Minä kyllä tekisin kumman tahansa rajanaapurin talven lumityöt lumikolalla jos saisin 650 € fikkaan.
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
- Liittynyt
- 30.05.2018
- Viestejä
- 4 176
Miksi muuten euribor noteeraukset näkyvät päivän myöhässä ? Tänään näkyy eilinen noteeraus vaikka korot julkistetaan päivittäin n. klo 12.. päivän korko näkyy jos esim kauppalehti uutisoi sen (kuten eilen klo13.41) mutta suomen pankin sivuilla näkyy uusimpana eilinen korko.
Euribor botista näet sen kaikkein tuoreimman 12 kk joka päivä klo 12 jälkeen. Ja syy miksi et muutoin näe kuin 24 h viivästetyn on tietenkin raha. Rahalla saa pääsyn tuoreisiin lukuihin.
12kk euribor humpsahti tänään lukemaan 3,794 %. No joo, varmaan tässä 4 % kieppeillä pyöritään pitemmän aikaa, mutta merkittävä droppi siitä huolimatta.
www.hs.fi
Korot | Korkoihin ”poikkeuksellisen suuri päivälasku” – näin muutos näkyy menoissasi
Edellisen kerran vuoden euribor on ollut nykyistä matalammalla toukokuussa.
www.hs.fi
Nyt ollaan siis samassa kuin toukokuussa lainaa nostaessa. Todennäköisesti siis laskee jonkun verran korot ensi tarkistukseen.12kk euribor humpsahti tänään lukemaan 3,794 %. No joo, varmaan tässä 4 % kieppeillä pyöritään pitemmän aikaa, mutta merkittävä droppi siitä huolimatta.
Korot | Korkoihin ”poikkeuksellisen suuri päivälasku” – näin muutos näkyy menoissasi
Edellisen kerran vuoden euribor on ollut nykyistä matalammalla toukokuussa.
Javaq
ſ ɐ ʌ ɐ b
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 284
Oman asuntolainan korontarkistus oli syyskuussa, tietysti korkohuipussa. (12kk euribor).
Miten olisi mahdollista pankin kanssa neuvotella, että korontarkistus olisikin piakkoin? Ratkaisuna tulee mieleen koronvaihto 12kk -> 3kk euribor, mutta toisaalta tuo 12kk euribor houkuttelisi 3kk:n euriboria enemmän. Pelkällä marginaalin tarkastuksella ei liene mahdollista korkokautta vaihtaa?
Miten olisi mahdollista pankin kanssa neuvotella, että korontarkistus olisikin piakkoin? Ratkaisuna tulee mieleen koronvaihto 12kk -> 3kk euribor, mutta toisaalta tuo 12kk euribor houkuttelisi 3kk:n euriboria enemmän. Pelkällä marginaalin tarkastuksella ei liene mahdollista korkokautta vaihtaa?
Ja laskee sen jälkeenkin.
No sitähän ei varmaksi voi sanoa, mutta tällä hetkellä toki näyttää siltä. Mutta jos euroalueen talous selviää taantumasta nopeasti ja samaan aikaan tulee joku isompi energiashokki (esim. Lähi-Idän tapahtumat eskaloituvat niin, että öljyn hinta raketoi), niin korkotaso voi taas hieman nousta odotuksista, joka on tällä hetkellä sellainen, että euribor 12kk olisi kesällä 3%.
Hieman liiallisen ennakoinnin makua noissa 12 kk noteerauksissa, mutta mistäpä sitä tietää. Sen nyt voinee näillä näkymillä jo niputtaa jokseenkin epätodennäköiseksi, että ohjauskorot nousisivat enää.
Toinen puoli kysymyksestä on sitten se, että miten kiihkeästi EKP haluaa painaa inflaatiolukemat targettiin ja ne vaikeimmat desimaalit saattaa olla vielä edessä, vaikka Eurostatin perusteella nytkäytettiin huomattavan paljon alas viime kuussa. Ellei sitten nykyinen kiristyssykli ollut jo itsessään liikaa ja viiveellä tulevat vaikutukset kertaudu nyt nopeasti ja rumasti.
Jos mittarit halutaan sinne alle kakkoseen ja lähettää signaali, että siellä on syytä varmasti myös pysyä, niin ensimmäistä leikkausta voidaan joutua odottamaan paljon pidemmällekin kuin mitä markkinat nyt arpovat.
Toinen puoli kysymyksestä on sitten se, että miten kiihkeästi EKP haluaa painaa inflaatiolukemat targettiin ja ne vaikeimmat desimaalit saattaa olla vielä edessä, vaikka Eurostatin perusteella nytkäytettiin huomattavan paljon alas viime kuussa. Ellei sitten nykyinen kiristyssykli ollut jo itsessään liikaa ja viiveellä tulevat vaikutukset kertaudu nyt nopeasti ja rumasti.
Jos mittarit halutaan sinne alle kakkoseen ja lähettää signaali, että siellä on syytä varmasti myös pysyä, niin ensimmäistä leikkausta voidaan joutua odottamaan paljon pidemmällekin kuin mitä markkinat nyt arpovat.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 734
Epäilisin, että tarkoittaa vain kellarin runkojohtoja. Uusittu nousujen venttiileille tmv. Ei toki varmaksi näillä tiedoin voi sanoa.
Tässä pukkaa pientä riitaa kehkeytymään ostajan kanssa, niin pitäisi ymmärtää mitä tuolla tarkoitetaan. Käytännössä myös osa nousuista uusittiin tuossa remontissa, mutta vaikeimmat jäivät uusimatta.
Edit.
Googletin runkoputket runkovesiputkien sijaan. Vastaus oli selvä. Nousut ei niihin kuulu.
Viimeksi muokattu:
Itse vaihdoin tuossa kesän korvilla remppalainan 12kk->3kk euriboriin ja samalla marginaalia alaspäin. Ei mitään ongelmaa, ja varmistivat vielä, etten halua muutosta voimaan heti kun silloinen viitekorko oli alempi. Muutos tuleekin voimaan vasta tämän kuun puolivälissä.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 682
Tämän mukaan 12kk euribor on tänään jo 3,6% tuntumasa:
www.kauppalehti.fi
Vuoden euribor tippuu kuin kivi – Pitäisikö korkoja laskea nopeammin? Pääekonomistilta täystyrmäys
Markkinoilla odotetaan EKP:n suunnittelevan koronlaskua ensi keväälle. OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen tyrmää ajatuksen pikaisista päätöksistä korkojen laskemiseksi.
www.kauppalehti.fi
Veikkaan samaa, perusteena ihan vaan se, miten kaikki aiemmatkin asiantuntijoiden näkemykset ovat menneet täysin metsään niin miksei tälläkin kertaa. Nyt kun suurin osa talousviisaista on sitä mieltä että "normaali" muutaman prosentin korkotaso on tullut jäädäkseen niin miksi ei tämäkin näkemys menisi täysin väärin.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 540
Kenen "talousviisaan" mielestä nämä yli 4 % korot ovat pitkällä ajanjaksolla normaali tai tullut jäädäkseen? Mielestäni yleisimmin on sanottu, että normaali ja tavoiteltava on luokkaa 2-2,5 % ja veikkaukset ovat olleet, että siihen asettuu kunhan tästä laskee. Ja on aika iso ero onko korko 2 % vai 4 %. Nollakorkoihin tai hyvin olemattomiin ei varmaankaan palata, toivottavasti.
Toisaalta alle 4 % korot ovat käytännössä 2000-luvun juttu ja alle 2,5 % korot finanssikriisin jälkeisen ajan juttu. Ei tämä nyt peruutuspeiliin katsottuna ole kovinkaan kova hinta rahalle.
Mutta taloustilannehan sen korkotason lopulta määrittää. Sinänsä erikoista, että nyt esimerkiksi EU-alueen talous kestäisi helposti "normaalin" korkotason (mitä ikinä se sitten onkaan), mutta edeltävä vuosikymmen piti kasvua tekohengittää ilmaisella lainarahalla.
En tarkalleen yli neljän prosentin lukemaa maininnut saati ole laittanut muistiin lukemiani artikkeleita, mutta kun googlasin niin joku oli näkemyksiä kasannut yhteen ja näissäkin on useampi 3-4 prosentin välille osuva:
Lähde: Euribor-ennuste 2024-2025 – 5 näkemystä asiantuntijoilta
Euriborit määräytyvät isojen euroalueen pankkien toisilleen myöntämien lainakorkojen keskiarvojen perusteella. Epäilen, että aamupäivällä "tarjoustasot" olivat vain roimassa laskussa, niin siitä tehtiin vähän hätäinen päätelmä.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 540
Näinhän se toki on. Maailma vaan oli hyvin eri silloin aiempien korkeiden korkojen aikaan, eli mm. tuo mainitsemasi taloustilanne eli yleensä palkkakehitys myötäili myös niitä korkeita korkoja. Sellaista ei oikein ole nyt ollut näkyvissä.
Otin sen neljän siitä, että minun käsittääkseni muutama tarkoittaa yleisimmin neljää ja "tullut jäädäkseen" lisättynä siihen viittaa selvästi nykyiseen neljään prosenttiin. Mutta joo, veikkauksia on monenlaisia tullut ekonomistien suusta ja vaikea arvioida millä tiedoilla ne on tehty ja eihän kukaan ei osaa ennustaa, nämä talousasiat kun eivät usein tunnu kovin tieteellisiltä vaan vähän sellaisilta fiilisjutuilta. Lisäksi tartun vielä termiisi "tulla jäädäkseen", on ihan eri asia veikata vaikka 3,5 % korkoa vielä puolivälissä vuotta 2024 kuin pitkän ajan päästä (monta vuotta) johon tuo tulla jäädäkseen viittaisi.
Myönnän että oma viesti sisälsi hieman turhautumista näihin jatkuviin ennusteisiin ja asiantuntijahaastatteluihin jotka vuodesta toiseen vaikuttavat yhtä hyödyllisiltä kuin pitkän ajan sääennusteet
- Liittynyt
- 18.02.2022
- Viestejä
- 1 167
Juu, veljen kans juttelin niin muistutti että 2008 kun oli mualimalla kriisiä makselivat marginaalin kans 5% luokkaa korkoja. Meillä on nyt korkokaton ansiosta 1.7% pinnassa joten hyvin tyytyväinen olen. Laskeehan ne sieltä varmaan jollakin aikavälillä tonne 2-3% tienoille ehkä parin vuoden kuluessa(?) Mutta tosiaan, normaali tasohan nuo 1-2% korot ei olleet kuten sanottu.
Mut se voi olla, et korot palaa vielä nollatasolle, ku itse taloudessa ei kai ole tapahtunut mitään. Ulkopuolinen shokki aiheutti inflaation, ja kun siitä toivutaan, ni tilanne on sama kuin ennen, ellei jokin muu asia ei ole muuttunut sillävälin.
- Liittynyt
- 14.09.2022
- Viestejä
- 325
Siis miinus (-) koroilla mentiin käytännössä vuodesta 2015 aina 2022 syksyyn asti.
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 506
Korot | Markkinat: EKP laskee korkoja odotettua aiemmin ja rajummin
Rahamarkkinoilla odotetaan, että EKP aloittaa koronlaskut Yhdysvaltain keskuspankkia aiemmin ja rajummin.
Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.
No itsellä on kokonaiskorko 1,5% korkokaton ansiosta ja vannon kyllä edelleenkin sen nimeen. Ja pääseehän siitä tarvittaessa eroon pankkia vaihtamalla, mutta en usko että siihen on tarvetta ihan hetkeen.
Näin on. Tosin tälläkin hetkellä eletään inflaation osalta veitsen terällä, eli vaikka kokonaisinflaatio on laskenut reippaasti (ollen 2,4 %), niin epävarmuutta lisää se, että kokonaisinflaatiota on laskenut pääasiassa vain energian hinnan lasku (-11,5%). Palvelusektorin inflaatio on edelleen 4,0 % ja ruoan (+tupakka&alkoholi) 6,9 %.Korot | Markkinat: EKP laskee korkoja odotettua aiemmin ja rajummin
Rahamarkkinoilla odotetaan, että EKP aloittaa koronlaskut Yhdysvaltain keskuspankkia aiemmin ja rajummin.
Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.
Nyt esim. raakaöljy on halpaa, mutta Lähi-Idässä on edelleen eskalaation riski, mikä voi näkyä nopeastikin energian hinnassa. Lisäksi työllisyys on säilynyt hyvänä ja korkeitakin palkankorotuksia on jo sovittu ensi vuodelle. Vähän siitä kiinni, että iskeekö taantuma kuinka pahasti.
Suhdanne | Taloutta riivaava inflaatio saattaa taas kiihtyä lähiaikoina
Energian halpeneminen on hidastanut inflaatiota, mutta sen vaikutus alkaa hiljalleen hiipua.
www.hs.fi
Hieman erilainen näkemys näihin EKP korkojen laskuihin. Kauppalehdessä juttu tällä päivää, jossa Blackrockin päästrategi pitää EKP:n koronlaskuja liioiteltuina ja ylioptimistisina siitä huolimatta, että markkinat odottavat ohjauskoron laskevan 2024 aikana 4->2,5 % (yllä olevassa HS jutussa tästä lisää). Syynä, että keskuspankit varovat synnyttämästä uutta inflaatiopainetta. Blackrock pitää kiinni siitä, että EKP pitää kiinni tiukasti rajoittavasta rahapolitiikasta, vaikka talouskasvu ja aktiviteetti hidastuvat euroalueella.
Itse olen sen verran pessimistinen nykyisestä makrotaloudesta, että pidän positiivisena yllätyksenä jos laskee edes lähelle 3 %.
Itse olen sen verran pessimistinen nykyisestä makrotaloudesta, että pidän positiivisena yllätyksenä jos laskee edes lähelle 3 %.
Yhtä lailla tuo 1,5 % laskun ennuste perustuu rahamarkkinoihin ja odotuksiin. Sen verran globaali markkinatalous, että eiköhän Yhdysvalloissakin olla yhtä selvillä Euroopan talousalueesta kuin täällä Euroopassakin on mahdollista olla. Paljon näissä on epävarmuutta ja totuus nähdään myöhemmin.
Tämä nyt oli vaan erilainen näkemys ettei kaikki markkinatoimijat odota EKP laskevan korkoja.
Viimeksi muokattu:
Nämä liikkeet on kuitenkin vielä toteutumatta.
Tässä kuva markkinoiden odotuksista ja siitä kuinka hyvin ne on aiemmin osunut kohdilleen:
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 344
Tässä vielä nättinä graafina sama juttu. Saapi nähdä miten hyvin nämä ennusteet pitävät paikkansa...Korot | Markkinat: EKP laskee korkoja odotettua aiemmin ja rajummin
Rahamarkkinoilla odotetaan, että EKP aloittaa koronlaskut Yhdysvaltain keskuspankkia aiemmin ja rajummin.
Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.
- Liittynyt
- 14.09.2022
- Viestejä
- 325
Sitten kieritään taas rahoissa ja sitten taas infl... Eikö..
Ruoan inflaatio voi vielä kiusata, riippuu paljon lannoitteiden tilanteesta ja ensi kauden satonäkymistä. Palvelusektorin hinnoista en olisi kovin huolissaan, koska sieltä alkaa vähitellen hävitä löysä raha ja hintojen on laskettava kilpailun kiristyessä kunnolla.
- Liittynyt
- 06.01.2022
- Viestejä
- 2 068
Veikkaan, että palvelusektorin hinnat eivät voi laskea. Löysän rahan häviäminen aiheuttaa vain enemmän konkursseja.
90-luvun lama oli aika kova paikka monille velallisille mutta muuten uuden omakotitalon asuntovelan kokonaiskustannus suhteessa mediaanituloihin ei koskaan ole ollut läheskään yhtä kova kuin nykyään. Hetki sitten oli nollakorot, ja viimeksi kuin euribot olivat välillä 4-5% 1995-2010, asuntolainan korot olivat kokonaan vähennyskelpoisia mikä tosiaan tekee aika ison eron. Lisäksi talon hinta hyvälläkin paikalla vs / keskitulot oli vähän eri luokkaa 20 vuotta sitten. Pitää toivoa että tasoittuu, rahaa olisi hyvä saada vähän kulutukseenkin.
edit: 90-luvun lopulla puhuttiin miljoonatalosta jos oli poikkeuksellisen kallis, yli miljoonan maksanut palatsi kyseessä. Rahan arvon muutoksen huomioiden miljoona 90-luvun puolivälissä on nykyään 250 000€ eli kaikki uudet talot jotka järjestään maksavat yli 300k€, ovat niitä miljoonataloja vaikka ovat 100m2 mahdollisimman halvalla tehtyjä kopperoita.
Viimeksi muokattu:
"Kokonaan vähennyksiin" tarkoitti kuitenkin useimpien tapauksessa alijäämähyvitystä ansiotuloista, jolloin vähennyksestä käteen jäävä hyöty oli todellisuudessa pääomatulon veroprosentin mukainen osuus korkotuloista eli esimerkiksi ysärin alussa 25 %.
Jos nyt pelattaisiin samoilla säännöillä, niin 4,5 % korolla nostetun 100te/20v lainan ensimmäisen vuoden n. 4,5te korkomenoista saisi verottajalta takaisin 1125 euroa. Halvempaa juu, mutta ei tuohon kenenkään omakotitalon hankinta kaadu.
EDIT: Tai siis nykyään hieman enemmän, koska pääomatulojen verotus on kiristynyt.
- Liittynyt
- 17.02.2018
- Viestejä
- 1 822
Toisaalta 400 t€ lainan ja 4,5 % koron tapauksessa kyseessä on jo äkkiä pari RTX 4090 korttia vuodessa tai esim. uuden pienen farmariauton osari-/liisarihinta. Kyllähän se helposti on se ero, että kannattaako sittenkin ottaa 300 t€ laina...
Näinhän se on. En tosin ihan sitäkään pidä korrektina, että valtion pussista sponssataan sitä enemmän, mitä komeammat velkakulissipuitteet elämälleen rakentaa.
- Liittynyt
- 18.02.2017
- Viestejä
- 74
Minkälaisia kokemuksia täällä on porukalla ollut pankkien kanssa kun talo on valmistunut?
Urakoitsijoilta ja muilta yhteyshenkilöiltä olen kuullut että talo kannattaa valmistumisen jälkeen arvioittaa kiinteistönvälittäjällä jonka jälkeen pankin kanssa voidaan keskustelulla uudestaan lainasta. On kuitenkin jäänyt itselle vielä epäselväksi että mitä tuossa tilanteessa tapahtuu?
Olenko ymmärtänyt oikein että asuntolaina on usein pienemällä korolla kuin rakennuksen aikainen laina, jolloin tietysti kk-erät pienenee. Meillä ei ole tulossa ulkopuolista panttia tai vakuutta, jolloin sekään ei vapaudu tässä projektissa.
Urakoitsijoilta ja muilta yhteyshenkilöiltä olen kuullut että talo kannattaa valmistumisen jälkeen arvioittaa kiinteistönvälittäjällä jonka jälkeen pankin kanssa voidaan keskustelulla uudestaan lainasta. On kuitenkin jäänyt itselle vielä epäselväksi että mitä tuossa tilanteessa tapahtuu?
Olenko ymmärtänyt oikein että asuntolaina on usein pienemällä korolla kuin rakennuksen aikainen laina, jolloin tietysti kk-erät pienenee. Meillä ei ole tulossa ulkopuolista panttia tai vakuutta, jolloin sekään ei vapaudu tässä projektissa.
Niin siis vaikea uskoa, että lainan myöntänyt pankki olisi silleen, että "hyvä juttu kun sait hinta-arvion, laitetaanpa tosta jokaiselle halpa laina rakentamisen jälkeen".
Toki jos marginaali on jotenkin suuri verrattuna markkinoiden tasoon (asuntolaina tasoon), niin sitten ehdottomasti kannattaa kilpailuttaa.
Kannattaa toki ottaa huomioon tämän hetken putoavat hinnat ja se että talon vakuusarvo (60-70% talon arvosta) varmasti riittää kattamaan koko lainan.
Edit: pari typoa
Viimeksi muokattu:
Voi tuon noinkin muotoilla.
Mutta ne keskiluokkaiset tai melkein-varakkaat palkansaajat, jotka niitä omistusasuntoja ostavat asuntolainalla, ovat kaikkein kovimmin verotettuja (varakkailla ja rikkaillahan on suurimmaksi osaksi palkkatulojen sijasta pääomatuloja). Jos valtio on entisaikaan halunnut edistää laajahkoa omistusasumista hieman vähentämällä keskiluokan verokuritusta tällaisella kohdistetulla edulla, muotoilu "valtio sponssaa" on aika katkera.
Keski- tai hyvätuloisilla on yleensä valinnoillaan mahdollisuus sovittaa ne asumiseen menevät kulut lompakolle sopiviksi. Varsinkin jonkin 400te okt-lainan tapauksessa. He eivät ole minkään tukiaisen tarpeessa muuten kuin omien valintojensa kautta.
Ainoat voittajat korkovähennyksen palauttamisesta olisivat nykyiset omistusasujat. Omistusasuntoa havittelevia tuo ei auttaisi, sillä markkinat kyllä huolehtisivat edun siirtymisestä asuntojen hintoihin.
Ongelma hinnoitteluargumentissa on, että asuntosijoittajilla on ja pysyy tuo lainan korkojen vähennysetu - ja se siirtyy siis joka tapauksessa asuntojen hintoihin. Nyt asuntomarkkinoiden vähitellen normalisoituessa ei-nollakorkomaailmaan asuntosijoittajilla tulee olemaan selkeä etu omistusasujiin nähden. Nollakorkoaikana tuota nimenomaista etua ei niin selvästi huomannut (se yhtiölainan lyhennysten verovähennyskikkailu siis asia erikseen).
Jos hinnoitteluargumentti olisi pahasti pielessä, niin käsittääkseni korkotason palautumisella nollakoroista normaalimmalle tasolle ei olisi pitänyt olla merkittävää negatiivista vaikutusta asuntojen hintoihin.
Todellisuudessa sijoittajat vähennysetuineen katosivat markkinoilta kuin pieru Saharaan ja omistusasuntoa havitteleville eivät kelvanneet samat kämpät edes 10-15 % alennuksella vuotta aiempaan nähden.
Samaa tuskin olisi nähty, jos valtio olisi ollut kukkaro auki valmiina kuittaamaan sen lähes kolmasosan jokaisen asuntovelallisen tai sellaiseksi haluavan korkomenoista.
Koska hinnat olivat nollakorkojen aikakaudella nousseet yli kestokyvyn. Kuten sanoit, ei niitä sijoittajia ole markkinoilla nyt, koska Excel sanoo että hintojen tulee olla korkojen nousun takia olla 20% alhaisemmat kuin aiemmin - tjsp, ja omistusasunnon ostajan kannalta enemmän, esim 30% - ja samalla rakennuttajat (köh, YIT) nostivat hintojaan sen 10% edellisvuoteen nähden.
Mutta jos pystyy katsomaan hieman pidemmälle, kun asuntomarkkinat löytävät uuden tasapainon jossain välissä - mikäänhän ei jatku ikuisesti - sijoittajilla on yhä rakenteellisena etuna korkovähennysetu, joka suhteessa sitä suurempi, mitä korkeampi nykyinen korkotaso. Ensiasunnon ostajat jäävät tällöin taas jalkoihin tai joutuvat maksamaan kymmeniä prosentteja "ylimääräistä". Tätä tarkoitin aiemmassa viestissä, en tiedä jäikö nyt jokin tärkeä juttu huomioimatta.
Uutiset
-
Thermaltakelta uusi View 390 Air -miditornikotelo eri väreissä
8.8.2025 14:58
-
Kotimainen Jolla suunnittelemassa seuraavan sukupolven Jolla-älypuhelintaan
8.8.2025 13:58
-
LG Display esittelee messuilla tuoreimpia OLED-uutuuksiaan: 45″ 5K2K ja 27″ 540 / 720 Hz
8.8.2025 12:52
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (29-32/2025)
8.8.2025 11:49
-
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaatii Intelin toimitusjohtaja Lip-Bu Tanin eroa
8.8.2025 00:12
Uusimmat viestit
-
-
-
IPTV tv keskustelu * Lue aloituspostaus*
- Viimeisin: Tomppapomppa
