Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Onpas iso remppalaina. Tuossahan luotonantajalla riski ettei raha mene asuntoon ja arvoa nostamaan. Varmaan omaa rahaakin tai sijoituksia tms on, ei kai tuollaista muuten saisi?

Kuinka moni muuten on ottanut remppalainaa?
Itse jotenkin karsastanut ajatusta. Tietty jos alle prosentin korolla ottaisi vaikka 10ke ja laittaisi keittiön kuntoon, niin toisaalta olisiko se niin paha. Asunnon arvoa ainakin nostaisi
Itse olen myös karttanut remonttilainoja vaikka ne kyllä varmaan olisi järkevämpiä kuin auto osarilla, riippuu toki korosta. Valittiin silti puolison kanssa sen verran uusi talo ettei tarvitse kuin korkeintaan pintaremonttia eikä mitään monien tuhansien kattoremontteja, kylppäri & keittiöremppaa.. toki remonteilla saa sitten talon juuri sen näköiseksi kuin itse haluaa
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Onpas iso remppalaina. Tuossahan luotonantajalla riski ettei raha mene asuntoon ja arvoa nostamaan. Varmaan omaa rahaakin tai sijoituksia tms on, ei kai tuollaista muuten saisi?

Kuinka moni muuten on ottanut remppalainaa?
Itse jotenkin karsastanut ajatusta. Tietty jos alle prosentin korolla ottaisi vaikka 10ke ja laittaisi keittiön kuntoon, niin toisaalta olisiko se niin paha. Asunnon arvoa ainakin nostaisi
Tuossa on kaksi isoa remonttia, jälkimmäisen alkaessa oli helpompi maksaa vanha laina pois uudella ja ottaa siihen päälle se mitä tarvi säästöjen jälkeen vielä lainata. Näin jälkikäteen olisi ollut järkevämpi pitää lainat erillään, koska vanhempi laina olisi ollut peruskorjaukseen ja siten rinnastetaan asuntolainaan ja on halvempaa rahaa. Jälkimmäisellä lainalla uusittiin isosti talon sisätiloja ja lattiat sekä osa keittiöstä niin se olikin sitten otettava tavallisena vakuudellisena lainana.

Noiden remppojen jälkeen tässä vuoden 1980 talossa ei sitten olekaan enää mitään saneerattavaa, vaan normaalit huoltotyöt riittää pitkäksi aikaa. Remppalaina on lopulta aika halpaa. Jälkimmäisen remontin olisin voinut tehdä melkein kokonaan itse, mutta jos työporukalta meni neljä viikkoa kaikkinensa, olisin itse tusannut työssä käyden varmasti puoli vuotta.

Nehän katsoo suoraan kiinteistön arvioidusta hinnasta sen vakuusarvon ja omalla kohdalla se riittää kattamaan molemmat lainat. Kiinteistövälittäjä teki nopeasti arvion kiinteistöstä ja kun se oli sähköpostissa kirjallisena niin pankki oli tyytyväinen. Sijoitusasunnot ovat sitten omien lainojensa vakuutena.
Totta kai palkkatulot sekä menojen jälkeen käteen jäävä raha vaikuttaa siihen, onko edes mahdollista saada lainaa ja millä marginaalilla. Itse olen ollut aina näissä kaukaa viisas ja tehnyt laskelmat valmiiksi, sen kyllä huomaa sitten pankin vastauksissakin.
 
Onpas iso remppalaina. Tuossahan luotonantajalla riski ettei raha mene asuntoon ja arvoa nostamaan. Varmaan omaa rahaakin tai sijoituksia tms on, ei kai tuollaista muuten saisi?

Kuinka moni muuten on ottanut remppalainaa?
Itse jotenkin karsastanut ajatusta. Tietty jos alle prosentin korolla ottaisi vaikka 10ke ja laittaisi keittiön kuntoon, niin toisaalta olisiko se niin paha. Asunnon arvoa ainakin nostaisi
Laina kuin laina. Kunhan se raha on riittävän halpaa niin sitten ennemmin lainalla kuin käteisellä.

Remppalainahan voi arvokkaaseen kohteeseen olla helposti vaikka 100ke. Esimerkiksi Helsingissä hyvällä alueella voi maksaa puoli miljoonaa sellainen remppakuntoinen omakotitalo, johon täytyy tehdä vaikka keittiö, putket, kylppärit, katto, energiaremontti ja pinnat kokonaisuudessaan. Laina olisi tuolloin 20% asunnon arvosta. Hinta riippuu kokemukseni mukaan ennen kaikkea vakuuksista. Jos asunnossa on vapaata vakuusarvoa niin hinta voi olla lähellä asuntolainan hintaa. Jos joutuu ottamaan osin vakuudettomana, on marginaali helposti useita prosentteja.
 
Onpas iso remppalaina. Tuossahan luotonantajalla riski ettei raha mene asuntoon ja arvoa nostamaan. Varmaan omaa rahaakin tai sijoituksia tms on, ei kai tuollaista muuten saisi?

Kuinka moni muuten on ottanut remppalainaa?
Itse jotenkin karsastanut ajatusta. Tietty jos alle prosentin korolla ottaisi vaikka 10ke ja laittaisi keittiön kuntoon, niin toisaalta olisiko se niin paha. Asunnon arvoa ainakin nostaisi

Mitä merkitystä mitä sillä rahalla tekee? Voit ottaa vakuudellisen "Remonttilainan" pankista ja lainan saatuasi nimeät mobiilipankissa tilin "Autolaina". Ei varmaan suurta merkitystä.
 
Mitä merkitystä mitä sillä rahalla tekee? Voit ottaa vakuudellisen "Remonttilainan" pankista ja lainan saatuasi nimeät mobiilipankissa tilin "Autolaina". Ei varmaan suurta merkitystä.
Kai ne suuremmat remonttilainatkin nostetaan osissa valmiusastetodistuksia tai edes kuitteja vastaan?
 
Kai ne suuremmat remonttilainatkin nostetaan osissa valmiusastetodistuksia tai edes kuitteja vastaan?
En muistaakseni ikinä joutunut todistelemaan työn etenemistä. Ilmoitin vaan, että x pv kuluttua erääntyy seuraava maksu. Toki voisivat pyytää mustaa valkoisella.
 
Itse olen myös karttanut remonttilainoja vaikka ne kyllä varmaan olisi järkevämpiä kuin auto osarilla, riippuu toki korosta. Valittiin silti puolison kanssa sen verran uusi talo ettei tarvitse kuin korkeintaan pintaremonttia eikä mitään monien tuhansien kattoremontteja, kylppäri & keittiöremppaa.. toki remonteilla saa sitten talon juuri sen näköiseksi kuin itse haluaa
Ostat kalliimmalla uudemman asunnon, jota ei ole pakko remontoida, mutta jonka joku muu on suunnitellut esim. keittiön osalta sinulle. Tai ostat vähän vanhemman asunnon halvemmalla ja remppaat keittiön juuri sellaiseksi kuin itse haluat värien, toiminnallisuuksien jne. osalta. Jälkimmäinen saattaa tulla jopa halvemmaksi ja sitten siinä on ihan uusi keittiö itsellä käytettäväksi.

Me ei otettu remppalainaa, mutta mitoitettiin asunnon hankinta niin, että remppaan jäi vielä rahaa, kun säästettiin sen verran itse asunnossa verrattuna uudemman hankintaan. Tähän mennessä uusittu lattiat (hionta + lakkaus), maalattu kaikki seinät, vaihdettu väliovet, uusittu keittiö ja KHH, uusittu kaikki hanat ja suihkut, uusittu kaapistot jne. ja silti ollaan varmasti +100k€ käytetty rahaa vähemmän kuin ostamalla uusi, johon ei olisi tarvinnut tehdä "yhtään mitään".
 
Ostat kalliimmalla uudemman asunnon, jota ei ole pakko remontoida, mutta jonka joku muu on suunnitellut esim. keittiön osalta sinulle. Tai ostat vähän vanhemman asunnon halvemmalla ja remppaat keittiön juuri sellaiseksi kuin itse haluat värien, toiminnallisuuksien jne. osalta. Jälkimmäinen saattaa tulla jopa halvemmaksi ja sitten siinä on ihan uusi keittiö itsellä käytettäväksi.

Me ei otettu remppalainaa, mutta mitoitettiin asunnon hankinta niin, että remppaan jäi vielä rahaa, kun säästettiin sen verran itse asunnossa verrattuna uudemman hankintaan. Tähän mennessä uusittu lattiat (hionta + lakkaus), maalattu kaikki seinät, vaihdettu väliovet, uusittu keittiö ja KHH, uusittu kaikki hanat ja suihkut, uusittu kaapistot jne. ja silti ollaan varmasti +100k€ käytetty rahaa vähemmän kuin ostamalla uusi, johon ei olisi tarvinnut tehdä "yhtään mitään".
Juu, ei meilläkään uusi ole vaan onhan tämä jo 16v talo. Silti esim keittiö on vielä ihan toimiva ja säilytystilaa yms riittävästi. Värimaailma sitten on jokaisen oma mielipide mutta kyllä tommonen beige menee hyvin vielä 2020 luvulla. Kylpyhuone/sauna tosin on tässä remontoitu n.5v sitten edellisen omistajan teettämänä ja ne laattavalinnat on sitä samaa mitä nykyäänkin moni tuntuu laittavan.

No ainoa "iso" remontti mikä teetettiin niin oli tuo tiilikaton pesu ja maalaus, nyt se on kuin uusi ja oli kyllä kannattava investointi.

Ja siis varmasti remonttia tässäkin tehdään että ei nyt sentään loppuelämää näin tätä ajateltu pitää mutta remontit ei ole nyt ajankohtaisia
 
Onpa mennyt hieman erikoiseksi tämä lainan hakeminen ja saanti. Ollaan laittamassa omaa omakotitaloa myyntiin ja kyseltiin nykyisestä pankista jo etukäteen, että minkälaista lainaa sitä voisi miettiä kun ei seuraavaa kohdetta ole vielä tiedossa.

Puhelussa käytiin kyllä suht asiallisesti laskurilla hommat läpi, sitten käytiin PoRessa tutkimassa, eli positiivinen luottorekisteri ja sen jälkeen pankkivirkailija kolusi meidän tiliotteita läpi kysellen että mikäs tämä on ja mikäs tuo on. Siinä kohti oli hieman epämukava fiilis, että on tämä nyt perhana mennyt erikoiseksi, kun 5 vuotta ollaan oltu asiakkaita ja hoidettu maksut ajallaan ja nyt sitten ollaan tällä tasolla että tutkitaan kaikki.

Onko tämä ihan normaalia, eli muilla samanlaisia kokemuksia? Onhan nuo pankit halunneet tiliotteet pankin vaihdon yhteydessä, mutta olen ollut käsityksessä että ei välttämättä pakollista.

MUOKS. Kyseessä siis OmaSP, joka on viime aikoina ollut otsikoissa kyseenalaisten lainoitusten ja sisäpiiri-lainojen myötä, joten se ehkä selittää näin tarkkaa syyniä...
 
Jos oma pankkini alkaisi noin tarkkaan udella niin lähtisi kyllä pankki vaihtoon. Selkeä kyllä/ei lainaa on parempi 😅
 
Meiltä ASP-lainaa hakiessa kysyi kyllä kaikki pankit nettotulot, menot ja olemassaolevat rasitteet. Oma arvio riitti. Lainalupauksen kohdalla taisi SS-pankki pyytää viimeisimmät palkkanauhat. Ei sen kummemmin tongittu.
 
Onko tämä ihan normaalia, eli muilla samanlaisia kokemuksia? Onhan nuo pankit halunneet tiliotteet pankin vaihdon yhteydessä, mutta olen ollut käsityksessä että ei välttämättä pakollista.
Ihan normaalia, varmaan vähän riippuu konttorin ohjeistuksesta mutta omalla kohdalla oma pankki (OP) tsekkasi ensimmäisessä puhelussa nopeasti palkkatilin tilanteen läpi. Itsehän teen vielä niin, että siirrän heti tilipäivänä kaiken tilillä olevan Norwegianin säästötilille (en ole jaksanut veivata Sveaan), maksan kaikki ostokset luottokortilla ja nostelen tililtä rahaa aina sitä mukaa kun laskuja erääntyy. Meni siinä hetki kun lainaneuvoja yritti ymmärtää miten homma toimii :lol: Jos olisin nyt pankkeja kilpailuttaessa vaihtanut asiakkuuden muualle, olisi ihan ensimmäisenä pitänyt toimittaa parin viime kuukauden tiliotteet katsottavaksi.
 
Ihan normaalia, varmaan vähän riippuu konttorin ohjeistuksesta mutta omalla kohdalla oma pankki (OP) tsekkasi ensimmäisessä puhelussa nopeasti palkkatilin tilanteen läpi. Itsehän teen vielä niin, että siirrän heti tilipäivänä kaiken tilillä olevan Norwegianin säästötilille (en ole jaksanut veivata Sveaan), maksan kaikki ostokset luottokortilla ja nostelen tililtä rahaa aina sitä mukaa kun laskuja erääntyy. Meni siinä hetki kun lainaneuvoja yritti ymmärtää miten homma toimii :lol: Jos olisin nyt pankkeja kilpailuttaessa vaihtanut asiakkuuden muualle, olisi ihan ensimmäisenä pitänyt toimittaa parin viime kuukauden tiliotteet katsottavaksi.

Tämä on vaikeaa ymmärtää (jopa pankin työntekijöille) että moni käyttää luottokorttia maksuaikakorttina eikä luottokortin käyttö tarkoita mitään velkarahalla elämistä..
 
Laina kuin laina. Kunhan se raha on riittävän halpaa niin sitten ennemmin lainalla kuin käteisellä.

Remppalainahan voi arvokkaaseen kohteeseen olla helposti vaikka 100ke. Esimerkiksi Helsingissä hyvällä alueella voi maksaa puoli miljoonaa sellainen remppakuntoinen omakotitalo, johon täytyy tehdä vaikka keittiö, putket, kylppärit, katto, energiaremontti ja pinnat kokonaisuudessaan. Laina olisi tuolloin 20% asunnon arvosta. Hinta riippuu kokemukseni mukaan ennen kaikkea vakuuksista. Jos asunnossa on vapaata vakuusarvoa niin hinta voi olla lähellä asuntolainan hintaa. Jos joutuu ottamaan osin vakuudettomana, on marginaali helposti useita prosentteja.

Voi sitä omakotitalon remppaan mennä vajaa 200k myöskin. :whistling:
Meillä remontin edetessä pankki lähetti OP Kodin kiinteistövälittäjän paikalle tarkastamaan tilanteen jolloin talon arvoon tuli yli 200k lisää ja lainojen vakuudet saatiin siirrettyä kokonaan tähän.

Meillä isommat remonttilaskut meni pankin yhteyshenkilömme kautta joka nosti meille lainaa sitä mukaa kun tarvittiin, loppuvaiheessa riittikin jo pelkkä ilmoitus että tarvitaan X euroa laskun maksuun.
 
Tämä on vaikeaa ymmärtää (jopa pankin työntekijöille) että moni käyttää luottokorttia maksuaikakorttina eikä luottokortin käyttö tarkoita mitään velkarahalla elämistä..

Eikö siitä kortin käytöstä tule koko ajan kuluja? Vaikka vetäisi nollille tilipäivänä, niin joku kiinteä maksu laskusta?
 
Eikö siitä kortin käytöstä tule koko ajan kuluja? Vaikka vetäisi nollille tilipäivänä, niin joku kiinteä maksu laskusta?
S-pankissa on joku 5e kuukausimaksu, mutta toisaalta taas luottokortilla maksaessa tulee myös maksutapaetua joka kompensoi kuukausimaksun. Mitään muita kustannuksia ei mene kun maksaa kortin heti pois kun lasku tulee.
 
Eikö siitä kortin käytöstä tule koko ajan kuluja? Vaikka vetäisi nollille tilipäivänä, niin joku kiinteä maksu laskusta?

Osalla pankeista kuuluu johonkin palvelupakettiin kortti. Tilinhoitomaksu muodostuu jos kortilla on korollista velkaa ja kun maksaa eräpäivänä 100% niin moista ei synny.
 
S-pankissa on joku 5e kuukausimaksu, mutta toisaalta taas luottokortilla maksaessa tulee myös maksutapaetua joka kompensoi kuukausimaksun. Mitään muita kustannuksia ei mene kun maksaa kortin heti pois kun lasku tulee.

Maksutapaetua? Cashback?
Lähinnä ihmettelin, kun Danskella meni 2,5€ per lasku joskus vuonna nakki ja sota ja siitä lähtien kun tuon huomasin, niin olen pitänyt tuon luottokortin vähän plussalla ja nolla käytöllä. Onko tämä muuttunut?
 
Maksutapaetua?
Lähinnä ihmettelin, kun Danskella meni 2,5€ per lasku joskus vuonna nakki ja sota ja siitä lähtien kun tuon huomasin, niin olen pitänyt tuon luottokortin vähän plussalla ja nolla käytöllä. Onko tämä muuttunut?

Se riippuu sopimuksestasi luottokortin myöntäjän kanssa.

Löytyy kortteja, joissa ei ole mitään kiinteää veloitusta (esim Bank Norwegian ja Morrow), sitten löytyy kortteja joiden veloitus on osana pankin palvelupakettia (esim OP luottokortit) ja sitten on kortteja joista pitää maksaa tilinhoitomaksua mikäli kortilla on saldoa (esim S-Pankki) ja sitten on kortteja joista pitää maksaa kuukausimaksua (esim Amex).

EDIT: Jatkokeskustelua varten on löytyy Luottokortit -lanka
 
Viimeksi muokattu:
Maksutapaetua? Cashback?
Lähinnä ihmettelin, kun Danskella meni 2,5€ per lasku joskus vuonna nakki ja sota ja siitä lähtien kun tuon huomasin, niin olen pitänyt tuon luottokortin vähän plussalla ja nolla käytöllä. Onko tämä muuttunut?
Ihan ääspankin oma viritys.
1728208696441.png
 
Maksutapaetua? Cashback?
Lähinnä ihmettelin, kun Danskella meni 2,5€ per lasku joskus vuonna nakki ja sota ja siitä lähtien kun tuon huomasin, niin olen pitänyt tuon luottokortin vähän plussalla ja nolla käytöllä. Onko tämä muuttunut?

Morrowin ja Norwegianin kortit pääosin käytössä.. s-visa ja Nordean kortti varalla.

Noista ensimmäisistä ei tule mitään kuluja, cashback on 0,5-2% ostoksista eli päinvastoin tienaan käyttämällä kortteja. Kummallekkaan korttiyhtiöllle en ole maksanut euroakaan kuluja tai korkoja. Molemmilta saan rahaa tasaisesti.
 
Morrowin ja Norwegianin kortit pääosin käytössä.. s-visa ja Nordean kortti varalla.

Noista ensimmäisistä ei tule mitään kuluja, cashback on 0,5-2% ostoksista eli päinvastoin tienaan käyttämällä kortteja. Kummallekkaan korttiyhtiöllle en ole maksanut euroakaan kuluja tai korkoja. Molemmilta saan rahaa tasaisesti.

Miten nämä korttiyhtiöt tekevät rahaa?
 
S-pankissa on joku 5e kuukausimaksu, mutta toisaalta taas luottokortilla maksaessa tulee myös maksutapaetua joka kompensoi kuukausimaksun. Mitään muita kustannuksia ei mene kun maksaa kortin heti pois kun lasku tulee.
Ei ole ainakaan omassa S-pankin luottokortissa (debit/credit yhdistelmäkortti) mitään kuluja, kunhan maksaa kaiken luoton pois eräpäivänä.
 
Norwegianin kortista ei tule mitään kuluja kun maksaa velkasaldon kerran kuukaudessa nollille. Cashbackia kertyy 0,5 %. Siitä syystä makselen sillä enkä pankin omalla yhdistelmäkortilla.
Juuri näin ja tästä syystä. Itsellä tosin tuli nyt vähän hintavammista hankinnoista johtuen cashbackin vuosiraja jo täyteen, mutta otan silti "ilmaisen" korkotulon säästötilin kautta. Helpompi myös budjetoida hankintoja ja tätä asuntovelkaisen elämää kun likvidi omaisuus on pääosin yhdessä paikassa.
 
Miten nämä korttiyhtiöt tekevät rahaa?


Voisiko tätä keskustelua jatkaa oikeassa paikassa. Kiitos.:thumbsup:
 
Pitääkä tässä nyt vanhoilla päivillä avata tili Norwegianille ja hankkia toinen kortti jota rupeaa käyttämään?
Vai saisiko heiltä myös asuntolainan halvemmalla?:lol:

Edit. Siirtäkää ihmeessä mihin haluatte. Anteeksi offari, mutta ainakin sain paljon tietoa ja toivottavasti joku muukin koki valaistumisen.
 
Säästöpankin visa gold maksaa asuntovelalliselle 4e/kk, käytät tai et. Norwegianilla ei kuukausimaksua, eikä myöskään käyttö maksa mitään. Norwegianilla korko hiukan säästöpankkia suurempi. Eli molempien käyttö on "ilmaista", jos maksaa koko velan pois ensimmäiseen eräpäivään mennessä.
 
Voi sitä omakotitalon remppaan mennä vajaa 200k myöskin. :whistling:
Meillä remontin edetessä pankki lähetti OP Kodin kiinteistövälittäjän paikalle tarkastamaan tilanteen jolloin talon arvoon tuli yli 200k lisää ja lainojen vakuudet saatiin siirrettyä kokonaan tähän.

Meillä isommat remonttilaskut meni pankin yhteyshenkilömme kautta joka nosti meille lainaa sitä mukaa kun tarvittiin, loppuvaiheessa riittikin jo pelkkä ilmoitus että tarvitaan X euroa laskun maksuun.
Tämä teidän välittäjän tarkastushan ei liity tuohon remppalainaan mitenkåän vaan vakuusarvon nostamiseen. Lainan nostaminenkin varmaan myytiin palveluna, että ei tule ylimääräisiä korkoja. Nordea yritti meillä pätkiä pientä remppalainaa osiin, en muista mitä nosto(i)sta tarjosivat kuluja. Ei se ilmaista kuitenkaan olisi ollut.

Nollakorkoaikana kannatti ottaa kaikki ulos mitä annettiin, remppalainassa oli vielä se hyvä puoli, että negatiivinen korko söi marginaalia. Ylimääräiset kannatti siis samalla marginaalilla pistää päälainan maksuun.
 
Vaikka ostaisi asunto-osakkeen kasvukeskuksesta ihan ns. ydinkeskustasta ei se silti takaa sitä että esim. lämmin vesi juoksisi, lämpötila olisi edes +10C talvella sisällä, että saisi kutsua yhtiökokouksiin edes kerran vuodessa tai edes isännöitsijätodistusta.. aika herättävää luettavaa jos esim. valaistuksen saa toimimaan vasta kun itse tilaa ja maksaa huoltotyön mutta kukaan ei korvaa tai edes vastaa yhteydenottoihin isännöinnin tai hallituksen puolelta:


Kannattaa siis tutustua kohteeseen hieman tarkemminkin eikä vaan käydä esittelyssä "potkimassa rengasta" ja miettimässä miten kauniit sisustustaulut siellä on...
 
Vaikka ostaisi asunto-osakkeen kasvukeskuksesta ihan ns. ydinkeskustasta ei se silti takaa sitä että esim. lämmin vesi juoksisi, lämpötila olisi edes +10C talvella sisällä, että saisi kutsua yhtiökokouksiin edes kerran vuodessa tai edes isännöitsijätodistusta.. aika herättävää luettavaa jos esim. valaistuksen saa toimimaan vasta kun itse tilaa ja maksaa huoltotyön mutta kukaan ei korvaa tai edes vastaa yhteydenottoihin isännöinnin tai hallituksen puolelta:


Nyt täytyy oikeasti ihmetellä mikä tässä on kuviona. ? Pariskunta omistaa suurimman osan taloyhtiön asunnoista mutta ei pidä rakennuksesta huolta eikä hommaa vuokralaisia ? Haluavat väkisin ajaa taloyhtiön konkurssiin?

Mitä kautta osakas voi vaatia yhtiön tilinpäätöksiä yms jos isännöitsijä ei niitä toimita ? Haastamalla oikeuteen ?

Ja yksi ongelma on yhtiökokoukset, yleinen tapa on toimittaa kutsut normaalina postina. Isännöitsijä voi väittää että kaikki on lähetetty ja posti vaan hukannut ne. Vaikka ei olisi yhtään lähettänyt.

Ainoa ratkaisu taitaa olla vähemmistöosakkaiden yhdessä ajama kanne oikeudessa ?
 
Nyt täytyy oikeasti ihmetellä mikä tässä on kuviona. ? Pariskunta omistaa suurimman osan taloyhtiön asunnoista mutta ei pidä rakennuksesta huolta eikä hommaa vuokralaisia ? Haluavat väkisin ajaa taloyhtiön konkurssiin?

Mitä kautta osakas voi vaatia yhtiön tilinpäätöksiä yms jos isännöitsijä ei niitä toimita ? Haastamalla oikeuteen ?

Ja yksi ongelma on yhtiökokoukset, yleinen tapa on toimittaa kutsut normaalina postina. Isännöitsijä voi väittää että kaikki on lähetetty ja posti vaan hukannut ne. Vaikka ei olisi yhtään lähettänyt.

Ainoa ratkaisu taitaa olla vähemmistöosakkaiden yhdessä ajama kanne oikeudessa ?
Varmaan pääomistajat jotain vanhoja jermuja, jotka eivät ymmärrä että ei tuollainen talo itsekseen kunnossa pysy. Tai sitten toinen vaihtoehto on että ovat jo toinen jalka haudassa ja päässä on vain ajatus että kyllä tämä meidän ajan vielä kestää.

Itse ilmoittaisin isännöitsijälle, että mikäli asiankuuluvia kuponkeja ei ala kuulua, jätetään vastike maksamatta kunnes alkaa kuulumaan. Tuossa kohtaa taloyhtiö luultavasti reagoisi asiaan, niin silloin olisi helppo lyödä vastapalloon näillä epäkohdilla.

Ei näköjään vieläkään ole asuntojen hinnat laskeneet oikealle tasolle, kun taas tuli tällainen uutinen että ihan just kohta asuntopula oven takana.
 
Ei näköjään vieläkään ole asuntojen hinnat laskeneet oikealle tasolle, kun taas tuli tällainen uutinen että ihan just kohta asuntopula oven takana.

Ja ihan vastapalloon lyövät " Ne toiset uutiset"


En todellakaan usko, että ollaan vielä nousemassa. Mietin omiakin ajatuksia tällä hetkellä, kun korontarkistuspäivä lähenee, että hyvä nyt jää pikkasen enemmän sukan varteen. Ei todellakaan ole fiilis, että otetaas 500 000 lainaa, että saadaan uusi kerrostalokämppä Helsingistä. Ja noita uusia valmistuu koko ajan lisää. Rakennusyhtiöt on kohta niiden kanssa kusessa.
 
Viimeksi muokattu:
Sen verran sain tietoon, että tontti olisi noin 1300 neliötä. Vessoja on vain yksi. Pesuhuone alkuperäiskuntoinen. Talolla on ollut yksi omistaja. Ulkoseinät on ilmeisesti jonkinlaisesta elementistä tehtyjä. Takka löytyy ja Ilp. Olikohan katto-, ikkuna- ja oviremppa tehty 2017.

Ilmeisesti aika iäkäs myyjä, niin ehkä siksi ei ole minkäänlaista kuvausta kirjoitettu?

Ainakin salaojat olisi hyvä tutkia tai tehdä kokonaan uudet salaojat. Pesuhuone olisi hyvä sekin tehdä uudelleen.

Ehkä hinta muihin verrattuna on hieman edullisempi. Toki se, että ei ole viitsitty ottaa kiinteistövälittäjää ollenkaan on miinus. Paremman hinnan saisi välittäjän avulla?
Kun salaojat ja katto on kunnossa niin usein niiden välilläkin pn kaikki säilynyt ihan hyvin.
 
Tämä teidän välittäjän tarkastushan ei liity tuohon remppalainaan mitenkåän vaan vakuusarvon nostamiseen. Lainan nostaminenkin varmaan myytiin palveluna, että ei tule ylimääräisiä korkoja. Nordea yritti meillä pätkiä pientä remppalainaa osiin, en muista mitä nosto(i)sta tarjosivat kuluja. Ei se ilmaista kuitenkaan olisi ollut.

Välittäjän käynti ei liittynytkään itse lainaan mutta remppalainaan vakuutena oli tuon arvontarkistuksen jälkeen mahdollista käyttää remontotitavaa taloa täysin.
Mitään "nostamispalvelua" ei ainakaan myyty meille, enemminkin kyse oli siitä että haluttiin kontrolloida että remonttilainaa käytetään itse remonttiin. Toki tuntuu hieman holhoamiselta, mutta ei se nyt suuremmin haitannut kun käyttötarkoitus oli täysin selvä.

Lainojen kilpailutuksista vielä.. Näköjään OP on halukas laskemaan lainojen marginaaleja, 0,59% -> 0,51% ja 1,15% -> 0,85%. Molemmista ottaisivat 100€ muutosmaksun (200€ yhteensä) jonka voi kuitata pääosin bonuksilla.
 
Viimeksi muokattu:
Joku heitti Hesarin kommenteissa ihan hyvän huomion. Suuret ikäluokat (nyt varsinkin 75-80 vuotiaat) siirtyy tässä kiihtyvällä tahdilla pois omakotitaloista ja muista omistusasunnoista palveluasumisen kautta hautuumalle. Toki iso osa kämpistä on purkukuntoista mutta sitä porukkaa on niin paljon että vaikuttaa varmasti markinalla ihan merkittävästi. 1945 syntyneitä eli nyt 79 vuotiaita oli viime vuonna elossa yli 55000 eli paljon enemmän kuin vauvoja tulee vuodessa.
 
Joku heitti Hesarin kommenteissa ihan hyvän huomion. Suuret ikäluokat (nyt varsinkin 75-80 vuotiaat) siirtyy tässä kiihtyvällä tahdilla pois omakotitaloista ja muista omistusasunnoista palveluasumisen kautta hautuumalle. Toki iso osa kämpistä on purkukuntoista mutta sitä porukkaa on niin paljon että vaikuttaa varmasti markinalla ihan merkittävästi. 1945 syntyneitä eli nyt 79 vuotiaita oli viime vuonna elossa yli 55000 eli paljon enemmän kuin vauvoja tulee vuodessa.
Tää onkin mielenkiintonen näkövinkkeli. Pankit ilmeisesti nihkeilly vanhojen peruskuntoisten lainoittamisen kanssa.
 
Joku heitti Hesarin kommenteissa ihan hyvän huomion. Suuret ikäluokat (nyt varsinkin 75-80 vuotiaat) siirtyy tässä kiihtyvällä tahdilla pois omakotitaloista ja muista omistusasunnoista palveluasumisen kautta hautuumalle. Toki iso osa kämpistä on purkukuntoista mutta sitä porukkaa on niin paljon että vaikuttaa varmasti markinalla ihan merkittävästi. 1945 syntyneitä eli nyt 79 vuotiaita oli viime vuonna elossa yli 55000 eli paljon enemmän kuin vauvoja tulee vuodessa.
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.

Ja luulen, että tuo efekti tulee olemaan tuossa n. 20 vuoden sisään vielä rajumpi. Siinä vaiheessa nykyiset kuuskymppiset ja siitä ylöspäin alkavat suurimmalta osin olla joko muuttaneet hautausmaalle tai ovat jo kovaa vauhtia suuntaamassa sitä kohti. En yhtään yllättyisi, jos tuolla saadaan asuntomarkkinat menemään vielä perinpohjin sekaisin hieman siitä riippuen, että millainen väestönkehitys on samassa ajassa.
 
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.

Ottaa jo Salon Turun kohdalla johon menee toimiva mootoritie suuriman osan matkaa eikä sielläkään ole oikein vetovoimaa. Juna Helsinkiin on myös vain sen puolitoista tuntia. Ei kyllä Turussakaan lähiöiden hintataso aina ole mikään erityinen.
 
  • Tykkää
Reactions: eGe
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.

Ja luulen, että tuo efekti tulee olemaan tuossa n. 20 vuoden sisään vielä rajumpi. Siinä vaiheessa nykyiset kuuskymppiset ja siitä ylöspäin alkavat suurimmalta osin olla joko muuttaneet hautausmaalle tai ovat jo kovaa vauhtia suuntaamassa sitä kohti. En yhtään yllättyisi, jos tuolla saadaan asuntomarkkinat menemään vielä perinpohjin sekaisin hieman siitä riippuen, että millainen väestönkehitys on samassa ajassa.

Juuri näin. "Syrjäkylillä" tulee olemaaan todella synkkää tulevaisuudessa ja Suomen hupeneva väestö tulee pakkautumaan entistä voimakkaammin kasvukeskuksiin ja niiden lähistölle, eli käytännössä ainakaan PKS:n asuntotilanteeseen on turha odotella.
 
En siis väitä että suuret ikäluokat aiheuttaisi mitään uutta romahdusta kasvukeskuksissa, mutta on heitä sen verran sielläkin että voi entisestään hidastaa kysynnän nousua tarjonnan rinnalle.

Toinen asia on sitten, se mihin ne suuret ikäluokat mahtuu palveluasumiseen. Kustannustehokkaampaa varmaan olisi saneerata hyväkuntoisia rivariyhtiöitä ja tyhjentyneitä kouluja yms siihen käyttöön (siis ei mistään aivan syrjästä mutta tuoreemmista muuttotappiokunnista josta max tunnin matka keskussairaalaan). Se jos palveluasuminen ja hoitokodit uudisrakennetaan tiukasti pääkaupunkiseudulle tulee varsin kalliiksi sekä itse investoinnin että hoitohenkilökunnan asumisen suhteen.
 
"Suuret ikäluokat" eivät ole enää pitkään aikaan ollut mitenkään erityisen suuria ikäluokkia.. Jo muutaman vuosikymmenen ajan on puhuttu, että kesämökkien arvot romahtavat kun suuret ikäluokat ikääntyvät. No sitä ei ole tapahtunut ja tuskin enää tapahtuukaan.

Toki syrjäseudulla paskassa kunnossa olevien kohteiden arvo romahtaa tai oikeastaan se on jo romahtanut, mutta tällä asialla ei ole oikeastaan mitään tekemistä suurten ikäluokkien ikääntymisen kanssa.. Vaan yleinen muuttoliike on syy.

 
"Suuret ikäluokat" eivät ole enää pitkään aikaan ollut mitenkään erityisen suuria ikäluokkia.. Jo muutaman vuosikymmenen ajan on puhuttu, että kesämökkien arvot romahtavat kun suuret ikäluokat ikääntyvät. No sitä ei ole tapahtunut ja tuskin enää tapahtuukaan.

Toki syrjäseudulla paskassa kunnossa olevien kohteiden arvo romahtaa tai oikeastaan se on jo romahtanut, mutta tällä asialla ei ole oikeastaan mitään tekemistä suurten ikäluokkien ikääntymisen kanssa.. Vaan yleinen muuttoliike on syy.

Siis yllättävän vähän se vaikutti kun suuret ikäluokat jäi eläkkeelle, mutta nyt suuret ikäluokat alkaa olla enenevässä määrin vanhuksia, ja kas kummaa sote-budetit pettää ja sairaanhoitajat ei riitä millään. Ja tosiaan se suurten ikäluokkien vanhus-kausi on vasta aluillaan. Tässä 2006 ikäpyramidissa 80 vuotiaita on puoli prosenttia väestöstä ja 60 vuotiaita 1,5% väestöstä, kolminkertaisesti. Nyt ne 2006 vuoden 60 vuotiaat siis on 18 vuotta vanhempia, toki jokunen jo kuollutkin.

Ja tosiaan uskoisin että vaikuttaa asuntomarkkinaan koko maassa.

joulukuu_001.jpg
 
Muutaman kilpailutuksen jälkeen tänään oli dansken kanssa neuvottelut ja tarjosivat 150 000e 0.4 marginaalilla ilman mitään lisämyyntejä. Tämä taitaa olla jo sellainen, että kannattaa tarrata kiinni?
 
Ihan samaa on tullut mietittyä mutta itse veikkaan, että tuo tulee näkymään todella rajusti syrjäkylissä eikä niinkään kaupungeissa. Pikkukylät etäällä kaupungeista kuolevat luontaisesti, kun nykyiset asukkaat poistuvat hiljalleen rivistöstä eikä uusia asukkaita enää tule. Kaupungissa sen sijaan kiinteistöt jäävät joko perikunnalle käyttöön uudelle kierrokselle tai ne myydään jollekin toiselle halukkaalle asuttavaksi. Muuttoliike on kuitenkin vahvasti kaupunkeihin päin minkä varaan tätä omaa pohdintaani perustan. Syrjäkylän määritelmästä voi sitten keskustella, että riittääkö siihen jo 50km etäisyys pk-seudun ulkopuolella olevista kaupungeista vai pitäisikö mennä sitäkin pidemmälle? Pirkanmaalla ainakin tuo 50km tuntuu olevan sellainen maaginen etäisyys Tampereesta minkä kohdalla elämä alkaa hiipua melko rajusti vaikka alueet sinänsä olisivat kuinka viihtyisiä tahansa.

Ja luulen, että tuo efekti tulee olemaan tuossa n. 20 vuoden sisään vielä rajumpi. Siinä vaiheessa nykyiset kuuskymppiset ja siitä ylöspäin alkavat suurimmalta osin olla joko muuttaneet hautausmaalle tai ovat jo kovaa vauhtia suuntaamassa sitä kohti. En yhtään yllättyisi, jos tuolla saadaan asuntomarkkinat menemään vielä perinpohjin sekaisin hieman siitä riippuen, että millainen väestönkehitys on samassa ajassa.

30km kehä 3:sta kaupunkialueella niin hinnat tasaisesti laskeneet vuodesta 2007 jolloin ostin oman. Ei mitään suurta laskua mutta jonkin verran tulleet alaspäin. Uudet/uudehkot sitten eri asia.

Osa kerrostaloasunnosta lähes arvottomia.
 
Taas kerran Hesarin artikkeli, missä välittäjiltä on kysytty onko asuntomarkkinat piristymässä ja kyllähän ne ovat! Taas!


Hesari julkaisee näitä aika säännöllisesti, ja kumma kyllä kertaakaan eivät välittäjät ole sanoneet että nyt näyttää vähän huonolta ja alaspäin ollaan menossa. Mennäänpäs kysymään sateenvarjon myyjältä onko just nyt hyvä hetki ostaa sateenvarjo? "No kyllä on!"

PS. Aluksi artikkelin otsikko oli perinteinen "Markkinoilla näkyvissä kasvusuhdanne" tms., mutta muokkasivat sen puhumaan tuosta hinnan tärkeydestä. Sisällössä joka tapauksessa kauppamäärien odotetusta kasvusta...
 
Hieman sama on särähtänyt myös vastaavassa Ylen uutisoinnissa korvaan, tietäen vielä, että niiden kirjoittajallakin on asuntosijoitustaustaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
257 938
Viestejä
4 483 521
Jäsenet
74 036
Uusin jäsen
Janezky

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom