Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:00 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>
Tämä. Kyllä uusi on aina uusi niin kuin autoissakin. Toki kämppää nyt ei viitsi samaa tahtia vaihtaa kuin autoa, että siinä mielessä aikaa myöten joutuu sitten asumaan vanhassa talossa.Sijoitusmielessä upouusi asunto ei yleensä kannata, koska hintaero muutaman vuoden ikäisiin on usein merkittävä. Vaan onhan se toki kiva muuttaa asuntoon, jossa kukaan ei ole ennen asunut.
Jos et ole pian heti jälleen myymässä, niin se on sinulle aivan tyhjänpäiväinen lappunen. Paitsi, että siihen liittyvä lasku rokottaa lompakkoasi.
Lämmityskustannukset on tiedossa. Mietin vaan voiko paperia tarvita johonkin muuhun. Mutta jos ei tarvitse niin olkoon sitten ilman lappua.
Jätä teettämättä, turha paperi kyseessä. Energiatodistuksessa on se ongelma, että saatu E-luku perustuu laskelmiin, ei toteutuneeseen kulutukseen. Näin ollen esim. suoralla sähköllä lämpiävä omakotitalo, jossa on muutaman tonnin tiilikasa takkahuoneessa ja puuliesi keittiössä (ja niitä käytetään ahkerasti), saa paskan E-luvun, koska laskelmien mukaan taloa lämmitetään sähköllä, jota kuluu paljon ja jonka energiakerroin on huono.
Ainahan nämäkään korjaukset eivät onnistu ihan helposti jos ollenkaan. Rakentajan pakoilu on pahimmillaan todella törkeää. Toinen hankaluus on se, että osa rakennusvirheistä saattaa näkyä vasta parinkymmenen vuoden jälkeen. Salaojat ovat esimerkiksi sellainen, joiden kuntoa ei näe muuten kuin kuvaamalla ja sekin maksaa, että niiden kunnon saa tarkistettua mahdollista reklamointia varten.
Remontteja ne ammattimiehetkin tekevät hyvin erilaisella taidolla. Nykyinen systeemi on kyllä hyvä, että jonkinlaista valvontaa pitää yhtiössä olla remonteille. Kosteat tilat itse mittaisin ja tarkistuttaisin aina ulkopuolisen toimesta ennen kauppaa. Sillä saa jo aika varman tiedon mahdollisista kosteusongelmista.
Nämä säädökset vesieristyksiin muuttuivat kyllä jo 90-luvulla. Itse tein remppaa 98 vuonna Kallion kämppään ja silloin jo ainakin taloyhtiön hallituksen pj. ja huoltoyhtiön mies kävivät tsekkaamassa tilanteen. Isompaa remppaa ei voi tehdä salaa, kyllä sen joku huomaa.
90-luvulla säädökset muuttui niin, että vesieriste laitettiin seiniin myös. Tuota ennen ei edes tarvinnut eristää. Ilmoitusvelvollisuus remonteista tuli kuitenkin vasta muutamia vuosia sitten! Nyt ei osakeyhtiössä saa tehdä mitään remonttia ilman kirjallista selvistystä remontista ja isännöinti on vastuussa valvonnasta. Vuonna 98 olisit voinut tehdä rempan ilmoittamatta mihinkään. Toki silloinkin kunnon isännöinti hoiti valvonnan mutta vastuuta ei kunnolla ollut.
Korjataas hieman tätä. Saat esim. laudoittaa saunan seinät täysin, uusia ovet karmeineen (et tietysti ulko-ovea mikä kuuluu yhtiölle), tehdä uudet pesualtaat sun muut vessaan jne. mutta esim. et voi vetää betoniin asti lattiaa auki kosteissa tiloissa ilman valvontaa. Voit hioa seinät ja maalailla ne ihan rauhassa jne. "pintaremonttia" tehdä. Tosin esim. terassi vaatii luvan (näköpiirissä olevilta naapureilta ja tietysti myös saman taloyhtiön väeltä).
En nyt ole ihan varma onko samasta asiasta kysymys, mutta sain lupauksen suhteellisen edullisesta lisävakuudesta S-Pankilta 250tE lainaan, jossa asunto kattaisi 75% lainasta ja loput 25% vakuudella. Vakuuden hinnaksi tuli lupauksessa alle 2500e. Laskeskelin, että tämä on järkevä summa maksaa 62 500e vakuudesta, etenkin kun omat rahat voi tällöin pitää säästössä kokonaan.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, paljonko tuollaisessa bullet lainassa on korko?
0,7% ainakin tämän tarjouksen perusteella eli tarkoitus on maksaa vain 2v pelkkiä korkoja.
Tuohan kuulostaa kätevältä ratkasulta... Siinä 2v rakennuksen aikana kuitenkin kuvittelee ite rakentavansta enemmän kun jaksaa ja sitten riita+ ero, niin talon valmistuessa ei tarvi, kun arpoo, et kumpi saa uuden ja kumpi jää vanhaan.
Ei.
Omituista... Itse juuri myös kilpailutin asuntolainani nordean asiakkaana ja puhelimitse hoidettiin neuvottelut ja se meni about näin: päivitetiin asiakastiedot -> antoivat tarjouksen -> sanoin että tarjous on huono ja vaihdan pankkia -> antoivat paljon paremman tarjouksen kuin muut pankit sekä poistivat kokonaan kaikki muutoskulut yms.
pätee lehti-, vakuutus, sähkönmyyntiin ainakin.
Samanlaisen kuvan olen saanut Nordean toiminnasta. Joidenkin asioiden hoidossa asiakaspalvelu ja chat ovat toimineet hyvin, lukuunottamatta että jonossa on mennyt helposti 10min. Verkkopankin postin vastaukset tuntuu kestävän lähes aina 2-3 päivää. Sinänsä mobiili- ja verkkopankki ja tunnistautuminen toimii hyvin. Ja asunnon lainaneuvottelussa oli toiminta hyvin nihkeää. Nyt kuulemma marginaalit ovat olleet välillä 0.8-1%. Tarjoukseeni sain 0.8% ja 1000e järjestelypalkkio 250ke lainalle ja tarjouksella kesti tulla melkein viikko. Keväällä marginaali oli 0.2% pienempi, tosin hieman pienemmälle lainalle. S-Pankki puolestaan tarjosi suoraan 0.45% ja 300e järjestelypalkkio. Tosin ei S-Pankillakaan ollut paljoa lainaneuvotteluaikoja saatavilla. Enpä tiedä viitsinkö yrittää vielä vääntää niitä alemmas, Danske kai saattaisi hieman pudottaa ainakin akavalaiselle, mutta sinne ei huvittaisi hypätä.
Maakaari 540/1995 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Ovat näköjään nousseet reippaasti vajaan parin vuoden aikana. Loppuvuodesta 2016 otettiin 1,2 % korolla kymppivuotislaina.
Lopullinen tarjous tulee tiistaina, mutta ei taida mennä ainakaan OP:n edelle.
Sanot vaan että sait pankista x tarjouksen korolla x ja katso mitä vastaa.Asunnonhankintaprojekti on edennyt siihen pisteeseen, että pankkeihin on laiteltu lainatarjouksia. Speksit: asunto haussa Mikkelistä (2000-luvulla rakennettu 100-120 m2 okt), budjetti n. 240k, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut avopari, tulot tällä hetkellä 4000 e/kk netto. Nykyinen asumismuoto vuokralla.
Ensimmäinen tarjous pyydettiin OP:sta, missä molemmilla on käyttötili ja minulla ASP-tili. Verkkoneuvottelu käytiin ja tarjous tuli perästä: marginaali 0,95 %. Mietin että ei tämä voi tästä enää huonontua.
Sitten tehtiin hakemus Säästöpankkiin missä käytiin perjantaina. Samat speksit sinne ja virkailija rustasi alustavan marginaalin paperiin: 1,20 %.
Vielä olisi pari pankkia vuorossa, mutta aika selvää on että mihinkään 0,5-0,6 % marginaaleihin ei näillä pohjilla päästä.
Onko täällä muuten kokemuksia tilanteesta, että asuntolainan hakijoista toisella on ASP-tili ja toisella ei? OP:n virkailija ehdotti, että tehdään toisellekin ASP-tili ja yhdistetään ne ennen lainan nostamista. Ei kuulemma tarvitse säästää kahta vuotta vaikka lähtee nollista.
Jos jompi kumpi kuuluu akavalaiseen liittoon niin laittakaa hakemus danskeen. Sieltä saa melko varmasti paremman tarjouksen ja noilla akava-eduilla on aina avausmaksu 0e ja ”normaalista” marginaalista lähtee muistaakseni 0,2% pois.Asunnonhankintaprojekti on edennyt siihen pisteeseen, että pankkeihin on laiteltu lainatarjouksia. Speksit: asunto haussa Mikkelistä (2000-luvulla rakennettu 100-120 m2 okt), budjetti n. 240k, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut avopari, tulot tällä hetkellä 4000 e/kk netto. Nykyinen asumismuoto vuokralla.
Ensimmäinen tarjous pyydettiin OP:sta, missä molemmilla on käyttötili ja minulla ASP-tili. Verkkoneuvottelu käytiin ja tarjous tuli perästä: marginaali 0,95 %. Mietin että ei tämä voi tästä enää huonontua.
Sitten tehtiin hakemus Säästöpankkiin missä käytiin perjantaina. Samat speksit sinne ja virkailija rustasi alustavan marginaalin paperiin: 1,20 %.
Vielä olisi pari pankkia vuorossa, mutta aika selvää on että mihinkään 0,5-0,6 % marginaaleihin ei näillä pohjilla päästä.
Onko täällä muuten kokemuksia tilanteesta, että asuntolainan hakijoista toisella on ASP-tili ja toisella ei? OP:n virkailija ehdotti, että tehdään toisellekin ASP-tili ja yhdistetään ne ennen lainan nostamista. Ei kuulemma tarvitse säästää kahta vuotta vaikka lähtee nollista.
Tuo kuullostaa kyllä houkuttelevalta, varsinkin jos saisi vielä tästä nykyisestä marginaalista 0.2% pois. Tällä hetkellä on laina Nordeasta 25v/152000 0.55% marginaalilla 12kk euribor.
En osaa sanoa muuta kuin, että sitä paljon mainostetaan noiden liittojen sivuilla.
Ihan mielenkiinnosta, että miksi et kilpailuta heti vaan vasta alkuvuodesta? Eikö kannata heti kilpailuttaa kun tuntuu siltä että voisi päästä halvemmalla? Alkuvuodesta voi olla jo korkeammat marginaalit, tai toki alemmatkin, mutta sitten voi kilpailuttaa uudestaan. Kilpailutus ei kuitenkaan maksa mitään ja hoituu suurimmalti osin netissä ja loput puhelimen välityksellä ja vie aikaa käytännössä vaan joitain minuutteja.
Miksipä ei? Pistin hakemuksen vetämään Danskelle, ei siinä mennyt kuin alle 10min. Sitten voi laittaa viestiä, että mitä Nordea antaa vastatarjouksena.
Jotenkin oudolta vaikuttaa tuo asp-tilin avaus ja yhdistämis ehdotus, koska itse olen siinä käsityksessä että asp lainaa saa sen 115k€ / asunto. Tai sitten minua kusetettiin kun ostimme emännän kanssa asunnon koska 115ke yli mennyt osa piti kattaa normaalilla asuntolainalla. Ja meillä oli molemmilla säästetyt aspitilit.Asunnonhankintaprojekti on edennyt siihen pisteeseen, että pankkeihin on laiteltu lainatarjouksia. Speksit: asunto haussa Mikkelistä (2000-luvulla rakennettu 100-120 m2 okt), budjetti n. 240k, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut avopari, tulot tällä hetkellä 4000 e/kk netto. Nykyinen asumismuoto vuokralla.
Ensimmäinen tarjous pyydettiin OP:sta, missä molemmilla on käyttötili ja minulla ASP-tili. Verkkoneuvottelu käytiin ja tarjous tuli perästä: marginaali 0,95 %. Mietin että ei tämä voi tästä enää huonontua.
Sitten tehtiin hakemus Säästöpankkiin missä käytiin perjantaina. Samat speksit sinne ja virkailija rustasi alustavan marginaalin paperiin: 1,20 %.
Vielä olisi pari pankkia vuorossa, mutta aika selvää on että mihinkään 0,5-0,6 % marginaaleihin ei näillä pohjilla päästä.
Onko täällä muuten kokemuksia tilanteesta, että asuntolainan hakijoista toisella on ASP-tili ja toisella ei? OP:n virkailija ehdotti, että tehdään toisellekin ASP-tili ja yhdistetään ne ennen lainan nostamista. Ei kuulemma tarvitse säästää kahta vuotta vaikka lähtee nollista.
Mikäs tuossa on ihmeellistä jos ei ole 50 vuoteen tontin vuokraa nostettu?
Itseäni ihmetyttää, että miksi sitä ei ole hiljalleen nostettu, vaan tulee suurena könttinä 50-vuoden jälkeen.
Riippuu sopimuksesta. Jos siellä on joku korotusehto, niin sitten voi korotellakin.
Näinhän näissä vanhoissa vuokrasopimuksissa usein on ettei vuokraa voi nostaa ennen kuin sopimus 50 vuoden jälkeen loppuu. Ja jos kerrostalotontin vuokra on ollut aiemmin reilut 7000€ vuodessa niin onhan se nyt hävyttömän halpa ja tuossa talossa asuneet ovat vuosikausia saaneet nauttia markkinahintoja huomattavasti halvemmista hinnoista.
Itku tulee tietysti siitä, että asunnosta on maksettu hinta sen mukaan, että tonttivuokra on mikroskooppinen, ja nyt asunnon arvo laskee.
