Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Mikkos]

Nollakorkojen aika voi palata yllättävän pian, arvioi Aki Kangasharju Ylellä – "Täysin mahdollista"

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju uskoo, että hyvin alhaisten, ”lähellä nollaa olevien”, korkojen aika voi palata jo vuodesta 2025 alkaen.

www.kauppalehti.fi

Jälleen arvauksia tulevasta korkotasosta.

No, nää on näitä. Jokainen vuorotellen heittää noppaa ja oman arvionsa.

Kauppalehti

Kauppalehti Kumppanisisällöt

www.kauppalehti.fi

 

[JRan]

No, nää on näitä. Jokainen vuorotellen heittää noppaa ja oman arvionsa.

Kauppalehti

Kauppalehti Kumppanisisällöt

www.kauppalehti.fi

Vielä yksi mukaan tähän, toki sillä erotuksella että rahalla pitää olla hänen mielestä hinta:

Nollakorkojen paluu ei ole näköpiirissä, Nordean konsernijohtaja sanoo – ”Minusta on hyvin epäterve tilanne, jos rahalla ei ole hintaa”

Konsernijohtaja Frank Vang-Jensenin mukaan asiakkaat ovat nousseista koroista huolimatta pärjänneet hyvin asuntolainojensa kanssa.

www.is.fi

 

[JRan]

Se ei tietysti kauhean yllättävää ole, että pankkien mielestä rahalla pitää olla hinta. Sillähän ne elävät ja takovat juuri nyt erittäin hyvää tiliä.

Juuri näinhän se on. Toki tällä hetkellä pankit maksaa yllättävän hyvää korkoa myös rahalle, niinkuin "normaalitilanteessa" pitääkin.

 

[Kizmo]

En ymmärrä miksi korkotason pitäisi vaikuttaa asuntokauppaan, kun korot eivät kuitenkaan ole mitenkään hulluttelukorkeat ja edelleen esim. selvästi alle sen mitä ne korkeimmillaan historiallisesti ovat olleet (esim. 2000 ->). Onko keskivertoihminen niin tyhmä että ottaa asuntolainan sillä ajatuksella ettei korot muutu?

Halvimmillaan kyllä sai aika hyviä korkosuojauksia kun korot olivat miinuksella, mutta se oli hyvin lyhyt aika. Muuten nyt on ihan yhtä hyvä hetki ostaa kuin koska tahansa, jos se oma unelmakämppä vaan löytyy.

Korkojen nousu voi hillitä haluja muuttaa yhtiömuotoisiin asuntoihin joissa on runsaasti velkaa. Aikamoisia velkapommeja viritelty nollakorkojen aikana. Tuossa juuri tuttava sanoi että korkojen nousun myötä hän maksaa nyt vastiketta ja taloyhtiölainaa kuukaudessa enemmän kuin asuntolainaa.

 

[hypodermic]

Euriborin vaihto 12kk —> 3kk onnistuisi 200e kululla ja marginaali pysyy ennallaan (0,5%). Vaihtoon lähtee, vaikka tuossa lyhyellä otannalla onkin riskinsä. Laina-aikaa kuitenkin jäljellä 25v niin uskoisin että lyhyt euribor kannattaa.

 

[Teräsmiäs]

Euriborin vaihto 12kk —> 3kk onnistuisi 200e kululla ja marginaali pysyy ennallaan (0,5%). Vaihtoon lähtee, vaikka tuossa lyhyellä otannalla onkin riskinsä. Laina-aikaa kuitenkin jäljellä 25v niin uskoisin että lyhyt euribor kannattaa.

Samaa täällä mietitty, mutta lokakuussa 6kk Euriborin tarkastus niin silloin päivitys 3kk jos onnistunee.

Syksyllä pitäisi EKP nostaa vielä ohjauskorkoa kuitenkin.

 

[JRan]

Korkojen nousu voi hillitä haluja muuttaa yhtiömuotoisiin asuntoihin joissa on runsaasti velkaa. Aikamoisia velkapommeja viritelty nollakorkojen aikana. Tuossa juuri tuttava sanoi että korkojen nousun myötä hän maksaa nyt vastiketta ja taloyhtiölainaa kuukaudessa enemmän kuin asuntolainaa.

Niin tämähän on toki oma valinta, joka ei pitäisi yllättää. Eli jos olet pitänyt yhtiölainaa asunnossa esim. 70%, niin ei pitäisi olla yllätys, että sitä maksaa huomattavasti enemmän, kuin paljon pienempää asuntolainaa.

Mutta toki huomion arvoinen juttu on se, että yhtiölainan on myynyt myyntimies, jonka myyntihetkellä esittämät luvut ovat olleet marginaaliset tämän hetken kuluihin, jos tuttavasi ei ole ymmärtänyt mitä ostaa, niin tämä voi yllättää.

Toki vielä pahempaa on kokonainen taloyhtiö täynnä "sijoittajia"/muita osakkaita, joilla on asuntoihin kohdistuvat lainat tapissa. Tämä todellakin asettaa osakkeen velattomaksi maksaneet osakkaat todella hurjaan asemaan, joka voi pahimmillaan aiheuttaa ihmisille satojentuhansien menetyksen esimerkiksi taloyhtiön konkurssin myötä. Tässä nämä yhtiölainan pitäneet häviävät vain sen pankkilainan tai käteisen, mutta pankkilainan ottaneet/osakkeen käteisellä maksaneet kaiken.

 

[JRan]

Unohtamatta sitä, että asuntolainasta vastaa ainoastaan velallinen itse. Yhtiölainasta vastatataan yhteisvastuullisesti. Jos joku jättää osuutensa maksamatta muut maksavat myös hänen osuutensa omiensa lisäksi.

Jos paska osuu ns. tuulettimeen tämä on omiaan nostamaan yhtiölainojen kuukausieriä entisestään.

Juuri näin. Sitten jos osuu kunnolla tuulettimeen, niin on hyvä myös muistaa, että siitä omasta velattomaksi maksetusta osakkeesta joutuu luopumaan, mutta ulkoa otettu laina jää toki maksettavaksi.

 

[null0]

Kun korot ovat matalat, nousevat asuntojen hinnat ja kun korot ovat korkeat niin vastaavasti asuntojen hinnat laskevat.

Ei se ihan noin mene. Lyhyellä tähtäimellä ihmisiä vähän alkaa jännittää ja notkahdus tapahtuu, mutta korkeat korot tarkoittaa lähestulkoon poikkeuksetta inflaatiota mikä sitten taas jo keskipitkällä aikavälillä nostaa asuntojenkin hintoja (ainakin kasvukeskuksissa). Voi olla, että palkkojen täytyy ensin myös nousta.

Käyttäjä Kolistelija on ihan oikeassa. Ei korot ole mitenkään pilvissä vielä. Hyvien kohteiden suhteen en enää odottelisi, jos vastaan tulee.
Rahamiehille nyt on hyvä aika ostella hyvään hintaan asuntoja kasvukeskuksista.

Taloyhtiölainat ja vuokratontit on sitten ongelma mikä tulee näkymään pidempään tilastoissa. Suurin osa kasvukeskuksiin viimeisen 10v aikana rakennetuista ns. kovan rahan asunnoista tuntuu olevan näitä. Näitä on paljon ollut myynnissa ja nyt kun ihmiset herää niiden ongelmiin, ei niitä kukaan halua ostaa.
Myös muut uudet ja pienet asunnot on olleet hinnoiteltuna aivan liian korkealle ja näissä nähdään vielä sukellusta.

Hyvät kohteet sensijaan alkaa mennä kaupaksi. Ei sen koron vaikutus niin suuri ole kun täällä huudellaan. Lainaa saa lähes samalla tavalla kuin ennenkin. (6% stressitesti ym.) Ja suurin osa ihmisistä on näihin korkoihin varautunut jo nollakorkoaikana. Toki muu kustannusten kasvu jossain määrin aiheuttaa lisäongelmia. Työllisyys on kuitenkin hyvä ja väkisin myös palkat alkavat hiljalleen nousta.

Suomen väkilukukin kasvaa sen ~2000 henkilöä joka kuukausi mikä on ~100 000 neljässä vuodessa. Toki vuokralla tai jossain tuetussa asumismuodossa asuminenkin lisääntyy, mutta kustannusten kasvu näkyy jo nyt vuokrien suuruuksissa ja tulee näkymään lähivuosina vielä voimakkaammin. Useimmissa tilanteissa se omistusasuminen on pitkällä aikavälillä edullisempaa tämän hetken koroista huolimatta. Se mikä venettä voisi keikauttaa, olisi korkojen nousun voimakas jatkuminen. Silloin vaan keikkuisi moni muukin vene ja isommatkin laivat, joten pidän sen todennäköisyyttä pienenä.

Nyt ollaan vielä tilanteessa jossa korot ovat korkeat ja asuntojen hinnat ovat korkeat -> kellään ei ole varaa ostaa asuntoa. Jomman kumman pitää laskea reilusti että alkaa taas asuntokauppa käymään.

Tai palkkojen tulee nousta. Tosin kyllä ihmisillä vielä on ihan hyvin varaa ostaa asuntoja. Ei kaikilla tietenkään, mutta ei tilanne ole niin merkittävästi sen suhteen kuitenkaan muuttunut kuten moni kuvittelee.

 

[Taneli-]

Tai palkkojen tulee nousta. Tosin kyllä ihmisillä vielä on ihan hyvin varaa ostaa asuntoja. Ei kaikilla tietenkään, mutta ei tilanne ole niin merkittävästi sen suhteen kuitenkaan muuttunut kuten moni kuvittelee.

Siinä mielessä ehkä muuttunut että nolla korkojen aikaan moni kaupan kassa ja lähihoitaja hankki sitä omaa asuntoa mihin muuten ei olisi varaa unohtamatta näitä uusia sijoittajia joilla vivuttiin vivun päälle uutta sijoitusasuntoa ja miljoonien velkoja vain kertyi mutta vuokratuotolla saatiin korot maksettua ja hieman ehkä lainaakin lyhennettyä.

Eli tälläinen ei enää tule toimimaan ja nyt varmaan tarkemmin syynätään lainan ottajia lävitse ettei juuri valmistunut ja ensimmäisessä työssään "kohta jo 2kk" ollut henkilö saa sitä asuntolainaa ainakaan niin suuria summia kuin vielä nollakorkojen aikaan ilman takaajia tms.

 

[Mikkos]

Ei se ihan noin mene. Lyhyellä tähtäimellä ihmisiä vähän alkaa jännittää ja notkahdus tapahtuu, mutta korkeat korot tarkoittaa lähestulkoon poikkeuksetta inflaatiota mikä sitten taas jo keskipitkällä aikavälillä nostaa asuntojenkin hintoja (ainakin kasvukeskuksissa). Voi olla, että palkkojen täytyy ensin myös nousta.

Käyttäjä Kolistelija on ihan oikeassa. Ei korot ole mitenkään pilvissä vielä. Hyvien kohteiden suhteen en enää odottelisi, jos vastaan tulee.
Rahamiehille nyt on hyvä aika ostella hyvään hintaan asuntoja kasvukeskuksista.

Taloyhtiölainat ja vuokratontit on sitten ongelma mikä tulee näkymään pidempään tilastoissa. Suurin osa kasvukeskuksiin viimeisen 10v aikana rakennetuista ns. kovan rahan asunnoista tuntuu olevan näitä. Näitä on paljon ollut myynnissa ja nyt kun ihmiset herää niiden ongelmiin, ei niitä kukaan halua ostaa.
Myös muut uudet ja pienet asunnot on olleet hinnoiteltuna aivan liian korkealle ja näissä nähdään vielä sukellusta.

Hyvät kohteet sensijaan alkaa mennä kaupaksi. Ei sen koron vaikutus niin suuri ole kun täällä huudellaan. Lainaa saa lähes samalla tavalla kuin ennenkin. (6% stressitesti ym.) Ja suurin osa ihmisistä on näihin korkoihin varautunut jo nollakorkoaikana. Toki muu kustannusten kasvu jossain määrin aiheuttaa lisäongelmia. Työllisyys on kuitenkin hyvä ja väkisin myös palkat alkavat hiljalleen nousta.

Suomen väkilukukin kasvaa sen ~2000 henkilöä joka kuukausi mikä on ~100 000 neljässä vuodessa. Toki vuokralla tai jossain tuetussa asumismuodossa asuminenkin lisääntyy, mutta kustannusten kasvu näkyy jo nyt vuokrien suuruuksissa ja tulee näkymään lähivuosina vielä voimakkaammin. Useimmissa tilanteissa se omistusasuminen on pitkällä aikavälillä edullisempaa tämän hetken koroista huolimatta. Se mikä venettä voisi keikauttaa, olisi korkojen nousun voimakas jatkuminen. Silloin vaan keikkuisi moni muukin vene ja isommatkin laivat, joten pidän sen todennäköisyyttä pienenä.


Tai palkkojen tulee nousta. Tosin kyllä ihmisillä vielä on ihan hyvin varaa ostaa asuntoja. Ei kaikilla tietenkään, mutta ei tilanne ole niin merkittävästi sen suhteen kuitenkaan muuttunut kuten moni kuvittelee.

Kyllä se yksinkertaistettuna juuri näin menee.

"Normaalissa" markkinatilanteessa korot nousevat pikkuhiljaa maltillisesti ja samaan aikaan asuntojen hinnannousu alkaa hidastua eli hinnat alkavat laskea. Samaan aikaan pitäisi myös palkkojen nousta inflaation tahdissa.
Nyt on vaan se erikoisuus että korot pamahtivat melkein kertarysäyksestä miinuksesta tuonne 5% tietämään ja palkat eivät ole nousseet samaa tahtia. Normaalissa tilanteessa niin asiantuntijat kuin tekkiläisetkin sanoivat kivenkovaa että korot EIVÄT voi nousta plussalle kovin nopeasti ja ainakin 10v menee ennenkuin ollaan siellä "normaalissa" 5-6% korkotasossa. Siinä aikana taloudet ehtivät sopeutumaan ja palkat nousemaan joten se iso korkotaso ei ole mikään mahdoton asia.

Tavallisen tallaajan pitää myös seurata mitä asiantuntijat sanoivat korkojen noususta, eli ainakin 10v menee ennenkuin ollaan reilusti plussalla. Tavallinen perhe laskeskelee että sitä taloyhtiölainaa ja pankkilainaa on varaa sen 10v aikana kyllä hyvin lyhentää vaikka 10v päästä oltaisiinkin plussalla, mutta niin olisi myös palkat nousseet sen mukaan. Siihen että korot pamahtavat kerralla 5% samoin kuin elinkustannukset nousseet kuten kaikki muukin ja palkat hinaa paikoillaan niin eihän tällaiseen tavan kuluttaja pysty millään ennakoimaan. Jos tahdoit asunnon ostaa. Eikä näköjään osaneet pankitkaan varautua koska myivät halpoja korkosuojauksia joka kertoo siitä että pankitkaan eivät uskoneet korkojen nopeaan nousuun.

No nyt kävi niinkuin kävi ja iso osa kansalaisista on kusessa asumiskustannusten ja lainojen takia ilman omaa syytään. Se on pakko valtion kohta jotain tehdä asialle koska muuten homma räjähtää käsiin eikä kukaan osta enää uutta asuntoa ja rakennusfirmoja alkaa tippumaan ja menemään konkurssiin lainojensa kanssa.

 

[kolistelija]

Kyllä se yksinkertaistettuna juuri näin menee.

"Normaalissa" markkinatilanteessa korot nousevat pikkuhiljaa maltillisesti ja samaan aikaan asuntojen hinnannousu alkaa hidastua eli hinnat alkavat laskea. Samaan aikaan pitäisi myös palkkojen nousta inflaation tahdissa.
Nyt on vaan se erikoisuus että korot pamahtivat melkein kertarysäyksestä miinuksesta tuonne 5% tietämään ja palkat eivät ole nousseet samaa tahtia. Normaalissa tilanteessa niin asiantuntijat kuin tekkiläisetkin sanoivat kivenkovaa että korot EIVÄT voi nousta plussalle kovin nopeasti ja ainakin 10v menee ennenkuin ollaan siellä "normaalissa" 5-6% korkotasossa. Siinä aikana taloudet ehtivät sopeutumaan ja palkat nousemaan joten se iso korkotaso ei ole mikään mahdoton asia.

Tavallisen tallaajan pitää myös seurata mitä asiantuntijat sanoivat korkojen noususta, eli ainakin 10v menee ennenkuin ollaan reilusti plussalla. Tavallinen perhe laskeskelee että sitä taloyhtiölainaa ja pankkilainaa on varaa sen 10v aikana kyllä hyvin lyhentää vaikka 10v päästä oltaisiinkin plussalla, mutta niin olisi myös palkat nousseet sen mukaan. Siihen että korot pamahtavat kerralla 5% samoin kuin elinkustannukset nousseet kuten kaikki muukin ja palkat hinaa paikoillaan niin eihän tällaiseen tavan kuluttaja pysty millään ennakoimaan. Jos tahdoit asunnon ostaa. Eikä näköjään osaneet pankitkaan varautua koska myivät halpoja korkosuojauksia joka kertoo siitä että pankitkaan eivät uskoneet korkojen nopeaan nousuun.

No nyt kävi niinkuin kävi ja iso osa kansalaisista on kusessa asumiskustannusten ja lainojen takia ilman omaa syytään. Se on pakko valtion kohta jotain tehdä asialle koska muuten homma räjähtää käsiin eikä kukaan osta enää uutta asuntoa ja rakennusfirmoja alkaa tippumaan ja menemään konkurssiin lainojensa kanssa.

Viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana euribor on kaksi kertaa pompannut samalle tasolle kuin millä se nyt on. Nyt on kolmas kerta ja suurin ero edellisiin kertoihin on lähtötaso, joka tällä kertaa oli nolla ja aiemmin vähän korkeammalla. Noin vuosi tai pari näyttää historiallisesti olevan aika tavallinen tahti jolla korot nousevat kun talous tarvitsee jarrua. Ei palkat siinä ajassa ehdi korjaantua.

Vastuuta voi yrittää sysätä vaikka kenelle, mutta lopulta vastuu on lainanottajalla. Sanottiin io-techissä mitä tahansa, olisi tämän koronnousun voinut nähdä vaikka perssilmällä katsomalla historiaa. Sitä ei kukaan voi ennustaa koska se tarkalleen tapahtuu, mutta sen voi jokainan arvioda että esim. 20 vuoden laina-aikana se voi tapahtua monta kertaa. Ei sitä tarvitse ennakoida, vaan siihen pitää varautua.

Nyt on tietenkin myöhäistä jos on tiukkaa, mutta ei tilanne vielä voi olla katastrofaalinen jos edes jollain tasolla on ollut hereillä. Esimerkiksi pankin 6 % stressitestin aikana olisi hälytyskellojen pitänyt soida jos lyhennykset ovat olleet niin isot ettei niitä vaan oikeasti saisi maksettua. Eihän nyt olla lähelläkään tuota 6 % tasoa.

 

[Mikkos]

Viimeisen reilun kahdenkymmenen vuoden aikana euribor on kaksi kertaa pompannut samalle tasolle kuin millä se nyt on. Nyt on kolmas kerta ja suurin ero edellisiin kertoihin on lähtötaso, joka tällä kertaa oli nolla ja aiemmin vähän korkeammalla. Noin vuosi tai pari näyttää historiallisesti olevan aika tavallinen tahti jolla korot nousevat kun talous tarvitsee jarrua. Ei palkat siinä ajassa ehdi korjaantua.

Vastuuta voi yrittää sysätä vaikka kenelle, mutta lopulta vastuu on lainanottajalla. Sanottiin io-techissä mitä tahansa, olisi tämän koronnousun voinut nähdä vaikka perssilmällä katsomalla historiaa. Sitä ei kukaan voi ennustaa koska se tarkalleen tapahtuu, mutta sen voi jokainan arvioda että esim. 20 vuoden laina-aikana se voi tapahtua monta kertaa. Ei sitä tarvitse ennakoida, vaan siihen pitää varautua.

Nyt on tietenkin myöhäistä jos on tiukkaa, mutta ei tilanne vielä voi olla katastrofaalinen jos edes jollain tasolla on ollut hereillä. Esimerkiksi pankin 6 % stressitestin aikana olisi hälytyskellojen pitänyt soida jos lyhennykset ovat olleet niin isot ettei niitä vaan oikeasti saisi maksettua. Eihän nyt olla lähelläkään tuota 6 % tasoa.

Missä vaiheessa korot ovat nousseet noin äkisti ja noin paljon? Tässä on käkkyrää vuosilta 2007-2023. Eihän tossa mikään ole käynyt lähelläkään sitä mitä nyt on viimeisen vuoden aikana noussut.

 

[kolistelija]

Missä vaiheessa korot ovat nousseet noin äkisti ja noin paljon? Tässä on käkkyrää vuosilta 2007-2023. Eihän tossa mikään ole käynyt lähelläkään sitä mitä nyt on viimeisen vuoden aikana noussut.

En sanonut noin paljon, sanoin samalle tasolle. Mielestäni sillä ei ole merkitystä nouseeko korko vuodessa vai kahdessa, ei siinä erotuksessa ehdi merkittävästi puskuria keräämään tai palkka nousta. Se mitä voi tietty tehdä on myydä omaisuutta jos on elänyt yli varojen, mutta se on housuun kusemista pakkasella.

Kuten sanoin, pari kertaa ollaan tuossa noustu abt samalle tasolle kuin nyt ja nousuvauhti on verrattavissa nykyiseen (2000 kesti vuoden, 2005 kesti noin pari vuotta), lähtötaso vaan on vaihdellut. Jos on varautunut n. 5 % korkoon, ei ole mitään ongelmaa. Pankki testaa että pärjätään 6 % korolla, ilman loivennuksia. Missä meni vikaan?

 

[null0]

Tavallinen perhe laskeskelee että sitä taloyhtiölainaa ja pankkilainaa on varaa sen 10v aikana kyllä hyvin lyhentää vaikka 10v päästä oltaisiinkin plussalla, mutta niin olisi myös palkat nousseet sen mukaan.

Harva tavallinen perhe asuu ison taloyhtiölainan päällä. Näitä on kuitenkin verrattain vähän.

No nyt kävi niinkuin kävi ja iso osa kansalaisista on kusessa asumiskustannusten ja lainojen takia ilman omaa syytään.

Pieni osa kansalaisista on kusessa. Kustannukset ovat kasvaneet ja vähemmän jää palkasta laitettavaksi sivuun. Ehkä jopa pitää vähän kaupassa miettiä mitä ostaa ja joidenkin jopa harrastuksista karsia. Harva kuitenkaan on oikeasti kusessa ja näistäkin suurin osa on kusessa, koska ei ole ymmärtänyt varautua tilanteeseen. Osa olisi kusessa ilman inflaatiota ja korkojen nousuakin.

Keskuspankkien tekemää elvytyspolitiikkaa seuraamalla on ollut ihan selvää, että inflaatio lähtee laukalle. Sota yllätti monet ja se jyrkensi käyriä, mutta en usko sen kulmakertoimen olevan tässä niin merkittävä tekijä kun viestissäsi haluat kertoa.

 

[JRan]

Nyt on tietenkin myöhäistä jos on tiukkaa, mutta ei tilanne vielä voi olla katastrofaalinen jos edes jollain tasolla on ollut hereillä. Esimerkiksi pankin 6 % stressitestin aikana olisi hälytyskellojen pitänyt soida jos lyhennykset ovat olleet niin isot ettei niitä vaan oikeasti saisi maksettua. Eihän nyt olla lähelläkään tuota 6 % tasoa.

Toki pitää edelleen muistaa, että tässä ollaan aina vähän ristiriitaisessa tilanteessa pankin tiskillä. Lainan ottajan päämäärä on useasti saada maksimilaina ja lainan myöntäjän myydä maksimilaina. Tähän lopputilanteeseen saatetaan päätyä siten, että lainan ottaja, joka ei oikein ymmärrä on saanut maksimilainan, johon ei olisi oikeasti varaa ja ei edelleenkään ymmärrä. Stressitesti saattoi vilahtaa tietokoneen näytöllä ohi mennen ja Finanssivalvonnan puolesta homma ok.

Eli pankin myyjä on kuitenkin ihan samassa asemassa kuin se Telian liittymämyyjä, joka myy niitä sopimuksia henkensä pitimiksi.

 

[Mikkos]

En sanonut noin paljon, sanoin samalle tasolle. Mielestäni sillä ei ole merkitystä nouseeko korko vuodessa vai kahdessa, ei siinä erotuksessa ehdi merkittävästi puskuria keräämään tai palkka nousta. Se mitä voi tietty tehdä on myydä omaisuutta jos on elänyt yli varojen, mutta se on housuun kusemista pakkasella.

Kuten sanoin, pari kertaa ollaan tuossa noustu abt samalle tasolle kuin nyt ja nousuvauhti on verrattavissa nykyiseen (2000 kesti vuoden, 2005 kesti noin pari vuotta), lähtötaso vaan on vaihdellut. Jos on varautunut n. 5 % korkoon, ei ole mitään ongelmaa. Pankki testaa että pärjätään 6 % korolla, ilman loivennuksia. Missä meni vikaan?

Niin samalle tasolle kyllä, siitä ei ollutkaan kysymys vaan siitä että niin nopeasti ja niin paljon ja se on juuri tässä se jutun juoni. Kun korot nousevat vuodessa 5% eikä palkat nouse samaa tahtia niin kusessa ollaan. Se mihin korko nousee ei ole relevanttia, vaan se kuinka nopeasti ja paljonko se korko nousee.

 

[null0]

Niin samalle tasolle kyllä, siitä ei ollutkaan kysymys vaan siitä että niin nopeasti ja niin paljon ja se on juuri tässä se jutun juoni. Kun korot nousevat vuodessa 5% eikä palkat nouse samaa tahtia niin kusessa ollaan. Se mihin korko nousee ei ole relevanttia, vaan se kuinka nopeasti ja paljonko se korko nousee.

Se nouseeko korot vuoden vai kahden vuoden aikana, ei mitenkään ole niin merkittävä tekijä kuin se mihin korko nousee. Lyhennysvapaat ja lainojen uudelleenjärjestelyt on mahdollisia.

 

[Mikkos]

Se nouseeko korot vuoden vai kahden vuoden aikana, ei mitenkään ole niin merkittävä tekijä kuin se mihin korko nousee. Lyhennysvapaat ja lainojen uudelleenjärjestelyt on mahdollisia.

Onhan, se on erittäin merkittävä tekijä. Mitä hitaammin korot nousevat, sitä enemmän taloudella (niin yksittäisellä kuin kansantaloudella) on aikaa sopeutua tilanteeseen. Asuntojen hinnat alkavat tippua, palkat alkavat nousta, taloudet pystyvät sopeutumaan paremmin.

 

[kolistelija]

Niin samalle tasolle kyllä, siitä ei ollutkaan kysymys vaan siitä että niin nopeasti ja niin paljon ja se on juuri tässä se jutun juoni. Kun korot nousevat vuodessa 5% eikä palkat nouse samaa tahtia niin kusessa ollaan. Se mihin korko nousee ei ole relevanttia, vaan se kuinka nopeasti ja paljonko se korko nousee.

Sillä nousun määrällä on merkitystä siinä tapauksessa ettei olla varauduttu koronnousuun. Jos talous ei kestä nykyistä korkotilannetta ollaan otettu liian suuria riskejä. Siitä ei voi syyttää muita. Palkat eivät koskaan ole nousseet samaa tahtia korkojen kanssa, vaan korjausliike tulee aina jälkijunassa.

Itselleni on aivan käsittämätön ajatus että joku voi vetää taloutensa tarkoituksella niin tiukalle että se ei kestäisi tätä koronnousua. Ymmärrän jos työttömyys on osunut kohdalle tai jotain muuta vastaavaa odottamatona, mutta tietoisesti ei pitäisi olla siinä tilanteessa että nyt on ongelmia. Vielä hullumpaa on olettaa jokin ulkopuolinen voima korjaisi tilanteen kun ollaan pulassa.

Toki pitää edelleen muistaa, että tässä ollaan aina vähän ristiriitaisessa tilanteessa pankin tiskillä. Lainan ottajan päämäärä on useasti saada maksimilaina ja lainan myöntäjän myydä maksimilaina. Tähän lopputilanteeseen saatetaan päätyä siten, että lainan ottaja, joka ei oikein ymmärrä on saanut maksimilainan, johon ei olisi oikeasti varaa ja ei edelleenkään ymmärrä. Stressitesti saattoi vilahtaa tietokoneen näytöllä ohi mennen ja Finanssivalvonnan puolesta homma ok.

Eli pankin myyjä on kuitenkin ihan samassa asemassa kuin se Telian liittymämyyjä, joka myy niitä sopimuksia henkensä pitimiksi.

Tässä olet ihan oikeassa, mutta olen sitä mieltä että elämänsä suurinta kauppaa tehdessä ihmisellä on velvollisuus itse ottaa selvää mihin sitoutuu.

 

[Mikkos]

Sillä nousun määrällä on merkitystä siinä tapauksessa ettei olla varauduttu koronnousuun. Jos talous ei kestä nykyistä korkotilannetta ollaan otettu liian suuria riskejä. Siitä ei voi syyttää muita. Palkat eivät koskaan ole nousseet samaa tahtia korkojen kanssa, vaan korjausliike tulee aina jälkijunassa.

Itselleni on aivan käsittämätön ajatus että joku voi vetää taloutensa tarkoituksella niin tiukalle että se ei kestäisi tätä koronnousua. Ymmärrän jos työttömyys on osunut kohdalle tai jotain muuta vastaavaa odottamatona, mutta tietoisesti ei pitäisi olla siinä tilanteessa että nyt on ongelmia. Vielä hullumpaa on olettaa jokin ulkopuolinen voima korjaisi tilanteen kun ollaan pulassa.

Tässä olet ihan oikeassa, mutta olen sitä mieltä että elämänsä suurinta kauppaa tehdessä ihmisellä on velvollisuus itse ottaa selvää mihin sitoutuu.

Tässä me tullaan taas siihen että kun kuunneltiin asiantuntijoita ja ekonomisteja niin korkojen nousuun menee ainakin se 10v. Siinä ajassa taloudet ehtii hyvin sopeutua. Samassa kusessahan ne on rakentajatkin (firmat). Rakennetaan pitkällä velalla korkean yhtiölainan asuntoja koska luotto on siihen että korot eivät nouse nopeasti. Taitaa rakennusliikkeetkin olla vähän ääliöitä kun eivät ole laskeneet rakentaessaan sitä että korot saattavat nousta. Ei tämä ole pelkästään kotitalouksien ongelma.

 

[JRan]

Tässä olet ihan oikeassa, mutta olen sitä mieltä että elämänsä suurinta kauppaa tehdessä ihmisellä on velvollisuus itse ottaa selvää mihin sitoutuu.

Itse olen tästä täysin samaa mieltä, mutta uskon, että koronahuumassa ja muutenkin kovassa nousussa ihmisiltä on kaikki unohtunut ja ollaan otettu lainaa samalla tyylillä, kuin ysärillä.

 

[JPKainulainen]

Tässä me tullaan taas siihen että kun kuunneltiin asiantuntijoita ja ekonomisteja niin korkojen nousuun menee ainakin se 10v. Siinä ajassa taloudet ehtii hyvin sopeutua. Samassa kusessahan ne on rakentajatkin (firmat). Rakennetaan pitkällä velalla korkean yhtiölainan asuntoja koska luotto on siihen että korot eivät nouse nopeasti. Taitaa rakennusliikkeetkin olla vähän ääliöitä kun eivät ole laskeneet rakentaessaan sitä että korot saattavat nousta. Ei tämä ole pelkästään kotitalouksien ongelma.

Rakentaminen nyt kyllä hiljenee merkittävästi. Projektit ottaa aikaa ja selviä merkkejä korkojen noususta saatiin vasta 2021. Toki joku saattoi sitä spekuloida jo edellisvuonnakin koronaelvytyksen ennen näkemättömästä määrästä.

 

[kolistelija]

Tässä me tullaan taas siihen että kun kuunneltiin asiantuntijoita ja ekonomisteja niin korkojen nousuun menee ainakin se 10v. Siinä ajassa taloudet ehtii hyvin sopeutua. Samassa kusessahan ne on rakentajatkin (firmat). Rakennetaan pitkällä velalla korkean yhtiölainan asuntoja koska luotto on siihen että korot eivät nouse nopeasti. Taitaa rakennusliikkeetkin olla vähän ääliöitä kun eivät ole laskeneet rakentaessaan sitä että korot saattavat nousta. Ei tämä ole pelkästään kotitalouksien ongelma.

Kuvailet samaa vauhtisokeutta joka esiintuu joka kerta ennen kuin taloudessa joudutaan vetämään äkkijarrusta. Historia on toistanut itseään lukemattomia kertoja, lopullinen kamelin katkaiseva tekijä on useimmiten eri, mutta syyt samankaltaisia.

Ja kyllä, rakennusliikkeet ovat olleet aika ääliöitä jos ovat vivuttaneet niin isosti että ovat nyt kaatumisvaarassa. Siellä tosin on eri asia, koska eletään kvartaali kerrallaan ja usein palkitseminen seuraa sitä ja helpon rahan aikaan sitä on hyvä kääriä seteleitä taskuun vaikka siinä on suuret riskit. Kotitalouksilla aikajänne asuntolainassa on kymmeniä vuosia ja työpaikan sijaan pölkyllä on koko oma talous ja asuminen, eli riskejä ei pitäisi ottaa.

Ei myöskään ole mitään takeita että talous automaattisesti korjaisi tilanteen jos korot nousevat hitaasti. Lainan ottaminen sillä ajatuksella että markkina kyllä nostaa maksukykyä jos korot nousee on silkkaa hulluutta. Maksukyvyn pitäisi olla kunnossa ensimmäisestä päivästä lähtien.

 

[Anagonda]

6% stressitestin ongelmaa olen aina pitänyt sitä että ei siinä katota oikeita menoja vaan enemmänkin niin että 6% korolla laina maksaa tämän verran ja jäähän sinulle 2/3 palkasta sen jälkeen.
Nimet paperiin ja sen jälkeen ostamaan venettä, autoa ja muksuille iphonea osarilla.

Ehkä menee jonkin petoksen piiriin mutta olen useammankin henkilön kuulleen kertovan että stressitestissä vähän pyöristettiin lukuja ja unohtui autolaina mainita yms.

Eli vaikka nimellisesti zekataan 6% korolla niin ei sillä vaan ole useinkaan oikean elämän kanssa mitään tekemistä.

 

[Teräsmiäs]

Kuvailet samaa vauhtisokeutta joka esiintuu joka kerta ennen kuin taloudessa joudutaan vetämään äkkijarrusta. Historia on toistanut itseään lukemattomia kertoja, lopullinen kamelin katkaiseva tekijä on useimmiten eri, mutta syyt samankaltaisia.

Mikä tämä takaa-ajon kohde nyt on? Mitään ei ole oikeastaan tapahtanut markkinoilla?
Jotenkin outoa nyt tämä päivittely ihmisten raha-asioista kun ei ole missään edes lukenut, että olisi pakko myyntiä tai muuta?

Ainut ketkä nyt voivottelee on kiinteistövälijättä kun ei kalliimmat asunnot liikukaan samalla tapaa mitä viimeiset pari vuotta on menty.

Jotenkin taloudenhallinta ehkä kuulusi johonkin toiselle threadin alle.

 

[kolistelija]

Mikä tämä takaa-ajon kohde nyt on? Mitään ei ole oikeastaan tapahtanut markkinoilla?
Jotenkin outoa nyt tämä päivittely ihmisten raha-asioista kun ei ole missään edes lukenut, että olisi pakko myyntiä tai muuta?

Ainut ketkä nyt voivottelee on kiinteistövälijättä kun ei kalliimmat asunnot liikukaan samalla tapaa mitä viimeiset pari vuotta on menty.

Jotenkin taloudenhallinta ehkä kuulusi johonkin toiselle threadin alle.

Ei kai tässä mitään takaa-ajoa ole, vaan keskustelen tässä ketjussa olevan keskustelun jatkona, jonka teesi oli että ihmiset ovat pulassa nousseiden korkojen takia ja esim. valtion pitäisi nousta apuun.

Ketjun otsikossa on "ja asuntolaina", eli kyllä kai lainan ottamisesta ja lainan koon suhteesta omaan talouteen voi täällä keskustella?

 

[PornReindeer]

Ja kyllä, rakennusliikkeet ovat olleet aika ääliöitä jos ovat vivuttaneet niin isosti että ovat nyt kaatumisvaarassa. Siellä tosin on eri asia, koska eletään kvartaali kerrallaan ja usein palkitseminen seuraa sitä ja helpon rahan aikaan sitä on hyvä kääriä seteleitä taskuun vaikka siinä on suuret riskit. Kotitalouksilla aikajänne asuntolainassa on kymmeniä vuosia ja työpaikan sijaan pölkyllä on koko oma talous ja asuminen, eli riskejä ei pitäisi ottaa.

Ei välttämättä ole vivutettu, mutta koronahuuman luoma rakennustarvikkeiden yms. hintojen nousu on nostanut (mahdollisesti vielä urakkahinnalla) toteutettujen projektien hintoja. Siihen vielä kysynnän katoaminen niin en ihmettele että moni firma on ongelmissa. Isoilla velkavivuttavilla firmoillahan tilanne on yleensä parempi kun on varaa vähän odotella...

 

[Mikkos]

Ei välttämättä ole vivutettu, mutta koronahuuman luoma rakennustarvikkeiden yms. hintojen nousu on nostanut (mahdollisesti vielä urakkahinnalla) toteutettujen projektien hintoja. Siihen vielä kysynnän katoaminen niin en ihmettele että moni firma on ongelmissa. Isoilla velkavivuttavilla firmoillahan tilanne on yleensä parempi kun on varaa vähän odotella...

Tähänkin voisi ironisesti sanoa että miten huonosti rakennusliikkeet ovat hoitaneet taloudenpitonsa jos ei ole otettu huomioon että rakennustarvikkeiden hinta saattaa nousta. Rakentaminen on ollut tähän mennessä halpaa joten firmoilla pitäisi olla sen verran kassassa että tämmöset pienet hinnannousut ei paljon pitäisi tilannetta horjuttaa

 

[Kizmo]

Lopulta asuntolainan myöntävä pankki ei nyt aivan kauhean syväluotaavaa kuvaa saa lainanhakijan taloudesta ja kantokyvystä.

Tokihan siinä velvoitetaan kertomaan luotoista ja muista maksusitoumuksista mutta mistään ei voi aivan kaikkea varmistaa.

Stressitesti tulisi jokaisen excelöidä ihan itse ja miettiä paljonko omassa taloudessa on särkymävaraa. Mukaanlukien exit strategioita jos asiat menee pahasti pyllylleen.

 

[Mikkos]

Lopulta asuntolainan myöntävä pankki ei nyt aivan kauhean syväluotaavaa kuvaa saa lainanhakijan taloudesta ja kantokyvystä.

Tokihan siinä velvoitetaan kertomaan luotoista ja muista maksusitoumuksista mutta mistään ei voi aivan kaikkea varmistaa.

Stressitesti tulisi jokaisen excelöidä ihan itse ja miettiä paljonko omassa taloudessa on särkymävaraa. Mukaanlukien exit strategioita jos asiat menee pahasti pyllylleen.

Ongelma onkin siinä että MITEN suurilla exitstrategioilla on asiat laskenut. Jos kaikki maailman katastrofit ja erilaiset skenaariot ja tapahtumat ottaa huomioon niin ei olisi varaa asua kuin asuntovaunussa.

Moni on taatusti laskenut stressitestit sen hetkisen tilanteen mukaan "worst case scenariolla", mutta aika harva osasi ennustaa että venäjä aloittaa sodan ja kaikki menee perseelleen. Siitä on ihan turha syyttää tavallista tallaajaa joka ei tätä tajunnut ottaa huomioon. Kun stressitestejä tekee, niin se tehdään sen hetkisen ja enennustettavan tulevasuuden mukaan. Valitettavasti tämä ennustettava tulevaisuus meni vituiks sodan takia jota kukaan ei osannut ottaa huomioon.

Meillä esimerkiksi laskettiin niin, että ennustettavan tulevasuuden ja silloin ennustetun euriborin kehityksen mukaan meillä ei ole mitään vaikeuksia maksaa taloamme ja juoksevia kuluja pois vaikka molemmat meistä jäisi työttömäksi. Tähän on laskettu myös silloinen ennustettu koronnousu joka olisi sen n.10v ennenkuin ollaan siellä 5% tietämillä. Tähän mennessä jo puolet asuntolainasta maksettu, jolloin sitä 5% korkoakin pystyttäisiin maksamaan vaikka molemmat jouduttaisiin työttömäksi.
Sen sijaan me emme laskeneet sitä, että korot pompsahtavat 5% vajassa vuodessa ja mahdollisesti molemmat olisivat työttömiä. Saatikka että tähän vielä elinkustannusten ja perushyödykkeiden raketointi samaan aikaan niin ei kyllä kieltämättä näitä osattu laskea mukaan. Ja jos oltaisiin osattu niin meillä olisi ehkä varmaa täysin riskittömästi asua jossain 200e/kk maksavassa asuntovaunussa jos kaikki skenaarit ydinlaskeumaa myöten otettaisiin laskuun.

No, meillä ei henkilökohtaisesti ole hätää emmekä ole joutuneet työttömäksi mutta tuossa oli vaan esimerkki siitä miten meillä laskettiin skenaarioita. Seuraanvan korontarkistuksen aikaan jos molemmat joutuisivat työttömiksi niin se siitä varautumisesta pahimpaan mitä laskettiin silloin kuin lainaa ja elinkustannuksia mitoitettiin ja riskejä laskettiin.

 

[Kizmo]

Ongelma onkin siinä että MITEN suurilla exitstrategioilla on asiat laskenut. Jos kaikki maailman katastrofit ja erilaiset skenaariot ja tapahtumat ottaa huomioon niin ei olisi varaa asua kuin asuntovaunussa.

Moni on taatusti laskenut stressitestit sen hetkisen tilanteen mukaan "worst case scenariolla", mutta aika harva osasi ennustaa että venäjä aloittaa sodan ja kaikki menee perseelleen. Siitä on ihan turha syyttää tavallista tallaajaa joka ei tätä tajunnut ottaa huomioon. Kun stressitestejä tekee, niin se tehdään sen hetkisen ja enennustettavan tulevasuuden mukaan. Valitettavasti tämä ennustettava tulevaisuus meni vituiks sodan takia jota kukaan ei osannut ottaa huomioon.

Meillä esimerkiksi laskettiin niin, että ennustettavan tulevasuuden ja silloin ennustetun euriborin kehityksen mukaan meillä ei ole mitään vaikeuksia maksaa taloamme ja juoksevia kuluja pois vaikka molemmat meistä jäisi työttömäksi. Tähän on laskettu myös silloinen ennustettu koronnousu joka olisi sen n.10v ennenkuin ollaan siellä 5% tietämillä. Tähän mennessä jo puolet asuntolainasta maksettu, jolloin sitä 5% korkoakin pystyttäisiin maksamaan vaikka molemmat jouduttaisiin työttömäksi.
Sen sijaan me emme laskeneet sitä, että korot pompsahtavat 5% vajassa vuodessa ja mahdollisesti molemmat olisivat työttömiä. Saatikka että tähän vielä elinkustannusten ja perushyödykkeiden raketointi samaan aikaan niin ei kyllä kieltämättä näitä osattu laskea mukaan. Ja jos oltaisiin osattu niin meillä olisi ehkä varmaa täysin riskittömästi asua jossain 200e/kk maksavassa asuntovaunussa jos kaikki skenaarit ydinlaskeumaa myöten otettaisiin laskuun.

No, meillä ei henkilökohtaisesti ole hätää emmekä ole joutuneet työttömäksi mutta tuossa oli vaan esimerkki siitä miten meillä laskettiin skenaarioita. Seuraanvan korontarkistuksen aikaan jos molemmat joutuisivat työttömiksi niin se siitä varautumisesta pahimpaan mitä laskettiin silloin kuin lainaa ja elinkustannuksia mitoitettiin ja riskejä laskettiin.

Kyse on siitä että pakkoko kaikki rahatulo on sitoa johonkin kulutukseen sen sijaan että laittaisi sitä jemmaan vaikka rahastoihin tai metsään josta sitä voi tarpeen tullen realisoida. Semmoinen ylimääräinen pelastusrengas jos kakkatuuletin kääntyy kohti. Itse en nukkuisi öitäni hyvin jos tuollaista ei olisi tullut kartuteltua.

 

[Mikkos]

Kyse on siitä että pakkoko kaikki rahatulo on sitoa johonkin kulutukseen sen sijaan että laittaisi sitä jemmaan vaikka rahastoihin tai metsään josta sitä voi tarpeen tullen realisoida. Semmoinen ylimääräinen pelastusrengas jos kakkatuuletin kääntyy kohti. Itse en nukkuisi öitäni hyvin jos tuollaista ei olisi tullut kartuteltua.

Kyllä, mutta tämänkin voi laskea ainoastaan ennustettavan tulevaisuuden mukaan. Esimerkiksi juuri niin että ennustettavuuden mukaan korkojen nousu sinne 5% kestää 10v. Lasketaan siis lainan kuukausierä niin että joka kuukausi jää säästöön jotta on sitten korkojen noustessa säästöjä.
Mutta tämäkin upea suunnitelma menee perseelleen siinä vaiheessa kun tulevaisuus ei menekkään ennustettavuuden mukaan.

 

[Poppamies]

SRV myi tammi-kesäkuun aikana vain kolme asuntoa. Yhtiöllä on myynnissä noin sata asuntoa, joista osa on valmistuneita ja osa rakenteilla.

Rakentaminen | SRV myi alkuvuonna vain kolme asuntoa – Toimitusjohtajan mukaan pakkomyyntien uhka jarruttaa markkinaa

SRV:n tulos painui selvästi vuoden takaisesta. Toimitusjohtaja Saku Sipolan mukaan markkinoilla odotellaan nyt mahdollisia kiinteistösijoittajien pakkomyyntejä, mutta rakennusalalla voidaan nähdä loppuvuoden aikana valonpilkahduksia.

www.hs.fi

Mutta mutu fiiliksellä PEAB on enemmän ongelmissa.

Uudiskohteet ja uudet asunnot myynnissä

Uudiskohteet ja uudet asunnot eri paikkakunnilta. Katso myytävät asunnot eri puolilta Suomea!

peabkoti.fi

Olen seurannut yhden kohteen asuntojen menekkiä ja 4 viikon aikana on mennyt 1 (yksi) asunto kaupaksi yli sadasta. Jos tänään menisi toinen, niin tuolla tahdilla kestäisi yli 6 vuotta.
Peab tarjoaa paikkakunnasta riippuen: ei mitään, autotalli käyttöön 2 vuodeksi, 10 % velattomasta hinnasta alennusta tai 2 vuoden kaikki vastikkeet kaupan päälle. Arvioisin että tuo 2 vuotta on samaa luokkaa kuin tuo 10 %.

Loppuvuonna toki pitäisi valmistua merkittävästi lisää.

Jos ottaa suoraan rakennuttajaan yhteyttä ja tarjoaa 75-80% alkuperäisestä pyynnistä, saattaa saada kaupat. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

toim huom. olen todennäköisesti väärässä kaikesta.

 

[kolistelija]

Itse sopivaa lainaa laskiessa mentiinsen mukaan että pärjätään jos parin vuoden sisään korot nousee tuohon 6 % ja toinen meistä jää samalla työttömäksi. Katoin mitä esim. dansken lainalaskurin maksimi meidän tuloilla olisi, se on noin 55 % enemmän kuin mitä otettiin. Jokainen toimii oman riskiarvionsa mukaan ja eiköhän kaikkia joilla ei ole korkosuojausta harmita vähintään jonkin verran. Sekin (suojaamaton korko) on riskinottoa joka ainakin meillä realisoitui aika suurena rahallisena tappiona.

Asiantuntijoiden ennusteet on parhaimmillaankin pelkkää arpapeliä, jonka huomaa tälläkin hetkellä kun katsoo korkoennusteiden hajontaa: yksi ennustaa vuosikymmenen korkeampaa korkotasoa ja toinen ennustaa lähes nollakorkoa jo muutaman vuoden sisään. Kukaan näistä ei tiedä osuuko ensi vuonna niin paha hellekesä eurooppaan että talous kyykähtää sen takia, alkaako joku sotimaan tai onko pankkien taseissa subprimekriisiä vastaavia salaisuuksia. Ehkä tekoäly nostaa tuottavuutta sen verran että vauhti sen kun kiihtyy?


Nyt uutta lainaa ottavalla on siitä kiva paikka, että riskiarviot tulee todennäköisesti tehtyä konservatiivisesti ja kämppien hinnoissa voi olla liikkumavaraa.

 

[mustajoki]

Itse olen tästä täysin samaa mieltä, mutta uskon, että koronahuumassa ja muutenkin kovassa nousussa ihmisiltä on kaikki unohtunut ja ollaan otettu lainaa samalla tyylillä, kuin ysärillä.

Yksi pieni korjaus tähän - ysärillä ei todellakaan otettu lainaa noin vain - 1985-1989 oli ne hullut vuodet, ja asuntojen hinnat olivat jo kääntyneet laskuun 1990-luvulle tultaessa. Ysärin kuvahan oli se, että pankit eivät antaneet lainaa.

12kk heliborkin oli Suomen Pankin tilastojen mukaan jo pompannut sinne 15 prosentin tietämille tammikuussa 1990 (se tosin oli jossain 10% tietämissä vuodet 1987-1989, maailma oli erilainen).

 

[Kizmo]

Yksi pieni korjaus tähän - ysärillä ei todellakaan otettu lainaa noin vain - 1985-1989 oli ne hullut vuodet, ja asuntojen hinnat olivat jo kääntyneet laskuun 1990-luvulle tultaessa. Ysärin kuvahan oli se, että pankit eivät antaneet lainaa.

12kk heliborkin oli Suomen Pankin tilastojen mukaan jo pompannut sinne 15 prosentin tietämille tammikuussa 1990 (se tosin oli jossain 10% tietämissä vuodet 1987-1989, maailma oli erilainen).

Ulkomaista valuuttaluottoa otettiin jos jotain. Usein pankit suorastaan tyrkytti. Ja hoettiin ettei markkaa devalvoida.

Kunnes sitten.. niih.

 

[mustajoki]

Ulkomaista valuuttaluottoa otettiin jos jotain. Usein pankit suorastaan tyrkytti. Ja hoettiin ettei markkaa devalvoida.

Kunnes sitten.. niih.

Niin, 1989 loppuun/1990 alkuun asti. 1990 oli se vuosi jolloin homma alkoi kaatua käsiin ja lainahanat meni käsittääkseni hyvin äkkiä täysin kiinni, markan devalvaatio ja SKOP tuli sitten 1991. Asuntolainoista valuuttalainoja oli vähemmän, yrittäjille niitä kai enemmän markkinoitiin (saattoi tietysti mennä talokin samalla)?

 

[taski]

Juuri näinhän se on. Toki tällä hetkellä pankit maksaa yllättävän hyvää korkoa myös rahalle, niinkuin "normaalitilanteessa" pitääkin.

Millaista tasoa pankit on nyt talletuksille maksaneet?

 

[JPKainulainen]

3 - 3,5% luokkaa on parhaat talletuskorot nyt Suomessa.

Juhannuksen alla sai Virolaisesta Koop pankista 5% korot 12-24kk määräaikaiselle talletukselle mutta piti käydä Tallinnassa avaamassa tili.

 

[JRan]

Millaista tasoa pankit on nyt talletuksille maksaneet?

Toki riippuu summasta varmasti ja määräaikaisille talletuksille saa vähän paremman koron. Itsellä on tällä hetkellä yön yli korkona 3kk eb - 0,35%, tililtä voi nostaa rahaa osittain tai kaiken halutessaan. Ei kuitenkaan käyttelytili, vaan talletustili.

 

[JaySon]

Toki riippuu summasta varmasti ja määräaikaisille talletuksille saa vähän paremman koron. Itsellä on tällä hetkellä yön yli korkona 3kk eb - 0,35%, tililtä voi nostaa rahaa osittain tai kaiken halutessaan. Ei kuitenkaan käyttelytili, vaan talletustili.

Missäs tällainen 3kk eb - 0,35% on saatavilla? itsellä vain 3kk eb - 0,50%

 

[JRan]

Missäs tällainen 3kk eb - 0,35% on saatavilla? itsellä vain 3kk eb - 0,50%

Tämä on tingitty hinta, uskon että pankki ja tuote on sama, mutta toimipiste eri. Itsellä on ikivanha 7v työura tässä laitoksessa takana. Myös lainaa löytyy, joten yhteenlaskettu talletus + laina menee tällä hetkellä aika lähellä nollaa summina. Ehkä ihan vähän pakkaselle verojen jälkeen. Talletus siis suurempi, kuin laina nyt.

Edit: toki nousevaan korkoon talletuksen päiväkorko on vähän parempi, kuin lukittu 3kk eb lainassa. Laskevaan korkoon sitten taas toisinpäin.

 

[JaySon]

Tämä on tingitty hinta, uskon että pankki ja tuote on sama, mutta toimipiste eri. Itsellä on ikivanha 7v työura tässä laitoksessa takana. Myös lainaa löytyy, joten yhteenlaskettu talletus + laina menee tällä hetkellä aika lähellä nollaa summina. Ehkä ihan vähän pakkaselle verojen jälkeen. Talletus siis suurempi, kuin laina nyt.

Edit: toki nousevaan korkoon talletuksen päiväkorko on vähän parempi, kuin lukittu 3kk eb lainassa. Laskevaan korkoon sitten taas toisinpäin.

Tuota pidän kyllä fiksuna diilinä tässä kohden. Itsellä on tuo suhde [säästöt 1:2 lainat] eli vähän maksella saa mutta laskeskelin auki että ei hurjia säästäisi vaikka lyhentäisi lainaa könttäsummalla. Nyt tuo on sentään aika tavalla likvidimmässä muodossa.

 

[JRan]

Tuota pidän kyllä fiksuna diilinä tässä kohden. Itsellä on tuo suhde [säästöt 1:2 lainat] eli vähän maksella saa mutta laskeskelin auki että ei hurjia säästäisi vaikka lyhentäisi lainaa könttäsummalla. Nyt tuo on sentään aika tavalla likvidimmässä muodossa.

Juuri näin, itselläkin on tässä ollut vähän pohdinnassa, että mitä tekisi. Mökkiä vähän ketsellut, niissä hinnat alkaa olla kyllä oikein hyviä, mutta vielä se riittävän hyvä paikka uupuu. No mikään kiire ei asialla ole.

 

[Dzeeta]

Kyllä, mutta tämänkin voi laskea ainoastaan ennustettavan tulevaisuuden mukaan. Esimerkiksi juuri niin että ennustettavuuden mukaan korkojen nousu sinne 5% kestää 10v. Lasketaan siis lainan kuukausierä niin että joka kuukausi jää säästöön jotta on sitten korkojen noustessa säästöjä.
Mutta tämäkin upea suunnitelma menee perseelleen siinä vaiheessa kun tulevaisuus ei menekkään ennustettavuuden mukaan.

Ja sitten on tosiaan se yleinen inflaatio vielä päälle. Olisikin pelkkä korko, mutta tähän yhtälöön kun vetää sähkön, ruan, päivittäistavaroiden, polttoaineen ja muiden hintaheilahtelut, niin hyvältä tuntuu. Ja tosiaan, käsittääkseni euribor ei ole koskaan noussut yhtä nopeasti, eli sillä tavalla ainutlaatuista. Ja tähän tosiaan koronat ja sodat päälle.

 

[potero]

2 vuoden kaikki vastikkeet kaupan päälle

Rahallinen etu tästä ei taida olla kauhean suuri, koska noissa on rahoitusvastikkeet lyhennysvapaalla alkuun. Jos lyhennykset alkaisivat heti, niin silloin tuo olisi ihan hyvä tarjous.

Neliöhinnat noissa uudiskohteissa on ihan järjettömiä näiden tarjoustenkin kanssa. Jostain pienestä kaksiostakin saa maksaa aika hurjasti.

 

[renee]

Joku tiesi täälläkin kertoa ettei asuntoa kannata omistaa. Vuokralla asumiseen ei korkojen ja kustannusten nousu iskisi samalla tavalla, kuin omistusasujiin.

Vuokranantajat eivät argumenttien mukaan voi viedä kohonnutta kustannustasoa suoraan vuokriin.

Yle: Heka nostaakin yllättäen vuokriaan jopa yli 15 prosenttia – ”Ylärajaa ei ole”

Kaupungin vuokra-asujia odottaa vuodenvaihteessa ikävä yllätys: asumisen hinta kallistuu jopa kuudesosalla.

www.helsinginuutiset.fi

Heka on 40% markkinavuokria edullisempi, joten helposti voi viedä, koska halvempaa vaihtoehtoa ei ole. Näin yksityisenä vuokranantajana tilanne on ihan eri, eli ei toivoakaan viedä kohonneita kustannuksia vuokraan. Ainakaan nopeasti.

 

[breez]

Niin eikä Heka edes voi olla viemättä kustannuksia vuokriin. Laskut täytyy maksaa. Voittoa ei oteta eli ei ole mitään voittomarginaalia minkä turvin vuokria voisi jättää nostamatta.

 

[Mittubisi]

En tiedä kuuluuko tänne vai sijoittamiseen, ehkä molempiin. Itsellä velkaa jäljellä Helsingin ytimestä yksiöstä 106k. Parin viikon päästä koronmuutos tulossa ja itsellä 0,609 + 3k euribor. ASP-lainalla mennään joten 3.8% yli menevän osuuden valtio takaa 70% asti.

Oon tässä funtsinu kannattaisiko maksaa ylimääräinen lainalyhennys esim. 5000e vai sijoittaako näitä rahoja. Koron osuus lainasta tippuisi jonkin verran, mutta eipä hirveästi. Tätä on varmaan monta kertaa mietitty ja punnittu täällä, mutta ei tullut pariin sivuun vastaan.

Itsellä tilanne, että molempiin tilanteisiin "helposti" varaa ja kumpikaan ei aiheuta vararikkoa. Ei varmaan ole yhtä oikeaa ratkaisua. Nordnettiin todennäköisesti laittaisin pikkuhiljaa isompia summia kk Storebrand Global all countires A euroon.