Vantaalainen Mikko Vikman, 31, halusi kiihkeästi olla kiinteistömoguli mutta joutui lopulta myymään kaksi sijoitusasuntoansa 25 000 euron tappiolla
Mikko Vikman kiinnostui asuntosijoittamisesta mutta joutui lopulta luopumaan molemmista sijoitusasunnoistaan.
Tappioita tuli, laski entinen asuntosijoittaja Mikko Vikman.(KUVA: ANNI KOPONEN)
Taru Taipale
Julkaistu: 8.7. 7:42 , Päivitetty: 8.7. 8:44
MAALISKUUSSA 2016 vantaalainen sijoittaja
Mikko Vikman kertoi bloginsa seuraajille, että hänen uransa asuntosijoittajana oli ohi. Vikman oli lyhyen ajan sisällä joutunut luopumaan molemmista sijoitusasunnostaan.
Eikä vain luopumaan vaan luopumaan tappiolla. Näin hän kirjoitti P.Ohatta-nimisessä blogissaan maaliskuussa 2016:
”Nyt lähti tappiolla myyntiin jäljellä ollut sijoitusasunto eli käytännössä tein saman virheen toistamiseen. Mutta miksi ihmeessä?”
VIELÄ pari vuotta aikaisemmin tunnelmat olivat olleet ihan toiset. Vikman oli ostanut ensimmäisen sijoitusasuntonsa Keravalta vuonna 2012 ja kirjoitti blogissaan marraskuussa 2013, että asuntosijoittaminen on ”todellinen sijoittajan paratiisi”.
Vikmanin mukaan asuntosijoittaminen on sitä, että ”ostetaan sijoitusasunto ja sitten vain nautiskellaan, kun vuokralainen maksaa kaikki aiheutuvat kulut ja huolehtii lainojen lyhennyksistä”.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Pian päivityksen jälkeen Vikman osti toisen yksiön Järvenpäästä ja seuraavana vuonna tyttöystävän kanssa ensimmäisen oman asunnon Vantaalta.
Vikman halusi olla kiinteistömoguli.
NYT, kesällä 2018 Suomessa kohistaan uudiskohteiden suurista yhtiölainaosuuksista ja odotellaan, milloin asuntolainojen korot lähtevät nousuun. Asuntosijoittamisen riskeistä puhutaan yhä enemmän.
Mutta Mikko Vikman, 31, on tyyni mies. Elämässä on paljon vähemmän huolta ja stressiä, kun ei ole kiinteistömoguli.
Hän oli tehnyt kotiläksynsä huolella. Hän oli perehtynyt asuntosijoittamiseen ja valinnut sijoituskohteet huolella yhdessä kiinteistönvälittäjän kanssa radan varrelta. Hän oli saanut vuokralaiseksi luotettavia ihmisiä, jotka maksoivat vuokrat ja pitivät asunnoista hyvää huolta.
Hän ei ollut laskenut mitään asuntojen arvonnousun varaan vaan keskittyi vuokratuottoihin, joista hänellä oli tarkat laskelmat ja realistiset odotukset.
Vikman oli jopa pohtinut sellaista tilannetta, että asuntosijoittamisesta tulisi hyvin suosittua. Niin suosittua, että vuokra-asuntoja tulisi markkinoille liikaa, mikä laskisi vuokria.
”Kannattavuuden vähentyessä osa sijoittajista päättäisi laittaa asunnot myyntiin, jolloin asuntojen hinnat laskisivat. Tässä tapauksessa nykyisen vuokra-asuntoni tuotot pienenisivät, mutta asuntojen hintojen laskiessa siirtyisin ostokannalle ja voisin tätä kautta tasoittaa tuottoja”, Vikman arveli vielä marraskuussa 2013.
Sijoitusasunnon kylpyhuoneen remontti oli tehty huonosti
ALUKSI kaikki menikin hyvin.
Vajaa vuosi sen jälkeen kun Vikman oli ostanut toiseksi sijoitusasunnokseen järvenpääläisen yksiön, asunnon vuokralainen soitti ja kertoi, että olohuoneen lattia kupruilee.
Kävi ilmi, että asuntoon juuri ennen sen myyntiä tehty kylpyhuoneremontti oli tehty puutteellisesti. Vaikka taloyhtiö oli valvonut remontin, kylpyhuoneessa oli käytetty vääränlaista lattiarakennetta, jolloin saumat ja vesieriste olivat pettäneet.
Kylpyhuoneen uusi remontti meni taloyhtiön piikkiin, ja Vikmanin tappioksi jäivät vastikkeet niiltä neljältä kuukaudelta, jonka asunto oli tyhjänä.
Mutta sitten tuli ero tyttöystävästä.
PANKKI ei antanut enempää rahaa. Vikman oli tilanteessa, jossa hänen olisi pakko myydä toinen sijoitusasunnoista voidakseen lunastaa tyttöystävänsä osuuden omasta kodistaan.
Näytti siltä, että asia ratkeaisi helpoiten myymällä Keravan yksiö.
Paitsi, ettei asunto ollut enää samanarvoinen kuin silloin, kun Vikman oli ostanut sen.
Taloyhtiössä aloitettu kattoremontti oli mennyt pieleen ja remontista tuli paljon kalliimpi kuin oli luultu, mikä puolestaan siirsi yhtiön suunnitelmia putkiremontista.
Ja kun talon remonttisuunnitelmat muuttuivat epäselviksi, asunnon myynti vaikeutui.
Vikman oli maksanut asunnosta 85 000 euroa, mutta sai siitä vain 78 500 euroa. Kun kaikki asunnon hankintaan ja siitä luopumiseen liittyvät kulut lasketaan yhteen, Vikman nettosi tappiota 11 165 euroa.
Sijoitusasunto Järvenpäässä maksoi 92000 euroa, mutta myydessä siitä sai vain 85000 euroa. (KUVA: ANNI KOPONEN)
Sijoitusasunnon putkiremontti tuli syliin
JÄRVENPÄÄSTÄKIN tuli huonoja uutisia. Talossa oli havaittu, että putket olivat heikommassa kunnossa kuin oli luultu. Putkiremontti, jonka ei pitänyt tulla ainakaan viiteen vuoteen, aikaistui.
Tässä vaiheessa Vikman oli jo alkanut epäillä, ettei asuntosijoittaminen ehkä sittenkään sovi hänelle.
Mutta putkiremonttikohteen myyminen ei ollutkaan ihan helppoa varsinkaan, kun ihan viereen valmistui täysin uusia asuntoja.
Vikman oli maksanut asunnosta 92 000 euroa, mutta joutui myymään sen 85 000 eurolla. Kaiken kaikkiaan Järvenpäästä tuli tappiota 13 492 euroa.
Yhteensä kahdesta sijoitusasunnosta tuli tappiota lähes 25 000 euroa.
”Huomasin inhoavani velkaa.”
VIKMAN ei ollut osannut ottaa laskuissaan huomioon asuntojen arvon muutosta. Ei hän ollut varautunut siihenkään, että hänen oma aikataulunsa muuttuu matkan varrella. Ikuiseksi ajatellut sijoitukset muuttuivatkin hyvin lyhytikäisiksi.
VIKMAN sanoo kuvitelleensa, että monen sijoitusasunnon omistaminen olisi hauskaa. Todellisuudessa se olikin stressaavaa. Hän oli luullut olevansa juuri sellainen ihminen, jolle asuntosijoittaminen sopii, ennen kuin oppi, ettei iso velkavipu ole hänen juttunsa. Velkavipu tarkoittaa sitä, että sijoittamiseen käytetään lainarahaa.
”Asuntosijoittaminen lähtee siitä, että on ihan älytön velkavipu, huono tuotto eikä mitään hajautusta. Huomasin inhoavani velkaa. Ja koko ajan ajattelin, että mitä jos vuokralainen tekeekin asunnolle jotain”, Vikman sanoo.
Mikko Vikman on nyt helpottunut, koska pääsi sijoitusasunnoista eroon. (KUVA: ANNI KOPONEN)
VIKMAN ei menettänyt yöuniaan sijoitusasuntojensa takia, mutta häntä vaivasi se, että hän ylipäänsä joutui miettimään asiaa koko ajan.
”Luovuin ensin sijoitusasunnoista ja sen jälkeen suorista osakesijoituksista. Nyt sijoitan vain yksinkertaisesti. En halua monimutkaista elämää, ja kiinteistösalkun pyörittäminen olisi ollut sellaista”, Vikman sanoo.
Blogin lukijat ovat kiitelleet Vikmania rehellisyydestä
NYT hän keskittyy lyhentämään oman asuntonsa lainaa ja sijoittamaan rahastojen kautta. Samalla hän toivoo, että asuntosijoittamisen riskeistä ja tappioista puhuttaisiin enemmän.
”On sääli, etteivät ihmiset puhu avoimemmin asuntosijoittamisesta. Nyt me kuulemme vain onnistujista.”
Vikmanin blogin lukijat ovatkin kiitelleet häntä siitä, että hän on rehellisesti kertonut tarinansa.
Hän ei silti kadu asuntosijoittamistaan. Hän uskoo, että sijoitusasunnoista tulleet tappiot ovat lopulta vain pieni osuus kaikesta siitä varallisuudesta, jonka hän ehtii elämänsä aikana sijoittamalla hankkia.
”Olen edelleen sitä mieltä, että hyvä, että yritin. Tosin olen laskenut, että olisi varmaan kannattanut sijoittaa rahat mieluummin bemariin kuin asuntoihin. En olisi edes pari vuotta vanhalla bemarilla tehnyt yhtä paljon tappiota.”
Tausta
Asuntosijoittaja, varaudu myös näihin riskeihin
Euroopan unioni. Euroopan keskuspankki EKP ilmoitti kesäkuussa aloittavansa velkakirjojen osto-ohjelman alasajon. Se tarkoittaa sitä, että koron nousu on lähellä. Samaan aikaan Italian epävakaa tilanne aiheuttaa ison poliittisen riskin koko Euroopalle.
Ruotsi. Jos Ruotsissa asuntojen hinnat laskevat vielä paljon, ruotsalaisten on pakko alkaa kuluttaa vähemmän, millä on suoria seurauksia Suomen taloudelle.
Tukijärjestelmä. Tällä hetkellä tukijärjestelmä ohjaa ihmisiä asumaan yksin yksiöihin. Jos järjestelmää muutetaan perheitä ja kimppakämppiä suosivaksi, se vähentää pienten asuntojen kysyntää.
Verotus. Päättäjät voivat kiristää pääoma tuloveroa. Lisäksi voi tulla muutoksia siihen, millä tavalla asuntosijoittajat voivat vähentää rahoitusvastikkeet verotuksessaan.
Taloyhtiölainat. Pankkien mukaan taloyhtiön riskiä kasvattaa se, jos siellä on paljon sijoittajia. Silloin yhtiölainan saanti vähintään kallistuu. Osa vanhoista taloyhtiöistä ei edes saa lainaa pankista, jos korjausvelkaa on paljon.
Vuokratilastot. Tilastojen perusteella vuokrataso nousee vuosi vuodelta. Todellisuudessa nyt tehtävissä uusissa vuokrasopimuksissa vuokraa on yhä useammin jouduttu laskemaan, mikä johtuu vuokra-asuntojen ylitarjonnasta. Kun vuokralainen vaihtuu, uudelta vuokralaiselta ei saakaan samaa vuokraa.
Asuntosijoitusrahastot. Monilla rahastoilla on niin isot kulut, että suurin osa vuokratuotoista menee niihin. Rahastojen tuotto on tehty pääasiassa asuntojen arvon nousulla. Jos sijoittajat alkavat lunastaa osuuksiaan, rahaston on pakko alkaa realisoida asuntoja, mikä voi johtaa siihen, että myyntiin tulee yhtä aikaa paljon pieniä asuntoja.