Asunnon ostaminen ja asuntolaina

edit: 90-luvun lopulla puhuttiin miljoonatalosta jos oli poikkeuksellisen kallis, yli miljoonan maksanut palatsi kyseessä. Rahan arvon muutoksen huomioiden miljoona 90-luvun puolivälissä on nykyään 250 000€ eli kaikki uudet talot jotka järjestään maksavat yli 300k€, ovat niitä miljoonataloja vaikka ovat 100m2 mahdollisimman halvalla tehtyjä kopperoita.
Meidän talo on vuosituhannen vaihteesta ja puhuttiin kylillä "miljoonatalosta", koska oli maksanut markoissa miljoonan. Tänä päivänä olisi noin puolen miljoonan euron paukku, mutta toki tekniikkakin vähän erilaista.
 
Satunnais-subjektiivisia kokemuksia asuntomarkkinoilta:

- Pienemmästä yliopistokaupungista hyvältä paikalta remontoitu vanha (50-60-l.) neliö meni kaupaksi alle viikossa. Pari-kolme tarjoajaa.
- Toteutunut hinta n. -3 % pyynnistä, joka toki asetettu parin vuoden takaisia huippuja matalammaksi.
- Edullisemman pään (200-300k) perheasunnot liikkuvat muutenkin vikkelästi, jos hinta about kohdillaan.
- Isompaan vaihtaessa edelleen hyvin aikaa tutkia kiinnostaviakin yksilöitä, mutta aika arasti niitä laitetaan markkinoille, parempia aikoja odotellen kai.
 
Pari lainatarjousta tullut nyt 157k€ rivarikämppään Tampereella, 12kk euriborilla ja 10% käsirahalla.
- Aktia 0,38% marginaali, Garantian lisävakuus ~1050€ kertamaksu
- OP 0,475% marginaali, lisävakuutta ei vaadita

Tällä hetkellä olen OP:n (tyytyväinen) omistaja-asiakas. Käytännössä jos laittaisin tuon vakuudesta säästyneen tonnin käsirahaan niin noista tulee sama maksuerä, OP:lla sitten bonukset päälle. Katsotaan nyt mitä muilta pankeilta tulee mutta luulen että erot pysyvät niin pieninä että en jaksa lähteä vaihtamaan pankkia.
 
Ainakin se, että vastavuoroisesti sijoitusasunnon tuotoista maksetaan veroa. Omistusasuja ei maksa asuntotulosta veroa.
Njoo, tuo pitää tietysti ottaa huomioon. Mutta nämä vähennyksethän on juuri sitä varten ettei sijoitusasunnon tuotoista tarvitsisi maksaa veroa (varsinkin jos pystyy tekemään tuota yhtiölainan lyhennysten siirrettyä verotusta, jonka inflaatio + 10 vuoden jälkeinen hankintameno-olettama syövät reaalisesti pieneksi). Huom. en pidä tulonhankkimislainan *korko*vähennystä huonona asiana vaikka tätä epäsuhtaa omistusasujiin kiroilenkin...

Palkansaaja-omistusasuja toisaalta maksaa palkkatuloistaan veroa, työnantajamaksut huomioon ottaen jopa hurjan korkeaa sellaista verrattuna sijoitusasunnon tuottojen verotukseen jopa ilman niitä vähennyksiä. Mutta suoraa asuntotuloveroa ei ole tosiaan vielä saatu läpi - hei, ehkä tätä voisi ehdottaa Purralle?

Edit: poistin hieman poliittiseksi katsottavaa paatosta, väärä ketju
 
Viimeksi muokattu:
Njoo, tuo pitää tietysti ottaa huomioon. Mutta nämä vähennyksethän on juuri sitä varten ettei sijoitusasunnon tuotoista tarvitsisi maksaa veroa (varsinkin jos pystyy tekemään tuota yhtiölainan lyhennysten siirrettyä verotusta, jonka inflaatio + 10 vuoden jälkeinen hankintameno-olettama syövät reaalisesti pieneksi). Huom. en pidä tulonhankkimislainan *korko*vähennystä huonona asiana vaikka tätä epäsuhtaa omistusasujiin kiroilenkin...

Palkansaaja-omistusasuja toisaalta maksaa palkkatuloistaan veroa, työnantajamaksut huomioon ottaen jopa hurjan korkeaa sellaista verrattuna sijoitusasunnon tuottojen verotukseen jopa ilman niitä vähennyksiä. Mutta suoraa asuntotuloveroa ei ole tosiaan vielä saatu läpi - hei, ehkä tätä voisi ehdottaa Purralle?

Edit: poistin hieman poliittiseksi katsottavaa paatosta, väärä ketju

Onhan tässä sellanen seikka, että jos asuntosijoittamisessa tulonhankkimislainan korkoja ei katsota vähennyskelpoiseksi niin aihe ei taida kiinnostaa juuri ketään, koska se ei ole pakollista ja löytyy muitakin paikkoja mihin voi sijoittaa senttinsä tavoitellen parempaa tuottoa? Joka niemeen ja notkelmaan joku Valtion Kolhoosit Oy Ab hoitamaan Suomen vuokramarkkinoita?

Sen sijaan jossain pitää aina asua niin sillä taas ei ole tuon taivaallista merkitystä yksityishenkilöille onko korot vähennyskelpoisia tai ei. Sitten ostetaan vaan halvempaa kämpää tilalle, vaihdetaan sijaintia...

Tämä nykyinen asunnon hintaan leivottava jäätävä yhtiölaina on kyllä täysin sitä vastaan mitä varten yhtiölainojen vähennysoikeus on alunperin tehty ja sen saisi ottaa kyllä pois imho. Tähänhän tuli joku uusi prosenttikatto, mutta selkeästi haluttiin pitää vielä aukko olemassa nyt kun se kerran on löydetty ja alettu hyödyntää...
 
Tuo asuntotulo ja sen verotuksen haikailu (jota toki joku jo jossain tosissaan miettii) on kyllä niin syvän päädyn kommunismia ja ihmisten yliverotusta ettei tosikaan. Jos nyt kerrankin olet sen verran älykäs että ostat itsellesi kodin kerryttääksesi omaisuutta ja asuaksesi mukavasti, niin tottakai sitäkin pitäis alkaa verottamaan koska eihän nyt mitään saa olla verovapaata ja törkeä tulonsiirto köyhiltä vuokra-asujilta rikkaille omistusasujille, vai miten se meni :dead:

Eihän asunnon ostossa kuitenkaan käytetä kuin jo kertaalleen verotettuja palkkatuloja ja sitten maksellaan vielä varainsiirtoverot kun omaisuus siirtyy yhdeltä omistajalta toiselle. Eiköhän tuossa ole verotusta jo ihan tarpeeksi.


Jos nyt tälle tielle lähdetään, niin mulla olis asuntotuloveron jatkoksi vielä ehdotus muutamista muista lisäveroista joita voidaan alkaa perimään:
- Yksityisautoilijan Ajankäyttöhyötytulovero (YAKHTV), jossa verotetaan aikaa joka säästyy kun ajat omalla autolla etkä liiku julkisella liikenteellä. Perusteena on laskennallinen ajansäästö oma auto vs. julkinen liikenne kertaa sun verotettavan tulon pohjalta laskettava tuntipalkka (ennen veroja tietysti). Vero koskee niin työ- kuin vapaa-ajan matkoja.

- Julkisen liikenteen käyttäjän Rahansäästötulovero (JLKRSTV), jossa verotetaan autolla ajamatta jättämisestä syntyvän polttoaineensäästön muodostamaa tuloa. Perusteena käytetään kodin ja työ- sekä asiointipaikkojen välistä etäisyyttä ja valtion hyväksymiä oletuskäyntifrekvenssejä näissä pisteissä (esim. töihin 5x viikossa, kauppaan 2x viikossa jne) jotka kerrotaan kilometrikorvauksen määrällä. Saadusta summasta vähennetään julkisen liikenteen halvimman matkalipun (yleensä kk-kortti) kustannukset ja loppu on verotettavaa tuloa.

- Auton omistamattomuustulovero (AOTV), jota maksetaan tulosta joka syntyy siitä ettet omista autoa. Perusteena voidaan käyttää 5 vuoden välein uutena hankittavan keskihintaisen perheauton osamaksuerän suuruutta (valtion hyväksymällä korkoprosentilla ja viimeisen erän suuruudella), keskimääräisen liikenne- ja täyskaskovakuutuksen hintaa sekä keskimääräisen ajosuoritteen polttoaineisiin 7 l/100km kuluttavalla autolla ajaessa kuluvaa rahasummaa.

- Polkupyörätulovero (PPTV), jossa verotetaan tuloa joka syntyy polkupyörällä auton sijasta tehtävistä matkoista. Veron perusteena on kuukausittaisen AOTV:n ja omistamasi polkupyörän hinta jaettuna 5 vuoden ajanjaksolle erotus. Luonnollisesti polkupyöräilijä on velvollinen maksamaan myös JLKRSTV:tä mutta ei saa vähentää siitä matkalippujen hintaa koska ei käytä julkista liikennettä. Jos omistat sekä auton että polkupyörän maksat sekä YAKHTV:n että PPTV:n, täysimääräisinä tottakai.

Ja jottei veroteta pelkästään työssäkäyviä niin
- Työttömän työnhakijan töissäkäymättömyystulovero (TTHTTV) jonka perusteena on työnhakijalle syntyvä tulo siitä että hän ei käytä henkilökohtaista aikaansa töissä tai työmatkalla. Laskuperusteena käytetään tilastoitua keskipalkkaa sekä 7,5 h x 5 pv viikossa työaikaa ja työmatkaan oletetaan kuluvan 30 min/suunta, eli kokonaisuudessaan tuloa syntyy 8,5 tunnilta päivässä.

Mitäs muita keksittyjä tai laskennallisia tuloja vielä voitais alkaa keräämään ihmisiltä niin saadaan tilkittyä verotuksen aukkoja...?
/offtopic
 
Tuo asuntotulo ja sen verotuksen haikailu (jota toki joku jo jossain tosissaan miettii) on kyllä niin syvän päädyn kommunismia ja ihmisten yliverotusta ettei tosikaan. Jos nyt kerrankin olet sen verran älykäs että ostat itsellesi kodin kerryttääksesi omaisuutta ja asuaksesi mukavasti, niin tottakai sitäkin pitäis alkaa verottamaan koska eihän nyt mitään saa olla verovapaata ja törkeä tulonsiirto köyhiltä vuokra-asujilta rikkaille omistusasujille, vai miten se meni :dead:

Eihän asunnon ostossa kuitenkaan käytetä kuin jo kertaalleen verotettuja palkkatuloja ja sitten maksellaan vielä varainsiirtoverot kun omaisuus siirtyy yhdeltä omistajalta toiselle. Eiköhän tuossa ole verotusta jo ihan tarpeeksi.


Jos nyt tälle tielle lähdetään, niin mulla olis asuntotuloveron jatkoksi vielä ehdotus muutamista muista lisäveroista joita voidaan alkaa perimään:
- Yksityisautoilijan Ajankäyttöhyötytulovero (YAKHTV), jossa verotetaan aikaa joka säästyy kun ajat omalla autolla etkä liiku julkisella liikenteellä. Perusteena on laskennallinen ajansäästö oma auto vs. julkinen liikenne kertaa sun verotettavan tulon pohjalta laskettava tuntipalkka (ennen veroja tietysti). Vero koskee niin työ- kuin vapaa-ajan matkoja.

- Julkisen liikenteen käyttäjän Rahansäästötulovero (JLKRSTV), jossa verotetaan autolla ajamatta jättämisestä syntyvän polttoaineensäästön muodostamaa tuloa. Perusteena käytetään kodin ja työ- sekä asiointipaikkojen välistä etäisyyttä ja valtion hyväksymiä oletuskäyntifrekvenssejä näissä pisteissä (esim. töihin 5x viikossa, kauppaan 2x viikossa jne) jotka kerrotaan kilometrikorvauksen määrällä. Saadusta summasta vähennetään julkisen liikenteen halvimman matkalipun (yleensä kk-kortti) kustannukset ja loppu on verotettavaa tuloa.

- Auton omistamattomuustulovero (AOTV), jota maksetaan tulosta joka syntyy siitä ettet omista autoa. Perusteena voidaan käyttää 5 vuoden välein uutena hankittavan keskihintaisen perheauton osamaksuerän suuruutta (valtion hyväksymällä korkoprosentilla ja viimeisen erän suuruudella), keskimääräisen liikenne- ja täyskaskovakuutuksen hintaa sekä keskimääräisen ajosuoritteen polttoaineisiin 7 l/100km kuluttavalla autolla ajaessa kuluvaa rahasummaa.

- Polkupyörätulovero (PPTV), jossa verotetaan tuloa joka syntyy polkupyörällä auton sijasta tehtävistä matkoista. Veron perusteena on kuukausittaisen AOTV:n ja omistamasi polkupyörän hinta jaettuna 5 vuoden ajanjaksolle erotus. Luonnollisesti polkupyöräilijä on velvollinen maksamaan myös JLKRSTV:tä mutta ei saa vähentää siitä matkalippujen hintaa koska ei käytä julkista liikennettä. Jos omistat sekä auton että polkupyörän maksat sekä YAKHTV:n että PPTV:n, täysimääräisinä tottakai.

Ja jottei veroteta pelkästään työssäkäyviä niin
- Työttömän työnhakijan töissäkäymättömyystulovero (TTHTTV) jonka perusteena on työnhakijalle syntyvä tulo siitä että hän ei käytä henkilökohtaista aikaansa töissä tai työmatkalla. Laskuperusteena käytetään tilastoitua keskipalkkaa sekä 7,5 h x 5 pv viikossa työaikaa ja työmatkaan oletetaan kuluvan 30 min/suunta, eli kokonaisuudessaan tuloa syntyy 8,5 tunnilta päivässä.

Mitäs muita keksittyjä tai laskennallisia tuloja vielä voitais alkaa keräämään ihmisiltä niin saadaan tilkittyä verotuksen aukkoja...?
/offtopic



Joku politikko voi vielä ottaa oikeasti näistä onkeensa o_O
 
niin syvän päädyn kommunismia ja ihmisten yliverotusta ettei tosikaan. Jos nyt kerrankin olet sen verran älykäs että ostat itsellesi kodin kerryttääksesi omaisuutta ja asuaksesi mukavasti, niin tottakai sitäkin pitäis alkaa verottamaan koska eihän nyt mitään saa olla verovapaata ja törkeä tulonsiirto köyhiltä vuokra-asujilta rikkaille omistusasujille, vai miten se meni :dead:

Kuvailit juuri kiinteistöveron.
 
Onkohan 2000-luvun vaihteessa rakennettuja rivitaloja vähemmän, sillä nyt mynnissä olevat tuntuvat olevan enimmäkseen joko 80-luvulta tai sitten uudempia, kuten esim. 2005-2010?
Vai johtuneeko kysynnän painottumisesta, 1999-2000 rivarissa on yleensä kuitenkin moni asia paremmin kuin 80-luvun taloissa ja 2005-2010 valmistuneissa ehkä sitten jo liikaa hintaa?
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Mitäs muita keskusteluja tiedätte mitä osaketta ostavan kannattaisi seurata? Just törmäsin kauppalehden foorumilla "rommaus"-ketjuun vuodelta 2017, jossa oli kuitenkin loppupäässä ihan hyvääkin keskustelua.
 
Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.
Juu, olen kyllä korkokaton tyytyväinen maksaja tällä hetkellä. Korkoa menee nyt 350€ /kk joten sitä menisi joku yli 700€/kk ellei olisi tasaerä ja korkokatto. Itellä olis laina-aika vaan pidentynyt (ehtiihän se vielä pidentyä tässä parin kymmenen vuoden aikana kun korot seilaa.
Nyt esim. raakaöljy on halpaa, mutta Lähi-Idässä on edelleen eskalaation riski, mikä voi näkyä nopeastikin energian hinnassa. Lisäksi työllisyys on säilynyt hyvänä ja korkeitakin palkankorotuksia on jo sovittu ensi vuodelle. Vähän siitä kiinni, että iskeekö taantuma kuinka pahasti.
Eikös raksa-alalla ole sekä lomautetut että konkursseissa työpaikkansa menettäneet laskettavissa kuitenkin kymmenissä tuhansissa? En tiedä siis kuinka moni on työllistynyt tai työllistänyt itsensä sen jälkeen jo.
 
Ensiasunnon ostaja kyselee tyhmiä rivitaloa ostaessaan yksityiseltä (ei välittäjältä); Miten tuossa hallinta- ja omistusoikeuden siirtymisessä kannattaa/pitää menetellä jos myyntiesitteessä on vapautuminen sopimuksen mukaan alkuvuodesta 2024? Kannattaako tuossa jo tarjousvaiheessa sopia vai vasta kauppakirjojen kirjoitusvaiheessa? Ja ylipäätään että miten tuo nyt menee että siirtyykö esim. omistusoikeus silloin kun kauppakirjat kirjoitetaan? Ja onko hyvä huomioida jotain muita ehtoja? Esim. että asunto on siinä kunnossa missä se oli tarjoushetkellä tjsp? Mistä sitä tietää jos kys. kiinteistössä sattuu vaikka vesivahinko edellisen asukkaan poismuuttaessa?

Kiitos jo etukäteen.
 
Ensiasunnon ostaja kyselee tyhmiä rivitaloa ostaessaan yksityiseltä (ei välittäjältä); Miten tuossa hallinta- ja omistusoikeuden siirtymisessä kannattaa/pitää menetellä jos myyntiesitteessä on vapautuminen sopimuksen mukaan alkuvuodesta 2024? Kannattaako tuossa jo tarjousvaiheessa sopia vai vasta kauppakirjojen kirjoitusvaiheessa? Ja ylipäätään että miten tuo nyt menee että siirtyykö esim. omistusoikeus silloin kun kauppakirjat kirjoitetaan? Ja onko hyvä huomioida jotain muita ehtoja? Esim. että asunto on siinä kunnossa missä se oli tarjoushetkellä tjsp? Mistä sitä tietää jos kys. kiinteistössä sattuu vaikka vesivahinko edellisen asukkaan poismuuttaessa?

Kiitos jo etukäteen.
Tässä on melko hyvin selitettynä omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen

Eli tuossa tapauksessa omistusoikeus voidaan laittaa halutessaan siirtymään heti, mutta hallintaoikeus vasta sopimuksen mukaisesti 2024, jos näin halutaan.
Nämä kaikki ehdot voi kirjata kauppakirjaan, ellei ne esim. valmiiksi käytetyssä pohjassa ole.
 
Asunnon vapautuminen on täysin eri asia kuin omistusoikeus. Eli kun nimet tulevat kauppakirjaan ja (luultavasti pankissa) samaan aikaan myös raha vaihtaa omistajaa silloin myös omistusoikeus siirtyy heti.

Kuitenkin sitä ennen on hyvä sopia tarkasti mitä tarkoittaa myyjän "alkuvuodesta 2024" ettei pahimmillaan se ole juhannukseksi 2024. Samaten miten sähköt jne. ettei pahimmillaan myyjä katkaise sähköjä ennenkuin uusi sopimus ehditään edes tehdä.
Myös ostajan kannalta olisi hyvä tietää tuo muuttopäivä ja paljonko on aikaa remonttiin jne. mitä ehkä haluaa tehdä. Ettei vaan ilmoituksella "tässä avaimet, talo on nyt sun" homma hoidu. Koska ostajan vuokra jne. täytyy huomioida.

Toki on myös tärkeää että paitsi nyt myös ennen muuttoa pääsette katsomaan ne pinnat ja laitteet, jos tässä mahdollisesti lähes 6kk tulee vielä käyttöä entiseltä omistajalta ne pinnat voivat kärsiä ja osa kodinkoneista jopa hajota...

EDIT: kannattaa myös tarkkaan merkitä mikä on sitten "ylimenevältä ajalta" se maksu mitä myyjä maksaa ostajalle (esim. per viikko tms) jos asunto ei vapaudukaan sovittuna ajankohtana. Tämä siksi että jos tuota ei ole mikä estää myyjää asumasta siellä pidempäänkin? "Sori, lupasin muuttaa mutta en saanutkaan uutta kämppää, tässä nyt menee muutama kuukausi vielä, katsotaan loppuvuodesta uudestaan".
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Ensiasunnon ostaja kyselee tyhmiä rivitaloa ostaessaan yksityiseltä (ei välittäjältä); Miten tuossa hallinta- ja omistusoikeuden siirtymisessä kannattaa/pitää menetellä jos myyntiesitteessä on vapautuminen sopimuksen mukaan alkuvuodesta 2024? Kannattaako tuossa jo tarjousvaiheessa sopia vai vasta kauppakirjojen kirjoitusvaiheessa? Ja ylipäätään että miten tuo nyt menee että siirtyykö esim. omistusoikeus silloin kun kauppakirjat kirjoitetaan? Ja onko hyvä huomioida jotain muita ehtoja? Esim. että asunto on siinä kunnossa missä se oli tarjoushetkellä tjsp? Mistä sitä tietää jos kys. kiinteistössä sattuu vaikka vesivahinko edellisen asukkaan poismuuttaessa?

Kiitos jo etukäteen.

Nämä kannattaa jo huomioida ostotarjouksessa. Itse kun jätin ostotarjousta niin asetin siinä jo takarajan ostotarjouksen ehtona eli vapautuminen ja hallintaoikeuden siirto xx.xx.xxxx mennessä. Siihen voi ja kannattaa myös kytkeä seuraamuksia eli jos vapautuminen ei ole tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä ko. aikaan mennessä, on myyjä velvollinen maksamaan x euroa jokaiselta päivältä/viikolta tms.

Netistä löytyy ostotarjouspohjia, kannattaa niitä hyödyntää. Omistusoikeus meillä (kuten yleensä) siirtyi kaupantekohetkellä josta lähtien minulla oli kotivakuutus voimassa mahdollisia paska osuu tuulettimeen -tilanteita varten.

Meillä myös neuvoteltiin tosta hallintaoikeuden siirrosta tarjousvaiheessa, eli jätettiin ostotarjous hinta x vapautuminen 21.10.2023 mennessä, myyjän vastatarjous hinta x vapautuminen 9.11. mennessä. Lopullinen hyväksytty tarjous oli hinta x vapautuminen 28.10.2023 mennessä.
 
Nämä kannattaa jo huomioida ostotarjouksessa. Itse kun jätin ostotarjousta niin asetin siinä jo takarajan ostotarjouksen ehtona eli vapautuminen ja hallintaoikeuden siirto xx.xx.xxxx mennessä. Siihen voi ja kannattaa myös kytkeä seuraamuksia eli jos vapautuminen ei ole tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä ko. aikaan mennessä, on myyjä velvollinen maksamaan x euroa jokaiselta päivältä/viikolta tms.

Netistä löytyy ostotarjouspohjia, kannattaa niitä hyödyntää. Omistusoikeus meillä (kuten yleensä) siirtyi kaupantekohetkellä josta lähtien minulla oli kotivakuutus voimassa mahdollisia paska osuu tuulettimeen -tilanteita varten.

Meillä myös neuvoteltiin tosta hallintaoikeuden siirrosta tarjousvaiheessa, eli jätettiin ostotarjous hinta x vapautuminen 21.10.2023 mennessä, myyjän vastatarjous hinta x vapautuminen 9.11. mennessä. Lopullinen hyväksytty tarjous oli hinta x vapautuminen 28.10.2023 mennessä.
Seuraamukset kannattaa vaatia sopimukseen. Meillä välittäjä venkoili kovasti vastaan, mutta lopulta ne saatiin sinne. Seuraamukset kannattaa myös olla sellaiset, että ne oikeasti motivoivat muuttamaan ajoissa ja kattavat mahdolliset kulut mitä viivästymisestä voi seurata.

Meillä siellä oli seuraavaa:

Huoneiston sekä autokatospaikan hallintaoikeus siirtyy ostajalle viimeistään 31.01.2018. Mikäli huoneiston hallintaoikeuden siirtyminen ostajalle viivästyy myyjästä johtuvasta syystä, maksaa myyjä ostajalle viivästyksestä johtuvana kertakorvauksena 1000,00 euroa sekä kultakin alkavalta viivästysviikolta 750,00 euroa alkaen 01.02.2018 lukien huoneiston vapautumispäivään asti.

Muistaakseni alkuun yritettiin saada molemmat summat tuhanneksi euroksi, mutta tähän välittäjä ei enää taipunut.
 
Tämmönen oli meillä, ja tuli ihan pyytämättä välittäjän toimesta:


3.5. Huoneiston hallinta
Hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle 15.6.2023 mennessä

Mikäli hallintaoikeuden luovutus ostajalle viivästyy myyjästä johtuvasta syystä, maksaa myyjä ostajalle viivästyksestä johtuvana kertakorvauksena 900 sekä 900 euroa kultakin alkavalta viivästysviikolta 16.6.2023 lukien kaupan kohteen vapautumispäivään asti.

Ostaja on tietoinen, että mikäli kaupan kohteen hallinnan luovutus viivästyy viranomaisen myyjälle tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuville asettaman karanteenin vuoksi, kyseessä ei ole myyjän suoritusvirhe ja ostaja ei tällöin ole oikeutettu korvauksiin hallinnan luovutuksen viivästymisen vuoksi.

Mikäli kyse on kuitenkin myyjän omaehtoisesta karanteenista, hallinnan luovutuksen viivästymisen katsotaan johtuvan myyjän suoritusvirheestä.”
 
Kun verrataan menneitä korkoja nykyaikaan Suomessa, kannattaa muistaa että korot sai kokonaan tai osittain myös vähennettyä verotuksessa. Ei se 90-luvun 15% korko kovin paha ollut, kun sen sai kokonaan vähennyksiin.
Saiko ne muka 100% vähennyksiin? En siis tiedä, koska olen myöhännäis-syntyinen. Kyllähän tuo vähän kiukuttaa että heti kun sain rakennettua, lainankorkojen vähennysoikeus loppui.

Nyt kun lainanmaksu on meillä vasta alkusuoralla (kolme vuotta lyhennetty) niin vaikka saisin kaikki korkomenot verovähennyksiin niin ysärin prosenteille korot hyppäisi nykyisestä korkokatosta lähes kymmenkertaisiksi ja asuntolainan kk-korko olisi korkeampi kuin omat nettotulot. Nykyverotuksen mallilla ei hyödyttäisi edes 1% verokortti koska vuosituloraja tulisi täyteen sillä varmaankin jo keväällä ja loppuvuosi ruoskittaisiin kaksin käsin. Niin että jos korot nyt raketoisi sinne yli 10%:iin niin pankki sanois korkokatosta fors majöör ei voi mitään ja täällä ainakin lähtis talo alta heti kun pankki lakkaisi myöntämästä lyhennysvapaata.
Edit:
Minkälaisia kokemuksia täällä on porukalla ollut pankkien kanssa kun talo on valmistunut?

Urakoitsijoilta ja muilta yhteyshenkilöiltä olen kuullut että talo kannattaa valmistumisen jälkeen arvioittaa kiinteistönvälittäjällä jonka jälkeen pankin kanssa voidaan keskustelulla uudestaan lainasta. On kuitenkin jäänyt itselle vielä epäselväksi että mitä tuossa tilanteessa tapahtuu?

Olenko ymmärtänyt oikein että asuntolaina on usein pienemällä korolla kuin rakennuksen aikainen laina, jolloin tietysti kk-erät pienenee. Meillä ei ole tulossa ulkopuolista panttia tai vakuutta, jolloin sekään ei vapaudu tässä projektissa.
Tähän piti vielä sanoa, että siis tuo uusi arvio käypäarvosta määrittää sen, miten suuren osan lainastasi uusi valmistunut talosi takaa. Eli jos olet joutunut vakuuttamaan lainaa reaaliomaisuudellasi, sitä tarvitaan talon valmistuttua vähemmän koska talon arvo nousee ja se vakuuttaa suuremman euromäärän lainastasi.
Kyllä ne sai. Lisäksi talot maksoi murto-osan nykyisestä. Riitti että toinen aikuisista kävi töissä ja silti taloja osteltiin ja maksettiin.
Ok, no kuulostaa ihan järkevältä siinä mielessä että vanhemmilla oli aina pienemmät tulot kuin meillä nyt ja heillä on isompi talo. Ei ole koskaan tullut omasta taaperoiästä laskeskeltua noita korkoja ja lainasummia, mutta olen kuullut vain isältäni juttuja että pelkkiä korkoja makselivat aika pitkään kun oli lainat tilan osakkaiden ulosostosta ja talosta.
 
Viimeksi muokattu:
Saiko ne muka 100% vähennyksiin? En siis tiedä, koska olen myöhännäis-syntyinen. Kyllähän tuo vähän kiukuttaa että heti kun sain rakennettua, lainankorkojen vähennysoikeus loppui.

Nyt kun lainanmaksu on meillä vasta alkusuoralla (kolme vuotta lyhennetty) niin vaikka saisin kaikki korkomenot verovähennyksiin niin ysärin prosenteille korot hyppäisi nykyisestä korkokatosta lähes kymmenkertaisiksi ja asuntolainan kk-korko olisi korkeampi kuin omat nettotulot. Nykyverotuksen mallilla ei hyödyttäisi edes 1% verokortti koska vuosituloraja tulisi täyteen sillä varmaankin jo keväällä ja loppuvuosi ruoskittaisiin kaksin käsin. Niin että jos korot nyt raketoisi sinne yli 10%:iin niin pankki sanois korkokatosta fors majöör ei voi mitään ja täällä ainakin lähtis talo alta heti kun pankki lakkaisi myöntämästä lyhennysvapaata.
Kyllä ne sai. Lisäksi talot maksoi murto-osan nykyisestä. Riitti että toinen aikuisista kävi töissä ja silti taloja osteltiin ja maksettiin.
 
Saiko ne muka 100% vähennyksiin? En siis tiedä, koska olen myöhännäis-syntyinen.
Sai, mutta nostalgiapärinöissä ja "kuinka nykyään kaikki on niin huonosti"-kiukutteluissa tuolle annetaan aina kovin suuri painoarvo.

Sama 100 % vähennysoikeus oli käytössä vielä vuosituhannen alussakin ja esimerkiksi finanssikriisiä edeltävä 5,5 % korkotason huippu vähennysoikeudella vastaa n. 4 % korkotasoa ilman vähennysoikeutta. Ysäriä tuntuu olevan vaan kiva käyttää esimerkkinä, kun sieltä saa poimittua isoja korkolukemia, joita voi yrittää sovittaa sellaisenaan nykypäivän täysin erilaiseen talousympäristöön.

Kasarilla vähennysoikeus toimi hieman eri tavalla ja silloin maksetuista koroista saattoi saada verotuksen kautta yli puoletkin takaisin.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Sai, mutta nostalgiapärinöissä ja "kuinka nykyään kaikki on niin huonosti"-kiukutteluissa tuolle annetaan aina kovin suuri painoarvo.

Sama 100 % vähennysoikeus oli käytössä vielä vuosituhannen alussakin ja esimerkiksi finanssikriisiä edeltävä 5,5 % korkotason huippu vähennysoikeudella vastaa n. 4 % korkotasoa ilman vähennysoikeutta. Ysäriä tuntuu olevan vaan kiva käyttää esimerkkinä, kun sieltä saa poimittua isoja korkolukemia, joita voi yrittää sovittaa sellaisenaan nykypäivän täysin erilaiseen talousympäristöön.

Kasarilla vähennysoikeus toimi hieman eri tavalla ja silloin maksetuista koroista saattoi saada verotuksen kautta yli puoletkin takaisin.
Eihän tuo ysärin korkotaso käytännössä taida ihan yhtä mahdollista olla eurostoliitossa kuin omalla markalla oli, että sikäli tehokas mutta aiheeton esimerkki se ysärin lama. Silti, ei kiinnostaisi maksella vuottakaan pelkiä korkoja.

Silloin oli halvempaa rakentamista, mutta niin oli myös huomattavasti pienemmät palkat. Hyvät ja huonot puolensa, silloin vielä kannatti maanviljelykin, 2000-luvullahan se oli jo täysin tukien varassa eikä meillä ainakaan pellot enää olleet muussa käytössä kuin perunalla omiin tarpeisiin ja energiakasvilla.
 
Eihän tuo ysärin korkotaso käytännössä taida ihan yhtä mahdollista olla eurostoliitossa kuin omalla markalla oli, että sikäli tehokas mutta aiheeton esimerkki se ysärin lama. Silti, ei kiinnostaisi maksella vuottakaan pelkiä korkoja.

Silloin oli halvempaa rakentamista, mutta niin oli myös huomattavasti pienemmät palkat. Hyvät ja huonot puolensa, silloin vielä kannatti maanviljelykin, 2000-luvullahan se oli jo täysin tukien varassa eikä meillä ainakaan pellot enää olleet muussa käytössä kuin perunalla omiin tarpeisiin ja energiakasvilla.
Eipä se yleinen elintaso kokonaisuutena silti mikään kovin hohdokas ollut nykypäivään nähden. Omilla vanhemmilla yliopistokoulutus ja ysärillä asuttiin silti 70-luvulla rakennetuissa neukkukuutioissa Pohjois-Helsingissä ja autot oli karvalakkimallin Corollaa tai Primeraa. Mistään ei ollut varsinaisesti pulaa, mutta ei silloin hypätty sisäleikkipuistoissa ja kannettu Gigantista uusinta elektroniikkaa vuosittain kotiin. Lainojen maksuun meni se reilu 20 vuotta asunnon koon kasvaessa matkan varrella, loppusijoituspaikan ollessa rakennutettu omakotitalo böndellä.

Jos velkaa oli niskassa, niin ei silloinkaan leveästi eletty, vaikka omistusasuminen oli perheelle mahdollista yhdenkin ihmisen tuloilla. Tosin niin se on hyvin pitkälti edelleenkin, ellei asumistaan ole mitoittanut väärin tuloihinsa nähden.

Nykyään vaan tuntuu olevan kova kiire saada asioita. Muistikuvat voi olla värittyneitä, mutta en sieltä ysäriltä muista hirveästi keskituloisia lapsiperheitä, jotka olisivat rakennuttaneet taloja itselleen melkein heti valmistumisen, lapsen pyöräytyksen ja hyvän työpaikan löytämisen jälkeen. Omakotitaloja saattoi löytyä, mutta eivät ne mitään uusia olleet. Nykyään hätinä kolmikymppiset saattavat rakennella niitä yli puolen miljoonan kämppiä merinäköalalla siedettävän ajomatkan päähän pk-seudulta. Eivät toki enää, kun lainan määrällä onkin jonkinlainen merkitys.
 
Mistään ei ollut varsinaisesti pulaa, mutta ei silloin hypätty sisäleikkipuistoissa ja kannettu Gigantista uusinta elektroniikkaa vuosittain kotiin.
Erityisesti elektroniikkarojut olivat erityisen kalliita 80 ja vielä 90 luvullakin, suhteessa palkkatasoon. Nykypäivän kiinan massatuotanto romahdattunut noiden hintatason murto-osaan.
Samoin ruoan hinta on laskenut valtavasti:
Näyttökuva 2023-12-15 132240.png

Jos tuota käppyrää piirrettäisiin vielä enempi historiaan niin jossain -50 luvulla käytettävistä varoista on mennyt melkein puolet pelkkään ruokaan eli hengissä pysymiseen.
 
Nykyään vaan ihmiset ottaa 25-30v lainoja, ja silloin laina-ajat oli 10 vuotta.
Nollakorkoaikana ainoa hyvä syy sitoa itsensä lyhyeen lainaan olisi ollut henkilökohtainen kyvyttömyys hillitä löysän rahan käyttöä. Muutoin, jos mistään mitään ymmärtää, niin pidempi laina-aika antaa vain enemmän joustavuutta eri tilanteissa.

Toisekseen ainakin joskus taannoin vielä edellytettiin jonkinlaista oikeaa omarahoitusta epämääräisten Garantioiden sun muiden sijaan, jolloin itsensä korviin asti velkaannuttaminen ei ollut ihan yhtä helppoa.
 
Toisekseen ainakin joskus taannoin vielä edellytettiin jonkinlaista oikeaa omarahoitusta epämääräisten Garantioiden sun muiden sijaan, jolloin itsensä korviin asti velkaannuttaminen ei ollut ihan yhtä helppoa.
Ennen sitä rahaa piti oikeasti olla se 30% tjsp lainan määrästä jotta pankkin nyt edes harkitsi lainan myöntämistä.

Hypon pieni katsaus asuntolainahistoriaan:
 
En tiedä ketään kellään olisi ollut noin lyhyt laina. Omilla vanhemmilla oli 25v laina-aika.
Tämä lienee ikäkysymys. Nelikymppisillä tai vanhemmilla voi vielä olla jopa muistikuvia ajasta kun 25v laina-aika olisi ollut lähinnä vitsi ja omakotitalon pystyi maksamaan alle puolessa tuosta ajasta.

Nuoruuden kavereistani noin puolet sai kasvaa sellaisessa ympäristössä jossa perhe oli velaton ja asui omakotitalossa alueella jossa nykyään saa maksaa yli 500 k€ tyydyttävässä kunnossa olevasta ja postimerkkitontilla makaavasta talosta.
 
Viimeksi muokattu:
Nollakorkoaikana ainoa hyvä syy sitoa itsensä lyhyeen lainaan olisi ollut henkilökohtainen kyvyttömyys hillitä löysän rahan käyttöä. Muutoin, jos mistään mitään ymmärtää, niin pidempi laina-aika antaa vain enemmän joustavuutta eri tilanteissa.

Toisekseen ainakin joskus taannoin vielä edellytettiin jonkinlaista oikeaa omarahoitusta epämääräisten Garantioiden sun muiden sijaan, jolloin itsensä korviin asti velkaannuttaminen ei ollut ihan yhtä helppoa.
Miksi nykyään sitten myönnetään edelleen noita 25v laina-aikoja, vaikka korot on jo "normaalilla" tasolla?

Tilastokeskus sanoo laina-aikojen pidentyneen 90-luvulla 10-15 vuoteen.

"Asuntolainan korko oli korkea, varsinkin 1990-luvun alkuvuosina jopa 15 prosenttia. Laina-aika piteni 10–15 vuoteen ja ennakkosäästämisen pakko poistui ainakin joinakin vuosina. "
 
Ainakin täällä landella myös taloja rakennettiin paljon ns hartiapankilla tai tuttujen timpureiden toimesta kohtuu hinnalla.

Talojen materiaalimenekki oli huomattavasti vähäisempää ja tekniset vaatimukset huomattavasti vähäisempiä.
 
Miksi nykyään sitten myönnetään edelleen noita 25v laina-aikoja, vaikka korot on jo "normaalilla" tasolla?

Tilastokeskus sanoo laina-aikojen pidentyneen 90-luvulla 10-15 vuoteen.

"Asuntolainan korko oli korkea, varsinkin 1990-luvun alkuvuosina jopa 15 prosenttia. Laina-aika piteni 10–15 vuoteen ja ennakkosäästämisen pakko poistui ainakin joinakin vuosina. "
Eihän siitä pitkästä laina-ajasta nytkään ole haittaa. Jos asiakas sen haluaa maksaa nopeammin pois, niin mikään ei estä lyhentämästä ylimääräistä vaikka joka kuukausi.

Pankin näkökulmasta asiakkaan on helpompi selvitä pienemmästä maksuerästä ja jos se asiakas haluaa sitä koko 25 vuoden jakson maksella, niin aina enemmän se pankki sillä lainalla tienaa.

Toinen syy on se, että omarahoitusta ei käytännössä enää juurikaan vaadita, jos maksaa erikseen takausvakuutuksesta.
 
Tuossa oli jotain kommenttia siitä, että välittäjä ei hyväksynyt jotain ehtoja joita oli esitetty, sopimushan on myyjän ja ostajan välinen, eli välittäjän mielipiteen voi vetää viemäristä alas. Välittäjä sitten neuvoo myyjää, jos tarpeelliseksi kokee, mutta eihän se nyt suoraan voi ruveta tyrmäämään niitä
 
Itse kun ostin nykyisen talon, sanoi myyjä (alkuperäinen omistaja) sen maksaneen kaikkinensa v. 1980 tienoilla noin 300 tuhatta markkaa. Tässä oli kaksi timpuria töissä ja tekivät pitkästä tavarasta niin paljon kuin tontin puista (vanhaa kangasmetsää) oli saatu käyttöön. Molemmat perheen vanhemmat oli kunnalla hommissa eli ei mitään superpalkkoja, äiti taisi olla jossain sihteerin hommissa ja isä inssinä. Panttikirjoista päätellen laina oli maksettu pois reilussa 20 vuodessa.
 
Itse kun ostin nykyisen talon, sanoi myyjä (alkuperäinen omistaja) sen maksaneen kaikkinensa v. 1980 tienoilla noin 300 tuhatta markkaa. Tässä oli kaksi timpuria töissä ja tekivät pitkästä tavarasta niin paljon kuin tontin puista (vanhaa kangasmetsää) oli saatu käyttöön.
Varmaan aika linjassa. Vuosi oli n 1988, kun työkaveri kehui humalapäissään, että hänen taloonsa tulee kaikki vain parasta ja hinnaksi 550tmk. Katseltiin huuli pyöreänä, että onpa kallis talo. Ero tuli ja talo meni sitten aikanaan. 90-luvun alussa meni paljon noita puolen miljoonan - miljoonan taloja vasaran alle.
 
Varmaan aika linjassa. Vuosi oli n 1988, kun työkaveri kehui humalapäissään, että hänen taloonsa tulee kaikki vain parasta ja hinnaksi 550tmk. Katseltiin huuli pyöreänä, että onpa kallis talo. Ero tuli ja talo meni sitten aikanaan. 90-luvun alussa meni paljon noita puolen miljoonan - miljoonan taloja vasaran alle.
Juuri näin on ihmistyyppejä jotka silloin ja jotka nyt ottavat liian suuria lainoja.
 
Nyt vielä omana mausteenaan pitkään jatkunut nollakorkojen aika. Se houkutteli ottamaan isoja lainoja ja takaisinmaksulla ei ollut mitään väliä, koska korkoa ei mene. Nyt sitten kohta alkaa napsahdella.
Se on juuri näin. On todella vaikea sovittaa lainaa kohdalleen kun takana on useampi alhaisten korkojen vuosi ja mitään viitteitä nousullekaan ei näy, seuraavaksi saa yhtä aikaa päälle asumisen kuluina reilusti nousseet korkokulut muiden okt-asumiseen vaikuttavien hinnannousujen mukana.

Niin se itselläkin kävi, että vaihdoin työpaikkaa ja sain ihan mukavan palkankorotuksen samassa yhteydessä. Ei käytännössä ehtinyt kulua kuukauttakaan kun korkomenot vei korotuksen mennessään. Toki olen maksellut tasalyhennyksellä lainoja pois jo pitkän aikaa ja vaikutukset on olleet vähäisemmät kuin mitä ne olisi voinut olla. Tiedän myös, että tätä kestää vaan aikansa ja pitää sitkistellä läpi. On se silti varmaan aika erikoinen tunne kun lainanhoitomenot jää pois.
 
Nyt vielä omana mausteenaan pitkään jatkunut nollakorkojen aika. Se houkutteli ottamaan isoja lainoja ja takaisinmaksulla ei ollut mitään väliä, koska korkoa ei mene. Nyt sitten kohta alkaa napsahdella.
Niin kyllähän tämä tilanne tulee yhtä yllätyksenä nykyihmisille, kuin koronan alkaessa ja töiden loppuessa, se että kukaan ei maksakaan "mitään" jos ei kuulu liittoon. Näitä juttuja oli iltalehdet pullollaan, että Sirkka-Matiakselle ei riitäkään Kelan maksama muutaman sadan euron korvaus, kun työt loppui. Näillä ei kuulemma saanut edes viikkoa tilattua Voltista ruokaa.

Tämä korkovaikutus on toki hitaampi, koska koron tarkastukset menee näillä ongelmaisilla vuoden syklillä. Kun rahat on lopussa, niin pankista saa lyhennysvapaata, pitkiäkin jaksoja ja sitten vielä menee kuitenkin se 6kk - 1v maksamatta siihen pakkohuutokauppaan.

Muutaman tapauksen olen nyt kuullut pk-seudulla, että nyt mennään jo lyhennysvapailla.

Edit: typo
 
Viimeksi muokattu:
Se on juuri näin. On todella vaikea sovittaa lainaa kohdalleen kun takana on useampi alhaisten korkojen vuosi ja mitään viitteitä nousullekaan ei näy, seuraavaksi saa yhtä aikaa päälle asumisen kuluina reilusti nousseet korkokulut muiden okt-asumiseen vaikuttavien hinnannousujen mukana.

Niin se itselläkin kävi, että vaihdoin työpaikkaa ja sain ihan mukavan palkankorotuksen samassa yhteydessä. Ei käytännössä ehtinyt kulua kuukauttakaan kun korkomenot vei korotuksen mennessään. Toki olen maksellut tasalyhennyksellä lainoja pois jo pitkän aikaa ja vaikutukset on olleet vähäisemmät kuin mitä ne olisi voinut olla. Tiedän myös, että tätä kestää vaan aikansa ja pitää sitkistellä läpi. On se silti varmaan aika erikoinen tunne kun lainanhoitomenot jää pois.

Meillä oli kanssa tasalyhennys + korko. Juuri koron nousuja silmällä pitäen. Kun korot alkoivat nousta, rupesin pyörittelemään lainaa laskureissa ja hoksasin, että se kannattaa vaihtaa annuiteettiin ja hieman lyhentää laina-aikaa. Loppupäästä ne korkokulut kun alkaa olemaan enemmän tasalyhenteisessä.

Toki, enää meillä ei lainanlyhennykset tipu yhtä pieniksi kuin aiemmin, mutta laina + korko ei noussut niin korkeaksi, mitä olisi tehnyt. Toki, jos lainan olisi pitänyt alkuperäisen maksuajan mukaan olisi nousu ollut huomattavasti pienempää. Lyhennettiin laina-aikaa jollain kolmella vuodella. Tämä siksi, että näin suojaa myös tulevilta vuosilta korkojen nousuja vastaan, kun laina lyhenee enemmän.
 
Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?
 
Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

Kuulostaa siltä että kannattaisi vaan jatkaa kohteen etsintää. Ei tuossa ole mitään järkeä että myyjä kieltäytyy omaa oikeusturvaansa parantavista toimenpiteistä...

Vai oliko ongelmana niiden maksaja? Yleensähän ne maksetaan puoliksi jos kaupat tulee ja jos löytyy kaupan estäviä ongelmia maksaa myyjä kulut.
 
Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?
Taloyhtiön vastuullehan ne vesieristeet ja niiden kunto kuuluu. Tuon ikäisessä huoneistossa ei pitäisi olla kyllä mitään ongelmia odotettavissa rakenteissa ja jos sitten sattuisi olemaan jokin rakennusvirhe niin silloin on oletettavaa että sama virhe löytyy kaikista huoneistoista. Ja silloin kustannukset paisuvat kun taloyhtiön kuuluu ne korjauttaa kaikkiin huoneistoihin.

Mutta jos tuo kyseinen myyjän vastahakoisuus itselle on ns dealbreaker niin siirtyy seuraavaan kohteeseen?

Edit: Ja nyt kun tuosta valmistumisesta on kulunut se alle 10 vuotta niin olisi taloyhtiön intresseissäkin tarkistaa kaikki mahdolliset ongelmat, jotka kuuluvat rakentajan 10 vuoden vastuun piikkiin (jos siis rakentaja on vielä pystyssä oleva liike/yhtiö, eikä konkurssi ole poistanut kartalta).
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa siltä että kannattaisi vaan jatkaa kohteen etsintää. Ei tuossa ole mitään järkeä että myyjä kieltäytyy omaa oikeusturvaansa parantavista toimenpiteistä...

Vai oliko ongelmana niiden maksaja? Yleensähän ne maksetaan puoliksi jos kaupat tulee ja jos löytyy kaupan estäviä ongelmia maksaa myyjä kulut.
2016 vuotiseen osakkeeseen ostajan ehdotuksesta jotain pintapuolista kosteusmittausta omaan piikkiin? köh köh, ymmärrän myyjää kyllä miksi kehottaa tunkemaan tuollaisen ehdon ties minne, varsinkin jos siellä jo muitakin tarjouksia jo on olemassa. Onhan tuossa sama järki kuin muissakin ehdollisissa tarjouksissa että ketjuttuvat ties minkä syiden vuoksi jos tarjolla on ehdottomia.

Kiinteistö nyt olisikin vielä eriasia jos joku pankki siihen tuollaista ehdottelisi mutta että 7 vuotta vanhaan osakkeeseen? eihän siinä ole edes 10v tarkistukset menneet.
 
No jos myyjä on saanut parikin tarjousta ilman vaatimuksia, niin silloin ihan ymmärrettävää, että mielellään ottaa helpot ja nopeat kaupat ilman ylimääräistä säätöä ja lisäkustannuksia.

Sitten jos olisi vaikeuksia mennä kaupaksi niin eri juttu. Ja kuten mainittu, niin tuo kämppähän on lähes uudenkarhea.
 
Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

Jos sen tekee ns. pintapuolisesti niin aina tulee tietoa että esim. suihkun kohdalta löytyy hieman kohonneita arvoja jne. Sitten jos tekee oikeasti hyvin ja kunnolla tuon (poraa seinää, ottaa koepalaa) niin siinä täytyy uusia kaakelointia, tehdä kosteuseristys uudestaan jne. Kun kyse kuitenkin vasta 7 vuotta vanhasta osakkeesta ymmärrän miksi myyjä ei moiseen tahdo ryhtyä.

Tietysti jos sen ostat voit tehdä mitä haluat ja sen voi helposti tehdä jos muutenkin aiot uusia pinnat mutta ei siinä oikein muuten ole järkeä ellei sitten talossa ole tapahtunut jotain vesivahinkoja tms miksi sellaisen väkisin haluaisit tehdä?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 794
Viestejä
4 878 534
Jäsenet
78 685
Uusin jäsen
pva3000

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom