Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Nomber]

Jos rahat riittää niin 100/0 on paras jos se sopii molemmille. Tosin tuossa on sekin että toinen saa sitten asua ilmaiseksi ja voi hankkia itselleen vaikka sijoitusasunnon. Onko sitten kuinka reilua että toisen asunnossa asutaan ja toinen kiskoo isoja voittoja vuokraamalla omaa asuntoaan samalla kun ei maksa omasta asumisestaan mitään. No sopimus asioita toki miten hoitaa. Voihan sitä sopia niinkin että ilmaiseksi asuja maksaakin jotain vuokraa tms.

 

[valexi]

@Nomber Näitähän on jotkut hoidellut siten, että "ilmaiseksi" asuva hoitaa juoksevat kulut, sähköt, vedet ym. ja vastike esim. puoliksi.

 

[edup]

Ja ei kai sitä mikään estä vuokraakaan siitä maksamasta, jos yhteisymmärryksessä todetaan ettei niistä juoksevista kuluista tule riittävää kompensaatiota...

 

[vemkki]

Meillä minä omistan asunnon ja puoliso maksaa vastikkeen. Minun lainanlyhennykseni on selvästi suurempi kuin vastike, mutta minusta järjestely on ihan reilu.

 

[L2K2]

Meillä minä omistan asunnon ja puoliso maksaa vastikkeen. Minun lainanlyhennykseni on selvästi suurempi kuin vastike, mutta minusta järjestely on ihan reilu.

Näiden 100/0 systeemien isoin ongelma on yleensä, että esimerkiksi tässä kuvattu järjestely on reilu vain juuri niin kauan kun pysytte yhdessä. Jos ero kävisi, niin puoliso olisi oleellisesti (epäsuorasti) maksanut sinun kämppääsi (koska nyt siis sinä maksat itsellesi asuntoa ja puoliso maksaa teidän asumisen juoksevat kulut vastikkeen myötä). Toki avioliiton tapauksessa, hieman riippuen siitä millainen avioehtosopimus on laadittu, ongelma on paljon pienempi.

Mutta kukin toki tavallaan.

 

[Rantakemisti]

Uusi käyttäjä, antakaa anteeksi jos (eli kun) vastaava tapaus jo löytyisi täältä 63 sivun ajalta. Selasin noin 15 sivua ja ei osunut silmiin..

Eli case tiivistettynä seuraava:
1. Ensiasunto (Tampere) hankinnassa. Hinta n. 115 000€.
2. Avopari, molemmilla oma ASP-tili ja 10% helposti täynnä.
3. Asunto sen verran edullinen, että ASP-lainalla saisi sen kokonaan

Kysymys kuuluukin, valitsisitko minkä vaihtoehdon itse:
1. Käyttäisit molempien ensiasunnon ostaja-statukset ja ostaisit asunnon 50/50, jolloin koko laina olisi 100% ASP-lainaa eikä menisi varainsiirtoveroa ollenkaan.
2. Ostaisit suhteessa 51/49, jolloin varainsiirtovero maksettaisiin 49% osuudesta ja ilmeisesti se osuus ei myöskään voisi myöskään olla ASP-lainaa vaan se olisi hieman huonompien ehtojen mukaista "normaalia" asuntolainaa? Näin ollen toinen (49% omistaja) myös säilyttäisi ensiasunnon ostaja-statuksen mahdollista tulevaisuuden arvokkaamman asunnon hankintaa varten.
3. Ostaisit asunnon jossain muussa suhteessa kuten 100/0, 90/10, 80/20 tai jotain muuta? Miksi?

Kiitos etukäteen avusta, nämä ovat vähän monimutkaisia koukeroita aina ensimmäisellä kerralla ja internetin keskustelupalstat vaan vievät joskus syvemmälle tuskailuun kun asiaa ja näkemyksiä on niin paljon.

Kun teillä molemmilla on ASP-tilit ja olette ostamassa edullista asuntoa niin menisin vaihtoehdolla kaksi. Sitten kun muutatte kalliimpaan tai/ja isompaan asuntoon niin voitte käyttää toisen osapuolen ensiasunnon edun. Varainsiirtoveroa joudutte maksamaan jotain vähän päälle tonnin. Jos valitsette 50/50 -vaihtoehdon niin se saattaa myöhemmin harmittaa jos haluattekin muuttaa isompaan ja tarvitsette isomman lainan. Esimerkiksi 250 000 € omakotitalon kohdalla varainsiirtovero on 10 000 €. Samoin 100/0 on epäreilu toiselle osapuolelle joka käytännössä kerryttää toiselle omaisuutta.

Pankissa saatte helposti neuvoteltua molempiin lainoihin samat marginaalit ja oikeastaan ainoa ero on ASP-lainan ilmaisessa valtiontakauksessa ja 3.75% korkosuojauksessa.

 

[valexi]

Jos ero kävisi, niin puoliso olisi oleellisesti (epäsuorasti) maksanut sinun kämppääsi (koska nyt siis sinä maksat itsellesi asuntoa ja puoliso maksaa teidän asumisen juoksevat kulut vastikkeen myötä). Toki avioliiton tapauksessa, hieman riippuen siitä millainen avioehtosopimus on laadittu, ongelma on paljon pienempi.

Mutta kukin toki tavallaan.

Mitäs epäreilua siinä on? Puoliso taas on saanut asustaa halvalla asunnossa ja laittaa säästöön rahaa koko ajan. Vastike (tai puolet siitä) + sähköt, vedet = todennäköisesti halvempi kuin vuokra + juoksevat kulut.

Tietysti jos puoliso on naiivi ja raha polttaa heti reiän taskuun, niin pahaltahan se voi tuntua jos ei jää mitään erossa.

 

[Roth]

Lähtökohtaisesti olen täysin samaa mieltä Rantakemistin kanssa.

Kysyjää ja kysyjän puolisoa sen tarkemmin tuntematta:
- Tyypillisesti säästyneiden asumiskulujen sijoittaminen ja säästöön laittaminen vaatii kurinalaisuutta, jota monella ei lopulta käytännössä ole, vaikka ajatuksen tasolla olisi. Tällöin asuntolainan maksaminen on hyvä tapa "pakkosäästää" ja hajauttaa säästämistä. Siksi yhdessä ostaminen soveltuu luultavasti parhaiten kummallekin
- Asunnon matalan ostohinnan vuoksi kannattaa nyt maksaa vain toinen varainsiirtovero ja säästää se etu seuraavaan kalliimpaan asuntoon

Toki parisuhteen talousasiat riippuvat aina suhteen osapuolista, eikä yhtä oikeaa ratkaisua ole.

 

[draco76]

Ratkaisu voisi olla että puoliso maksaa sijoitusasuntoa jolloin eron tullen hälläkin on asunto.

Oikeudenmukaista on että tämä toinen maksaa pääasunnosta vain puolet vastikkeesta, sähköstä yms, muut kuten korot kokonaisuudessaan maksaa pääasiallinen.

 

[SandWiz]

Mitäs epäreilua siinä on? Puoliso taas on saanut asustaa halvalla asunnossa ja laittaa säästöön rahaa koko ajan. Vastike (tai puolet siitä) + sähköt, vedet = todennäköisesti halvempi kuin vuokra + juoksevat kulut.

Tietysti jos puoliso on naiivi ja raha polttaa heti reiän taskuun, niin pahaltahan se voi tuntua jos ei jää mitään erossa.

Ihan sama, vaikka asuminen vuokraa halvemmaksi tulisikin niin reiluksi se ei sillä muutu. Tuollaisella järjestelyllä kämpän omistajahan asuisi lähes ilmaiseksi pelkillä korkokuluilla toisen maksaessa kaikki asumiseen liittyvät kulut. Lyhennys kun ei ole mikään asumiskulu vaan se on juuri sitä itselle säästämistä. Reilua on pistää ne oikeat asumiskulut puoliksi ja kumpikin sitten säästää / käyttää ylimääräiset mihin haluaa. 100% omistuksen halunnut on tietty valinnut omaksi säästökohteeksi sen asunnon.

 

[OD.]

En itse ymmärrä miten markkinahintaa edullisemmin asuminen on epäreilua? Sopikaa etukäteen, että toinen säästää sijoitusasuntoa varten/hommaa sen heti, niin ei jää mitään hampaankoloon.

 

[pnklol]

Juuri ensiasunnosta kauppoja hierotaan parhaillaan, jonka ostan 100-0. Avovaimolla olisi myös ASP mutta vuosineljännekset täyttyisivät vuoden päästä ja työ&opiskelutilanteemme perusteella päätimme, että ostan asunnon 100%. Tällöin asuntolainan ehdot ovat paremmat, vanhempien takauksia ei tarvita, varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa ollenkaan ja avovaimon ASP jää käytettäväksi seuraavaan asuntoon.

Maksan itse lainani lyhennykset ja kaiken asuntoon liittyvät remontit. Vastikkeen, veden, sähkön ja huonekalut yms. irtaimiston joka tulee jäämään meille kun asunto myydään, maksetaan avovaimon kanssa puoliksi. Mielestäni tämä on reilua, koska molemmat kuitenkin asumme asunnossa ja vastaamme siihen liittyvistä kuluista, eikä hänen ole järkeä maksaa minun lainaani tai käyttää rahaa asunnon arvon nostamiseen. Asioista kuitenkin päätämme yhdessä omistuksesta riippumatta ja hän säästää rahaa omalle ASP-tililleen seuraavaa asuntoa varten.

Nyt hankittava asunto ei tule todennäköisesti olemaan loppuelämämme asunto. Seuraavassa asunnossa hän on ensiasunnon ostaja, jolloin omistus jaetaan varmaan esim. 60-40 hänen eduksi ja minä maksan oman osuuteni edellisen asunnon myynnillä/lainan siirrolla.

 

[draco76]

Ihan sama, vaikka asuminen vuokraa halvemmaksi tulisikin niin reiluksi se ei sillä muutu. Tuollaisella järjestelyllä kämpän omistajahan asuisi lähes ilmaiseksi pelkillä korkokuluilla toisen maksaessa kaikki asumiseen liittyvät kulut. Lyhennys kun ei ole mikään asumiskulu vaan se on juuri sitä itselle säästämistä. Reilua on pistää ne oikeat asumiskulut puoliksi ja kumpikin sitten säästää / käyttää ylimääräiset mihin haluaa. 100% omistuksen halunnut on tietty valinnut omaksi säästökohteeksi sen asunnon.

Totta, vastike voi sisältää paljon taloyhtiölainaa jolloin puoletkin voi olla liikaa

 

[pnklol]

Totta, vastike voi sisältää paljon taloyhtiölainaa jolloin puoletkin voi olla liikaa

Rahoitusvastikeen kannattaa maksaa se kumpi omistaa asunnon (tai jakaa omistussuhteen perusteella) ja hoitovastike luonollisesti puoliksi omistajuudesta riippumatta.

 

[valexi]

Ihan sama, vaikka asuminen vuokraa halvemmaksi tulisikin niin reiluksi se ei sillä muutu. Tuollaisella järjestelyllä kämpän omistajahan asuisi lähes ilmaiseksi pelkillä korkokuluilla toisen maksaessa kaikki asumiseen liittyvät kulut. Lyhennys kun ei ole mikään asumiskulu vaan se on juuri sitä itselle säästämistä. Reilua on pistää ne oikeat asumiskulut puoliksi ja kumpikin sitten säästää / käyttää ylimääräiset mihin haluaa. 100% omistuksen halunnut on tietty valinnut omaksi säästökohteeksi sen asunnon.

OK, enpä tätä olekaan näin vaikeasti ajatellut. Tietenkin reiluinta on että toinen maksaa vuokraa asunnon omistajalle, jolloin saadaan vielä verottajallekin oma siivu.

Edit: lainattu väärä postia aluksi.

 

[pähk1nä]

OK, enpä tätä olekaan näin vaikeasti ajatellut. Tietenkin reiluinta on että toinen maksaa vuokraa asunnon omistajalle, jolloin saadaan vielä verottajallekin oma siivu.

Edit: lainattu väärä postia aluksi.

Käännä tilanne toisin päin. Olisitko itse valmis maksamaan teidän (periaatteessa) yhteisestä asunnosta vastikkeet, sähköt ja vedet, vaikka omistaisit asunnosta 0%? Minä en ainakaan tasa-arvoisessa parisuhteessa suostuisi moiseen, vaikka kuinka olisi markkinahintaa edullisempi. Mielestäni parisuhteessa kummankaan ei kuulu asua toisen nurkissa vuokralla, sillä siinä asunnon omistaja hyötyy toisesta osapuolesta. Omistajan kuuluu maksaa koko lainanlyhennys ja rahoitusvastike, minkä jälkeen kaikki loput asumiskulut maksetaan puoliksi.

 

[Taneli-]

Näiden 100/0 systeemien isoin ongelma on yleensä, että esimerkiksi tässä kuvattu järjestely on reilu vain juuri niin kauan kun pysytte yhdessä. Jos ero kävisi, niin puoliso olisi oleellisesti (epäsuorasti) maksanut sinun kämppääsi (koska nyt siis sinä maksat itsellesi asuntoa ja puoliso maksaa teidän asumisen juoksevat kulut vastikkeen myötä). Toki avioliiton tapauksessa, hieman riippuen siitä millainen avioehtosopimus on laadittu, ongelma on paljon pienempi.

Mutta kukin toki tavallaan.

Esim. itse täällä maksan vastikkeet, sähköt, autopaikat, lainan jne itse. Toinen maksaa mitä syö ja toki tekee välistä minullekin ruokaa. Sanotaan nyt että toki riippuu tilanteesta. Avoliitto niin toinen saa teoriassa päättää mitä tekee omilla rahoillaan ja sama kääntäen. Toki jos itse olisin esim. työtön ja toinen repisi useita tuhansia euroja enempi kuussa tämä tuntuisi epäreilulta.

Nyt kuitenkin makselee opintolainaa takaisin ja käytännössä saa asua ilmaiseksi (toki jotain huonekaluja osteli kun kämppää sisustettiin jne). Jos ihan tarkasti katsotaan niin vaikka maksoin hänen isälleen remonteista hieman niin aivan varmasti ammattilaisen työ olisi maksanut jopa kymmeniä tuhansia euroja enempi kun esim. sauna tehtiin vesieristeitä myöden kaikki uusiksi (paitsi kiuas ja lattian laatoitus). Tietysti myös esim. omalla osallaan hieman osallistuu sisustukseen kuten ompelee verhoja ja muuta tuollaista mihin nyt itse en erityisen pätevä/kiinnostunut ole.

Eli ei voida sanoa että toinen "loisisi" asunnossa, mutta ei ole myöskään epäilystä siitä kenen asunto olisi tai kuka maksaisi käytännössä kaikki juoksevat kulut poislukien toisen ruokamenot + mitä random hiustenhoito jne tuotteita nyt hankkikaan (en yleensä pidä mitään ostoslistaa ja jos en osaa lausua tai ole kuullut esim. jostain ruoka- tai hoitoaineesta on aika korkea mahdollisuus etten tule sitä ostaneeksi) ja osan kissan juoksevista kuluista. Luonnollisesti myös jos tahtoo jotain hieman isompaa (esim. itselleen pyhittämässä huoneessa kirjahylly kokonaisuutta ja isompaa pöytää minkä ääressä mahtuu piirtämään, maalaamaan, askartelemaan ja tekemään kaikkea tietokoneellaan [minkä hänelle ostin ja kokosin]) hän maksaa ne itse tai lainaa rahaa jos puhutaan isommasta summasta.

Toki myös harrastukset, vaatteet jne. kumpikin makselee itse. Mutta en jaksaisi jotain nipotusta esim. ruokaostosten yhteydessä "maksa 50% juustosta ja söit viimeksi 2 siivua enempi leikkelettä".

Jotenkin asia kannattaa kuitenkin jo etukäteen sopia, koska siinä vaiheessa kun asuntoa on maksamassa tai viimeistään siinä vaiheessa jos tulee eroa nämä asiat olisi hyvä olla selvillä.

Henkilökohtaisesti en edes kehtaisi alkaa katsomaan paljonko vastaavan kokoinen kämppä maksaisi vuokralla ja pyytää puolta siitä hinnasta toiselta, kun kyseessä kuitenkin seurustelusuhde eikä virallinen vuokrasuhde.

 

[Mauska]

Tyttöystävän kanssa ajateltu tehdä sillain, että lainaa otetaan ja asunto ostetaan suhteessa 70-30 / 80-20 josta minä maksan enemmän. Samassa suhteessa maksettaisiin vastiketta myös. Itse maksaisin sähkön, veden, autopaikan ym. ja suurimman osan ruokakauppaan menevistä kuluista. Tyttöystävä ostaa koirille ruuat ja tarvittavat tarvikkeet + välillä ruokakaupassa.

Tämä on mielestäni reilu ja toimiva ratkaisu kun itsellä on suuremmat tulot niin makselen isompaa osaa asunnosta + muista kuluista. Tällä tavalla molemmille jää myös rahaa omaan käyttöön eikä toisen tarvi kituuttaa kun toisella jäisi selkeästi enemmän käyttörahaa. Sisustus ja muut isommat ostokset nytkin jaettu siten, että olen itse ostanut ne ja tyttöystävä sitten laittanut rahaa takaisin jonkin verran niistä / ostellut itse jotain pienempiä juttuja.

 

[demo69]

Käännä tilanne toisin päin. Olisitko itse valmis maksamaan teidän (periaatteessa) yhteisestä asunnosta vastikkeet, sähköt ja vedet, vaikka omistaisit asunnosta 0%? Minä en ainakaan tasa-arvoisessa parisuhteessa suostuisi moiseen, vaikka kuinka olisi markkinahintaa edullisempi. Mielestäni parisuhteessa kummankaan ei kuulu asua toisen nurkissa vuokralla, sillä siinä asunnon omistaja hyötyy toisesta osapuolesta. Omistajan kuuluu maksaa koko lainanlyhennys ja rahoitusvastike, minkä jälkeen kaikki loput asumiskulut maksetaan puoliksi.

Jos ei omista asunnosta mitään, ei ole myöskään asunnosta koituvaa riskiä. Kyllä minä ainakin suostuisin tuollaiseen halpaan vuokra-asuntoon.

 

[plösöpulla]

Luulin että oma asuntokauppa-asia ei voisi absurdimmaksi mennä.

Tehtiin tosiaan kesäkuun alussa tarjous 273 000 euron kerrostalokaksiosta Helsingin kantakaupungissa. Kauppahinta tulee olemaan noin 269 000 euroa, koska velkaosuutta on noin 4 000 euroa. Lainan myöntäjäksi valitsimme OP:n, ja viimein ASP-tilini saatiin siirrettyä Danskesta OP:in.

Minun osuuteni (59 %) asunnon velattomasta hinnasta on 161 070 euroa. Käytän asunnon ostamiseen ASP-tilini, jolla oli ennen lisäkorkoa 16 190 euroa, nyt lisäkoron jälkeen 17 000 euroa, eli lainani on 100 % ASP-laina valtiotakauksella. Avovaimo ostaa 41 % asunnosta 10 % omarahoitusosuudella, hänellä takaajaksi tulee vanhempien omakotitalo.

Kaiken piti olla nyt selvää, kun sain tänään pankkivirkailijalta sähköpostin, jossa virkailija sanoi, että kauppa pitäisi tehdä 58-42 suhteella, koska muuten luototussuhde lainan kohdalla menee yli 90 %:n.

Laitoin pankkivirkailijalle sähköpostin ja kysyin, että miten on mahdollista että luototussuhde menee yli 90 %:n jos maksan yli 10 % omarahoitusosuuden (17 000 euroa vs osuuteni velattomasta asunnosta 161 070).

Käytiin tuossa muutama sähköpostivaihto, ja virkailija on vakuuttunut että luototussuhde näillä spekseillä minun lainalleni on 90,122 %.

Kun kysyin mistä tuo luku 90,122 % tulee, oli vastaus tämä:

Spoileri

Siihen vaikuttaa kokonaisuus sekä se ei ikinä mene suoraan lainamäärä *10% tämän laskee meillä järjestelmä mitä pitää olla kaavaa en osaa aukaista tähän se on sen mukaan mitä järjestelmään on tallennettu finanssivalvonnan ja lain määräysten mukaan.

eli se lasketaan asunnon arvo verrattuna kokonaislainoitukseen.

Mitä-aktuaalista-vittua. Pankkivirkailijan ulosanti on joka viestissä tuollaista, eikä hän osaa selittää että mistä tuo luototussuhde tulee. Mietin että voisiko syynä olla se, että asuntoon kohdistuu se noin 4 000 euron velkaosuus, jota varten otamme lainan ja jonka maksamme samantien takaisin taloyhtiölle, eikä tämä debiili pankkitäti osaa huomioida sitä pankkinsa laskurissa, jolloin vakuutena olevan asunnon arvo näkyisi heidän järjestelmässään liian pienenä?

Finanssivalvonnan sivuilta löysin tällaisen Request Rejected

21) Täytyykö yhtiölaina huomioida enimmäisluototusasteen laskennassa / raportoinnissa myös silloin, jos yhtiölainaosuus on tarkoitus maksaa haettavalla pankkilainalla pois?
Vastaus: Kyllä, yhtiölaina tulee huomioida laskentakaavassa, vaikka myönnetty luotto nostetaan useammassa erässä.

22) Miten toimitaan tilanteessa, jossa henkilökohtaisella asuntoluotolla maksetaan pois yhtiölainaa? Jos poismaksettava osuus sisältyy sekä ”Luoton määrä” -termiin että YL-termiin, lasketaan se kahteen kertaan.
Vastaus: Mikäli yhtiölainaa maksetaan heti pois henkilökohtaisella lainalla, voi laskentakaavan osoittajassa yhtiölainan (YL) määrää vähentää sillä määrällä kuin ”Luoton määrä” -termiä lisätään poismaksamisen vuoksi. Nimittäjä ja sen termit pysyvät ennallaan, myös raportoinnissa.

Pitää varmaan laskea hitaasti kahteenkymmeneen ja soittaa huomenna pankkiin...

 

[edup]

@plösöpulla Katopa tuosta: Request Rejected

Siellä luvussa 4.2. on se laskentakaava. Tunge siihen ne kaikki osat eurolleen (tai jopa sentilleen) ja saat vastauksen kysymykseesi. Huonoa asiakaspalvelua että tuota ei osata asiakkaalle avata suoraan, vaan vedotaan vaan "järjestelmään" joka varmasti on oikeassa.

 

[leffo]

Sä kinaat pankin kanssa prosentista, eikö kyse ole korosta?

 

[plösöpulla]

@plösöpulla Katopa tuosta: Request Rejected

Siellä luvussa 4.2. on se laskentakaava. Tunge siihen ne kaikki osat eurolleen (tai jopa sentilleen) ja saat vastauksen kysymykseesi. Huonoa asiakaspalvelua että tuota ei osata asiakkaalle avata suoraan, vaan vedotaan vaan "järjestelmään" joka varmasti on oikeassa.

Löysin tuon kaavan itsekin ja yritin laskea tuota samaa, mutta en saanut mitään järkevää tulosta ulos (sain 94,5 %). En siis ymmärrä millä luvuilla pankki tuota laskee kun saa tuollaisen tuloksen - ja kun vakuutena on sama asunto, miten ihmeessä tilanne olisi sitten erilainen 58-42 jaolla verrattuna 59-41 jakoon?

Tätä tämä on kun ihmiset eivät ymmärrä työtään tai taustalla olevaa matikkaa, lyödään vain nollat taulussa lukuja valmiisiin laskureihin. Mistä asiakas tietää, että onko siinä laskurissa joku virhe, jos pankkivirkailijakaan ei edes tiedä miten kaava muodostuu.

 

[Tilipitappitippitappi]

Itse vaihtaisin pankkia jos virkailijan ulosanti on tuota luokkaa.

 

[vatanen]

Itse vaihtaisin pankkia jos virkailijan ulosanti on tuota luokkaa.

Jep. Jos ymmärrys on tasolla tämä, mikä on todennäköisyys, että virkailijalta ei ole mennyt mitään muuta vihkoon?

Suosittelen valittamaan ulosannista ja toiminnasta suoraan esimiehelle tai pankin yleiseen palvelukanavaan. Tuollaista ei tarvitse hyväksyä, eikä sietää kun on suunnilleen elämän tärkeimmistä kaupoista kyse.

 

[Rantakemisti]

Kuten aikaisemmat postaajat ovat sanoneet, niin tuollaisesta kannattaa valittaa. Muutenkin noissa virkailijoissa on aivan huikeita eroja ihan pankin sisällä. On tullut vastaan vanhaa konkaria joka on ollut aivan pihalla perusjutuista ja palveluhalukkuus on nollissa. Sitten on näitä jotka todella haluavat asiakkaaksi ja homma pelaa erinomaisesti.

Toisena vinkkinä suosittelen nauhoittamaan kaikki puhelut. Itse huomasin että joillakin pankkivirkailijoilla (Danske, josta ei lopulta lainaa otettu) ja kiinteistövälittäjä ei ollut halua vastata kirjallisesti sähköposteihin vaan vastaus tuli jatkuvasti puhelun muodossa. Siinä vaiheessa kun tajusin, ettei välittäjä ollutkaan perillä ASP-sopimuksen yleisistä ehdoista (vaikka sanojensa mukaan oli tehnyt satoja vastaavia kauppoja) ja jouduin itse varmistamaan hänelle tietoja valtionkonttorista niin päätin alkaa nauhoittamaan puheluja. Jos olisin sokeasti uskonut välittäjää ja pankkia niin olisin vetänyt nimeni sopimukseen joka olisi purkanut ASP-sopimuksen.

 

[Nomber]

Käännä tilanne toisin päin. Olisitko itse valmis maksamaan teidän (periaatteessa) yhteisestä asunnosta vastikkeet, sähköt ja vedet, vaikka omistaisit asunnosta 0%? Minä en ainakaan tasa-arvoisessa parisuhteessa suostuisi moiseen, vaikka kuinka olisi markkinahintaa edullisempi. Mielestäni parisuhteessa kummankaan ei kuulu asua toisen nurkissa vuokralla, sillä siinä asunnon omistaja hyötyy toisesta osapuolesta. Omistajan kuuluu maksaa koko lainanlyhennys ja rahoitusvastike, minkä jälkeen kaikki loput asumiskulut maksetaan puoliksi.

Entä tilanne että molemmat omistaa identtiset asunnot. Toisen asunnossa asutaan yhdessä ja toinen vuokraa omaansa. Minusta tässä se jonka asunnossa ei asuta hyötyy siitä osapuolesta jonka asunnossa asutaan. Hyöty siis se että saa asua lähes ilmaiseksi(puolikas hoitovastike) joka mahdollistaa tämän hyötyjän asuntosijoituksen. Pitäisikö tässä tilanteessa sitten tasata siitä vuokrattavasta asunnosta tulevat voitot?

Minusta tilanne on kuitenkin sama vaikka se toisen asunnossa asuja ei alkaisikaan asuntosijoittajaksi vaan tuhlaisi rahansa johonkin turhuuteen. Samanlailla siinä hyötyy toisesta kun saa asua lähes ilmaiseksi. Eihän siinä jos haluaa maksaa toisen asumisen se on ihan ok, mutta ehkä kaikkien osapuolien olisi hyvä ymmärtää että toinen tosiaan maksaa toisen asumisesta ison siivun.

 

[plösöpulla]

Kuten aikaisemmat postaajat ovat sanoneet, niin tuollaisesta kannattaa valittaa. Muutenkin noissa virkailijoissa on aivan huikeita eroja ihan pankin sisällä. On tullut vastaan vanhaa konkaria joka on ollut aivan pihalla perusjutuista ja palveluhalukkuus on nollissa. Sitten on näitä jotka todella haluavat asiakkaaksi ja homma pelaa erinomaisesti.

Toisena vinkkinä suosittelen nauhoittamaan kaikki puhelut. Itse huomasin että joillakin pankkivirkailijoilla (Danske, josta ei lopulta lainaa otettu) ja kiinteistövälittäjä ei ollut halua vastata kirjallisesti sähköposteihin vaan vastaus tuli jatkuvasti puhelun muodossa. Siinä vaiheessa kun tajusin, ettei välittäjä ollutkaan perillä ASP-sopimuksen yleisistä ehdoista (vaikka sanojensa mukaan oli tehnyt satoja vastaavia kauppoja) ja jouduin itse varmistamaan hänelle tietoja valtionkonttorista niin päätin alkaa nauhoittamaan puheluja. Jos olisin sokeasti uskonut välittäjää ja pankkia niin olisin vetänyt nimeni sopimukseen joka olisi purkanut ASP-sopimuksen.

Joo, puhelunnauhoitusappi on aina käytössä näissä puheluissa. Unohdin aiemmin mainita että vaihtoehtona 58-42 suhteelle oli virkailijan mukaan se, että käytän 500 euroa enemmän omaa rahaa.

Soittelen tänään tuolle virkailijalle ja pyydän avaamaan tuon luototussuhteen laskukaavan ja kerron että jos se tosiaan on oikeasti 90.122 % niin voin maksaa sen ylimääräisen 500 omaa rahaa.

Ja pyydän samalla esimiehen yhteystiedot.

 

[Mikkos]

OT, mutta kyllä meitä näyttää olevan moneen junaan

Miten paljon tuommoinen korkokatto tuo lisää maksettavaa esim. 130.000€ lainaan? Vai miten nämä edes lasketaan tuli tuossa alkuvuodesta otettua lainaa ja kiireessä myöa tuommoinen korkokatto lainalle. Eikä mitään käryä mitä mikäkin maksaa.

VS

Luulin että oma asuntokauppa-asia ei voisi absurdimmaksi mennä.

Tehtiin tosiaan kesäkuun alussa tarjous 273 000 euron kerrostalokaksiosta Helsingin kantakaupungissa. Kauppahinta tulee olemaan noin 269 000 euroa, koska velkaosuutta on noin 4 000 euroa. Lainan myöntäjäksi valitsimme OP:n, ja viimein ASP-tilini saatiin siirrettyä Danskesta OP:in.

Minun osuuteni (59 %) asunnon velattomasta hinnasta on 161 070 euroa. Käytän asunnon ostamiseen ASP-tilini, jolla oli ennen lisäkorkoa 16 190 euroa, nyt lisäkoron jälkeen 17 000 euroa, eli lainani on 100 % ASP-laina valtiotakauksella. Avovaimo ostaa 41 % asunnosta 10 % omarahoitusosuudella, hänellä takaajaksi tulee vanhempien omakotitalo.

Kaiken piti olla nyt selvää, kun sain tänään pankkivirkailijalta sähköpostin, jossa virkailija sanoi, että kauppa pitäisi tehdä 58-42 suhteella, koska muuten luototussuhde lainan kohdalla menee yli 90 %:n.

Laitoin pankkivirkailijalle sähköpostin ja kysyin, että miten on mahdollista että luototussuhde menee yli 90 %:n jos maksan yli 10 % omarahoitusosuuden (17 000 euroa vs osuuteni velattomasta asunnosta 161 070).

Käytiin tuossa muutama sähköpostivaihto, ja virkailija on vakuuttunut että luototussuhde näillä spekseillä minun lainalleni on 90,122 %.

Kun kysyin mistä tuo luku 90,122 % tulee, oli vastaus tämä:




Mitä-aktuaalista-vittua. Pankkivirkailijan ulosanti on joka viestissä tuollaista, eikä hän osaa selittää että mistä tuo luototussuhde tulee. Mietin että voisiko syynä olla se, että asuntoon kohdistuu se noin 4 000 euron velkaosuus, jota varten otamme lainan ja jonka maksamme samantien takaisin taloyhtiölle, eikä tämä debiili pankkitäti osaa huomioida sitä pankkinsa laskurissa, jolloin vakuutena olevan asunnon arvo näkyisi heidän järjestelmässään liian pienenä?

Finanssivalvonnan sivuilta löysin tällaisen Request Rejected

 

[Roth]

OT, mutta kyllä meitä näyttää olevan moneen junaan

Niinpä, ja herättää ajatuksia, että millaisen läpileikkauksen pankkivirkailija näkee työsuhteensa aikana. Toiselle asiakkaalle saa syöttää vaikka ja mitä ja asiakas sen kuin myöntäilee ja nyökkäilee. Sitten sen jälkeen tulee asiakas, joka kysyy liian vaikeita, ja pitää yrittää vastata jotain. Täälläkin on jotenkin valikoitunut joukko kirjoittamassa, joten osa ääritapauksista puuttuu.

Vaikka täällä monesti virkailijoita parjataan, niin ei välttämättä ihan helppo työ sekään.

 

[demas]

Niinpä, ja herättää ajatuksia, että millaisen läpileikkauksen pankkivirkailija näkee työsuhteensa aikana. Toiselle asiakkaalle saa syöttää vaikka ja mitä ja asiakas sen kuin myöntäilee ja nyökkäilee. Sitten sen jälkeen tulee asiakas, joka kysyy liian vaikeita, ja pitää yrittää vastata jotain. Täälläkin on jotenkin valikoitunut joukko kirjoittamassa, joten osa ääritapauksista puuttuu.

Vaikka täällä monesti virkailijoita parjataan, niin ei välttämättä ihan helppo työ sekään.

Joo,mutta noi virkailijat on ammattilaisia. Eli heidän tehtävä olisi ymmärtää nuo asiat (ei kuitenkaan rakettitiedettä tuolla alalla olevalle) ja mielellään osata selittää asiakkaalle. Eikä se tarkoita sitä että joku joka ei ole kärryillä niin sitä voisi yrittää kusettaa vaan sillon pitäisi selittää ja vääntää rautalankaa että asiakas pystyy sitten tekemään päätöksiä.

Tietysti kun työtään tekevät ja ajattelevat palkanmaksajansa parasta niin tuo "huijaus" (eli itselle mahdollisimman hyvän busineksen teko) tietenkin on siinä taustalla mutta ei saisi liian suoraan nyhtää kaikkea mahdollista asiakkaalta.

 

[Roth]

Joo,mutta noi virkailijat on ammattilaisia. Eli heidän tehtävä olisi ymmärtää nuo asiat (ei kuitenkaan rakettitiedettä tuolla alalla olevalle) ja mielellään osata selittää asiakkaalle. Eikä se tarkoita sitä että joku joka ei ole kärryillä niin sitä voisi yrittää kusettaa vaan sillon pitäisi selittää ja vääntää rautalankaa että asiakas pystyy sitten tekemään päätöksiä.

Tietysti kun työtään tekevät ja ajattelevat palkanmaksajansa parasta niin tuo "huijaus" (eli itselle mahdollisimman hyvän busineksen teko) tietenkin on siinä taustalla mutta ei saisi liian suoraan nyhtää kaikkea mahdollista asiakkaalta.

Kieltämättä. Taitaa olla "pelin luonne."

Jokaisella alalla ja varmaan jokaisessa työtehtävässä on niitä "mä oon vaan töissä täällä", niin ymmärrän hyvin, että palvelutasossa on vaihtelua. Yhdellä kilpailutuskierroksella saattaa saada palvelua ääripäistä.

Virkailijoiden kanssa asioidessa on toki myös se, että hehän ovat pankin myyntihenkilöitä. Kilpailuttaessa tuon huomaa selvimmin, että toisille virkailijoille lisämyyntiin on kovemmat paineet. Kilpailutuskierrokselta jäi fiilis, että osan bonus on riippuvainen jotenkin lisäpalveluiden myynnistä.

 

[JHMK]

Yksi asia ihmetyttää muuten noissa rivitaloissa. Ne takapihan terassit. Monesti ne on silleen selkä selkää vasten saman katon alla, ainoastaa puuaita välissä. Pahimmillaan lautojen raosta ihan näkee suoraan naapurin puolelle. Niin eikö se ole ahdistavaa tolleen?

Jos joku asuu tuolla tavalla niin vastaappa kiitos tähän: kuvitellaan et on kaunis perjantai-ilta vaikka klo 18. Olet kutsunut kavereita grillaamaan, ja huomaat juuri ennen kavereiden saapumista että naapuri alkaa myös grillata tuttavineen. Istutteko kummatkin suunnitelmien mukaan terassilla, vai aiheuttaako tuo läheisyys kehtaamisongelmaa? Mietin vaan et jos kumpikin porukka grillaa, rupattelee, juo alkoholia ja vaikka kuuntelee pienelläkin musiikkia niin eikö jossakin vaiheessa toinen ärsyynny toiseen?

Mietin vaan et ei olis iso homma et ne terassit olis suunniteltu enemmän erilleen toisistaan mutta jostain syystä näin ei hintaluokan alapään kohteissa tehdä...

Edit: tässä yksi esimerkkikohde Rivitalo, Oulu, Oulunsalo, 115 900 €, 68 m²
Jos itse tuohon muuttaisin niin heti alkaisin kyllä miettimään tuohon terassien väliin jotain lakanaa tai roikkukukkia jotta näkyvyys heikkenisi

 

[pokkus]

Noita kohteita kutsutaan erillis- tai omakotitaloiksi.

 

[Nomber]

Kai nuo on halvempia noin? Usein kai sitten viritellään itse tuohon väliin parempaa näkösuojaa jos ne vakiona olevat laudat tms ovat liian harvassa.

 

[puik]

Jos naapurin läheisyys ahdistaa, ei varmaan kannata muuttaa rivitaloon tai ainakaan järjestää siinä tuollaisia illanistujaisia. Kyllähän se naapuri avoimesta ikkunastakin teidän puheet kuulee. Ja vierekkäisillä omakotitaloillakin ääni kuuluu hyvin. Voisi kuvitella, että pienessä sievässä äkkiä unohtaa naapurin bileet.

Näkösuojaa nyt saa helposti vaihtamalla leveämmät laudat ja kasvattamalla aitaa.

Edit: yhtiössä, jossa asunnot on paritalotyyliin, voi odottaa enemmän yksityisyyttä. Mutta sellaisessakin voi pihat olla helposti vastatusten. Sellaisissa asuntojen koko alkaa helposti kolmiosta.

 

[edup]

kuvitellaan et on kaunis perjantai-ilta vaikka klo 18. Olet kutsunut kavereita grillaamaan, ja huomaat juuri ennen kavereiden saapumista että naapuri alkaa myös grillata tuttavineen. Istutteko kummatkin suunnitelmien mukaan terassilla, vai aiheuttaako tuo läheisyys kehtaamisongelmaa? Mietin vaan et jos kumpikin porukka grillaa, rupattelee, juo alkoholia ja vaikka kuuntelee pienelläkin musiikkia niin eikö jossakin vaiheessa toinen ärsyynny toiseen?

Eikös se nyt vaan oo hyväkin jos se naapurikin on samoissa puuhissa, niin nimenomaan molemmat tietää ettei häiritse toista omalla mekastamisellaan vaikka volyymi välillä vähän nousisikin?

Tietty eri asia jos meno on "ihan vitun sokka irti" kummalla tahansa osapuolella, mutta se sitten varmaan jo häiritsee riippumatta siitä oliko molemmat terassilla yhtä aikaa vai ei.

 

[Taneli-]

Yksi asia ihmetyttää muuten noissa rivitaloissa. Ne takapihan terassit. Monesti ne on silleen selkä selkää vasten saman katon alla, ainoastaa puuaita välissä. Pahimmillaan lautojen raosta ihan näkee suoraan naapurin puolelle. Niin eikö se ole ahdistavaa tolleen?

Jos joku asuu tuolla tavalla niin vastaappa kiitos tähän: kuvitellaan et on kaunis perjantai-ilta vaikka klo 18. Olet kutsunut kavereita grillaamaan, ja huomaat juuri ennen kavereiden saapumista että naapuri alkaa myös grillata tuttavineen.

Mietin vaan et ei olis iso homma et ne terassit olis suunniteltu enemmän erilleen toisistaan mutta jostain syystä näin ei hintaluokan alapään kohteissa tehdä...

Kannattaa muistaa muutama asia:
Niin rivitalossa kuin kerrostalossakin asukas ei omista kuin oman talonsa seinien sisäpintapuolen (osan siitäkin). Eli esim. ulko-ovi, etu tai takapiha, ulkoseinät jne. eivät ole sellaisia mihin saisi tehdä (kuten omakotitalossa teoriassa saa) suurempia muutoksia ilman lupia.

Esim. terassi, aita, uusi ulko-ovi, talon seinän maalaaminen (tai edes aidan maalaus) ovat asioita mihin vaaditaan lupaa (tosin voi hyvinkin olla että esim. taloyhtiö maksaa ne, sekä kaikki tarvikkeet tai jopa henkilöt jotka tekevät nuo muutokset).

Uusiin taloihin (ei onneksi omakotitaloihin) on mahdollista jopa tehdä kielto tupakoinnin suhteen, taloyhtiön alueella (parveke, piha jne). Ennenhän oli täysin normaalia että itse talon sisällä tupakoitiin, samaten autojen jne...

Sitten itse asiaan.
Mikäli naapureita ei häiritä ja mahdollisesti etukäteen asiasta on ilmoittanut (sellaistakin tapahtuu, tosin harvemmin) kaikissa suomen asumismuodoissa saa järjestää juhlia. Toki se kynnys häiritsemiseen menee sitä matalammaksi mitä pidemmällä ne naapurit ovat. Yksittäinen tila keskellä korpea harvemmin saa mitään valituksia naapureiltaan mutta esim. kerrostalo missä sauna omana rakennuksenaan keskellä esim. 4+ kerrostaloa ympärillä saa helpommin valitusta pelkästään (omalla) saunavuorolla 10+ kaverin saunomisesta ja pihalla grillaamisesta.

Teoriassa lain mukaan saat saunoa ja kulkea saunaan alasti, mutta esim. ylläolevassa tapauksessa siitä saattaa tulla jopa huomautusta. Ennen tuollaisesta jopa hieman räikeämmästäkin tapauksesta sai ehkä lukea lehdessä, nykyisin luultavasti jos yrittää samoja temppuja saisi jopa pidätyksen aikaan. Eli esim. se että käyt yleisessä (tai vaikka omassakin) saunassa keskellä ison kaupungin keskustaa ja lähdet sieltä alasti kirves olalla läheisen järven jäätä kohden aikomuksena tehdä ns. täysin normaali avannossa uinti onnistui ennen (muistan lukeneeni useammankin tapauksen esim. Tampereen keskustassa).

Eli säännöt ovat tiukentuneet...

 

[PornReindeer]

Yksi asia ihmetyttää muuten noissa rivitaloissa. Ne takapihan terassit. Monesti ne on silleen selkä selkää vasten saman katon alla, ainoastaa puuaita välissä. Pahimmillaan lautojen raosta ihan näkee suoraan naapurin puolelle. Niin eikö se ole ahdistavaa tolleen?

Jos joku asuu tuolla tavalla niin vastaappa kiitos tähän: kuvitellaan et on kaunis perjantai-ilta vaikka klo 18. Olet kutsunut kavereita grillaamaan, ja huomaat juuri ennen kavereiden saapumista että naapuri alkaa myös grillata tuttavineen. Istutteko kummatkin suunnitelmien mukaan terassilla, vai aiheuttaako tuo läheisyys kehtaamisongelmaa? Mietin vaan et jos kumpikin porukka grillaa, rupattelee, juo alkoholia ja vaikka kuuntelee pienelläkin musiikkia niin eikö jossakin vaiheessa toinen ärsyynny toiseen?

Mietin vaan et ei olis iso homma et ne terassit olis suunniteltu enemmän erilleen toisistaan mutta jostain syystä näin ei hintaluokan alapään kohteissa tehdä...

Edit: tässä yksi esimerkkikohde Rivitalo, Oulu, Oulunsalo, 115 900 €, 68 m²
Jos itse tuohon muuttaisin niin heti alkaisin kyllä miettimään tuohon terassien väliin jotain lakanaa tai roikkukukkia jotta näkyvyys heikkenisi

Meidän rivitalossa asunnot on pykälletty niin että viereinen asunto on aina edempänä/taaempana. Naapurin terassi on aina vähän kuin kulman takana, vaikka samalla sivulla onkin. Ei näytä yhtään kuvalta, mutta ymmärrätte idean kun en tiedä millä hakusanalla tuollainen löytyisi

Edit: Kaikki äänet kuuluvat toki, mutta suora näköyhteys naapurin terassiin puuttuu

 

[Jorsetti]

Onko tuo pankkivirkailijan vastaus trollausta? Toivottavasti, meinaan miten voi "ammattilainen" vastata, että "minä vähän tässä naputtelen lukuja tähän Markon makroon ja se kertoo lukuja" Sama kuin joku rakenneinsinööri latoisi lukuja johonkin lujuuslaskelmahärpäkkeeseen ja mitään käsitystä ei olisi meneekö sinne betonia vai hiekkaa.

 

[Jpee]

Yksi asia ihmetyttää muuten noissa rivitaloissa. Ne takapihan terassit. Monesti ne on silleen selkä selkää vasten saman katon alla, ainoastaa puuaita välissä. Pahimmillaan lautojen raosta ihan näkee suoraan naapurin puolelle. Niin eikö se ole ahdistavaa tolleen?

Jos joku asuu tuolla tavalla niin vastaappa kiitos tähän: kuvitellaan et on kaunis perjantai-ilta vaikka klo 18. Olet kutsunut kavereita grillaamaan, ja huomaat juuri ennen kavereiden saapumista että naapuri alkaa myös grillata tuttavineen. Istutteko kummatkin suunnitelmien mukaan terassilla, vai aiheuttaako tuo läheisyys kehtaamisongelmaa? Mietin vaan et jos kumpikin porukka grillaa, rupattelee, juo alkoholia ja vaikka kuuntelee pienelläkin musiikkia niin eikö jossakin vaiheessa toinen ärsyynny toiseen?

Mietin vaan et ei olis iso homma et ne terassit olis suunniteltu enemmän erilleen toisistaan mutta jostain syystä näin ei hintaluokan alapään kohteissa tehdä...

Edit: tässä yksi esimerkkikohde Rivitalo, Oulu, Oulunsalo, 115 900 €, 68 m²
Jos itse tuohon muuttaisin niin heti alkaisin kyllä miettimään tuohon terassien väliin jotain lakanaa tai roikkukukkia jotta näkyvyys heikkenisi

Kyllähän nykyään monessa omakotitalossakin on samaa "ongelmaa". Tontit on monesti todella pieniä, varsinkin kasvukeskuksissa. Kyllä se naapuri niissäkin on ihan näkö ja kuulo etäisyydellä vaikkakin pikkuisen etäämmällä. Aita noissakin auttaa, samalla tavalla kuin rivitalossa. Jos rauhassa haluaa olla, niin sitten pitää ostaa talo vähän syrjemmästä ja isommalla tontilla.

 

[pokkus]

Kyllähän nykyään monessa omakotitalossakin on samaa "ongelmaa". Tontit on monesti todella pieniä, varsinkin kasvukeskuksissa. Kyllä se naapuri niissäkin on ihan näkö ja kuulo etäisyydellä vaikkakin pikkuisen etäämmällä. Aita noissakin auttaa, samalla tavalla kuin rivitalossa. Jos rauhassa haluaa olla, niin sitten pitää ostaa talo vähän syrjemmästä ja isommalla tontilla.

Kyllä tuollaisia +800m2 tontteja löytyy vielä ihan PK-seudultakin ja niissä voi sitten oman takapihan eristää ja aidata niin korkeilla ja tuuheilla puskilla kuin itse haluaa

 

[plösöpulla]

Onko tuo pankkivirkailijan vastaus trollausta? Toivottavasti, meinaan miten voi "ammattilainen" vastata, että "minä vähän tässä naputtelen lukuja tähän Markon makroon ja se kertoo lukuja" Sama kuin joku rakenneinsinööri latoisi lukuja johonkin lujuuslaskelmahärpäkkeeseen ja mitään käsitystä ei olisi meneekö sinne betonia vai hiekkaa.

Oletan, että tarkoitat minun tapaustani. Eipä trollaa virkailija, mutta sai sen verran vaikeita kysymyksiä että taisi jättäytyä saikulle. Kunhan asuntokauppa on loppuun asti taputeltu niin teen keissistä vielä tarkan yhteenvedon

 

[hypodermic]

Kyllä mua ainakin enemmän ärsyttäisi, jos takapihan terassilta olisi 5 metriä matkaa viereisen talon terassille / etuovelle. Siitäpä syystä aikanaan valittiin asunto tuollaisesta yksittäisestä rivitalosta, niin takapihan(kaan) puolella ei ole toista taloa vieressä. Käytiin katsomassa joitain uusia rivareita jotka oli pääsääntöisesti rakennettu vieri viereen vieläpä juurikin typerästi tuohon tapaan, että taka- ja etupihat ovat vastakkaain. Nykyisessä rivarissa on asuntojen välissä näköyhteyden hyvin blokkaava "väliaita", ja terassin toiseen päähän räpelletiin laajennuksen yhteydessä myöskin aita peittämään näkyvyyttä siihen suuntaan (päätyasunto). Ääniä tietysti on hankala blokata ja onhan se rivarissakin aina mahdollista että naapurien kanssa ei tule toimeen.

 

[zepi]

Kannattaa muistaa muutama asia:
Niin rivitalossa kuin kerrostalossakin asukas ei omista kuin oman talonsa seinien sisäpintapuolen (osan siitäkin). Eli esim. ulko-ovi, etu tai takapiha, ulkoseinät jne. eivät ole sellaisia mihin saisi tehdä (kuten omakotitalossa teoriassa saa) suurempia muutoksia ilman lupia.

Esim. terassi, aita, uusi ulko-ovi, talon seinän maalaaminen (tai edes aidan maalaus) ovat asioita mihin vaaditaan lupaa (tosin voi hyvinkin olla että esim. taloyhtiö maksaa ne, sekä kaikki tarvikkeet tai jopa henkilöt jotka tekevät nuo muutokset).

Uusiin taloihin (ei onneksi omakotitaloihin) on mahdollista jopa tehdä kielto tupakoinnin suhteen, taloyhtiön alueella (parveke, piha jne). Ennenhän oli täysin normaalia että itse talon sisällä tupakoitiin, samaten autojen jne...

Sitten itse asiaan.
Mikäli naapureita ei häiritä ja mahdollisesti etukäteen asiasta on ilmoittanut (sellaistakin tapahtuu, tosin harvemmin) kaikissa suomen asumismuodoissa saa järjestää juhlia. Toki se kynnys häiritsemiseen menee sitä matalammaksi mitä pidemmällä ne naapurit ovat. Yksittäinen tila keskellä korpea harvemmin saa mitään valituksia naapureiltaan mutta esim. kerrostalo missä sauna omana rakennuksenaan keskellä esim. 4+ kerrostaloa ympärillä saa helpommin valitusta pelkästään (omalla) saunavuorolla 10+ kaverin saunomisesta ja pihalla grillaamisesta.

Eli säännöt ovat tiukentuneet...

Osakekiinteistöissä osakas ei omista kuin paperia joka antaa käyttöoikeuden yhteen huoneistoon. Yhtään atomia siitä talosta tai sen rakenteista osakas ei omista, vaan kaikki on taloyhtiön omaisuutta.

Tupakointikiellot voivat onnistua vanhoihinkin taloyhtiöihin ja noita aitoja ei kyllä omin luvin saa muuttaa. Pääsääntöisesti taloyhtiöt valvovat yhtenäistä ulkoasua ja aidat ovat kaikilla samat.

 

[Dalle]

Vuoden vanhan ASP-lainan (sekä lisälainan) marginaalin sain tiputettua 0,87%->0,64%, hieman talouden tulotasokin noussut tässä vuoden aikana. Pankkina OP, enkä lähtenyt kyselemään muilta pankeilta tarjouksia. Puhelinneuvoittelu kesti joku 25min, joten kyllä tuntipalkoille pääsi

 

[kaarlos]

Vuoden vanhan ASP-lainan (sekä lisälainan) marginaalin sain tiputettua 0,87%->0,64%, hieman talouden tulotasokin noussut tässä vuoden aikana. Pankkina OP, enkä lähtenyt kyselemään muilta pankeilta tarjouksia. Puhelinneuvoittelu kesti joku 25min, joten kyllä tuntipalkoille pääsi

Ottivatko OP:lla kuluja tuosta marginaalin muutoksesta?

 

[janne]

^Ite kilpailutin joskus reilu vuosi takaperin viimeksi marginaalit ja silloin eivät ainakaan OP:ssä tuosta muutoksesta mitään veloittaneet. Nykytilanteesta en kyllä tiedä.

 

[Dalle]

Ottivatko OP:lla kuluja tuosta marginaalin muutoksesta?

Eivät ottaneet.

 

[hypodermic]

Itse kanssa OP:lta kilpaulitin vanhan lainan marginaalin, ei tullut kuluja ja homma onnistui yhden verkkoviestin ja puhelun kautta. Helppo homma eikä tarvinnut lähteä muihin pankkeihin kilpailuttamaan.