Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Mikkos]

Kuinkahan paljon porukka ylipäätään on ottanut sellaista asuntolainaa jossa kuukausittainen maksumäärä vaihtelee koron mukaan?

Tasaeräveloitus vakiosimmalla on siitä mukava, että kuukausittain maksettava summa ei vaihtele korkojen mukaan vaan on aina vakio. Talous on helppo suunnitella kun aina menee sama summa tililtä. Eräänlainen suojaus sekin, joka ei edes maksa mitään. Laina sitten lyhenee hitaampaa tai nopeampaa riippuen koroista, ja pitkälle laina-ajalle sattuu todennäköisesti sekä matalan koron jaksoja että korkeamman koron jaksoja. Ei tarvitse stressata koroista, eikä maksaa korkosuojauksista extraa ettei mene yöunet seuraavaa korontarkistusta odotellessa.

Näitä ei monesti enää saa koska laina-ajat yleensäkkin otetaan ns. tappiinsa eikä pankki suostu sitä pidentämään.

 

[CaseAce]

Näitä ei monesti enää saa koska laina-ajat yleensäkkin otetaan ns. tappiinsa eikä pankki suostu sitä pidentämään.

Okei, tätä mietinkin että saakohan näitä vielä. Oli varmaan vähän liian halpa suojaus pankin mielestä. Itsellä noita pari kappaletta ollut, ensimmäinen vielä perinteinen annuiteetti jossa loppulaina erääntyy kokonaisuudessaan 25v kuluttua ellei ole lyhentynyt kokonaan ennen sitä. Toisella kerralla laina-aikaa jatkava versio, siinäkin joku raja oli jos aivan älyttömästi laina-aika pitenisi.

 

[kolistelija]

Okei, tätä mietinkin että saakohan näitä vielä. Oli varmaan vähän liian halpa suojaus pankin mielestä. Itsellä noita pari kappaletta ollut, ensimmäinen vielä perinteinen annuiteetti jossa loppulaina erääntyy kokonaisuudessaan 25v kuluttua ellei ole lyhentynyt kokonaan ennen sitä. Toisella kerralla laina-aikaa jatkava versio, siinäkin joku raja oli jos aivan älyttömästi laina-aika pitenisi.

Annuiteetissa laina-aika ei muutu. Ei varsinaisesti jää loppuerää, kun laina on maksettu takaisin laina-ajan loppuessa.

EDIT:
Selennykseksi mitä annuiteettilainassa tapahtuu kun korot muuttuvat:
Koska laina lasketaan aina korontarkistuksessa ikään kuin se olisi tasaerälaina, nousee koko laina-ajana maksuerät korkean koron aikaan. Se tarkoittaa sitä että koska korkean koron aikaiset lyhennykset on laskettu suuremman erän mukaan, nousee koko loppuajan erät ellei lyhennä extraa.

Monella voi olla yllätys että lainaa ottaessa ollut esim. 1 % korolla ollut erä on pienempi kuin se 1 % korolla oleva erä sen jälkeen kun korko on hetken ollut esim. 5 %. Itse maksan siksi lisälyhennyksiä niin että lyhennys pysyy samana, koska on kivempi ettei loppulainan erät kasva.

 

[Boulder]

Kuinkahan paljon porukka ylipäätään on ottanut sellaista asuntolainaa jossa kuukausittainen maksumäärä vaihtelee koron mukaan?

Tasaeräveloitus vakiosimmalla on siitä mukava, että kuukausittain maksettava summa ei vaihtele korkojen mukaan vaan on aina vakio. Talous on helppo suunnitella kun aina menee sama summa tililtä. Eräänlainen suojaus sekin, joka ei edes maksa mitään. Laina sitten lyhenee hitaampaa tai nopeampaa riippuen koroista, ja pitkälle laina-ajalle sattuu todennäköisesti sekä matalan koron jaksoja että korkeamman koron jaksoja. Ei tarvitse stressata koroista, eikä maksaa korkosuojauksista extraa ettei mene yöunet seuraavaa korontarkistusta odotellessa.

Asuntokaupan hyydyttämiseen riittää ihan vaan laskeva hintatrendi. Miksi ostaa nyt kun vuoden päästä saa halvemmalla. Samoin muiden kustannusten nousu vähentää intoa investoida lisää asumiseen.

Luulen, että nollakorkoaikana on otettu aika paljon 20-25 vuoden lainoja tasaerällä, ja nehän menee aika nopeasti uudelleenneuvotteluun kun maksettava summa ei riitä edes korkoihin.

 

[CaseAce]

Annuiteetissa laina-aika ei muutu. Ei varsinaisesti jää loppuerää, kun laina on maksettu takaisin laina-ajan loppuessa.

Joo tuota termiä käytetään vähän miten sattuu ihan pankkienkin toimesta. Pitää lukea tarkkaan millaiseen lainaan nimensä alle laittaa eikä luottaa vain myyntinimeen.

 

[PornReindeer]

Pankilla mielenkiintoinen tapa ilmoittaa korko kun on korkoputki:

Eli nähtävästi "uusi korko" lasketaan vain lisäämällä korkoputken minimiin uusi viitekorko, jolloin korkoputki näyttäytyy aika paljon paremmassa valossa

Siis 1,050%-1,060% korkoputki niin 12kk eurobor ollut siis 0,952%...

Oli vuotuinen tarkastus juuri, näköjään teksti päivttynyt selkeämmäksi ja nyt listataan suoraan Euriborin arvo eikä siihen lasketa korkoputken marginaaleja mukaan:

Luotollasi on korkokatto, joka estää lainan viitekoron nousun yli 0,010 prosentin 14.07.2031 saakka.
Luoton marginaali, sisältäen korkokaton, on korkokaton voimassaolon ajan 1,050 prosenttia ja uusi viitekorko on 4,134 prosenttia, jolloin kokonaiskorko on 1,060 prosenttia.

Itselleni muistiinpanona tilanteesta, laskettuna 0,5% marginaalilla ilman pienentyvän lainan vaikutusta itse korkosummaan:
2021 -0,55% tappiota (Lainanottovuosi)
2022 +0,392% voittoa
2023 +3,564% voittoa (Nyt alkanut maksukausi)

 

[kajakkivajakki]

Itselleni muistiinpanona tilanteesta, laskettuna 0,5% marginaalilla ilman pienentyvän lainan vaikutusta itse korkosummaan:
2021 -0,55% tappiota (Lainanottovuosi)
2022 +0,392% voittoa
2023 +3,564% voittoa (Nyt alkanut maksukausi)

Rahoitit tuon korkoputken pelkästään tuolla ~0.55% lisämarginaalilla eikä euroja tarvinnut latoa tiskiin?

Luultavasti tulet lyömään tuolla päätökselläsi pankin kovapalkkaiset ekonomit ja "viisaasti" valittu suojaus kun vain yksi vuosi tappiota ennenkuin siirryit saamapuolelle. Moni varmasti kateellinen diilistäsi kyllä tänä päivänä

 

[kolistelija]

Rahoitit tuon korkoputken pelkästään tuolla ~0.55% lisämarginaalilla eikä euroja tarvinnut latoa tiskiin?

Luultavasti tulet lyömään tuolla päätökselläsi pankin kovapalkkaiset ekonomit ja "viisaasti" valittu suojaus kun vain yksi vuosi tappiota ennenkuin siirryit saamapuolelle. Moni varmasti kateellinen diilistäsi kyllä tänä päivänä

Minulle tarjottiin 2020 10v korkosuojausta. En muista enää tarkkoja ehtoja mutta jotakuinkin 0,6 % - 1,2 % ilman lisämaksua. Jätin väliin ja otin 0,4 % marginaalin ja toivoin että menisi ainakin 5 vuotta ennen kun korot nousee, jotta ehtisi lyhentää reippaasti. Ei mennyt, näyttää siltä että suojaus olisi kannattanut.

En ihmettele jos ovat tarjonneet parempiakin diilejä.

 

[Taneli-]

Tässä muuten taas yksi hyvä syy sekä muistutus siitä miksi kannattaa miettiä useammankin kerran hankkiiko sen asunnon omalla vai vuokratontilla:

Poikkeuksellinen vuokrakiista kiihtyy: tontin omistaja valmis ostamaan yli 140 asunnon kerrostalon itselleen Tampereen keskustassa

Taloyhtiön hallitus valmistelee parhaillaan vastausta tontin omistajalle. Mahdollisesta oikeustaistelusta on tulossa ennakkotapaus.

yle.fi

Tontin omistaja on valmis ostamaan yli 140 asunnon kerrostalon itselleen koska asukkaat eivät suostu maksamaan korotettua tonttivuokraa..

Kyseessä on virallinen 20 miljoonan euron lunastusvaatimus koko rakennuksesta, mihin tontin omistajalla on tietysti oikeus. Kalliiksi varmaan tulee eli luultavammin menevät oikeuteen ja kyse on sitten vaan hinnasta millä tuo rakennus siirtyy tontin omistajalle.

"Jos uutta sopimus tontin vuokrasta ei synny tontin omistajalla on velvollisuus lunastaa rakennus asunto-osakeyhtiöltä."

 

[Shatzy]

Kuinka paljon noissa netin asuntolainalaskureissa on liikkumavaraa, jos on säännölliset tulot ja takaajat/lisävakuudet? Eri laskurit näyttää että lainaa voisin saada jotain 315-360k€ väliin ja Dansken laskuri lupailee jopa 410k€. Entä vaikuttaako lainan marginaaliin tai maksimimäärään se, että rakennuttaa talon (muuttovoittokuntaan) ostamisen sijasta?

 

[kajakkivajakki]

Rakennettavaan taloon lainan marginaalin olettaisi olevan hieman korkeampi kuin valmiiseen kohteeseen, koska tuossa on enempi muuttujia ja jonkin asteinen riski, että tupa ei tulekaan valmiiksi (ainakaan sillä budjetoidulla hinnalla).
Lisäksi tässä ketjussa on useampikin valitellut, että pankki vaatii korkeahkoa budjetin ylitysvaraa eli valmiiseen kohteeseen saa enempi lainaa.

 

[Teräsmiäs]

Rakennettavaan taloon lainan marginaalin olettaisi olevan hieman korkeampi kuin valmiiseen kohteeseen, koska tuossa on enempi muuttujia ja jonkin asteinen riski, että tupa ei tulekaan valmiiksi (ainakaan sillä budjetoidulla hinnalla).
Lisäksi tässä ketjussa on useampikin valitellut, että pankki vaatii korkeahkoa budjetin ylitysvaraa eli valmiiseen kohteeseen saa enempi lainaa.

Meillä ei ollut. 0.55% rakennettavan talon marginaali eikä se muuttunut alemmaksi vaikka talo valmistui.

 

[kolistelija]

Kuinka paljon noissa netin asuntolainalaskureissa on liikkumavaraa, jos on säännölliset tulot ja takaajat/lisävakuudet? Eri laskurit näyttää että lainaa voisin saada jotain 315-360k€ väliin ja Dansken laskuri lupailee jopa 410k€. Entä vaikuttaako lainan marginaaliin tai maksimimäärään se, että rakennuttaa talon (muuttovoittokuntaan) ostamisen sijasta?

Voi olla liikkumavaraa, mutta kannattaa miettiä onko se maksimilaina järkevä ottaa.

 

[Shatzy]

Voi olla liikkumavaraa, mutta kannattaa miettiä onko se maksimilaina järkevä ottaa.

En sitä maksimia halua nostaa, mutta rakennuttaessa yllätyksiä tulee, joten ylimenovaran takia on hyvä saada lainalupaus maksimiin asti ja sitten jättää nostamatta jos ei tarvitse. Valitettavasti taitaa rakentaminen (ja uudemmat asunnot) tällä hetkellä olla niin kalliita että pakko nostaa budjetti lähelle tuota maksimilainaa, ja silti pitää karsia tosi rankasti tarpeista ja miettiä mihin panostaa..

 

[PornReindeer]

Rahoitit tuon korkoputken pelkästään tuolla ~0.55% lisämarginaalilla eikä euroja tarvinnut latoa tiskiin?

Luultavasti tulet lyömään tuolla päätökselläsi pankin kovapalkkaiset ekonomit ja "viisaasti" valittu suojaus kun vain yksi vuosi tappiota ennenkuin siirryit saamapuolelle. Moni varmasti kateellinen diilistäsi kyllä tänä päivänä

Ei tarvinnut lisäeuroja, pitkältihän tuo vastaa 1,06% kiinteää 10v korkoa, mutta voi irtisanoa helpommin.

Itsekään en ollut ajatellut ottaa korkosuojausta, mutta pankki halusi silti tehdä tarjouksen (kuten aina). Tällä kertaa tarjous oli niin hyvä että tartuin. Maksimissaanhan tuolla tekisi vain sen -0,55% tappiota ja jos miettii että 10 vuotta sitten korot olivat pari prossaa niin en uskonut että ainakaan maksimitappioita tuolla tekisin. Nyt kävi hyvä munkki tuon kanssa, mutta jos vastaavan olisi tehnyt silloin 10 vuotta sitten niin kyllä olisi pitänyt olla satumainen tarjous että olisi päässyt nollakorkojen aikana plussalla
Sama kuin vakuutuksissa, rahan tuhlausta jos ei osu vahinko kohdalle

 

[Shatzy]

Nuo laskurit on aika summittaisia. Jos laske omasta nettopalkasta asumismenot max 60% yhtenä rajana, toisena rajana mihin asti vakuudet/kösiraha riittää. Niin paljon lainaa saa kunnea toinen tulee vastaan.
Omalla kohdalla laskurit näyttivät aika mitä sattuu.

Ei kai ne 60% nettotuloista asti anna lainaa? Meillä siis vaimokkeen kanssa nettotulot yhteensä n. 5300€/kk (+-100€), eli 60% nettotuloista lyhennykseen 25v laina-ajalla ja 6% korolla saisi 500k€ lainaa?

 

[kolistelija]

Ei kai ne 60% nettotuloista asti anna lainaa? Meillä siis vaimokkeen kanssa nettotulot yhteensä n. 5300€/kk (+-100€), eli 60% nettotuloista lyhennykseen 25v laina-ajalla ja 6% korolla saisi 500k€ lainaa?

Mitä suuremmat tulot, sitä pienempi osuus tuloista riittää muuhun elämiseen. Mielestäni pari tonnia riittää hyvin omakotitalon kuluihin ja normi elämiseen. Kyllä se ainakin lähelle tuota 60 % meni se maksimi kun viimeksi kyseltiin. Ei kylläkään otettu lähelläkään sitä

 

[Shatzy]

Musitin väärinpäin näköjään, nordealla lukee esim
Yleisenä sääntönä suositellaan, ettei asumiskuluihin saisi kulua enempää kuin kolmasosa kuukauden nettotuloista.



Ota huomioon että se ei ole 6% korolla vaan, jos korko nousisi 6% ->>>> marginaali mukaanluettuna tällä hetkellä voit laskea esim 10,5% korolla.
katso liitettä 1137415
Tuossa esimerkki määrästä ja tuon 1750e/kk olisi hyvä sisältää toki esim vastike tms.

Tämä siis geneerisillä arvoilla, teillä tuskin kuitenkaan menee 3,5ke joka kk elämiseen, niin vaihtoehto laskelmaa vain tekemään exceliin, ruokamenot, polttoaine vakuutukset, verot, sähköt, harrastuksen jne, pajonko menee säästöön, lomakassaan, rahastoihin
Osa pankeista/virkailijoista on hyväksynyt geneerisen laskurin sijaan omat budjettilaskelmat talouden menoista.

Käsittääkseni stressitestit on edelleen 6% korolla ja 25 vuoden laina-ajalla, ainakin tämän vuoden alussa tehdyn uutisen mukaan. Se, mikä katsotaan vielä siedettäväksi lyhennyseräksi tällä stressitestikorolla varmaan on yksilöllistä riippuen menoista ja vakuuksista.

 

[JRan]

Nollakorkojen aika voi palata yllättävän pian, arvioi Aki Kangasharju Ylellä – "Täysin mahdollista"

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju uskoo, että hyvin alhaisten, ”lähellä nollaa olevien”, korkojen aika voi palata jo vuodesta 2025 alkaen.

www.kauppalehti.fi

Jälleen arvauksia tulevasta korkotasosta.

Luin itse juuri saman jutun. Onneksi on nyt lyhyt eb taas, niin pääsee heti nauttimaan alamäestä jos sellainen nähdään.

 

[latzka]

Ihmettelen aina hieman, että miksi nämä asiantuntijat edes viitsivät heitellä näitä ennusteita mallia "hyvin lähellä nollaa vuodesta 2025 alkaen". Tuossa pelissä ei ole kuin aasinhattuja jaossa, kysykää vaikka kevään 2022 ennustajilta.

 

[Mikkos]

Nollakorkojen aika voi palata yllättävän pian, arvioi Aki Kangasharju Ylellä – "Täysin mahdollista"

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju uskoo, että hyvin alhaisten, ”lähellä nollaa olevien”, korkojen aika voi palata jo vuodesta 2025 alkaen.

www.kauppalehti.fi

Jälleen arvauksia tulevasta korkotasosta.

No, nää on näitä. Jokainen vuorotellen heittää noppaa ja oman arvionsa.

Kauppalehti

Kauppalehti Kumppanisisällöt

www.kauppalehti.fi

 

[JRan]

No, nää on näitä. Jokainen vuorotellen heittää noppaa ja oman arvionsa.

Kauppalehti

Kauppalehti Kumppanisisällöt

www.kauppalehti.fi

Vielä yksi mukaan tähän, toki sillä erotuksella että rahalla pitää olla hänen mielestä hinta:

Nollakorkojen paluu ei ole näköpiirissä, Nordean konsernijohtaja sanoo – ”Minusta on hyvin epäterve tilanne, jos rahalla ei ole hintaa”

Konsernijohtaja Frank Vang-Jensenin mukaan asiakkaat ovat nousseista koroista huolimatta pärjänneet hyvin asuntolainojensa kanssa.

www.is.fi

 

[JRan]

Se ei tietysti kauhean yllättävää ole, että pankkien mielestä rahalla pitää olla hinta. Sillähän ne elävät ja takovat juuri nyt erittäin hyvää tiliä.

Juuri näinhän se on. Toki tällä hetkellä pankit maksaa yllättävän hyvää korkoa myös rahalle, niinkuin "normaalitilanteessa" pitääkin.

 

[Kizmo]

En ymmärrä miksi korkotason pitäisi vaikuttaa asuntokauppaan, kun korot eivät kuitenkaan ole mitenkään hulluttelukorkeat ja edelleen esim. selvästi alle sen mitä ne korkeimmillaan historiallisesti ovat olleet (esim. 2000 ->). Onko keskivertoihminen niin tyhmä että ottaa asuntolainan sillä ajatuksella ettei korot muutu?

Halvimmillaan kyllä sai aika hyviä korkosuojauksia kun korot olivat miinuksella, mutta se oli hyvin lyhyt aika. Muuten nyt on ihan yhtä hyvä hetki ostaa kuin koska tahansa, jos se oma unelmakämppä vaan löytyy.

Korkojen nousu voi hillitä haluja muuttaa yhtiömuotoisiin asuntoihin joissa on runsaasti velkaa. Aikamoisia velkapommeja viritelty nollakorkojen aikana. Tuossa juuri tuttava sanoi että korkojen nousun myötä hän maksaa nyt vastiketta ja taloyhtiölainaa kuukaudessa enemmän kuin asuntolainaa.

 

[hypodermic]

Euriborin vaihto 12kk —> 3kk onnistuisi 200e kululla ja marginaali pysyy ennallaan (0,5%). Vaihtoon lähtee, vaikka tuossa lyhyellä otannalla onkin riskinsä. Laina-aikaa kuitenkin jäljellä 25v niin uskoisin että lyhyt euribor kannattaa.

 

[Teräsmiäs]

Euriborin vaihto 12kk —> 3kk onnistuisi 200e kululla ja marginaali pysyy ennallaan (0,5%). Vaihtoon lähtee, vaikka tuossa lyhyellä otannalla onkin riskinsä. Laina-aikaa kuitenkin jäljellä 25v niin uskoisin että lyhyt euribor kannattaa.

Samaa täällä mietitty, mutta lokakuussa 6kk Euriborin tarkastus niin silloin päivitys 3kk jos onnistunee.

Syksyllä pitäisi EKP nostaa vielä ohjauskorkoa kuitenkin.

 

[JRan]

Korkojen nousu voi hillitä haluja muuttaa yhtiömuotoisiin asuntoihin joissa on runsaasti velkaa. Aikamoisia velkapommeja viritelty nollakorkojen aikana. Tuossa juuri tuttava sanoi että korkojen nousun myötä hän maksaa nyt vastiketta ja taloyhtiölainaa kuukaudessa enemmän kuin asuntolainaa.

Niin tämähän on toki oma valinta, joka ei pitäisi yllättää. Eli jos olet pitänyt yhtiölainaa asunnossa esim. 70%, niin ei pitäisi olla yllätys, että sitä maksaa huomattavasti enemmän, kuin paljon pienempää asuntolainaa.

Mutta toki huomion arvoinen juttu on se, että yhtiölainan on myynyt myyntimies, jonka myyntihetkellä esittämät luvut ovat olleet marginaaliset tämän hetken kuluihin, jos tuttavasi ei ole ymmärtänyt mitä ostaa, niin tämä voi yllättää.

Toki vielä pahempaa on kokonainen taloyhtiö täynnä "sijoittajia"/muita osakkaita, joilla on asuntoihin kohdistuvat lainat tapissa. Tämä todellakin asettaa osakkeen velattomaksi maksaneet osakkaat todella hurjaan asemaan, joka voi pahimmillaan aiheuttaa ihmisille satojentuhansien menetyksen esimerkiksi taloyhtiön konkurssin myötä. Tässä nämä yhtiölainan pitäneet häviävät vain sen pankkilainan tai käteisen, mutta pankkilainan ottaneet/osakkeen käteisellä maksaneet kaiken.

 

[JRan]

Unohtamatta sitä, että asuntolainasta vastaa ainoastaan velallinen itse. Yhtiölainasta vastatataan yhteisvastuullisesti. Jos joku jättää osuutensa maksamatta muut maksavat myös hänen osuutensa omiensa lisäksi.

Jos paska osuu ns. tuulettimeen tämä on omiaan nostamaan yhtiölainojen kuukausieriä entisestään.

Juuri näin. Sitten jos osuu kunnolla tuulettimeen, niin on hyvä myös muistaa, että siitä omasta velattomaksi maksetusta osakkeesta joutuu luopumaan, mutta ulkoa otettu laina jää toki maksettavaksi.

 

[null0]

Kun korot ovat matalat, nousevat asuntojen hinnat ja kun korot ovat korkeat niin vastaavasti asuntojen hinnat laskevat.

Ei se ihan noin mene. Lyhyellä tähtäimellä ihmisiä vähän alkaa jännittää ja notkahdus tapahtuu, mutta korkeat korot tarkoittaa lähestulkoon poikkeuksetta inflaatiota mikä sitten taas jo keskipitkällä aikavälillä nostaa asuntojenkin hintoja (ainakin kasvukeskuksissa). Voi olla, että palkkojen täytyy ensin myös nousta.

Käyttäjä Kolistelija on ihan oikeassa. Ei korot ole mitenkään pilvissä vielä. Hyvien kohteiden suhteen en enää odottelisi, jos vastaan tulee.
Rahamiehille nyt on hyvä aika ostella hyvään hintaan asuntoja kasvukeskuksista.

Taloyhtiölainat ja vuokratontit on sitten ongelma mikä tulee näkymään pidempään tilastoissa. Suurin osa kasvukeskuksiin viimeisen 10v aikana rakennetuista ns. kovan rahan asunnoista tuntuu olevan näitä. Näitä on paljon ollut myynnissa ja nyt kun ihmiset herää niiden ongelmiin, ei niitä kukaan halua ostaa.
Myös muut uudet ja pienet asunnot on olleet hinnoiteltuna aivan liian korkealle ja näissä nähdään vielä sukellusta.

Hyvät kohteet sensijaan alkaa mennä kaupaksi. Ei sen koron vaikutus niin suuri ole kun täällä huudellaan. Lainaa saa lähes samalla tavalla kuin ennenkin. (6% stressitesti ym.) Ja suurin osa ihmisistä on näihin korkoihin varautunut jo nollakorkoaikana. Toki muu kustannusten kasvu jossain määrin aiheuttaa lisäongelmia. Työllisyys on kuitenkin hyvä ja väkisin myös palkat alkavat hiljalleen nousta.

Suomen väkilukukin kasvaa sen ~2000 henkilöä joka kuukausi mikä on ~100 000 neljässä vuodessa. Toki vuokralla tai jossain tuetussa asumismuodossa asuminenkin lisääntyy, mutta kustannusten kasvu näkyy jo nyt vuokrien suuruuksissa ja tulee näkymään lähivuosina vielä voimakkaammin. Useimmissa tilanteissa se omistusasuminen on pitkällä aikavälillä edullisempaa tämän hetken koroista huolimatta. Se mikä venettä voisi keikauttaa, olisi korkojen nousun voimakas jatkuminen. Silloin vaan keikkuisi moni muukin vene ja isommatkin laivat, joten pidän sen todennäköisyyttä pienenä.

Nyt ollaan vielä tilanteessa jossa korot ovat korkeat ja asuntojen hinnat ovat korkeat -> kellään ei ole varaa ostaa asuntoa. Jomman kumman pitää laskea reilusti että alkaa taas asuntokauppa käymään.

Tai palkkojen tulee nousta. Tosin kyllä ihmisillä vielä on ihan hyvin varaa ostaa asuntoja. Ei kaikilla tietenkään, mutta ei tilanne ole niin merkittävästi sen suhteen kuitenkaan muuttunut kuten moni kuvittelee.

 

[Taneli-]

Tai palkkojen tulee nousta. Tosin kyllä ihmisillä vielä on ihan hyvin varaa ostaa asuntoja. Ei kaikilla tietenkään, mutta ei tilanne ole niin merkittävästi sen suhteen kuitenkaan muuttunut kuten moni kuvittelee.

Siinä mielessä ehkä muuttunut että nolla korkojen aikaan moni kaupan kassa ja lähihoitaja hankki sitä omaa asuntoa mihin muuten ei olisi varaa unohtamatta näitä uusia sijoittajia joilla vivuttiin vivun päälle uutta sijoitusasuntoa ja miljoonien velkoja vain kertyi mutta vuokratuotolla saatiin korot maksettua ja hieman ehkä lainaakin lyhennettyä.

Eli tälläinen ei enää tule toimimaan ja nyt varmaan tarkemmin syynätään lainan ottajia lävitse ettei juuri valmistunut ja ensimmäisessä työssään "kohta jo 2kk" ollut henkilö saa sitä asuntolainaa ainakaan niin suuria summia kuin vielä nollakorkojen aikaan ilman takaajia tms.

 

[Mikkos]

Ei se ihan noin mene. Lyhyellä tähtäimellä ihmisiä vähän alkaa jännittää ja notkahdus tapahtuu, mutta korkeat korot tarkoittaa lähestulkoon poikkeuksetta inflaatiota mikä sitten taas jo keskipitkällä aikavälillä nostaa asuntojenkin hintoja (ainakin kasvukeskuksissa). Voi olla, että palkkojen täytyy ensin myös nousta.

Käyttäjä Kolistelija on ihan oikeassa. Ei korot ole mitenkään pilvissä vielä. Hyvien kohteiden suhteen en enää odottelisi, jos vastaan tulee.
Rahamiehille nyt on hyvä aika ostella hyvään hintaan asuntoja kasvukeskuksista.

Taloyhtiölainat ja vuokratontit on sitten ongelma mikä tulee näkymään pidempään tilastoissa. Suurin osa kasvukeskuksiin viimeisen 10v aikana rakennetuista ns. kovan rahan asunnoista tuntuu olevan näitä. Näitä on paljon ollut myynnissa ja nyt kun ihmiset herää niiden ongelmiin, ei niitä kukaan halua ostaa.
Myös muut uudet ja pienet asunnot on olleet hinnoiteltuna aivan liian korkealle ja näissä nähdään vielä sukellusta.

Hyvät kohteet sensijaan alkaa mennä kaupaksi. Ei sen koron vaikutus niin suuri ole kun täällä huudellaan. Lainaa saa lähes samalla tavalla kuin ennenkin. (6% stressitesti ym.) Ja suurin osa ihmisistä on näihin korkoihin varautunut jo nollakorkoaikana. Toki muu kustannusten kasvu jossain määrin aiheuttaa lisäongelmia. Työllisyys on kuitenkin hyvä ja väkisin myös palkat alkavat hiljalleen nousta.

Suomen väkilukukin kasvaa sen ~2000 henkilöä joka kuukausi mikä on ~100 000 neljässä vuodessa. Toki vuokralla tai jossain tuetussa asumismuodossa asuminenkin lisääntyy, mutta kustannusten kasvu näkyy jo nyt vuokrien suuruuksissa ja tulee näkymään lähivuosina vielä voimakkaammin. Useimmissa tilanteissa se omistusasuminen on pitkällä aikavälillä edullisempaa tämän hetken koroista huolimatta. Se mikä venettä voisi keikauttaa, olisi korkojen nousun voimakas jatkuminen. Silloin vaan keikkuisi moni muukin vene ja isommatkin laivat, joten pidän sen todennäköisyyttä pienenä.


Tai palkkojen tulee nousta. Tosin kyllä ihmisillä vielä on ihan hyvin varaa ostaa asuntoja. Ei kaikilla tietenkään, mutta ei tilanne ole niin merkittävästi sen suhteen kuitenkaan muuttunut kuten moni kuvittelee.

Kyllä se yksinkertaistettuna juuri näin menee.

"Normaalissa" markkinatilanteessa korot nousevat pikkuhiljaa maltillisesti ja samaan aikaan asuntojen hinnannousu alkaa hidastua eli hinnat alkavat laskea. Samaan aikaan pitäisi myös palkkojen nousta inflaation tahdissa.
Nyt on vaan se erikoisuus että korot pamahtivat melkein kertarysäyksestä miinuksesta tuonne 5% tietämään ja palkat eivät ole nousseet samaa tahtia. Normaalissa tilanteessa niin asiantuntijat kuin tekkiläisetkin sanoivat kivenkovaa että korot EIVÄT voi nousta plussalle kovin nopeasti ja ainakin 10v menee ennenkuin ollaan siellä "normaalissa" 5-6% korkotasossa. Siinä aikana taloudet ehtivät sopeutumaan ja palkat nousemaan joten se iso korkotaso ei ole mikään mahdoton asia.

Tavallisen tallaajan pitää myös seurata mitä asiantuntijat sanoivat korkojen noususta, eli ainakin 10v menee ennenkuin ollaan reilusti plussalla. Tavallinen perhe laskeskelee että sitä taloyhtiölainaa ja pankkilainaa on varaa sen 10v aikana kyllä hyvin lyhentää vaikka 10v päästä oltaisiinkin plussalla, mutta niin olisi myös palkat nousseet sen mukaan. Siihen että korot pamahtavat kerralla 5% samoin kuin elinkustannukset nousseet kuten kaikki muukin ja palkat hinaa paikoillaan niin eihän tällaiseen tavan kuluttaja pysty millään ennakoimaan. Jos tahdoit asunnon ostaa. Eikä näköjään osaneet pankitkaan varautua koska myivät halpoja korkosuojauksia joka kertoo siitä että pankitkaan eivät uskoneet korkojen nopeaan nousuun.

No nyt kävi niinkuin kävi ja iso osa kansalaisista on kusessa asumiskustannusten ja lainojen takia ilman omaa syytään. Se on pakko valtion kohta jotain tehdä asialle koska muuten homma räjähtää käsiin eikä kukaan osta enää uutta asuntoa ja rakennusfirmoja alkaa tippumaan ja menemään konkurssiin lainojensa kanssa.

 

[kolistelija]

Kyllä se yksinkertaistettuna juuri näin menee.

"Normaalissa" markkinatilanteessa korot nousevat pikkuhiljaa maltillisesti ja samaan aikaan asuntojen hinnannousu alkaa hidastua eli hinnat alkavat laskea. Samaan aikaan pitäisi myös palkkojen nousta inflaation tahdissa.
Nyt on vaan se erikoisuus että korot pamahtivat melkein kertarysäyksestä miinuksesta tuonne 5% tietämään ja palkat eivät ole nousseet samaa tahtia. Normaalissa tilanteessa niin asiantuntijat kuin tekkiläisetkin sanoivat kivenkovaa että korot EIVÄT voi nousta plussalle kovin nopeasti ja ainakin 10v menee ennenkuin ollaan siellä "normaalissa" 5-6% korkotasossa. Siinä aikana taloudet ehtivät sopeutumaan ja palkat nousemaan joten se iso korkotaso ei ole mikään mahdoton asia.

Tavallisen tallaajan pitää myös seurata mitä asiantuntijat sanoivat korkojen noususta, eli ainakin 10v menee ennenkuin ollaan reilusti plussalla. Tavallinen perhe laskeskelee että sitä taloyhtiölainaa ja pankkilainaa on varaa sen 10v aikana kyllä hyvin lyhentää vaikka 10v päästä oltaisiinkin plussalla, mutta niin olisi myös palkat nousseet sen mukaan. Siihen että korot pamahtavat kerralla 5% samoin kuin elinkustannukset nousseet kuten kaikki muukin ja palkat hinaa paikoillaan niin eihän tällaiseen tavan kuluttaja pysty millään ennakoimaan. Jos tahdoit asunnon ostaa. Eikä näköjään osaneet pankitkaan varautua koska myivät halpoja korkosuojauksia joka kertoo siitä että pankitkaan eivät uskoneet korkojen nopeaan nousuun.

No nyt kävi niinkuin kävi ja iso osa kansalaisista on kusessa asumiskustannusten ja lainojen takia ilman omaa syytään. Se on pakko valtion kohta jotain tehdä asialle koska muuten homma räjähtää käsiin eikä kukaan osta enää uutta asuntoa ja rakennusfirmoja alkaa tippumaan ja menemään konkurssiin lainojensa kanssa.

Viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana euribor on kaksi kertaa pompannut samalle tasolle kuin millä se nyt on. Nyt on kolmas kerta ja suurin ero edellisiin kertoihin on lähtötaso, joka tällä kertaa oli nolla ja aiemmin vähän korkeammalla. Noin vuosi tai pari näyttää historiallisesti olevan aika tavallinen tahti jolla korot nousevat kun talous tarvitsee jarrua. Ei palkat siinä ajassa ehdi korjaantua.

Vastuuta voi yrittää sysätä vaikka kenelle, mutta lopulta vastuu on lainanottajalla. Sanottiin io-techissä mitä tahansa, olisi tämän koronnousun voinut nähdä vaikka perssilmällä katsomalla historiaa. Sitä ei kukaan voi ennustaa koska se tarkalleen tapahtuu, mutta sen voi jokainan arvioda että esim. 20 vuoden laina-aikana se voi tapahtua monta kertaa. Ei sitä tarvitse ennakoida, vaan siihen pitää varautua.

Nyt on tietenkin myöhäistä jos on tiukkaa, mutta ei tilanne vielä voi olla katastrofaalinen jos edes jollain tasolla on ollut hereillä. Esimerkiksi pankin 6 % stressitestin aikana olisi hälytyskellojen pitänyt soida jos lyhennykset ovat olleet niin isot ettei niitä vaan oikeasti saisi maksettua. Eihän nyt olla lähelläkään tuota 6 % tasoa.

 

[Mikkos]

Viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana euribor on kaksi kertaa pompannut samalle tasolle kuin millä se nyt on. Nyt on kolmas kerta ja suurin ero edellisiin kertoihin on lähtötaso, joka tällä kertaa oli nolla ja aiemmin vähän korkeammalla. Noin vuosi tai pari näyttää historiallisesti olevan aika tavallinen tahti jolla korot nousevat kun talous tarvitsee jarrua. Ei palkat siinä ajassa ehdi korjaantua.

Vastuuta voi yrittää sysätä vaikka kenelle, mutta lopulta vastuu on lainanottajalla. Sanottiin io-techissä mitä tahansa, olisi tämän koronnousun voinut nähdä vaikka perssilmällä katsomalla historiaa. Sitä ei kukaan voi ennustaa koska se tarkalleen tapahtuu, mutta sen voi jokainan arvioda että esim. 20 vuoden laina-aikana se voi tapahtua monta kertaa. Ei sitä tarvitse ennakoida, vaan siihen pitää varautua.

Nyt on tietenkin myöhäistä jos on tiukkaa, mutta ei tilanne vielä voi olla katastrofaalinen jos edes jollain tasolla on ollut hereillä. Esimerkiksi pankin 6 % stressitestin aikana olisi hälytyskellojen pitänyt soida jos lyhennykset ovat olleet niin isot ettei niitä vaan oikeasti saisi maksettua. Eihän nyt olla lähelläkään tuota 6 % tasoa.

Missä vaiheessa korot ovat nousseet noin äkisti ja noin paljon? Tässä on käkkyrää vuosilta 2007-2023. Eihän tossa mikään ole käynyt lähelläkään sitä mitä nyt on viimeisen vuoden aikana noussut.

 

[kolistelija]

Missä vaiheessa korot ovat nousseet noin äkisti ja noin paljon? Tässä on käkkyrää vuosilta 2007-2023. Eihän tossa mikään ole käynyt lähelläkään sitä mitä nyt on viimeisen vuoden aikana noussut.

En sanonut noin paljon, sanoin samalle tasolle. Mielestäni sillä ei ole merkitystä nouseeko korko vuodessa vai kahdessa, ei siinä erotuksessa ehdi merkittävästi puskuria keräämään tai palkka nousta. Se mitä voi tietty tehdä on myydä omaisuutta jos on elänyt yli varojen, mutta se on housuun kusemista pakkasella.

Kuten sanoin, pari kertaa ollaan tuossa noustu abt samalle tasolle kuin nyt ja nousuvauhti on verrattavissa nykyiseen (2000 kesti vuoden, 2005 kesti noin pari vuotta), lähtötaso vaan on vaihdellut. Jos on varautunut n. 5 % korkoon, ei ole mitään ongelmaa. Pankki testaa että pärjätään 6 % korolla, ilman loivennuksia. Missä meni vikaan?

 

[null0]

Tavallinen perhe laskeskelee että sitä taloyhtiölainaa ja pankkilainaa on varaa sen 10v aikana kyllä hyvin lyhentää vaikka 10v päästä oltaisiinkin plussalla, mutta niin olisi myös palkat nousseet sen mukaan.

Harva tavallinen perhe asuu ison taloyhtiölainan päällä. Näitä on kuitenkin verrattain vähän.

No nyt kävi niinkuin kävi ja iso osa kansalaisista on kusessa asumiskustannusten ja lainojen takia ilman omaa syytään.

Pieni osa kansalaisista on kusessa. Kustannukset ovat kasvaneet ja vähemmän jää palkasta laitettavaksi sivuun. Ehkä jopa pitää vähän kaupassa miettiä mitä ostaa ja joidenkin jopa harrastuksista karsia. Harva kuitenkaan on oikeasti kusessa ja näistäkin suurin osa on kusessa, koska ei ole ymmärtänyt varautua tilanteeseen. Osa olisi kusessa ilman inflaatiota ja korkojen nousuakin.

Keskuspankkien tekemää elvytyspolitiikkaa seuraamalla on ollut ihan selvää, että inflaatio lähtee laukalle. Sota yllätti monet ja se jyrkensi käyriä, mutta en usko sen kulmakertoimen olevan tässä niin merkittävä tekijä kun viestissäsi haluat kertoa.

 

[JRan]

Nyt on tietenkin myöhäistä jos on tiukkaa, mutta ei tilanne vielä voi olla katastrofaalinen jos edes jollain tasolla on ollut hereillä. Esimerkiksi pankin 6 % stressitestin aikana olisi hälytyskellojen pitänyt soida jos lyhennykset ovat olleet niin isot ettei niitä vaan oikeasti saisi maksettua. Eihän nyt olla lähelläkään tuota 6 % tasoa.

Toki pitää edelleen muistaa, että tässä ollaan aina vähän ristiriitaisessa tilanteessa pankin tiskillä. Lainan ottajan päämäärä on useasti saada maksimilaina ja lainan myöntäjän myydä maksimilaina. Tähän lopputilanteeseen saatetaan päätyä siten, että lainan ottaja, joka ei oikein ymmärrä on saanut maksimilainan, johon ei olisi oikeasti varaa ja ei edelleenkään ymmärrä. Stressitesti saattoi vilahtaa tietokoneen näytöllä ohi mennen ja Finanssivalvonnan puolesta homma ok.

Eli pankin myyjä on kuitenkin ihan samassa asemassa kuin se Telian liittymämyyjä, joka myy niitä sopimuksia henkensä pitimiksi.

 

[Mikkos]

En sanonut noin paljon, sanoin samalle tasolle. Mielestäni sillä ei ole merkitystä nouseeko korko vuodessa vai kahdessa, ei siinä erotuksessa ehdi merkittävästi puskuria keräämään tai palkka nousta. Se mitä voi tietty tehdä on myydä omaisuutta jos on elänyt yli varojen, mutta se on housuun kusemista pakkasella.

Kuten sanoin, pari kertaa ollaan tuossa noustu abt samalle tasolle kuin nyt ja nousuvauhti on verrattavissa nykyiseen (2000 kesti vuoden, 2005 kesti noin pari vuotta), lähtötaso vaan on vaihdellut. Jos on varautunut n. 5 % korkoon, ei ole mitään ongelmaa. Pankki testaa että pärjätään 6 % korolla, ilman loivennuksia. Missä meni vikaan?

Niin samalle tasolle kyllä, siitä ei ollutkaan kysymys vaan siitä että niin nopeasti ja niin paljon ja se on juuri tässä se jutun juoni. Kun korot nousevat vuodessa 5% eikä palkat nouse samaa tahtia niin kusessa ollaan. Se mihin korko nousee ei ole relevanttia, vaan se kuinka nopeasti ja paljonko se korko nousee.

 

[null0]

Niin samalle tasolle kyllä, siitä ei ollutkaan kysymys vaan siitä että niin nopeasti ja niin paljon ja se on juuri tässä se jutun juoni. Kun korot nousevat vuodessa 5% eikä palkat nouse samaa tahtia niin kusessa ollaan. Se mihin korko nousee ei ole relevanttia, vaan se kuinka nopeasti ja paljonko se korko nousee.

Se nouseeko korot vuoden vai kahden vuoden aikana, ei mitenkään ole niin merkittävä tekijä kuin se mihin korko nousee. Lyhennysvapaat ja lainojen uudelleenjärjestelyt on mahdollisia.

 

[Mikkos]

Se nouseeko korot vuoden vai kahden vuoden aikana, ei mitenkään ole niin merkittävä tekijä kuin se mihin korko nousee. Lyhennysvapaat ja lainojen uudelleenjärjestelyt on mahdollisia.

Onhan, se on erittäin merkittävä tekijä. Mitä hitaammin korot nousevat, sitä enemmän taloudella (niin yksittäisellä kuin kansantaloudella) on aikaa sopeutua tilanteeseen. Asuntojen hinnat alkavat tippua, palkat alkavat nousta, taloudet pystyvät sopeutumaan paremmin.

 

[kolistelija]

Niin samalle tasolle kyllä, siitä ei ollutkaan kysymys vaan siitä että niin nopeasti ja niin paljon ja se on juuri tässä se jutun juoni. Kun korot nousevat vuodessa 5% eikä palkat nouse samaa tahtia niin kusessa ollaan. Se mihin korko nousee ei ole relevanttia, vaan se kuinka nopeasti ja paljonko se korko nousee.

Sillä nousun määrällä on merkitystä siinä tapauksessa ettei olla varauduttu koronnousuun. Jos talous ei kestä nykyistä korkotilannetta ollaan otettu liian suuria riskejä. Siitä ei voi syyttää muita. Palkat eivät koskaan ole nousseet samaa tahtia korkojen kanssa, vaan korjausliike tulee aina jälkijunassa.

Itselleni on aivan käsittämätön ajatus että joku voi vetää taloutensa tarkoituksella niin tiukalle että se ei kestäisi tätä koronnousua. Ymmärrän jos työttömyys on osunut kohdalle tai jotain muuta vastaavaa odottamatona, mutta tietoisesti ei pitäisi olla siinä tilanteessa että nyt on ongelmia. Vielä hullumpaa on olettaa jokin ulkopuolinen voima korjaisi tilanteen kun ollaan pulassa.

Toki pitää edelleen muistaa, että tässä ollaan aina vähän ristiriitaisessa tilanteessa pankin tiskillä. Lainan ottajan päämäärä on useasti saada maksimilaina ja lainan myöntäjän myydä maksimilaina. Tähän lopputilanteeseen saatetaan päätyä siten, että lainan ottaja, joka ei oikein ymmärrä on saanut maksimilainan, johon ei olisi oikeasti varaa ja ei edelleenkään ymmärrä. Stressitesti saattoi vilahtaa tietokoneen näytöllä ohi mennen ja Finanssivalvonnan puolesta homma ok.

Eli pankin myyjä on kuitenkin ihan samassa asemassa kuin se Telian liittymämyyjä, joka myy niitä sopimuksia henkensä pitimiksi.

Tässä olet ihan oikeassa, mutta olen sitä mieltä että elämänsä suurinta kauppaa tehdessä ihmisellä on velvollisuus itse ottaa selvää mihin sitoutuu.

 

[Mikkos]

Sillä nousun määrällä on merkitystä siinä tapauksessa ettei olla varauduttu koronnousuun. Jos talous ei kestä nykyistä korkotilannetta ollaan otettu liian suuria riskejä. Siitä ei voi syyttää muita. Palkat eivät koskaan ole nousseet samaa tahtia korkojen kanssa, vaan korjausliike tulee aina jälkijunassa.

Itselleni on aivan käsittämätön ajatus että joku voi vetää taloutensa tarkoituksella niin tiukalle että se ei kestäisi tätä koronnousua. Ymmärrän jos työttömyys on osunut kohdalle tai jotain muuta vastaavaa odottamatona, mutta tietoisesti ei pitäisi olla siinä tilanteessa että nyt on ongelmia. Vielä hullumpaa on olettaa jokin ulkopuolinen voima korjaisi tilanteen kun ollaan pulassa.

Tässä olet ihan oikeassa, mutta olen sitä mieltä että elämänsä suurinta kauppaa tehdessä ihmisellä on velvollisuus itse ottaa selvää mihin sitoutuu.

Tässä me tullaan taas siihen että kun kuunneltiin asiantuntijoita ja ekonomisteja niin korkojen nousuun menee ainakin se 10v. Siinä ajassa taloudet ehtii hyvin sopeutua. Samassa kusessahan ne on rakentajatkin (firmat). Rakennetaan pitkällä velalla korkean yhtiölainan asuntoja koska luotto on siihen että korot eivät nouse nopeasti. Taitaa rakennusliikkeetkin olla vähän ääliöitä kun eivät ole laskeneet rakentaessaan sitä että korot saattavat nousta. Ei tämä ole pelkästään kotitalouksien ongelma.

 

[JRan]

Tässä olet ihan oikeassa, mutta olen sitä mieltä että elämänsä suurinta kauppaa tehdessä ihmisellä on velvollisuus itse ottaa selvää mihin sitoutuu.

Itse olen tästä täysin samaa mieltä, mutta uskon, että koronahuumassa ja muutenkin kovassa nousussa ihmisiltä on kaikki unohtunut ja ollaan otettu lainaa samalla tyylillä, kuin ysärillä.

 

[JPKainulainen]

Tässä me tullaan taas siihen että kun kuunneltiin asiantuntijoita ja ekonomisteja niin korkojen nousuun menee ainakin se 10v. Siinä ajassa taloudet ehtii hyvin sopeutua. Samassa kusessahan ne on rakentajatkin (firmat). Rakennetaan pitkällä velalla korkean yhtiölainan asuntoja koska luotto on siihen että korot eivät nouse nopeasti. Taitaa rakennusliikkeetkin olla vähän ääliöitä kun eivät ole laskeneet rakentaessaan sitä että korot saattavat nousta. Ei tämä ole pelkästään kotitalouksien ongelma.

Rakentaminen nyt kyllä hiljenee merkittävästi. Projektit ottaa aikaa ja selviä merkkejä korkojen noususta saatiin vasta 2021. Toki joku saattoi sitä spekuloida jo edellisvuonnakin koronaelvytyksen ennen näkemättömästä määrästä.

 

[kolistelija]

Tässä me tullaan taas siihen että kun kuunneltiin asiantuntijoita ja ekonomisteja niin korkojen nousuun menee ainakin se 10v. Siinä ajassa taloudet ehtii hyvin sopeutua. Samassa kusessahan ne on rakentajatkin (firmat). Rakennetaan pitkällä velalla korkean yhtiölainan asuntoja koska luotto on siihen että korot eivät nouse nopeasti. Taitaa rakennusliikkeetkin olla vähän ääliöitä kun eivät ole laskeneet rakentaessaan sitä että korot saattavat nousta. Ei tämä ole pelkästään kotitalouksien ongelma.

Kuvailet samaa vauhtisokeutta joka esiintuu joka kerta ennen kuin taloudessa joudutaan vetämään äkkijarrusta. Historia on toistanut itseään lukemattomia kertoja, lopullinen kamelin katkaiseva tekijä on useimmiten eri, mutta syyt samankaltaisia.

Ja kyllä, rakennusliikkeet ovat olleet aika ääliöitä jos ovat vivuttaneet niin isosti että ovat nyt kaatumisvaarassa. Siellä tosin on eri asia, koska eletään kvartaali kerrallaan ja usein palkitseminen seuraa sitä ja helpon rahan aikaan sitä on hyvä kääriä seteleitä taskuun vaikka siinä on suuret riskit. Kotitalouksilla aikajänne asuntolainassa on kymmeniä vuosia ja työpaikan sijaan pölkyllä on koko oma talous ja asuminen, eli riskejä ei pitäisi ottaa.

Ei myöskään ole mitään takeita että talous automaattisesti korjaisi tilanteen jos korot nousevat hitaasti. Lainan ottaminen sillä ajatuksella että markkina kyllä nostaa maksukykyä jos korot nousee on silkkaa hulluutta. Maksukyvyn pitäisi olla kunnossa ensimmäisestä päivästä lähtien.

 

[Anagonda]

6% stressitestin ongelmaa olen aina pitänyt sitä että ei siinä katota oikeita menoja vaan enemmänkin niin että 6% korolla laina maksaa tämän verran ja jäähän sinulle 2/3 palkasta sen jälkeen.
Nimet paperiin ja sen jälkeen ostamaan venettä, autoa ja muksuille iphonea osarilla.

Ehkä menee jonkin petoksen piiriin mutta olen useammankin henkilön kuulleen kertovan että stressitestissä vähän pyöristettiin lukuja ja unohtui autolaina mainita yms.

Eli vaikka nimellisesti zekataan 6% korolla niin ei sillä vaan ole useinkaan oikean elämän kanssa mitään tekemistä.

 

[Teräsmiäs]

Kuvailet samaa vauhtisokeutta joka esiintuu joka kerta ennen kuin taloudessa joudutaan vetämään äkkijarrusta. Historia on toistanut itseään lukemattomia kertoja, lopullinen kamelin katkaiseva tekijä on useimmiten eri, mutta syyt samankaltaisia.

Mikä tämä takaa-ajon kohde nyt on? Mitään ei ole oikeastaan tapahtanut markkinoilla?
Jotenkin outoa nyt tämä päivittely ihmisten raha-asioista kun ei ole missään edes lukenut, että olisi pakko myyntiä tai muuta?

Ainut ketkä nyt voivottelee on kiinteistövälijättä kun ei kalliimmat asunnot liikukaan samalla tapaa mitä viimeiset pari vuotta on menty.

Jotenkin taloudenhallinta ehkä kuulusi johonkin toiselle threadin alle.

 

[kolistelija]

Mikä tämä takaa-ajon kohde nyt on? Mitään ei ole oikeastaan tapahtanut markkinoilla?
Jotenkin outoa nyt tämä päivittely ihmisten raha-asioista kun ei ole missään edes lukenut, että olisi pakko myyntiä tai muuta?

Ainut ketkä nyt voivottelee on kiinteistövälijättä kun ei kalliimmat asunnot liikukaan samalla tapaa mitä viimeiset pari vuotta on menty.

Jotenkin taloudenhallinta ehkä kuulusi johonkin toiselle threadin alle.

Ei kai tässä mitään takaa-ajoa ole, vaan keskustelen tässä ketjussa olevan keskustelun jatkona, jonka teesi oli että ihmiset ovat pulassa nousseiden korkojen takia ja esim. valtion pitäisi nousta apuun.

Ketjun otsikossa on "ja asuntolaina", eli kyllä kai lainan ottamisesta ja lainan koon suhteesta omaan talouteen voi täällä keskustella?

 

[PornReindeer]

Ja kyllä, rakennusliikkeet ovat olleet aika ääliöitä jos ovat vivuttaneet niin isosti että ovat nyt kaatumisvaarassa. Siellä tosin on eri asia, koska eletään kvartaali kerrallaan ja usein palkitseminen seuraa sitä ja helpon rahan aikaan sitä on hyvä kääriä seteleitä taskuun vaikka siinä on suuret riskit. Kotitalouksilla aikajänne asuntolainassa on kymmeniä vuosia ja työpaikan sijaan pölkyllä on koko oma talous ja asuminen, eli riskejä ei pitäisi ottaa.

Ei välttämättä ole vivutettu, mutta koronahuuman luoma rakennustarvikkeiden yms. hintojen nousu on nostanut (mahdollisesti vielä urakkahinnalla) toteutettujen projektien hintoja. Siihen vielä kysynnän katoaminen niin en ihmettele että moni firma on ongelmissa. Isoilla velkavivuttavilla firmoillahan tilanne on yleensä parempi kun on varaa vähän odotella...

 

[Mikkos]

Ei välttämättä ole vivutettu, mutta koronahuuman luoma rakennustarvikkeiden yms. hintojen nousu on nostanut (mahdollisesti vielä urakkahinnalla) toteutettujen projektien hintoja. Siihen vielä kysynnän katoaminen niin en ihmettele että moni firma on ongelmissa. Isoilla velkavivuttavilla firmoillahan tilanne on yleensä parempi kun on varaa vähän odotella...

Tähänkin voisi ironisesti sanoa että miten huonosti rakennusliikkeet ovat hoitaneet taloudenpitonsa jos ei ole otettu huomioon että rakennustarvikkeiden hinta saattaa nousta. Rakentaminen on ollut tähän mennessä halpaa joten firmoilla pitäisi olla sen verran kassassa että tämmöset pienet hinnannousut ei paljon pitäisi tilannetta horjuttaa

 

[Kizmo]

Lopulta asuntolainan myöntävä pankki ei nyt aivan kauhean syväluotaavaa kuvaa saa lainanhakijan taloudesta ja kantokyvystä.

Tokihan siinä velvoitetaan kertomaan luotoista ja muista maksusitoumuksista mutta mistään ei voi aivan kaikkea varmistaa.

Stressitesti tulisi jokaisen excelöidä ihan itse ja miettiä paljonko omassa taloudessa on särkymävaraa. Mukaanlukien exit strategioita jos asiat menee pahasti pyllylleen.