Näilläkin yleisesti tekee silti tappiota verrattuna lyhyisiin korkoihin, mutta voi toki elää esimerkiksi vuosi kerrallaan tai pidempäänkin samoilla korkokuluilla. Laskeviin korkoihin näillä pääsee toki maksamaan eniten.

 

[Umppatipumppa]

Mitenkäs tämmöinen tilanne kun tein sähköisesti allekirjoitetun tarjouksen kiinteistöstä (omakotitalo) ja myyjä hyväksyi tarjouksen. Nyt kuitenkin tulin toisiin ajatuksiin ja haluan perua kaupat. Sopparissa lukee, että se ei ole maakaaren? mukaan kaupanvahvistajien allekirjoittama tarjous, joten se ei ole varsinaisesti sitova. Kuntotarkastusta ei ole vielä tehty, sen päivämäärä oli jo sovittu parin viikon päähän. Voiko tästä tulla jotain makseltavaa minulle? Välittäjä ei ole vielä vastannut viestiini.

Tämä päättyi onnellisesti, eli ei tullut mitään sanktioita, eikä oikeastaan edes sanomista. Välittäjän kanssa asiallinen ja rakentava keskustelu ja se oli siinä.

 

[bungle]

Toki myös nouseviin korkoihin jonkinlaisen ilmaisen suojauksen saa pitkistä koroista, vaikka eb12 tai pankkien omat primet. Näilläkin yleisesti tekee silti tappiota verrattuna lyhyisiin korkoihin, mutta voi toki elää esimerkiksi vuosi kerrallaan tai pidempäänkin samoilla korkokuluilla.

Kuka miten asian näkee. Onko esim. kerran vuodessa tapahtuva merkittävä korotus kivempi, kuin tasainen markkinoiden mukaan eläminen ja siihen mukautuminen. Mielestäni lyhyet ovat myös varautumisen ja sopeutumisen takia parempia kuin pitkät. Miksi pitäisi eurolleen tietää, mitä seuraavana 12kk:na tapahtuu (ja sekin lähinnä lainassa ja ehkä jossain muissa kiinteämmissä, vakuutukset, vastikkeet?). Varsinkin, kun ei ole mitään tietoa, mitä sen 12kk:n jälkeen tapahtuu. Tasaerälainalla saa tosin tietää mitä tapahtuu hamaan tappiin, siitä ei vaan ole tietoa, milloin se loppu tulee, jos sillä on väliäkään. Enkä sitäkään ymmärrä. Harvalla on samanlainen taloudellinen tilanne 25v eikä rahan arvokaan pysy samana (inflaatio). Eli miltä tässä yritetään suojautua? Markkinoilta? Sanoisin, että hävitty peli.

 

[kjns]

Miksi pitäisi eurolleen tietää, mitä seuraavana 12kk:na tapahtuu.

Mua tää henkilökohtaisesti kiinnostaa lähinnä sen takia, että laadin vuosittain budjetin talouskuluista jonka perusteella sitten vaimon kanssa siirretään omilta tileiltä palkkapäivän jälkeen X euroa rahaa taloustilille. Tuolta sitten maksetaan kaikki lainat, vakuutukset, sähköt, vedet, päivähoitomaksut jne talouden yhteiset menot.

 

[Boulder]

Mulla ainakin elää kulut vuodenaikojen mukaan (koska kaukolämmön ja sähkön osuus vaihtelee isostikin) niin budjetointi on joka tapauksessa osin hihavakiolla. Teen itse niin, että lukaisen mittarit kuun viimeisenä päivänä ja excelistä saa suoraan seuraavien viikkojen aikana erääntyvien laskujen summat. Tilistä aina nuo + vakiomenot erilleen ns. puskuritilille, josta makselen laskut.

 

[elmo]

Mua tää henkilökohtaisesti kiinnostaa lähinnä sen takia, että laadin vuosittain budjetin talouskuluista jonka perusteella sitten vaimon kanssa siirretään omilta tileiltä palkkapäivän jälkeen X euroa rahaa taloustilille. Tuolta sitten maksetaan kaikki lainat, vakuutukset, sähköt, vedet, päivähoitomaksut jne talouden yhteiset menot.

Ei kai nyt siltikään eurolleen tartte tietää? Jos tilille jää muutama kymppi kuussa niin se on silti teidän käytettävissä...

Sama käytäntö täällä, mutta ennemmin mä silti ottaisin 1kk euriborin kuin 12kk.

 

[bungle]

Mua tää henkilökohtaisesti kiinnostaa lähinnä sen takia, että laadin vuosittain budjetin talouskuluista jonka perusteella sitten vaimon kanssa siirretään omilta tileiltä palkkapäivän jälkeen X euroa rahaa taloustilille. Tuolta sitten maksetaan kaikki lainat, vakuutukset, sähköt, vedet, päivähoitomaksut jne talouden yhteiset menot.

Siirrä joku sopiva tasasumma, mikä varmasti kattaa kulut. Meillä molemmat siirtää (tai siirtyy automaattisesti) joka kuukausi 1000 euroa (juoksevat kulut) ja toiselle tilille 50 euroa (yhteinen säästökassa). Tätä sitten mukautetaan tarvittaessa. En näe mitään tarvetta tietää 12kk:ksi eteenpäin mitään. Sinne jää sitten tonni kaksi killumaan. Sama yhteiselle säästötilille. Sitten jos kotiin hankitaan jotain tai lähdetään matkalla niin voi ihan hyvin päättää, mistä se otetaan vai maksaako toinen kokonaan.

 

[kjns]

Tämähän herätti paljon keskustelua

Siirrä joku sopiva tasasumma, mikä varmasti kattaa kulut. Meillä molemmat siirtää joka kuukausi 1000 euroa (juoksevat kulut) ja toiselle tilille 50 euroa (yhteinen säästökassa). Tätä sitten mukautetaan tarvittaessa. En näe mitään tarvetta tietää 12kk:ksi eteenpäin mitään. Sinne jää sitten tonni kaksi killumaan. Sama yhteiselle säästötilille. Sitten jos kotiin hankitaan jotain tai lähdetään matkalla niin voi ihan hyvin päättää, mistä se otetaan vai maksaako toinen kokonaan.

Tätä mä oikeastaan just teenkin, mutta mun maailmassa sitä varten lasketaan ensin se budjetti jotta tiedetään minkä verran siirretään rahaa sinne. Laskettun loppusummaan lyödään sitten jonkin verran päälle jotta siellä on pieni heiluntavara suuntaan tai toiseen.

Sulle tommonen jatkuva säätäminen voi tuntu mukavalta, mutta mä taas en näe mielekkäänä joutua muuttamaan "lennosta" vähän väliä näitä maksettavia summia vaan niitä muutetaan vain jos sille on tarvetta, ja se tehdään mieluiten kerran tai korkeintaan kaksi vuodessa.

Kukin tyylillään ja sillee, tämä on toiminut hyvin meidän taloudessa

Ei kai nyt siltikään eurolleen tartte tietää? Jos tilille jää muutama kymppi kuussa niin se on silti teidän käytettävissä...

Ei, mutta onhan se kiva saada ainakin joidenkin kymppien tai edes satasen tarkkuudella järkevä summa sinne mitä siirtelee automaattisesti jokaisesta liksastaan. Jos olisin hihavakiolla lähteny arvioimaan noita kun ok-taloon muutettiin niin olis menny parilla satasella mettään arvio ja sit olis talvella alkanu ahdistamaan kun olis pitäny jostain sähkölaskut maksella, eli pidän tätä systeemiä ihan hyvänä.

Ei tää nyt toki enää nykyään niin tarkkaa ole kun on jo ylittänyt keskituloisen rajan ihan kirkkaasti ja säästötilillä on tuhansien eurojen puskuri, mutta sillon aikanaan kun tämä hankittiin ja palkkataso oli kaukana keskipalkkaisesta niin asumiskulujen budjetointi nyt vaan oli lähtökohtaisesti ihan järkevää ettei huomaa laskeneensa väärin ja olevansa ns. kusessa erääntyvien laskujen kanssa. Siitähän ne monien pikavippikimarat alkaa kun ei osata etukäteen laskea mihin on varaa ja mihin ei...

Mulla ainakin elää kulut vuodenaikojen mukaan (koska kaukolämmön ja sähkön osuus vaihtelee isostikin) niin budjetointi on joka tapauksessa osin hihavakiolla. Teen itse niin, että lukaisen mittarit kuun viimeisenä päivänä ja excelistä saa suoraan seuraavien viikkojen aikana erääntyvien laskujen summat. Tilistä aina nuo + vakiomenot erilleen ns. puskuritilille, josta makselen laskut.

Niin elää mullakin, suorasähkölämmitys, mutta kyllä se summa vuoden mittaan siitä tasottuu, kesällä "jää säästöön" ja talvella syödään sitä kesällä yli maksettua osuutta.

 

[bungle]

Sulle tommonen jatkuva säätäminen voi tuntu mukavalta, mutta mä taas en näe mielekkäänä joutua muuttamaan "lennosta" vähän väliä näitä maksettavia summia vaan niitä muutetaan vain jos sille on tarvetta, ja se tehdään mieluiten kerran tai korkeintaan kaksi vuodessa.

Kukin tyylillään ja sillee, tämä on toiminut hyvin meidän taloudessa

Ei olla vissiin tuota tonnia muutettu 15 vuoteen. Eli taidat nyt tehdä noista koroista (1kk vs 12kk) jotain sellaista, mitkä vaatii jatkuvaa säätämistä. Ei vaadi (ja mahtuu kymppien sisään, lyhemmän eduksi).

 

[Kvarkki]

Ei olla vissiin tuota tonnia muutettu 15 vuoteen. Eli taidat nyt tehdä noista koroista (1kk vs 12kk) jotain sellaista, mitkä vaatii jatkuvaa säätämistä. Ei vaadi (ja mahtuu kymppien sisään, lyhemmän eduksi).

Korkojen vaikutushan riippuu puhtaasti lainan määrästä. Ja se, että et ole joutunut säätämään ei tarkoita sitä, että ettet ole tarkistanut. 12 kk korolla ei tarvitse kuin kerran vuoteen katsoa muutos.

 

[bungle]

Korkojen vaikutushan riippuu puhtaasti lainan määrästä. Ja se, että et ole joutunut säätämään ei tarkoita sitä, että ettet ole tarkistanut. 12 kk korolla ei tarvitse kuin kerran vuoteen katsoa muutos.

12 kk korolla ei tarvitse kuin kerran vuoteen katsoa muutos, JOS kaikki muu pysyy ennallaan, mutta eivät ainakaan täällä pysy. Enemmän ne muut muuttuu jatkuvasti kuin korot. Ja aina tulee myös yllättäviä menoja.

 

[kjns]

Ei olla vissiin tuota tonnia muutettu 15 vuoteen. Eli taidat nyt tehdä noista koroista (1kk vs 12kk) jotain sellaista, mitkä vaatii jatkuvaa säätämistä. Ei vaadi (ja mahtuu kymppien sisään, lyhemmän eduksi).

Hyvä että sulla on pysynyt stabiilina, mulla ei.

Ei tästä varmaan kannata sen enempää väitellä kun ihmiset hoitaa talouttaan eri tavoilla. Toiset tykkää lyhyestä korosta ja hihasta ravistetuista summista, toiset tykkää 12kk euriborista ja budjetoinnista.

 

[Nik97]

3,66% korkokatto 10 vuodeksi vaikuttaa lainan marginaaliin 1,17% (17178€). Lainan marginaali 0,99%. Todellinen vuosikorko olisi 2,006%.

Näistä en oikein ymmärrä juurikaan paitsi ehkä perusteet mutta korkokatosta pitäisi maksaa vain 65€/kk ja jos korot pompsahtaakin sinne 6-7% niin kuukausierä nousisi 300-400€:lla. Saisi ehkä yönsä nukutuksi paremmin kun ei ole mielenkiintoa paneutua niin syvällisesti tähän maailmantalouden tulevaisuuteen. Toisaalta korkokattoprosentti kuulostaa isolta silti..

 

[elmo]

Tämähän herätti paljon keskustelua



Ei, mutta onhan se kiva saada ainakin joidenkin kymppien tai edes satasen tarkkuudella järkevä summa sinne mitä siirtelee automaattisesti jokaisesta liksastaan. Jos olisin hihavakiolla lähteny arvioimaan noita kun ok-taloon muutettiin niin olis menny parilla satasella mettään arvio ja sit olis talvella alkanu ahdistamaan kun olis pitäny jostain sähkölaskut maksella, eli pidän tätä systeemiä ihan hyvänä.

Ei tää nyt toki enää nykyään niin tarkkaa ole kun on jo ylittänyt keskituloisen rajan ihan kirkkaasti ja säästötilillä on tuhansien eurojen puskuri, mutta sillon aikanaan kun tämä hankittiin ja palkkataso oli kaukana keskipalkkaisesta niin asumiskulujen budjetointi nyt vaan oli lähtökohtaisesti ihan järkevää ettei huomaa laskeneensa väärin ja olevansa ns. kusessa erääntyvien laskujen kanssa. Siitähän ne monien pikavippikimarat alkaa kun ei osata etukäteen laskea mihin on varaa ja mihin ei...

Sen takia tais tulla kun perustelu oli vähän ontuva.

Hyvä että sulla on pysynyt stabiilina, mulla ei.

Ei tästä varmaan kannata sen enempää väitellä kun ihmiset hoitaa talouttaan eri tavoilla. Toiset tykkää lyhyestä korosta ja hihasta ravistetuista summista, toiset tykkää 12kk euriborista ja budjetoinnista.

Eipä noi nyt mitenkään toisensa poissulkevia ole. Itsekkin sanoit, että pistät extraa, etkä mene millään nollasummabudjetilla. Joten ei tuo perusteluna puolla mitenkään 12kk puolesta. Ymmärtäisi jos olisi kova autismi saada kaikki tilit täsmäämään niin tällöin haluaisi tietää kaikki etukäteen ja sinne siirtyisi sitten senttipelillä rahaa. Vuoden lopussa sitten kirjanpito revitään auki, mutta tässäkään ei taida olla kyseessä tuollaisesta .

Ei ne korkomenot nyt niin paljon heittele... Reilun 100k lainassa puhutaan jostain ykkös euroista tai kympeistä per kk jolloin voi ihan hyvin käyttää edellisvuotta esimerkkinä.

 

[SPu]

3,66% korkokatto 10 vuodeksi vaikuttaa lainan marginaaliin 1,17% (17178€). Lainan marginaali 0,99%. Todellinen vuosikorko olisi 2,006%.

Niin kuin jo aika monta kertaa toistettu, niin korkosuojauksen ostaminen kun korot ovat nousussa on kallis ajatus. Jos korkokatto on 3.66% niin korkojen oikeasti pitää nousta sinne >5% tasolle ennen kuin alkaa tuosta diilistä säästää mitään, kun nyt korkojen ollessa vielä alle kattotason maksat "turhaa" tuota vakuutusmaksua. Etuna se että saa usein hieman pienemmän marginaalin. Ja pari vuotta sitten omassa tapauksessa olisi saanut 6 kk Euriborin 12 kk:n sijaan, joka sekin on tilastollisesti pidemmässä juoksussa halvempi.

Vertailun vuoksi hintatasosta 2019 Nordean 10v korkoputkitarjous 500k lainalle olisi ollut lattia 0.43% ja katto 1.3% + marginaali (0.33%). Tuolloin Euribor6kk oli alle 0% (ja on edelleen), eli kuukausierä olisi ollut n.100€/kk suurempi joka kk siihen asti kunnes korot nousevat yli 0.43%, jota ei ole vielä näköpiirissä. (Jäi ottamatta kun tuo koko laina ei lopulta toteutunut kun koko kuvio vähän vaihtui)

 

[Kvarkki]

12 kk korolla ei tarvitse kuin kerran vuoteen katsoa muutos, JOS kaikki muu pysyy ennallaan, mutta eivät ainakaan täällä pysy. Enemmän ne muut muuttuu jatkuvasti kuin korot. Ja aina tulee myös yllättäviä menoja.

Ei meillä esim. ole kuin kerran joku vuosi sitten laskettu pohjavuosibudjetti ja tili, jossa oli/on muutama tonni pohjalla puskuria. Vakiosumma sisään kuussa ja kerran vuoteen katson tilin saldon suhteellisen kehityksen (sattuneista syistä koron vaihtumishetkellä). Jos on puskureita kadonnut/korko noussut, niin vakiosummaan lisää. Ja päinvastoin. Kaikki isommat kulut on sidottu vähintään 6 kk ajanjaksolle, isoin osa vähintään vuodeksi. Vuodenaikavaihtelu lämmitykseen liittyen on suurin vaihteleva elementti, mutta osuus on mitätön muuhun vuoden aikana tilin läpi menevään summaan. Ruokatililla ja käyttötavaroissa sama periaate, mutta eri tili. Sinne menee myös yllättävät menot eli ei vaikuta "talous"tiliin mitenkään. Eihän tällä seurantatavalla suurta merkitystä ole, jos on puskureita vähän joka puolella ja homma ei toimi kädestä suuhun. Mielenrauhaa se enemmän antaa, kun tietää tilin isoimpien kulujen tulevan samansuuruisina vähintään 12 kk kerrallaan.

 

[Nik97]

Niin kuin jo aika monta kertaa toistettu, niin korkosuojauksen ostaminen kun korot ovat nousussa on kallis ajatus. Jos korkokatto on 3.66% niin korkojen oikeasti pitää nousta sinne >5% tasolle ennen kuin alkaa tuosta diilistä säästää mitään, kun nyt korkojen ollessa vielä alle kattotason maksat "turhaa" tuota vakuutusmaksua. Etuna se että saa usein hieman pienemmän marginaalin. Ja pari vuotta sitten omassa tapauksessa olisi saanut 6 kk Euriborin 12 kk:n sijaan, joka sekin on tilastollisesti pidemmässä juoksussa halvempi.

Vertailun vuoksi hintatasosta 2019 Nordean 10v korkoputkitarjous 500k lainalle olisi ollut lattia 0.43% ja katto 1.3% + marginaali (0.33%). Tuolloin Euribor6kk oli alle 0% (ja on edelleen), eli kuukausierä olisi ollut n.100€/kk suurempi joka kk siihen asti kunnes korot nousevat yli 0.43%, jota ei ole vielä näköpiirissä. (Jäi ottamatta kun tuo koko laina ei lopulta toteutunut kun koko kuvio vähän vaihtui)

Joo itse ihan laskematta päättelin että ainakin tuo oma tarjous on vähän turha. Mutta onko jotain ennustetta mahdollisesta lamasta? 90-luvullahan korot oli kymmenessä prosentissa. Silloin ihmiset taisivat olla aikamoisessa ahdingossa.

 

[kjns]

Sen takia tais tulla kun perustelu oli vähän ontuva.

Eipä noi nyt mitenkään toisensa poissulkevia ole. Itsekkin sanoit, että pistät extraa, etkä mene millään nollasummabudjetilla. Joten ei tuo perusteluna puolla mitenkään 12kk puolesta. Ymmärtäisi jos olisi kova autismi saada kaikki tilit täsmäämään niin tällöin haluaisi tietää kaikki etukäteen ja sinne siirtyisi sitten senttipelillä rahaa. Vuoden lopussa sitten kirjanpito revitään auki, mutta tässäkään ei taida olla kyseessä tuollaisesta .

Ei ne korkomenot nyt niin paljon heittele... Reilun 100k lainassa puhutaan jostain ykkös euroista tai kympeistä per kk jolloin voi ihan hyvin käyttää edellisvuotta esimerkkinä.

Mikä siinä ontuu jos haluaa budjetoida menonsa vuodeksi eteenpäin ja sen takia jopa suosii 12kk euriboria?

En myöskään näe miten summan säätäminen excelin solun tuloksesta poistaa järkevyyden budjetoinnista. Arvioitahan jotkut sähkön- ja vedenkulutukset on joka tapauksessa eikä lopputulosta tiedä kuin vasta vuoden loputtua. Asuntolainan hoitomenot nyt kuitenkin on ainakin omalla kohdalla se kaikkein isoin muuttuja siellä vuosibudjetissa, ja sen summan voi tietää etukäteen eurolleen kun lainassa on 12kk euribori viitekorkona.

 

[JRan]

Kuka miten asian näkee. Onko esim. kerran vuodessa tapahtuva merkittävä korotus kivempi, kuin tasainen markkinoiden mukaan eläminen ja siihen mukautuminen. Mielestäni lyhyet ovat myös varautumisen ja sopeutumisen takia parempia kuin pitkät. Miksi pitäisi eurolleen tietää, mitä seuraavana 12kk:na tapahtuu (ja sekin lähinnä lainassa ja ehkä jossain muissa kiinteämmissä, vakuutukset, vastikkeet?). Varsinkin, kun ei ole mitään tietoa, mitä sen 12kk:n jälkeen tapahtuu. Tasaerälainalla saa tosin tietää mitä tapahtuu hamaan tappiin, siitä ei vaan ole tietoa, milloin se loppu tulee, jos sillä on väliäkään. Enkä sitäkään ymmärrä. Harvalla on samanlainen taloudellinen tilanne 25v eikä rahan arvokaan pysy samana (inflaatio). Eli miltä tässä yritetään suojautua? Markkinoilta? Sanoisin, että hävitty peli.

No juu oma kommentti liittyi vaan siihen, että miten voi teoriassa suojautua korkojen nousulta ilman kuluja. Ja niinkuin mainitsinkin, niin mitään siinä ei välttämättä säästä, niinkuin ei myöskään korkosuojauksissa. Kautta historian lyhyet korot on ollut alempana, kuin pitkät, myös Helibor aikoina.

Korkosuojaushan menee aina samaan kategoriaan, kuin vakuutus. Ja näitä on helppo myydä pelolla asiakkaille, joilla ei matikka oikein lähde. Eihän sitä matkavakuutuksellakaan mitään tee, jos mitään ei reissussa satu ja maksetut rahat menee hukkaan.

Toki sitten vielä asuntosijoittajat on oma ryhmänsä, joille varmasti korkosuojaukset on kultaakin arvokkaampia, jos tilanteet muuttuu nopeasti pahaksi. Jos lainat liikkuu vaikka lähempänä miljoonaa, niin se 6% korkokin saattaa kaataa koko homman. Eli on vähän eri asia maksaa vaikka miljoonasta 20k€ korkoa vuodessa, kuin vaikka 60k€ koska kuitenkaan sijoituksien tuotto ei nouse välttämättä yhtään.

 

[Taneli-]

Joo itse ihan laskematta päättelin että ainakin tuo oma tarjous on vähän turha. Mutta onko jotain ennustetta mahdollisesta lamasta? 90-luvullahan korot oli kymmenessä prosentissa. Silloin ihmiset taisivat olla aikamoisessa ahdingossa.

Riippuu mistä katsoo ja miten miettii. Jos katsoo itärajan suuntaan niin siellä on talous aikamoisessa syöksykierteessä ja helposti nuo voivat siirtyä muuallekin. Eli kun vuonna 2012 Venäjän bruttokansantuote oli maailman seitsemänneksi suurin (noin 2,509 biljoonaa yhdysvaltain dollaria) ja kasvunopeus oli 3,6%. Nyt jos katsoo niin:
"
Venäjän taloustilanne näyttää tällä hetkellä vähintäänkin uhkaavalta. Kuukausi sen jälkeen kun maa hyökkäsi Ukrainaan, totaalisen talousromahduksen vaara on olemassa – etenkin, jos sota Ukrainassa pitkittyy. Hallitus joutunee lanseeraamaan reaalitalouden pelastamiseksi jättimäisiä tukitoimia, mutta kaikki subventiot lisäävät vastaavasti inflaatiopaineita.
"
Ennuste on että Venäjän talous kutistuu 10% ja Ukrainan 20%.
Monestihan jos yksi maailman suurimmista (bruttokansantuotteeltaan) valtiosta kuten sanotaan nyt vaikka Kiina, USA, Venäjä tms. romahtaisi sillä olisi seurauksia ympäri maailman ja se helposti saisi aikaan lamaa ja ahdinkoa myös ympäristöön.


TOISAALTA jos mietitään taas EU:ta niin meillä on muutamia valtiota mitä en ala nimeämään mutta jotka ovat jo "hieman" velkaantuneet ja käytännössä jos Euribor ja muut korot nousisivat mainitsemaasi 10% ne olisivat konkurssissa. Tätä ei EU:n pankit ja muu järjestelmä salli. Käytännössä se johtaisi koko EU:n kaatumiseen tai jonkinlaisen liittovaltion (vertaa esim. USA:n osavaltiot) syntymiseen.
Samaten jos 90-lukua muistelee niin nykyisin on tehty erinäisiä turvajärjestelyitä joten vastaavaa ei pitäisi enää päästä tapahtumaan (pankkeja kaatuu, yrityksiä kaatuu, ihmiset tekevät itsemurhia, ihmiset menettävät luottotietonsa päälle 30 vuodeksi maksaen jatkuvasti alle kasvavien korkojen ilman että lyhentävät edes lainaa kunnes presidentti armahtaa, valmistuu sukupolvi "joka ei ikinä pääse töihin" jne jne)

Eli itse en pelkäisi sitä että korot nousisivat 10% tai päälle. Tai jos nousevat asiat ovat jo niin pahasti sekaisin että pelkäisin enemmän kolmatta maailmansotaa ja ensimmäistä kunnon ydinsotaa.

 

[Juomatilaaja]

Joo itse ihan laskematta päättelin että ainakin tuo oma tarjous on vähän turha. Mutta onko jotain ennustetta mahdollisesta lamasta? 90-luvullahan korot oli kymmenessä prosentissa. Silloin ihmiset taisivat olla aikamoisessa ahdingossa.

Itse asiassa 1990-luvun laman aikana korot eivät raketoineet mitenkään erityisesti. Korkohuiput saavutettiin jo nousukauden loppumetreillä, olipa kyse heliboreista tai peruskorosta. Ja vuoden 1993 tietämillä korot kääntyivät jo jyrkkään laskuun. 1990-luvun lamassa asuntomarkkinoille ongelmia aiheutti ennen kaikkea 1980-luvun hillitön hintojen nousu, romahtanut ostovoima sekä se, että tähän päivään peilattuna yllättävän moni kämppä oli jonkun velipojan lainan vakuutena, ihmiset jäivät kahden asunnon loukkuun asuntojen myyntitilanteissa jne.

Muutenkin kannattaa koroissa pitää mielessä nimelliskorot ja reaalikorot. Korkeat nimelliskorot ei ole mikään ongelma, jos reaalikorot pysyvät matalalla ja velallisten ostovoima kohenee suotuisasti. Ja noinhan kävi ennen 1990-luvun lamaa.

 

[Juomatilaaja]

TOISAALTA jos mietitään taas EU:ta niin meillä on muutamia valtiota mitä en ala nimeämään mutta jotka ovat jo "hieman" velkaantuneet ja käytännössä jos Euribor ja muut korot nousisivat mainitsemaasi 10% ne olisivat konkurssissa. Tätä ei EU:n pankit ja muu järjestelmä salli. Käytännössä se johtaisi koko EU:n kaatumiseen tai jonkinlaisen liittovaltion (vertaa esim. USA:n osavaltiot) syntymiseen.

Minun mielestäni silloin ollaan pahasti harhateillä, jos kuvitellaan velallisen maksukyvyn säätelevän yleistä korkotasoa. EKP:n päätehtävä on ylläpitää hintavakautta, sen se tulee tekemään vaikka korkoja nostamalla ja viime kädessä se ei edes voi säädellä markkinakorkoja loputtomasti. Italiat ym. maat eivät tuon tilanteen edessä ole kuskin paikalla korkotasoa määriteltäessä. Toki jotain kivaa yhteisvastuullista velkaa tai muuta tukipakettia kehiteltäneen niiden palastamiseksi.

Samaten jos 90-lukua muistelee niin nykyisin on tehty erinäisiä turvajärjestelyitä joten vastaavaa ei pitäisi enää päästä tapahtumaan (pankkeja kaatuu, yrityksiä kaatuu, ihmiset tekevät itsemurhia, ihmiset menettävät luottotietonsa päälle 30 vuodeksi maksaen jatkuvasti alle kasvavien korkojen ilman että lyhentävät edes lainaa kunnes presidentti armahtaa, valmistuu sukupolvi "joka ei ikinä pääse töihin" jne jne)

Ihan ensiksi oikaisen tuon usein kuullun väittämän laman tuomasta itsemurha-aallosta. Se on pidä paikkaansa. 1990-luvun laman myötä 1980-luvulla kovaa vauhtia kasvaneet itsemurhatilastot lähtivät jyrkkään laskuun: Tilastokeskus - 7. Itsemurhia aiempaa vähemmän

Noin muuten, kaikki nuo riskit voivat toteutua edelleenkin, lukuun ottamatta luottotietomerkintöjen säilymisaikoja. Pankkikriisin osaltakin kannattaa muistaa, että kumoon asti pankkeja meni vain Säästöpankki-leiristä. Muut pankit saivat lainamuotoista pankkitukea, jonka ne maksoivat korkoineen takaisin. Vaikka pankkisääntely on kiristynyt, niin pankit voivat silti kriisiytyä, kuten monien euroalueen suurten pankkien kohdallakin on nähty.

Kansalaisten velkakriisi tuskin toteutuu 1990-luvun laman mallin mukaan, koska nykyään ei enää taata entiseen tapaan kaverien lainoja ja nykyään lainan ottamissyyt ovat erilaisia. Mutta monia ylivelkaantumisen vaaran merkkejä on nytkin ilmassa. Jopa ns. hyvinä aikoja velkaneuvonnatkin ovat ruuhkautuneet hyvätuloisista ihmisistä, jotka eivät hallitse kulutustaan. Mitähän tapahtuu oikeasti huonoina aikoina?

 

[bungle]

Yksi erikoispiirre 90-luvun lamassa oli valuuttalainat (eli dollarimuotoiset lainat) ja tähän yhdistetty markan devalvaatio.

 

[Juomatilaaja]

Yksi erikoispiirre 90-luvun lamassa oli valuuttalainat (eli dollarimuotoiset lainat) ja tähän yhdistetty markan devalvaatio.

Oikeastaan erikoispiirre oli se, että yritysten saamat valuuttalainat vapautuivat vasta vuonna 1987. Kotitalouksien kohdallahan tuo tapahtui vuonna 1991, eli se ei vaikuttanut juurikaan lamavuosien velkakriisiin.

Ihan ilman mitään jälkiviisauttakin voi ihmetellä, että miten noiden luottojen ottajat suhtautuivat usein niin huolettomasti valuuttariskiin. Vaikka 1980-luvulla elettiinkin vahvan markan politiikkaa, niin devalvaatiot olivat olleet kautta vuosikymmenten normaali osa Suomen rahapolitiikkaa. Vielä 1960-luvun jälkipuoliskolle saakka devalvaatiot olivat järjestäin kaksinumeroisia prosentteja. Nyt 1960-luku kuulostaa kaukaiselta ajalta, mutta valuuttaluottojen suosion huipulla tuosta ajanjaksosta oli kuitenkin aikaa vain parikymmentä vuotta.

 

[Taneli-]

Mutta monia ylivelkaantumisen vaaran merkkejä on nytkin ilmassa. Jopa ns. hyvinä aikoja velkaneuvonnatkin ovat ruuhkautuneet hyvätuloisista ihmisistä, jotka eivät hallitse kulutustaan. Mitähän tapahtuu oikeasti huonoina aikoina?

Tämä on kyllä totta. Monen joka ottaa lainaa kannattaisi miettiä pystyykö sitä myös maksamaan vaikka sitä lainan kohdetta ei saisi myytyä ja lainan korot nousisivat siitä "nollasta" esim. 5%. Sekä miten lainaa yleensäkin pystyy maksamaan sen otetun ajan, eli riittääkö sitä "ylimääräistä" rahaa ja säästöjä myös yllättäviin tilanteisiin kuten hajonneisiin kodinkoneisiin, uuteen (vaihdettavaan) autoon tms.

On syynsä eikä se ole välttämättä saituus miksi ennenkin asuntoja ostettiin ensin se pieni ja sitten aina vaihdettiin isompaan perheenlisäyksen sattuessa ja säästöjen karttuessa eikä heti otettu pälle 100m2 lukaalia.

Toinen on tietysti se että jos ei rahaa ole tilillä tarpeeksi niin pikavippi tai "maksa 20€/kk seuraavat 3v ajan" ei ole se oikea ratkaisu. Oli kyse sitten baari-illasta, uudesta kännykästä tai muusta. Monille ongelma tulee juuri useista pikavipeistä / kytkykaupoista tms. ja kun oppivat niitä käyttämään ja se visa on vedetty tappiin jo valmiiksi eikä tili pysy plussalla kuin alle viikon tilipäivästä ongelma onkin valmis.

 

[Nik97]

Osaako joku sanoa mistä tunnistaa että yritään vetää hintaa ylemmäs asuntokaupassa? Tehtiin uudestaan tarjous talosta tällä kertaa ilman oman asunnon myyntiehtoa ja ei korotettu hintaa lainkaan. Tätä ennen välittäjä sanoi että ei ole tullut tarjouksia. Oma tarjouksemme oli voimassa 2 päivää ja nyt tuli soitto että on tullut korkeampi tarjous. Vähän epäilyttää tämä homma kyllä, asunto on ollut jo myynnissä kuukauden päivät ja me ei tingattu kuin 9500€ hinnasta.

 

[exorcist]

Osaako joku sanoa mistä tunnistaa että yritään vetää hintaa ylemmäs asuntokaupassa? Tehtiin uudestaan tarjous talosta tällä kertaa ilman oman asunnon myyntiehtoa ja ei korotettu hintaa lainkaan. Tätä ennen välittäjä sanoi että ei ole tullut tarjouksia. Oma tarjouksemme oli voimassa 2 päivää ja nyt tuli soitto että on tullut korkeampi tarjous. Vähän epäilyttää tämä homma kyllä, asunto on ollut jo myynnissä kuukauden päivät ja me ei tingattu kuin 9500€ hinnasta.

Voi olla hankalaa/mahdotonta tunnistaa, mutta ei ole kyllä mitenkään poikkeuksellista. Näissä tapauksissa toinen ostotarjous kyllä hyvin nopeasti häviää jos ilmoittaa että kauppa ei enää sen jälkeen kiinnosta.