Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[eGe]

Asuntokauppa | Asp-lainoihin kaavaillaan isoja muutoksia

Ensiasunnon ostajien asp-lainojen enimmäismäärät nousevat Helsingin ulkopuolella huomattavasti, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Asuntorahoittaja Hypo pitää aikeita tervetulleina.

www.hs.fi

ASP-lainan enimmäismäärä saattaa muuttua maankattavaksi. Tämäpä hyvä.

Nykyiset alueelliset katot (HKI 230k, Espoo/Vantaa/Kauniainen 185k, TRE/TKU 160k, muu maa 140k) ovat markkinamielessä outoja. Tuollahan ikään kuin valtiovetoisesti ruokitaan hintatason alueellista eriytymistä.

Askel oikeaan suuntaan. ASP-lainat on kyllä muutenkin niin kankea viritelmä, että en oikein ymmärrä miksi sitä järjestelmää ylläpidetään yhä edelleen. Pankkien tavalliset asuntolainat ovat huomattavasti joustavampia niin käsirahan kuin lyhennysvapaiden suhteen, eikä niiden kanssa tarvitse kikkailla useiden lainojen kanssa jonkun abstraktin hintaylärajan takia.

 

[oltsandeeri]

Itse olen aina joutunut maksajan rooliin kiinteistöjen hintoja, luokkaa 22€ / krt, viimeksi 2-3 vuotta sitten. Onkohan tämä "5 * ilmaisuus" joku uusi juttu?

Ei hajua jutun uutuudesta.

Marraskuussa 2023 soittelin ja utelin viimeisimpiä kauppatietoja joukosta kiinteistöjä. Rouva langan toisessa päässä antoi tiedot mukisematta eikä puhunut maksusta mitään.

Joulukuussa 2023 soittelin uudelleen ja rouva totesi, että maksutta luovuttavat vain 5 kiinteistön tiedot vuodessa ja että 3 kiinteistön tiedot saa 19,90€ maksua vastaan ja siitä ylöspäin oli joku hinta per kiinteistö. Kyselin 3 kiinteistön tiedot.

MML:n nettisivuilta en kursorisen googlettelun perusteella löytänyt tietoa asiasta. Sellainen tieto löytyi, että 10 kiinteistön omistajatiedot voi maksutta puhelimitse udella vuodessa.

ETA:
Jahans, tsekkasin muistiinpanoni. Marraskuussa olin udellut 8 kaupan tiedot 7 kiinteistöstä. Tiedä sitten miksi silloin eivät laskuttaneet mitään
Joka tapauksessa, erittäin hyödyllinen palvelu kohtuuhintaan hankkia arvokasta hintatietoa mielenkiinnon kohteena olevasta alueesta ja eroista pyyntihintojen (jos nämä tiedossa jotain muuta kautta) ja toteutuneiden kauppahintojen välillä.

ETA2:
Yhden tontin hintahistoria oli aika mielenkiintoinen. Vuonna 2005 myyty hintaan 90t€. Ja 2018 hintaan 400 t€. Arvonnousu ollut kohdillaan.

 

[Boulder]

Itsellä taas aivan päinvastaiset kokemukset. OP:stä ja Nordeasta siirtyi lainat keväällä Danskeen. Myös Säästöpankki oli halvempi, mutta muiden etujen takia päädyin Danskeen. Molemmat myös vastasivat netin kautta tehtyyn kyselyyn OP:tä nopeammin. Ei ollut suuri vaiva klikkailla lainatarjoukset useammasta pankista kun ne faktat oli selvittänyt valmiiksi.

No, klikkailin ja naputtelin omaksi huvikseni ja tietysti mahdollisen vertailun kannalta sekä Danskelle että paikalliselle SP:lle hakemukset. Nuo nettilomakkeet on aina haastavia näissä erikoisemmissa tapauksissa, mutta onneksi näytti kummassakin menevän läpi ja Danskella koneälyn arviokin hyväksyi pyydetyn lainan. Lähtökohtaisesti asumiseen ja elämiseen liittyvät menot arvioidaan näkemykseni mukaan aivan metsään omalla kohdallani. Onneksi on vajaan kymmenen vuoden excelöinnit tehtynä niin on todella helppo katsoa, mikä se totuus on (ja nyt kulut vielä laskee aiempaan nähden).

Olin eilen chatilla yhteydessä Osuuspankkiin ja laittoivat yhteydenottopyynnön lainapuolelle kun se oma hakemukseni on edelleen odottelemassa jonkun käsittelyä. Tästä saa nyt sitten hyvän refetapauksen käsittelyajoista kun noita hakemuksia on tehty useampaan pankkiin samoihin aikoihin.

 

[Captain J]

Tässä tosiaan talokaupat ovat edenneet siihen pisteeseen, että myyjän kuittauksia odotetaan. Ongelmana tässä keississä on se, että sähkötöiden tarkastuspöytäkirja on kateissa. Kunta ei vielä 2000-luvun alkupuolella säilyttänyt kopioita niistä (vastuu haltijalla), ja edellinen omistaja on teillä tietämättömillä. Nykyiset omistajat eivät olleet osanneet kysellä ko. dokumenttia, joten nyt on vähän sellainen ”tyhjästä on paha nyhjästä”-tilanne.

Rakennusluvat ovat kuitenkin lopputarkastuksineen saatu maaliin, ja kunnan puolesta kaikki ok - eli silloin sähkötyötkin on hyväksytysti tarkastettu. Sähköfirmat eivät tietystikään ole halukkaita uutta tarkastusta tekemään, koska eivät voi taata kaapelointia/asennuksia (tai vaativat siitä aivan poskettomia summia jotta laittavat nimen paperiin).

Näkeekö tyypit täällä tällaista seikkaa ehdottomana einä? Kuitenkin tarkistusmittaus olisi teetettävissä, jolloin nykykunto asennuksia lukuunottamatta voitaisiin todeta. Talo on kuitenkin 20-vuotias, ja vaikea uskoa että sähköt ovat enää just niinkuin käyttöönottotarkastuksessa.

 

[munse]

Tässä tosiaan talokaupat ovat edenneet siihen pisteeseen, että myyjän kuittauksia odotetaan. Ongelmana tässä keississä on se, että sähkötöiden tarkastuspöytäkirja on kateissa. Kunta ei vielä 2000-luvun alkupuolella säilyttänyt kopioita niistä (vastuu haltijalla), ja edellinen omistaja on teillä tietämättömillä. Nykyiset omistajat eivät olleet osanneet kysellä ko. dokumenttia, joten nyt on vähän sellainen ”tyhjästä on paha nyhjästä”-tilanne.

Rakennusluvat ovat kuitenkin lopputarkastuksineen saatu maaliin, ja kunnan puolesta kaikki ok - eli silloin sähkötyötkin on hyväksytysti tarkastettu. Sähköfirmat eivät tietystikään ole halukkaita uutta tarkastusta tekemään, koska eivät voi taata kaapelointia/asennuksia (tai vaativat siitä aivan poskettomia summia jotta laittavat nimen paperiin).

Näkeekö tyypit täällä tällaista seikkaa ehdottomana einä? Kuitenkin tarkistusmittaus olisi teetettävissä, jolloin nykykunto asennuksia lukuunottamatta voitaisiin todeta. Talo on kuitenkin 20-vuotias, ja vaikea uskoa että sähköt ovat enää just niinkuin käyttöönottotarkastuksessa.

No enpä osannut itsekään aikoinaan kysellä. Onko tällainen nykyään tavanomaista? Siis että moisia papereita kysellään kaupanteossa.

 

[Joukahaine]

Tässä tosiaan talokaupat ovat edenneet siihen pisteeseen, että myyjän kuittauksia odotetaan. Ongelmana tässä keississä on se, että sähkötöiden tarkastuspöytäkirja on kateissa. Kunta ei vielä 2000-luvun alkupuolella säilyttänyt kopioita niistä (vastuu haltijalla), ja edellinen omistaja on teillä tietämättömillä. Nykyiset omistajat eivät olleet osanneet kysellä ko. dokumenttia, joten nyt on vähän sellainen ”tyhjästä on paha nyhjästä”-tilanne.

Rakennusluvat ovat kuitenkin lopputarkastuksineen saatu maaliin, ja kunnan puolesta kaikki ok - eli silloin sähkötyötkin on hyväksytysti tarkastettu. Sähköfirmat eivät tietystikään ole halukkaita uutta tarkastusta tekemään, koska eivät voi taata kaapelointia/asennuksia (tai vaativat siitä aivan poskettomia summia jotta laittavat nimen paperiin).

Näkeekö tyypit täällä tällaista seikkaa ehdottomana einä? Kuitenkin tarkistusmittaus olisi teetettävissä, jolloin nykykunto asennuksia lukuunottamatta voitaisiin todeta. Talo on kuitenkin 20-vuotias, ja vaikea uskoa että sähköt ovat enää just niinkuin käyttöönottotarkastuksessa.

Tämä nyt on vain mielipide, mutta väitän että iso osa omakotitalon ostajista ei tuollaisia tarkasta/kysele. Itsekkään en oo osannut kysyä ja lopputarkastus kun on mennyt läpi ja sähköt toimii halutusti niin hyvä on. Välillä kun selaa tätä foorumia niin tuntuu, että jengi katsoo aivan kaikki, jokainen paperi ja yksityiskohta ostaessa. Ei mitään väärää siinä olla perehtynyt kun kalliin hankinnan tekee, mutta vaikuttaako tuo ostopäätökseen sitten jos se puuttuu?

 

[tommiq]

Omalta osaltani voin kyllä todeta, ettei tullut mieleenkään kysyä sähkötöiden tarkastuspöytäkirjaa. Loppukatselmuksessa nyt luki että ne on kuitenkin katselmoitu ja hyväksytty. Loppukatselmuksessa ei myöskään todettu puutteita tai suosituksia niihin liittyen.

Hyvin on sähkö liikkunut.

 

[elmo]

Tässä tosiaan talokaupat ovat edenneet siihen pisteeseen, että myyjän kuittauksia odotetaan. Ongelmana tässä keississä on se, että sähkötöiden tarkastuspöytäkirja on kateissa. Kunta ei vielä 2000-luvun alkupuolella säilyttänyt kopioita niistä (vastuu haltijalla), ja edellinen omistaja on teillä tietämättömillä. Nykyiset omistajat eivät olleet osanneet kysellä ko. dokumenttia, joten nyt on vähän sellainen ”tyhjästä on paha nyhjästä”-tilanne.

Rakennusluvat ovat kuitenkin lopputarkastuksineen saatu maaliin, ja kunnan puolesta kaikki ok - eli silloin sähkötyötkin on hyväksytysti tarkastettu. Sähköfirmat eivät tietystikään ole halukkaita uutta tarkastusta tekemään, koska eivät voi taata kaapelointia/asennuksia (tai vaativat siitä aivan poskettomia summia jotta laittavat nimen paperiin).

Näkeekö tyypit täällä tällaista seikkaa ehdottomana einä? Kuitenkin tarkistusmittaus olisi teetettävissä, jolloin nykykunto asennuksia lukuunottamatta voitaisiin todeta. Talo on kuitenkin 20-vuotias, ja vaikea uskoa että sähköt ovat enää just niinkuin käyttöönottotarkastuksessa.

Uutta suoleen vaan. Löytyy niitä taloja joista sähkötöiden tarkastuspöytäkirjakin on olemassa. Ei Suomesta talot lopu

 

[latzka]

Samassa veneessä, ei mitään tietoa sähkötöiden tarkastuspöytäkirjasta ja tokkopa on enää moinen tallessa. Pienen googlettelun perusteella näyttää olevan hyvin pitkälti sähkötyöt tehneen omavalvontaa, jota on etenkin historiallisesti tehty kynällä, eikä rakennusvalvontaviranomainen sisältöä mitenkään ilmeisesti todenna.

En tiedä mikä moisen lapun merkitys sitten lopulta olisi. Jos talo palaa johonkin sähköasennukseen tehdyn ranetuksen vuoksi, niin voi yrittää sysätä vastuuta tekijälle, jos firma sattuu enää olemaan pystyssä? Ja onko tuossakin vielä joku max. 10 vuoden vastuu? Muuten kai toitotetaan joka puolella, että vastuu sähköistäkin on kiinteistön omistajalla.

 

[samsungaaja]

Jotenkin työläältä tuntuu okt:n myynti kaikenmaailman lappusineen ja tarkastuksineen, myyjä vastuussa vuositolkulla jne.. Jos joku alkaisi jotain sähkötöiden tarkistuspaperia kyselemään näyttäisin varmaan että katsopa tästä valo menee päälle ja pois.

 

[Nik97]

Joo eipä tullut missään kohtaan mieleen katsoa talon papereita kuin vasta kun saatiin avaimet. Kuntotarkastuksessa toki oltiin mukana ja korjattiin ne puutteet mitä siellä mainittiin eli muutama löystynyt hajulukko, tai no jääkaapin/pakastinen alle pitäisi ne vuotokaukalot hommata. Edes parin vuoden takaisesta kylppärempasta en ollut sen enempää kiinnostunut kun jälki oli erinomaista ja vesieristeen olemassaolo todettiin tarkastuksessa.

Muutaman kerran noita talon papereita plärännyt eikä siellä sen ihmeempää, muutakuin että todistukset rakennusluvista yms on kyllä tallella.

 

[Captain J]

No enpä osannut itsekään aikoinaan kysellä. Onko tällainen nykyään tavanomaista? Siis että moisia papereita kysellään kaupanteossa.

En olisi itsekään hoksannut. Rakennusvalvonnasta tuli vaan viestiä tietyt dokumentit ovat haltijan vastuulla (kuten sähkötarkastuspöytäkirja), ja pankin puolelta lainaneuvottelija totesi että ne kannattaa etsiä ennnen kuin kaupat on lyöty lukkoon. Alkoi siis selvittely löytyykö dokkareita vai ei.

Tämä nyt on vain mielipide, mutta väitän että iso osa omakotitalon ostajista ei tuollaisia tarkasta/kysele. Itsekkään en oo osannut kysyä ja lopputarkastus kun on mennyt läpi ja sähköt toimii halutusti niin hyvä on. Välillä kun selaa tätä foorumia niin tuntuu, että jengi katsoo aivan kaikki, jokainen paperi ja yksityiskohta ostaessa. Ei mitään väärää siinä olla perehtynyt kun kalliin hankinnan tekee, mutta vaikuttaako tuo ostopäätökseen sitten jos se puuttuu?

Pitää paikkaansa, ja vähässä on varsinkin 2000-lukua vanhemmat talot mistä kaikki paperit löytyy. En usko että vaikuttaa, varsinkin kun rakennusvalvonnan suuntaan on kaikki kondiksessa. Vähän mietitytti vaatiiko vakuutusyhtiö tuota jos talo palaisi, mutta OP vakuutuksesta vastattattiin että ei ole väliä.

Uutta suoleen vaan. Löytyy niitä taloja joista sähkötöiden tarkastuspöytäkirjakin on olemassa. Ei Suomesta talot lopu

Ei toki, harvassa vaan kohtaa sijainti, tilat ja hinta yhtä hyvin kuin tässä.

Samassa veneessä, ei mitään tietoa sähkötöiden tarkastuspöytäkirjasta ja tokkopa on enää moinen tallessa. Pienen googlettelun perusteella näyttää olevan hyvin pitkälti sähkötyöt tehneen omavalvontaa, jota on etenkin historiallisesti tehty kynällä, eikä rakennusvalvontaviranomainen sisältöä mitenkään ilmeisesti todenna.

En tiedä mikä moisen lapun merkitys sitten lopulta olisi. Jos talo palaa johonkin sähköasennukseen tehdyn ranetuksen vuoksi, niin voi yrittää sysätä vastuuta tekijälle, jos firma sattuu enää olemaan pystyssä? Ja onko tuossakin vielä joku max. 10 vuoden vastuu? Muuten kai toitotetaan joka puolella, että vastuu sähköistäkin on kiinteistön omistajalla.

Jep, vahvasti näyttää itsestäkin siltä, että lopputarkastuksen jälkeen käytännön hyödyt ovat oikeastaan olemattomat. Paitsi jos hankala ostaja alkaa vaatia lappuja.

 

[Warwick]

Nykypäivänäkään ei käyttöönottotarkastuksessa sähköjen osalta katsota kuin että pöytäkirja on olemassa (jonka on voinut siis väärentää kuka tahansa) ja että "valot toimii" -tyyppisesti sähköt on kunnossa.
20v vanhoista asennuksista ei kukaan enää ole vastuussa joten nyt kauppoja tehdessä ainoa merkitys on sillä että mikä sähköjen nykykunto on.

 

[Funk]

Miten ihmeessä tuo rakennuslaina nyt menee.
Milloin se lopullinen päätös tuosta lainan myöntämisestä tehdään ja millä papereilla/suunnittelmilla? Milloin tuo laina-aika alkaa?

Pankin täti taas niin kujalla, että tulee vain enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

 

[Juh44]

Miten ihmeessä tuo rakennuslaina nyt menee.
Milloin se lopullinen päätös tuosta lainan myöntämisestä tehdään ja millä papereilla/suunnittelmilla? Milloin tuo laina-aika alkaa?

Pankin täti taas niin kujalla, että tulee vain enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Kustannusarvio pitää olla, mieluusti tonttikin, ja tietenkin jonkinlainen tieto mitä aikoo rakentaa, valmistalopaketin ja tontin (lainansaanti ehdollinen) ostotarjous olisi hyvä alku/pohja kustannusarviolle.
Sitten tehdään laina, ja aletaan makselemaan laskuja ensin käsirahalla ja kun se loppuu niin lainat nostellaan osissa valmiusastetodistuksia vastaan.

 

[Funk]

Kustannusarvio pitää olla, mieluusti tonttikin, ja tietenkin jonkinlainen tieto mitä aikoo rakentaa, valmistalopaketin ja tontin (lainansaanti ehdollinen) ostotarjous olisi hyvä alku/pohja kustannusarviolle.
Sitten tehdään laina, ja aletaan makselemaan laskuja ensin käsirahalla ja kun se loppuu niin lainat nostellaan osissa valmiusastetodistuksia vastaan.

No tontti, kustannusarvio ja talopaketin tarjouskin jo on. Silti jäi epäselväksi, mitä nuo vaatii.

 

[Joukahaine]

Kustannusarvio pitää olla, mieluusti tonttikin, ja tietenkin jonkinlainen tieto mitä aikoo rakentaa, valmistalopaketin ja tontin (lainansaanti ehdollinen) ostotarjous olisi hyvä alku/pohja kustannusarviolle.
Sitten tehdään laina, ja aletaan makselemaan laskuja ensin käsirahalla ja kun se loppuu niin lainat nostellaan osissa valmiusastetodistuksia vastaan.

Eli korko lähtee tässä myös osissa? Ensimmäinen vaikka 30t laina niin korko lähtee vain tuosta summasta?

 

[Juh44]

Eli korko lähtee tässä myös osissa? Ensimmäinen vaikka 30t laina niin korko lähtee vain tuosta summasta?

Kyllä, rakennusaika maksetaan pelkkiä korkoja-> korkoon menevä raha nousee aina lainasumman kasvaessa.

 

[Boulder]

Eli korko lähtee tässä myös osissa? Ensimmäinen vaikka 30t laina niin korko lähtee vain tuosta summasta?

Lainaa voidaan myöntää vaikka miljoona (eli vähän niin kuin varaus), mutta vain nostetusta pääomasta tietysti korot.

 

[JuhaH]

Tässä tosiaan talokaupat ovat edenneet siihen pisteeseen, että myyjän kuittauksia odotetaan. Ongelmana tässä keississä on se, että sähkötöiden tarkastuspöytäkirja on kateissa. Kunta ei vielä 2000-luvun alkupuolella säilyttänyt kopioita niistä (vastuu haltijalla), ja edellinen omistaja on teillä tietämättömillä. Nykyiset omistajat eivät olleet osanneet kysellä ko. dokumenttia, joten nyt on vähän sellainen ”tyhjästä on paha nyhjästä”-tilanne.

Rakennusluvat ovat kuitenkin lopputarkastuksineen saatu maaliin, ja kunnan puolesta kaikki ok - eli silloin sähkötyötkin on hyväksytysti tarkastettu. Sähköfirmat eivät tietystikään ole halukkaita uutta tarkastusta tekemään, koska eivät voi taata kaapelointia/asennuksia (tai vaativat siitä aivan poskettomia summia jotta laittavat nimen paperiin).

Näkeekö tyypit täällä tällaista seikkaa ehdottomana einä? Kuitenkin tarkistusmittaus olisi teetettävissä, jolloin nykykunto asennuksia lukuunottamatta voitaisiin todeta. Talo on kuitenkin 20-vuotias, ja vaikea uskoa että sähköt ovat enää just niinkuin käyttöönottotarkastuksessa.

Jos on syytä epäillä että kaikki ei ole kunnossa niin eiks ne mittaukset voi tehdä ja vapauttaa tarkastuksen tehneen firman vastuusta. Mittaustulokset antaa kuitenkin hyvän kuvan tilanteesta ja paljastavat lähes kaikki kriittiset virheet.

 

[Captain J]

Jos on syytä epäillä että kaikki ei ole kunnossa niin eiks ne mittaukset voi tehdä ja vapauttaa tarkastuksen tehneen firman vastuusta. Mittaustulokset antaa kuitenkin hyvän kuvan tilanteesta ja paljastavat lähes kaikki kriittiset virheet.

Jo vain, tämä tässä nyt onkin toimintasuunnitelmana

 

[KukkeliQ]

Itse olen aina joutunut maksajan rooliin kiinteistöjen hintoja, luokkaa 22€ / krt, viimeksi 2-3 vuotta sitten. Onkohan tämä "5 * ilmaisuus" joku uusi juttu?

Ei hajua jutun uutuudesta.

Marraskuussa 2023 soittelin ja utelin viimeisimpiä kauppatietoja joukosta kiinteistöjä. Rouva langan toisessa päässä antoi tiedot mukisematta eikä puhunut maksusta mitään.

Joulukuussa 2023 soittelin uudelleen ja rouva totesi, että maksutta luovuttavat vain 5 kiinteistön tiedot vuodessa ja että 3 kiinteistön tiedot saa 19,90€ maksua vastaan ja siitä ylöspäin oli joku hinta per kiinteistö. Kyselin 3 kiinteistön tiedot.

MML:n nettisivuilta en kursorisen googlettelun perusteella löytänyt tietoa asiasta. Sellainen tieto löytyi, että 10 kiinteistön omistajatiedot voi maksutta puhelimitse udella vuodessa.

ETA:
Jahans, tsekkasin muistiinpanoni. Marraskuussa olin udellut 8 kaupan tiedot 7 kiinteistöstä. Tiedä sitten miksi silloin eivät laskuttaneet mitään
Joka tapauksessa, erittäin hyödyllinen palvelu kohtuuhintaan hankkia arvokasta hintatietoa mielenkiinnon kohteena olevasta alueesta ja eroista pyyntihintojen (jos nämä tiedossa jotain muuta kautta) ja toteutuneiden kauppahintojen välillä.

ETA2:
Yhden tontin hintahistoria oli aika mielenkiintoinen. Vuonna 2005 myyty hintaan 90t€. Ja 2018 hintaan 400 t€. Arvonnousu ollut kohdillaan.

Ok, kiitos tiedosta. Yksi ero voi olla se, että mulle on tullut sähköpostiin "ote kiinteistöjen kauppahintarekisteristä", jossa näkyy kiinteistöstä tehdyt kaupat, ajankohdat ja hinnat. Täytyy tässäkin näköjään olla tarkkana mistä maksa, eikä vaan liihotella palvelusta toiseen lompakko levällään.

 

[N1kkel]

Nykypäivänäkään ei käyttöönottotarkastuksessa sähköjen osalta katsota kuin että pöytäkirja on olemassa (jonka on voinut siis väärentää kuka tahansa) ja että "valot toimii" -tyyppisesti sähköt on kunnossa.
20v vanhoista asennuksista ei kukaan enää ole vastuussa joten nyt kauppoja tehdessä ainoa merkitys on sillä että mikä sähköjen nykykunto on.

Ainakin sähköturvallisuuslain näkökulmasta vastuu sähköistä on sähkölaitteiston haltijalla (omistajalla), riippumatta sähkölaitteiston iästä.

 

[Iså]

Tässä tosiaan talokaupat ovat edenneet siihen pisteeseen, että myyjän kuittauksia odotetaan. Ongelmana tässä keississä on se, että sähkötöiden tarkastuspöytäkirja on kateissa. Kunta ei vielä 2000-luvun alkupuolella säilyttänyt kopioita niistä (vastuu haltijalla), ja edellinen omistaja on teillä tietämättömillä. Nykyiset omistajat eivät olleet osanneet kysellä ko. dokumenttia, joten nyt on vähän sellainen ”tyhjästä on paha nyhjästä”-tilanne.

Rakennusluvat ovat kuitenkin lopputarkastuksineen saatu maaliin, ja kunnan puolesta kaikki ok - eli silloin sähkötyötkin on hyväksytysti tarkastettu. Sähköfirmat eivät tietystikään ole halukkaita uutta tarkastusta tekemään, koska eivät voi taata kaapelointia/asennuksia (tai vaativat siitä aivan poskettomia summia jotta laittavat nimen paperiin).

Näkeekö tyypit täällä tällaista seikkaa ehdottomana einä? Kuitenkin tarkistusmittaus olisi teetettävissä, jolloin nykykunto asennuksia lukuunottamatta voitaisiin todeta. Talo on kuitenkin 20-vuotias, ja vaikea uskoa että sähköt ovat enää just niinkuin käyttöönottotarkastuksessa.

Itsellä oli juuri 2005 vuoden omakotitalossa sama tilanne. Sähköpiirustuksia tai tarkastuspöytäkirjaa ei löytynyt. Lopputarkastuksessa vain luki että ovat olleet olemassa. Sähköissä oli sen verran ongelmaa että suoraan pääsulakkeilta oli otettu voimavirtapistokkeelle (16A) autotalliin virrat. Kokenut sähkömies huomasi tämän sitten kesken muiden asennushommien ja laitettiin omat sulakkeet voimavirtapistokkeelle. Käytiin sitten asentajan kanssa läpi kaikki sähköt ja muita sekoiluja ei löytynyt.

Jos kämppä on hyvä mutta sinua jännittää, otat ennen talokauppoja sinne jonkun luotettavan 20v sähköasennuksia tehneen asentajan mukaan ja sanot että tarkastaa löytyykö perseilyjä. Omakotitalosähköt ovat kuitenkin melko yksinkertaisia.

 

[Nik97]

Itsellä oli juuri 2005 vuoden omakotitalossa sama tilanne. Sähköpiirustuksia tai tarkastuspöytäkirjaa ei löytynyt. Lopputarkastuksessa vain luki että ovat olleet olemassa. Sähköissä oli sen verran ongelmaa että suoraan pääsulakkeilta oli otettu voimavirtapistokkeelle (16A) autotalliin virrat. Kokenut sähkömies huomasi tämän sitten kesken muiden asennushommien ja laitettiin omat sulakkeet voimavirtapistokkeelle. Käytiin sitten asentajan kanssa läpi kaikki sähköt ja muita sekoiluja ei löytynyt.

Jos kämppä on hyvä mutta sinua jännittää, otat ennen talokauppoja sinne jonkun luotettavan 20v sähköasennuksia tehneen asentajan mukaan ja sanot että tarkastaa löytyykö perseilyjä. Omakotitalosähköt ovat kuitenkin melko yksinkertaisia.

Täytyisi kyllä olla joku tuttu. En tiiä onko yhelläkään firmalla aikaa mitään tarkastuksia tehdä kun toisessa langassa kirotaan putkimiehen/sähkärin saatavuudesta edes pelipaikalle. Lisäksi itse en ainakaan talon myyjänä osallistuisi sentilläkään siihen kustannukseen jos joku välttämättä haluaa sähköjen jonkun tarkastavan ihan kunnolla.

 

[Hekoheko]

12kk euribor tänään 3,072. Ylihuomenna korontarkistuspäivä ja Nordealla pitäisi tulla tämän päivän lukema siis seuraavaksi 12 kuukaudeksi. Asp lainan ansiosta toki edellisen vuoden korko oli kokonaisuudessaan ”vain” puoli prosenttia tulevaa suurempi, mutta säästyy tässä useampi kymppi korkokuluja/kk.

 

[KiLLPaTRiCK]

Itsellä lähestyy myös korontarkistuspäivä. Kuinkas pienellä marginaalilla Danskesta nykyään irtoaa? Mitä uskaltaisin pyytää? Tulot ja sijoitukset molemmat yli 6 numeroiset yhteensä, laina pienenee silmissä, niin jotenkin haluaisi vivuttaa niin alas kuin kehtaa?

 

[Zelll]

Päivän lukema 2,986%

 

[Angus_McGyver]

Tänään tarkistui oma 3kk viitekorko, uusi korko 3,468%

Mitä muuten luulette, olisiko perusteltua vaatia marginaalin pienentämistä 0.75% -> alemmas? Kyseessä siis OP ja bonukset menee käyttöön. Otin lainan kilpailutuksen kautta reilu pari vuotta sitten, muut pankit tarjosivat 0.60-> mutta OP:n asioiden hoidon nopeus ja bonukset vei voiton. Otin lainaa yksin ja duunarina kohtuulliset ~120t kaksiota varten, mutta silloin rasitteena oli 17t€ autolainaa, jota nyt ei enää ole laisinkaan ja lainaakin on jo 2.5v lyhennelty. Pystyisinko siis perustelemaan marginaalin pienentämistä taloustilanteeni parantumisella? Millaisia marginaaleja porukka on nykyään saanut saman luokan lainamääriin?

 

[Raaka]

Tänään tarkistui oma 3kk viitekorko, uusi korko 3,468%

Mitä muuten luulette, olisiko perusteltua vaatia marginaalin pienentämistä 0.75% -> alemmas? Kyseessä siis OP ja bonukset menee käyttöön. Otin lainan kilpailutuksen kautta reilu pari vuotta sitten, muut pankit tarjosivat 0.60-> mutta OP:n asioiden hoidon nopeus ja bonukset vei voiton. Otin lainaa yksin ja duunarina kohtuulliset ~120t kaksiota varten, mutta silloin rasitteena oli 17t€ autolainaa, jota nyt ei enää ole laisinkaan ja lainaakin on jo 2.5v lyhennelty. Pystyisinko siis perustelemaan marginaalin pienentämistä taloustilanteeni parantumisella? Millaisia marginaaleja porukka on nykyään saanut saman luokan lainamääriin?

Juu helposti.

Itsekkin ekassa lainassa parin vuoden jälkeen soittelin ja pyysin tarkastamaan marginaalin siten, ettei tarvitse kilpailevaa tarjousta kysyä. Joku 0,2% siitä lähti.

 

[stanssi]

Tänään tarkistui oma 3kk viitekorko, uusi korko 3,468%

Mitä muuten luulette, olisiko perusteltua vaatia marginaalin pienentämistä 0.75% -> alemmas? Kyseessä siis OP ja bonukset menee käyttöön. Otin lainan kilpailutuksen kautta reilu pari vuotta sitten, muut pankit tarjosivat 0.60-> mutta OP:n asioiden hoidon nopeus ja bonukset vei voiton. Otin lainaa yksin ja duunarina kohtuulliset ~120t kaksiota varten, mutta silloin rasitteena oli 17t€ autolainaa, jota nyt ei enää ole laisinkaan ja lainaakin on jo 2.5v lyhennelty. Pystyisinko siis perustelemaan marginaalin pienentämistä taloustilanteeni parantumisella? Millaisia marginaaleja porukka on nykyään saanut saman luokan lainamääriin?

Voihan sitä vaan pyytää. Itse pyysi nordealta ihan vain viestillä että voisko viilata marginaalia kun ajatuksena olisi kilpailuttaa lainat. En perustellut mitenkään enkä edes kysellyt muualta mutta marginaalia pudotettiin 0.18 yksikköä. Lainan nostosta oli kulunut alle vuosi

 

[bowtie81]

marginaalin tai euriborin muutoksista äkkiä ottavat palvelumaksun, ainakin OP:llä.. Vaihdoin itse viime vuonna 12kk-3kk ja siitä lähin onkin tainnut olla 12kk melkein edullisempi, 200€ palvelumaksua en ole enkä varmaan tule saamaan edes takaisin tällä säädöllä

 

[stanssi]

marginaalin tai euriborin muutoksista äkkiä ottavat palvelumaksun, ainakin OP:llä.. Vaihdoin itse viime vuonna 12kk-3kk ja siitä lähin onkin tainnut olla 12kk melkein edullisempi, 200€ palvelumaksua en ole enkä varmaan tule saamaan edes takaisin tällä säädöllä

Joo tais nordeakin 250e veloittaa tosta marginaalin muutoksesta mutta se nyt suoraan pienentää kk erää niin aika nobrainer

 

[Aksjdjjk]

Vaihdoin viime syksynä 12->3kk kun 12kk oli 4,2 ja 3kk 3,9. Hinta 250 e ja 350k lainassa tuo on maksanut jo itsensä moninkertaisesti takaisin. Nyt viime tarkistuksessa kesäkuulla 3kk 3,7% kun taas 12:ssa maksaisin edelleen 4,2% mukaan.
Parin viikon päästä koron tarkistus ja vaihdan nyt takaisin 12kk euriboriin kun en jaksa uskoa että 3kk laskee 2,5% 9kk sisään. Ja jos koronlaskutahti yllättää positiivisesti niin vekslaillaan taas.

 

[DroiAn]

Kiinnostava talo löytyi viimein. Oikeastaan ainoa häiritsevä asia on talon historiassa se kun rakennusvaiheessa ei ole tehty salaojia, ne on tehty myöhemmin 10v sisään talon valmistumisesta. Rakennettu 1991. Sitten tehty salaojat muoviputkella ja tarkastuskaivoilla. Vesi ei seissyt kaivoissa, molemmissa pohjalla oli vettä ja putket ei padottaneet.

Talo rinnetontilla, perustettu betonilaatalle (ei valesokkeli). Mitenhän iso riski moinen on? Maaperästä ei ole tietoa mutta ei siellä ainakaan silmin havaittavasti vesi seissyt. Sokkeli oli siisti ulkoa enkä sisällä havainnut merkkejä kosteudesta.

Luulis kuntotutkimuksen ja homekoirien aika hyvin kertovan onko aiheuttanut mitään? Ja luulis myös että olisi jo vahingot havaittavissa jos tuosta olisi jotain aiheutunut?

 

[Sledge]

Kiinnostava talo löytyi viimein. Oikeastaan ainoa häiritsevä asia on talon historiassa se kun rakennusvaiheessa ei ole tehty salaojia, ne on tehty myöhemmin 10v sisään talon valmistumisesta. Rakennettu 1991. Sitten tehty salaojat muoviputkella ja tarkastuskaivoilla. Vesi ei seissyt kaivoissa, molemmissa pohjalla oli vettä ja putket ei padottaneet.

Talo rinnetontilla, perustettu betonilaatalle (ei valesokkeli). Mitenhän iso riski moinen on? Maaperästä ei ole tietoa mutta ei siellä ainakaan silmin havaittavasti vesi seissyt. Sokkeli oli siisti ulkoa enkä sisällä havainnut merkkejä kosteudesta.

Luulis kuntotutkimuksen ja homekoirien aika hyvin kertovan onko aiheuttanut mitään? Ja luulis myös että olisi jo vahingot havaittavissa jos tuosta olisi jotain aiheutunut?

Noin karkeasti
Suurin ero 50-luvulla rakennetussa ja 90-luvulla rakennetussa on siinä että 90-luvulla ei tarvinnut tinkiä siinä laitetaanko 4 vai 6 naulaa tai jatketaanko sementtiä vielä vähän hiekalla. Toki hyviä ja huonoja löytyy kummaltakin aikakaudelta mutta noin karkeasti.

Maaperähän sen suurilta osin ratkaisee. Jos on talon alla 100m soraa ja rinnetontti niin ei ne pohjavedet ihan heti ole sinne laatan alle nousemassa.

Omassa talossa ei salaojia ole juuri em. syistä ja rakennettu 95.

Muoviviemäreistö huolimatta jos märkätiloja ei ole rempattu niin kaivot joudut vaihtamaan, jotta saat vesieristeen, hyväksytysti, liitettyä kaivoon.

Kuntotarkkastus kohteeseen kaupan ehtona niin eiköhän ,näillä ohuilla tiedoilla, tuo ”kopakka” talo ole

 

[Kvarkki]

Varmaan tuossa meinaa vähän sekin kuka ne salaojat on sinne tehnyt/teettänyt. Rakentaja jos myy ja ei muista milloin ja miksi ne salaojat on sinne pistetty, niin joltain ongelmalta se haiskahtaa - Toki salaojat ovat ne ongelmat voineet korjata. Jos taas salaojat on pistetty siinä kohtaa, kun kämppä on myyty ja uusi ostaja teettänyt, niin voi olla vaan "täytyyhän salaojat olla" remontti. Missäs kohtaa nuo valesokkelit yms. ongelmat nousi tietoisuuteen? 2000 varmaan aika lähellä? Sopisi remppaamiseen ajankohtaan.

Melkein sanoisin niin, että jos ei löydy uskottavaa selitystä miksi salaojat on tehty sellaiselta taholta jonka pitäisi tietää, niin jättäisin ostamatta.

e: Sinällään siis jos talosta ei etsimällä vikaa löydä ja keksi, niin ei se ostokaan välttämättä vikaan mene. 20 vuotta on sellainen aika, että väkisinkin pitäisi alkaa näkyä jossain ongelmat.

 

[DroiAn]

Varmaan tuossa meinaa vähän sekin kuka ne salaojat on sinne tehnyt/teettänyt. Rakentaja jos myy ja ei muista milloin ja miksi ne salaojat on sinne pistetty, niin joltain ongelmalta se haiskahtaa - Toki salaojat ovat ne ongelmat voineet korjata. Jos taas salaojat on pistetty siinä kohtaa, kun kämppä on myyty ja uusi ostaja teettänyt, niin voi olla vaan "täytyyhän salaojat olla" remontti. Missäs kohtaa nuo valesokkelit yms. ongelmat nousi tietoisuuteen? 2000 varmaan aika lähellä? Sopisi remppaamiseen ajankohtaan.

Melkein sanoisin niin, että jos ei löydy uskottavaa selitystä miksi salaojat on tehty sellaiselta taholta jonka pitäisi tietää, niin jättäisin ostamatta.

e: Sinällään siis jos talosta ei etsimällä vikaa löydä ja keksi, niin ei se ostokaan välttämättä vikaan mene. 20 vuotta on sellainen aika, että väkisinkin pitäisi alkaa näkyä jossain ongelmat.

Talo yksiomisteinen, mistä sitten lie johtuu että on myöhemmin ne tehty. Hän on siis ne teettänyt. Toki ne alkuperäisessä piirustuksessakin ovat. Oliskohan reklamoinut ettei salaojia ole tehty? Harmi kyllä kun tuollainen asia ilmeni muuten aika priiman oloisessa kohteessa (toki pintaremppaa tarvii).

Täytyy teettää varmaan rakenneavaus seinän alaosaan/mittauttaa jostain kohtaa laatan kosteus, kertonee aika paljon.

E: tarjoukseen ja kuntotarkastukseen asti edettiin. Valitettavasti talosta löytyi kosteusvaurio joten jätettiin ostamatta. Ulkoseinäalueet olivat OK mutta käytännössä keskellä taloa kosteutta 3:ssa paikassa. Kylpyhuoneen arvot oli suht OK.

Etsintä jatkuu..

 

[Kvarkki]

Pintaremppakohde on siitä hyvä, että varmaan yhteisellä sopimuksella voi ottaa vähän reilumminkin auki paikkoja ja katsoa tilanteen. Kuulostaa vähän siltä, että perikunta tms. myy ja eivät tiedä talosta?

 

[halenism]

Onko taloyhtiön osakasluettelo julkista tietoa?
Tutkailen kerrostalosakkeen ostoa omaan käyttöön Tampereelta (Kaleva) ja täällä etenkin uudemmista kohteista kiinnostaisi kovastikin yhtiön omistuspohja, siis onko yhdellä omistajalla iso osuus yhtiön asunnoista.. tai yleensäkin asuuko omistajat talossa vai onko asunnot pitkälti vuokrattuna/sijoitusasuntona.

Olen tätä välittäjiltä pyytänyt mutta vastaukset on aina ympäripyöreitä puhelinsoittoja että ei tämmöistä ole antaa, mutta mietin että eikö vain ole heidän etu vai kieltääkö jokin tietosuojalaki tms tällaisen jakamisen yhtiön ulkopuoliselle (vaikka olisi potentiaalinen ostaja)


Toinen kysymys liittyisi taloyhtiölainaan.. eli paljonko on paljon..
Jos 2016 valmistuneessa yhtiössä on 74 asuntoa ja yhtiölainaa (rakennuslaina) on jäljellä 4.9miljoonaa, niin mitä se kertoo ostajalle taloyhtiön tilasta?
Myynnissä oleva osake on lainaton, eli suoraan itselleni ei laina kohdistuisi, mutta kun lopulta vain osakkeita yhtiöstä ollaan ostamassa, niin kuinka suurena riskinä näette tuon määrän tämän ikäisessä yhtiössä?

Aiempi kokemus on ollut vanhoista yhtiöistä, joissa yhtiön lainat on ollut aina tiettyyn remonttiin liittyviä ja on ollut helpompi hahmottaa ja luottaa siihen että todennäköisesti jokainen naapuri kyllä oman osuutensa hoitaa, mutta miten tällainen uudehko kerrostalo 'sijlituskämppä' alueelta.. miten tahansa tätä pyörittelen niin 4.9M ja 74 asuntoa kuulostaa siltä että valtaosalla osakkaita tuo on vielä maksamatta.
Riskejä tässä siis arvoin, eli paljonko sieltä voisi kaatua muiden päälle.
(Talon sijainti on kaupungin parasta, eli vuokralaisia ja ostajia asunnoille löytyy 100% varmasti kun hinta on oikea, eli mistään autioituvasta muuttotappio talosta ei ole kyse)

 

[Charlie Glide]

Tuli kyseltyä Nordealta tarjousta. Asuntolainalle 109k tarjosivat 0,42% marginaalia joka on hyvä vrt nykyiseen OP:n 0,59%.
Remonttilainaan 80k tosin tarjosivat 1,2% marginaalia joka oli korkeampi kuin OP:n 1,1% pinnassa.

Onko muista pankeista saanut remonttilainalle järkevämpää marginaalia nykyisin?

 

[Taneli-]

Onko taloyhtiön osakasluettelo julkista tietoa?

Toinen kysymys liittyisi taloyhtiölainaan.. eli paljonko on paljon..
Jos 2016 valmistuneessa yhtiössä on 74 asuntoa ja yhtiölainaa (rakennuslaina) on jäljellä 4.9miljoonaa, niin mitä se kertoo ostajalle taloyhtiön tilasta?
Myynnissä oleva osake on lainaton, eli suoraan itselleni ei laina kohdistuisi, mutta kun lopulta vain osakkeita yhtiöstä ollaan ostamassa, niin kuinka suurena riskinä näette tuon määrän tämän ikäisessä yhtiössä?

Sanoisin että ei ole. Koska muuten olisi naurettavan helppoa alkaa etsimään ihmisiä. Mieti vaikka tapausta missä henkilö etsii jotain ja pyytää vaan jokaisen taloyhtiön osakasluettelon itselleen esimerkiksi Helsingin (tai Tampereen ja lähikuntien) alueelta.

Asia on eri sitten kun itse on osakkaana jo ja osallistuu yhtiökokoukseen. Tosin silloinkin (tuohon alempaan kysymykseen liittyen) osa osakkaista närkästyy ja luultavasti valittaa jos ja kun kokouksessa tuodaan esille sitä paljonko on lainaa jäljellä ja keihin se kohdistuu.

Muistan miten esim. porukoiden ostettua asunto-osakkeen suurin osa niistä jotka eivät olleet maksaneet nostivat meteliä ja valittivat miksi heidän taloudellista tilannettaan tuodaan esille jne. Toki poikkeuksetta 2-3 vuoden kuluttua myivät osakkeensa voitolla eteenpäin velkoineen ja koko aikana maksoivat vain korot eivätkä lyhentäneet itse velkaa (kyse oli uudesta kohteesta).

Tuo 4,9M€ kuulostaa kohtuu korkealta. Toki positiivista jos kaikissa osakkeissa on jo asukas mutta käytännössä jokainen osakas vastaa sitten muiden veloista jos nämä eivät pysty niitä itse hoitamaan ja yhtiöstä riippuen voi kestää aika pitkäänkin että asuntoa otetaan haltuun ja laitetaan vuokralle. Sekä riittääkö se vuokra kattamaan velat ja vastikkeet on asia erikseen.

 

[Lupiini]

Jos 2016 valmistuneessa yhtiössä on 74 asuntoa ja yhtiölainaa (rakennuslaina) on jäljellä 4.9miljoonaa, niin mitä se kertoo ostajalle taloyhtiön tilasta?

4,9 miljoonaa kuulostaa lukuna isolta, mutta itse miettisin mikä on kiinteistön arvo eli mistä summasta tuon verran on velkaa jäljellä. Kalevan v. 2016 valmistuneet asunnot eivät ole sieltä halvimmasta päästä. Sijainti maksaa.

Asun Kalevaa hieman kauempana v. 2013 rakennetussa reilun 50 asunnon taloyhtiössä ja meillä on yhtiölainaa jäljellä reipas 900k ja taseessa pysyvät vastaavat 10,7M. Pidän meidän yhtiön jäljellä olevaa lainamäärää pienenä. Tämä tosin on pienempi yhtiö, muutaman vuoden vanhempi ja kauempana = asunnot edullisempia kuin Kalevassa. Voisiko olla, että kalliimmissa asunnoissa harvempi maksaa yhtiölainaa pois, en tiedä.

Oletko nähnyt taloyhtiön papereita?

 

[SuperKilppari]

En tunne Tamperetta yhtään, mutta yksinkertaisella matematiikalla tuo 4,9 miljoonaa on 66 000 euroa per asunto. Tai toisinpäin - n. 20 asuntoa täydellä velalla, ja loput velattomia. Todellisuus jotain sieltä välistä, tosin ääripääthän näissä aina korostuu. Nopea mutu, että kolmanneksella asunnoista olisi velkaa jäljellä. Ei se ihan mahdottomalta kuulosta, varsinkin kun nyt korot laskee ja lainat alkaa taas lyhentyä hyvin.

Omassa juuri ostamassani asunnossa (2016) asuntoja 17 ja velkaa n. 800k, ja pidin sitä erittäin turvallisena määränä, varsinkin jos vertaa uudiskohteeseen. Kannattaa ehkä käydä katsomassa, minkälainen velkamäärä (oletus) on jollakin rakenteilla olevalla talolla siellä lähistöllä.

 

[Filindel]

Onko taloyhtiön osakasluettelo julkista tietoa?
Tutkailen kerrostalosakkeen ostoa omaan käyttöön Tampereelta (Kaleva) ja täällä etenkin uudemmista kohteista kiinnostaisi kovastikin yhtiön omistuspohja, siis onko yhdellä omistajalla iso osuus yhtiön asunnoista.. tai yleensäkin asuuko omistajat talossa vai onko asunnot pitkälti vuokrattuna/sijoitusasuntona.

Olen tätä välittäjiltä pyytänyt mutta vastaukset on aina ympäripyöreitä puhelinsoittoja että ei tämmöistä ole antaa, mutta mietin että eikö vain ole heidän etu vai kieltääkö jokin tietosuojalaki tms tällaisen jakamisen yhtiön ulkopuoliselle (vaikka olisi potentiaalinen ostaja)

On julkinen, mutta välittäjällä tuskin sitä edes on. Oikea yhteydenotto-osoite on yhtiön isännöitsijä tai muu edustaja. Diginä eivät välttämättä sitä sinulle toimita, mutta vähintäänkin paikanpäällä pääset sitä katsomaan ja saamaan kopion. Ai niin, ja asunto-osakeyhtiöden kohdalla puhutaan osakeluettelosta.

 

[N0uLaiF]

Onko taloyhtiön osakasluettelo julkista tietoa?
Tutkailen kerrostalosakkeen ostoa omaan käyttöön Tampereelta (Kaleva) ja täällä etenkin uudemmista kohteista kiinnostaisi kovastikin yhtiön omistuspohja, siis onko yhdellä omistajalla iso osuus yhtiön asunnoista.. tai yleensäkin asuuko omistajat talossa vai onko asunnot pitkälti vuokrattuna/sijoitusasuntona.

Olen tätä välittäjiltä pyytänyt mutta vastaukset on aina ympäripyöreitä puhelinsoittoja että ei tämmöistä ole antaa, mutta mietin että eikö vain ole heidän etu vai kieltääkö jokin tietosuojalaki tms tällaisen jakamisen yhtiön ulkopuoliselle (vaikka olisi potentiaalinen ostaja)

Sanoisin että ei ole. Koska muuten olisi naurettavan helppoa alkaa etsimään ihmisiä. Mieti vaikka tapausta missä henkilö etsii jotain ja pyytää vaan jokaisen taloyhtiön osakasluettelon itselleen esimerkiksi Helsingin (tai Tampereen ja lähikuntien) alueelta.

Tosiaan asunto-osakeyhtiöiden osakeluettelo on ainoita dokumentteja, jotka nimenomaan ovat julkisia. Asunto-osakeyhtiölain 2 luvun 15 §:n mukaan "jokaisella on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada jäljennös osakeluettelosta tai sen osasta.". Tiedot saa käytännössä joko isännöitsijältä tai maanmittauslaitokselta, jos taloyhtiön osakeluettelo on jo sinne siirretty. Tämä ei tunnu monestikaan välittäjille olevan selvää.

Sitten alkaakin "mutta" osio, koska julkisuus ei ole kuitenkaan sama asia kuin tietojen rajaton/ilmainen saatavuus. Isännöitsijöiden osalta toimintatavat ovat kirjavia, mutta maanmittauslaitoksen osalta on seikkaperäiset käsikirjat:

https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2024/06/Huoneistokirjaamisen-kasikirja-07062024.pdf

https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2024/04/Tietopalvelumenettelyn-kasikirja-2024.pdf

Käytännössä siis julkisen osakeluettelon tiedoissa on saatavilla pelkästään nimet (ei syntymäaikaa, hetua tmv.). Lisäksi esim. turvakieltoisten osalta ei tietysti nimeäkään. Myöskään tuollaista tietoa, että asuuko omistajat talossa vai onko vuokrattuna ei tiedoista luonnollisestikaan löydy.

 

[Lupiini]

Huutokaupat.comissa 9h päästä tänään päättyvässä huutokaupassa myynnissä 2023 valmistunut kolmio Nokialta. Tämän hetken johtava tarjous 6000 € (ja 148k velkaa tulee kylkiäisenä).
Moderni saunallinen kolmio A-energialuokan taloyhtiöstä, Nokia | Huutokaupat.com

Nokian yhtiössä 70 asuntoa
6M velkaa
Taseessa pysyvät vastaavat 9,4M

Oiva esimerkki vuoden vanhasta täyden velan yhtiöstä. Yhtiölainan lyhennykset eivät ole vielä edes alkaneet ja asunto nollapyynnillä huutokaupassa.

 

[jm82]

Huutokaupat.comissa 9h päästä tänään päättyvässä huutokaupassa myynnissä 2023 valmistunut kolmio Nokialta. Tämän hetken johtava tarjous 6000 € (ja 148k velkaa tulee kylkiäisenä).
Moderni saunallinen kolmio A-energialuokan taloyhtiöstä, Nokia | Huutokaupat.com

Nokian yhtiössä 70 asuntoa
6M velkaa
Taseessa pysyvät vastaavat 9,4M

Oiva esimerkki vuoden vanhasta täyden velan yhtiöstä. Yhtiölainan lyhennykset eivät ole vielä edes alkaneet ja asunto nollapyynnillä huutokaupassa.

Täysin maallikkona pitäisikö ottaa negatiiviset hinnat kohta käyttöön?

0€ ja tuo 6000€ kun ovat jo hyvin lähellä toisiaan. Eli jos ei tule sitä 1€ tarjoustakaan, niin ei "kauppa käy".

 

[halenism]

Kiitos kaikille avusta
OK, eli osakekirja on tosiaan oikea termi tässä ja se pitäis olla isännöistijältäkin saatavissa. Täytyy laittaa viestiä ja katsoa miten käy.
Ymmärrän kyllä että yksityisihimisten tietoja ei liikaa tarvikkaan olla vapaasti saatavilla, mutta tässähän kuitenki oikeasti ostetaan osakkuutta yhtiöstä (ja niin ovat muutkin osakkaat tehneet) joten enpä minä tosiaan ihmisten kotiosoitteita kaipaa, vaan tietoa yhtiön nykyistä omistajista. Siis juurikin se että onko osa osakkaista(asunnoista) muutaman omistana takana, vai jakautunut mahdollisimman monelle kiinnostaisi. Sisäänkäynnin nimitaulusta voi tietty sitten arvuutella onko omistajat myös asukkaina talossa.

4,9 miljoonaa kuulostaa lukuna isolta, mutta itse miettisin mikä on kiinteistön arvo eli mistä summasta tuon verran on velkaa jäljellä. Kalevan v. 2016 valmistuneet asunnot eivät ole sieltä halvimmasta päästä. Sijainti maksaa.

Asun Kalevaa hieman kauempana v. 2013 rakennetussa reilun 50 asunnon taloyhtiössä ja meillä on yhtiölainaa jäljellä reipas 900k ja taseessa pysyvät vastaavat 10,7M. Pidän meidän yhtiön jäljellä olevaa lainamäärää pienenä. Tämä tosin on pienempi yhtiö, muutaman vuoden vanhempi ja kauempana = asunnot edullisempia kuin Kalevassa. Voisiko olla, että kalliimmissa asunnoissa harvempi maksaa yhtiölainaa pois, en tiedä.

Oletko nähnyt taloyhtiön papereita?

joo, paperit on saatu välittäjältä. Taseessa pysyviä vastaavia 12.3M , rakennukset 10.7M
(vuokratontilla) Mutta mitä tämä sitten käytännössä kertoo... sitä en osaa sanoa. Yhtiön arvoksi/omaisuudeksi arviodaan tuo määrä, mutta eikö nämä ole vähän kirjapitokikkailua lähinnä ?

Sen mitä noista talousluvuista ymmärrän niin tilikausi mennyt tällä hetkellä suunnitellusti, (esim hoito ja pääomavastikkeiden toteuma budjetin mukainen -> eli kaikki maksaneet osuutensa ongelmitta..).
Eikä yhtiöstä nyt muutenkaan nouse huolia muuta kuin juuri tämä mahdollisuus että puolet asunnoista omistaisi joku paikallinen Trump. Toki sijoittajakin etu on että asunnoista pideään huolta ja niiden arvo kasvaa, mutta olettaisin että sijoittajilla on kuitenkin hieman eri suhtautuminen yhtiön asioihin kuin asukkailla.

 

[Juh44]

Itse en ainakaan haluaisi paikallisen trumpin talosta osaketta, jos sillä trumpilla on äänioikeutta "riittävästi" niin yhtiökokoukset on jokseenkin turhia kun homma menee niinkuin hän haluaa.
Eli remontti voidaan ostaa hänen kaveriltaan Sutki oy ab:ltä tai jos sinne taloyhtiöön mietitään hissiä niin se joko tulee tai ei tule aivan kuten hän haluaa..