Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Jos puhutaan asuntolainoista siirsin kaikki sijoituslainani Aktiasta Danske Bankiin ja neuvottelin n eri pankin kanssa asiasta mutta Danske Bank voitti nyt keväällä 2018. Danske Bank sijoituskorkoni on 0.7+12kk eurobor mikä on todella hyvä koska sijoitusasuntolaina korko on aina korkeampi korko kuin omaan käyttöön asuntolaina.
Sain itse danskesta pari kk sitten 0.6 + 12kk euriborilla uuden sijoituslainan ja samassa rytäkässä oman lainan korko 0.69 -> 0.45, kun ilmoitin että nyt kunnon korot molempiin ettei tartte taas kilpailuttaa. lainat alle 300k ja tulot alle 80k
 
Mihin sä nyt lainaa yhtäkkiä tarvitset? Yhtiölainallahan noi rempata hoidetaan.
 
Sain itse danskesta pari kk s niitten 0.6 + 12kk euriborilla uuden sijoituslainan ja samassa rytäkässä oman lainan korko 0.69 -> 0.45, kun ilmoitin että nyt kunnon korot molempiin ettei tartte taas kilpailuttaa. lainat alle 300k ja tulot alle 80k
Hmm bruttotulot alle 80 000 euroa vuodessa. Jos nyt teorettisesti se olisi 78 000 euroa niin se olisi kuukaudessa brutto 6500 euroa ennen veroja.

Tuollaiset tulot saa jos on esim. Yrittäjä, Toimitusjohtaja tai esim lääkäri joka on töissä sairalassa jossa tehdään vuorotyötä päivystävä lääkäri voi olla myös yönä töissä. En vihaa suurituloisia ja isäni oli lääkäri, mutta vaikka on lääkäri ei lääketiede pelasta kaikelta ja isäni kuoli ennen aikoja selvästi ennen eläkeikää ja esim. syöpä jos edennyt ei joskus voi leikata tai saa kuntoon.

Minun tulot ei ole tuota luokkaa vaikka laskisin myös kaikki vuokratulot yhteensä 3 yksiöstä pääkaupunkiseudulla. Toki en väitä että olen huono tuloinen mutta ei ole mitään extreeme tuloja. Itse en asu lähelläkään pääkaupunkiseutua ja asun todella edullisessa asunnossa. Joka vuosi matkustan pääkaupunkiseudulle ja minulla on ystäviä pääkaupunkiseudulla ja olin aikonaan monta vuotta siellä töissä.

Tulosi varmaan teki että sait noin extreme korot. Ero kuitenkin sinun ja minun sijoitus asuntolaina korolla on vain 0,1 minun on 0.7+12kk eurobor ja sinun on 0.6+12kk eurobor.
 
Viimeksi muokattu:
Hmm bruttotulot alle 80 000 euroa vuodessa. Jos nyt teorettisesti se olisi 78 000 euroa niin se olisi kuukaudessa brutto 6500 euroa ennen veroja.

Minun tulot ei ole tuota luokkaa

Tulosi varmaan teki että sait noin extreme korot. Ero kuitenkin sinun ja minun sijoitus asuntolaina korolla on vain 0,1 minun on 0.7+12kk eurobor ja sinun on 0.6+12kk eurobor.

Tiivistin oleellisen.

glhf:llä kyllä aika asiallinen marginaali, vaikka on myös toinen laina kyljessä. Mitä itse kyselin näillä keskituloisen tuloillani, niin asuntolainaa saisin noin 0,5 marginaalilla (s-pankki).
 
Tiivistin oleellisen.

glhf:llä kyllä aika asiallinen marginaali, vaikka on myös toinen laina kyljessä. Mitä itse kyselin näillä keskituloisen tuloillani, niin asuntolainaa saisin noin 0,5 marginaalilla (s-pankki).
Puhuin sijoitusasuntolainoista. Laina omaan käyttöön on alempi korko. Hänen oma asuntolaina korko on 0.45+12kk eurobor ja sijoituasuntolaina korko on 0.6+12 kk eurobor.

S-Pankki? Oli erittäin huonosti kiinnostuneita minusta kun olisi jutellut vasemmisto liiton johtajan kanssa ei kiinnostanut edes antaa sijoitusasuntolainaa minulle toki konttorista ja käsittelijästä voi olla kyse. Toki kerroin heti mitä Danske Bank oli tarjonnut ja se mahdollisesti vaikutti asiaan.

S-pankki on S-Kortti bonus mitään muuta virkaa tai arvoa sillä ei todellakaan ole minulle. S-Pankki muu henkilöstö paitsi lainakäsittelijät ovat palvelleet ystävällisesti.

Osuuspankki todella koetti kilpailla ja haastoi Danske Bankin.
 
Viimeksi muokattu:
Itselläkin oman asunnon osto alkaa olla ajankohtainen. Lainahakemukset tuli lähetettyä ja olen positiivisesti yllättynyt marginaaleista mitä sain.
Hypo tarjosi 0,45% (avausmaksu 400€), Nordea 0,45% (avausmaksu 300€) ja Danske Bank 0,36% (avausmaksu 0€). Danske Bankin tarjoukseen vaikutti insinööriliiton jäsenyys, muuten marginaali olisi ollut 0,5% ja avausmaksu 300-400€.

Palkkatulot itsellä jotain luokkaa keskiarvo, mutta sijoitussalkku lienee vaikuttanut tässä hyviin marginaaleihin.
 
Nyt on asunnon ostoprosessi saapumassa 1,5v jälkeen vihdoin maaliin, vanha asunto oli vuoden myynnissä, meni vihdoin kaupaksi helmikuussa ja nyt ollaan jo asuttu uudella paikkakunnalla pari kuukautta vuokralla.

Nordea valikoitui pankiksi kilpailutuksen myötä, 0,65% marginaali, 30v maksuaika ja 800€ toimituskulut (tästä vielä neuvotellaan ennen kaupantekoa joka on ensi kuun alussa) sekä ennen kaikkea 30v laina-aika + 10% joustavaa lyhennysvapaata tarvittaessa.

Maksuerät jäävät saman suuruisiksi kuin aiemmassa lainassa, nyt jää hyvin rahaa säästöön ja lainaa voi helposti jatkossa lyhentää ylimääräisillä lyhennyksillä. Lainan määrä 270k€, tulot meillä bruttona n. 5,5-6,5k€/kk riippuen projekteista. Vanhemmilta järjestyi vakuusvajeen paikkaus jälkipanttauksen ansiosta. Kohteena 80-luvulla rakennettu ja hiljattain remontoitu erillistalo.
 
Itselläkin oman asunnon osto alkaa olla ajankohtainen. Lainahakemukset tuli lähetettyä ja olen positiivisesti yllättynyt marginaaleista mitä sain.
Hypo tarjosi 0,45% (avausmaksu 400€), Nordea 0,45% (avausmaksu 300€) ja Danske Bank 0,36% (avausmaksu 0€). Danske Bankin tarjoukseen vaikutti insinööriliiton jäsenyys, muuten marginaali olisi ollut 0,5% ja avausmaksu 300-400€.

Palkkatulot itsellä jotain luokkaa keskiarvo, mutta sijoitussalkku lienee vaikuttanut tässä hyviin marginaaleihin.

Missäpäin ja millainen asunto? ja lainan koko, nekin vaikuttavat marginaaliin. Keskiansio on jotain 3500€ tietämillä Suomessa, onko tämä se tuloluokka?
 
Viimeksi muokattu:
Missäpäin ja millainen asunto? ja lainan koko, nekin vaikuttavat marginaaliin. Keskiansio on jotain 3500€ tietämillä Suomessa, onko tämä se tuloluokka?
Pääkaupunkiseudulta ja ympäryskunnista olen katsellut 3-4h rivarinpätkää tai paritalon puolikasta. Hain lainaa niin, että pankin osuus olisi noin 200k€ ja loput maksaisin itse. Tuo lainan osuus voi vielä hieman nousta tuosta, kun näyttää nuo omaa silmää miellyttävät ja hiemankaan uudemmat asunnot pyörivän tuolla 250k€-300k€ välissä. Pidän omat varat mieluummin osakkeissa tällä hetkellä ja nostan mieluummin tuota lainan osuutta.

Peruspalkka on tuota luokkaa, mutta olen reissussa n. 100 päivää vuodessa jolloin ylityöt ja verottomat kilometrikorvaukset ja päivärahat nostavat vuosiansioita melko paljon. Mainitsin tuon myös hakemuksessa, koska katsovat muuten nettotuloja pelkästään melko sokeasti.
 
Niin noi on per naama vai yhteensä? Ison kuuloinen laina jos on yhteensä max 6.5k€ tulot.

Yhteensä, ja tosiaan ihan minimi on toi 5,5k€, siinä on meidän molempien peruspalkat. Sen mukaan kun lainan mitoittaa niin on sitten pelivaraa.

Tosiaan aiemman talon laina meillä oli 220k€ joka saatiin reippaasti alle 5k€ bruttotuloilla. Se lyheni 4v aikana 10k€/vuosi. Tuohon suhteutettuna lainan määrä ei hirvitä. Jopa 300k€ olisivat antaneet mutta se olisi jo vähän alkanut luulostaa liian isolta.
 
Yhteensä, ja tosiaan ihan minimi on toi 5,5k€, siinä on meidän molempien peruspalkat. Sen mukaan kun lainan mitoittaa niin on sitten pelivaraa.

Tosiaan aiemman talon laina meillä oli 220k€ joka saatiin reippaasti alle 5k€ bruttotuloilla. Se lyheni 4v aikana 10k€/vuosi. Tuohon suhteutettuna lainan määrä ei hirvitä. Jopa 300k€ olisivat antaneet mutta se olisi jo vähän alkanut luulostaa liian isolta.

Jep, meillä oli 350k€ maksimi. Toki pitää olla järkeä touhuissa ja meilläkin on varallisuutta selvästi keskivertoa enemmän säästettynä (verrattuna ikäluokkaan). Ei paljoa jännitä kun on useamman vuoden lyhennysten verran säästöjä ja sijoituksia.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä myös 6k€ luokkaa kuukausi bruttotulot ja 250k€ oltiin lainaa kyselemässä. Aavistuksen vähemmän lopulta otettiin ja lyhennellään 10k€ vuositahdilla.
 
Eipä siinä tosiaan mitään jos varallisuus on kunnossa ja muuten hahmottaa korot, sekä sen että on hyvin epätodennäköistä että ne seuraavat 20 vuotta pysyvät näin alhaalla.
 
Jep, meillä oli 350k€ maksimi. Toki pitää olla järkeä touhuissa ja meilläkin on varallisuutta selvästi keskivertoa enemmän säästettynä (verrattuna ikäluokkaan). Ei paljoa jännitä kun on useamman vuoden lyhennysten verran säästöjä ja sijoituksia.
Minulla on noin 160k kokonaislainamäärä kaikki sijoitusasunto lainaa. Ei ole samanlaiset tulot kun ei ole avovaimoa selvästi vähemmän mitä teillä on tuloja vaikka ei niin paljon vähemmän jos lasketaan netto tulot minulla on vuokratuloja.

Usean vuoden lyhennysten säästöjä? Aika hyvä varmaan teillä on ainakin 50k+ euroa säästöjä. Hahaa minä kun luulin että kun minulla on 30k+euroja säästöjä se on hyvä.

Kyllä minä voisin ostaa vielä asunnon ja saisin lainaa ei se taatusti johdu siitä että ei ole varallisuutta lainan takuuksi. En nyt tiedä jos haluan ostaa mitään on putkiremontti sen 160k laina sisältää jo sen putkriempan osuuden tavittava laina.

Voihan se olla että sijoitan ihan muuhun esim. osakkeisiin tai osakeindeksiin.
 
Eipä siinä tosiaan mitään jos varallisuus on kunnossa ja muuten hahmottaa korot, sekä sen että on hyvin epätodennäköistä että ne seuraavat 20 vuotta pysyvät näin alhaalla.
Ei pysy näin alhaalla. Viimeistään vuonna 2019 lähtee loivaan nousuun ja uskon vahvasti näin. Missä se korko on esim 5 vuoden kuluttua niin ei ole harmainta aavistusta ja ei minulla ole kristallipallo että sellaista voin ennustaa.
 
Ei pysy näin alhaalla. Viimeistään vuonna 2019 lähtee loivaan nousuun ja uskon vahvasti näin. Missä se korko on esim 5 vuoden kuluttua niin ei ole harmainta aavistusta ja ei minulla ole kristallipallo että sellaista voin ennustaa.

Ei lähde välttämättä vielä nousuun vuonna 2019. Oma veikkaukseni (joka perustuu puhtaasti mutuun) on vuoden 2020 puolivälissä.
 
Ei lähde välttämättä vielä nousuun vuonna 2019. Oma veikkaukseni (joka perustuu puhtaasti mutuun) on vuoden 2020 puolivälissä.

Jos jotain pitäisi arvata, niin arvaisin että seuraava taantuma on jo puskemassa päälle ennenkuin ekp on kunnolla alkanut nostaa korkoja, ja siinä vaiheessa korkojen nousu varmaan loppuu siihen...
 
Jos jotain pitäisi arvata, niin arvaisin että seuraava taantuma on jo puskemassa päälle ennenkuin ekp on kunnolla alkanut nostaa korkoja, ja siinä vaiheessa korkojen nousu varmaan loppuu siihen...

Totta mahdollisesti, sillä nyt kauppasodat yms. puskee päälle.
 
Katsoi sitä kristallipalloa millä silmällä tahansa, niin onhan se suositeltavaa laskea oma (järkevä) maksukyky suhteuttaen siihen jos korot vaikka muutaman prosentin nousevatkin. Toki tuostakin huolesta pääsee eroon jos lainan maksumuotona on tasaerä, mutta tällöin korkojen noustessa lainan maksuaika pitenee jopa vuosilla ja tietenkin samalla maksetaan enemmän korkoa.
 
Ei tuo tasaeräkään oikeastaan paljoa auta, kun korot ovat tällä hetkellä olemattomat.

Esimerkkinä:

260000€ laina, laina-aika 25v, korko 0,5%
Tasaerä: 922,14€

Riittää että korko on 4,26% niin laina ei lyhene enää ollenkaan. Siittä jos mennään yli niin on jo pakko nostaa lyhennystä että saa edes korot maksettua. Eikä ajassa tarvitse mennä kuin 10 vuotta taaksepäin, niin päästään jo yli 5% korkoihin.

Mutta tosiaan niinkuin oli aiemmin puhe, että kun ymmärtää mitä tekee, ei halvan rahan käyttämisessä ole mitään vikaa, päinvastoin.
 
Katsoi sitä kristallipalloa millä silmällä tahansa, niin onhan se suositeltavaa laskea oma (järkevä) maksukyky suhteuttaen siihen jos korot vaikka muutaman prosentin nousevatkin.

Ehdottomasti tämä, itse nyt "löysän koron" aikana olen tuollaiset 20% enempi laittanut ns. ylimääräistä maksun yhteydessä muualle pelkästään tätä lainaa ajatellen ja varmaan vuoden vaihteessa voisi tehdä ylimääräisen lyhennyksen tuolla summalla. Itse arvioin että 12kk euribor ehkä nousee ensivuoden puolella hieman, lyhyemmät tuskin ja 2020 voidaan päästä jo noin nollan tuntumiin hieman lyhyemmälläkin euriborilla. Saa nyt nähdä.
 
Kaikkihan on tietysti aina mahdollista, mutta pidän nykyisessä tilanteessa erittäin epätodennäköisenä, että esimerkiksi 12 kk:n Euribor olisi 5 % kesällä 2019. Siis ihan sen vuoksi, että esimerkiksi kansainvälinen politiikka häiritsee tällä hetkellä taloutta siinä määrin, että keskuspankit eivät ihan heppoisin perustein ala muuttamaan rahapolitiikan suuntaan nopealla aikataululla. Taantuma voi taasen tosiaan tulla "ihan koska vain", tai ainakin edellisestä on jo sen verran aikaa, ettei keskuspankit välttämättä ehdi pitää elvytystä jäissä kovin kauaa. On ehdottoman hyvä muistaa, ettei negatiiviset tai edes alhaiset korot ole mikään talouden vakio, mutta ei toisaalta voi sanoa, että korot nousisivat (lähi)tulevaisuudessa. On oikeampaa sanoa, että tulevaisuudesta ei oikein voi sanoa mitään. Minkä tahansa strategian valitsee, niin aika näyttää, että onko tehnyt oikean vai väärän valinnan.
 
Onko moni (kukaan) ottanut asuntolainalleen pankin tarjoamaa korkokattoturvaa (esim 7v tai 10v)? Sitähän jokainen pankki tuntuu hanakasti tarjoavan, ja sillähän ne tienaakin, ainakin nykyisiin marginaaleihin verrattuna.

Itseä tulevana ensiasunnon ostajana mietityttänyt, jos esimerkiksi puolet lainasta edes turvaisi 250k lainasta. Mietteitä? Kun eipä noita korkojen kehityksiä näe kristallipallosta niin selkeästi.
 
Onko moni (kukaan) ottanut asuntolainalleen pankin tarjoamaa korkokattoturvaa (esim 7v tai 10v)? Sitähän jokainen pankki tuntuu hanakasti tarjoavan, ja sillähän ne tienaakin, ainakin nykyisiin marginaaleihin verrattuna.

Itseä tulevana ensiasunnon ostajana mietityttänyt, jos esimerkiksi puolet lainasta edes turvaisi 250k lainasta. Mietteitä? Kun eipä noita korkojen kehityksiä näe kristallipallosta niin selkeästi.

Periaatteessahan tuollaisen katon voisi rakentaa itsekin...
 
Onko moni (kukaan) ottanut asuntolainalleen pankin tarjoamaa korkokattoturvaa (esim 7v tai 10v)? Sitähän jokainen pankki tuntuu hanakasti tarjoavan, ja sillähän ne tienaakin, ainakin nykyisiin marginaaleihin verrattuna.

Itseä tulevana ensiasunnon ostajana mietityttänyt, jos esimerkiksi puolet lainasta edes turvaisi 250k lainasta. Mietteitä? Kun eipä noita korkojen kehityksiä näe kristallipallosta niin selkeästi.
Mä edelleen suosittelen sitä että ottaa pankista lyhennysvapaan vuoden ja pistää ne rahat talteen. Sillä makselee jo useamman vuoden mahdollisia nousseita korkoja.
 
Miten paljon tuommoinen korkokatto tuo lisää maksettavaa esim. 130.000€ lainaan? Vai miten nämä edes lasketaan tuli tuossa alkuvuodesta otettua lainaa ja kiireessä myöa tuommoinen korkokatto lainalle. Eikä mitään käryä mitä mikäkin maksaa. :)
 
Miten paljon tuommoinen korkokatto tuo lisää maksettavaa esim. 130.000€ lainaan? Vai miten nämä edes lasketaan tuli tuossa alkuvuodesta otettua lainaa ja kiireessä myöa tuommoinen korkokatto lainalle. Eikä mitään käryä mitä mikäkin maksaa. :)
100k lainalle OP tarjosi näin 3kk sitten:

"Esimerkiksi tällä hetkellä (13.03.2018) 2,610 prosentin korkokatto 10 vuoden ajaksi
vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 0,610 prosenttiyksikköä
(5 227 euroa)."

En olisi itse ottanut.
 
Miten paljon tuommoinen korkokatto tuo lisää maksettavaa esim. 130.000€ lainaan? Vai miten nämä edes lasketaan tuli tuossa alkuvuodesta otettua lainaa ja kiireessä myöa tuommoinen korkokatto lainalle. Eikä mitään käryä mitä mikäkin maksaa. :)

Kai sulla nyt jotain lukemia on muistissa vai löitkö tosiaan nimesi lappuun ilman että katsoit mitä se kustantaa?
 
Mä edelleen suosittelen sitä että ottaa pankista lyhennysvapaan vuoden ja pistää ne rahat talteen. Sillä makselee jo useamman vuoden mahdollisia nousseita korkoja.
Juuri näin. Vuosi taukoa lyhennyksistä (itsellä muutenkin korot niin pienet että talletustilillä saan enemmän korkoa kuin lainan korko eli ei kannata maksaa pois) ja 15k€ sijoituksiin niin pystyy tekemään itselle sopivan korkopuskurin.
 
Oletteko saaneet helposti neuvoteltua asuntolainan mahdolliset järjestelypalkkiot, maksuohjelman muutoksen kulut yms. poissa lainaneuvotteluiden yhteydessä?

Perjantaina Nordean kanssa lainaneuvottelut 154k€ ensiasunnolle: 115k€ ASP + 23.6k€ lisälaina + 15.4k€ säästettynä ASPlla (10%). Lainalupaus oli jo 25vuotta 150k€, jolle luvattiin 0.62%, 12kk eurobori ja järjestelypalkkio 200e.
 
Talouden hyvän vireen on ennustettu jatkuvan pari vuotta ja nyt Trump sekoittaa pakkaa merkantilismilla. Vaikea uskoa, että korot nousisivat kovin korkealle ainakaan pitkäksi aikaa. Jos nousisivat, niin se(käytännössä) tarkoittaisi sitä, että talouskasvukin jatkuisi pitkälle tulevaisuuteen.
 
100k lainalle OP tarjosi näin 3kk sitten:

"Esimerkiksi tällä hetkellä (13.03.2018) 2,610 prosentin korkokatto 10 vuoden ajaksi
vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 0,610 prosenttiyksikköä
(5 227 euroa)."

En olisi itse ottanut.

Kiitos. Selvittelin asiaa tarkemmin kun ei juuri enää muistikuvia tuosta neuvottelutilanteesta niin itselläni tuo aivan sama määrä. Täten lainan kokonais marginaali on 1.610% joka on siis ilmeisen korkea. Tuli hieman yllättäen lainan tarve alkuvuodesta enkä kilpailuttanut ollenkaan lainaani "kiireen" takia. No tällä mennään nyt jonkin aikaa, onneksi finanssi tilanne itselläni "ok" niin ei talous näihin tai nousuihinkaan kaadu.
 
Uusi käyttäjä, antakaa anteeksi jos (eli kun) vastaava tapaus jo löytyisi täältä 63 sivun ajalta. Selasin noin 15 sivua ja ei osunut silmiin..

Eli case tiivistettynä seuraava:
1. Ensiasunto (Tampere) hankinnassa. Hinta n. 115 000€.
2. Avopari, molemmilla oma ASP-tili ja 10% helposti täynnä.
3. Asunto sen verran edullinen, että ASP-lainalla saisi sen kokonaan

Kysymys kuuluukin, valitsisitko minkä vaihtoehdon itse:
1. Käyttäisit molempien ensiasunnon ostaja-statukset ja ostaisit asunnon 50/50, jolloin koko laina olisi 100% ASP-lainaa eikä menisi varainsiirtoveroa ollenkaan.
2. Ostaisit suhteessa 51/49, jolloin varainsiirtovero maksettaisiin 49% osuudesta ja ilmeisesti se osuus ei myöskään voisi myöskään olla ASP-lainaa vaan se olisi hieman huonompien ehtojen mukaista "normaalia" asuntolainaa? Näin ollen toinen (49% omistaja) myös säilyttäisi ensiasunnon ostaja-statuksen mahdollista tulevaisuuden arvokkaamman asunnon hankintaa varten.
3. Ostaisit asunnon jossain muussa suhteessa kuten 100/0, 90/10, 80/20 tai jotain muuta? Miksi?

Kiitos etukäteen avusta, nämä ovat vähän monimutkaisia koukeroita aina ensimmäisellä kerralla ja internetin keskustelupalstat vaan vievät joskus syvemmälle tuskailuun kun asiaa ja näkemyksiä on niin paljon.
 
Viimeksi muokattu:
3. Ostaisit asunnon jossain muussa suhteessa kuten 100/0, 90/10, 80/20 tai jotain muuta? Miksi?

Itse tein näin, eli 100/0.
Ihan siksi että teoriassa avoliitto (tai avioliitto) säilyy ikuisesti tai ainakin siihen saakka kun toinen kuolee, käytännössä ~50% päätyy eroon (tai pienempi prosentti siihen toisen kuoleman tuottamiseen...).
Itsekkäänä paskiaisena ajattelin että ottamalla lainan 100% itselleni (ja maksamalla sen 100% itse) mahdollisen eron sattuessa ei käy kuten nuorelle parille joka tätä kämppää oli myymässä.

Eli kauniimpi puolisko lapsen kera oli jo eri kaupungissa, mies yksin kämpässä sen klassisen "kossu pakkasessa" yhdistelmän kera. Myös kämmen oli keskellä peukaloa (seinien tapetit varmaan revitty käsipelin irti ja maalia päälle, jälki ei ollut erityisen kaunista) joten sain kohtuu helposti tingittyä hintaa alaspäin. Olivat ehtineet asua sen vaaditun 2 vuotta uudessa asunnossaan.Hyvin olivat ehtineet lattiat paneloida, uusia keittiön käytännössä täysin (koneet, pinnat, lattiat, kaapistot jopa pesuhanat, jotenkin tuli mieleen että rahat olivat palaneet tuohon naisen unelmaan).

Monesti erotessa kuitenkin muutetaan erilleen ja se ideaali tilanne (toinen saa lainan täysin itselleen ja ostaa toisen puoliskon osuuden) harvemmin toteutuu. Myös myydessä voi helposti joutua tinkimään hinnasta jos on "pakko myydä" ja toinen ei halua lyhentää enää lainaosuuttaan toisen asuessa yksin kämpässä... ...puhumattakaan siitä että noita asuntoon laitettuja rahoja harvemmin saa takaisin myydessä (esim. täysin rempattu keittiö).

Toinen neuvo on että tee kuten itsekin: Tee pienet jutut ensin, kuten mahdolliset seinien hiomiset, maalaamiset, tapetoimiset jne ennenkuin muutat kämppään. Asu kämpässä noin vuosi ennenkuin teet isompaa muutosta / remonttia. Näin ehdit tutustua kunnolla kämppään ja päättää mitä oikeasti tahdot muuttaa ja miten, otaksuen että paikka ei ole täysin rikki tms.

Myöhemmin jos tahtoa ja tarvetta tulee voidaan toki tehdä niin että hankitaan toinen kämppä täysin hänen nimiinsä (minkä hän myös hoitaa itse) ja mietitään mitä tehdään tälle sitten. Toinen kuitenkin sen verran nuorempi että ehtii vielä hyödyntää tuota ensiostajan etua useampia vuosia.
 
Tekisin kuten Taneli ja ostaisin asunnon kokonaan juurikin noista syistä. Jos kyseessä olisi sijoitusasunnoksi sopiva kämppä, niin en myöskään möisi pois vaan laittaisin vuokralle siinä tapauksessa, että muuttaisin itse pois. Ottaa päähän, että sokeuduin aikanaan arvonnoususta ja myin ekan kämppäni. Se olisi kohta velaton, jos olisin jättänyt sen vuokralle.
 
Jos rahat riittää niin 100/0 on paras jos se sopii molemmille. Tosin tuossa on sekin että toinen saa sitten asua ilmaiseksi ja voi hankkia itselleen vaikka sijoitusasunnon. Onko sitten kuinka reilua että toisen asunnossa asutaan ja toinen kiskoo isoja voittoja vuokraamalla omaa asuntoaan samalla kun ei maksa omasta asumisestaan mitään. No sopimus asioita toki miten hoitaa. Voihan sitä sopia niinkin että ilmaiseksi asuja maksaakin jotain vuokraa tms.
 
@Nomber Näitähän on jotkut hoidellut siten, että "ilmaiseksi" asuva hoitaa juoksevat kulut, sähköt, vedet ym. ja vastike esim. puoliksi.
 
Ja ei kai sitä mikään estä vuokraakaan siitä maksamasta, jos yhteisymmärryksessä todetaan ettei niistä juoksevista kuluista tule riittävää kompensaatiota...
 
Meillä minä omistan asunnon ja puoliso maksaa vastikkeen. Minun lainanlyhennykseni on selvästi suurempi kuin vastike, mutta minusta järjestely on ihan reilu.
 
Meillä minä omistan asunnon ja puoliso maksaa vastikkeen. Minun lainanlyhennykseni on selvästi suurempi kuin vastike, mutta minusta järjestely on ihan reilu.

Näiden 100/0 systeemien isoin ongelma on yleensä, että esimerkiksi tässä kuvattu järjestely on reilu vain juuri niin kauan kun pysytte yhdessä. Jos ero kävisi, niin puoliso olisi oleellisesti (epäsuorasti) maksanut sinun kämppääsi (koska nyt siis sinä maksat itsellesi asuntoa ja puoliso maksaa teidän asumisen juoksevat kulut vastikkeen myötä). Toki avioliiton tapauksessa, hieman riippuen siitä millainen avioehtosopimus on laadittu, ongelma on paljon pienempi.

Mutta kukin toki tavallaan.
 
Uusi käyttäjä, antakaa anteeksi jos (eli kun) vastaava tapaus jo löytyisi täältä 63 sivun ajalta. Selasin noin 15 sivua ja ei osunut silmiin..

Eli case tiivistettynä seuraava:
1. Ensiasunto (Tampere) hankinnassa. Hinta n. 115 000€.
2. Avopari, molemmilla oma ASP-tili ja 10% helposti täynnä.
3. Asunto sen verran edullinen, että ASP-lainalla saisi sen kokonaan

Kysymys kuuluukin, valitsisitko minkä vaihtoehdon itse:
1. Käyttäisit molempien ensiasunnon ostaja-statukset ja ostaisit asunnon 50/50, jolloin koko laina olisi 100% ASP-lainaa eikä menisi varainsiirtoveroa ollenkaan.
2. Ostaisit suhteessa 51/49, jolloin varainsiirtovero maksettaisiin 49% osuudesta ja ilmeisesti se osuus ei myöskään voisi myöskään olla ASP-lainaa vaan se olisi hieman huonompien ehtojen mukaista "normaalia" asuntolainaa? Näin ollen toinen (49% omistaja) myös säilyttäisi ensiasunnon ostaja-statuksen mahdollista tulevaisuuden arvokkaamman asunnon hankintaa varten.
3. Ostaisit asunnon jossain muussa suhteessa kuten 100/0, 90/10, 80/20 tai jotain muuta? Miksi?

Kiitos etukäteen avusta, nämä ovat vähän monimutkaisia koukeroita aina ensimmäisellä kerralla ja internetin keskustelupalstat vaan vievät joskus syvemmälle tuskailuun kun asiaa ja näkemyksiä on niin paljon.
Kun teillä molemmilla on ASP-tilit ja olette ostamassa edullista asuntoa niin menisin vaihtoehdolla kaksi. Sitten kun muutatte kalliimpaan tai/ja isompaan asuntoon niin voitte käyttää toisen osapuolen ensiasunnon edun. Varainsiirtoveroa joudutte maksamaan jotain vähän päälle tonnin. Jos valitsette 50/50 -vaihtoehdon niin se saattaa myöhemmin harmittaa jos haluattekin muuttaa isompaan ja tarvitsette isomman lainan. Esimerkiksi 250 000 € omakotitalon kohdalla varainsiirtovero on 10 000 €. Samoin 100/0 on epäreilu toiselle osapuolelle joka käytännössä kerryttää toiselle omaisuutta.

Pankissa saatte helposti neuvoteltua molempiin lainoihin samat marginaalit ja oikeastaan ainoa ero on ASP-lainan ilmaisessa valtiontakauksessa ja 3.75% korkosuojauksessa.
 
Jos ero kävisi, niin puoliso olisi oleellisesti (epäsuorasti) maksanut sinun kämppääsi (koska nyt siis sinä maksat itsellesi asuntoa ja puoliso maksaa teidän asumisen juoksevat kulut vastikkeen myötä). Toki avioliiton tapauksessa, hieman riippuen siitä millainen avioehtosopimus on laadittu, ongelma on paljon pienempi.

Mutta kukin toki tavallaan.
Mitäs epäreilua siinä on? Puoliso taas on saanut asustaa halvalla asunnossa ja laittaa säästöön rahaa koko ajan. Vastike (tai puolet siitä) + sähköt, vedet = todennäköisesti halvempi kuin vuokra + juoksevat kulut.

Tietysti jos puoliso on naiivi ja raha polttaa heti reiän taskuun, niin pahaltahan se voi tuntua jos ei jää mitään erossa.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
284 456
Viestejä
4 889 353
Jäsenet
78 807
Uusin jäsen
Paukkulaakeri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom