Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Rantakemisti]

Nämä kannattaa jo huomioida ostotarjouksessa. Itse kun jätin ostotarjousta niin asetin siinä jo takarajan ostotarjouksen ehtona eli vapautuminen ja hallintaoikeuden siirto xx.xx.xxxx mennessä. Siihen voi ja kannattaa myös kytkeä seuraamuksia eli jos vapautuminen ei ole tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä ko. aikaan mennessä, on myyjä velvollinen maksamaan x euroa jokaiselta päivältä/viikolta tms.

Netistä löytyy ostotarjouspohjia, kannattaa niitä hyödyntää. Omistusoikeus meillä (kuten yleensä) siirtyi kaupantekohetkellä josta lähtien minulla oli kotivakuutus voimassa mahdollisia paska osuu tuulettimeen -tilanteita varten.

Meillä myös neuvoteltiin tosta hallintaoikeuden siirrosta tarjousvaiheessa, eli jätettiin ostotarjous hinta x vapautuminen 21.10.2023 mennessä, myyjän vastatarjous hinta x vapautuminen 9.11. mennessä. Lopullinen hyväksytty tarjous oli hinta x vapautuminen 28.10.2023 mennessä.

Seuraamukset kannattaa vaatia sopimukseen. Meillä välittäjä venkoili kovasti vastaan, mutta lopulta ne saatiin sinne. Seuraamukset kannattaa myös olla sellaiset, että ne oikeasti motivoivat muuttamaan ajoissa ja kattavat mahdolliset kulut mitä viivästymisestä voi seurata.

Meillä siellä oli seuraavaa:

Huoneiston sekä autokatospaikan hallintaoikeus siirtyy ostajalle viimeistään 31.01.2018. Mikäli huoneiston hallintaoikeuden siirtyminen ostajalle viivästyy myyjästä johtuvasta syystä, maksaa myyjä ostajalle viivästyksestä johtuvana kertakorvauksena 1000,00 euroa sekä kultakin alkavalta viivästysviikolta 750,00 euroa alkaen 01.02.2018 lukien huoneiston vapautumispäivään asti.

Muistaakseni alkuun yritettiin saada molemmat summat tuhanneksi euroksi, mutta tähän välittäjä ei enää taipunut.

 

[Husse]

Tämmönen oli meillä, ja tuli ihan pyytämättä välittäjän toimesta:

”
3.5. Huoneiston hallinta
Hallintaoikeus kaupan kohteeseen siirtyy ostajalle 15.6.2023 mennessä

Mikäli hallintaoikeuden luovutus ostajalle viivästyy myyjästä johtuvasta syystä, maksaa myyjä ostajalle viivästyksestä johtuvana kertakorvauksena 900 sekä 900 euroa kultakin alkavalta viivästysviikolta 16.6.2023 lukien kaupan kohteen vapautumispäivään asti.

Ostaja on tietoinen, että mikäli kaupan kohteen hallinnan luovutus viivästyy viranomaisen myyjälle tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuville asettaman karanteenin vuoksi, kyseessä ei ole myyjän suoritusvirhe ja ostaja ei tällöin ole oikeutettu korvauksiin hallinnan luovutuksen viivästymisen vuoksi.

Mikäli kyse on kuitenkin myyjän omaehtoisesta karanteenista, hallinnan luovutuksen viivästymisen katsotaan johtuvan myyjän suoritusvirheestä.”

 

[Sikatiiker]

Kun verrataan menneitä korkoja nykyaikaan Suomessa, kannattaa muistaa että korot sai kokonaan tai osittain myös vähennettyä verotuksessa. Ei se 90-luvun 15% korko kovin paha ollut, kun sen sai kokonaan vähennyksiin.

Saiko ne muka 100% vähennyksiin? En siis tiedä, koska olen myöhännäis-syntyinen. Kyllähän tuo vähän kiukuttaa että heti kun sain rakennettua, lainankorkojen vähennysoikeus loppui.

Nyt kun lainanmaksu on meillä vasta alkusuoralla (kolme vuotta lyhennetty) niin vaikka saisin kaikki korkomenot verovähennyksiin niin ysärin prosenteille korot hyppäisi nykyisestä korkokatosta lähes kymmenkertaisiksi ja asuntolainan kk-korko olisi korkeampi kuin omat nettotulot. Nykyverotuksen mallilla ei hyödyttäisi edes 1% verokortti koska vuosituloraja tulisi täyteen sillä varmaankin jo keväällä ja loppuvuosi ruoskittaisiin kaksin käsin. Niin että jos korot nyt raketoisi sinne yli 10%:iin niin pankki sanois korkokatosta fors majöör ei voi mitään ja täällä ainakin lähtis talo alta heti kun pankki lakkaisi myöntämästä lyhennysvapaata.
Edit:

Minkälaisia kokemuksia täällä on porukalla ollut pankkien kanssa kun talo on valmistunut?

Urakoitsijoilta ja muilta yhteyshenkilöiltä olen kuullut että talo kannattaa valmistumisen jälkeen arvioittaa kiinteistönvälittäjällä jonka jälkeen pankin kanssa voidaan keskustelulla uudestaan lainasta. On kuitenkin jäänyt itselle vielä epäselväksi että mitä tuossa tilanteessa tapahtuu?

Olenko ymmärtänyt oikein että asuntolaina on usein pienemällä korolla kuin rakennuksen aikainen laina, jolloin tietysti kk-erät pienenee. Meillä ei ole tulossa ulkopuolista panttia tai vakuutta, jolloin sekään ei vapaudu tässä projektissa.

Tähän piti vielä sanoa, että siis tuo uusi arvio käypäarvosta määrittää sen, miten suuren osan lainastasi uusi valmistunut talosi takaa. Eli jos olet joutunut vakuuttamaan lainaa reaaliomaisuudellasi, sitä tarvitaan talon valmistuttua vähemmän koska talon arvo nousee ja se vakuuttaa suuremman euromäärän lainastasi.

Kyllä ne sai. Lisäksi talot maksoi murto-osan nykyisestä. Riitti että toinen aikuisista kävi töissä ja silti taloja osteltiin ja maksettiin.

Ok, no kuulostaa ihan järkevältä siinä mielessä että vanhemmilla oli aina pienemmät tulot kuin meillä nyt ja heillä on isompi talo. Ei ole koskaan tullut omasta taaperoiästä laskeskeltua noita korkoja ja lainasummia, mutta olen kuullut vain isältäni juttuja että pelkkiä korkoja makselivat aika pitkään kun oli lainat tilan osakkaiden ulosostosta ja talosta.

 

[Zacksa]

Saiko ne muka 100% vähennyksiin? En siis tiedä, koska olen myöhännäis-syntyinen. Kyllähän tuo vähän kiukuttaa että heti kun sain rakennettua, lainankorkojen vähennysoikeus loppui.

Nyt kun lainanmaksu on meillä vasta alkusuoralla (kolme vuotta lyhennetty) niin vaikka saisin kaikki korkomenot verovähennyksiin niin ysärin prosenteille korot hyppäisi nykyisestä korkokatosta lähes kymmenkertaisiksi ja asuntolainan kk-korko olisi korkeampi kuin omat nettotulot. Nykyverotuksen mallilla ei hyödyttäisi edes 1% verokortti koska vuosituloraja tulisi täyteen sillä varmaankin jo keväällä ja loppuvuosi ruoskittaisiin kaksin käsin. Niin että jos korot nyt raketoisi sinne yli 10%:iin niin pankki sanois korkokatosta fors majöör ei voi mitään ja täällä ainakin lähtis talo alta heti kun pankki lakkaisi myöntämästä lyhennysvapaata.

Kyllä ne sai. Lisäksi talot maksoi murto-osan nykyisestä. Riitti että toinen aikuisista kävi töissä ja silti taloja osteltiin ja maksettiin.

 

[latzka]

Saiko ne muka 100% vähennyksiin? En siis tiedä, koska olen myöhännäis-syntyinen.

Sai, mutta nostalgiapärinöissä ja "kuinka nykyään kaikki on niin huonosti"-kiukutteluissa tuolle annetaan aina kovin suuri painoarvo.

Sama 100 % vähennysoikeus oli käytössä vielä vuosituhannen alussakin ja esimerkiksi finanssikriisiä edeltävä 5,5 % korkotason huippu vähennysoikeudella vastaa n. 4 % korkotasoa ilman vähennysoikeutta. Ysäriä tuntuu olevan vaan kiva käyttää esimerkkinä, kun sieltä saa poimittua isoja korkolukemia, joita voi yrittää sovittaa sellaisenaan nykypäivän täysin erilaiseen talousympäristöön.

Kasarilla vähennysoikeus toimi hieman eri tavalla ja silloin maksetuista koroista saattoi saada verotuksen kautta yli puoletkin takaisin.

 

[Sikatiiker]

Sai, mutta nostalgiapärinöissä ja "kuinka nykyään kaikki on niin huonosti"-kiukutteluissa tuolle annetaan aina kovin suuri painoarvo.

Sama 100 % vähennysoikeus oli käytössä vielä vuosituhannen alussakin ja esimerkiksi finanssikriisiä edeltävä 5,5 % korkotason huippu vähennysoikeudella vastaa n. 4 % korkotasoa ilman vähennysoikeutta. Ysäriä tuntuu olevan vaan kiva käyttää esimerkkinä, kun sieltä saa poimittua isoja korkolukemia, joita voi yrittää sovittaa sellaisenaan nykypäivän täysin erilaiseen talousympäristöön.

Kasarilla vähennysoikeus toimi hieman eri tavalla ja silloin maksetuista koroista saattoi saada verotuksen kautta yli puoletkin takaisin.

Eihän tuo ysärin korkotaso käytännössä taida ihan yhtä mahdollista olla eurostoliitossa kuin omalla markalla oli, että sikäli tehokas mutta aiheeton esimerkki se ysärin lama. Silti, ei kiinnostaisi maksella vuottakaan pelkiä korkoja.

Silloin oli halvempaa rakentamista, mutta niin oli myös huomattavasti pienemmät palkat. Hyvät ja huonot puolensa, silloin vielä kannatti maanviljelykin, 2000-luvullahan se oli jo täysin tukien varassa eikä meillä ainakaan pellot enää olleet muussa käytössä kuin perunalla omiin tarpeisiin ja energiakasvilla.

 

[Zelll]

Laskee laskee. 3,64%.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[mattix]

Laskee laskee. 3,64%.

Maailma on mennyt siihen suuntaan, että (talouden) ilmiöt ovat entistä nopeampia... ja nopeammin myös ohi.

 

[latzka]

Eihän tuo ysärin korkotaso käytännössä taida ihan yhtä mahdollista olla eurostoliitossa kuin omalla markalla oli, että sikäli tehokas mutta aiheeton esimerkki se ysärin lama. Silti, ei kiinnostaisi maksella vuottakaan pelkiä korkoja.

Silloin oli halvempaa rakentamista, mutta niin oli myös huomattavasti pienemmät palkat. Hyvät ja huonot puolensa, silloin vielä kannatti maanviljelykin, 2000-luvullahan se oli jo täysin tukien varassa eikä meillä ainakaan pellot enää olleet muussa käytössä kuin perunalla omiin tarpeisiin ja energiakasvilla.

Eipä se yleinen elintaso kokonaisuutena silti mikään kovin hohdokas ollut nykypäivään nähden. Omilla vanhemmilla yliopistokoulutus ja ysärillä asuttiin silti 70-luvulla rakennetuissa neukkukuutioissa Pohjois-Helsingissä ja autot oli karvalakkimallin Corollaa tai Primeraa. Mistään ei ollut varsinaisesti pulaa, mutta ei silloin hypätty sisäleikkipuistoissa ja kannettu Gigantista uusinta elektroniikkaa vuosittain kotiin. Lainojen maksuun meni se reilu 20 vuotta asunnon koon kasvaessa matkan varrella, loppusijoituspaikan ollessa rakennutettu omakotitalo böndellä.

Jos velkaa oli niskassa, niin ei silloinkaan leveästi eletty, vaikka omistusasuminen oli perheelle mahdollista yhdenkin ihmisen tuloilla. Tosin niin se on hyvin pitkälti edelleenkin, ellei asumistaan ole mitoittanut väärin tuloihinsa nähden.

Nykyään vaan tuntuu olevan kova kiire saada asioita. Muistikuvat voi olla värittyneitä, mutta en sieltä ysäriltä muista hirveästi keskituloisia lapsiperheitä, jotka olisivat rakennuttaneet taloja itselleen melkein heti valmistumisen, lapsen pyöräytyksen ja hyvän työpaikan löytämisen jälkeen. Omakotitaloja saattoi löytyä, mutta eivät ne mitään uusia olleet. Nykyään hätinä kolmikymppiset saattavat rakennella niitä yli puolen miljoonan kämppiä merinäköalalla siedettävän ajomatkan päähän pk-seudulta. Eivät toki enää, kun lainan määrällä onkin jonkinlainen merkitys.

 

[kajakkivajakki]

Mistään ei ollut varsinaisesti pulaa, mutta ei silloin hypätty sisäleikkipuistoissa ja kannettu Gigantista uusinta elektroniikkaa vuosittain kotiin.

Erityisesti elektroniikkarojut olivat erityisen kalliita 80 ja vielä 90 luvullakin, suhteessa palkkatasoon. Nykypäivän kiinan massatuotanto romahdattunut noiden hintatason murto-osaan.
Samoin ruoan hinta on laskenut valtavasti:


Jos tuota käppyrää piirrettäisiin vielä enempi historiaan niin jossain -50 luvulla käytettävistä varoista on mennyt melkein puolet pelkkään ruokaan eli hengissä pysymiseen.

 

[korpijääkäri]

Kyllä ne sai. Lisäksi talot maksoi murto-osan nykyisestä. Riitti että toinen aikuisista kävi töissä ja silti taloja osteltiin ja maksettiin.

Eli sama kuin nykyäänkin.Laina kannattaa ottaa sillain että sen pystyy maksamaan kohtuu helposti vaikka se toinen ei kävisi edes töissä.

 

[Zacksa]

Eli sama kuin nykyäänkin.Laina kannattaa ottaa sillain että sen pystyy maksamaan kohtuu helposti vaikka se toinen ei kävisi edes töissä.

Nykyään vaan ihmiset ottaa 25-30v lainoja, ja silloin laina-ajat oli 10 vuotta.

 

[latzka]

Nykyään vaan ihmiset ottaa 25-30v lainoja, ja silloin laina-ajat oli 10 vuotta.

Nollakorkoaikana ainoa hyvä syy sitoa itsensä lyhyeen lainaan olisi ollut henkilökohtainen kyvyttömyys hillitä löysän rahan käyttöä. Muutoin, jos mistään mitään ymmärtää, niin pidempi laina-aika antaa vain enemmän joustavuutta eri tilanteissa.

Toisekseen ainakin joskus taannoin vielä edellytettiin jonkinlaista oikeaa omarahoitusta epämääräisten Garantioiden sun muiden sijaan, jolloin itsensä korviin asti velkaannuttaminen ei ollut ihan yhtä helppoa.

 

[korpijääkäri]

Nykyään vaan ihmiset ottaa 25-30v lainoja, ja silloin laina-ajat oli 10 vuotta.

En tiedä ketään kellään olisi ollut noin lyhyt laina. Omilla vanhemmilla oli 25v laina-aika.

 

[kajakkivajakki]

Toisekseen ainakin joskus taannoin vielä edellytettiin jonkinlaista oikeaa omarahoitusta epämääräisten Garantioiden sun muiden sijaan, jolloin itsensä korviin asti velkaannuttaminen ei ollut ihan yhtä helppoa.

Ennen sitä rahaa piti oikeasti olla se 30% tjsp lainan määrästä jotta pankkin nyt edes harkitsi lainan myöntämistä.

Hypon pieni katsaus asuntolainahistoriaan:

https://palvelut.hypo.fi/documents/26120059332Kiinteist%C3%B6lehti%201-2005%20-%20Suomalaisen%20asuntorahoituksen%20lyhyt%20historia.pdf

 

[kolistelija]

En tiedä ketään kellään olisi ollut noin lyhyt laina. Omilla vanhemmilla oli 25v laina-aika.

Tämä lienee ikäkysymys. Nelikymppisillä tai vanhemmilla voi vielä olla jopa muistikuvia ajasta kun 25v laina-aika olisi ollut lähinnä vitsi ja omakotitalon pystyi maksamaan alle puolessa tuosta ajasta.

Nuoruuden kavereistani noin puolet sai kasvaa sellaisessa ympäristössä jossa perhe oli velaton ja asui omakotitalossa alueella jossa nykyään saa maksaa yli 500 k€ tyydyttävässä kunnossa olevasta ja postimerkkitontilla makaavasta talosta.

 

[Zacksa]

Nollakorkoaikana ainoa hyvä syy sitoa itsensä lyhyeen lainaan olisi ollut henkilökohtainen kyvyttömyys hillitä löysän rahan käyttöä. Muutoin, jos mistään mitään ymmärtää, niin pidempi laina-aika antaa vain enemmän joustavuutta eri tilanteissa.

Toisekseen ainakin joskus taannoin vielä edellytettiin jonkinlaista oikeaa omarahoitusta epämääräisten Garantioiden sun muiden sijaan, jolloin itsensä korviin asti velkaannuttaminen ei ollut ihan yhtä helppoa.

Miksi nykyään sitten myönnetään edelleen noita 25v laina-aikoja, vaikka korot on jo "normaalilla" tasolla?

Tilastokeskus sanoo laina-aikojen pidentyneen 90-luvulla 10-15 vuoteen.

"Asuntolainan korko oli korkea, varsinkin 1990-luvun alkuvuosina jopa 15 prosenttia. Laina-aika piteni 10–15 vuoteen ja ennakkosäästämisen pakko poistui ainakin joinakin vuosina. "

 

[kajakkivajakki]

Ainakin täällä landella myös taloja rakennettiin paljon ns hartiapankilla tai tuttujen timpureiden toimesta kohtuu hinnalla.

Talojen materiaalimenekki oli huomattavasti vähäisempää ja tekniset vaatimukset huomattavasti vähäisempiä.

 

[latzka]

Miksi nykyään sitten myönnetään edelleen noita 25v laina-aikoja, vaikka korot on jo "normaalilla" tasolla?

Tilastokeskus sanoo laina-aikojen pidentyneen 90-luvulla 10-15 vuoteen.

"Asuntolainan korko oli korkea, varsinkin 1990-luvun alkuvuosina jopa 15 prosenttia. Laina-aika piteni 10–15 vuoteen ja ennakkosäästämisen pakko poistui ainakin joinakin vuosina. "

Eihän siitä pitkästä laina-ajasta nytkään ole haittaa. Jos asiakas sen haluaa maksaa nopeammin pois, niin mikään ei estä lyhentämästä ylimääräistä vaikka joka kuukausi.

Pankin näkökulmasta asiakkaan on helpompi selvitä pienemmästä maksuerästä ja jos se asiakas haluaa sitä koko 25 vuoden jakson maksella, niin aina enemmän se pankki sillä lainalla tienaa.

Toinen syy on se, että omarahoitusta ei käytännössä enää juurikaan vaadita, jos maksaa erikseen takausvakuutuksesta.

 

[CoreFusion]

Tuossa oli jotain kommenttia siitä, että välittäjä ei hyväksynyt jotain ehtoja joita oli esitetty, sopimushan on myyjän ja ostajan välinen, eli välittäjän mielipiteen voi vetää viemäristä alas. Välittäjä sitten neuvoo myyjää, jos tarpeelliseksi kokee, mutta eihän se nyt suoraan voi ruveta tyrmäämään niitä

 

[Boulder]

Itse kun ostin nykyisen talon, sanoi myyjä (alkuperäinen omistaja) sen maksaneen kaikkinensa v. 1980 tienoilla noin 300 tuhatta markkaa. Tässä oli kaksi timpuria töissä ja tekivät pitkästä tavarasta niin paljon kuin tontin puista (vanhaa kangasmetsää) oli saatu käyttöön. Molemmat perheen vanhemmat oli kunnalla hommissa eli ei mitään superpalkkoja, äiti taisi olla jossain sihteerin hommissa ja isä inssinä. Panttikirjoista päätellen laina oli maksettu pois reilussa 20 vuodessa.

 

[B12]

Itse kun ostin nykyisen talon, sanoi myyjä (alkuperäinen omistaja) sen maksaneen kaikkinensa v. 1980 tienoilla noin 300 tuhatta markkaa. Tässä oli kaksi timpuria töissä ja tekivät pitkästä tavarasta niin paljon kuin tontin puista (vanhaa kangasmetsää) oli saatu käyttöön.

Varmaan aika linjassa. Vuosi oli n 1988, kun työkaveri kehui humalapäissään, että hänen taloonsa tulee kaikki vain parasta ja hinnaksi 550tmk. Katseltiin huuli pyöreänä, että onpa kallis talo. Ero tuli ja talo meni sitten aikanaan. 90-luvun alussa meni paljon noita puolen miljoonan - miljoonan taloja vasaran alle.

 

[korpijääkäri]

Varmaan aika linjassa. Vuosi oli n 1988, kun työkaveri kehui humalapäissään, että hänen taloonsa tulee kaikki vain parasta ja hinnaksi 550tmk. Katseltiin huuli pyöreänä, että onpa kallis talo. Ero tuli ja talo meni sitten aikanaan. 90-luvun alussa meni paljon noita puolen miljoonan - miljoonan taloja vasaran alle.

Juuri näin on ihmistyyppejä jotka silloin ja jotka nyt ottavat liian suuria lainoja.

 

[B12]

Juuri näin on ihmistyyppejä jotka silloin ja jotka nyt ottavat liian suuria lainoja.

Nyt vielä omana mausteenaan pitkään jatkunut nollakorkojen aika. Se houkutteli ottamaan isoja lainoja ja takaisinmaksulla ei ollut mitään väliä, koska korkoa ei mene. Nyt sitten kohta alkaa napsahdella.

 

[Boulder]

Nyt vielä omana mausteenaan pitkään jatkunut nollakorkojen aika. Se houkutteli ottamaan isoja lainoja ja takaisinmaksulla ei ollut mitään väliä, koska korkoa ei mene. Nyt sitten kohta alkaa napsahdella.

Se on juuri näin. On todella vaikea sovittaa lainaa kohdalleen kun takana on useampi alhaisten korkojen vuosi ja mitään viitteitä nousullekaan ei näy, seuraavaksi saa yhtä aikaa päälle asumisen kuluina reilusti nousseet korkokulut muiden okt-asumiseen vaikuttavien hinnannousujen mukana.

Niin se itselläkin kävi, että vaihdoin työpaikkaa ja sain ihan mukavan palkankorotuksen samassa yhteydessä. Ei käytännössä ehtinyt kulua kuukauttakaan kun korkomenot vei korotuksen mennessään. Toki olen maksellut tasalyhennyksellä lainoja pois jo pitkän aikaa ja vaikutukset on olleet vähäisemmät kuin mitä ne olisi voinut olla. Tiedän myös, että tätä kestää vaan aikansa ja pitää sitkistellä läpi. On se silti varmaan aika erikoinen tunne kun lainanhoitomenot jää pois.

 

[JRan]

Nyt vielä omana mausteenaan pitkään jatkunut nollakorkojen aika. Se houkutteli ottamaan isoja lainoja ja takaisinmaksulla ei ollut mitään väliä, koska korkoa ei mene. Nyt sitten kohta alkaa napsahdella.

Niin kyllähän tämä tilanne tulee yhtä yllätyksenä nykyihmisille, kuin koronan alkaessa ja töiden loppuessa, se että kukaan ei maksakaan "mitään" jos ei kuulu liittoon. Näitä juttuja oli iltalehdet pullollaan, että Sirkka-Matiakselle ei riitäkään Kelan maksama muutaman sadan euron korvaus, kun työt loppui. Näillä ei kuulemma saanut edes viikkoa tilattua Voltista ruokaa.

Tämä korkovaikutus on toki hitaampi, koska koron tarkastukset menee näillä ongelmaisilla vuoden syklillä. Kun rahat on lopussa, niin pankista saa lyhennysvapaata, pitkiäkin jaksoja ja sitten vielä menee kuitenkin se 6kk - 1v maksamatta siihen pakkohuutokauppaan.

Muutaman tapauksen olen nyt kuullut pk-seudulla, että nyt mennään jo lyhennysvapailla.

Edit: typo

 

[Jituska]

Se on juuri näin. On todella vaikea sovittaa lainaa kohdalleen kun takana on useampi alhaisten korkojen vuosi ja mitään viitteitä nousullekaan ei näy, seuraavaksi saa yhtä aikaa päälle asumisen kuluina reilusti nousseet korkokulut muiden okt-asumiseen vaikuttavien hinnannousujen mukana.

Niin se itselläkin kävi, että vaihdoin työpaikkaa ja sain ihan mukavan palkankorotuksen samassa yhteydessä. Ei käytännössä ehtinyt kulua kuukauttakaan kun korkomenot vei korotuksen mennessään. Toki olen maksellut tasalyhennyksellä lainoja pois jo pitkän aikaa ja vaikutukset on olleet vähäisemmät kuin mitä ne olisi voinut olla. Tiedän myös, että tätä kestää vaan aikansa ja pitää sitkistellä läpi. On se silti varmaan aika erikoinen tunne kun lainanhoitomenot jää pois.

Meillä oli kanssa tasalyhennys + korko. Juuri koron nousuja silmällä pitäen. Kun korot alkoivat nousta, rupesin pyörittelemään lainaa laskureissa ja hoksasin, että se kannattaa vaihtaa annuiteettiin ja hieman lyhentää laina-aikaa. Loppupäästä ne korkokulut kun alkaa olemaan enemmän tasalyhenteisessä.

Toki, enää meillä ei lainanlyhennykset tipu yhtä pieniksi kuin aiemmin, mutta laina + korko ei noussut niin korkeaksi, mitä olisi tehnyt. Toki, jos lainan olisi pitänyt alkuperäisen maksuajan mukaan olisi nousu ollut huomattavasti pienempää. Lyhennettiin laina-aikaa jollain kolmella vuodella. Tämä siksi, että näin suojaa myös tulevilta vuosilta korkojen nousuja vastaan, kun laina lyhenee enemmän.

 

[FelRage]

Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

 

[kolistelija]

Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

Kuulostaa siltä että kannattaisi vaan jatkaa kohteen etsintää. Ei tuossa ole mitään järkeä että myyjä kieltäytyy omaa oikeusturvaansa parantavista toimenpiteistä...

Vai oliko ongelmana niiden maksaja? Yleensähän ne maksetaan puoliksi jos kaupat tulee ja jos löytyy kaupan estäviä ongelmia maksaa myyjä kulut.

 

[kajakkivajakki]

Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

Taloyhtiön vastuullehan ne vesieristeet ja niiden kunto kuuluu. Tuon ikäisessä huoneistossa ei pitäisi olla kyllä mitään ongelmia odotettavissa rakenteissa ja jos sitten sattuisi olemaan jokin rakennusvirhe niin silloin on oletettavaa että sama virhe löytyy kaikista huoneistoista. Ja silloin kustannukset paisuvat kun taloyhtiön kuuluu ne korjauttaa kaikkiin huoneistoihin.

Mutta jos tuo kyseinen myyjän vastahakoisuus itselle on ns dealbreaker niin siirtyy seuraavaan kohteeseen?

Edit: Ja nyt kun tuosta valmistumisesta on kulunut se alle 10 vuotta niin olisi taloyhtiön intresseissäkin tarkistaa kaikki mahdolliset ongelmat, jotka kuuluvat rakentajan 10 vuoden vastuun piikkiin (jos siis rakentaja on vielä pystyssä oleva liike/yhtiö, eikä konkurssi ole poistanut kartalta).

 

[Manezi]

Kuulostaa siltä että kannattaisi vaan jatkaa kohteen etsintää. Ei tuossa ole mitään järkeä että myyjä kieltäytyy omaa oikeusturvaansa parantavista toimenpiteistä...

Vai oliko ongelmana niiden maksaja? Yleensähän ne maksetaan puoliksi jos kaupat tulee ja jos löytyy kaupan estäviä ongelmia maksaa myyjä kulut.

2016 vuotiseen osakkeeseen ostajan ehdotuksesta jotain pintapuolista kosteusmittausta omaan piikkiin? köh köh, ymmärrän myyjää kyllä miksi kehottaa tunkemaan tuollaisen ehdon ties minne, varsinkin jos siellä jo muitakin tarjouksia jo on olemassa. Onhan tuossa sama järki kuin muissakin ehdollisissa tarjouksissa että ketjuttuvat ties minkä syiden vuoksi jos tarjolla on ehdottomia.

Kiinteistö nyt olisikin vielä eriasia jos joku pankki siihen tuollaista ehdottelisi mutta että 7 vuotta vanhaan osakkeeseen? eihän siinä ole edes 10v tarkistukset menneet.

 

[B12]

No jos myyjä on saanut parikin tarjousta ilman vaatimuksia, niin silloin ihan ymmärrettävää, että mielellään ottaa helpot ja nopeat kaupat ilman ylimääräistä säätöä ja lisäkustannuksia.

Sitten jos olisi vaikeuksia mennä kaupaksi niin eri juttu. Ja kuten mainittu, niin tuo kämppähän on lähes uudenkarhea.

 

[Taneli-]

Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

Jos sen tekee ns. pintapuolisesti niin aina tulee tietoa että esim. suihkun kohdalta löytyy hieman kohonneita arvoja jne. Sitten jos tekee oikeasti hyvin ja kunnolla tuon (poraa seinää, ottaa koepalaa) niin siinä täytyy uusia kaakelointia, tehdä kosteuseristys uudestaan jne. Kun kyse kuitenkin vasta 7 vuotta vanhasta osakkeesta ymmärrän miksi myyjä ei moiseen tahdo ryhtyä.

Tietysti jos sen ostat voit tehdä mitä haluat ja sen voi helposti tehdä jos muutenkin aiot uusia pinnat mutta ei siinä oikein muuten ole järkeä ellei sitten talossa ole tapahtunut jotain vesivahinkoja tms miksi sellaisen väkisin haluaisit tehdä?

 

[kolistelija]

2016 vuotiseen osakkeeseen ostajan ehdotuksesta jotain pintapuolista kosteusmittausta omaan piikkiin? köh köh, ymmärrän myyjää kyllä miksi kehottaa tunkemaan tuollaisen ehdon ties minne, varsinkin jos siellä jo muitakin tarjouksia jo on olemassa. Onhan tuossa sama järki kuin muissakin ehdollisissa tarjouksissa että ketjuttuvat ties minkä syiden vuoksi jos tarjolla on ehdottomia.

Kiinteistö nyt olisikin vielä eriasia jos joku pankki siihen tuollaista ehdottelisi mutta että 7 vuotta vanhaan osakkeeseen? eihän siinä ole edes 10v tarkistukset menneet.

Ei ole mikään valtava yllätys löytää esim. asukkaan sammuttama iv-kone, suihkuun porattuja reikiä tai muuta kummallista. Ei se pintapuolinen tarkastus kummoisia maksa ja itse teettäisin mielummin sellaisen kuin tonkisin joka neliösentin kämpästä näytön aikana.

Ei siinä ne taloyhtiön omistamat rakenteet niin paljoa kiinnosta, vaan se onko se asukas tehnyt jotain helvetin typerää siellä. Siitä voi ihan hyvin maksaa muutaman satasen että joku muu käy konttailemassa ja tonkimassa.

Tässä voi varmaan olettaa että tarjous on korkeampi kuin ehdottomat tarjoukset, joten miksi ihmeessa myyjä ei suostuisi tohon jos nettohinta on korkeampi?

 

[FelRage]

Kiitos kaikille jo vastauksista. Tosiaan meillä on nyt tällä hetkellä korkein tarjous.

Ei ole mikään valtava yllätys löytää esim. asukkaan sammuttama iv-kone, suihkuun porattuja reikiä tai muuta kummallista. Ei se pintapuolinen tarkastus kummoisia maksa ja itse teettäisin mielummin sellaisen kuin tonkisin joka neliösentin kämpästä näytön aikana.

Ei siinä ne taloyhtiön omistamat rakenteet niin paljoa kiinnosta, vaan se onko se asukas tehnyt jotain helvetin typerää siellä. Siitä voi ihan hyvin maksaa muutaman satasen että joku muu käy konttailemassa ja tonkimassa.

Tässä voi varmaan olettaa että tarjous on korkeampi kuin ehdottomat tarjoukset, joten miksi ihmeessa myyjä ei suostuisi tohon jos nettohinta on korkeampi?

Juurikin näin. Tarjosimme hieman alle pyyntihinnan. Pyysin vielä itse illalla jotta itse pääsisi tarkastamaan tilat, vaikkakaan juurikaan noista nyt hirveästi tiedä muutakuin katselee googlesta esimerkkejä miltä nyt kaapisto tai laattojen kosteusvauriot nyt sitten näyttävät. Myyjä suostui että sinne pääsisi katsomaan, mutta kyllä silti melkeinpä pyytäisin tai jopa vaatisiin kunto- ja kosteustarkastusta. Kun kuitenkin ymmärtääkseni on taloyhtiön sekä myyjänkin etu tulevaisuudessa.

 

[Manezi]

Kiitos kaikille jo vastauksista. Tosiaan meillä on nyt tällä hetkellä korkein tarjous.


Juurikin näin. Meillä on tällä hetkellä korkein tarjous. Tarjosimme hieman alle pyyntihinnan.

Mainitsit että vain yhtenä ehtona tuo kuntokartoitus, eli siellä voi olla nyt niitä teidän muitakin ehtoja. Erittelithän tarkasti tuon kuntokartoituksen vaikutuksen tarjoukseen eli missä kohtaa voit irtautua tarjouksesta yms tarkenteet vai onko se vain "kosteus ja kuntokartoitus ja jos omasta mielestä ei ole kiva niin ei kiitos"? Kannattaa hieman ajatella sitä myyjänkin asemaa että välillä se tonni pari ei ole isokaan juttu jos helposti pääsee eroon seuraavalle tarjoajalle, jolta voi vielä hieman huudattaa tarjousta ylemmäs.

 

[FelRage]

Mainitsit että vain yhtenä ehtona tuo kuntokartoitus, eli siellä voi olla nyt niitä teidän muitakin ehtoja. Erittelithän tarkasti tuon kuntokartoituksen vaikutuksen tarjoukseen eli missä kohtaa voit irtautua tarjouksesta yms tarkenteet vai onko se vain "kosteus ja kuntokartoitus ja jos omasta mielestä ei ole kiva niin ei kiitos"? Kannattaa hieman ajatella sitä myyjänkin asemaa että välillä se tonni pari ei ole isokaan juttu jos helposti pääsee eroon seuraavalle tarjoajalle, jolta voi vielä hieman huudattaa tarjousta ylemmäs.

Tottakai.

Ruuvasimme tiukemman hallinnonluovutuksen kuin mitä myyjä itse halusi. Totesin myös että tarvittaessa voidaan joustaa hallinnointi-ajan luovutuksessa, jos kuntotarkistus tehdään kun myyjä hetimmiten melkein soitti minulle takaisin sen jälkeen kun olimme tarjouksen lähettäneet. Ehtona kunto- ja kosteustarkastukseen laitoimme jotakuinkin näin: "Asunnosta ei löydy asunnon ikä ja kunto huomioiden poikkeamia kunto- ja kosteusmittauksessa".

 

[jm82]

Kiitä vielä kerran aikaisemmin kysymykseeni vastanneille.

Nyt kysynkin teidän mielipiteitänne/ omakohtaisia-kokemuksianne, että mitä mieltä olette? Olemme tarjonneet n. 7 vuotta vanhasta rivitalosta, johon pyysimme myyjää tekemään kosteus- ja kuntotarkastuksen yhtenä ostotarjouksen ehtona. Myyjältä kävi ilmi että parikin tarjousta on tullut ilman ennakkoehtoja. Myyjä oli kovin sinnikäästi vastusti kosteus- ja kuntotarkastusta. Miten tuossa nyt ostajan puolesta käy jos minä ostajana ostan tuon rivitalon ilman tuota kosteus- ja kuntotarkastus -ehtoa. Ja sitten jälkikäteen teetän itse oston jälkeen kosteus- ja kuntotarkastuksen ja siitä ilmenee jotain suuria poikkeamia. Voiko tuossa tehdä enää mitään?

Itse harkitsen 2009 ja noin 185k€ maksavan asunnon kuntotarkastuksen poistamista. Toki itse tutkisin sitten hieman paremmin.

Toisaalta pieni raha se tarkastus, eli aika suurella riskillä menee osto? En tiedä sitten mitä mieltä myyjä on, eli haluavatko teettää tutkimuksen silti.

Esim raksystems tarkastus maksaa jonkin verran ja tuoko se silti mitään käytännön hyötyä? Mielenrauhaa varmaan kyllä.

 

[latzka]

Noista kylppärin pintakosteusmittauksista taida kyllä saada juuri muuta tietoa kuin että onko suihkua käytetty hiljattain vaiko ei. En tiedä, onko jotain hyötyä siinä tapauksessa, että kylppärin seinän toiselta puolen pääsee mittailemaan vai loppuuko kantama siinäkin. Rakenteita ei nyt kukaan lähde suhteellisen uudessa kämpässä purkamaan, jos ainoa syy on ostajan mielenrauha.

 

[FelRage]

Noista kylppärin pintakosteusmittauksista taida kyllä saada juuri muuta tietoa kuin että onko suihkua käytetty hiljattain vaiko ei. En tiedä, onko jotain hyötyä siinä tapauksessa, että kylppärin seinän toiselta puolen pääsee mittailemaan vai loppuuko kantama siinäkin. Rakenteita ei nyt kukaan lähde suhteellisen uudessa kämpässä purkamaan, jos ainoa syy on ostajan mielenrauha.

Kunto- ja kosteusmittauksella en olettanutkaan enkä olisi pyytänytkään että rakenteita aletaan aukomaan. Vaan lähinnä nimenomaan siitä ostajan mielenrauhasta on kyse.

 

[korpijääkäri]

Kiitos kaikille jo vastauksista. Tosiaan meillä on nyt tällä hetkellä korkein tarjous.



Juurikin näin. Tarjosimme hieman alle pyyntihinnan. Pyysin vielä itse illalla jotta itse pääsisi tarkastamaan tilat, vaikkakaan juurikaan noista nyt hirveästi tiedä muutakuin katselee googlesta esimerkkejä miltä nyt kaapisto tai laattojen kosteusvauriot nyt sitten näyttävät. Myyjä suostui että sinne pääsisi katsomaan, mutta kyllä silti melkeinpä pyytäisin tai jopa vaatisiin kunto- ja kosteustarkastusta. Kun kuitenkin ymmärtääkseni on taloyhtiön sekä myyjänkin etu tulevaisuudessa.

Itse jos olisin ostamassa esim. tätä rivitalo huoneistoa selvittäisin kuka sen on rakentanut. Onko tämä rakennuttaja ns. hyvässä maineessa vai jo joku konkurssin tehnyt pikkufirma. Googlaamalla voi selvitä paljon.

 

[latzka]

Kunto- ja kosteusmittauksella en olettanutkaan enkä olisi pyytänytkään että rakenteita aletaan aukomaan. Vaan lähinnä nimenomaan siitä ostajan mielenrauhasta on kyse.

Juu, no kannattaa vaikka lueskella niistä pintakosteusmittauksista ja päättää sitten, saatko sen tuloksista minkäänlaista mielenrauhaa. Kylppärissä kun se kosteus saa tunkeutua laattojen ja vesieristeen väliin, mutta se mittari ei kosteutta havaitessaan osaa kertoa, onko kosteutta vesieristeen oikealla vai väärällä puolella. Jos se jonkinlaisia lukemia näyttää, niin et edelleenkään pysty erottelemaan, onko kyse normaalista käytössä olevan kylppärin kosteudesta vai jostain muusta. Jos taas näyttää täysin kuivaa, niin sitten kukaan ei ole käyttänyt suihkua hetkeen.

 

[korpijääkäri]

Juu, no kannattaa vaikka lueskella niistä pintakosteusmittauksista ja päättää sitten, saatko sen tuloksista minkäänlaista mielenrauhaa. Kylppärissä kun se kosteus saa tunkeutua laattojen ja vesieristeen väliin, mutta se mittari ei kosteutta havaitessaan osaa kertoa, onko kosteutta vesieristeen oikealla vai väärällä puolella. Jos se jonkinlaisia lukemia näyttää, niin et edelleenkään pysty erottelemaan, onko kyse normaalista käytössä olevan kylppärin kosteudesta vai jostain muusta. Jos taas näyttää täysin kuivaa, niin sitten kukaan ei ole käyttänyt suihkua hetkeen.

Sullako on tapana käydä ennen kosteusmittausta suihkussa. Laattojen takana jos on kosteutta niin jokinhan siinä on silloin vialla. Kyllä se kosteusmittaus on ihan yleinen tapa ja se on hyvä teettää. Siitä on hyötyä sekä myyjälle että ostajalle.

 

[Harb]

Sullako on tapana käydä ennen kosteusmittausta suihkussa. Laattojen takana jos on kosteutta niin jokinhan siinä on silloin vialla. Kyllä se kosteusmittaus on ihan yleinen tapa ja se on hyvä teettää. Siitä on hyötyä sekä myyjälle että ostajalle.

Saumalaasti ei pidä vettä, joten ne laattojen taustat kyllä kastuvat ihan joka suihkuttelussa. Sen takia siellä on se vesieriste suojaamassa rakenteita.

Ja kun se laasti pääsee kastumaan ei se ihan pariin päivään kuivu, varsinkin jos lattialämmitys ei jostain syystä ole päällä.

 

[Kvarkki]

Sullako on tapana käydä ennen kosteusmittausta suihkussa. Laattojen takana jos on kosteutta niin jokinhan siinä on silloin vialla. Kyllä se kosteusmittaus on ihan yleinen tapa ja se on hyvä teettää. Siitä on hyötyä sekä myyjälle että ostajalle.

Pintamittauksella tehdyt arvaukset ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Mahtaakohan suurin osa mittaajista edes ymmärtää miten pitäisi mitata… Tai mitä se havaittu luku kertoo (jos kertoo). Kylppärin pitäisi olla edes sinnepäin luotettavan pintatuloksen saamiseksi käyttämättä niin pitkään, että moinen ei toteudu kuin jossain perikunnan myynneissä.

 

[latzka]

Sullako on tapana käydä ennen kosteusmittausta suihkussa. Laattojen takana jos on kosteutta niin jokinhan siinä on silloin vialla. Kyllä se kosteusmittaus on ihan yleinen tapa ja se on hyvä teettää. Siitä on hyötyä sekä myyjälle että ostajalle.

Siinä saat olla aika pitkään käymättä suihkussa ennen kosteusmittausta ja huudattaa lattialämmitystä, jos haluat saada tulokseksi muuta kuin normaaliksi luettavat kohonneet arvot niistä paikoista, mistä vesi nyt sattuu pääsemään laatan alle. Aika takuuvarma paikka esim. lattiakaivon ympäristö. Laattojen tai laastin kun ei tarvitse pitää vettä, niin ei siinä veden pääsemisessä niiden taakse varsinaisesti ole yhtään mitään vialla.

Toisekseen en ymmärtänyt edes koko logiikkaa. Kuivattele kylppäri ennen kosteusmittausta, jotta saa "myyjän ja ostajan hyödyksi" hyvät tulokset. Ota kylppäri takaisin käyttöön ja vesi menee sitten minne menee taas? Jos vesi ei sinne laattojen taakse saisi päästä, niin eikö se nimenomaan yläpintojen kuivaamisen jälkeen pitäisi mittailla?

 

[korpijääkäri]

Saumalaasti ei pidä vettä, joten ne laattojen taustat kyllä kastuvat ihan joka suihkuttelussa. Sen takia siellä on se vesieriste suojaamassa rakenteita.

Ja kun se laasti pääsee kastumaan ei se ihan pariin päivään kuivu, varsinkin jos lattialämmitys ei jostain syystä ole päällä.

Pidetään ne lämmitykset päällä. Mökit/ vanhemmat talot erikseen.

 

[korpijääkäri]

Pintamittauksella tehdyt arvaukset ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. Mahtaakohan suurin osa mittaajista edes ymmärtää miten pitäisi mitata… Tai mitä se havaittu luku kertoo (jos kertoo). Kylppärin pitäisi olla edes sinnepäin luotettavan pintatuloksen saamiseksi käyttämättä niin pitkään, että moinen ei toteudu kuin jossain perikunnan myynneissä.

Kyllä ne paremmin ymmärtää kuin sinä tai minä.

 

[Harb]

Pidetään ne lämmitykset päällä. Mökit/ vanhemmat talot erikseen.

Kuivumisen tulisi tapahtua pääsääntöisesti ilmanvaihdon kautta. Mutta joo, kannattaa lähtökohtaisesti pitää ne latialämmitykset päällä joka tapauksessa.

Tai sitten käyttää altaallista suihkukaappia, joka on keskieuroopassa tyypillisempi ratkaisu (tai amme) kun niitä vesieristeitä ei välttämättä löydy.

Siellähän muuten kuntotarkastajat tekevät yleensä kosteusmittauksen ulkopuolelta vedeneristyksen toiminnan toteamiseksi (seinä kastuu kun suihku on seinää vasten)

 

[jm82]

Tuollainen 2000-luvun loppupuolen 08-09 sähkölämmitteinen talo hieman mietinnässä. Neliöitä 144 ja puoliksi tehdyssä autokatos/autotalli rakennuksessa vielä hiukan lisää neliöitä. Taitaa olla 7 x 9.5 = 66.5 neliötä valettua lattiaa ja autokatoksen koko 7 x 5 = 35 neliötä on autokatoksen osuus.

Takkaa on ainakin ahkerasti käytetty ja ILP on luultavasti ollut vain viilentämiseen.

Taitaa olla sen verran perus talo, että ei tuosta keksi mitään tarkempaa kommentoitavaa? Tontti on 1900 neliötä, eli sen puolesta tilaa pitäisi myös riittää.