Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Lopulta asuntolainan myöntävä pankki ei nyt aivan kauhean syväluotaavaa kuvaa saa lainanhakijan taloudesta ja kantokyvystä.

Tokihan siinä velvoitetaan kertomaan luotoista ja muista maksusitoumuksista mutta mistään ei voi aivan kaikkea varmistaa.

Stressitesti tulisi jokaisen excelöidä ihan itse ja miettiä paljonko omassa taloudessa on särkymävaraa. Mukaanlukien exit strategioita jos asiat menee pahasti pyllylleen.
Ongelma onkin siinä että MITEN suurilla exitstrategioilla on asiat laskenut. Jos kaikki maailman katastrofit ja erilaiset skenaariot ja tapahtumat ottaa huomioon niin ei olisi varaa asua kuin asuntovaunussa.

Moni on taatusti laskenut stressitestit sen hetkisen tilanteen mukaan "worst case scenariolla", mutta aika harva osasi ennustaa että venäjä aloittaa sodan ja kaikki menee perseelleen. Siitä on ihan turha syyttää tavallista tallaajaa joka ei tätä tajunnut ottaa huomioon. Kun stressitestejä tekee, niin se tehdään sen hetkisen ja enennustettavan tulevasuuden mukaan. Valitettavasti tämä ennustettava tulevaisuus meni vituiks sodan takia jota kukaan ei osannut ottaa huomioon.

Meillä esimerkiksi laskettiin niin, että ennustettavan tulevasuuden ja silloin ennustetun euriborin kehityksen mukaan meillä ei ole mitään vaikeuksia maksaa taloamme ja juoksevia kuluja pois vaikka molemmat meistä jäisi työttömäksi. Tähän on laskettu myös silloinen ennustettu koronnousu joka olisi sen n.10v ennenkuin ollaan siellä 5% tietämillä. Tähän mennessä jo puolet asuntolainasta maksettu, jolloin sitä 5% korkoakin pystyttäisiin maksamaan vaikka molemmat jouduttaisiin työttömäksi.
Sen sijaan me emme laskeneet sitä, että korot pompsahtavat 5% vajassa vuodessa ja mahdollisesti molemmat olisivat työttömiä. Saatikka että tähän vielä elinkustannusten ja perushyödykkeiden raketointi samaan aikaan niin ei kyllä kieltämättä näitä osattu laskea mukaan. Ja jos oltaisiin osattu niin meillä olisi ehkä varmaa täysin riskittömästi asua jossain 200e/kk maksavassa asuntovaunussa jos kaikki skenaarit ydinlaskeumaa myöten otettaisiin laskuun.

No, meillä ei henkilökohtaisesti ole hätää emmekä ole joutuneet työttömäksi mutta tuossa oli vaan esimerkki siitä miten meillä laskettiin skenaarioita. Seuraanvan korontarkistuksen aikaan jos molemmat joutuisivat työttömiksi niin se siitä varautumisesta pahimpaan mitä laskettiin silloin kuin lainaa ja elinkustannuksia mitoitettiin ja riskejä laskettiin.
 
Ongelma onkin siinä että MITEN suurilla exitstrategioilla on asiat laskenut. Jos kaikki maailman katastrofit ja erilaiset skenaariot ja tapahtumat ottaa huomioon niin ei olisi varaa asua kuin asuntovaunussa.

Moni on taatusti laskenut stressitestit sen hetkisen tilanteen mukaan "worst case scenariolla", mutta aika harva osasi ennustaa että venäjä aloittaa sodan ja kaikki menee perseelleen. Siitä on ihan turha syyttää tavallista tallaajaa joka ei tätä tajunnut ottaa huomioon. Kun stressitestejä tekee, niin se tehdään sen hetkisen ja enennustettavan tulevasuuden mukaan. Valitettavasti tämä ennustettava tulevaisuus meni vituiks sodan takia jota kukaan ei osannut ottaa huomioon.

Meillä esimerkiksi laskettiin niin, että ennustettavan tulevasuuden ja silloin ennustetun euriborin kehityksen mukaan meillä ei ole mitään vaikeuksia maksaa taloamme ja juoksevia kuluja pois vaikka molemmat meistä jäisi työttömäksi. Tähän on laskettu myös silloinen ennustettu koronnousu joka olisi sen n.10v ennenkuin ollaan siellä 5% tietämillä. Tähän mennessä jo puolet asuntolainasta maksettu, jolloin sitä 5% korkoakin pystyttäisiin maksamaan vaikka molemmat jouduttaisiin työttömäksi.
Sen sijaan me emme laskeneet sitä, että korot pompsahtavat 5% vajassa vuodessa ja mahdollisesti molemmat olisivat työttömiä. Saatikka että tähän vielä elinkustannusten ja perushyödykkeiden raketointi samaan aikaan niin ei kyllä kieltämättä näitä osattu laskea mukaan. Ja jos oltaisiin osattu niin meillä olisi ehkä varmaa täysin riskittömästi asua jossain 200e/kk maksavassa asuntovaunussa jos kaikki skenaarit ydinlaskeumaa myöten otettaisiin laskuun.

No, meillä ei henkilökohtaisesti ole hätää emmekä ole joutuneet työttömäksi mutta tuossa oli vaan esimerkki siitä miten meillä laskettiin skenaarioita. Seuraanvan korontarkistuksen aikaan jos molemmat joutuisivat työttömiksi niin se siitä varautumisesta pahimpaan mitä laskettiin silloin kuin lainaa ja elinkustannuksia mitoitettiin ja riskejä laskettiin.
Kyse on siitä että pakkoko kaikki rahatulo on sitoa johonkin kulutukseen sen sijaan että laittaisi sitä jemmaan vaikka rahastoihin tai metsään josta sitä voi tarpeen tullen realisoida. Semmoinen ylimääräinen pelastusrengas jos kakkatuuletin kääntyy kohti. Itse en nukkuisi öitäni hyvin jos tuollaista ei olisi tullut kartuteltua.
 
Kyse on siitä että pakkoko kaikki rahatulo on sitoa johonkin kulutukseen sen sijaan että laittaisi sitä jemmaan vaikka rahastoihin tai metsään josta sitä voi tarpeen tullen realisoida. Semmoinen ylimääräinen pelastusrengas jos kakkatuuletin kääntyy kohti. Itse en nukkuisi öitäni hyvin jos tuollaista ei olisi tullut kartuteltua.
Kyllä, mutta tämänkin voi laskea ainoastaan ennustettavan tulevaisuuden mukaan. Esimerkiksi juuri niin että ennustettavuuden mukaan korkojen nousu sinne 5% kestää 10v. Lasketaan siis lainan kuukausierä niin että joka kuukausi jää säästöön jotta on sitten korkojen noustessa säästöjä.
Mutta tämäkin upea suunnitelma menee perseelleen siinä vaiheessa kun tulevaisuus ei menekkään ennustettavuuden mukaan.
 
SRV myi tammi-kesäkuun aikana vain kolme asuntoa. Yhtiöllä on myynnissä noin sata asuntoa, joista osa on valmistuneita ja osa rakenteilla.

Mutta mutu fiiliksellä PEAB on enemmän ongelmissa.

Olen seurannut yhden kohteen asuntojen menekkiä ja 4 viikon aikana on mennyt 1 (yksi) asunto kaupaksi yli sadasta. Jos tänään menisi toinen, niin tuolla tahdilla kestäisi yli 6 vuotta.
Peab tarjoaa paikkakunnasta riippuen: ei mitään, autotalli käyttöön 2 vuodeksi, 10 % velattomasta hinnasta alennusta tai 2 vuoden kaikki vastikkeet kaupan päälle. Arvioisin että tuo 2 vuotta on samaa luokkaa kuin tuo 10 %.

Loppuvuonna toki pitäisi valmistua merkittävästi lisää.

Jos ottaa suoraan rakennuttajaan yhteyttä ja tarjoaa 75-80% alkuperäisestä pyynnistä, saattaa saada kaupat. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

toim huom. olen todennäköisesti väärässä kaikesta.
 
Itse sopivaa lainaa laskiessa mentiinsen mukaan että pärjätään jos parin vuoden sisään korot nousee tuohon 6 % ja toinen meistä jää samalla työttömäksi. Katoin mitä esim. dansken lainalaskurin maksimi meidän tuloilla olisi, se on noin 55 % enemmän kuin mitä otettiin. Jokainen toimii oman riskiarvionsa mukaan ja eiköhän kaikkia joilla ei ole korkosuojausta harmita vähintään jonkin verran. Sekin (suojaamaton korko) on riskinottoa joka ainakin meillä realisoitui aika suurena rahallisena tappiona.

Asiantuntijoiden ennusteet on parhaimmillaankin pelkkää arpapeliä, jonka huomaa tälläkin hetkellä kun katsoo korkoennusteiden hajontaa: yksi ennustaa vuosikymmenen korkeampaa korkotasoa ja toinen ennustaa lähes nollakorkoa jo muutaman vuoden sisään. Kukaan näistä ei tiedä osuuko ensi vuonna niin paha hellekesä eurooppaan että talous kyykähtää sen takia, alkaako joku sotimaan tai onko pankkien taseissa subprimekriisiä vastaavia salaisuuksia. Ehkä tekoäly nostaa tuottavuutta sen verran että vauhti sen kun kiihtyy?


Nyt uutta lainaa ottavalla on siitä kiva paikka, että riskiarviot tulee todennäköisesti tehtyä konservatiivisesti ja kämppien hinnoissa voi olla liikkumavaraa.
 
Itse olen tästä täysin samaa mieltä, mutta uskon, että koronahuumassa ja muutenkin kovassa nousussa ihmisiltä on kaikki unohtunut ja ollaan otettu lainaa samalla tyylillä, kuin ysärillä.
Yksi pieni korjaus tähän - ysärillä ei todellakaan otettu lainaa noin vain - 1985-1989 oli ne hullut vuodet, ja asuntojen hinnat olivat jo kääntyneet laskuun 1990-luvulle tultaessa. Ysärin kuvahan oli se, että pankit eivät antaneet lainaa.

12kk heliborkin oli Suomen Pankin tilastojen mukaan jo pompannut sinne 15 prosentin tietämille tammikuussa 1990 (se tosin oli jossain 10% tietämissä vuodet 1987-1989, maailma oli erilainen).
 
Yksi pieni korjaus tähän - ysärillä ei todellakaan otettu lainaa noin vain - 1985-1989 oli ne hullut vuodet, ja asuntojen hinnat olivat jo kääntyneet laskuun 1990-luvulle tultaessa. Ysärin kuvahan oli se, että pankit eivät antaneet lainaa.

12kk heliborkin oli Suomen Pankin tilastojen mukaan jo pompannut sinne 15 prosentin tietämille tammikuussa 1990 (se tosin oli jossain 10% tietämissä vuodet 1987-1989, maailma oli erilainen).
Ulkomaista valuuttaluottoa otettiin jos jotain. Usein pankit suorastaan tyrkytti. Ja hoettiin ettei markkaa devalvoida.

Kunnes sitten.. niih.
 
Ulkomaista valuuttaluottoa otettiin jos jotain. Usein pankit suorastaan tyrkytti. Ja hoettiin ettei markkaa devalvoida.

Kunnes sitten.. niih.
Niin, 1989 loppuun/1990 alkuun asti. 1990 oli se vuosi jolloin homma alkoi kaatua käsiin ja lainahanat meni käsittääkseni hyvin äkkiä täysin kiinni, markan devalvaatio ja SKOP tuli sitten 1991. Asuntolainoista valuuttalainoja oli vähemmän, yrittäjille niitä kai enemmän markkinoitiin (saattoi tietysti mennä talokin samalla)?
 
3 - 3,5% luokkaa on parhaat talletuskorot nyt Suomessa.

Juhannuksen alla sai Virolaisesta Koop pankista 5% korot 12-24kk määräaikaiselle talletukselle mutta piti käydä Tallinnassa avaamassa tili.
 
Millaista tasoa pankit on nyt talletuksille maksaneet?
Toki riippuu summasta varmasti ja määräaikaisille talletuksille saa vähän paremman koron. Itsellä on tällä hetkellä yön yli korkona 3kk eb - 0,35%, tililtä voi nostaa rahaa osittain tai kaiken halutessaan. Ei kuitenkaan käyttelytili, vaan talletustili.
 
Toki riippuu summasta varmasti ja määräaikaisille talletuksille saa vähän paremman koron. Itsellä on tällä hetkellä yön yli korkona 3kk eb - 0,35%, tililtä voi nostaa rahaa osittain tai kaiken halutessaan. Ei kuitenkaan käyttelytili, vaan talletustili.
Missäs tällainen 3kk eb - 0,35% on saatavilla? itsellä vain 3kk eb - 0,50%
 
Missäs tällainen 3kk eb - 0,35% on saatavilla? itsellä vain 3kk eb - 0,50%
Tämä on tingitty hinta, uskon että pankki ja tuote on sama, mutta toimipiste eri. Itsellä on ikivanha 7v työura tässä laitoksessa takana. Myös lainaa löytyy, joten yhteenlaskettu talletus + laina menee tällä hetkellä aika lähellä nollaa summina. Ehkä ihan vähän pakkaselle verojen jälkeen. Talletus siis suurempi, kuin laina nyt.

Edit: toki nousevaan korkoon talletuksen päiväkorko on vähän parempi, kuin lukittu 3kk eb lainassa. Laskevaan korkoon sitten taas toisinpäin.
 
Tämä on tingitty hinta, uskon että pankki ja tuote on sama, mutta toimipiste eri. Itsellä on ikivanha 7v työura tässä laitoksessa takana. Myös lainaa löytyy, joten yhteenlaskettu talletus + laina menee tällä hetkellä aika lähellä nollaa summina. Ehkä ihan vähän pakkaselle verojen jälkeen. Talletus siis suurempi, kuin laina nyt.

Edit: toki nousevaan korkoon talletuksen päiväkorko on vähän parempi, kuin lukittu 3kk eb lainassa. Laskevaan korkoon sitten taas toisinpäin.
Tuota pidän kyllä fiksuna diilinä tässä kohden. Itsellä on tuo suhde [säästöt 1:2 lainat] eli vähän maksella saa mutta laskeskelin auki että ei hurjia säästäisi vaikka lyhentäisi lainaa könttäsummalla. Nyt tuo on sentään aika tavalla likvidimmässä muodossa. :thumbsup:
 
Tuota pidän kyllä fiksuna diilinä tässä kohden. Itsellä on tuo suhde [säästöt 1:2 lainat] eli vähän maksella saa mutta laskeskelin auki että ei hurjia säästäisi vaikka lyhentäisi lainaa könttäsummalla. Nyt tuo on sentään aika tavalla likvidimmässä muodossa. :thumbsup:
Juuri näin, itselläkin on tässä ollut vähän pohdinnassa, että mitä tekisi. Mökkiä vähän ketsellut, niissä hinnat alkaa olla kyllä oikein hyviä, mutta vielä se riittävän hyvä paikka uupuu. No mikään kiire ei asialla ole.
 
Kyllä, mutta tämänkin voi laskea ainoastaan ennustettavan tulevaisuuden mukaan. Esimerkiksi juuri niin että ennustettavuuden mukaan korkojen nousu sinne 5% kestää 10v. Lasketaan siis lainan kuukausierä niin että joka kuukausi jää säästöön jotta on sitten korkojen noustessa säästöjä.
Mutta tämäkin upea suunnitelma menee perseelleen siinä vaiheessa kun tulevaisuus ei menekkään ennustettavuuden mukaan.

Ja sitten on tosiaan se yleinen inflaatio vielä päälle. Olisikin pelkkä korko, mutta tähän yhtälöön kun vetää sähkön, ruan, päivittäistavaroiden, polttoaineen ja muiden hintaheilahtelut, niin hyvältä tuntuu. Ja tosiaan, käsittääkseni euribor ei ole koskaan noussut yhtä nopeasti, eli sillä tavalla ainutlaatuista. Ja tähän tosiaan koronat ja sodat päälle.
 
2 vuoden kaikki vastikkeet kaupan päälle
Rahallinen etu tästä ei taida olla kauhean suuri, koska noissa on rahoitusvastikkeet lyhennysvapaalla alkuun. Jos lyhennykset alkaisivat heti, niin silloin tuo olisi ihan hyvä tarjous.

Neliöhinnat noissa uudiskohteissa on ihan järjettömiä näiden tarjoustenkin kanssa. Jostain pienestä kaksiostakin saa maksaa aika hurjasti.
 
Joku tiesi täälläkin kertoa ettei asuntoa kannata omistaa. Vuokralla asumiseen ei korkojen ja kustannusten nousu iskisi samalla tavalla, kuin omistusasujiin.

Vuokranantajat eivät argumenttien mukaan voi viedä kohonnutta kustannustasoa suoraan vuokriin.

Heka on 40% markkinavuokria edullisempi, joten helposti voi viedä, koska halvempaa vaihtoehtoa ei ole. Näin yksityisenä vuokranantajana tilanne on ihan eri, eli ei toivoakaan viedä kohonneita kustannuksia vuokraan. Ainakaan nopeasti.
 
Niin eikä Heka edes voi olla viemättä kustannuksia vuokriin. Laskut täytyy maksaa. Voittoa ei oteta eli ei ole mitään voittomarginaalia minkä turvin vuokria voisi jättää nostamatta.
 
En tiedä kuuluuko tänne vai sijoittamiseen, ehkä molempiin. Itsellä velkaa jäljellä Helsingin ytimestä yksiöstä 106k. Parin viikon päästä koronmuutos tulossa ja itsellä 0,609 + 3k euribor. ASP-lainalla mennään joten 3.8% yli menevän osuuden valtio takaa 70% asti.

Oon tässä funtsinu kannattaisiko maksaa ylimääräinen lainalyhennys esim. 5000e vai sijoittaako näitä rahoja. Koron osuus lainasta tippuisi jonkin verran, mutta eipä hirveästi. Tätä on varmaan monta kertaa mietitty ja punnittu täällä, mutta ei tullut pariin sivuun vastaan.

Itsellä tilanne, että molempiin tilanteisiin "helposti" varaa ja kumpikaan ei aiheuta vararikkoa. Ei varmaan ole yhtä oikeaa ratkaisua. Nordnettiin todennäköisesti laittaisin pikkuhiljaa isompia summia kk Storebrand Global all countires A euroon.
 
Heka on 40% markkinavuokria edullisempi, joten helposti voi viedä, koska halvempaa vaihtoehtoa ei ole. Näin yksityisenä vuokranantajana tilanne on ihan eri, eli ei toivoakaan viedä kohonneita kustannuksia vuokraan. Ainakaan nopeasti.
Yhdessä vanhassa yhtiössä on täysremppa meneillään ja kustannukset per neliö luokkaa 4000 €. Voi olla tekemätön paikka nostaa vuokraa suhteessa kustannuksiin, hyvä jos saa edes nollatuoton jatkossa.
 
En tiedä kuuluuko tänne vai sijoittamiseen, ehkä molempiin. Itsellä velkaa jäljellä Helsingin ytimestä yksiöstä 106k. Parin viikon päästä koronmuutos tulossa ja itsellä 0,609 + 3k euribor. ASP-lainalla mennään joten 3.8% yli menevän osuuden valtio takaa 70% asti.

Oon tässä funtsinu kannattaisiko maksaa ylimääräinen lainalyhennys esim. 5000e vai sijoittaako näitä rahoja. Koron osuus lainasta tippuisi jonkin verran, mutta eipä hirveästi. Tätä on varmaan monta kertaa mietitty ja punnittu täällä, mutta ei tullut pariin sivuun vastaan.

Itsellä tilanne, että molempiin tilanteisiin "helposti" varaa ja kumpikaan ei aiheuta vararikkoa. Ei varmaan ole yhtä oikeaa ratkaisua. Nordnettiin todennäköisesti laittaisin pikkuhiljaa isompia summia kk Storebrand Global all countires A euroon.

Itse varmaan maksaisin ylimääräisenä lyhennyksenä seuraavia lyhennyseriä jos mahdollista (ainakin OPlla on kuten täällä on keskusteltu). Seuraavien lyhennysten maksamisessa vs täysin ylimääräinen lyhennys joka menee juustohöylänä lyhennyseristä tai lainan loppupäästä on se hyvä puoli että se tuo joustoa tarvittaessa talouteen jatkossa ja toisaalta jos korot sattuisi romahtamaan niin sitten voi antaa lyhennystahdin hidastua ja sijoittaa rahaa silloin, ja kokonaisvelkasumma voi siis esim 2024 lopulla olla täsmälleen sama kuin olisi ilman ylimääräistä lyhennystä jos niin haluaa ja silti säästää korkomenoissa juuri nyt.
 
Yhdessä vanhassa yhtiössä on täysremppa meneillään ja kustannukset per neliö luokkaa 4000 €. Voi olla tekemätön paikka nostaa vuokraa suhteessa kustannuksiin, hyvä jos saa edes nollatuoton jatkossa.
Hekalla kustannukset jaetaan kaikkien asuntojen kesken, joten vanhassa paskassa asuva maksaa vuokrankorotuksina myös vasta rempattujen korotuksia.
 
En tiedä kuuluuko tänne vai sijoittamiseen, ehkä molempiin. Itsellä velkaa jäljellä Helsingin ytimestä yksiöstä 106k. Parin viikon päästä koronmuutos tulossa ja itsellä 0,609 + 3k euribor. ASP-lainalla mennään joten 3.8% yli menevän osuuden valtio takaa 70% asti.

Oon tässä funtsinu kannattaisiko maksaa ylimääräinen lainalyhennys esim. 5000e vai sijoittaako näitä rahoja. Koron osuus lainasta tippuisi jonkin verran, mutta eipä hirveästi. Tätä on varmaan monta kertaa mietitty ja punnittu täällä, mutta ei tullut pariin sivuun vastaan.

Itsellä tilanne, että molempiin tilanteisiin "helposti" varaa ja kumpikaan ei aiheuta vararikkoa. Ei varmaan ole yhtä oikeaa ratkaisua. Nordnettiin todennäköisesti laittaisin pikkuhiljaa isompia summia kk Storebrand Global all countires A euroon.
Jos rahaa ei oikeasti tarvitse, niin pidemmällä tähtäimellä sijoittaminen tuottaa todennäköisesti enemmän, mutta mitään takeita sille ei tietysti voi antaa.

Lyhennyksestä saat jonkinlaisen "varman tuoton" sen aikaa, kun korot ovat korkealla. Jos ne laskevat, niin ne ylimääräisen lyhennyksen tuomat säästötkin muuttuvat äkkiä aika olemattomiksi.

Marginaalisi kuulostaa aavistuksen korkealta Helsingin ytimen kämpälle. ASP-korkotuen ollessa voimassa ja käytössä tuolla ei suurempaa merkitystä ole, mutta myöhempiä tai parempia aikoja ajatellen sitä voisi yrittää tingata alemmas.
 
Jos rahaa ei oikeasti tarvitse, niin pidemmällä tähtäimellä sijoittaminen tuottaa todennäköisesti enemmän, mutta mitään takeita sille ei tietysti voi antaa.

Lyhennyksestä saat jonkinlaisen "varman tuoton" sen aikaa, kun korot ovat korkealla. Jos ne laskevat, niin ne ylimääräisen lyhennyksen tuomat säästötkin muuttuvat äkkiä aika olemattomiksi.

Marginaalisi kuulostaa aavistuksen korkealta Helsingin ytimen kämpälle. ASP-korkotuen ollessa voimassa ja käytössä tuolla ei suurempaa merkitystä ole, mutta myöhempiä tai parempia aikoja ajatellen sitä voisi yrittää tingata alemmas.
Joo itsekin ajatellut kun korkotuki loppuu, niin neuvottelen alemmas. Tuota nyt kohta 4 vuotta maksellut nollakoroilla ja ehkä tyhmänä tarttui silloin tuohon. Kaikki palvelut oli jo OP:lla, niin oli jotenkin luonnollista siinä tilanteessa.

Pitää vielä funtsia, jos extralyhennyksen tekee, niin tekisi sen ennen korontarkistusta. Varmasti nuo indeksitkin olisi hyvä vaihtoehto.
 
Mikä tää on.


Ilmeisesti:
- rahoitusvastike 466,53-1002,73€
- vuokratontti 191,60€
- vesimaksu 18€
- hoitovastike 152€
- asuntolaina 63300€ 20v ajaks 396€/kk tolla sivun lainalaskurilla

Tontin omistus: Vuokralla
Maanvuokraaja: Ålandsbanken Lunastustontti I Ky

Pankki ostanu tontin itelleen heti kaupungilta, ja vuokraa sitä sitten lisäkatteella asukkaille?

Eli se olis vaan 1224,13-1760,33€/kk kapeimmasta putkikämpästä minkä ikinä oon nähnyt.

IMG_3775.jpeg
 
Ei tuota ylläolevaa ole järkevä ostaa lainalla niin että maksaisi vain tuon minimiostohinnan. Jos siihen saa lainaa, saa lainaa myös koko 211 tuhannen euron hintaan ja järkevämmän marginaali kuin tuo 0,95 €.

Täysin velattomana rapeat 257 tonnia 40 neliön kämpästä Tampereella kuulostaa kyllä paljolta..
 
Toihan tulee siihen tammelan uuteen stadioniin, eipä tuo nyt mikään älyttömän kallis oo kun miettii mihin rakennetaan. Parhaat kämpät tosta talosta maksaa vähintään 1,5 miljoonaa.
 
Jos olisi läpitalon kämppä jossa ikkunat tai parveke molemmissa päissä, tuo saattaisi erikoisuudessaan olla jopa kiinnostava jos hinta unohdetaan. Mutta aika hurjan kapea ja pimeä putki tuo on... mitä tuo olisi, hitusen yli 3 metriä leveä ja noin 11 metriä pitkä "olohuone" (eteisen seinästä parvekkeen ikkunaan) jossa vain yksi ikkuna päässä?
 
Jos olisi läpitalon kämppä jossa ikkunat tai parveke molemmissa päissä, tuo saattaisi erikoisuudessaan olla jopa kiinnostava jos hinta unohdetaan. Mutta aika hurjan kapea ja pimeä putki tuo on... mitä tuo olisi, hitusen yli 3 metriä leveä ja noin 11 metriä pitkä "olohuone" (eteisen seinästä parvekkeen ikkunaan) jossa vain yksi ikkuna päässä?

Ja ainoalla kapealla ulkoseinällä vielä parveke joka toimii "lippana" eli pimentää vielä entisestään. Ihan sairas kämppä mutta tuskin tuota on tarkoitustaan kenenkään ostaa itselleen asuttavaksi, mutta noilla kuluilla vuokratason on myös oltava sellainen että vuokralaisillakin saattaa olla jo jotain kriteerejä.
 
Heitän hatusta, että puolen tai vuoden päästä eivät maksa puolitoista miljoonaa.

PS. Itse aina ihmettelen, että jos olisi 1,5 miljoonaa, niin ei ikinä tekisi mieli muuttaa kerrostaloon? Tai en siis muuttaisi, vaan ostaisin joko skutasta 20 hehtaaria tai merenrannasta jonkun tönön. Mutta en jotain rappukäytävää sen takia, että se on puolittain lähellä keskustaa.
 
Heitän hatusta, että puolen tai vuoden päästä eivät maksa puolitoista miljoonaa.

PS. Itse aina ihmettelen, että jos olisi 1,5 miljoonaa, niin ei ikinä tekisi mieli muuttaa kerrostaloon? Tai en siis muuttaisi, vaan ostaisin joko skutasta 20 hehtaaria tai merenrannasta jonkun tönön. Mutta en jotain rappukäytävää sen takia, että se on puolittain lähellä keskustaa.

Jos rikkaat vanhemmat kuuntelevat lastaan joka kertoo miten on hyvät kulkuyhteydet, ekologista kun ei tarvitse omaa autoa, kaupat lähellä, ei ole omaa pihaa tms. mistä huolehtia, säilyttää hyvin arvonsa kun on kasvukolmiossa jne jne.

Eli pääsee opiskellessa sitten bilettämään keskustaan ja asuu lähellä kaikkea.

Mutta joo, en itsekään rahojani tuollaiseen hassaisi vaikka olisi ns. "ylimääräistä". Mutta se johtuu täysin siitä että tällä iällä haaveena ei ole pieni yksiö (minusta joku 40m2 on yksiö en tarkemmin katsonut tuota pohjaa kait se on kahdelle tarkoitettu) mistä pääsee bilettämään tai ylipäätään kerrostalossa asuminen.
 
Jos rikkaat vanhemmat kuuntelevat lastaan joka kertoo miten on hyvät kulkuyhteydet, ekologista kun ei tarvitse omaa autoa, kaupat lähellä, ei ole omaa pihaa tms. mistä huolehtia, säilyttää hyvin arvonsa kun on kasvukolmiossa jne jne.

Eli pääsee opiskellessa sitten bilettämään keskustaan ja asuu lähellä kaikkea.

Mutta joo, en itsekään rahojani tuollaiseen hassaisi vaikka olisi ns. "ylimääräistä". Mutta se johtuu täysin siitä että tällä iällä haaveena ei ole pieni yksiö (minusta joku 40m2 on yksiö en tarkemmin katsonut tuota pohjaa kait se on kahdelle tarkoitettu) mistä pääsee bilettämään tai ylipäätään kerrostalossa asuminen.
Se ei ole tarkoitettu edes yhdelle, olisi edes makuuhuone. Toki neliöitä enemmän kuin keskimääräisessä opiskelijakämpässä, mutta muuten tuollainen "näppärä" olohuone, keittiö ja makuuhuone samassa muistuttaa kyllä opiskeluajan asumisesta :whistling:

Alle pari kilsaa keskustaan, mutta tuollaisella etäisyydellä on kyllä kerrostaloissa valinnanvaraa.

Jos haluaisi keskustaan ja on laittaa se miljoonaa tai pari kiinni niin onhan Tampereella kohteita:
 
Se ei ole tarkoitettu edes yhdelle, olisi edes makuuhuone. Toki neliöitä enemmän kuin keskimääräisessä opiskelijakämpässä, mutta muuten tuollainen "näppärä" olohuone, keittiö ja makuuhuone samassa muistuttaa kyllä opiskeluajan asumisesta :whistling:

Alle pari kilsaa keskustaan, mutta tuollaisella etäisyydellä on kyllä kerrostaloissa valinnanvaraa.

Jos haluaisi keskustaan ja on laittaa se miljoonaa tai pari kiinni niin onhan Tampereella kohteita:
Jestas että tuolla pää kolisis kokoajan johonkin nurkkaan ja mitään järkeviä huonekaluja et tonne saa :D
 
Siinä on kyllä hyvä esimerkki huoneesta mitä on melko mahdoton kalustaa mitenkään tehokkaasti ja järkevästi. Jokainen seinän pätkä on lyhyt, eri kulmassa tai eri syvyydellä kuin muut. Pinta-alaa toki riittää, mutta siitä menee suuri osa täysin hukkaan.
Toisaalta ton hintaiseen kämppään tulee varmaan myös mittatilauskalusteet.
 
Siinä on kyllä hyvä esimerkki huoneesta mitä on melko mahdoton kalustaa mitenkään tehokkaasti ja järkevästi. Jokainen seinän pätkä on lyhyt, eri kulmassa tai eri syvyydellä kuin muut. Pinta-alaa toki riittää, mutta siitä menee suuri osa täysin hukkaan.
Onhan tuo haastavampi kuin neliö, mutta kyllähän tuossa on paljon mahdollisuuksia. Ei huonekaluja ole pakko sijoittaa seinille. Säilytystilaakin tuonne saisi mittatilauskaapistoilla.
 
Noniin. Nyt ekp ei enää lupaile ”varmoja” koronnostoja tämän 0,25% noston jälkeen, joten eiköhän, toistaiseksi, korot jää sinne 4%, luokkaan.

Lupailevat siis, että tehdään syyskuun päätökset datan perusteella.
 
Alkaa näyttää siltä että osa taloyhtiöistä on käytännössä konkurssissa tai ei ainakaan pysty kovin pitkään pysymään pinnalla:

Tilanne missä "ei juokse enää vesi, joten vessat eivät vedä eikä suihkussa voi käydä. Myös lämmöt on katkaistu, eivätkä sähköt toimi enää rappukäytävissä" ei kuulosta kovin mukavalta ja noin 70% osakkaista on Venäläisten omistuksessa joten nyt ei tule heiltä sitten maksuja... miinuksella ollaan päälle 150 000€.

Joskus aiemmin kirjoitinkin että kannattaa hieman miettiä sitä että vaikka saisikin halvalla (esim."sanoo maksaneensa taloyhtiössä sijaitsevasta asunnostaan 32 000 euron kauppahinnan") asunnon se sijainti muuttotappiopaikkakunnassa voi koitua vielä ongelmaksi.
 
Siitä ostamaan hyvä sijoituskohde:


Välittäjän mukaan yhtiö on hyväkuntoinen ja hyvin hoidettu.

Sergeyllä on myös myynnissä yksiö 31,5 m² Kankaankuja 4B17, 58500 Punkaharju Kerrostalo Yks...
Punkaharju on ihan olemassa ja elossa oleva kylä. Tuo joku outo taloyhtiö, jossa russkit ostaneet kaikki kämpät ja nyt jättäneet heitteille ja vastikkeet maksamatta. Loput asukkaat istuvat kuvassa röökiä vetäen ja halpaa omenaviinilonkeroa siemaillen, että sellainen yhtiö.
 
Viimeksi muokattu:

Tontin omistus: Vuokralla
Maanvuokraaja: Ålandsbanken Lunastustontti I Ky

Pankki ostanu tontin itelleen heti kaupungilta, ja vuokraa sitä sitten lisäkatteella asukkaille?



Eli se olis vaan 1224,13-1760,33€/kk kapeimmasta putkikämpästä minkä ikinä oon nähnyt.
[/SPOILER]

Siinä "pankin" ja asukkaan välissä on useampi taho, kuten rakennuttaja ja asunnon omistaja. Pankit eivät pääsääntöisesti osta tontteja saati rakennuta niihin taloja, koska se ei ole heidän bisneksensä. Se mitä pankit tekee on rahoittaa rakennuttajia ja asunnon ostajia. Alkaako sytyttää?
Tuollaiset vuokratontit ovat vain osa rahoituskuvioita. Noissa ei ole mitään ihmeellistä. Mielestäni noita on ollut jo kymmenen vuotta ja ylikin. Ei voi olla mitenkään uusi ilmiö Tampereella?



Jos olisi läpitalon kämppä jossa ikkunat tai parveke molemmissa päissä, tuo saattaisi erikoisuudessaan olla jopa kiinnostava jos hinta unohdetaan. Mutta aika hurjan kapea ja pimeä putki tuo on... mitä tuo olisi, hitusen yli 3 metriä leveä ja noin 11 metriä pitkä "olohuone" (eteisen seinästä parvekkeen ikkunaan) jossa vain yksi ikkuna päässä?

Se on edelleen vaan yksiö. Monissa yksiöissä ei ole edes makuualkoveja. Pienissä asunnoissa on kaikenlaisia kompromisseja.

On tuo yleiseen tasoon verrattuna toki kapeampi asunto. Mutta se on myös keskimääräistä yksiöä isompi. Vaatehuone on kiva ja tuossa ei ole turhaa saunaa. Yhtiössä on paitsi harvinainen sauna niin kai helvetin harvinainen pesula. Turussa mä olen nähnyt tasan yhdessä kohteessa pesutuvan. (puhutaan uudiskohteista siis)

Tuossa asunnon jo ostanut, haluaakin myydä sen pois. Ei mitenkään huono idea.
 
Siinä "pankin" ja asukkaan välissä on useampi taho, kuten rakennuttaja ja asunnon omistaja. Pankit eivät pääsääntöisesti osta tontteja saati rakennuta niihin taloja, koska se ei ole heidän bisneksensä. Se mitä pankit tekee on rahoittaa rakennuttajia ja asunnon ostajia. Alkaako sytyttää?
Tuollaiset vuokratontit ovat vain osa rahoituskuvioita. Noissa ei ole mitään ihmeellistä. Mielestäni noita on ollut jo kymmenen vuotta ja ylikin. Ei voi olla mitenkään uusi ilmiö Tampereella?

Tuossa tapauksessa tontin omistaa "Ålandsbanken Lunastustontti I Ky", joka on asuntotonttirahasto ja jonka kuvaus on tällainen:

"YIT vastaa tonttien etsinnästä tähän suomalaiseen asuntotonttirahastoon sekä kehittää, rakentaa ja myy asuntoja, jotka rakennetaan rahaston omistamille tonteille.

YIT omistaa 20 % rahastosta, muut sijoittajat ovat Varma (40 %) ja Ålandsbanken (40 %). Rahaston oman pääoman osuus on 50 miljoonaa euroa."

Ålandsbankenin omistama osuus lienee heidän Tonttirahastossa ja sieltähän voi kuka tahansa käydä ostamassa osuuksia: Tonttirahasto A
 
Aikaisemmin makseltiin asuntolainaa 600e/kk josta noin 300e lyhennystä ja 300e korkoa. Nyt kun tuli korkojen tarkistus, niin ensimmäinen uusi maksuerä 865e ja tästä lyhennystä tasan 0e

loppusumma oli suunnilleen sitä mitä etukäteen laskeskelinkin, mutta oletin silti kyllä lainan lyhentyvän.

Onkos tuo nyt niin että pankki ottaa ensin ajan X pelkkää korkoa ja ne lyhennykset jatkuu sit taas joskus hamassa tulevaisuudessa?
 
Aikaisemmin makseltiin asuntolainaa 600e/kk josta noin 300e lyhennystä ja 300e korkoa. Nyt kun tuli korkojen tarkistus, niin ensimmäinen uusi maksuerä 865e ja tästä lyhennystä tasan 0e

loppusumma oli suunnilleen sitä mitä etukäteen laskeskelinkin, mutta oletin silti kyllä lainan lyhentyvän.

Onkos tuo nyt niin että pankki ottaa ensin ajan X pelkkää korkoa ja ne lyhennykset jatkuu sit taas joskus hamassa tulevaisuudessa?
Mikä lainatyyppi?
 
Aikaisemmin makseltiin asuntolainaa 600e/kk josta noin 300e lyhennystä ja 300e korkoa. Nyt kun tuli korkojen tarkistus, niin ensimmäinen uusi maksuerä 865e ja tästä lyhennystä tasan 0e

loppusumma oli suunnilleen sitä mitä etukäteen laskeskelinkin, mutta oletin silti kyllä lainan lyhentyvän.

Onkos tuo nyt niin että pankki ottaa ensin ajan X pelkkää korkoa ja ne lyhennykset jatkuu sit taas joskus hamassa tulevaisuudessa?
Lyhennykset jatkuu seuraavan korontarkistuspäivän jälkeen, mikäli lainasi kokonaiskorko on alempi.

Ihme kyllä jos pankki ei ala kyselemään, että pitäisikö lainaerää kasvattaa, jotta laina myös lyhenisi.
 
Aikaisemmin makseltiin asuntolainaa 600e/kk josta noin 300e lyhennystä ja 300e korkoa. Nyt kun tuli korkojen tarkistus, niin ensimmäinen uusi maksuerä 865e ja tästä lyhennystä tasan 0e

loppusumma oli suunnilleen sitä mitä etukäteen laskeskelinkin, mutta oletin silti kyllä lainan lyhentyvän.

Onkos tuo nyt niin että pankki ottaa ensin ajan X pelkkää korkoa ja ne lyhennykset jatkuu sit taas joskus hamassa tulevaisuudessa?


Haiskahtais että teillä on kiinteä tasaerälaina jossa oletuksena on että takaisinmaksuerä säilyy aina samana ja laina-aika pitenee/lyhenee korkotason mukaan, mutta nyt se on alun perin mitoitettu sellaiseksi että tällä korkotasolla laina ei enää lyhene lainkaan ja maksueräkin on noussut aiemmasta (maksuerä on aina vähintään koron suuruinen).

Pankki on varmaan toimittanut verkkopankkiin saataville tai tulosteena taulukon tämän hetkisistä maksueristä josta voit tarkistaa tarkemmat muuttujut, mutta voi olla että laina ei tosiaan lyhene nykyisillä muuttujilla lainkaan.

Kannattais tässä tapauksessa ottaa pankkiin yhteyttä ja katsoa mitä lainalle kannattaa tehdä jos se ei lyhene enää lainkaan...
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 812
Viestejä
4 566 642
Jäsenet
75 026
Uusin jäsen
L. Öysä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom