Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[N1kkel]

Itse asun -78 rakennetussa rivarissa 25min kehä 3:lta eli ihan ok pk-seudun työssäkäyntialueella.

Ei valittamista vaikka ei olekkaan uusinta uutta. Kaikki toimii ja vastike ihan kohdallaan vaikkei olekaan uusinta talotekniikkaa. Siihen pitää varautua että remontteja tulee, toisaalta samanlainen uudempi rivari maksaisi n. 100k€ enemmän mitä tämä. Saa siihen rahaan vähän jo remontoidakkin.

Kaikki tämän ikäluokan rivarit ovat tällä alueella menneet melko nopeasti kaupaksi myös tänä syksynä joten näille on kysyntää kunhan hinta on kohdallaan.

Sijainti taitaa ratkaista tapauksessasi aika paljon...

 

[N1kkel]

Kyllähän se kuulostaa siltä että aika suuri osa tuloista menisi lainanlyhennyksiin, eli aika tiukkaa ja riskialtista aikaa olisi tiedossa ensimmäisinä vuosina. Jos säästöjä tai sijoituksia löytyy pahan päivän varalle niin kaipa tuo menisi yöunia menettämättä.

Samaa mietin. Noh, jos asunnon arvo 180t€ josta voisi kattaa esim. sästöillä 40 t€ ja loput lainaa niin lyhennys varmaan vielä menettelisi.

 

[kilroy1]

Sijainti taitaa ratkaista tapauksessasi aika paljon...

Tässä kohtaa vertailin uudempaa rivitaloa täysin samalta alueelta. Muuten vertailussa ei ole järkeä.

 

[Taneli-]

Kannattaako 80-90 lukujen rivareita edes harkita? Aika paljon vaikuttaa olevan potentiaalisia vikakohteita...valesokkelit, kaksoislaattarakenteet, ilmavuodot, puuttuvat palokatkot jne.

Onko 180 t€ mielestänne paljon lainaa yksinasuvalle keskituloiselle pk-seudun ulkopuolella?

Tietysti kannattaa, samaten kuin 70 jne. Mutta kannattaa välttää ja tiedostaa niitä mahdollisia ongelmiakin.

Noista myöhemmin rakennetuista helposti se tontti esim. ei ole yhtä hyvällä paikalla (korkealla, kallion päällä, hyvä sijainti, oma tontti) tai pahimmillaan se on uudiskohde missä rakennuttaja menee konkurssiin, osa tekemättä, osa myyty, koko "paska" menee konkurssiin ja ne jotka ostivat osansa tontista sekä osakkeista menettävät kaiken.

Tuo 180k€ riippuu, onko se koko asunnon hinta, lainan hinta + päälle joku 20-30% (esim. 215 - 230k asunto) sekä tietysti varmaan se tärkein: sijainti. Jollekin snobille pk-seudun ulkopuoli tarkoittaa samaa kuin ettei postinumero ole sama kuin ydinkeskustassa (helsingissä).

Jos tuo on esim. Tampereen tai Turun alueella ei se ole mikään järjetön hinta, jos ympäristön kunnista mutta LÄHELLÄ (tämä on suhteellista, jotkut oikeasti väittävät että esim. Mänttä-Vilppulan alue olisi "lähellä" Tamperetta mitä se ei todellakaan ole) valinnanvaraa on jo huomattavasti enempi.

Tuossa pitää vaan miettiä realistisesti. Mikä on oma tilanne eri skenaarioissa, jos tulee potkut, jos työpaikka vaihtuu, jos vaimo vaihtuu (tai tulee nykyiseen tyhjiöön ehkä lasten kera) jne. Miten sijainti pitkällä tähtäimellä? Onko tarkoitus asua siellä "loppu elämä", se 25v vai esim. 2 vuotta kunnes myydä pois ja sitten isompaa alle? Eli miten pitkään täytyy "purra hammasta" tai edes välittää jos huomaa ongelmia, ei tule toimeen asian X (oli se sitten naapuri tai jokin muu) kanssa.

Toki kuten mainittua myös ne korjaukset ja muut kannattaa katsoa tarkasti. Se että "on tosi halpa vastike, ihanat alkuperäiset muovimatot lattioissa, tosi hyvä kämppä kun koskaan ei ole tarvinut korjata mitään ja kaikki tehty talkoilla" voi tarkoittaa sitä että koko roska on konkurssissa tai pakko ottaa todella isoa lainaa kun kaikki hommat kaatuu päälle eikä mitään ole tehty.

EDIT: itsellä esim. 80-luvun rivari ja täällä on uusittu nyt lähiaikoina (tämän vuosikymmenen puolella):
- Maalämpö (oli öljy päädyttiin tähän nyt koska saatiin 50% tukea hankkeelle)
- Kuitu (tulee 2024)
- Ikkunat (oli alkuperäiset ja osittain sai paperin pysymään kiinni vetoilmalla ennen)
- Roskis katos (samalla myös lipputanko pois ja pihan käyttämätön hiekkalaatikko lapsille)
- Patterit tasapainoitettu ja ilmattu
- Terassin ja ulko-oven kahvat & lukitusmekanismi uusittu

- Omaehtoisesti ilmalämpöpumppu viilentämään, hinta sähkölle käytännössä huomaamaton ja saatiin järkevään hintaan halukkaille maalämpöurakan yhteydessä.

Arvo nousee sekä asumismukavuus. Vastike säilyy alhaisena (jopa laskee hieman koska öljy vs maalämpö hintaero).
Seuraavaksi sitten joskus ehkä 10-20 vuoden sisällä putkistot ja samalla kannattaa vetää myös joko CAT tai kuitu suoraan jokaiseen asuntoon eikä vaan jakamoon.

 

[jarmojs]

Samaa mietin. Noh, jos asunnon arvo 180t€ josta voisi kattaa esim. sästöillä 40 t€ ja loput lainaa niin lyhennys varmaan vielä menettelisi.

Kai se kuukausierä pääasiassa määrittää, onko paljon vai vahän. Sitten tietusti happotestaus vaikka 8% korolla.
Minä olen maksanut 1300 €/kk lainanhoitokuluja viimeiset 16 vuotta (tämän hetken nettotulot 3100). Ei ole tehnyt missään vaiheessa erityisen tiukkaa.Eihän tuossa eroa ole pk-seudun perheasunnon vuokriin. Toki päälle tulee sähköt, vedet, jätehuolto, vakuutukset, kiinteistövero jne.

 

[Jump]

Kannattaako 80-90 lukujen rivareita edes harkita? Aika paljon vaikuttaa olevan potentiaalisia vikakohteita...valesokkelit, kaksoislaattarakenteet, ilmavuodot, puuttuvat palokatkot jne.

Onko uudemmissa sanotaan 2005-2010 vuosien rivareissa millaisia potentiaalisia sudenkuoppia? Salaojat ja vedenohjaukset, vesikaton tiiveys, ...?

Lähes jokaisella aikakaudella rakennetuissa talossa on jotakin, mutta ihan uusista ne ei tietty ole vielä tulleet esiin.

Tuolla voi käydä vähän tutkailemassa eri aikakausien taloja:

hometalkoot

www.hometalkoot.fi

 

[Kvarkki]

80-90-luvun rivareissa alkaa olla sitä pommia, että jos ei ole kylppärit uusittu, niin varmasti jostain rivarin asunnosta löytyy kohtapuoleen jotain. Sinällään toki ei suurempi ongelma ole, jos hinta on oikein. Henk. koht. en ehkä lähtisi tuolla ikäluokalla kokeilemaan, jos ei ole ns. pakko.

 

[Ernomies]

Aika erilaisia kommentteja on okt-asumista vastustavissa. Esim. lumityöt, nurmikon leikkuu, lehtien haravointi.

Nää on pieniä vaivoja hiljaisuudesta.

Itselläni päättyi kesällä 4½ vuoden helvetti kun yläkerran poismuuttaneiden asukkaiden harrastuksiin kuului jatkuva kävely ympäri kämppää aamusta iltaan. Se että joutuu istumaan kaikki illat TV:n ääressä vaimentavat kuulokkeet päässä jotta kiinteistönhuolto leikkaa (yleensä päin vittua) nurmikon kesällä on harvinaisen surkea vaihtokauppa.

 

[draco76]

Aika erilaisia kommentteja on okt-asumista vastustavissa. Esim. lumityöt, nurmikon leikkuu, lehtien haravointi. Osaamattomuuden peruskorjausasioissa ja rahojen riittämättömyyden ostopalveluihin ymmärtäisin paremmin.

Nuo asiat ovat juuri sellaisia jotka voi ulkoistaa, ellei ole rahojen riittämättömyyttä. Se on taas väärin budjetoitu. Hoitovastike on omakotitalossakin, se vain maksetaan itsellä taikka palveluntarjoajille. Täälä joku tarjosi lumityöt koko talveksi 650 euroa.

 

[jarmojs]

Nuo asiat ovat juuri sellaisia jotka voi ulkoistaa, ellei ole rahojen riittämättömyyttä. Se on taas väärin budjetoitu. Hoitovastike on omakotitalossakin, se vain maksetaan itsellä taikka palveluntarjoajille. Täälä joku tarjosi lumityöt koko talveksi 650 euroa.

Minä kyllä tekisin kumman tahansa rajanaapurin talven lumityöt lumikolalla jos saisin 650 € fikkaan.

 

[Takaisku]

Vuoden päästä 12 kk euriborin ennustetaan olevan 3%.



Tiedossa helpotusta asuntovelallisille ja tuottoja korkoihin sijoittaneille

 

[kilroy1]

Miksi muuten euribor noteeraukset näkyvät päivän myöhässä ? Tänään näkyy eilinen noteeraus vaikka korot julkistetaan päivittäin n. klo 12.. päivän korko näkyy jos esim kauppalehti uutisoi sen (kuten eilen klo13.41) mutta suomen pankin sivuilla näkyy uusimpana eilinen korko.

 

[Vaateri]

Miksi muuten euribor noteeraukset näkyvät päivän myöhässä ? Tänään näkyy eilinen noteeraus vaikka korot julkistetaan päivittäin n. klo 12.. päivän korko näkyy jos esim kauppalehti uutisoi sen (kuten eilen klo13.41) mutta suomen pankin sivuilla näkyy uusimpana eilinen korko.

Euribor botista näet sen kaikkein tuoreimman 12 kk joka päivä klo 12 jälkeen. Ja syy miksi et muutoin näe kuin 24 h viivästetyn on tietenkin raha. Rahalla saa pääsyn tuoreisiin lukuihin.

 

[renee]

12kk euribor humpsahti tänään lukemaan 3,794 %. No joo, varmaan tässä 4 % kieppeillä pyöritään pitemmän aikaa, mutta merkittävä droppi siitä huolimatta.

Korot | Korkoihin ”poikkeuksellisen suuri päivälasku” – näin muutos näkyy menoissasi

Edellisen kerran vuoden euribor on ollut nykyistä matalammalla toukokuussa.

www.hs.fi

 

[Seese]

12kk euribor humpsahti tänään lukemaan 3,794 %. No joo, varmaan tässä 4 % kieppeillä pyöritään pitemmän aikaa, mutta merkittävä droppi siitä huolimatta.

Korot | Korkoihin ”poikkeuksellisen suuri päivälasku” – näin muutos näkyy menoissasi

Edellisen kerran vuoden euribor on ollut nykyistä matalammalla toukokuussa.

www.hs.fi

Nyt ollaan siis samassa kuin toukokuussa lainaa nostaessa. Todennäköisesti siis laskee jonkun verran korot ensi tarkistukseen.

 

[Javaq]

Oman asuntolainan korontarkistus oli syyskuussa, tietysti korkohuipussa. (12kk euribor).

Miten olisi mahdollista pankin kanssa neuvotella, että korontarkistus olisikin piakkoin? Ratkaisuna tulee mieleen koronvaihto 12kk -> 3kk euribor, mutta toisaalta tuo 12kk euribor houkuttelisi 3kk:n euriboria enemmän. Pelkällä marginaalin tarkastuksella ei liene mahdollista korkokautta vaihtaa?

 

[MJay]

Kilpailuttaa lainan uudelleen ja vaihtaa pankkia, niin sillähän tuon saa järjestettyä. Ainakin itsellä viitekoron vaihtokin (12 -> 3 kk) tehtiin korontarkistuspäivänä, eikä yhtään sen aiemmin, kun tämän halusin lainalleni nykyisessä pankissa.

 

[bungle]

Nyt ollaan siis samassa kuin toukokuussa lainaa nostaessa. Todennäköisesti siis laskee jonkun verran korot ensi tarkistukseen.

Ja laskee sen jälkeenkin.

 

[renee]

Ja laskee sen jälkeenkin.

No sitähän ei varmaksi voi sanoa, mutta tällä hetkellä toki näyttää siltä. Mutta jos euroalueen talous selviää taantumasta nopeasti ja samaan aikaan tulee joku isompi energiashokki (esim. Lähi-Idän tapahtumat eskaloituvat niin, että öljyn hinta raketoi), niin korkotaso voi taas hieman nousta odotuksista, joka on tällä hetkellä sellainen, että euribor 12kk olisi kesällä 3%.

 

[latzka]

Hieman liiallisen ennakoinnin makua noissa 12 kk noteerauksissa, mutta mistäpä sitä tietää. Sen nyt voinee näillä näkymillä jo niputtaa jokseenkin epätodennäköiseksi, että ohjauskorot nousisivat enää.

Toinen puoli kysymyksestä on sitten se, että miten kiihkeästi EKP haluaa painaa inflaatiolukemat targettiin ja ne vaikeimmat desimaalit saattaa olla vielä edessä, vaikka Eurostatin perusteella nytkäytettiin huomattavan paljon alas viime kuussa. Ellei sitten nykyinen kiristyssykli ollut jo itsessään liikaa ja viiveellä tulevat vaikutukset kertaudu nyt nopeasti ja rumasti.

Jos mittarit halutaan sinne alle kakkoseen ja lähettää signaali, että siellä on syytä varmasti myös pysyä, niin ensimmäistä leikkausta voidaan joutua odottamaan paljon pidemmällekin kuin mitä markkinat nyt arpovat.

 

[mikkot]

1900-luvun alun kerrostaloasunnon korjaushistoriassa mainuttu KV-putkien osalta "Runkovesiputket 1990". Pitääkö tuo sisällään pelkän liittymäputken vai myöskin nousut kaikkiin asuntoihin?

 

[MJay]

1900-luvun alun kerrostaloasunnon korjaushistoriassa mainuttu KV-putkien osalta "Runkovesiputket 1990". Pitääkö tuo sisällään pelkän liittymäputken vai myöskin nousut kaikkiin asuntoihin?

Epäilisin, että tarkoittaa vain kellarin runkojohtoja. Uusittu nousujen venttiileille tmv. Ei toki varmaksi näillä tiedoin voi sanoa.

 

[mikkot]

Epäilisin, että tarkoittaa vain kellarin runkojohtoja. Uusittu nousujen venttiileille tmv. Ei toki varmaksi näillä tiedoin voi sanoa.

Tässä pukkaa pientä riitaa kehkeytymään ostajan kanssa, niin pitäisi ymmärtää mitä tuolla tarkoitetaan. Käytännössä myös osa nousuista uusittiin tuossa remontissa, mutta vaikeimmat jäivät uusimatta.

Edit.
Googletin runkoputket runkovesiputkien sijaan. Vastaus oli selvä. Nousut ei niihin kuulu.

 

[Boulder]

Oman asuntolainan korontarkistus oli syyskuussa, tietysti korkohuipussa. (12kk euribor).

Miten olisi mahdollista pankin kanssa neuvotella, että korontarkistus olisikin piakkoin? Ratkaisuna tulee mieleen koronvaihto 12kk -> 3kk euribor, mutta toisaalta tuo 12kk euribor houkuttelisi 3kk:n euriboria enemmän. Pelkällä marginaalin tarkastuksella ei liene mahdollista korkokautta vaihtaa?

Itse vaihdoin tuossa kesän korvilla remppalainan 12kk->3kk euriboriin ja samalla marginaalia alaspäin. Ei mitään ongelmaa, ja varmistivat vielä, etten halua muutosta voimaan heti kun silloinen viitekorko oli alempi. Muutos tuleekin voimaan vasta tämän kuun puolivälissä.

 

[Zelll]

Tämän mukaan 12kk euribor on tänään jo 3,6% tuntumasa:

Vuoden euribor tippuu kuin kivi – Pitäisikö korkoja laskea nopeammin? Pääekonomistilta täystyrmäys

Markkinoilla odotetaan EKP:n suunnittelevan koronlaskua ensi keväälle. OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen tyrmää ajatuksen pikaisista päätöksistä korkojen laskemiseksi.

www.kauppalehti.fi

 

[Oksa]

Jotenkin pidin todennäköisenä, että korot kyllä lähtee laskuun lähes yhtä vauhdikkaasti kuin ovat nousseetkin. Mikään tieteellinen näkemys ei tätä varmaan suoraan tue, mutta sellainen näppituntuma on että usein nopea ylireagointi voi johtaa vastaavaan korjausliikkeeseen toisessa päässä.

Veikkaan samaa, perusteena ihan vaan se, miten kaikki aiemmatkin asiantuntijoiden näkemykset ovat menneet täysin metsään niin miksei tälläkin kertaa. Nyt kun suurin osa talousviisaista on sitä mieltä että "normaali" muutaman prosentin korkotaso on tullut jäädäkseen niin miksi ei tämäkin näkemys menisi täysin väärin.

 

[Maxwell]

Veikkaan samaa, perusteena ihan vaan se, miten kaikki aiemmatkin asiantuntijoiden näkemykset ovat menneet täysin metsään niin miksei tälläkin kertaa. Nyt kun suurin osa talousviisaista on sitä mieltä että "normaali" muutaman prosentin korkotaso on tullut jäädäkseen niin miksi ei tämäkin näkemys menisi täysin väärin.

Kenen "talousviisaan" mielestä nämä yli 4 % korot ovat pitkällä ajanjaksolla normaali tai tullut jäädäkseen? Mielestäni yleisimmin on sanottu, että normaali ja tavoiteltava on luokkaa 2-2,5 % ja veikkaukset ovat olleet, että siihen asettuu kunhan tästä laskee. Ja on aika iso ero onko korko 2 % vai 4 %. Nollakorkoihin tai hyvin olemattomiin ei varmaankaan palata, toivottavasti.

 

[BigBen]

Euribor 12 kk tänään 3,785 %. Mikä juttu toi 3,6 % hätyyttely oikein oli?

 

[latzka]

Kenen "talousviisaan" mielestä nämä yli 4 % korot ovat pitkällä ajanjaksolla normaali tai tullut jäädäkseen? Mielestäni yleisimmin on sanottu, että normaali ja tavoiteltava on luokkaa 2-2,5 % ja veikkaukset ovat olleet, että siihen asettuu kunhan tästä laskee. Ja on aika iso ero onko korko 2 % vai 4 %. Nollakorkoihin tai hyvin olemattomiin ei varmaankaan palata, toivottavasti.

Toisaalta alle 4 % korot ovat käytännössä 2000-luvun juttu ja alle 2,5 % korot finanssikriisin jälkeisen ajan juttu. Ei tämä nyt peruutuspeiliin katsottuna ole kovinkaan kova hinta rahalle.

Mutta taloustilannehan sen korkotason lopulta määrittää. Sinänsä erikoista, että nyt esimerkiksi EU-alueen talous kestäisi helposti "normaalin" korkotason (mitä ikinä se sitten onkaan), mutta edeltävä vuosikymmen piti kasvua tekohengittää ilmaisella lainarahalla.

 

[Oksa]

Kenen "talousviisaan" mielestä nämä yli 4 % korot ovat pitkällä ajanjaksolla normaali tai tullut jäädäkseen? Mielestäni yleisimmin on sanottu, että normaali ja tavoiteltava on luokkaa 2-2,5 % ja veikkaukset ovat olleet, että siihen asettuu kunhan tästä laskee. Ja on aika iso ero onko korko 2 % vai 4 %. Nollakorkoihin tai hyvin olemattomiin ei varmaankaan palata, toivottavasti.

En tarkalleen yli neljän prosentin lukemaa maininnut saati ole laittanut muistiin lukemiani artikkeleita, mutta kun googlasin niin joku oli näkemyksiä kasannut yhteen ja näissäkin on useampi 3-4 prosentin välille osuva:

• Talouselämä kertoo (1.12.2023, artikkeli maksumuurin takana) Danske Bankin arviosta, jonka mukaan 12 kuukauden euribor olisi noin 3,40 prosentissa vuoden 2024 puolivälissä ja noin 3,00 prosentissa vuoden loppuun mennessä.
• Kauppalehden artikkelissa (2.10.2023) arvioidaan, että 12 kuukauden euribor liikkuu vuonna 2024 noin 3,50-4,00 prosentin välillä.
• Euribor-korkojen liikkeisiin vaikuttaa EKP:n eli Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja ohjauskorkojen liikkeet. Helsingin Sanomien artikkelissa (30.10.2023) todetaan markkinoiden nyt tulkitsevan, että ohjauskorkoja tuskin enää nostetaan. Myöskään euribor-koron ei uskota enää nousevan, vaan ennusteet näyttävät korkokäyrien suuntaavan alaspäin vuonna 2024.
• Ylen artikkelissa (5.9.2023) kerrotaan Danske Bankin ennusteesta, jonka mukaan EKP:n ohjauskorko olisi noin 3,25 prosentissa vuoden 2024 lopulla. Euribor-markkinakorko alkaisi kuitenkin ennakoivasti laskea tälle tasolle jo ennen ohjauskoron mahdollista laskemispäätöstä.
• Hieman tuoreemmassa Ylen jutussa (14.10.2023) ekonomistit povaavat euribor-korkojen asettuvan noin 2-3 prosentin tasolle vuoden 2025 kuluessa.

Lähde: Euribor-ennuste 2024-2025 – 5 näkemystä asiantuntijoilta

 

[renee]

Euribor 12 kk tänään 3,785 %. Mikä juttu toi 3,6 % hätyyttely oikein oli?

Euriborit määräytyvät isojen euroalueen pankkien toisilleen myöntämien lainakorkojen keskiarvojen perusteella. Epäilen, että aamupäivällä "tarjoustasot" olivat vain roimassa laskussa, niin siitä tehtiin vähän hätäinen päätelmä.

 

[Maxwell]

Toisaalta alle 4 % korot ovat käytännössä 2000-luvun juttu ja alle 2,5 % korot finanssikriisin jälkeisen ajan juttu. Ei tämä nyt peruutuspeiliin katsottuna ole kovinkaan kova hinta rahalle.

Mutta taloustilannehan sen korkotason lopulta määrittää. Sinänsä erikoista, että nyt esimerkiksi EU-alueen talous kestäisi helposti "normaalin" korkotason (mitä ikinä se sitten onkaan), mutta edeltävä vuosikymmen piti kasvua tekohengittää ilmaisella lainarahalla.

Näinhän se toki on. Maailma vaan oli hyvin eri silloin aiempien korkeiden korkojen aikaan, eli mm. tuo mainitsemasi taloustilanne eli yleensä palkkakehitys myötäili myös niitä korkeita korkoja. Sellaista ei oikein ole nyt ollut näkyvissä.

En tarkalleen yli neljän prosentin lukemaa maininnut saati ole laittanut muistiin lukemiani artikkeleita, mutta kun googlasin niin joku oli näkemyksiä kasannut yhteen ja näissäkin on useampi 3-4 prosentin välille osuva:



Lähde: Euribor-ennuste 2024-2025 – 5 näkemystä asiantuntijoilta

Otin sen neljän siitä, että minun käsittääkseni muutama tarkoittaa yleisimmin neljää ja "tullut jäädäkseen" lisättynä siihen viittaa selvästi nykyiseen neljään prosenttiin. Mutta joo, veikkauksia on monenlaisia tullut ekonomistien suusta ja vaikea arvioida millä tiedoilla ne on tehty ja eihän kukaan ei osaa ennustaa, nämä talousasiat kun eivät usein tunnu kovin tieteellisiltä vaan vähän sellaisilta fiilisjutuilta. Lisäksi tartun vielä termiisi "tulla jäädäkseen", on ihan eri asia veikata vaikka 3,5 % korkoa vielä puolivälissä vuotta 2024 kuin pitkän ajan päästä (monta vuotta) johon tuo tulla jäädäkseen viittaisi.

 

[Oksa]

Otin sen neljän siitä, että minun käsittääkseni muutama tarkoittaa yleisimmin neljää ja "tullut jäädäkseen" lisättynä siihen viittaa selvästi nykyiseen neljään prosenttiin. Mutta joo, veikkauksia on monenlaisia tullut ekonomistien suusta ja vaikea arvioida millä tiedoilla ne on tehty ja eihän kukaan ei osaa ennustaa, nämä talousasiat kun eivät usein tunnu kovin tieteellisiltä vaan vähän sellaisilta fiilisjutuilta. Lisäksi tartun vielä termiisi "tulla jäädäkseen", on ihan eri asia veikata vaikka 3,5 % korkoa vielä puolivälissä vuotta 2024 kuin pitkän ajan päästä (monta vuotta) johon tuo tulla jäädäkseen viittaisi.

Myönnän että oma viesti sisälsi hieman turhautumista näihin jatkuviin ennusteisiin ja asiantuntijahaastatteluihin jotka vuodesta toiseen vaikuttavat yhtä hyödyllisiltä kuin pitkän ajan sääennusteet

 

[Sikatiiker]

Toisaalta alle 4 % korot ovat käytännössä 2000-luvun juttu ja alle 2,5 % korot finanssikriisin jälkeisen ajan juttu. Ei tämä nyt peruutuspeiliin katsottuna ole kovinkaan kova hinta rahalle.

Mutta taloustilannehan sen korkotason lopulta määrittää. Sinänsä erikoista, että nyt esimerkiksi EU-alueen talous kestäisi helposti "normaalin" korkotason (mitä ikinä se sitten onkaan), mutta edeltävä vuosikymmen piti kasvua tekohengittää ilmaisella lainarahalla.

Juu, veljen kans juttelin niin muistutti että 2008 kun oli mualimalla kriisiä makselivat marginaalin kans 5% luokkaa korkoja. Meillä on nyt korkokaton ansiosta 1.7% pinnassa joten hyvin tyytyväinen olen. Laskeehan ne sieltä varmaan jollakin aikavälillä tonne 2-3% tienoille ehkä parin vuoden kuluessa(?) Mutta tosiaan, normaali tasohan nuo 1-2% korot ei olleet kuten sanottu.

 

[Jeesbox]

Mut se voi olla, et korot palaa vielä nollatasolle, ku itse taloudessa ei kai ole tapahtunut mitään. Ulkopuolinen shokki aiheutti inflaation, ja kun siitä toivutaan, ni tilanne on sama kuin ennen, ellei jokin muu asia ei ole muuttunut sillävälin.

 

[korpijääkäri]

Juu, veljen kans juttelin niin muistutti että 2008 kun oli mualimalla kriisiä makselivat marginaalin kans 5% luokkaa korkoja. Meillä on nyt korkokaton ansiosta 1.7% pinnassa joten hyvin tyytyväinen olen. Laskeehan ne sieltä varmaan jollakin aikavälillä tonne 2-3% tienoille ehkä parin vuoden kuluessa(?) Mutta tosiaan, normaali tasohan nuo 1-2% korot ei olleet kuten sanottu.

Siis miinus (-) koroilla mentiin käytännössä vuodesta 2015 aina 2022 syksyyn asti.

 

[kilroy1]

Omassa lainassa ei ollut mainittu että marginaali pitää aina maksaa joten 3vuotta meni ettei asuntolainasta tarvinnut maksaa korkoa eikä marginaalia ollenkaan..

 

[kahlekuningas]

Korot | Markkinat: EKP laskee korkoja odotettua aiemmin ja rajummin

Rahamarkkinoilla odotetaan, että EKP aloittaa koronlaskut Yhdysvaltain keskuspankkia aiemmin ja rajummin.

www.hs.fi

Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.

No itsellä on kokonaiskorko 1,5% korkokaton ansiosta ja vannon kyllä edelleenkin sen nimeen. Ja pääseehän siitä tarvittaessa eroon pankkia vaihtamalla, mutta en usko että siihen on tarvetta ihan hetkeen.

 

[renee]

Korot | Markkinat: EKP laskee korkoja odotettua aiemmin ja rajummin

Rahamarkkinoilla odotetaan, että EKP aloittaa koronlaskut Yhdysvaltain keskuspankkia aiemmin ja rajummin.

www.hs.fi

Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.

Näin on. Tosin tälläkin hetkellä eletään inflaation osalta veitsen terällä, eli vaikka kokonaisinflaatio on laskenut reippaasti (ollen 2,4 %), niin epävarmuutta lisää se, että kokonaisinflaatiota on laskenut pääasiassa vain energian hinnan lasku (-11,5%). Palvelusektorin inflaatio on edelleen 4,0 % ja ruoan (+tupakka&alkoholi) 6,9 %.

Nyt esim. raakaöljy on halpaa, mutta Lähi-Idässä on edelleen eskalaation riski, mikä voi näkyä nopeastikin energian hinnassa. Lisäksi työllisyys on säilynyt hyvänä ja korkeitakin palkankorotuksia on jo sovittu ensi vuodelle. Vähän siitä kiinni, että iskeekö taantuma kuinka pahasti.

Suhdanne | Taloutta riivaava inflaatio saattaa taas kiihtyä lähiaikoina

Energian halpeneminen on hidastanut inflaatiota, mutta sen vaikutus alkaa hiljalleen hiipua.

www.hs.fi

 

[wertiy]

Hieman erilainen näkemys näihin EKP korkojen laskuihin. Kauppalehdessä juttu tällä päivää, jossa Blackrockin päästrategi pitää EKP:n koronlaskuja liioiteltuina ja ylioptimistisina siitä huolimatta, että markkinat odottavat ohjauskoron laskevan 2024 aikana 4->2,5 % (yllä olevassa HS jutussa tästä lisää). Syynä, että keskuspankit varovat synnyttämästä uutta inflaatiopainetta. Blackrock pitää kiinni siitä, että EKP pitää kiinni tiukasti rajoittavasta rahapolitiikasta, vaikka talouskasvu ja aktiviteetti hidastuvat euroalueella.

Itse olen sen verran pessimistinen nykyisestä makrotaloudesta, että pidän positiivisena yllätyksenä jos laskee edes lähelle 3 %.

 

[wertiy]

Onko tälläisen hämyisen "varjopankin" näkemys kuinka kestävällä pohjalla? Ihmetyttää myös kuinka paljon Yhdysvalloissa on ymmärrystä Euroopan talousalueen asioista.

Yhtä lailla tuo 1,5 % laskun ennuste perustuu rahamarkkinoihin ja odotuksiin. Sen verran globaali markkinatalous, että eiköhän Yhdysvalloissakin olla yhtä selvillä Euroopan talousalueesta kuin täällä Euroopassakin on mahdollista olla. Paljon näissä on epävarmuutta ja totuus nähdään myöhemmin.

Tämä nyt oli vaan erilainen näkemys ettei kaikki markkinatoimijat odota EKP laskevan korkoja.

 

[breez]

Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.

Nämä liikkeet on kuitenkin vielä toteutumatta.

Tässä kuva markkinoiden odotuksista ja siitä kuinka hyvin ne on aiemmin osunut kohdilleen:

 

[Vesiperä]

Tässähän on keväälle ihan hyvät saumat osua taas korko ns kohdilleen.

 

[Rantakemisti]

Korot | Markkinat: EKP laskee korkoja odotettua aiemmin ja rajummin

Rahamarkkinoilla odotetaan, että EKP aloittaa koronlaskut Yhdysvaltain keskuspankkia aiemmin ja rajummin.

www.hs.fi

Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.

Tässä vielä nättinä graafina sama juttu. Saapi nähdä miten hyvin nämä ennusteet pitävät paikkansa...

 

[korpijääkäri]

Tässä vielä nättinä graafina sama juttu. Saapi nähdä miten hyvin nämä ennusteet pitävät paikkansa...

Sitten kieritään taas rahoissa ja sitten taas infl... Eikö..

 

[Boulder]

Ruoan inflaatio voi vielä kiusata, riippuu paljon lannoitteiden tilanteesta ja ensi kauden satonäkymistä. Palvelusektorin hinnoista en olisi kovin huolissaan, koska sieltä alkaa vähitellen hävitä löysä raha ja hintojen on laskettava kilpailun kiristyessä kunnolla.

 

[KiLLPaTRiCK]

Palvelusektorin hinnoista en olisi kovin huolissaan, koska sieltä alkaa vähitellen hävitä löysä raha ja hintojen on laskettava kilpailun kiristyessä kunnolla.

Veikkaan, että palvelusektorin hinnat eivät voi laskea. Löysän rahan häviäminen aiheuttaa vain enemmän konkursseja.

 

[Zacksa]

Kun verrataan menneitä korkoja nykyaikaan Suomessa, kannattaa muistaa että korot sai kokonaan tai osittain myös vähennettyä verotuksessa. Ei se 90-luvun 15% korko kovin paha ollut, kun sen sai kokonaan vähennyksiin.

 

[antti-x]

Kun verrataan menneitä korkoja nykyaikaan Suomessa, kannattaa muistaa että korot sai kokonaan tai osittain myös vähennettyä verotuksessa. Ei se 90-luvun 15% korko kovin paha ollut, kun sen sai kokonaan vähennyksiin.

90-luvun lama oli aika kova paikka monille velallisille mutta muuten uuden omakotitalon asuntovelan kokonaiskustannus suhteessa mediaanituloihin ei koskaan ole ollut läheskään yhtä kova kuin nykyään. Hetki sitten oli nollakorot, ja viimeksi kuin euribot olivat välillä 4-5% 1995-2010, asuntolainan korot olivat kokonaan vähennyskelpoisia mikä tosiaan tekee aika ison eron. Lisäksi talon hinta hyvälläkin paikalla vs / keskitulot oli vähän eri luokkaa 20 vuotta sitten. Pitää toivoa että tasoittuu, rahaa olisi hyvä saada vähän kulutukseenkin.

edit: 90-luvun lopulla puhuttiin miljoonatalosta jos oli poikkeuksellisen kallis, yli miljoonan maksanut palatsi kyseessä. Rahan arvon muutoksen huomioiden miljoona 90-luvun puolivälissä on nykyään 250 000€ eli kaikki uudet talot jotka järjestään maksavat yli 300k€, ovat niitä miljoonataloja vaikka ovat 100m2 mahdollisimman halvalla tehtyjä kopperoita.

 

[latzka]

Kun verrataan menneitä korkoja nykyaikaan Suomessa, kannattaa muistaa että korot sai kokonaan tai osittain myös vähennettyä verotuksessa. Ei se 90-luvun 15% korko kovin paha ollut, kun sen sai kokonaan vähennyksiin.

"Kokonaan vähennyksiin" tarkoitti kuitenkin useimpien tapauksessa alijäämähyvitystä ansiotuloista, jolloin vähennyksestä käteen jäävä hyöty oli todellisuudessa pääomatulon veroprosentin mukainen osuus korkotuloista eli esimerkiksi ysärin alussa 25 %.

Jos nyt pelattaisiin samoilla säännöillä, niin 4,5 % korolla nostetun 100te/20v lainan ensimmäisen vuoden n. 4,5te korkomenoista saisi verottajalta takaisin 1125 euroa. Halvempaa juu, mutta ei tuohon kenenkään omakotitalon hankinta kaadu.

EDIT: Tai siis nykyään hieman enemmän, koska pääomatulojen verotus on kiristynyt.