Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Itsellä oli juuri 2005 vuoden omakotitalossa sama tilanne. Sähköpiirustuksia tai tarkastuspöytäkirjaa ei löytynyt. Lopputarkastuksessa vain luki että ovat olleet olemassa. Sähköissä oli sen verran ongelmaa että suoraan pääsulakkeilta oli otettu voimavirtapistokkeelle (16A) autotalliin virrat. Kokenut sähkömies huomasi tämän sitten kesken muiden asennushommien ja laitettiin omat sulakkeet voimavirtapistokkeelle. Käytiin sitten asentajan kanssa läpi kaikki sähköt ja muita sekoiluja ei löytynyt.

Jos kämppä on hyvä mutta sinua jännittää, otat ennen talokauppoja sinne jonkun luotettavan 20v sähköasennuksia tehneen asentajan mukaan ja sanot että tarkastaa löytyykö perseilyjä. Omakotitalosähköt ovat kuitenkin melko yksinkertaisia.
Täytyisi kyllä olla joku tuttu. En tiiä onko yhelläkään firmalla aikaa mitään tarkastuksia tehdä kun toisessa langassa kirotaan putkimiehen/sähkärin saatavuudesta edes pelipaikalle. Lisäksi itse en ainakaan talon myyjänä osallistuisi sentilläkään siihen kustannukseen jos joku välttämättä haluaa sähköjen jonkun tarkastavan ihan kunnolla.
 
12kk euribor tänään 3,072. Ylihuomenna korontarkistuspäivä ja Nordealla pitäisi tulla tämän päivän lukema siis seuraavaksi 12 kuukaudeksi. Asp lainan ansiosta toki edellisen vuoden korko oli kokonaisuudessaan ”vain” puoli prosenttia tulevaa suurempi, mutta säästyy tässä useampi kymppi korkokuluja/kk.
 
Itsellä lähestyy myös korontarkistuspäivä. Kuinkas pienellä marginaalilla Danskesta nykyään irtoaa? Mitä uskaltaisin pyytää? Tulot ja sijoitukset molemmat yli 6 numeroiset yhteensä, laina pienenee silmissä, niin jotenkin haluaisi vivuttaa niin alas kuin kehtaa?
 
Tänään tarkistui oma 3kk viitekorko, uusi korko 3,468%

Mitä muuten luulette, olisiko perusteltua vaatia marginaalin pienentämistä 0.75% -> alemmas? Kyseessä siis OP ja bonukset menee käyttöön. Otin lainan kilpailutuksen kautta reilu pari vuotta sitten, muut pankit tarjosivat 0.60-> mutta OP:n asioiden hoidon nopeus ja bonukset vei voiton. Otin lainaa yksin ja duunarina kohtuulliset ~120t kaksiota varten, mutta silloin rasitteena oli 17t€ autolainaa, jota nyt ei enää ole laisinkaan ja lainaakin on jo 2.5v lyhennelty. Pystyisinko siis perustelemaan marginaalin pienentämistä taloustilanteeni parantumisella? Millaisia marginaaleja porukka on nykyään saanut saman luokan lainamääriin?
 
Viimeksi muokattu:
Tänään tarkistui oma 3kk viitekorko, uusi korko 3,468%

Mitä muuten luulette, olisiko perusteltua vaatia marginaalin pienentämistä 0.75% -> alemmas? Kyseessä siis OP ja bonukset menee käyttöön. Otin lainan kilpailutuksen kautta reilu pari vuotta sitten, muut pankit tarjosivat 0.60-> mutta OP:n asioiden hoidon nopeus ja bonukset vei voiton. Otin lainaa yksin ja duunarina kohtuulliset ~120t kaksiota varten, mutta silloin rasitteena oli 17t€ autolainaa, jota nyt ei enää ole laisinkaan ja lainaakin on jo 2.5v lyhennelty. Pystyisinko siis perustelemaan marginaalin pienentämistä taloustilanteeni parantumisella? Millaisia marginaaleja porukka on nykyään saanut saman luokan lainamääriin?

Juu helposti.

Itsekkin ekassa lainassa parin vuoden jälkeen soittelin ja pyysin tarkastamaan marginaalin siten, ettei tarvitse kilpailevaa tarjousta kysyä. Joku 0,2% siitä lähti.
 
Tänään tarkistui oma 3kk viitekorko, uusi korko 3,468%

Mitä muuten luulette, olisiko perusteltua vaatia marginaalin pienentämistä 0.75% -> alemmas? Kyseessä siis OP ja bonukset menee käyttöön. Otin lainan kilpailutuksen kautta reilu pari vuotta sitten, muut pankit tarjosivat 0.60-> mutta OP:n asioiden hoidon nopeus ja bonukset vei voiton. Otin lainaa yksin ja duunarina kohtuulliset ~120t kaksiota varten, mutta silloin rasitteena oli 17t€ autolainaa, jota nyt ei enää ole laisinkaan ja lainaakin on jo 2.5v lyhennelty. Pystyisinko siis perustelemaan marginaalin pienentämistä taloustilanteeni parantumisella? Millaisia marginaaleja porukka on nykyään saanut saman luokan lainamääriin?

Voihan sitä vaan pyytää. Itse pyysi nordealta ihan vain viestillä että voisko viilata marginaalia kun ajatuksena olisi kilpailuttaa lainat. En perustellut mitenkään enkä edes kysellyt muualta mutta marginaalia pudotettiin 0.18 yksikköä. Lainan nostosta oli kulunut alle vuosi
 
marginaalin tai euriborin muutoksista äkkiä ottavat palvelumaksun, ainakin OP:llä.. Vaihdoin itse viime vuonna 12kk-3kk ja siitä lähin onkin tainnut olla 12kk melkein edullisempi, 200€ palvelumaksua en ole enkä varmaan tule saamaan edes takaisin tällä säädöllä:(
 
marginaalin tai euriborin muutoksista äkkiä ottavat palvelumaksun, ainakin OP:llä.. Vaihdoin itse viime vuonna 12kk-3kk ja siitä lähin onkin tainnut olla 12kk melkein edullisempi, 200€ palvelumaksua en ole enkä varmaan tule saamaan edes takaisin tällä säädöllä:(

Joo tais nordeakin 250e veloittaa tosta marginaalin muutoksesta mutta se nyt suoraan pienentää kk erää niin aika nobrainer
 
Vaihdoin viime syksynä 12->3kk kun 12kk oli 4,2 ja 3kk 3,9. Hinta 250 e ja 350k lainassa tuo on maksanut jo itsensä moninkertaisesti takaisin. Nyt viime tarkistuksessa kesäkuulla 3kk 3,7% kun taas 12:ssa maksaisin edelleen 4,2% mukaan.
Parin viikon päästä koron tarkistus ja vaihdan nyt takaisin 12kk euriboriin kun en jaksa uskoa että 3kk laskee 2,5% 9kk sisään. Ja jos koronlaskutahti yllättää positiivisesti niin vekslaillaan taas.
 
Kiinnostava talo löytyi viimein. Oikeastaan ainoa häiritsevä asia on talon historiassa se kun rakennusvaiheessa ei ole tehty salaojia, ne on tehty myöhemmin 10v sisään talon valmistumisesta. Rakennettu 1991. Sitten tehty salaojat muoviputkella ja tarkastuskaivoilla. Vesi ei seissyt kaivoissa, molemmissa pohjalla oli vettä ja putket ei padottaneet.

Talo rinnetontilla, perustettu betonilaatalle (ei valesokkeli). Mitenhän iso riski moinen on? Maaperästä ei ole tietoa mutta ei siellä ainakaan silmin havaittavasti vesi seissyt. Sokkeli oli siisti ulkoa enkä sisällä havainnut merkkejä kosteudesta.

Luulis kuntotutkimuksen ja homekoirien aika hyvin kertovan onko aiheuttanut mitään? Ja luulis myös että olisi jo vahingot havaittavissa jos tuosta olisi jotain aiheutunut?
 
Viimeksi muokattu:
Kiinnostava talo löytyi viimein. Oikeastaan ainoa häiritsevä asia on talon historiassa se kun rakennusvaiheessa ei ole tehty salaojia, ne on tehty myöhemmin 10v sisään talon valmistumisesta. Rakennettu 1991. Sitten tehty salaojat muoviputkella ja tarkastuskaivoilla. Vesi ei seissyt kaivoissa, molemmissa pohjalla oli vettä ja putket ei padottaneet.

Talo rinnetontilla, perustettu betonilaatalle (ei valesokkeli). Mitenhän iso riski moinen on? Maaperästä ei ole tietoa mutta ei siellä ainakaan silmin havaittavasti vesi seissyt. Sokkeli oli siisti ulkoa enkä sisällä havainnut merkkejä kosteudesta.

Luulis kuntotutkimuksen ja homekoirien aika hyvin kertovan onko aiheuttanut mitään? Ja luulis myös että olisi jo vahingot havaittavissa jos tuosta olisi jotain aiheutunut?
Noin karkeasti
Suurin ero 50-luvulla rakennetussa ja 90-luvulla rakennetussa on siinä että 90-luvulla ei tarvinnut tinkiä siinä laitetaanko 4 vai 6 naulaa tai jatketaanko sementtiä vielä vähän hiekalla. Toki hyviä ja huonoja löytyy kummaltakin aikakaudelta mutta noin karkeasti.

Maaperähän sen suurilta osin ratkaisee. Jos on talon alla 100m soraa ja rinnetontti niin ei ne pohjavedet ihan heti ole sinne laatan alle nousemassa.

Omassa talossa ei salaojia ole juuri em. syistä ja rakennettu 95.

Muoviviemäreistö huolimatta jos märkätiloja ei ole rempattu niin kaivot joudut vaihtamaan, jotta saat vesieristeen, hyväksytysti, liitettyä kaivoon.

Kuntotarkkastus kohteeseen kaupan ehtona niin eiköhän ,näillä ohuilla tiedoilla, tuo ”kopakka” talo ole
 
Varmaan tuossa meinaa vähän sekin kuka ne salaojat on sinne tehnyt/teettänyt. Rakentaja jos myy ja ei muista milloin ja miksi ne salaojat on sinne pistetty, niin joltain ongelmalta se haiskahtaa - Toki salaojat ovat ne ongelmat voineet korjata. Jos taas salaojat on pistetty siinä kohtaa, kun kämppä on myyty ja uusi ostaja teettänyt, niin voi olla vaan "täytyyhän salaojat olla" remontti. Missäs kohtaa nuo valesokkelit yms. ongelmat nousi tietoisuuteen? 2000 varmaan aika lähellä? Sopisi remppaamiseen ajankohtaan.

Melkein sanoisin niin, että jos ei löydy uskottavaa selitystä miksi salaojat on tehty sellaiselta taholta jonka pitäisi tietää, niin jättäisin ostamatta.

e: Sinällään siis jos talosta ei etsimällä vikaa löydä ja keksi, niin ei se ostokaan välttämättä vikaan mene. 20 vuotta on sellainen aika, että väkisinkin pitäisi alkaa näkyä jossain ongelmat.
 
Varmaan tuossa meinaa vähän sekin kuka ne salaojat on sinne tehnyt/teettänyt. Rakentaja jos myy ja ei muista milloin ja miksi ne salaojat on sinne pistetty, niin joltain ongelmalta se haiskahtaa - Toki salaojat ovat ne ongelmat voineet korjata. Jos taas salaojat on pistetty siinä kohtaa, kun kämppä on myyty ja uusi ostaja teettänyt, niin voi olla vaan "täytyyhän salaojat olla" remontti. Missäs kohtaa nuo valesokkelit yms. ongelmat nousi tietoisuuteen? 2000 varmaan aika lähellä? Sopisi remppaamiseen ajankohtaan.

Melkein sanoisin niin, että jos ei löydy uskottavaa selitystä miksi salaojat on tehty sellaiselta taholta jonka pitäisi tietää, niin jättäisin ostamatta.

e: Sinällään siis jos talosta ei etsimällä vikaa löydä ja keksi, niin ei se ostokaan välttämättä vikaan mene. 20 vuotta on sellainen aika, että väkisinkin pitäisi alkaa näkyä jossain ongelmat.
Talo yksiomisteinen, mistä sitten lie johtuu että on myöhemmin ne tehty. Hän on siis ne teettänyt. Toki ne alkuperäisessä piirustuksessakin ovat. Oliskohan reklamoinut ettei salaojia ole tehty? Harmi kyllä kun tuollainen asia ilmeni muuten aika priiman oloisessa kohteessa (toki pintaremppaa tarvii).

Täytyy teettää varmaan rakenneavaus seinän alaosaan/mittauttaa jostain kohtaa laatan kosteus, kertonee aika paljon.

E: tarjoukseen ja kuntotarkastukseen asti edettiin. Valitettavasti talosta löytyi kosteusvaurio joten jätettiin ostamatta. Ulkoseinäalueet olivat OK mutta käytännössä keskellä taloa kosteutta 3:ssa paikassa. Kylpyhuoneen arvot oli suht OK.

Etsintä jatkuu..
 
Viimeksi muokattu:
Pintaremppakohde on siitä hyvä, että varmaan yhteisellä sopimuksella voi ottaa vähän reilumminkin auki paikkoja ja katsoa tilanteen. Kuulostaa vähän siltä, että perikunta tms. myy ja eivät tiedä talosta?
 
Onko taloyhtiön osakasluettelo julkista tietoa?
Tutkailen kerrostalosakkeen ostoa omaan käyttöön Tampereelta (Kaleva) ja täällä etenkin uudemmista kohteista kiinnostaisi kovastikin yhtiön omistuspohja, siis onko yhdellä omistajalla iso osuus yhtiön asunnoista.. tai yleensäkin asuuko omistajat talossa vai onko asunnot pitkälti vuokrattuna/sijoitusasuntona.

Olen tätä välittäjiltä pyytänyt mutta vastaukset on aina ympäripyöreitä puhelinsoittoja että ei tämmöistä ole antaa, mutta mietin että eikö vain ole heidän etu vai kieltääkö jokin tietosuojalaki tms tällaisen jakamisen yhtiön ulkopuoliselle (vaikka olisi potentiaalinen ostaja)


Toinen kysymys liittyisi taloyhtiölainaan.. eli paljonko on paljon..
Jos 2016 valmistuneessa yhtiössä on 74 asuntoa ja yhtiölainaa (rakennuslaina) on jäljellä 4.9miljoonaa, niin mitä se kertoo ostajalle taloyhtiön tilasta?
Myynnissä oleva osake on lainaton, eli suoraan itselleni ei laina kohdistuisi, mutta kun lopulta vain osakkeita yhtiöstä ollaan ostamassa, niin kuinka suurena riskinä näette tuon määrän tämän ikäisessä yhtiössä?

Aiempi kokemus on ollut vanhoista yhtiöistä, joissa yhtiön lainat on ollut aina tiettyyn remonttiin liittyviä ja on ollut helpompi hahmottaa ja luottaa siihen että todennäköisesti jokainen naapuri kyllä oman osuutensa hoitaa, mutta miten tällainen uudehko kerrostalo 'sijlituskämppä' alueelta.. miten tahansa tätä pyörittelen niin 4.9M ja 74 asuntoa kuulostaa siltä että valtaosalla osakkaita tuo on vielä maksamatta.
Riskejä tässä siis arvoin, eli paljonko sieltä voisi kaatua muiden päälle.
(Talon sijainti on kaupungin parasta, eli vuokralaisia ja ostajia asunnoille löytyy 100% varmasti kun hinta on oikea, eli mistään autioituvasta muuttotappio talosta ei ole kyse)
 
Viimeksi muokattu:
Tuli kyseltyä Nordealta tarjousta. Asuntolainalle 109k tarjosivat 0,42% marginaalia joka on hyvä vrt nykyiseen OP:n 0,59%.
Remonttilainaan 80k tosin tarjosivat 1,2% marginaalia joka oli korkeampi kuin OP:n 1,1% pinnassa.

Onko muista pankeista saanut remonttilainalle järkevämpää marginaalia nykyisin?
 
Onko taloyhtiön osakasluettelo julkista tietoa?

Toinen kysymys liittyisi taloyhtiölainaan.. eli paljonko on paljon..
Jos 2016 valmistuneessa yhtiössä on 74 asuntoa ja yhtiölainaa (rakennuslaina) on jäljellä 4.9miljoonaa, niin mitä se kertoo ostajalle taloyhtiön tilasta?
Myynnissä oleva osake on lainaton, eli suoraan itselleni ei laina kohdistuisi, mutta kun lopulta vain osakkeita yhtiöstä ollaan ostamassa, niin kuinka suurena riskinä näette tuon määrän tämän ikäisessä yhtiössä?

Sanoisin että ei ole. Koska muuten olisi naurettavan helppoa alkaa etsimään ihmisiä. Mieti vaikka tapausta missä henkilö etsii jotain ja pyytää vaan jokaisen taloyhtiön osakasluettelon itselleen esimerkiksi Helsingin (tai Tampereen ja lähikuntien) alueelta.

Asia on eri sitten kun itse on osakkaana jo ja osallistuu yhtiökokoukseen. Tosin silloinkin (tuohon alempaan kysymykseen liittyen) osa osakkaista närkästyy ja luultavasti valittaa jos ja kun kokouksessa tuodaan esille sitä paljonko on lainaa jäljellä ja keihin se kohdistuu.

Muistan miten esim. porukoiden ostettua asunto-osakkeen suurin osa niistä jotka eivät olleet maksaneet nostivat meteliä ja valittivat miksi heidän taloudellista tilannettaan tuodaan esille jne. Toki poikkeuksetta 2-3 vuoden kuluttua myivät osakkeensa voitolla eteenpäin velkoineen ja koko aikana maksoivat vain korot eivätkä lyhentäneet itse velkaa (kyse oli uudesta kohteesta).

Tuo 4,9M€ kuulostaa kohtuu korkealta. Toki positiivista jos kaikissa osakkeissa on jo asukas mutta käytännössä jokainen osakas vastaa sitten muiden veloista jos nämä eivät pysty niitä itse hoitamaan ja yhtiöstä riippuen voi kestää aika pitkäänkin että asuntoa otetaan haltuun ja laitetaan vuokralle. Sekä riittääkö se vuokra kattamaan velat ja vastikkeet on asia erikseen.
 
Jos 2016 valmistuneessa yhtiössä on 74 asuntoa ja yhtiölainaa (rakennuslaina) on jäljellä 4.9miljoonaa, niin mitä se kertoo ostajalle taloyhtiön tilasta?
4,9 miljoonaa kuulostaa lukuna isolta, mutta itse miettisin mikä on kiinteistön arvo eli mistä summasta tuon verran on velkaa jäljellä. Kalevan v. 2016 valmistuneet asunnot eivät ole sieltä halvimmasta päästä. Sijainti maksaa.

Asun Kalevaa hieman kauempana v. 2013 rakennetussa reilun 50 asunnon taloyhtiössä ja meillä on yhtiölainaa jäljellä reipas 900k ja taseessa pysyvät vastaavat 10,7M. Pidän meidän yhtiön jäljellä olevaa lainamäärää pienenä. Tämä tosin on pienempi yhtiö, muutaman vuoden vanhempi ja kauempana = asunnot edullisempia kuin Kalevassa. Voisiko olla, että kalliimmissa asunnoissa harvempi maksaa yhtiölainaa pois, en tiedä.

Oletko nähnyt taloyhtiön papereita?
 
En tunne Tamperetta yhtään, mutta yksinkertaisella matematiikalla tuo 4,9 miljoonaa on 66 000 euroa per asunto. Tai toisinpäin - n. 20 asuntoa täydellä velalla, ja loput velattomia. Todellisuus jotain sieltä välistä, tosin ääripääthän näissä aina korostuu. Nopea mutu, että kolmanneksella asunnoista olisi velkaa jäljellä. Ei se ihan mahdottomalta kuulosta, varsinkin kun nyt korot laskee ja lainat alkaa taas lyhentyä hyvin.

Omassa juuri ostamassani asunnossa (2016) asuntoja 17 ja velkaa n. 800k, ja pidin sitä erittäin turvallisena määränä, varsinkin jos vertaa uudiskohteeseen. Kannattaa ehkä käydä katsomassa, minkälainen velkamäärä (oletus) on jollakin rakenteilla olevalla talolla siellä lähistöllä.
 
Onko taloyhtiön osakasluettelo julkista tietoa?
Tutkailen kerrostalosakkeen ostoa omaan käyttöön Tampereelta (Kaleva) ja täällä etenkin uudemmista kohteista kiinnostaisi kovastikin yhtiön omistuspohja, siis onko yhdellä omistajalla iso osuus yhtiön asunnoista.. tai yleensäkin asuuko omistajat talossa vai onko asunnot pitkälti vuokrattuna/sijoitusasuntona.

Olen tätä välittäjiltä pyytänyt mutta vastaukset on aina ympäripyöreitä puhelinsoittoja että ei tämmöistä ole antaa, mutta mietin että eikö vain ole heidän etu vai kieltääkö jokin tietosuojalaki tms tällaisen jakamisen yhtiön ulkopuoliselle (vaikka olisi potentiaalinen ostaja)
On julkinen, mutta välittäjällä tuskin sitä edes on. Oikea yhteydenotto-osoite on yhtiön isännöitsijä tai muu edustaja. Diginä eivät välttämättä sitä sinulle toimita, mutta vähintäänkin paikanpäällä pääset sitä katsomaan ja saamaan kopion. Ai niin, ja asunto-osakeyhtiöden kohdalla puhutaan osakeluettelosta.
 
Onko taloyhtiön osakasluettelo julkista tietoa?
Tutkailen kerrostalosakkeen ostoa omaan käyttöön Tampereelta (Kaleva) ja täällä etenkin uudemmista kohteista kiinnostaisi kovastikin yhtiön omistuspohja, siis onko yhdellä omistajalla iso osuus yhtiön asunnoista.. tai yleensäkin asuuko omistajat talossa vai onko asunnot pitkälti vuokrattuna/sijoitusasuntona.

Olen tätä välittäjiltä pyytänyt mutta vastaukset on aina ympäripyöreitä puhelinsoittoja että ei tämmöistä ole antaa, mutta mietin että eikö vain ole heidän etu vai kieltääkö jokin tietosuojalaki tms tällaisen jakamisen yhtiön ulkopuoliselle (vaikka olisi potentiaalinen ostaja)
Sanoisin että ei ole. Koska muuten olisi naurettavan helppoa alkaa etsimään ihmisiä. Mieti vaikka tapausta missä henkilö etsii jotain ja pyytää vaan jokaisen taloyhtiön osakasluettelon itselleen esimerkiksi Helsingin (tai Tampereen ja lähikuntien) alueelta.
Tosiaan asunto-osakeyhtiöiden osakeluettelo on ainoita dokumentteja, jotka nimenomaan ovat julkisia. Asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 15 §:n mukaan "jokaisella on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada jäljennös osakeluettelosta tai sen osasta.". Tiedot saa käytännössä joko isännöitsijältä tai maanmittauslaitokselta, jos taloyhtiön osakeluettelo on jo sinne siirretty. Tämä ei tunnu monestikaan välittäjille olevan selvää.

Sitten alkaakin "mutta" osio, koska julkisuus ei ole kuitenkaan sama asia kuin tietojen rajaton/ilmainen saatavuus. Isännöitsijöiden osalta toimintatavat ovat kirjavia, mutta maanmittauslaitoksen osalta on seikkaperäiset käsikirjat:

Käytännössä siis julkisen osakeluettelon tiedoissa on saatavilla pelkästään nimet (ei syntymäaikaa, hetua tmv.). Lisäksi esim. turvakieltoisten osalta ei tietysti nimeäkään. Myöskään tuollaista tietoa, että asuuko omistajat talossa vai onko vuokrattuna ei tiedoista luonnollisestikaan löydy.
 
Huutokaupat.comissa 9h päästä tänään päättyvässä huutokaupassa myynnissä 2023 valmistunut kolmio Nokialta. Tämän hetken johtava tarjous 6000 € (ja 148k velkaa tulee kylkiäisenä).
Moderni saunallinen kolmio A-energialuokan taloyhtiöstä, Nokia | Huutokaupat.com

Nokian yhtiössä 70 asuntoa
6M velkaa
Taseessa pysyvät vastaavat 9,4M

Oiva esimerkki vuoden vanhasta täyden velan yhtiöstä. Yhtiölainan lyhennykset eivät ole vielä edes alkaneet ja asunto nollapyynnillä huutokaupassa.
 
Huutokaupat.comissa 9h päästä tänään päättyvässä huutokaupassa myynnissä 2023 valmistunut kolmio Nokialta. Tämän hetken johtava tarjous 6000 € (ja 148k velkaa tulee kylkiäisenä).
Moderni saunallinen kolmio A-energialuokan taloyhtiöstä, Nokia | Huutokaupat.com

Nokian yhtiössä 70 asuntoa
6M velkaa
Taseessa pysyvät vastaavat 9,4M

Oiva esimerkki vuoden vanhasta täyden velan yhtiöstä. Yhtiölainan lyhennykset eivät ole vielä edes alkaneet ja asunto nollapyynnillä huutokaupassa.
Täysin maallikkona pitäisikö ottaa negatiiviset hinnat kohta käyttöön?

0€ ja tuo 6000€ kun ovat jo hyvin lähellä toisiaan. Eli jos ei tule sitä 1€ tarjoustakaan, niin ei "kauppa käy".
 
Kiitos kaikille avusta :)
OK, eli osakekirja on tosiaan oikea termi tässä ja se pitäis olla isännöistijältäkin saatavissa. Täytyy laittaa viestiä ja katsoa miten käy.
Ymmärrän kyllä että yksityisihimisten tietoja ei liikaa tarvikkaan olla vapaasti saatavilla, mutta tässähän kuitenki oikeasti ostetaan osakkuutta yhtiöstä (ja niin ovat muutkin osakkaat tehneet) joten enpä minä tosiaan ihmisten kotiosoitteita kaipaa, vaan tietoa yhtiön nykyistä omistajista. Siis juurikin se että onko osa osakkaista(asunnoista) muutaman omistana takana, vai jakautunut mahdollisimman monelle kiinnostaisi. Sisäänkäynnin nimitaulusta voi tietty sitten arvuutella onko omistajat myös asukkaina talossa.

4,9 miljoonaa kuulostaa lukuna isolta, mutta itse miettisin mikä on kiinteistön arvo eli mistä summasta tuon verran on velkaa jäljellä. Kalevan v. 2016 valmistuneet asunnot eivät ole sieltä halvimmasta päästä. Sijainti maksaa.

Asun Kalevaa hieman kauempana v. 2013 rakennetussa reilun 50 asunnon taloyhtiössä ja meillä on yhtiölainaa jäljellä reipas 900k ja taseessa pysyvät vastaavat 10,7M. Pidän meidän yhtiön jäljellä olevaa lainamäärää pienenä. Tämä tosin on pienempi yhtiö, muutaman vuoden vanhempi ja kauempana = asunnot edullisempia kuin Kalevassa. Voisiko olla, että kalliimmissa asunnoissa harvempi maksaa yhtiölainaa pois, en tiedä.

Oletko nähnyt taloyhtiön papereita?
joo, paperit on saatu välittäjältä. Taseessa pysyviä vastaavia 12.3M , rakennukset 10.7M
(vuokratontilla) Mutta mitä tämä sitten käytännössä kertoo... sitä en osaa sanoa. Yhtiön arvoksi/omaisuudeksi arviodaan tuo määrä, mutta eikö nämä ole vähän kirjapitokikkailua lähinnä ?

Sen mitä noista talousluvuista ymmärrän niin tilikausi mennyt tällä hetkellä suunnitellusti, (esim hoito ja pääomavastikkeiden toteuma budjetin mukainen -> eli kaikki maksaneet osuutensa ongelmitta..).
Eikä yhtiöstä nyt muutenkaan nouse huolia muuta kuin juuri tämä mahdollisuus että puolet asunnoista omistaisi joku paikallinen Trump. Toki sijoittajakin etu on että asunnoista pideään huolta ja niiden arvo kasvaa, mutta olettaisin että sijoittajilla on kuitenkin hieman eri suhtautuminen yhtiön asioihin kuin asukkailla.
 
Viimeksi muokattu:
Itse en ainakaan haluaisi paikallisen trumpin talosta osaketta, jos sillä trumpilla on äänioikeutta "riittävästi" niin yhtiökokoukset on jokseenkin turhia kun homma menee niinkuin hän haluaa.
Eli remontti voidaan ostaa hänen kaveriltaan Sutki oy ab:ltä tai jos sinne taloyhtiöön mietitään hissiä niin se joko tulee tai ei tule aivan kuten hän haluaa..
 
Jep, tarkensin tuota edellistä tekstiäni muotoon _omistaisi_ eli sitä omistusrakennetta tässä just yritetään selvitellä
 
Meillä onnistui tuon luettelon saaminen kyllä ihan välittäjältäkin, ja hän kaivoi sen isännöitsijältä. Me ostettiin pitkällisen harkinnan jälkeen asunto puhtaasti vuokrakäytössä olevasta talosta (jossa käytännössä jokainen huoneisto eri sijoittajan omistuksessa) ja meidän lisäksi täällä taitaa olla kaksi muuta omistusasujaa. Sanoisin että 5/5 veto, kun taloyhtiön taloudesta on pidetty erinomaista huolta eikä täällä ole tasan minkäänlaista naapurikyräilyä. Yhtiökokouksissa asiat hoidetaan ammattimaisesti ja asiallisesti ja kaikki turhanpäiväinen länkyttäminen ja sentin venyttäminen loistaa iloisesti poissaolollaan. Eli jos vain omistuspohja on riittävän hajallaan ja taloyhtiön talous näyttää hyvältä niin en karsastaisi näillä näkymin sijoittajavoittoista taloa.
 
(Talon sijainti on kaupungin parasta, eli vuokralaisia ja ostajia asunnoille löytyy 100% varmasti kun hinta on oikea, eli mistään autioituvasta muuttotappio talosta ei ole kyse)
Tartun tähän, se paras sijainti ei ole ihan absoluuttinen totuus. Kaupunginosalla on toki merkitystä, mutta myös mikrosijainnilla. Tampereesta kun puhutaan, niin itselleni itäpuoli olisi lähtökohtaisesti jo väärä.
 
Omaa talokauppaa tässä on hierottu jo reilun kuukauden ajan OP:n kanssa, niin ehdottivat ensin Garantiaa vakuusvajeeseen, mutta kysyttäessä tosiaan OP:n vakuus tms. on saatavissa. Tuo on huomattavasti edukkaampi kuin Garantia, mutta max 50ke on määrä ja kait jotain muitakin rajoituksia siinä on. Kannattaa kysyä jos OP:lta lainaa on hakemassa, itsellekään siitä ei mainittu mitään kuin vasta kysyessä.
 
Tartun tähän, se paras sijainti ei ole ihan absoluuttinen totuus. Kaupunginosalla on toki merkitystä, mutta myös mikrosijainnilla. Tampereesta kun puhutaan, niin itselleni itäpuoli olisi lähtökohtaisesti jo väärä.

Tämä aika pitkälle totta. Itse jos saisin valita (ja minulle tarjottaisiin se kämppä koska ei todellakaan varaa) se olisi ehkä Rantakaarilan puolta (suora rantayhteys pyhäjärveen [eli sananmukaisesti saunasta uimaan ja se oma vene on siinä heti rannassa], hyvät bussiyhteydet, hinnat valitettavasti tuolla miljoonan lähellä rivareissa tai päälle omakotitaloissa) tai ehkä Pispalanharju - Pyynikki asteella (pispalassa tosin radonia helposti mutta kävelymatka keskustaan ja sateilla ei niin väliä toisin kuin keskustassa mikä tulvii ns. aina).

Jos tuosta mikrosijainnusta puhutaan niin yleisesti se on ehkä vieläkin tärkeämpää. Tarkoitan siis onko lähellä metsää / virkistyskäyttöön kaavoitettua aluetta (eikä että "järvenranta näkymä" => 2v päästä tehdään uusi kerrostalo ikkunoiden eteen ja sen järven väliin tyyliä Iidesranta tms), hiljainen suojaisa ympäristö missä palvelut lähellä mutta ei melua tai muita (esim. haju) haittoja. Oma tontti, onko maalämpö jne jne. Noista lähinnä tuo maalämpö on sellainen mihin voi jälkikäteen vaikuttaa (enempi jos omakotitalo, vähempi jos rivi/kerrostalo)
 
Meillä onnistui tuon luettelon saaminen kyllä ihan välittäjältäkin, ja hän kaivoi sen isännöitsijältä. Me ostettiin pitkällisen harkinnan jälkeen asunto puhtaasti vuokrakäytössä olevasta talosta (jossa käytännössä jokainen huoneisto eri sijoittajan omistuksessa) ja meidän lisäksi täällä taitaa olla kaksi muuta omistusasujaa. Sanoisin että 5/5 veto, kun taloyhtiön taloudesta on pidetty erinomaista huolta eikä täällä ole tasan minkäänlaista naapurikyräilyä. Yhtiökokouksissa asiat hoidetaan ammattimaisesti ja asiallisesti ja kaikki turhanpäiväinen länkyttäminen ja sentin venyttäminen loistaa iloisesti poissaolollaan. Eli jos vain omistuspohja on riittävän hajallaan ja taloyhtiön talous näyttää hyvältä niin en karsastaisi näillä näkymin sijoittajavoittoista taloa.
OK, hyvä tietää että tämä voi siis myös olla asukkaan kannalta ihan positiivinenkin asia. :)
Tuo on kieltämättä ihan totta että sijoittajavetoisessa talossa on myös puolensa.. en itsekkään ole kiinnostunut yhteisöllisyydestä eikä kyllä edes kiinnosta tuntea naapureita :D eli hyvin hoidettu 'kylmä' taloyhtiö on täysin OK, lähinnä riskien hallinnan kannalta omistajuus hajautettuna.
(Laitoin yhtiön isännöitsijälle pyynnön osakeluettelosta, katsotaan miten käy)

Tartun tähän, se paras sijainti ei ole ihan absoluuttinen totuus. Kaupunginosalla on toki merkitystä, mutta myös mikrosijainnilla. Tampereesta kun puhutaan, niin itselleni itäpuoli olisi lähtökohtaisesti jo väärä.
No joo.. oli vähän kärjistetty kieltämättä. Mutta oma fiilis alueesta on positiivinen (asun siis parhaillaankin) ja ainakin visiot on suuret tänne suuntaan.
(toki jo rakennettu paljon uutta kerrostaloa ja lisää tulee koko ajan, eli voihan se saturaatiopiste jossain tulla ja tarjonta ylittää kysynnän..)
 
Tämä aika pitkälle totta. Itse jos saisin valita (ja minulle tarjottaisiin se kämppä koska ei todellakaan varaa) se olisi ehkä Rantakaarilan puolta (suora rantayhteys pyhäjärveen [eli sananmukaisesti saunasta uimaan ja se oma vene on siinä heti rannassa], hyvät bussiyhteydet, hinnat valitettavasti tuolla miljoonan lähellä rivareissa tai päälle omakotitaloissa) tai ehkä Pispalanharju - Pyynikki asteella (pispalassa tosin radonia helposti mutta kävelymatka keskustaan ja sateilla ei niin väliä toisin kuin keskustassa mikä tulvii ns. aina).

Jos tuosta mikrosijainnusta puhutaan niin yleisesti se on ehkä vieläkin tärkeämpää. Tarkoitan siis onko lähellä metsää / virkistyskäyttöön kaavoitettua aluetta (eikä että "järvenranta näkymä" => 2v päästä tehdään uusi kerrostalo ikkunoiden eteen ja sen järven väliin tyyliä Iidesranta tms), hiljainen suojaisa ympäristö missä palvelut lähellä mutta ei melua tai muita (esim. haju) haittoja. Oma tontti, onko maalämpö jne jne. Noista lähinnä tuo maalämpö on sellainen mihin voi jälkikäteen vaikuttaa (enempi jos omakotitalo, vähempi jos rivi/kerrostalo)

Kyllä, mutta vaikkapa Ranta-Kaarila on vähän eri kohderyhmälle ja muutenkin jo eri kategoriaa. Itsekin toisessa elämäntilanteessa mieluusti asuisin Ranta-Kaarilassa, mutta tarkoitin tuolla omalla kommentilla että asunnon sijainti on sellainen että uskon taloyhtiön asunnoille (omistaminen ja vuokraaminen) olevan jatkossakin kysyntää.
Mikään nobrainer tämä ei toki ole koska hinnat on täällä jo ydinkeskustan tasolla... eikä tämä keskustaa ole, ole eikä tule olemaan, siksi tässä asioita vielä selvitelläänkin rauhassa :)
 
Kysytäämpä sitäkin onko mitään virallista palvelua mistä näkee oikeasti toteutuneet asuntokaupat (osakeyhtiöt) ?

Asuntojen hintatiedot on sellainen mitä moni sanoo että sieltä näkee, mutta itselleni tulee jatkuvasti eteen kauppoja joita ei tuolta löydy (kun tarkastelee taloyhtiön papereita/isännöitsijän todistusta, ja näkee että yhtiöstä on myyty tietty asunto, mutta sitä vastaavia ei tuolta vaan aina löydy. (Siis neliöt, kerros, rakennusvuosi a energialuokka -tarkkuudella).

Kyse siis postinumeroista joille kyllä tulee tuloksia, ei vaan aina löydy myytyä vastaavaa.

Nähtävästi tuo data perustuu kuitenkin vain tiettyjen välitysliikkeiden ilmoituksiin, eikä ole siis virallinen rekisteri johon kaikki kaupat tulee ilmoittaa..
 
Kysytäämpä sitäkin onko mitään virallista palvelua mistä näkee oikeasti toteutuneet asuntokaupat (osakeyhtiöt) ?

Itse olen katsellut talosivuilta, esim:
Myös etuovi.comilla on omansa jos tiedät taloyhtiön nimen voit sillä etsiä "talosivu taloyhtiön nimi" tai "talosivu osoite paikkakunta" antaa aika hyvin tulosta.
 
Itse olen katsellut talosivuilta, esim:
Olen hyödyntänyt Oikotien talosivuja itsekin. Ei sekään täydellinen ole, kun näyttää vain ilmoitushistorian ja markkinointiajan, eikä toteutuneita hintoja tai kerrostalossa kerrosta, mutta voi aiemmista ilmoituksista ja myyntiajoista jotain tulkintoja tehdä.

1726423021553.png
 
Itse en ainakaan haluaisi paikallisen trumpin talosta osaketta, jos sillä trumpilla on äänioikeutta "riittävästi" niin yhtiökokoukset on jokseenkin turhia kun homma menee niinkuin hän haluaa.
Eli remontti voidaan ostaa hänen kaveriltaan Sutki oy ab:ltä tai jos sinne taloyhtiöön mietitään hissiä niin se joko tulee tai ei tule aivan kuten hän haluaa..

Asunto-osakeyhtiölaissa on äänileikkuri..

" Voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain mukainen äänileikkuri on osakkeenomistajakohtainen ja sen mukaan yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.”
 
Itse olen katsellut talosivui...
Olen hyödyntänyt Oikotien talosivuja itsekin. Ei sekään täyd.....

Jep, nuo talosivut on toki kovassa käytössä kun arvioi pyyntihinnan tasoa, suhteessa mitä aiemmin on yhtiöstä pyydetty.
Ja tietty myös siihen kuinka kova vaihtuvuus yhtiössä on ollut. Siitä kun voi sitten yrittää päätellä asukkaiden tyytyväisyyttä (tietynlaisen kohteiden osalta.. kuten rivarit yms).

Noista ei vaan tosiaan näe niitä toteutuneita hintoja, eikä edes lopulta onko kauppoja syntynyt vai kohde vedetty pois myynnistä,vaihdettu välittäjää tai myyntitapaa.
Ainakin joidenkin kohteiden kohdalla ilmoituksia ollut enemmän kuin lopullisia osakesiirtomerkintöjä.

Mutta kiitos, nuo sivut tärkeä osa ostoprosessia kyllä :)
 
Huutokaupat.comissa 9h päästä tänään päättyvässä huutokaupassa myynnissä 2023 valmistunut kolmio Nokialta. Tämän hetken johtava tarjous 6000 € (ja 148k velkaa tulee kylkiäisenä).
Moderni saunallinen kolmio A-energialuokan taloyhtiöstä, Nokia | Huutokaupat.com

Nokian yhtiössä 70 asuntoa
6M velkaa
Taseessa pysyvät vastaavat 9,4M

Oiva esimerkki vuoden vanhasta täyden velan yhtiöstä. Yhtiölainan lyhennykset eivät ole vielä edes alkaneet ja asunto nollapyynnillä huutokaupassa.

Toi nyt on aika harvinaista. Kyse on vaan jonkinasteisella alennuksella myymisestä, ei yhtään sen ihmeellisestä. Oikotiehän on täynnä myymisestä haaveilijoista. Yleensähän jos tuolla on kohde ilman hintavarausta, niin siinä on sitten tarpeeksi korkea alkuhinta, ja ei tule huutoja.

Vähän hassu kun oikein hehkutetaan positiivista kassavirtaa. Se menee vuoden päästä monta sataa miinukselle kun lyhennykset alkaa. Kuitenkin ei voi olla että tuollaisia kukaan sellainen ostaa joka ei asiaa tietäisi.



Kysytäämpä sitäkin onko mitään virallista palvelua mistä näkee oikeasti toteutuneet asuntokaupat (osakeyhtiöt) ?

Asuntojen hintatiedot on sellainen mitä moni sanoo että sieltä näkee, mutta itselleni tulee jatkuvasti eteen kauppoja joita ei tuolta löydy (kun tarkastelee taloyhtiön papereita/isännöitsijän todistusta, ja näkee että yhtiöstä on myyty tietty asunto, mutta sitä vastaavia ei tuolta vaan aina löydy. (Siis neliöt, kerros, rakennusvuosi a energialuokka -tarkkuudella).

Kyse siis postinumeroista joille kyllä tulee tuloksia, ei vaan aina löydy myytyä vastaavaa.

Nähtävästi tuo data perustuu kuitenkin vain tiettyjen välitysliikkeiden ilmoituksiin, eikä ole siis virallinen rekisteri johon kaikki kaupat tulee ilmoittaa..

Tuo asuntojen hintatieto on se virallinen julkinen systeemi. Muuta ei ole. Siellähän ihan lukee selvästi mitkä tiedot eivät siellä ole ja millä perusteilla.

Jos tiedot perustuisivat verottajan tietoihin, olisi se kattavampi. Mutta kun se ei perustu ja tuota parempaa ei ole eikä tule.



Toi oikotien talosivut ovat monesti huonot. Jatkuvasti tulee kohteita joilla on useampi talosivu ja niitä oikeita ei välttämättä löydy, ja ne on kaikki erikseen joka tapauksessa. Etuovella ne on järjestään sidottu oikein yhteen, jolloin oikeasti näkee kaikki ilmoitukset.
 
Mitäpä veikkaat yhtiöjärjestyksen määräävän?

En ole nähnyt yhtiöjärjestystä, jossa äänileikkuria olisi muutettu tuosta olennaisesti. Hämärästi muistelen, että joissain vanhoissa taloyhtiöissä on ehkä ollut 25% maksimi. Ei se leikkuri silti välttämättä paljoa pelasta, jos suuromistajat ovat henkilöomistajia ja pariskunta. Eihän sitä 40 prosentilla ihan suoraan pääse asioista päättämään, mutta ei enää kaukana ole. Tällainen tapaus on tullut vastaan.
 
Onkos pankit tarjonneet viime aikoina porukalle kiinteää korkoa lähivuosille, sanotaan 3 tai 5 :lle vuodelle? Jos on niin onko olleet kilpailukykyisiä tarjouksia?
 
Mitäpä veikkaat yhtiöjärjestyksen määräävän?

Ja mitäpä veikkaat onko monessakin yhtiöjärjestyksessä ilmoitettu, että asunto-osakeyhtiölain äänileikkkuria ei noudateta? :rolleyes:

En ole nähnyt yhtiöjärjestystä, jossa äänileikkuria olisi muutettu tuosta olennaisesti. Hämärästi muistelen, että joissain vanhoissa taloyhtiöissä on ehkä ollut 25% maksimi. Ei se leikkuri silti välttämättä paljoa pelasta, jos suuromistajat ovat henkilöomistajia ja pariskunta. Eihän sitä 40 prosentilla ihan suoraan pääse asioista päättämään, mutta ei enää kaukana ole. Tällainen tapaus on tullut vastaan.

Juuri näin.. Ja pääsääntöisesti kai tuossa laissa on tuo kohta 4 asunnon tai sitä pienempiä taloyhtiöitä varten. Siellä kun kaikilla on yli 20% ääniosuus, niin täysin kategorisesti äänileikkuria ei kieltää noudattamatta. Ja myös muita erikoistapauksia löytyy pikkuyhtiöistä.
 
Ja mitäpä veikkaat onko monessakin yhtiöjärjestyksessä ilmoitettu, että asunto-osakeyhtiölain äänileikkkuria ei noudateta? :rolleyes:



Juuri näin.. Ja pääsääntöisesti kai tuossa laissa on tuo kohta 4 asunnon tai sitä pienempiä taloyhtiöitä varten. Siellä kun kaikilla on yli 20% ääniosuus, niin täysin kategorisesti äänileikkuria ei kieltää noudattamatta. Ja myös muita erikoistapauksia löytyy pikkuyhtiöistä.
Tiedän tapauksia..
Ja on niitä kyseisen tyyppisiä yhtiöjärjestyksiä näköjään muuallakin...

Se paikallinen trumppihan on usein sitä yhtiöjärjestystä tekemässä.
 
Tiedän tapauksia..
Ja on niitä kyseisen tyyppisiä yhtiöjärjestyksiä näköjään muuallakin...

Jes. Löysit googlella jonkun tapauksen. :D

Pitää nyt muistaa, että¨Suomessa on 90 tuhatta asunto-osakeyhtiötä.. Joten ei ole kovin järkevää yleisellä tasolla puhua tuollaisesta "joku trump päättää yksin taloyhtiössä" -ongelmasta, jos se koskee jotain harvinaista yksittäistapausta.
 
Ostajia näkyy olevan liikkeellä. Vanhoja ja varakkaita sellaisia tosin. Viime perjantaina tuli yksi kohde ilmoille, lauantaina pistettiin kyselyä sen perään ja maanantaina kävimme katsomassa. Ovella tuli vastaan vanha pariskunta jotka olivat yhtälailla käymässä näytöllä ennen meitä, ja kuulemma ennen heitä oli vielä ollut muutama muu eläkeläispari. Pyyntihinta oli omaan makuun melko korkea (lähemmäs puolta miljoonaa), kun sijainti oli kuitenkin melko syrjäinen palveluiden näkökulmasta mutta niin vain välittäjä juuri kilautteli, että tarjousta on nyt tekeillä jo lähelle pyyntiä. Eipä siihen voinut todeta muuta, kuin että me ei kyseisestä kohteesta kyettäisi sellaista summaa pulittamaan mutta myyjälle hyvä homma tietysti näin.

Pistää vain mietityttämään, että mitähän näin omasta perspektiivistä katsottuna toinen jalka haudassa oleva pariskunta tekee aivan jumalattoman isolla (=paljon työtä vaativalla) pihalla (n. 1600m2 tontti) ja isohkolla omakotitalolla läheltä koulua ja päiväkotia? Varsinkin, kun julkisilla ei pääse kulkemaan suoraan isolle kirkolle ja kauppaankin oli kuitenkin jonkin verran matkaa. Täytyy näemmä preferoida rappusilla varustettuja taloja niin ei ole boomerit painelemassa taskut täynnä kahisevaa ohi tarjouksissa... Itse kyllä kuvittelisin olevani suuntaamassa vanhoilla päivilläni mieluummin isompaan asutuskeskukseen johonkin pykälää parempaan kerrostaloon enkä todellakaan alkaisi stressaamaan mistään lumitöistä ja puskien hoidosta, ylenpalttisista lämmityskuluista (kun vanhoja luita kolottaa) ja liki 20v vanhan talon tulevista remonteista puhumattakaan.
 
Vanhempi pariskuntahan voi olla downshiftaamassa. Kyllä kelpaisi muuttaa vaikka miljoonan talosta (joka tehty ehkä itse kauan sitten hyvälle paikalle) puolen miljoonan kämppään, jossa voi säästyneillä rahoilla teetättää kaikki ikävämmät asiat muilla.
 
Vanhempi pariskuntahan voi olla downshiftaamassa. Kyllä kelpaisi muuttaa vaikka miljoonan talosta (joka tehty ehkä itse kauan sitten hyvälle paikalle) puolen miljoonan kämppään, jossa voi säästyneillä rahoilla teetättää kaikki ikävämmät asiat muilla.
Jep, taksilla pääsee ja joku paikallinen pienyrittäjä hoitaa pihatyöt kohtuukustannuksin. Itselläkin tavoitteena päästä tuohon :D
 
Vanhempi pariskuntahan voi olla downshiftaamassa. Kyllä kelpaisi muuttaa vaikka miljoonan talosta (joka tehty ehkä itse kauan sitten hyvälle paikalle) puolen miljoonan kämppään, jossa voi säästyneillä rahoilla teetättää kaikki ikävämmät asiat muilla.
Hyvin mahdollista mutta äkkiseltään väittäisin, että äärimmäisen epätodennäköistä. Ennemmin se downshiftaava varakas pariskunta hankkii jostain tyhjän tontin ja rakennuttaa siihen viimeisen päälle itselleen hyvän torpan tuolla puolen miljoonan budjetilla. Tuo meidän katsoma talo oli kyllä niin kaukana hienosta, että ei siihen miljoonatalosta kukaan täysjärkinen downshiftaisi. Enemmän se oli lapsiperheelle toimiva perushyvillä ratkaisuilla tehty aihio joka olisi vaatinut työstämistä.
 
Hyvin mahdollista mutta äkkiseltään väittäisin, että äärimmäisen epätodennäköistä. Ennemmin se downshiftaava varakas pariskunta hankkii jostain tyhjän tontin ja rakennuttaa siihen viimeisen päälle itselleen hyvän torpan tuolla puolen miljoonan budjetilla. Tuo meidän katsoma talo oli kyllä niin kaukana hienosta, että ei siihen miljoonatalosta kukaan täysjärkinen downshiftaisi. Enemmän se oli lapsiperheelle toimiva perushyvillä ratkaisuilla tehty aihio joka olisi vaatinut työstämistä.
Ehkä olivat ostamassa omille lapsilleen/lapsenlapsilleen taloa?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
296 161
Viestejä
5 052 938
Jäsenet
81 089
Uusin jäsen
petriii

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom