Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Oman asuntolainan korontarkistus oli syyskuussa, tietysti korkohuipussa. (12kk euribor).

Miten olisi mahdollista pankin kanssa neuvotella, että korontarkistus olisikin piakkoin? Ratkaisuna tulee mieleen koronvaihto 12kk -> 3kk euribor, mutta toisaalta tuo 12kk euribor houkuttelisi 3kk:n euriboria enemmän. Pelkällä marginaalin tarkastuksella ei liene mahdollista korkokautta vaihtaa?
Itse vaihdoin tuossa kesän korvilla remppalainan 12kk->3kk euriboriin ja samalla marginaalia alaspäin. Ei mitään ongelmaa, ja varmistivat vielä, etten halua muutosta voimaan heti kun silloinen viitekorko oli alempi. Muutos tuleekin voimaan vasta tämän kuun puolivälissä.
 
Jotenkin pidin todennäköisenä, että korot kyllä lähtee laskuun lähes yhtä vauhdikkaasti kuin ovat nousseetkin. Mikään tieteellinen näkemys ei tätä varmaan suoraan tue, mutta sellainen näppituntuma on että usein nopea ylireagointi voi johtaa vastaavaan korjausliikkeeseen toisessa päässä.

Veikkaan samaa, perusteena ihan vaan se, miten kaikki aiemmatkin asiantuntijoiden näkemykset ovat menneet täysin metsään niin miksei tälläkin kertaa. Nyt kun suurin osa talousviisaista on sitä mieltä että "normaali" muutaman prosentin korkotaso on tullut jäädäkseen niin miksi ei tämäkin näkemys menisi täysin väärin.
 
Veikkaan samaa, perusteena ihan vaan se, miten kaikki aiemmatkin asiantuntijoiden näkemykset ovat menneet täysin metsään niin miksei tälläkin kertaa. Nyt kun suurin osa talousviisaista on sitä mieltä että "normaali" muutaman prosentin korkotaso on tullut jäädäkseen niin miksi ei tämäkin näkemys menisi täysin väärin.

Kenen "talousviisaan" mielestä nämä yli 4 % korot ovat pitkällä ajanjaksolla normaali tai tullut jäädäkseen? Mielestäni yleisimmin on sanottu, että normaali ja tavoiteltava on luokkaa 2-2,5 % ja veikkaukset ovat olleet, että siihen asettuu kunhan tästä laskee. Ja on aika iso ero onko korko 2 % vai 4 %. Nollakorkoihin tai hyvin olemattomiin ei varmaankaan palata, toivottavasti.
 
Kenen "talousviisaan" mielestä nämä yli 4 % korot ovat pitkällä ajanjaksolla normaali tai tullut jäädäkseen? Mielestäni yleisimmin on sanottu, että normaali ja tavoiteltava on luokkaa 2-2,5 % ja veikkaukset ovat olleet, että siihen asettuu kunhan tästä laskee. Ja on aika iso ero onko korko 2 % vai 4 %. Nollakorkoihin tai hyvin olemattomiin ei varmaankaan palata, toivottavasti.
Toisaalta alle 4 % korot ovat käytännössä 2000-luvun juttu ja alle 2,5 % korot finanssikriisin jälkeisen ajan juttu. Ei tämä nyt peruutuspeiliin katsottuna ole kovinkaan kova hinta rahalle.

Mutta taloustilannehan sen korkotason lopulta määrittää. Sinänsä erikoista, että nyt esimerkiksi EU-alueen talous kestäisi helposti "normaalin" korkotason (mitä ikinä se sitten onkaan), mutta edeltävä vuosikymmen piti kasvua tekohengittää ilmaisella lainarahalla.
 
Kenen "talousviisaan" mielestä nämä yli 4 % korot ovat pitkällä ajanjaksolla normaali tai tullut jäädäkseen? Mielestäni yleisimmin on sanottu, että normaali ja tavoiteltava on luokkaa 2-2,5 % ja veikkaukset ovat olleet, että siihen asettuu kunhan tästä laskee. Ja on aika iso ero onko korko 2 % vai 4 %. Nollakorkoihin tai hyvin olemattomiin ei varmaankaan palata, toivottavasti.

En tarkalleen yli neljän prosentin lukemaa maininnut saati ole laittanut muistiin lukemiani artikkeleita, mutta kun googlasin niin joku oli näkemyksiä kasannut yhteen ja näissäkin on useampi 3-4 prosentin välille osuva:

  • Talouselämä kertoo (1.12.2023, artikkeli maksumuurin takana) Danske Bankin arviosta, jonka mukaan 12 kuukauden euribor olisi noin 3,40 prosentissa vuoden 2024 puolivälissä ja noin 3,00 prosentissa vuoden loppuun mennessä.
  • Kauppalehden artikkelissa (2.10.2023) arvioidaan, että 12 kuukauden euribor liikkuu vuonna 2024 noin 3,50-4,00 prosentin välillä.
  • Euribor-korkojen liikkeisiin vaikuttaa EKP:n eli Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ja ohjauskorkojen liikkeet. Helsingin Sanomien artikkelissa (30.10.2023) todetaan markkinoiden nyt tulkitsevan, että ohjauskorkoja tuskin enää nostetaan. Myöskään euribor-koron ei uskota enää nousevan, vaan ennusteet näyttävät korkokäyrien suuntaavan alaspäin vuonna 2024.
  • Ylen artikkelissa (5.9.2023) kerrotaan Danske Bankin ennusteesta, jonka mukaan EKP:n ohjauskorko olisi noin 3,25 prosentissa vuoden 2024 lopulla. Euribor-markkinakorko alkaisi kuitenkin ennakoivasti laskea tälle tasolle jo ennen ohjauskoron mahdollista laskemispäätöstä.
  • Hieman tuoreemmassa Ylen jutussa (14.10.2023) ekonomistit povaavat euribor-korkojen asettuvan noin 2-3 prosentin tasolle vuoden 2025 kuluessa.

Lähde: Euribor-ennuste 2024-2025 – 5 näkemystä asiantuntijoilta
 
Euribor 12 kk tänään 3,785 %. Mikä juttu toi 3,6 % hätyyttely oikein oli?
Euriborit määräytyvät isojen euroalueen pankkien toisilleen myöntämien lainakorkojen keskiarvojen perusteella. Epäilen, että aamupäivällä "tarjoustasot" olivat vain roimassa laskussa, niin siitä tehtiin vähän hätäinen päätelmä.
 
Toisaalta alle 4 % korot ovat käytännössä 2000-luvun juttu ja alle 2,5 % korot finanssikriisin jälkeisen ajan juttu. Ei tämä nyt peruutuspeiliin katsottuna ole kovinkaan kova hinta rahalle.

Mutta taloustilannehan sen korkotason lopulta määrittää. Sinänsä erikoista, että nyt esimerkiksi EU-alueen talous kestäisi helposti "normaalin" korkotason (mitä ikinä se sitten onkaan), mutta edeltävä vuosikymmen piti kasvua tekohengittää ilmaisella lainarahalla.

Näinhän se toki on. Maailma vaan oli hyvin eri silloin aiempien korkeiden korkojen aikaan, eli mm. tuo mainitsemasi taloustilanne eli yleensä palkkakehitys myötäili myös niitä korkeita korkoja. Sellaista ei oikein ole nyt ollut näkyvissä.

En tarkalleen yli neljän prosentin lukemaa maininnut saati ole laittanut muistiin lukemiani artikkeleita, mutta kun googlasin niin joku oli näkemyksiä kasannut yhteen ja näissäkin on useampi 3-4 prosentin välille osuva:



Lähde: Euribor-ennuste 2024-2025 – 5 näkemystä asiantuntijoilta

Otin sen neljän siitä, että minun käsittääkseni muutama tarkoittaa yleisimmin neljää ja "tullut jäädäkseen" lisättynä siihen viittaa selvästi nykyiseen neljään prosenttiin. Mutta joo, veikkauksia on monenlaisia tullut ekonomistien suusta ja vaikea arvioida millä tiedoilla ne on tehty ja eihän kukaan ei osaa ennustaa, nämä talousasiat kun eivät usein tunnu kovin tieteellisiltä vaan vähän sellaisilta fiilisjutuilta. Lisäksi tartun vielä termiisi "tulla jäädäkseen", on ihan eri asia veikata vaikka 3,5 % korkoa vielä puolivälissä vuotta 2024 kuin pitkän ajan päästä (monta vuotta) johon tuo tulla jäädäkseen viittaisi.
 
Otin sen neljän siitä, että minun käsittääkseni muutama tarkoittaa yleisimmin neljää ja "tullut jäädäkseen" lisättynä siihen viittaa selvästi nykyiseen neljään prosenttiin. Mutta joo, veikkauksia on monenlaisia tullut ekonomistien suusta ja vaikea arvioida millä tiedoilla ne on tehty ja eihän kukaan ei osaa ennustaa, nämä talousasiat kun eivät usein tunnu kovin tieteellisiltä vaan vähän sellaisilta fiilisjutuilta. Lisäksi tartun vielä termiisi "tulla jäädäkseen", on ihan eri asia veikata vaikka 3,5 % korkoa vielä puolivälissä vuotta 2024 kuin pitkän ajan päästä (monta vuotta) johon tuo tulla jäädäkseen viittaisi.

Myönnän että oma viesti sisälsi hieman turhautumista näihin jatkuviin ennusteisiin ja asiantuntijahaastatteluihin jotka vuodesta toiseen vaikuttavat yhtä hyödyllisiltä kuin pitkän ajan sääennusteet :)
 
Toisaalta alle 4 % korot ovat käytännössä 2000-luvun juttu ja alle 2,5 % korot finanssikriisin jälkeisen ajan juttu. Ei tämä nyt peruutuspeiliin katsottuna ole kovinkaan kova hinta rahalle.

Mutta taloustilannehan sen korkotason lopulta määrittää. Sinänsä erikoista, että nyt esimerkiksi EU-alueen talous kestäisi helposti "normaalin" korkotason (mitä ikinä se sitten onkaan), mutta edeltävä vuosikymmen piti kasvua tekohengittää ilmaisella lainarahalla.
Juu, veljen kans juttelin niin muistutti että 2008 kun oli mualimalla kriisiä makselivat marginaalin kans 5% luokkaa korkoja. Meillä on nyt korkokaton ansiosta 1.7% pinnassa joten hyvin tyytyväinen olen. Laskeehan ne sieltä varmaan jollakin aikavälillä tonne 2-3% tienoille ehkä parin vuoden kuluessa(?) Mutta tosiaan, normaali tasohan nuo 1-2% korot ei olleet kuten sanottu.
 
Mut se voi olla, et korot palaa vielä nollatasolle, ku itse taloudessa ei kai ole tapahtunut mitään. Ulkopuolinen shokki aiheutti inflaation, ja kun siitä toivutaan, ni tilanne on sama kuin ennen, ellei jokin muu asia ei ole muuttunut sillävälin.
 
Juu, veljen kans juttelin niin muistutti että 2008 kun oli mualimalla kriisiä makselivat marginaalin kans 5% luokkaa korkoja. Meillä on nyt korkokaton ansiosta 1.7% pinnassa joten hyvin tyytyväinen olen. Laskeehan ne sieltä varmaan jollakin aikavälillä tonne 2-3% tienoille ehkä parin vuoden kuluessa(?) Mutta tosiaan, normaali tasohan nuo 1-2% korot ei olleet kuten sanottu.
Siis miinus (-) koroilla mentiin käytännössä vuodesta 2015 aina 2022 syksyyn asti.
Screenshot_20231205_223524_Chrome.jpg
 
Omassa lainassa ei ollut mainittu että marginaali pitää aina maksaa joten 3vuotta meni ettei asuntolainasta tarvinnut maksaa korkoa eikä marginaalia ollenkaan..
 



Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.

No itsellä on kokonaiskorko 1,5% korkokaton ansiosta ja vannon kyllä edelleenkin sen nimeen. Ja pääseehän siitä tarvittaessa eroon pankkia vaihtamalla, mutta en usko että siihen on tarvetta ihan hetkeen.
 



Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.
Näin on. Tosin tälläkin hetkellä eletään inflaation osalta veitsen terällä, eli vaikka kokonaisinflaatio on laskenut reippaasti (ollen 2,4 %), niin epävarmuutta lisää se, että kokonaisinflaatiota on laskenut pääasiassa vain energian hinnan lasku (-11,5%). Palvelusektorin inflaatio on edelleen 4,0 % ja ruoan (+tupakka&alkoholi) 6,9 %.

Nyt esim. raakaöljy on halpaa, mutta Lähi-Idässä on edelleen eskalaation riski, mikä voi näkyä nopeastikin energian hinnassa. Lisäksi työllisyys on säilynyt hyvänä ja korkeitakin palkankorotuksia on jo sovittu ensi vuodelle. Vähän siitä kiinni, että iskeekö taantuma kuinka pahasti.

 
Hieman erilainen näkemys näihin EKP korkojen laskuihin. Kauppalehdessä juttu tällä päivää, jossa Blackrockin päästrategi pitää EKP:n koronlaskuja liioiteltuina ja ylioptimistisina siitä huolimatta, että markkinat odottavat ohjauskoron laskevan 2024 aikana 4->2,5 % (yllä olevassa HS jutussa tästä lisää). Syynä, että keskuspankit varovat synnyttämästä uutta inflaatiopainetta. Blackrock pitää kiinni siitä, että EKP pitää kiinni tiukasti rajoittavasta rahapolitiikasta, vaikka talouskasvu ja aktiviteetti hidastuvat euroalueella.

Itse olen sen verran pessimistinen nykyisestä makrotaloudesta, että pidän positiivisena yllätyksenä jos laskee edes lähelle 3 %.
 
Onko tälläisen hämyisen "varjopankin" näkemys kuinka kestävällä pohjalla? Ihmetyttää myös kuinka paljon Yhdysvalloissa on ymmärrystä Euroopan talousalueen asioista.
Yhtä lailla tuo 1,5 % laskun ennuste perustuu rahamarkkinoihin ja odotuksiin. Sen verran globaali markkinatalous, että eiköhän Yhdysvalloissakin olla yhtä selvillä Euroopan talousalueesta kuin täällä Euroopassakin on mahdollista olla. Paljon näissä on epävarmuutta ja totuus nähdään myöhemmin.

Tämä nyt oli vaan erilainen näkemys ettei kaikki markkinatoimijat odota EKP laskevan korkoja.
 
Viimeksi muokattu:
Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.

Nämä liikkeet on kuitenkin vielä toteutumatta.

Tässä kuva markkinoiden odotuksista ja siitä kuinka hyvin ne on aiemmin osunut kohdilleen:
euribor-forward-curve.png
 



Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.
Tässä vielä nättinä graafina sama juttu. Saapi nähdä miten hyvin nämä ennusteet pitävät paikkansa...

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Ruoan inflaatio voi vielä kiusata, riippuu paljon lannoitteiden tilanteesta ja ensi kauden satonäkymistä. Palvelusektorin hinnoista en olisi kovin huolissaan, koska sieltä alkaa vähitellen hävitä löysä raha ja hintojen on laskettava kilpailun kiristyessä kunnolla.
 
Palvelusektorin hinnoista en olisi kovin huolissaan, koska sieltä alkaa vähitellen hävitä löysä raha ja hintojen on laskettava kilpailun kiristyessä kunnolla.

Veikkaan, että palvelusektorin hinnat eivät voi laskea. Löysän rahan häviäminen aiheuttaa vain enemmän konkursseja.
 
Kun verrataan menneitä korkoja nykyaikaan Suomessa, kannattaa muistaa että korot sai kokonaan tai osittain myös vähennettyä verotuksessa. Ei se 90-luvun 15% korko kovin paha ollut, kun sen sai kokonaan vähennyksiin.
 
Kun verrataan menneitä korkoja nykyaikaan Suomessa, kannattaa muistaa että korot sai kokonaan tai osittain myös vähennettyä verotuksessa. Ei se 90-luvun 15% korko kovin paha ollut, kun sen sai kokonaan vähennyksiin.

90-luvun lama oli aika kova paikka monille velallisille mutta muuten uuden omakotitalon asuntovelan kokonaiskustannus suhteessa mediaanituloihin ei koskaan ole ollut läheskään yhtä kova kuin nykyään. Hetki sitten oli nollakorot, ja viimeksi kuin euribot olivat välillä 4-5% 1995-2010, asuntolainan korot olivat kokonaan vähennyskelpoisia mikä tosiaan tekee aika ison eron. Lisäksi talon hinta hyvälläkin paikalla vs / keskitulot oli vähän eri luokkaa 20 vuotta sitten. Pitää toivoa että tasoittuu, rahaa olisi hyvä saada vähän kulutukseenkin.

edit: 90-luvun lopulla puhuttiin miljoonatalosta jos oli poikkeuksellisen kallis, yli miljoonan maksanut palatsi kyseessä. Rahan arvon muutoksen huomioiden miljoona 90-luvun puolivälissä on nykyään 250 000€ eli kaikki uudet talot jotka järjestään maksavat yli 300k€, ovat niitä miljoonataloja vaikka ovat 100m2 mahdollisimman halvalla tehtyjä kopperoita.
 
Viimeksi muokattu:
Kun verrataan menneitä korkoja nykyaikaan Suomessa, kannattaa muistaa että korot sai kokonaan tai osittain myös vähennettyä verotuksessa. Ei se 90-luvun 15% korko kovin paha ollut, kun sen sai kokonaan vähennyksiin.
"Kokonaan vähennyksiin" tarkoitti kuitenkin useimpien tapauksessa alijäämähyvitystä ansiotuloista, jolloin vähennyksestä käteen jäävä hyöty oli todellisuudessa pääomatulon veroprosentin mukainen osuus korkotuloista eli esimerkiksi ysärin alussa 25 %.

Jos nyt pelattaisiin samoilla säännöillä, niin 4,5 % korolla nostetun 100te/20v lainan ensimmäisen vuoden n. 4,5te korkomenoista saisi verottajalta takaisin 1125 euroa. Halvempaa juu, mutta ei tuohon kenenkään omakotitalon hankinta kaadu.

EDIT: Tai siis nykyään hieman enemmän, koska pääomatulojen verotus on kiristynyt.
 
"Kokonaan vähennyksiin" tarkoitti kuitenkin useimpien tapauksessa alijäämähyvitystä ansiotuloista, jolloin vähennyksestä käteen jäävä hyöty oli todellisuudessa pääomatulon veroprosentin mukainen osuus korkotuloista eli esimerkiksi ysärin alussa 25 %.

Jos nyt pelattaisiin samoilla säännöillä, niin 4,5 % korolla nostetun 100te/20v lainan ensimmäisen vuoden n. 4,5te korkomenoista saisi verottajalta takaisin 1125 euroa. Halvempaa juu, mutta ei tuohon kenenkään omakotitalon hankinta kaadu.

EDIT: Tai siis nykyään hieman enemmän, koska pääomatulojen verotus on kiristynyt.
Toisaalta 400 t€ lainan ja 4,5 % koron tapauksessa kyseessä on jo äkkiä pari RTX 4090 korttia vuodessa tai esim. uuden pienen farmariauton osari-/liisarihinta. Kyllähän se helposti on se ero, että kannattaako sittenkin ottaa 300 t€ laina...
 
Toisaalta 400 t€ lainan ja 4,5 % koron tapauksessa kyseessä on jo äkkiä pari RTX 4090 korttia vuodessa tai esim. uuden pienen farmariauton osari-/liisarihinta. Kyllähän se helposti on se ero, että kannattaako sittenkin ottaa 300 t€ laina...
Näinhän se on. En tosin ihan sitäkään pidä korrektina, että valtion pussista sponssataan sitä enemmän, mitä komeammat velkakulissipuitteet elämälleen rakentaa.
 
Minkälaisia kokemuksia täällä on porukalla ollut pankkien kanssa kun talo on valmistunut?

Urakoitsijoilta ja muilta yhteyshenkilöiltä olen kuullut että talo kannattaa valmistumisen jälkeen arvioittaa kiinteistönvälittäjällä jonka jälkeen pankin kanssa voidaan keskustelulla uudestaan lainasta. On kuitenkin jäänyt itselle vielä epäselväksi että mitä tuossa tilanteessa tapahtuu?

Olenko ymmärtänyt oikein että asuntolaina on usein pienemällä korolla kuin rakennuksen aikainen laina, jolloin tietysti kk-erät pienenee. Meillä ei ole tulossa ulkopuolista panttia tai vakuutta, jolloin sekään ei vapaudu tässä projektissa.
 
Minkälaisia kokemuksia täällä on porukalla ollut pankkien kanssa kun talo on valmistunut?

Urakoitsijoilta ja muilta yhteyshenkilöiltä olen kuullut että talo kannattaa valmistumisen jälkeen arvioittaa kiinteistönvälittäjällä jonka jälkeen pankin kanssa voidaan keskustelulla uudestaan lainasta. On kuitenkin jäänyt itselle vielä epäselväksi että mitä tuossa tilanteessa tapahtuu?

Olenko ymmärtänyt oikein että asuntolaina on usein pienemällä korolla kuin rakennuksen aikainen laina, jolloin tietysti kk-erät pienenee. Meillä ei ole tulossa ulkopuolista panttia tai vakuutta, jolloin sekään ei vapaudu tässä projektissa.
Niin siis vaikea uskoa, että lainan myöntänyt pankki olisi silleen, että "hyvä juttu kun sait hinta-arvion, laitetaanpa tosta jokaiselle halpa laina rakentamisen jälkeen".

Toki jos marginaali on jotenkin suuri verrattuna markkinoiden tasoon (asuntolaina tasoon), niin sitten ehdottomasti kannattaa kilpailuttaa.

Kannattaa toki ottaa huomioon tämän hetken putoavat hinnat ja se että talon vakuusarvo (60-70% talon arvosta) varmasti riittää kattamaan koko lainan.

Edit: pari typoa
 
Viimeksi muokattu:
Näinhän se on. En tosin ihan sitäkään pidä korrektina, että valtion pussista sponssataan sitä enemmän, mitä komeammat velkakulissipuitteet elämälleen rakentaa.
Voi tuon noinkin muotoilla.

Mutta ne keskiluokkaiset tai melkein-varakkaat palkansaajat, jotka niitä omistusasuntoja ostavat asuntolainalla, ovat kaikkein kovimmin verotettuja (varakkailla ja rikkaillahan on suurimmaksi osaksi palkkatulojen sijasta pääomatuloja). Jos valtio on entisaikaan halunnut edistää laajahkoa omistusasumista hieman vähentämällä keskiluokan verokuritusta tällaisella kohdistetulla edulla, muotoilu "valtio sponssaa" on aika katkera.
 
Voi tuon noinkin muotoilla.

Mutta ne keskiluokkaiset tai melkein-varakkaat palkansaajat, jotka niitä omistusasuntoja ostavat asuntolainalla, ovat kaikkein kovimmin verotettuja (varakkailla ja rikkaillahan on suurimmaksi osaksi palkkatulojen sijasta pääomatuloja). Jos valtio on entisaikaan halunnut edistää laajahkoa omistusasumista hieman vähentämällä keskiluokan verokuritusta tällaisella kohdistetulla edulla, muotoilu "valtio sponssaa" on aika katkera.
Keski- tai hyvätuloisilla on yleensä valinnoillaan mahdollisuus sovittaa ne asumiseen menevät kulut lompakolle sopiviksi. Varsinkin jonkin 400te okt-lainan tapauksessa. He eivät ole minkään tukiaisen tarpeessa muuten kuin omien valintojensa kautta.

Ainoat voittajat korkovähennyksen palauttamisesta olisivat nykyiset omistusasujat. Omistusasuntoa havittelevia tuo ei auttaisi, sillä markkinat kyllä huolehtisivat edun siirtymisestä asuntojen hintoihin.
 
Keski- tai hyvätuloisilla on yleensä valinnoillaan mahdollisuus sovittaa ne asumiseen menevät kulut lompakolle sopiviksi. Varsinkin jonkin 400te okt-lainan tapauksessa. He eivät ole minkään tukiaisen tarpeessa muuten kuin omien valintojensa kautta.

Ainoat voittajat korkovähennyksen palauttamisesta olisivat nykyiset omistusasujat. Omistusasuntoa havittelevia tuo ei auttaisi, sillä markkinat kyllä huolehtisivat edun siirtymisestä asuntojen hintoihin.
Ongelma hinnoitteluargumentissa on, että asuntosijoittajilla on ja pysyy tuo lainan korkojen vähennysetu - ja se siirtyy siis joka tapauksessa asuntojen hintoihin. Nyt asuntomarkkinoiden vähitellen normalisoituessa ei-nollakorkomaailmaan asuntosijoittajilla tulee olemaan selkeä etu omistusasujiin nähden. Nollakorkoaikana tuota nimenomaista etua ei niin selvästi huomannut (se yhtiölainan lyhennysten verovähennyskikkailu siis asia erikseen).
 
Ongelma hinnoitteluargumentissa on, että asuntosijoittajilla on ja pysyy tuo lainan korkojen vähennysetu - ja se siirtyy siis joka tapauksessa asuntojen hintoihin. Nyt asuntomarkkinoiden vähitellen normalisoituessa ei-nollakorkomaailmaan asuntosijoittajilla tulee olemaan selkeä etu omistusasujiin nähden. Nollakorkoaikana tuota nimenomaista etua ei niin selvästi huomannut (se yhtiölainan lyhennysten verovähennyskikkailu siis asia erikseen).
Jos hinnoitteluargumentti olisi pahasti pielessä, niin käsittääkseni korkotason palautumisella nollakoroista normaalimmalle tasolle ei olisi pitänyt olla merkittävää negatiivista vaikutusta asuntojen hintoihin.

Todellisuudessa sijoittajat vähennysetuineen katosivat markkinoilta kuin pieru Saharaan ja omistusasuntoa havitteleville eivät kelvanneet samat kämpät edes 10-15 % alennuksella vuotta aiempaan nähden.

Samaa tuskin olisi nähty, jos valtio olisi ollut kukkaro auki valmiina kuittaamaan sen lähes kolmasosan jokaisen asuntovelallisen tai sellaiseksi haluavan korkomenoista.
 
Jos hinnoitteluargumentti olisi pahasti pielessä, niin käsittääkseni korkotason palautumisella nollakoroista normaalimmalle tasolle ei olisi pitänyt olla merkittävää negatiivista vaikutusta asuntojen hintoihin.

Todellisuudessa sijoittajat vähennysetuineen katosivat markkinoilta kuin pieru Saharaan ja omistusasuntoa havitteleville eivät kelvanneet samat kämpät edes 10-15 % alennuksella vuotta aiempaan nähden.

Samaa tuskin olisi nähty, jos valtio olisi ollut kukkaro auki valmiina kuittaamaan sen lähes kolmasosan jokaisen asuntovelallisen tai sellaiseksi haluavan korkomenoista.
Koska hinnat olivat nollakorkojen aikakaudella nousseet yli kestokyvyn. Kuten sanoit, ei niitä sijoittajia ole markkinoilla nyt, koska Excel sanoo että hintojen tulee olla korkojen nousun takia olla 20% alhaisemmat kuin aiemmin - tjsp, ja omistusasunnon ostajan kannalta enemmän, esim 30% - ja samalla rakennuttajat (köh, YIT) nostivat hintojaan sen 10% edellisvuoteen nähden.

Mutta jos pystyy katsomaan hieman pidemmälle, kun asuntomarkkinat löytävät uuden tasapainon jossain välissä - mikäänhän ei jatku ikuisesti - sijoittajilla on yhä rakenteellisena etuna korkovähennysetu, joka suhteessa sitä suurempi, mitä korkeampi nykyinen korkotaso. Ensiasunnon ostajat jäävät tällöin taas jalkoihin tai joutuvat maksamaan kymmeniä prosentteja "ylimääräistä". Tätä tarkoitin aiemmassa viestissä, en tiedä jäikö nyt jokin tärkeä juttu huomioimatta.
 
edit: 90-luvun lopulla puhuttiin miljoonatalosta jos oli poikkeuksellisen kallis, yli miljoonan maksanut palatsi kyseessä. Rahan arvon muutoksen huomioiden miljoona 90-luvun puolivälissä on nykyään 250 000€ eli kaikki uudet talot jotka järjestään maksavat yli 300k€, ovat niitä miljoonataloja vaikka ovat 100m2 mahdollisimman halvalla tehtyjä kopperoita.
Meidän talo on vuosituhannen vaihteesta ja puhuttiin kylillä "miljoonatalosta", koska oli maksanut markoissa miljoonan. Tänä päivänä olisi noin puolen miljoonan euron paukku, mutta toki tekniikkakin vähän erilaista.
 
Satunnais-subjektiivisia kokemuksia asuntomarkkinoilta:

- Pienemmästä yliopistokaupungista hyvältä paikalta remontoitu vanha (50-60-l.) neliö meni kaupaksi alle viikossa. Pari-kolme tarjoajaa.
- Toteutunut hinta n. -3 % pyynnistä, joka toki asetettu parin vuoden takaisia huippuja matalammaksi.
- Edullisemman pään (200-300k) perheasunnot liikkuvat muutenkin vikkelästi, jos hinta about kohdillaan.
- Isompaan vaihtaessa edelleen hyvin aikaa tutkia kiinnostaviakin yksilöitä, mutta aika arasti niitä laitetaan markkinoille, parempia aikoja odotellen kai.
 
Pari lainatarjousta tullut nyt 157k€ rivarikämppään Tampereella, 12kk euriborilla ja 10% käsirahalla.
- Aktia 0,38% marginaali, Garantian lisävakuus ~1050€ kertamaksu
- OP 0,475% marginaali, lisävakuutta ei vaadita

Tällä hetkellä olen OP:n (tyytyväinen) omistaja-asiakas. Käytännössä jos laittaisin tuon vakuudesta säästyneen tonnin käsirahaan niin noista tulee sama maksuerä, OP:lla sitten bonukset päälle. Katsotaan nyt mitä muilta pankeilta tulee mutta luulen että erot pysyvät niin pieninä että en jaksa lähteä vaihtamaan pankkia.
 
Ainakin se, että vastavuoroisesti sijoitusasunnon tuotoista maksetaan veroa. Omistusasuja ei maksa asuntotulosta veroa.
Njoo, tuo pitää tietysti ottaa huomioon. Mutta nämä vähennyksethän on juuri sitä varten ettei sijoitusasunnon tuotoista tarvitsisi maksaa veroa (varsinkin jos pystyy tekemään tuota yhtiölainan lyhennysten siirrettyä verotusta, jonka inflaatio + 10 vuoden jälkeinen hankintameno-olettama syövät reaalisesti pieneksi). Huom. en pidä tulonhankkimislainan *korko*vähennystä huonona asiana vaikka tätä epäsuhtaa omistusasujiin kiroilenkin...

Palkansaaja-omistusasuja toisaalta maksaa palkkatuloistaan veroa, työnantajamaksut huomioon ottaen jopa hurjan korkeaa sellaista verrattuna sijoitusasunnon tuottojen verotukseen jopa ilman niitä vähennyksiä. Mutta suoraa asuntotuloveroa ei ole tosiaan vielä saatu läpi - hei, ehkä tätä voisi ehdottaa Purralle?

Edit: poistin hieman poliittiseksi katsottavaa paatosta, väärä ketju
 
Viimeksi muokattu:
Njoo, tuo pitää tietysti ottaa huomioon. Mutta nämä vähennyksethän on juuri sitä varten ettei sijoitusasunnon tuotoista tarvitsisi maksaa veroa (varsinkin jos pystyy tekemään tuota yhtiölainan lyhennysten siirrettyä verotusta, jonka inflaatio + 10 vuoden jälkeinen hankintameno-olettama syövät reaalisesti pieneksi). Huom. en pidä tulonhankkimislainan *korko*vähennystä huonona asiana vaikka tätä epäsuhtaa omistusasujiin kiroilenkin...

Palkansaaja-omistusasuja toisaalta maksaa palkkatuloistaan veroa, työnantajamaksut huomioon ottaen jopa hurjan korkeaa sellaista verrattuna sijoitusasunnon tuottojen verotukseen jopa ilman niitä vähennyksiä. Mutta suoraa asuntotuloveroa ei ole tosiaan vielä saatu läpi - hei, ehkä tätä voisi ehdottaa Purralle?

Edit: poistin hieman poliittiseksi katsottavaa paatosta, väärä ketju

Onhan tässä sellanen seikka, että jos asuntosijoittamisessa tulonhankkimislainan korkoja ei katsota vähennyskelpoiseksi niin aihe ei taida kiinnostaa juuri ketään, koska se ei ole pakollista ja löytyy muitakin paikkoja mihin voi sijoittaa senttinsä tavoitellen parempaa tuottoa? Joka niemeen ja notkelmaan joku Valtion Kolhoosit Oy Ab hoitamaan Suomen vuokramarkkinoita?

Sen sijaan jossain pitää aina asua niin sillä taas ei ole tuon taivaallista merkitystä yksityishenkilöille onko korot vähennyskelpoisia tai ei. Sitten ostetaan vaan halvempaa kämpää tilalle, vaihdetaan sijaintia...

Tämä nykyinen asunnon hintaan leivottava jäätävä yhtiölaina on kyllä täysin sitä vastaan mitä varten yhtiölainojen vähennysoikeus on alunperin tehty ja sen saisi ottaa kyllä pois imho. Tähänhän tuli joku uusi prosenttikatto, mutta selkeästi haluttiin pitää vielä aukko olemassa nyt kun se kerran on löydetty ja alettu hyödyntää...
 
Tuo asuntotulo ja sen verotuksen haikailu (jota toki joku jo jossain tosissaan miettii) on kyllä niin syvän päädyn kommunismia ja ihmisten yliverotusta ettei tosikaan. Jos nyt kerrankin olet sen verran älykäs että ostat itsellesi kodin kerryttääksesi omaisuutta ja asuaksesi mukavasti, niin tottakai sitäkin pitäis alkaa verottamaan koska eihän nyt mitään saa olla verovapaata ja törkeä tulonsiirto köyhiltä vuokra-asujilta rikkaille omistusasujille, vai miten se meni :dead:

Eihän asunnon ostossa kuitenkaan käytetä kuin jo kertaalleen verotettuja palkkatuloja ja sitten maksellaan vielä varainsiirtoverot kun omaisuus siirtyy yhdeltä omistajalta toiselle. Eiköhän tuossa ole verotusta jo ihan tarpeeksi.


Jos nyt tälle tielle lähdetään, niin mulla olis asuntotuloveron jatkoksi vielä ehdotus muutamista muista lisäveroista joita voidaan alkaa perimään:
- Yksityisautoilijan Ajankäyttöhyötytulovero (YAKHTV), jossa verotetaan aikaa joka säästyy kun ajat omalla autolla etkä liiku julkisella liikenteellä. Perusteena on laskennallinen ajansäästö oma auto vs. julkinen liikenne kertaa sun verotettavan tulon pohjalta laskettava tuntipalkka (ennen veroja tietysti). Vero koskee niin työ- kuin vapaa-ajan matkoja.

- Julkisen liikenteen käyttäjän Rahansäästötulovero (JLKRSTV), jossa verotetaan autolla ajamatta jättämisestä syntyvän polttoaineensäästön muodostamaa tuloa. Perusteena käytetään kodin ja työ- sekä asiointipaikkojen välistä etäisyyttä ja valtion hyväksymiä oletuskäyntifrekvenssejä näissä pisteissä (esim. töihin 5x viikossa, kauppaan 2x viikossa jne) jotka kerrotaan kilometrikorvauksen määrällä. Saadusta summasta vähennetään julkisen liikenteen halvimman matkalipun (yleensä kk-kortti) kustannukset ja loppu on verotettavaa tuloa.

- Auton omistamattomuustulovero (AOTV), jota maksetaan tulosta joka syntyy siitä ettet omista autoa. Perusteena voidaan käyttää 5 vuoden välein uutena hankittavan keskihintaisen perheauton osamaksuerän suuruutta (valtion hyväksymällä korkoprosentilla ja viimeisen erän suuruudella), keskimääräisen liikenne- ja täyskaskovakuutuksen hintaa sekä keskimääräisen ajosuoritteen polttoaineisiin 7 l/100km kuluttavalla autolla ajaessa kuluvaa rahasummaa.

- Polkupyörätulovero (PPTV), jossa verotetaan tuloa joka syntyy polkupyörällä auton sijasta tehtävistä matkoista. Veron perusteena on kuukausittaisen AOTV:n ja omistamasi polkupyörän hinta jaettuna 5 vuoden ajanjaksolle erotus. Luonnollisesti polkupyöräilijä on velvollinen maksamaan myös JLKRSTV:tä mutta ei saa vähentää siitä matkalippujen hintaa koska ei käytä julkista liikennettä. Jos omistat sekä auton että polkupyörän maksat sekä YAKHTV:n että PPTV:n, täysimääräisinä tottakai.

Ja jottei veroteta pelkästään työssäkäyviä niin
- Työttömän työnhakijan töissäkäymättömyystulovero (TTHTTV) jonka perusteena on työnhakijalle syntyvä tulo siitä että hän ei käytä henkilökohtaista aikaansa töissä tai työmatkalla. Laskuperusteena käytetään tilastoitua keskipalkkaa sekä 7,5 h x 5 pv viikossa työaikaa ja työmatkaan oletetaan kuluvan 30 min/suunta, eli kokonaisuudessaan tuloa syntyy 8,5 tunnilta päivässä.

Mitäs muita keksittyjä tai laskennallisia tuloja vielä voitais alkaa keräämään ihmisiltä niin saadaan tilkittyä verotuksen aukkoja...?
/offtopic
 
Tuo asuntotulo ja sen verotuksen haikailu (jota toki joku jo jossain tosissaan miettii) on kyllä niin syvän päädyn kommunismia ja ihmisten yliverotusta ettei tosikaan. Jos nyt kerrankin olet sen verran älykäs että ostat itsellesi kodin kerryttääksesi omaisuutta ja asuaksesi mukavasti, niin tottakai sitäkin pitäis alkaa verottamaan koska eihän nyt mitään saa olla verovapaata ja törkeä tulonsiirto köyhiltä vuokra-asujilta rikkaille omistusasujille, vai miten se meni :dead:

Eihän asunnon ostossa kuitenkaan käytetä kuin jo kertaalleen verotettuja palkkatuloja ja sitten maksellaan vielä varainsiirtoverot kun omaisuus siirtyy yhdeltä omistajalta toiselle. Eiköhän tuossa ole verotusta jo ihan tarpeeksi.


Jos nyt tälle tielle lähdetään, niin mulla olis asuntotuloveron jatkoksi vielä ehdotus muutamista muista lisäveroista joita voidaan alkaa perimään:
- Yksityisautoilijan Ajankäyttöhyötytulovero (YAKHTV), jossa verotetaan aikaa joka säästyy kun ajat omalla autolla etkä liiku julkisella liikenteellä. Perusteena on laskennallinen ajansäästö oma auto vs. julkinen liikenne kertaa sun verotettavan tulon pohjalta laskettava tuntipalkka (ennen veroja tietysti). Vero koskee niin työ- kuin vapaa-ajan matkoja.

- Julkisen liikenteen käyttäjän Rahansäästötulovero (JLKRSTV), jossa verotetaan autolla ajamatta jättämisestä syntyvän polttoaineensäästön muodostamaa tuloa. Perusteena käytetään kodin ja työ- sekä asiointipaikkojen välistä etäisyyttä ja valtion hyväksymiä oletuskäyntifrekvenssejä näissä pisteissä (esim. töihin 5x viikossa, kauppaan 2x viikossa jne) jotka kerrotaan kilometrikorvauksen määrällä. Saadusta summasta vähennetään julkisen liikenteen halvimman matkalipun (yleensä kk-kortti) kustannukset ja loppu on verotettavaa tuloa.

- Auton omistamattomuustulovero (AOTV), jota maksetaan tulosta joka syntyy siitä ettet omista autoa. Perusteena voidaan käyttää 5 vuoden välein uutena hankittavan keskihintaisen perheauton osamaksuerän suuruutta (valtion hyväksymällä korkoprosentilla ja viimeisen erän suuruudella), keskimääräisen liikenne- ja täyskaskovakuutuksen hintaa sekä keskimääräisen ajosuoritteen polttoaineisiin 7 l/100km kuluttavalla autolla ajaessa kuluvaa rahasummaa.

- Polkupyörätulovero (PPTV), jossa verotetaan tuloa joka syntyy polkupyörällä auton sijasta tehtävistä matkoista. Veron perusteena on kuukausittaisen AOTV:n ja omistamasi polkupyörän hinta jaettuna 5 vuoden ajanjaksolle erotus. Luonnollisesti polkupyöräilijä on velvollinen maksamaan myös JLKRSTV:tä mutta ei saa vähentää siitä matkalippujen hintaa koska ei käytä julkista liikennettä. Jos omistat sekä auton että polkupyörän maksat sekä YAKHTV:n että PPTV:n, täysimääräisinä tottakai.

Ja jottei veroteta pelkästään työssäkäyviä niin
- Työttömän työnhakijan töissäkäymättömyystulovero (TTHTTV) jonka perusteena on työnhakijalle syntyvä tulo siitä että hän ei käytä henkilökohtaista aikaansa töissä tai työmatkalla. Laskuperusteena käytetään tilastoitua keskipalkkaa sekä 7,5 h x 5 pv viikossa työaikaa ja työmatkaan oletetaan kuluvan 30 min/suunta, eli kokonaisuudessaan tuloa syntyy 8,5 tunnilta päivässä.

Mitäs muita keksittyjä tai laskennallisia tuloja vielä voitais alkaa keräämään ihmisiltä niin saadaan tilkittyä verotuksen aukkoja...?
/offtopic

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.


Joku politikko voi vielä ottaa oikeasti näistä onkeensa o_O
 
niin syvän päädyn kommunismia ja ihmisten yliverotusta ettei tosikaan. Jos nyt kerrankin olet sen verran älykäs että ostat itsellesi kodin kerryttääksesi omaisuutta ja asuaksesi mukavasti, niin tottakai sitäkin pitäis alkaa verottamaan koska eihän nyt mitään saa olla verovapaata ja törkeä tulonsiirto köyhiltä vuokra-asujilta rikkaille omistusasujille, vai miten se meni :dead:

Kuvailit juuri kiinteistöveron.
 
Onkohan 2000-luvun vaihteessa rakennettuja rivitaloja vähemmän, sillä nyt mynnissä olevat tuntuvat olevan enimmäkseen joko 80-luvulta tai sitten uudempia, kuten esim. 2005-2010?
Vai johtuneeko kysynnän painottumisesta, 1999-2000 rivarissa on yleensä kuitenkin moni asia paremmin kuin 80-luvun taloissa ja 2005-2010 valmistuneissa ehkä sitten jo liikaa hintaa?
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Mitäs muita keskusteluja tiedätte mitä osaketta ostavan kannattaisi seurata? Just törmäsin kauppalehden foorumilla "rommaus"-ketjuun vuodelta 2017, jossa oli kuitenkin loppupäässä ihan hyvääkin keskustelua.
 
Vielä kesällä täällä joku vannoi korkokattojen nimeen ja piti todennäköisenä jopa 10 vuoden jaksoa jolla korot pysyvät korkealla. Näyttää siltä, ettei kukaan tosiasiassa osaa ennakoida näitä liikkeitä.
Juu, olen kyllä korkokaton tyytyväinen maksaja tällä hetkellä. Korkoa menee nyt 350€ /kk joten sitä menisi joku yli 700€/kk ellei olisi tasaerä ja korkokatto. Itellä olis laina-aika vaan pidentynyt (ehtiihän se vielä pidentyä tässä parin kymmenen vuoden aikana kun korot seilaa.
Nyt esim. raakaöljy on halpaa, mutta Lähi-Idässä on edelleen eskalaation riski, mikä voi näkyä nopeastikin energian hinnassa. Lisäksi työllisyys on säilynyt hyvänä ja korkeitakin palkankorotuksia on jo sovittu ensi vuodelle. Vähän siitä kiinni, että iskeekö taantuma kuinka pahasti.
Eikös raksa-alalla ole sekä lomautetut että konkursseissa työpaikkansa menettäneet laskettavissa kuitenkin kymmenissä tuhansissa? En tiedä siis kuinka moni on työllistynyt tai työllistänyt itsensä sen jälkeen jo.
 
Ensiasunnon ostaja kyselee tyhmiä rivitaloa ostaessaan yksityiseltä (ei välittäjältä); Miten tuossa hallinta- ja omistusoikeuden siirtymisessä kannattaa/pitää menetellä jos myyntiesitteessä on vapautuminen sopimuksen mukaan alkuvuodesta 2024? Kannattaako tuossa jo tarjousvaiheessa sopia vai vasta kauppakirjojen kirjoitusvaiheessa? Ja ylipäätään että miten tuo nyt menee että siirtyykö esim. omistusoikeus silloin kun kauppakirjat kirjoitetaan? Ja onko hyvä huomioida jotain muita ehtoja? Esim. että asunto on siinä kunnossa missä se oli tarjoushetkellä tjsp? Mistä sitä tietää jos kys. kiinteistössä sattuu vaikka vesivahinko edellisen asukkaan poismuuttaessa?

Kiitos jo etukäteen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 709
Viestejä
5 049 009
Jäsenet
80 974
Uusin jäsen
petripeura

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom