Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[svk]

Joko tämä on ollut täällä:
Nordea: Korkojen nousu iskee asuntovelallisiin jo keväällä

Korot alkaa kuulemma pikkuhiljaa nousemaan. 1,5v sitten otettu laina puolison kanssa Nordeasta. Hän otti korkokaton ja itse en. Saas nähdä tuliko tehtyä hölmösti. Jälkeenpäin ottaminen varmaan hurjasti kalliimpaa että saakin tässä punnita selviäiskö halvemmalla kun ei hakisi. Itse uskon korkojen nousuun, mutta en kauhean suuriin sellaisiin..

https://www.kaleva.fi/uutiset/talou...taa-yli-satasen-lisamenoa-kuukaudessa/809217/ Vähän siirtynyt jälleen taaksepäin aikaisemmin mainitut koron nousut.

Eri lähde, mutta otsikon perusteella ilmeisesti samasta asiasta...

 

[Galaxy]

Joko tämä on ollut täällä:
Nordea: Korkojen nousu iskee asuntovelallisiin jo keväällä

Korot alkaa kuulemma pikkuhiljaa nousemaan. 1,5v sitten otettu laina puolison kanssa Nordeasta. Hän otti korkokaton ja itse en. Saas nähdä tuliko tehtyä hölmösti. Jälkeenpäin ottaminen varmaan hurjasti kalliimpaa että saakin tässä punnita selviäiskö halvemmalla kun ei hakisi. Itse uskon korkojen nousuun, mutta en kauhean suuriin sellaisiin..

Ihme etteivät mainok... eiku uutisessa maininnneet että kannattaa ottaa korkokatto nyt hinnalla millä hyvänsä.

 

[Ernomies]

---

 

[Nomber]

Joko tämä on ollut täällä:
Nordea: Korkojen nousu iskee asuntovelallisiin jo keväällä

Korot alkaa kuulemma pikkuhiljaa nousemaan. 1,5v sitten otettu laina puolison kanssa Nordeasta. Hän otti korkokaton ja itse en. Saas nähdä tuliko tehtyä hölmösti. Jälkeenpäin ottaminen varmaan hurjasti kalliimpaa että saakin tässä punnita selviäiskö halvemmalla kun ei hakisi. Itse uskon korkojen nousuun, mutta en kauhean suuriin sellaisiin..

Ja tänään oli juri uutinen ettei ole nousemassa mihinkään, tuo artikkeli on Nordean mainos missä koittavat saada ihmisiä ostamaan todella kalliita korkokattoja.

 

[ANTI_L]

Itsellä kanssa Nordeassa laina, ei ole ollut mitään ongelmia ja pari kertaa jäänyt lyhentämättäkin vahingossa, niin ei mitään ole edes uhkailtu, kun on laittanut viestiä asiasta ja selittänyt mitä kävi (ihan siis jotain näppäilyvirheitä aikanaan, nykyäänhän kaikki menee automaattisesti).

Saas nähdä mitä sanovat, kun ajattelin ottaa toisen asuntolainan tuon nykyisen lisäksi. nykyisät jäljellä jotain 80000€ ja uusi olisi 110000€ tai ehkä jopa 120000€, jos suostuvat. Ilman omaa pääomaa kummatkin otaisin, mutta kyseessä on siis kerrostaloasunto ja uusi laina tulisi korjauskuntoiselle omakotitalolle. toki tuossa on se, että jos sen korjaan ja modernisoin, niin arvo nousee tuosta kyllä varmaan ainakin 150000€ luokkaan, kun on kumminkin pelkkä tontti jo noin 80000-90000€ arvoinen. Toki kohde vaatii sen 300-500 tuntia töitä itseltä, mutta en koe tuon olevan liikaa ottaen huomioon, että tuossa pystyy asumaan vaikka heti.

Niin ja taloyhtiölainan olen maksanut osissa joka kerta, koska ei kannata maksaa pois kun korot on alle inflaation ja samalla marginaalilla kuin oma asuntolaina. korkokuluthan kummastakin lainasta on useamman euron kuussa.

 

[Jumputin]

Joko tämä on ollut täällä:
Nordea: Korkojen nousu iskee asuntovelallisiin jo keväällä

Korot alkaa kuulemma pikkuhiljaa nousemaan. 1,5v sitten otettu laina puolison kanssa Nordeasta. Hän otti korkokaton ja itse en. Saas nähdä tuliko tehtyä hölmösti. Jälkeenpäin ottaminen varmaan hurjasti kalliimpaa että saakin tässä punnita selviäiskö halvemmalla kun ei hakisi. Itse uskon korkojen nousuun, mutta en kauhean suuriin sellaisiin..

Paljonko silloin olisi maksanut?

Nyt ehkä tyypillinen 10v korkokatto jossain 2.5 prosentin paikkeilla ja 120k lainassa maksaa ehkä yli 7 tonnia? Mukavasti saa korot nousta alkuvuosina, ennen kuin edes korkokaton hinta maksettu pois.

 

[J45U]

Ja tänään oli juri uutinen ettei ole nousemassa mihinkään, tuo artikkeli on Nordean mainos missä koittavat saada ihmisiä ostamaan todella kalliita korkokattoja.

Kuulin ihan muuta tahoilta, joilla ei ole intressejä korkokattotuotteiden suhteen.
Korot nousoo...

 

[vatanen]

Kuulin ihan muuta tahoilta, joilla ei ole intressejä korkokattotuotteiden suhteen.
Korot nousoo...

Kerro toki mistä kuulit

 

[Sprout]

Porukalla on todennäköisesti tuloihinsa nähden liian isoa lainaa, jos nämä pelkät höpinät koronnoususta laittaa puntin noin tutisemaan. Osa EU-maista on niin huonossa taloudellisesssa tilanteessa et ne eivät kestä isoja koronnostoja. Korot varmasti nousevat jossain vaiheessa, ehkä jo ensi vuonna, mutta se nousu tulee olemaan todella varovaista. Asuntojen hinnoille pieni nosto tekisi ihan hyvää

 

[Molle]

Porukalla on todennäköisesti tuloihinsa nähden liian isoa lainaa, jos nämä pelkät höpinät koronnoususta laittaa puntin noin tutisemaan.

Tasaerälaina on siitä hyvä, että korkojen noustessa kuukausierä pysyy samana mutta maksuaika pitenee.

 

[J45U]

Kerro toki mistä kuulit

Viranomaistaholta, niin kansalliselta kuin EU.

 

[OD.]

Ehkä ne nousee nollan tuntumaan, mutta vaikea uskoa kovin pikaiseen nousuun, kun esim. Italia natisee liitoksissaan.

Itse kokeilin irtoaisiko 500k lainaa, josta n. 150k nykyisen asunnon lainaa ja 350k uuteen. Nykyinen asunto on tarkoitus jättää vuokralle jos muutetaan isompaan. En haluaisi myydä nykyistä, koska alue kehittyy aika kivasti lähivuosina, josta pitäisi seurata positiivista hintakehitystä. Ainakin nykyinen pankki eli Nordea oli aika nihkeä ja sanoi, että perheen 10k bruttotuloilla saa max 350k lainaa. Aika vähältä tuo tuntui, eivätkä ottaneet vuokratuloja laskelmassa lainkaan huomioon. Huomenna on varsinainen lainaneuvottelu, jossa saan tarkemman lainamäärän tietoon.

 

[vatanen]

Ehkä ne nousee nollan tuntumaan, mutta vaikea uskoa kovin pikaiseen nousuun, kun esim. Italia natisee liitoksissaan.

Itse kokeilin irtoaisiko 500k lainaa, josta n. 150k nykyisen asunnon lainaa ja 350k uuteen. Nykyinen asunto on tarkoitus jättää vuokralle jos muutetaan isompaan. En haluaisi myydä nykyistä, koska alue kehittyy aika kivasti lähivuosina, josta pitäisi seurata positiivista hintakehitystä. Ainakin nykyinen pankki eli Nordea oli aika nihkeä ja sanoi, että perheen 10k bruttotuloilla saa max 350k lainaa. Aika vähältä tuo tuntui, eivätkä ottaneet vuokratuloja laskelmassa lainkaan huomioon. Huomenna on varsinainen lainaneuvottelu, jossa saan tarkemman lainamäärän tietoon.

Aika nihkeä heitto Nordealta, meille tarjosi Danske 390 000€ 7500€/kk bruttotuloilla. Toisaalta Nordea ei ollut tarjotuista ehdoista päätellen erityisen halukas tarjoamaan edes sitä haettua 250kE lainaa.

 

[Jukkem]

Onko täällä kokemuksia jälkipantista? Eli toisessa kaupungissa olevasta osakkeesta tulisi jälkipantti lainaan, joka on sekä eri kaupungissa että eri pankissa (A). Pantin antavasta pankista (B) tuli ilmoitus, että jälkipantti käytettävissä 94000e jälkeen. Asunnon arvoksi arvioimme 140000 ja seuraavassa kaavassa oma maalaisjärki tipahtaa. Kun tämä meidän pankki laskee siten, että tuo 140000 - 20% omarahoitusosuus = 112000 ja siitä jälkipantin jälkeen -94000e jää vakuutta 18000e.

Minun järkeen kävisi se, että tuo pankki A on jo vähentänyt tuon omarahoitusosuuden 20% kun on tuota jälkipantin arvoa laskeskellut?

Näinpä ollen tuo vakuus laskettaisiin 140000e - 94000e = 46000e vakuusarvoa.


Miltä tuomonen kuullostaa? Onko joku joskus laskeskellut jälkipantteja ja osaa sanoa tuosta omarahoitusosuuden laskentakäytännöstä?

 

[Manezi]

Aika nihkeä heitto Nordealta, meille tarjosi Danske 390 000€ 7500€/kk bruttotuloilla. Toisaalta Nordea ei ollut tarjotuista ehdoista päätellen erityisen halukas tarjoamaan edes sitä haettua 250kE lainaa.

Hieman samaa tuoretta kokemusta Nordealta. Itselläni on tällähetkellä ensiasuntoon 123k€ lainaa (85% jäljellä ostohetken velattomasta) sekä sijoitusasunnon 55k€ (62% ostohetken velattomasta).
Kyselin sitten lainalupausta 250k€ asuntoon (uudiskohde, rs-aikaiset maksut yms) johon käyttäisin 20% omarahoitusosuuden. Ajattelin päässäni että hyvin voisin siirtää nykyisen ensiasuntolainan myynnin ajaksi bullet tyyppisenä lainana, eli vain korot maksaen. No eihän se nyt käy mitenkään päitensä, sijoitus varallisuutta on 158k€ josta osakkeissa n. 105k€ jonka vakuusarvo on puolet. Asunto on kuitenkin vasta vuoden vanha kaksio kasvukeskuksessa (Tre), myyntiajat lyhyitä.

Meni virkailijalla niin pasmat sekasin tästä että osasi laskea vain että 4200€ palkkabrutolla on liikaa lainaa koska tuo bullet laina nostaa lainat lähes puoleen miljoonaan, pääomatuloilla ei tuntunut olevan mitään merkitystä, n.600e nettoa kuussa vaan laskuri sanoi että ei. En sitten edes jaksanut lähettää pyydettyjä todistuksia Nordealle kun muille pankeille yhtälössä ei tuntuisi olevan mitään ongelmaa kun omaisuutta on kuitenkin puskurissa puolet tulevien asuntojen velattomasta (sijoitus sekä uusi asunto). Omasta pankista OP, tuli lainalupaus 2 tunnissa 0.6 marginaalilla joten siellä sentään joku hanskasi kokonaisuuden eikä vain excelin täyttöä.

 

[pelittäjä]

Onko täällä kokemuksia jälkipantista? Eli toisessa kaupungissa olevasta osakkeesta tulisi jälkipantti lainaan, joka on sekä eri kaupungissa että eri pankissa (A). Pantin antavasta pankista (B) tuli ilmoitus, että jälkipantti käytettävissä 94000e jälkeen. Asunnon arvoksi arvioimme 140000 ja seuraavassa kaavassa oma maalaisjärki tipahtaa. Kun tämä meidän pankki laskee siten, että tuo 140000 - 20% omarahoitusosuus = 112000 ja siitä jälkipantin jälkeen -94000e jää vakuutta 18000e.

Minun järkeen kävisi se, että tuo pankki A on jo vähentänyt tuon omarahoitusosuuden 20% kun on tuota jälkipantin arvoa laskeskellut?

Eli teidän oma arvio jälkipantiksi tulevasta asunnosta on 140 000? Pankkihan arvottaa tuon enintään 80% arvoin eli silloin päästäisiin aika liki tuota 112 000e josta pankki A haluaa 94000e jonka jälkeen vakuutta jää käytettäväksi 18 000.

Ajatusvirhe on siis mielestäni tuossa että ajattelet pankin arvottavan pantin 100% arvosta.



Sent from my iPhone using Tapatalk

 

[Jukkem]

Eli teidän oma arvio jälkipantiksi tulevasta asunnosta on 140 000? Pankkihan arvottaa tuon enintään 80% arvoin eli silloin päästäisiin aika liki tuota 112 000e josta pankki A haluaa 94000e jonka jälkeen vakuutta jää käytettäväksi 18 000.

Ajatusvirhe on siis mielestäni tuossa että ajattelet pankin arvottavan pantin 100% arvosta.



Sent from my iPhone using Tapatalk

Eli tuo 140000e on aika realistinen oma ja meidän pankin B arvio, ennenkuin maksetaan virallisen lkv:n tekemä suppea arvio.

Jotenkin pyöritän päässäni tuon, että pankki A on jo ottanut tuon 80% vakuusarvon ja se ns sisältyy tuohon jälkipanttiin. Eli jälkipantti olisi yhtäkuin 20% omarahoitusosuus + jäljellä oleva velka (+plus toki pieni siivu pankki A:lle varuiksi).

Nyt kun kirjoitit tuon auki, niin ehkä ymmärrän tuon "oikean" laskutavan.

 

[jinx1980]

Eli tuo 140000e on aika realistinen oma ja meidän pankin B arvio, ennenkuin maksetaan virallisen lkv:n tekemä suppea arvio.

Jotenkin pyöritän päässäni tuon, että pankki A on jo ottanut tuon 80% vakuusarvon ja se ns sisältyy tuohon jälkipanttiin. Eli jälkipantti olisi yhtäkuin 20% omarahoitusosuus + jäljellä oleva velka (+plus toki pieni siivu pankki A:lle varuiksi).

Nyt kun kirjoitit tuon auki, niin ehkä ymmärrän tuon "oikean" laskutavan.

Onko sulla sitä B-pankin lainaa jäljellä noin 94k€ vai joku muu summa, kenties ~72k€? B katsos laskee paljonko nykyrahassa tarvitaan kämpälle arvoa jotta siitä normaali vakuusarvo (70-80%) huomioiden saadaan sun velat maksuun.

Toisekseen jälkipantti on heikompi, tarkoittaen että uusi pankki (A) olisi jopa vähän hölmö jos arvottaisi loput pantista täyteen vakuusarvoon, katsos kun jos et lainojasi hoida niin B:llä on etuoikeus sulta realisoitavaan varallisuuteen. Jos talo menee vasaran alle niin ajat on todennäköisesti sellaiset että tuota 140k:ta siitä ei saa. Primääri pankilla ei ole samanlaista ongelmaa ja sen maksimitappion määrä on paljon rajatumpi (tapauksessa todennaköisesti riittää että kämpästä saadaan 72k€ ja B on kuivilla, jonka saamiseksi B siis varaa nykyarvoa 94k€ jotta arvo voi vähän romahtaa).

B ei siis kerro mielestäni A:lle paljonko olet heille velkaa...

Eli karkea laskukaava lienee: vakuutta_jäljellä=(nykyarvo*0,8)-(B_laina*1,3), jolloin 18k€ toteutuu 72k€ nykylainalla jos kämpän arvo on 140k€.

 

[timzi]

Aggressivisesti on alkanut OP mullekin myymään nyt korkokattoa. Alkuun tuli todella poskettomia tarjouksia, mutta hetken neuvottelun ja perusteluiden jälkeen viimeisin on 7v korkokattotarjous, jossa pahimmillaankin kk-erä olisi 25e korkeampi kuin nykyinen keskimääräinen kk-erä. Otapa noista koroista nyt selvää lähteekö ne nousuun vai ei. Siinä vaiheessa, kun korot oikeasti nousee, on korkokatot jo huomattavasti kalliimpia kuin nyt.

 

[Benji]

Lähtökohtaisesti siellä on armeija ekonomeja laskemassa asiaa omaksi edukseen. Itse en ainakaan koe olevani heitä etevämpi arvioimaan asiaa joten siksi en halunnut korkokattoa. Mutta, sehän on eräänlainen vakuutus "sitten jos" -tapauksille.

 

[timzi]

Tottahan se on, että ei ne noita tappiolla myy. Vaihtelee vain se, että kuka noissa joutuu maksajaksi. Osa noissa varmasti voittaa ja osa häviää. Ainoa varma asia on se, että pankki niissä voittaa joka tapauksessa.

 

[OD.]

Päivitys tilanteeseen: Nordean kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena oli, että voidaan mahdollisesti saada lainat, jos vakuudet riittävät.

 

[Taneli-]

viimeisin on 7v korkokattotarjous, jossa pahimmillaankin kk-erä olisi 25e korkeampi kuin nykyinen keskimääräinen kk-erä.

Nopeasti laskien siis 300€/vuodessa 2100€ tuossa 7v aikana.

Siitä sitten vaan laskemaan miten paljon korkojen täytyy nousta että joudut maksamaan a) vuodessa 300€ b) 7v kuluessa 2100€ ylimääräistä. <= tuo siis korkokaton päälle.

Se on fakta että korot tulevat nousemaan. Koska ja kuinka paljon on asia erikseen. Uskaltaisin väittää että koska Italialla ja muutamalla muulla kansalla ei ihan hirmuisen hyvin EU:ssa pyyhi eivät nuo korot voi hirmuisesti nousta ja tuskin esim. edes 2020 nähdään plussan puolella korkoja saati sitä ennen.

 

[zaneislandd]

En kyllä myöskään näe, että korot nyt yhtäkkiä nousisivat. Ja siis voivathan ne lähemmäs nollaa tosissaan nousta, mutta aivan takuulla eivät vielä pitkään aikaan nouse edes 2%:iin. En ole mikään talousguru, mutta välillä ihmettelen, että mikä ikiliikkuja tai fysikaalinen fakta olisi edes korkeat korot. Kuulostaa melkoisen keinotekoiselta viritelmältä, ei rahan lainaaminen nykypäivänä nyt niin haastavaa hommaa edes ole. En oikein jaksa uskoa, että korot oikein koskaan enää nousisivat merkittävästi tai ainakaan ennen kuin maailmankirjat on muutenkin sekaisin.

Itsellä todennäköisesti asuntokaupat edessä tässä puolen vuoden sisään. Nyt jo hieman oksettaa myydä tuota 1970-luvun kerrostaloa, josta tulee ottamaan todennäköisesti 0-10k€ turpaan myyntihinnasta ja vaikka olen siihen 20k€ julkisivurempankin maksanut. Asunto vielä kasvukeskuksesta, mutta tuntuu, että pelkästään uudisasunnot myyvät vaikka tuplaneliöhinnalla kuin 70-luvun täysin remontoidut asunnot.

 

[Nikoza]

Kuten mainittu, Etelä-Euroopan tilanne ei oikein anna hurjille koronnostoille periksi. Toisaalta, koronnostot olisi aika ehdottoman tärkeitä, sillä seuraavan laskusuhdanteen odotetaan olevan lähellä ja milläs elvytät taloutta, jos et voi laskea korkoja. Hankala tilanne.

Se mitä tulee Nordean ym. pankkien pelotteluun koronnostoista, on aivan selvää, että pelottelun takana on yleinen joukkohysterian luominen, mikä edesauttaa kiinteäkorkoisten lainojen myyntiä. Logiikka kiinteäkorkoisissa lainoissa on sama kuin vakuutuksissa. Pankin matemaatikot ovat kyllä laskeneet ne pankeille tuottoisiksi.

 

[Sprout]

En ole mikään talousguru, mutta välillä ihmettelen, että mikä ikiliikkuja tai fysikaalinen fakta olisi edes korkeat korot. Kuulostaa melkoisen keinotekoiselta viritelmältä, ei rahan lainaaminen nykypäivänä nyt niin haastavaa hommaa edes ole. En oikein jaksa uskoa, että korot oikein koskaan enää nousisivat merkittävästi tai ainakaan ennen kuin maailmankirjat on muutenkin sekaisin.

Ohjauskorolla säädellään taloutta. Mm. yksi tarkoitus on hallita inflaatiota. Valtioiden talouskasvu on vaan ollut sen verran huonoa jo pidemmän aikaa ettei tuolle ole ollut tarvetta. Poislukien ehkä USA

Edit: Taantuman koittaessa ohjauskorkoja lasketaan. Nyt ollaan sikäli paskassa tilanteessa et näissä koroissa ei ole laskuvaraa

 

[zepi]

Ei elvytykseen korkojen nostoja tai laskuja tarvita. Aina voi ostaa velkakirjoja markkinoilta ja painaa siten korot negatiiviseksi.

Viimeistään tämä edellinen taantuma on osoittanut, että kaikki zero lower bound ongelmat ovat puhdasta haihattelua, mikäli keskuspankeilla vaan on halua ja oikeuksia toteuttaa rahapolitiikkaa rauhassa.

Pääsääntöisesti ehkäisevät tekijät ovat 100%:sesti ihmisten mielissä. Pelätään inflaatiota (joka on vuosia madellut nollissa kun ei ole elvytetty tarpeeksi) jne.

 

[muronsyöjä]

Jenkkilän 6kk USD korko on nyt 2,8%. Siellä mennään siis suht nopeaan tahtiin ylös koska lokakuun ensimmäinen oli tasan 2,6%.

6 month US Dollar USD LIBOR interest rate

Ongelma on siinä, jos korkoero harppaa suureksi euron ja USD:n välillä niin taala vahvistuu euroon nähden. Vanha kansantaloustieteen peruslaki. Tämä lisää inflaatiopaineita ja korkoa voi joutua nostamaan huonossakin taloustilanteessa kuten 70-luvulla. Eurooppa on vähän pudonnut kelkasta, talouden painopiste on nyt jo Aasiassa ja jenkitkin vetelee aika hyvin.

 

[mikkox9x]

Katsotteko miinukseksi/rasitteeksi, vai jopa eduksi, että taloyhtiö kuuluu aluelämpöverkkoon parin muun taloyhtiön kanssa tai ostaa lämpöä, jostain toisesta taloyhtiöstä, taikka myy sitä?

Ihmetellyt tuossa paria rivariasuntoa, eri taloyhtiöistä, jotka kuuluneet Oy muotoiseen aluelämpöverkkoon, joka sitemmin lakkautettu. Nyt ymmärtääkseni yksi taloyhtiö myy lämpöä, pari muuta ostaa. Aluelämpöverkko tässä tarkoittaa yhtä kaukolämpökeskusta, josta jaetaan lämpö. Asuntoja jotain reilu 70 kpl siinä.

Asunnot olleet kauan myynnissä, niin mietin, että miksi ei käy kaupaksi. Lämpöä myyvässä yhtiössä, selkeesti kyllä kalliimpi vastike, vaikka aika identtisiä yhtiöitä ja kaukolämmön remonttikustannuksiakin jaettu. Voi johtua tietysti monesta asiasta.

 

[Kaulaliina]

Korkokatto on kyllä niitä tämän hetken myyntituotteita. En tiedä meneekö ihmisillä suurten lainojen kohdalla jotenkin se rahan taju, koska korkokatot yms. ovat kuitenkin yllättävän kalliita tuotteita, jos alkaa euromääräisesti laskemaan. Oletteko kokeneet, että pankki asettaa oman lisämyyntinsä jotenkin lainansaannin ehdoksi eli lisätuotteiden ostamiseen olisi ikäänkuin velvoitetta? Työntekijöillä on tietysti velvoitetta tarjota näitä palveluita. ASP-lainassa tuli aikanaan mukana korkokatto ja muutenkin ASP säästäminen on kyllä oikeasti kannattavaa ja lainaehdot hyvät ja näitä tuotteita pankeissa tulisikin nuorille tyrkyttää.

Pankkeja vertailtaessa ja lainaa otettaessa tulisi verrata sitä todellista vuosikorkoa, joka voi olla aivan eri sen jälkeen, kun lainatuotteeseen on lisätty esimerkiksi korkokatto. Myös viitekoron valinta tulee miettiä (lisää esim. Lainojen korot). Korkokattojen lisäksi tulevat tietysti erilaiset vakuutukset lainan sisällä, esim. Osuuspankin takaisinmaksuturva. Takaisinmaksuturva on myös kallis tuote, mutta on totta, että asioita on syytä miettiä uudelleen, kun tulee otettua se iso laina. Asuntoa ostettaessa kannattaa käydä läpi esimerkiksi oma ja puolison henkivakuutus ja niiden tarve. Aina voi kuitenkin sattua jotain ja jos elämä varaa isoon lainaan, niin selusta on syytä turvata.

 

[Ernomies]

Handelsbankenin talousennuste: Kasvusta kannattaa nyt iloita, vauhti hidastuu ensi vuonna
EKP:n ensimmäinen talletuskoron nosto tapahtuu vuoden 2019 viimeisellä
neljänneksellä. Tätä ennustetta tukee vahvistuva talouden
inflaatiopaine, vaikka keskuspankin on pidettävä yllä vakautta sekä
Italian budjetin että Brexitin aiheuttaman turbulenssin keskellä.
Kovin monelle koronnostolle ei kuitenkaan ole aikaa, ennen kuin
heikentyvä suhdanne sulkee nostoikkunan myös EKP:ltä. Ennustamme
talletuskoron nousevan vuonna 2020 nollaan prosenttiin nykyisestä
-0,40 prosentista, Tiina Helenius kertoo.

 

[mustajoki]

Korkokatto on kyllä niitä tämän hetken myyntituotteita. En tiedä meneekö ihmisillä suurten lainojen kohdalla jotenkin se rahan taju, koska korkokatot yms. ovat kuitenkin yllättävän kalliita tuotteita, jos alkaa euromääräisesti laskemaan. Oletteko kokeneet, että pankki asettaa oman lisämyyntinsä jotenkin lainansaannin ehdoksi eli lisätuotteiden ostamiseen olisi ikäänkuin velvoitetta? Työntekijöillä on tietysti velvoitetta tarjota näitä palveluita. ASP-lainassa tuli aikanaan mukana korkokatto ja muutenkin ASP säästäminen on kyllä oikeasti kannattavaa ja lainaehdot hyvät ja näitä tuotteita pankeissa tulisikin nuorille tyrkyttää.

Pankkeja vertailtaessa ja lainaa otettaessa tulisi verrata sitä todellista vuosikorkoa, joka voi olla aivan eri sen jälkeen, kun lainatuotteeseen on lisätty esimerkiksi korkokatto. Myös viitekoron valinta tulee miettiä (lisää esim. Lainojen korot). Korkokattojen lisäksi tulevat tietysti erilaiset vakuutukset lainan sisällä, esim. Osuuspankin takaisinmaksuturva. Takaisinmaksuturva on myös kallis tuote, mutta on totta, että asioita on syytä miettiä uudelleen, kun tulee otettua se iso laina. Asuntoa ostettaessa kannattaa käydä läpi esimerkiksi oma ja puolison henkivakuutus ja niiden tarve. Aina voi kuitenkin sattua jotain ja jos elämä varaa isoon lainaan, niin selusta on syytä turvata.

Nuo korkokattotuotteiden ehdot voi myös vaihdella, esim. Nordealla korkoputkitarjouksessa määriteltiin minimiviitekorko kun taas OP:lla tuli lisämarginaali. Vaikka vaihteluväli oli melko sama, skenaariossa jossa korot sitten nousisi vaikkapa 1% tasolle Nordean korkokatosta ei olisi tullut enää tässä vaiheessa vuotuisia lisäkustannuksia kun taas OP:n tuotteessa menisi se sama lisämarginaali.

 

[FireFly Renaissance]

Kuten mainittu, Etelä-Euroopan tilanne ei oikein anna hurjille koronnostoille periksi. Toisaalta, koronnostot olisi aika ehdottoman tärkeitä, sillä seuraavan laskusuhdanteen odotetaan olevan lähellä ja milläs elvytät taloutta, jos et voi laskea korkoja. Hankala tilanne.

Se mitä tulee Nordean ym. pankkien pelotteluun koronnostoista, on aivan selvää, että pelottelun takana on yleinen joukkohysterian luominen, mikä edesauttaa kiinteäkorkoisten lainojen myyntiä. Logiikka kiinteäkorkoisissa lainoissa on sama kuin vakuutuksissa. Pankin matemaatikot ovat kyllä laskeneet ne pankeille tuottoisiksi.

No, melko taantumaahan tässä koko ajan eletään, siitä huolimatta, että nyt on saatu hikinen pari prosenttia yhtenä vuotena talouskasvua aikaiseksi. Eli se "elvytys" pitääkin olla edelleen päällä. Sitten kun talous on ihan oikealla nousukaudella kyllä meininki näyttää aika erilaiselta. Silloin on yleensä varaa maksaa korkojakin vaikka ne vähän nousisi. 90-luvun katastrofi oli jotain ihan muuta, silloinhan korot nimenomaan nousivat keskellä syvintä lamaa. Siinä ei paljoa korkoelvytyksestä puhuttu.

 

[FireFly Renaissance]

Jenkkilän 6kk USD korko on nyt 2,8%. Siellä mennään siis suht nopeaan tahtiin ylös koska lokakuun ensimmäinen oli tasan 2,6%.

6 month US Dollar USD LIBOR interest rate

Ongelma on siinä, jos korkoero harppaa suureksi euron ja USD:n välillä niin taala vahvistuu euroon nähden. Vanha kansantaloustieteen peruslaki. Tämä lisää inflaatiopaineita ja korkoa voi joutua nostamaan huonossakin taloustilanteessa kuten 70-luvulla. Eurooppa on vähän pudonnut kelkasta, talouden painopiste on nyt jo Aasiassa ja jenkitkin vetelee aika hyvin.

Toisaalta, jos taala vahvistuu se tietää hyvää Euroopan globaalille kilpailukyvylle vaikka tuontitavara kallistuukin. Vanha kunnon devalvaatio.

 

[muronsyöjä]

No, melko taantumaahan tässä koko ajan eletään, siitä huolimatta, että nyt on saatu hikinen pari prosenttia yhtenä vuotena talouskasvua aikaiseksi. Eli se "elvytys" pitääkin olla edelleen päällä. Sitten kun talous on ihan oikealla nousukaudella kyllä meininki näyttää aika erilaiselta. Silloin on yleensä varaa maksaa korkojakin vaikka ne vähän nousisi. 90-luvun katastrofi oli jotain ihan muuta, silloinhan korot nimenomaan nousivat keskellä syvintä lamaa. Siinä ei paljoa korkoelvytyksestä puhuttu.

Silloin oli Koivisto ja kumppanit puikoissa. Ehkä suurin idiootti maailman taloushistoriassa säätämässä.

 

[muronsyöjä]

Toisaalta, jos taala vahvistuu se tietää hyvää Euroopan globaalille kilpailukyvylle vaikka tuontitavara kallistuukin. Vanha kunnon devalvaatio.

Joo, en ota kantaa miten lopulta käy. Nordia ennustaa koronnostoa jouluksi 2019 ja 12kk euriborin menevän positiivisksi keväällä. Nyt kuitenkin pysähtynyt euriborin pieni nousu joten saa nähdä miten menee.

 

[Collusion]

Kuinka paljon asunnonostajat yleensä tingitte asuntojen hinnasta ostotilanteesta? Tarjosin äskettäin lähestulkoon 15% alle pyyntihinnan eräästä kiinnostavasta kohteesta, joka oli mielestäni kuitenkin hieman ylihintainen. Tuleeko mulkun leima?

 

[vatanen]

Kuinka paljon asunnonostajat yleensä tingitte asuntojen hinnasta ostotilanteesta? Tarjosin äskettäin lähestulkoon 15% alle pyyntihinnan eräästä kiinnostavasta kohteesta, joka oli mielestäni kuitenkin hieman ylihintainen. Tuleeko mulkun leima?

Hehe, no ei tule. Itse tarjosin noin 5% alle pyynnin ja tarjous meni suoraan läpi. En tosin olisi kohteesta sen enempää tarjonnut vaikka pyynti olisi ollut korkeampikin.

 

[edup]

Kuinka paljon asunnonostajat yleensä tingitte asuntojen hinnasta ostotilanteesta? Tarjosin äskettäin lähestulkoon 15% alle pyyntihinnan eräästä kiinnostavasta kohteesta, joka oli mielestäni kuitenkin hieman ylihintainen. Tuleeko mulkun leima?

Vaikea tuohon on sanoa mitään yleistä sääntöä, asuntoja kun tunnutaan kaupittelevan niin yli- kuin alihinnoillakin. Oma mutu on se että ylihinnoiteltuun hintapyyntiin on lähinnä pari eri syytä. Ensimmäisenä se, että lähinnä katsellaan jos joku hölmö tarjoaisi sellaisen summan rahaa että kannattaa itse luopua nykyisestä asunnostaan/sijoituskohteestaan. Toinen on se, että ollaan kyllä aktiivisesti hankkiutumassa kohteesta eroon, mutta tuolla ylihinnalla halutaan lähinnä varmistua siitä että kohteesta saadaan ns. "oikea hinta", hintapyyntiä kun on aina helpompi alentaa kuin korottaa.

Jos tarjous kuitenkin oli alueen yleiseen hintatasoon nähden järkevä, niin ei siitä pitäisi kenenkään nokkiinsa ottaa. Ja vaikka ottaisikin, niin entäs sitten?

 

[Nomber]

Kuinka paljon asunnonostajat yleensä tingitte asuntojen hinnasta ostotilanteesta? Tarjosin äskettäin lähestulkoon 15% alle pyyntihinnan eräästä kiinnostavasta kohteesta, joka oli mielestäni kuitenkin hieman ylihintainen. Tuleeko mulkun leima?

Saahan sitä tarjota, hyvällä tuurilla myyjä on pakkoraossa ja myy halvallakin. Tosin lienee tietysti tyhmää tarjota jostain ~500 000 asunnosta 100 000 €, mutta ihan ok vaikka 400 000 €.

 

[muronsyöjä]

Saahan sitä tarjota, hyvällä tuurilla myyjä on pakkoraossa ja myy halvallakin. Tosin lienee tietysti tyhmää tarjota jostain ~500 000 asunnosta 100 000 €, mutta ihan ok vaikka 400 000 €.

Mitä kalliimpi sitä enemmän siinä yleensä on "pelivaraa". Tuollaisesta kohteesta voisi sanoa välittäjälle ohimennen, että "ei meillä ole itseasiassa mahkuja kuin noin 360:een, mut tultiin silti kattoon". Eli vähän niin kuin tunnustelee ottaako tarjousta vastaan ja miten alhaalta. Tämänhän voi sanoa siis, vaikka lompsassa olisi jo mukana se viisisataa käteisenä. Ei se mikään nolostumisen paikka ole, kaupankäynti on kaupankäyntiä. Kalliimmissa kohteissa kaupanteko on todella nihkeää, joten oikeaa hintaa on vaikea kenenkään sanoa.

 

[Moebbels]

Jos kauppa ei meinaa käydä ja eroon on päästävä niin voi tehdä ihan hyviä diilejä.
Tällä viikolla meikäläisen tarjous yhestä kesämökistä hyväksyttiin. Kesällä pyynti oli 148k, mun tarjous oli 75k.

 

[Collusion]

Kiitos vinkeistä, kokeilin kepillä jäätä eikä ainakaan ensi yrittämällä tärpännyt. Katsotaan jos kohde on vielä myynnissä viikon parin päästä, olisiko myyjä jo pehminnyt hiukan.

 

[Zigh]

Kiitos vinkeistä, kokeilin kepillä jäätä eikä ainakaan ensi yrittämällä tärpännyt. Katsotaan jos kohde on vielä myynnissä viikon parin päästä, olisiko myyjä jo pehminnyt hiukan.

Ei kukaan viikossa tai parissa vielä pehmene mihinkään. Voit itse ajatella, että jos olisit myyjän roolissa, suotuisitko heti ensimmäisen tai toisen myyntiviikon aikana johonkin -15% tarjoukseen? Tuskin jos pyynti on edes suunnilleen järkevästi mietitty. Tuollaiseen -15% tarjoukseen voi saada vastakaikua sitten kun kohde on ollut jo pitkään myynnissä ja myyjä huomannut, että ainakaan pyyntihinnalla kysyntää ei kauheasti ole. Näin siis ainakin alueilla, joissa kauppa käy normaalisti.

 

[pokkus]

Ei kukaan viikossa tai parissa vielä pehmene mihinkään. Voit itse ajatella, että jos olisit myyjän roolissa, suotuisitko heti ensimmäisen tai toisen myyntiviikon aikana johonkin -15% tarjoukseen? Tuskin jos pyynti on edes suunnilleen järkevästi mietitty. Tuollaiseen -15% tarjoukseen voi saada vastakaikua sitten kun kohde on ollut jo pitkään myynnissä ja myyjä huomannut, että ainakaan pyyntihinnalla kysyntää ei kauheasti ole. Näin siis ainakin alueilla, joissa kauppa käy normaalisti.

Jotkut eivät pehmene edes kuukausien myynnin yrittämisen jälkeen. Riippuu aivan myyjän tilanteesta. Todella monta kohdetta pk-seudulla yritettiin "kepillä jäätä periaatteella" ja ei siellä missään ollut tuollaisia yli 10%:n tinkausmahdollisuuksia, jos hintataso oli jo lähtökohdiltaan lähelle oikeaa. Yleensä tinkausvaraa olisi ollut jotain 2-6 %:n välillä.

Hyvät kohteet menevät nopeasti alle viikossa ja tietyt kohteet roikkuu myynnissä jopa vuodesta toiseen. Tuollaisen pitkään myynnissä olevan kohteen kohdalla itse miettisin myös sitä saako sitä ikinä itsekään myydyksi, jos myynti tulee joskus eteen. Ja sitten kun se oma "oikea" löytyy niin kannattaa myös miettiä, että pelaako uhkapeliä vai ei. Aina voi odottaa meneekö kohde kaupaksi ja jos ei mene niin silloin hinta yleensä tippuu jo itsessään. Riskinä on vain se, että joku muu tulee ja ostaa kohteen nenän alta pois. Tästä syystä asunnon kohdalla itse maksaisin mieluusti sen pienen extran, kun se oikea tulee eteen. Mikään ei harmita enempää kuin se, että asunto ei olekaan mieluinen, vaikka hinnassa olisikin säästänyt.

 

[Collusion]

Ei kukaan viikossa tai parissa vielä pehmene mihinkään. Voit itse ajatella, että jos olisit myyjän roolissa, suotuisitko heti ensimmäisen tai toisen myyntiviikon aikana johonkin -15% tarjoukseen? Tuskin jos pyynti on edes suunnilleen järkevästi mietitty. Tuollaiseen -15% tarjoukseen voi saada vastakaikua sitten kun kohde on ollut jo pitkään myynnissä ja myyjä huomannut, että ainakaan pyyntihinnalla kysyntää ei kauheasti ole. Näin siis ainakin alueilla, joissa kauppa käy normaalisti.

Kohde on ollut myynnissä jo reilun kahden kuukauden ajan, eikä ennen omaa tarjoustani ole tullut ainuttakaan toista tarjousta (yksi yritti kyllä tarjota, mutta pankki antoi rukkaset).

Asunnon omistaja on kuulema muuttanut ulkomaille, minkä ajattelin helpottavan hinnan polkemista.

 

[elmo]

Kohde on ollut myynnissä jo reilun kahden kuukauden ajan, eikä ennen omaa tarjoustani ole tullut ainuttakaan toista tarjousta (yksi yritti kyllä tarjota, mutta pankki antoi rukkaset).

Asunnon omistaja on kuulema muuttanut ulkomaille, minkä ajattelin helpottavan hinnan polkemista.

Asiallinen välittäjä jos tietoja vuotaa ostajalle. Taas yksi syy lisää olla käyttämättä niitä.

 

[miloytyn]

Saahan sitä tarjota, hyvällä tuurilla myyjä on pakkoraossa ja myy halvallakin. Tosin lienee tietysti tyhmää tarjota jostain ~500 000 asunnosta 100 000 €, mutta ihan ok vaikka 400 000 €.

Jos itse olisin täällä myymässä 500 k€:lla ja tulisi 400 k€:n tarjous, niin en todellakaan tekisi edes vastatarjousta.

 

[Nomber]

Jos itse olisin täällä myymässä 500 k€:lla ja tulisi 400 k€:n tarjous, niin en todellakaan tekisi edes vastatarjousta.

Joku muu voisi olla pakkoraossa tai ylipäänsä asunnon alkuperäinen pyynti vaan voisi olla pielessä. Mutta sama se, tarjoaminen ei mitään maksa joten ei ole paljoa hävittävääkään jos kokeilee kepillä jäätä.

 

[miloytyn]

Joku muu voisi olla pakkoraossa tai ylipäänsä asunnon alkuperäinen pyynti vaan voisi olla pielessä. Mutta sama se, tarjoaminen ei mitään maksa joten ei ole paljoa hävittävääkään jos kokeilee kepillä jäätä.

Lähinnä tuo minun pointti oli, että jos ei ole hinnoiteltu ihan perseelleen niin lähinnä ottaisin tuollaisen kepillä jäätä -tarjouksen loukkauksena ja olisin huomattavasti nihkeämpi realistisempiinkin tarjouksiin.