Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[latzka]

First Republic kaatui viimein jenkkilässä.

US regulators seize First Republic and sell 'substantially all assets' to JPMorgan in largest bank failure since 2008 crisis

The San Francisco lender becomes the biggest casualty of the banking system turmoil that started in March.

finance.yahoo.com

Tässä tarkempaa uutisointia seuratessa voi todeta, että tämän myötä pankkien ongelmien osalta on tietyllä tapaa käännetty uusi sivu, vaikka puhuvien päiden mukaan "kaikki on edelleen kunnossa". First Republicin kohtaloksi vaikuttaa käyneen ensisijaisesti toimitilamarkkinoihin liittyvät lainat, joiden vuoksi JPMorgan oli lopulta ainoa "halukas" pankin pelastamaan. Tosin vasta sen jälkeen, kun FDIC tarjosi hyvin avokätistä tukea.

Kun tässä hidastetusti taantumaa kohti jyskytellään, tulee tilanne menemään vain huonompaan suuntaan paitsi korkokehityksen niin myös jo valmiiksi heikon kysynnän katoamisen vuoksi. CMBS-lainat uudelleenjärjestellään muutaman vuoden välein ja pandemian aikana lainamäärät raketoivat. Vaikka miljardien sijaan puhutaan biljoonista, ei tässä vaikuttaisi aineksia yksinään ihan subprimekriisin veroiseen rojahdukseen kuitenkaan olevan.

Syön kuitenkin hatullisen jotain eritettä, jos First Republic jää tällä erää viimeiseksi keikahdukseksi. Lanka voi palaa hitaasti, mutta ennen pitkää sekin palaa loppuun.

 

[mpkk2]

Toimitilamarkkinat on se mikä seuraavaksi ennustetaan poksahtavan. Juuri tänään Kauppalehden pääsivulla Ilmarinen mainostaa toimitiloja vuokralle… taitaa olla muutaman eläkkeet tuolla. 6.8miljardin€ kiinteistöt ja 1,3% kokonaistuotolla. Mitäs kun korot nousee ja vuokraajat katoaa etätyön ja kulutuksen laskemisen takia.


Mutta takaisin aiheeseen eli asuntolainaan ja asunnon ostamiseen. Nyt katsellut asuntoja pohjoisessa jo muutaman kuukauden ja samoja asuntoja katoaa myynnistä. Tulevat uudelleen myyntiin hetken perästä. Omakotitaloja tarjolla hyvin vähän ja jos on niin 1950-1980 lukujen välistä. 2000-luvun taloja pari ja aivan tolkuttomilla pyynnöillä (20 vuotta vanha omakotitalo vuokratontilla ja hintaa 400k€). Hullun isoja omakotitaloja joissa on yli 260m2 löytyy. Eli hyvät menee ilmeisesti vielä tiskin alta nopeasti. Pankkiin pitäisi lähteä lainaa kyselemään, mutta juuri nyt katselen minne tilanne kehittyy

 

[samsungaaja]

Tässä tarkempaa uutisointia seuratessa voi todeta, että tämän myötä pankkien ongelmien osalta on tietyllä tapaa käännetty uusi sivu, vaikka puhuvien päiden mukaan "kaikki on edelleen kunnossa".

Kaikki on kunnossa niin kauan kunnes ei olekaan enää kunnossa. Ei kai ne voi sanoa että nyt rommaa vaikka sellaista tietoa olisikin..

 

[mpkk2]

Toistaako historia itseään Finanssikriisi (2007–2009) – Wikipedia

Jos tästä puhkeaa taas kunnon finanssikriisi, niin korkotason olettaisi pysyvän sen myötä aisoissa ja palaavan melkolailla pian sinne lähemmäs nollaa.

Parin viimekuukauden kaatuneiden pankkien taseiden koko on ollut isompi kuin finanssikriisissä olleet. Heikossa hapessa pitkään ollut Credit Suisse meni Euroopassa ja Deutsche Bank on luultavasti seuraava. Tuo onkin sitten Euroopan ”Lehman Brothers”-hetki. Suomen Pankki jo huuteli Euro-tasoisen talletussuojan perään hätähuutona. Seuraavaksi kaatuvat pankit on liian isoja pelastettavaksi. Mielenkiintoisinta on nähdä miten UK:n pankki/palvelusektorin käy kun ei ole EU:n veronmaksajat takana vaan oma maa. Tosin meillä on Italia ja pari muuta huolena.

Jos Euroopan keskuspankki nostaa korkoa 0,5% tällä viikolla niin se on menoa sitten Elokuu-Syyskuu kohdilla.

Tätä scenaariota en tietenkään toivo tapahtuvan vaan regulaatioelimet ja poliitikot tekisivät asioita etupainotteisesti, mutta valitettavan harvoin niin käy.

 

[ZherlockHolm]

Toistaako historia itseään Finanssikriisi (2007–2009) – Wikipedia

Jos tästä puhkeaa taas kunnon finanssikriisi, niin korkotason olettaisi pysyvän sen myötä aisoissa ja palaavan melkolailla pian sinne lähemmäs nollaa.

EKP ei oikein voi laskea korkoa sehän tässä on mielenkiintoista...

 

[ZherlockHolm]

Osavuosikatsaukset | YIT:n tulos heikkeni tappiolle, asuntomarkkinat ”ennennäkemättömän” heikot

Rakennusyhtiö YIT:llä oli maaliskuun lopussa valmiita myymättömiä asuntoja 747 kappaletta.

www.hs.fi

Eli YIT ei olisi juurikaan saanut laskettua myymättömien asuntojen määrää jos ei olisi myynyt yhteisyritykselle? Eli täysin jäässä uudiskauppa ja hintoja olisi joutunut merkittävästi laskemaan jos olisi kuluttajille myynyt joten päätti myydä ison massan yhteisyritykselle?

 

[Taneli-]

Ei tuo toisaalta yllätä jos miettii miten kalliita uudisrakennukset ovat tällä hetkellä ja myös miten korot ovat nousussa eikä varmaa tietoa siitä koska nousu lakkaa saati siitä että korot alkaisivat laskemaan ole näkyvissä.

Eli jos on mahdollista kannattaa miettiä ostaako uutta asuntoa juuri nyt. Tietysti jos rahallisuus riittää tai "tyytyy" ostamaan vanhempaa asuntoa. Jos miettii että joidenkin mukaan esim. Helsingissä keskimääräinen laina olisi sen 230 000€ ja yleensä sinkku ei niitä asuntoja ostele joten se otettu laina on silloin 460 000€ kahteen pekkaan ja päälle tietyti joku esim. 20% omat käteiset = ostetaan päälle puolen miljoonan asuntoa.

Tai katsoo vaikka uudiskohteiden hintoja Turussa, 105,5m2 olisi 1 214 000€ tai kahdelle ehkä jopa hieman pieni 52,5m2 olisi 409,800€ (valmistuvat 2024)

 

[edup]

Ei tuo toisaalta yllätä jos miettii miten kalliita uudisrakennukset ovat tällä hetkellä ja myös miten korot ovat nousussa eikä varmaa tietoa siitä koska nousu lakkaa saati siitä että korot alkaisivat laskemaan ole näkyvissä.

Eli jos on mahdollista kannattaa miettiä ostaako uutta asuntoa juuri nyt. Tietysti jos rahallisuus riittää tai "tyytyy" ostamaan vanhempaa asuntoa. Jos miettii että joidenkin mukaan esim. Helsingissä keskimääräinen laina olisi sen 230 000€ ja yleensä sinkku ei niitä asuntoja ostele joten se otettu laina on silloin 460 000€ kahteen pekkaan ja päälle tietyti joku esim. 20% omat käteiset = ostetaan päälle puolen miljoonan asuntoa.

Tai katsoo vaikka uudiskohteiden hintoja Turussa, 105,5m2 olisi 1 214 000€ tai kahdelle ehkä jopa hieman pieni 52,5m2 olisi 409,800€ (valmistuvat 2024)

Se keskimääräinen asuntolainamäärä mistä tilastoa kerätään ja mitä yleensä uutisoidaan, on asuntokuntakohtainen lainamäärä, eli sitä ei kuulu enää tuplata kuten teit.

Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 93 100 euroa vuonna 2021 | Tilastokeskus

www.stat.fi

Tuolta voi käydä katsomassa kuntakohtaisesti asuntokuntakohtaisen keskimääräisen asuntolainan määrän (tilasto vuoteen 2021 asti, 2022 luvut päivittyy sitten joskus):

Asuntokuntien velat muuttujina Vuosi, Kunta, Tiedot ja Velkatyyppi-PxWeb

Valitsee seuraavat:
Tiedot: Velat, keskiarvo (euroa)
Vuosi: 2021
Kunta: Haluamasi kunta
Velkatyyppi: Asuntovelat

Helsingissä vuonna 2021 keskimääräinen asuntokuntakohtainen velkamäärä oli 173 739 euroa.

 

[Oksa]

Helsingissä vuonna 2021 keskimääräinen asuntokuntakohtainen velkamäärä oli 173 739 euroa.

Tämä ei varmaankaan kerro miten paljon lainaa otetaan kun uusi asunto ostetaan, vai kuinka? Luku on keskiarvo velan määrästä joka kattaa myös vanhemmat ihmiset joilla velan maksu alkaa olla loppusuoralla.

 

[edup]

Tämä ei varmaankaan kerro miten paljon lainaa otetaan kun uusi asunto ostetaan, vai kuinka? Luku on keskiarvo velan määrästä joka kattaa myös vanhemmat ihmiset joilla velan maksu alkaa olla loppusuoralla.

Keskimääräinen uusi asuntolaina on toki suurempi kuin keskimääräinen lainamäärä. Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoa siitä, kuinka suuri osa asuntolainoista on sellaisia, että asuntokunnan henkilöillä on erilliset lainat, eikä yhteinen laina. Keskimääräinen uusi laina tosiaan kun liikkuu siellä 230 000e tienoilla Helsingissä. Sitä ei voi kuitenkaan tuplata, sillä siinä jää huomioimatta yksin asuntoa hankkivat ja kaikki joilla on yhteinen asuntolaina.

 

[perato]

Kyllä näin kahella työssä käyvällä tuntuu nuo paikalliset uudisasunnot olevan pääasiassa aivan ulottumattomissa, tai sit ollaan 10-15km keskustasta. Ei sit sinällään, että varsin tarttis olla ulottuvissa, mutta aina ihmetyttää, että näinkö paljon täälläkin on näin rikkaita ihmisiä.

 

[ZherlockHolm]

Kyllä näin kahella työssä käyvällä tuntuu nuo paikalliset uudisasunnot olevan pääasiassa aivan ulottumattomissa, tai sit ollaan 10-15km keskustasta. Ei sit sinällään, että varsin tarttis olla ulottuvissa, mutta aina ihmetyttää, että näinkö paljon täälläkin on näin rikkaita ihmisiä.

Eiköhän niitä ole ostettu suurella velkavivulla arvonnousun toivossa tai yrityksen nimissä sijoitusasunnoiksi. Toki erittäin pieni promille on varakas edelleen Suomessa. Itse en maksaisi eli 250k:ta kerrostalohuoneistosta missään nimessä iha sama missä se sijaitsisi, toki meitä on moneen junaan..

 

[KiLLPaTRiCK]

Eiköhän niitä ole ostettu suurella velkavivulla arvonnousun toivossa tai yrityksen nimissä sijoitusasunnoiksi. Toki erittäin pieni promille on varakas edelleen Suomessa. Itse en maksaisi eli 250k:ta kerrostalohuoneistosta missään nimessä iha sama missä se sijaitsisi, toki meitä on moneen junaan..

Jos katsoo uudiskohteita, vaikka Helsingin Kruunuvuorenrannasta (10-15km) keskustasta, niin 200k-250k saa 30 neliöisen yksiön.

 

[PornReindeer]

Kyllä näin kahella työssä käyvällä tuntuu nuo paikalliset uudisasunnot olevan pääasiassa aivan ulottumattomissa, tai sit ollaan 10-15km keskustasta. Ei sit sinällään, että varsin tarttis olla ulottuvissa, mutta aina ihmetyttää, että näinkö paljon täälläkin on näin rikkaita ihmisiä.

Päästään tosiaan myös siihen kysymykseen pitäisikö olla itsestäänselvyys että "tavallisella pariskunnalla" on varaa ostaa uudisrakennus keskustasta?
Toki onhan vanhojen asuntojenkin hinnat karanneet "järjettömiksi", mutta sehän johtuu vain siitä että ihmisillä on sitä rahaa käyttää ja ollaan valmiita maksamaan siitä sijainnista. Toki varmaan nollakorot tehneet siinä tehtävänsä että sitä rahaa on käyttää
Itse ostin sivummalta halvemman, säästöön menee lainan lyhennyksen verran eli helposti olisi voinut ostaa lähempääkin. Jos laskee että säästö ja/tai lyhennys ovat samanarvoisia niin mikäs siinä; nollakoroilla helppo vetää yhtäsuuruusmerkki

 

[vermont]

Päästään tosiaan myös siihen kysymykseen pitäisikö olla itsestäänselvyys että "tavallisella pariskunnalla" on varaa ostaa uudisrakennus keskustasta?
Toki onhan vanhojen asuntojenkin hinnat karanneet "järjettömiksi", mutta sehän johtuu vain siitä että ihmisillä on sitä rahaa käyttää ja ollaan valmiita maksamaan siitä sijainnista. Toki varmaan nollakorot tehneet siinä tehtävänsä että sitä rahaa on käyttää
Itse ostin sivummalta halvemman, säästöön menee lainan lyhennyksen verran eli helposti olisi voinut ostaa lähempääkin. Jos laskee että säästö ja/tai lyhennys ovat samanarvoisia niin mikäs siinä; nollakoroilla helppo vetää yhtäsuuruusmerkki

Paras asunnon ostovoima suhteessa palkkoihin oli tilastokeskuksen mukaan 1995. Tästä kehityssuunta on vain heikentynyt korostuen tulevissa sukupolvissa, jotka eivät ole vielä "kerenneet" omistusasuntomarkkinoille. Hyvät pelimerkit tästä vain jatkuvat kun koulutuksen yleinen taso laskee, korot pysynevät korkealla, kaupungistumisen megatrendi pitää hintapainetta yllä ja epävarmuuden aikajakso on kynnyksellä (huoltosuhteen heikkeneminen, energiaepävarmuus, sodat, resurssit).
P.S. Suosittelen vuokra-asumista niille, joiden tarpeita vastaavia asuntoja on runsaasti tarjolla vuokramarkkinoilla.

 

[maustevoi]

Paras asunnon ostovoima suhteessa palkkoihin oli tilastokeskuksen mukaan 1995. Tästä kehityssuunta on vain heikentynyt korostuen tulevissa sukupolvissa, jotka eivät ole vielä "kerenneet" omistusasuntomarkkinoille. Hyvät pelimerkit tästä vain jatkuvat kun koulutuksen yleinen taso laskee, korot pysynevät korkealla, kaupungistumisen megatrendi pitää hintapainetta yllä ja epävarmuuden aikajakso on kynnyksellä (huoltosuhteen heikkeneminen, energiaepävarmuus, sodat, resurssit).
P.S. Suosittelen vuokra-asumista niille, joiden tarpeita vastaavia asuntoja on runsaasti tarjolla vuokramarkkinoilla.

Tähän täytyy kuitenkin huomauttaa, että 1995 olevat asunnot ei kiinnosta pätkääkään vs. uudet asunnot, eli on se vaatimustasokin noussut meillä "ns. nuorilla". Ok, jossain kerrostalossa ei ehkä ole niin iso heitto asumismukavuudessa edes, mutta varsinkin rivi- ja omakotitaloissa on.
Sama homma muuallakin yhteiskunnassa; juu autot on ns. kalliita ostovoimaan suhteutettuna, mutta toisaalta eipä tulis mieleenkään yrittää survoa perhettä johonkin c-mersuun vuodelta 2003, vaan "pitää olla" isompaa passat kokoluokkaa jo yms.
Tää siis täysin kärjistäen.

Mutta sinänsä oon samaa mieltä, että ei ole tervettä kehitystä tämä, että nuoret joutuu entisestään lykkäämään asunnon hankintaa. Henk.koht olisin jopa valmis tukemaan nuoria ensiasunnonostajia jopa enemmänkin, kuin nykyään tehdään..

 

[Taneli-]

Helsingissä vuonna 2021 keskimääräinen asuntokuntakohtainen velkamäärä oli 173 739 euroa.

Toisaalta kun lukee vaikka tätä:

Yli 60 000 suomalaisella on velkaa vähintään 300 000 euroa

Pääkaupunkiseudulla on kotitalouksilla suurimmat asuntovelat, kertoo Tilastokeskus.

www.salkunrakentaja.fi

Niin yli 60 000 suomalaiselal on velkaa vähintään 300 000€ ja pääkaupunkiseudulla on kotitalouksilla suurimmat asuntovelat.

Moniko sitten pääsee keskimäärään jos muistelee vuotta 2019 ja omaa tilannettaan sekä vertaa sitä:
"
Asuntokunnista, joissa oli kaksi aikuista sekä lapsia, 71 prosentilla oli asuntovelkaa. Asuntovelkaa niillä oli keskimäärin 138 700 euroa vuonna 2019.
Asuntovelallisilla yksinhuoltajaperheillä asuntovelkaa oli keskimäärin 92 140 euroa. Asuntovelallisilla lapsettomilla kahden aikuisen asuntokunnilla asuntovelkaa oli keskimäärin 89 300 ja yhden hengen asuntokunnilla 69 520 euroa
"
Itse en pääse, eli vaikka tässä on 2 asumassa otin velan yksin ja sitä taitaa vasta nyt olla kutakuinkin tuon yhden hengen asuntokunnassa oleva määrä. 2019 oli varmasti enempi. Toki jos katsoo että lapsettomilla 2 hengen aikuisen asuntokunnassa niin nyt on vähempi velkaa kuin keskimäärin 2019 henkilöillä oli.

Keskiarvoihin vaikuttaa varmasti tuo että 25% oli velkaa maksimissaan 10 000€ ja 50% korkeintaan 50 000€. Kun taas 11,5% oli velkaa vähintään 200 000€ ja vähintään 300 000€ oli vain 4.2% eli 60 300 henkilöllä.


Huolestuttavaksi tilanteen tekee se fakta että vuonna 2022: asuntolainaa voi olla jopa viisinkertaisesti vuositulojen verran

https://rakennusmaailma.fi/kotitaloudet-velkaantuvat-rajusti-asuntolainaa-voi-olla-jopa-viisi-kertaa-vuositulojen-verran/

"
Kahden keskituloisen (3228 €/kk) aikuisen perheessä voi olla asuntolainaa ja muuta velkaa viisinkertaisesti vuosituloihin nähden eli lähes 400 000 euroa. Keskimääräinen velkaantumisaste on 2,5-kertainen.
"

 

[ZherlockHolm]

Tähän täytyy kuitenkin huomauttaa, että 1995 olevat asunnot ei kiinnosta pätkääkään vs. uudet asunnot, eli on se vaatimustasokin noussut meillä "ns. nuorilla". Ok, jossain kerrostalossa ei ehkä ole niin iso heitto asumismukavuudessa edes, mutta varsinkin rivi- ja omakotitaloissa on.
Sama homma muuallakin yhteiskunnassa; juu autot on ns. kalliita ostovoimaan suhteutettuna, mutta toisaalta eipä tulis mieleenkään yrittää survoa perhettä johonkin c-mersuun vuodelta 2003, vaan "pitää olla" isompaa passat kokoluokkaa jo yms.
Tää siis täysin kärjistäen.

Mutta sinänsä oon samaa mieltä, että ei ole tervettä kehitystä tämä, että nuoret joutuu entisestään lykkäämään asunnon hankintaa. Henk.koht olisin jopa valmis tukemaan nuoria ensiasunnonostajia jopa enemmänkin, kuin nykyään tehdään..

Uudiskohteet ovat viimevuosina pääasiassa mennyt sijoittajille. Sijoitus bisnes asuntoihin pitäisi saada kuriin joka enemmän suosisi ensiasunnonostajia. Näin myös valtio menestyisi pidemmällä aikavälillä kun ihmiset vaurastuisi...

 

[Taneli-]

Täällä muuten osa on henkeen ja vereen kertonut miten päälle 25v laina olisi järkevä ottaa ja "mahdollisimman pitkä, jopa 45v laina" olisi se järkevin juttu.

Nyt kun lukee esim. tätä missä valitellaan miten keskiluokkaiset ovat ongelmissa kun otettu esim. 30 vuoden lainaa ja korko oli ~ -0,5% mutta nousi ~ +3,5%
"
Lainanhoitokulut pomppaavat niin rajusti, että se näkyy hyvätuloisenkin perheen kulutuksessa. Kun samaan aikaan sähkölaskut, ruoka ja muutkin kulut kallistuvat, perheen taloudellinen liikkumavara on syöty.

Suomen Pankki on ollut huolissaan pitkistä, yli 25 vuoden asuntolainoista jo pitkään. Tilastoista on mahdoton ennustaa, ketkä eivät selviä asuntolainoistaan. Tyypillisesti velkaan varovaisesti suhtautuvat suomalaiset ottavat asuntolainoissaan maksimimäärän riskiä sitomalla lainansa nopeasti vaihteleviin korkoihin.

Nollakorkojen aika kesti niin pitkään, että monelta ehti unohtua se tosiasia, että lainarahalla on hinta.
"

Kolumni: Keskiluokan korkoahdinko on todellista – Eikä nopeaa helpotusta näy

Suomalaiset maksavat yleensä asuntolainansa supersäntillisesti. Ongelmia ilmenee vasta sitten, jos elämään osuu kriisi: avioero, sairaus tai työttömyys, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Emilia Kullas.

www.iltalehti.fi

Tietysti oma vika eikä kukaan täältä toivottavasti moiseen sortunut. Ei otettu maksimi pituudella maksimi lainaa ja heti kärkeen lainan lyhennyksiä käytetty että saatiin etelänmatkaa ja kämpän pintaremontteja sekä sisustusta tehtyä ja sitten kun korot nousivat tulikin "oho, milläs nyt maksetaan" efektiä.

Itsekin toki samaa mieltä että jos se keskimääräinen asuntovelka sitä ottaneilla 25% oli maksimissaan 10 000€ ja 50% korkeintaan 50 000€.
Niin "normaalin" hieman vähempituloisen pitäisi tyytyä moiseen eikä ottaa maksimia samalla kun yrittää kaupan kassana tai sairaanhoitajana maksella seuraavia ehkä 30+ vuotta sitä itselle ylisuurta lainaa jossain Helsingin ydinkeskustassa.

 

[vermont]

Täällä muuten osa on henkeen ja vereen kertonut miten päälle 25v laina olisi järkevä ottaa ja "mahdollisimman pitkä, jopa 45v laina" olisi se järkevin juttu.

Nyt kun lukee esim. tätä missä valitellaan miten keskiluokkaiset ovat ongelmissa kun otettu esim. 30 vuoden lainaa ja korko oli ~ -0,5% mutta nousi ~ +3,5%
...
Tietysti oma vika eikä kukaan täältä toivottavasti moiseen sortunut. Ei otettu maksimi pituudella maksimi lainaa ja heti kärkeen lainan lyhennyksiä käytetty että saatiin etelänmatkaa ja kämpän pintaremontteja sekä sisustusta tehtyä ja sitten kun korot nousivat tulikin "oho, milläs nyt maksetaan" efektiä.

Itsekin toki samaa mieltä että jos se keskimääräinen asuntovelka sitä ottaneilla 25% oli maksimissaan 10 000€ ja 50% korkeintaan 50 000€.
Niin "normaalin" hieman vähempituloisen pitäisi tyytyä moiseen eikä ottaa maksimia samalla kun yrittää kaupan kassana tai sairaanhoitajana maksella seuraavia ehkä 30+ vuotta sitä itselle ylisuurta lainaa jossain Helsingin ydinkeskustassa.

Niimpä niin. Lainaa ei toki saa enempää vaikka ottaisi 35v lainajalla vs 25v laina-ajalla. Stressitestit lasketaan aina 6% / 25v mukaan. Valtion säätely ei saa estettyä aina edesvastuuttomia laskutaidottomia hedonistisia pyrkyritalouksia ottamasta liian isoa lainaa - hyvä niin. Silti mahdollisimman pitkä asuntolainan olemassa olo lainatarjoomassa on hyvä asia, sillä se mahdollistaa joustavemman rahavirtojen ohjaamisen kotitalouksille, myös muualle kuin kiviseiniin jos niin haluaa.

 

[mpkk2]

Näkyykö jossain asuntolainojen lisäksi olevat muut velat? Sijoituslainat, mökkilainat, remonttilainat, taloyhtiölainat, luottokorttivelat ja autolainat? Johan nyt jokaisen velkaisen omakotitalon autokatoksessa yksi uusi Tesla on latauksessa. On venettä ja mönkijää kuin juppiaikoina

Suomessa tosiaan on myös paljon väkeä joilla ei ole lainaa tällä hetkellä, mutta myös niitä joilla on sitten kaikki lainat ihan tapissa. Itse aikanaan hölmöilin ja matkustelin/kulutin suurinpirtein kaikki mitä tuli. Olisi pitänyt nuorena päästä kiinni asuntoon, mutta näin myöhemmin sitä on turha katua.

Asunto kannattaa ostaa silloin kun sitä tarvitsee. Siten että se helpottaa elämää ja varallisuus karttuu tavalla tai toisella pikkuhiljaa. Helpottaa kummasti myöhemmässä elämässä.

 

[antti-x]

Yhden yhdistyksen kolmio vapautuu Turun suunnalla ja hintoja katsellessa oli jännä huomata että samassa yhtiössä oli aika tasan vastaavat kämpät sekä myynnissä että tarjolla vuokralle.

Jännää tässä oli se, että vuokrakämpän vuokrapyynti oli 950€ sis autopaikan, ja hoitovastikkeen jälkeen kate reilu 700€. Myynnissä olevalla kämpällä siis sama hoitovastike ja ei autopaikkaa, vähän ehkä laitetumpi sisältä, 275 000€ velaton pyyntihinta.

Jos ajatellaan että vuokrakate on kämpällä siis reilu 8000 euroa vuodessa jos ei tule mitään ylimääräistä, ja sen arvo vaikka 25k€ alle tuon pyynnin, eli 250 000€. Niin tuotto on 3,2% jos kämppä on lähes koko ajan vuokrattuna eikä tule muita kuluja. Nykyisellä korkotasolla aika hankala nähdä hyvänä investointina. Vaikka on erittäin hyvä yhtiö yms.

 

[elmo]

Täällä muuten osa on henkeen ja vereen kertonut miten päälle 25v laina olisi järkevä ottaa ja "mahdollisimman pitkä, jopa 45v laina" olisi se järkevin juttu.

Nyt kun lukee esim. tätä missä valitellaan miten keskiluokkaiset ovat ongelmissa kun otettu esim. 30 vuoden lainaa ja korko oli ~ -0,5% mutta nousi ~ +3,5%
"
Lainanhoitokulut pomppaavat niin rajusti, että se näkyy hyvätuloisenkin perheen kulutuksessa. Kun samaan aikaan sähkölaskut, ruoka ja muutkin kulut kallistuvat, perheen taloudellinen liikkumavara on syöty.

Suomen Pankki on ollut huolissaan pitkistä, yli 25 vuoden asuntolainoista jo pitkään. Tilastoista on mahdoton ennustaa, ketkä eivät selviä asuntolainoistaan. Tyypillisesti velkaan varovaisesti suhtautuvat suomalaiset ottavat asuntolainoissaan maksimimäärän riskiä sitomalla lainansa nopeasti vaihteleviin korkoihin.

Nollakorkojen aika kesti niin pitkään, että monelta ehti unohtua se tosiasia, että lainarahalla on hinta.
"

Kolumni: Keskiluokan korkoahdinko on todellista – Eikä nopeaa helpotusta näy

Suomalaiset maksavat yleensä asuntolainansa supersäntillisesti. Ongelmia ilmenee vasta sitten, jos elämään osuu kriisi: avioero, sairaus tai työttömyys, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Emilia Kullas.

www.iltalehti.fi

Tietysti oma vika eikä kukaan täältä toivottavasti moiseen sortunut. Ei otettu maksimi pituudella maksimi lainaa ja heti kärkeen lainan lyhennyksiä käytetty että saatiin etelänmatkaa ja kämpän pintaremontteja sekä sisustusta tehtyä ja sitten kun korot nousivat tulikin "oho, milläs nyt maksetaan" efektiä.

Itsekin toki samaa mieltä että jos se keskimääräinen asuntovelka sitä ottaneilla 25% oli maksimissaan 10 000€ ja 50% korkeintaan 50 000€.
Niin "normaalin" hieman vähempituloisen pitäisi tyytyä moiseen eikä ottaa maksimia samalla kun yrittää kaupan kassana tai sairaanhoitajana maksella seuraavia ehkä 30+ vuotta sitä itselle ylisuurta lainaa jossain Helsingin ydinkeskustassa.

Noh noh. Näytäppä yksikin joka täältä suositellut pitkää lainaikaa ja kehoittanu ylimääräiset eurot käytttää elämiseen?

Nollakoroilla tietenkin laina-aika päätyyn ja ylijäämä säästöön tai sijoituksiin oman riskikertoimen mukaan. Korkojen noustessa sitten katsoo pelikuviot uusiksi tilanteen mukaan. Ihan saa peiliin katsoa jos otettu laina päätyyn asti, mutta ylijäämä mennyt elintason nostoon ja nyt kyynelehditään kun rahat ei riitä patteriteslan osareihin ja ulkomaanmatkoihin eikä säästöjäkään ole. Aivan varmasti täältä ei yksikään ole tuollaisia vinkkejä jakanut.

 

[dropadrop]

Jos katsoo uudiskohteita, vaikka Helsingin Kruunuvuorenrannasta (10-15km) keskustasta, niin 200k-250k saa 30 neliöisen yksiön.

YIT’llä on ainakin 2 kohdetta aluillaan Helsingin Nihdissä eivätkä asunnot ole kovinkaan edullisia. Nuo muodostavat n. 10% niiden myymättömistä asunnoista eikä asuntoja ole oikein liikkunut kuukausiin. Tähän asti aikatauluja ei ole rukattu enkä tiedä kuinka helppoa se edes olisi kun tuonne tulee sitten ratikat yms joilla on omat aikataulunsa.

 

[PornReindeer]

Yhden yhdistyksen kolmio vapautuu Turun suunnalla ja hintoja katsellessa oli jännä huomata että samassa yhtiössä oli aika tasan vastaavat kämpät sekä myynnissä että tarjolla vuokralle.

Jännää tässä oli se, että vuokrakämpän vuokrapyynti oli 950€ sis autopaikan, ja hoitovastikkeen jälkeen kate reilu 700€. Myynnissä olevalla kämpällä siis sama hoitovastike ja ei autopaikkaa, vähän ehkä laitetumpi sisältä, 275 000€ velaton pyyntihinta.

Jos ajatellaan että vuokrakate on kämpällä siis reilu 8000 euroa vuodessa jos ei tule mitään ylimääräistä, ja sen arvo vaikka 25k€ alle tuon pyynnin, eli 250 000€. Niin tuotto on 3,2% jos kämppä on lähes koko ajan vuokrattuna eikä tule muita kuluja. Nykyisellä korkotasolla aika hankala nähdä hyvänä investointina. Vaikka on erittäin hyvä yhtiö yms.

Harva pankki antaa 175k€ lainaa osakkeisiin vaikka laittaisitkin 75k€ itse kiinni, mutta asuntoihin onnistuu. Ja oikeastaan ei tarvitse edes laittaa 75k€ kiinni kun sulla on edellisistä asunnoista laittaa ne loput vakuudeksi. Vähän oikomista ja kärjistämistä, mutta saat sen kolme prossaa tuottoa pelkästään ottamalla lainaa. Ja vielä kun asunnot järkeviltä paikoilta niin arvo on koko ajan ollut nousussa...

 

[renee]

Näkyykö jossain asuntolainojen lisäksi olevat muut velat? Sijoituslainat, mökkilainat, remonttilainat, taloyhtiölainat, luottokorttivelat ja autolainat?

Kohta näkyy, kun tulee positiivinen luottotietorekisteri, jonne käytännössä kaikki Suomessa toimivat rahoittajat ilmoittavat henkilöllä olevat velat ja toisaalta sieltä löytyy myös velallisen tulotiedot jo olemassa olevan tulorekisterin kautta. Tämän jälkeen todellisen velkaantumisen seuranta on helppoa.

Tällä hetkellä oikeastaan kukaan muu kuin henkilö itse ei tiedä paljonko velkaa juuri hänellä on.

 

[renee]

Harva pankki antaa 175k€ lainaa osakkeisiin vaikka laittaisitkin 75k€ itse kiinni, mutta asuntoihin onnistuu. Ja oikeastaan ei tarvitse edes laittaa 75k€ kiinni kun sulla on edellisistä asunnoista laittaa ne loput vakuudeksi. Vähän oikomista ja kärjistämistä, mutta saat sen kolme prossaa tuottoa pelkästään ottamalla lainaa. Ja vielä kun asunnot järkeviltä paikoilta niin arvo on koko ajan ollut nousussa...

Helsingissä kaava on mennyt suunnilleen niin, että vuosittainen vuokratuotto 3,5% + arvonnousu 3,5%, eli asuntosijoitus on tarjonnut erittäin hyvää kokonaistuottoa. Nyt toki tilanne on muuttunut niin, että vuokratuotto 3,5% + arvonnousu 0% (tai oikeastaan negatiivinen). Siitä voi helposti laskea, että jos korkotaso on 5% tietämillä (sis. marginaalin), niin kovin isoa vipua ei sijoitus enää kestä menemättä pakkaselle.

Mutta joo, sijoitusbisneksessä pitää kestää tappioita tai heikkoa tuottoa välillä pitkänkin aikaa.

 

[ZherlockHolm]

YIT’llä on ainakin 2 kohdetta aluillaan Helsingin Nihdissä eivätkä asunnot ole kovinkaan edullisia. Nuo muodostavat n. 10% niiden myymättömistä asunnoista eikä asuntoja ole oikein liikkunut kuukausiin. Tähän asti aikatauluja ei ole rukattu enkä tiedä kuinka helppoa se edes olisi kun tuonne tulee sitten ratikat yms joilla on omat aikataulunsa.

Noiden kohteiden aloituspäätökset on tehty kauan aikaa sitten ja YIT:llä on aika paljon vielä putkessa. Tappiolla tekee 1-2v ainakin. Moilanen vissiin teki päätöksen panostaa gryndaukseen ja nyt kun tilanne räjähti käsiin mitä kukaan ei olisi voinut aavistaa niin johti Moilasen potkuihin oletetusti....

 

[ZherlockHolm]

Helsingissä kaava on mennyt suunnilleen niin, että vuosittainen vuokratuotto 3,5% + arvonnousu 3,5%, eli asuntosijoitus on tarjonnut erittäin hyvää kokonaistuottoa. Nyt toki tilanne on muuttunut niin, että vuokratuotto 3,5% + arvonnousu 0% (tai oikeastaan negatiivinen). Siitä voi helposti laskea, että jos korkotaso on 5% tietämillä (sis. marginaalin), niin kovin isoa vipua ei sijoitus enää kestä menemättä pakkaselle.

Mutta joo, sijoitusbisneksessä pitää kestää tappioita tai heikkoa tuottoa välillä pitkänkin aikaa.

Tuohon kun lisätään se että mahdollisen asumistuen leikkaus aiheuttaa tyhjiä vuokrakämppiä enemmän pk seudulla niin vaikea löytää vuokralaista + vuokran alentaminen, sekä mahdollinen asuntosijoittajan veroporkkanan poistaminen mitä VM on ehdottanut....

 

[latzka]

Täällä muuten osa on henkeen ja vereen kertonut miten päälle 25v laina olisi järkevä ottaa ja "mahdollisimman pitkä, jopa 45v laina" olisi se järkevin juttu.

Nyt kun lukee esim. tätä missä valitellaan miten keskiluokkaiset ovat ongelmissa kun otettu esim. 30 vuoden lainaa ja korko oli ~ -0,5% mutta nousi ~ +3,5%

En tiedä, menikö pointti nyt ihan ohi, mutta eikö ne oman maksukyvyn rajat tule nopeammin vastaan lyhyellä lainalla? Jos siis lainasumma on kuitenkin sama.

Pitkässä laina-ajassa nollakorkoaikana oli se etu, että se antoi monenlaista liikkumavaraa oman talouden suhteen. Omaa hölmöyttä tietysti, jos sen käytti lähinnä kulutukseen. Mutta ei ne pitkän lainan kuukausittaiset kulut taloutta kaada, laina vaan maksaa kokonaisuutena sitten aika paljon enemmän sen 45 tai minkä ikinä vuoden aikana.

 

[renee]

Tuohon kun lisätään se että mahdollisen asumistuen leikkaus aiheuttaa tyhjiä vuokrakämppiä enemmän pk seudulla niin vaikea löytää vuokralaista + vuokran alentaminen, sekä mahdollinen asuntosijoittajan veroporkkanan poistaminen mitä VM on ehdottanut....

Niin, juuri tällä hetkellä asuntosijoittaminen ei ole houkutteleva vaihtoehto ainakaan velkasijoittajalle. Jos on käteistä, niin tilanne toki muuttuu ja voi heitellä röyhkeitäkin tarjouksia eikä korkotaso kiusaa. Esim. Helsingin yksiöiden hinnat olivat tulleet reilu 10% alas vuoden takaisesta maaliskuussa. Se on aika paljon sekä suhteellisesti että absoluuttisesti.

 

[breez]

Niin, juuri tällä hetkellä asuntosijoittaminen ei ole houkutteleva vaihtoehto ainakaan velkasijoittajalle. Jos on käteistä, niin tilanne toki muuttuu ja voi heitellä röyhkeitäkin tarjouksia eikä korkotaso kiusaa. Esim. Helsingin yksiöiden hinnat olivat tulleet reilu 10% alas vuoden takaisesta maaliskuussa. Se on aika paljon sekä suhteellisesti että absoluuttisesti.

Täytyy sille käteisellekin laskea vaihtoehtoiskustannus eli esim. osakemarkkinan tuotto. Pitkällä tähtäimellä se velkavivun käyttö kuitenkin kannattaa, kun sellainen mahdollisuus asuntosijoittamisessa on.

 

[renee]

Täytyy sille käteisellekin laskea vaihtoehtoiskustannus eli esim. osakemarkkinan tuotto. Pitkällä tähtäimellä se velkavivun käyttö kuitenkin kannattaa, kun sellainen mahdollisuus asuntosijoittamisessa on.

Jos on paljon käteistä, niin on yleensä erittäin paljon varallisuutta, jolloin on järkevää hajauttaa omaisuuttaan, eli tavallaan ei tarvitse laskea vaihtoehtoiskustannuksia, koska ihan kaikkia rahoja ei ole tarkoitus pitää siinä absoluuttisesti eniten tuottavassa omaisuuserässä.

 

[Taneli-]

En tiedä, menikö pointti nyt ihan ohi, mutta eikö ne oman maksukyvyn rajat tule nopeammin vastaan lyhyellä lainalla? Jos siis lainasumma on kuitenkin sama.

Tämähän siinä on että monella on muutakin velkaa joten on otettu se "maksimi" mitä vaan pankista saa ja ostettu kerralla se unelma asunto. Sitten on mietitty että edes nollakorkojen aikana se 25v ei millään riitä kun kaikkea muutakin velkaa ja pitäisi "elääkin" joten otetaan niin pitkä laina-aika kuin vaan saadaan jolloin se kertalyhennys on halvempi.

Siten ei tarvitse tinkiä elämäntyylistä ja voi ottaa kulutusluottoja kuten ennenkin ja tehdä etelänmatkoja "matka nyt, maksa myöhemmin" tyylillä. Sitten ollaan ihmeissään kun korot nousevat, niin asuntolainojen kuin muidenkin korot, myös sen pankkikortin luoton mitä on totuttu joka kuukausi vinguttamaan tappiin että selvitään seuraavaan palkkapäivään ja jos meinaa tehdä tiukkaa otetaan pikavippi tai ostetaan luotolla uusi kodinkone hajonneen tilalle.

Se ei vaan pidemmän päälle toimi koska eihän pankki tiedä (kun et kerro) miten yli varojen elät joten se 6% laskelma ei edes nyt hieman alle 4% korolla pidä paikkaansa, koska pienempiä lainoja on niin paljon jo pohjalla.

 

[antti-x]

Itse kun on tottunut vain nollakorkojen maailmassa lainoja maksamaan niin jotenkin henkisesti on tosi vaikea asennoitua siihen että pitäisi jotain lähemmäs 5% kokonaiskorkoja maksaa asuntolainoista yms pitkistä lainoista. Niille joilla oli enemmän taloudellista aktiivisuutta jo ennen pankkikriisiä, tämä varmaan tuntuu normaalimmalta.

Ja kansantalouden tasolla kyseessä on tietysti kanssa aika merkittävä asia. Jos ajatellaan että kotitalouksilla on 137 miljardia velkaa, ja siitä varmaan valtaosa muuntuvakorkoista, niin tarkoittaa korkojen nousu 4% sitä että ainakin 5 miljardia vuodessa menee rahaa kulutuksen, säästämisen yms sijasta korkoihin. Tarkoittaa tonnin per suomalainen noin pyöreästi. Eli keskimäärin kaikilta menee yhden all inclusive kanarian viikon verran rahaa mille ei saa mitään vastinetta, kunhan saa olla velkaa kuten ennenkin.

Ja ymmärrän mekanismit taustalla, ei tarvitse selittää mitään tähän liittyen. Eikä itsellä tämä uhkaa maksukyvyn rajoja myöskään. Kunhan totean että kyse on asiasta joka vähän nyppii, ja nyppii varmaan monia muitakin.

 

[latzka]

Tämähän siinä on että monella on muutakin velkaa joten on otettu se "maksimi" mitä vaan pankista saa ja ostettu kerralla se unelma asunto. Sitten on mietitty että edes nollakorkojen aikana se 25v ei millään riitä kun kaikkea muutakin velkaa ja pitäisi "elääkin" joten otetaan niin pitkä laina-aika kuin vaan saadaan jolloin se kertalyhennys on halvempi.

Siten ei tarvitse tinkiä elämäntyylistä ja voi ottaa kulutusluottoja kuten ennenkin ja tehdä etelänmatkoja "matka nyt, maksa myöhemmin" tyylillä. Sitten ollaan ihmeissään kun korot nousevat, niin asuntolainojen kuin muidenkin korot, myös sen pankkikortin luoton mitä on totuttu joka kuukausi vinguttamaan tappiin että selvitään seuraavaan palkkapäivään ja jos meinaa tehdä tiukkaa otetaan pikavippi tai ostetaan luotolla uusi kodinkone hajonneen tilalle.

Se ei vaan pidemmän päälle toimi koska eihän pankki tiedä (kun et kerro) miten yli varojen elät joten se 6% laskelma ei edes nyt hieman alle 4% korolla pidä paikkaansa, koska pienempiä lainoja on niin paljon jo pohjalla.

Nyt puhut kuitenkin hieman eri asiasta kuin siitä, että pitkä laina-aika olisi automaattisesti hyvä tai huono. Ei se laina-aika estä elämästä yli varojen. Jos sen olisi painanut minimiin, niin helposti siinäkin sitten kaikki yllättävät kulut (tarpeellisia tai ei) olisi vingutettu luotolla, osarilla tai pikavipillä. Ja nyt hattu kourassa neuvoteltaisiin pankin kanssa pidempää maksuaikaa ja pidemmälle lainalle tyypillisesti myönnettävää matalampaa marginaalia, kun korkojen nousun myötä se kuukausierä olisi varmasti kestämätön, jos se olisi sitä pitkälläkin lainalla.

Jos rahankäyttö ei ole holtitonta, niin nollakoroilla ei ole mitään mieltä maksella lainaa takaisin kiireellä. Kannattaa kuitenkin pitää sen verran likvidiä varallisuutta, että tarvittaessa voi reagoida muutoksiin.

 

[hsalonen]

Onko ehdotuksia, mistä PK-seudulla kannattaisi ottaa lainatarjouksia? Tulee päälle tilanne, että taloyhtiön remppalaina lähtisi halvemmalla pankista, kuin taloyhtiön rahoitusvastikkeina. Lisäksi samalla saa sen samaan laina-aikaan, kun asuntolaina. Vakuutena asunto, josta on puolet maksettu. Katson nyt ainakin suuret pankit läpi, mutta jos on jotain vihjeitä tähän.

 

[dropadrop]

Itse kun on tottunut vain nollakorkojen maailmassa lainoja maksamaan niin jotenkin henkisesti on tosi vaikea asennoitua siihen että pitäisi jotain lähemmäs 5% kokonaiskorkoja maksaa asuntolainoista yms pitkistä lainoista. Niille joilla oli enemmän taloudellista aktiivisuutta jo ennen pankkikriisiä, tämä varmaan tuntuu normaalimmalta.

Ja kansantalouden tasolla kyseessä on tietysti kanssa aika merkittävä asia. Jos ajatellaan että kotitalouksilla on 137 miljardia velkaa, ja siitä varmaan valtaosa muuntuvakorkoista, niin tarkoittaa korkojen nousu 4% sitä että ainakin 5 miljardia vuodessa menee rahaa kulutuksen, säästämisen yms sijasta korkoihin. Tarkoittaa tonnin per suomalainen noin pyöreästi. Eli keskimäärin kaikilta menee yhden all inclusive kanarian viikon verran rahaa mille ei saa mitään vastinetta, kunhan saa olla velkaa kuten ennenkin.

Ja ymmärrän mekanismit taustalla, ei tarvitse selittää mitään tähän liittyen. Eikä itsellä tämä uhkaa maksukyvyn rajoja myöskään. Kunhan totean että kyse on asiasta joka vähän nyppii, ja nyppii varmaan monia muitakin.

Musta noi nollakorot ovat tuntuneet todella oudoilta ja koko ajan olettanut niiden loppuvan pian.

 

[latzka]

Kaikki on kunnossa niin kauan kunnes ei olekaan enää kunnossa. Ei kai ne voi sanoa että nyt rommaa vaikka sellaista tietoa olisikin..

Juu, kyllähän ne Solzhenitsynin viisaudet tulee näistä tämänhetkisistä totuuksista mieleen.

PacWest Bancorp rojahti eilen melkein 60 % jälkipörssissä, sillä pankin huhutaan etsivän ostajaa tai lisärahoitusta markkinoilta. Suomeksi siis maksukyvytön ja varmaan viikon sisällä FDIC:n huomassa.

 

[renee]

Tänään tulee EKP:n korkopäätös. Ennakko-odotus on 0,25 %-yks. koronnosto, mutta 0,5 on mahdollinen sekin, koska euroalueen inflaatio ei näytä taittuneen. Yleisesti ottaen 0,5 prossan korotusta pidetään selvästi epätodennäköisempänä kuin 0,25.

Olikohan Nordean vai OP:n analyytikko, joka mainitsi, että jos tulee 0,25%-yks. korotus, niin puheet tulevista korotuksista ovat kovemmat, mutta jos tulee 0,5 %-yks. korotus, niin puheet ovat maltillisemmat, eli halutaan antaa sekä korkohaukoille että -kyyhkyille jotain

 

[ZherlockHolm]

Tänään tulee EKP:n korkopäätös. Ennakko-odotus on 0,25 %-yks. koronnosto, mutta 0,5 on mahdollinen sekin, koska euroalueen inflaatio ei näytä taittuneen. Yleisesti ottaen 0,5 prossan korotusta pidetään selvästi epätodennäköisempänä kuin 0,25.

Olikohan Nordean vai OP:n analyytikko, joka mainitsi, että jos tulee 0,25%-yks. korotus, niin puheet tulevista korotuksista ovat kovemmat, mutta jos tulee 0,5 %-yks. korotus, niin puheet ovat maltillisemmat

Veikkaan 0,5% koronnostoa. Syksyllä/talvella 0,25% jos tilanne vaatii....

 

[shams]

Veikkaan kyllä että seuraava finanssikriisi ei johdu asuntolainoista, vaan liiketiloista. Ainakin jenkeissä on jo käynnissä CRE (commercial real-estate) romahdus, todella monien toimistorakennusten ja liiketilojen arvo on romahtanut reilusti alle niiden vakuusarvon, jolloin pankit ei saa enää omiaan takaisin jos lainoitettu menee konkurssiin. Tuota on jo alettu vertaamaan subprime-kriisiin, eli pankeilla on taseissaan reilusti "huonoja" lainoja juurikin liiketiloista.

 

[Jage]

Veikkaan kyllä että seuraava finanssikriisi ei johdu asuntolainoista, vaan liiketiloista. Ainakin jenkeissä on jo käynnissä CRE (commercial real-estate) romahdus, todella monien toimistorakennusten ja liiketilojen arvo on romahtanut reilusti alle niiden vakuusarvon, jolloin pankit ei saa enää omiaan takaisin jos lainoitettu menee konkurssiin. Tuota on jo alettu vertaamaan subprime-kriisiin, eli pankeilla on taseissaan reilusti "huonoja" lainoja juurikin liiketiloista.

Tätähän on joskus mm. Rahapodissa käsitelty liittyen siihen kuinka keskustat tyhjenee.

Liiketilan arvo määräytyy pikemminkin aiemman vuokrasopimuksen arvon mukaan, eikä sitä kannata tuohon nähden alihintaan vuokrata tai muuten arvo sulaa niin sanotusti silmissä.

 

[overcome]

Veikkaan 0,5% koronnostoa. Syksyllä/talvella 0,25% jos tilanne vaatii....

Ylen uutisen mukaan lisää nostoja vielä kesällä.

 

[Lucas]

Musta noi nollakorot ovat tuntuneet todella oudoilta ja koko ajan olettanut niiden loppuvan pian.

Onhan nuo nolla tai oikeastaan miinus korot jaksaneet hämmästyttää vähintään kerran kuussa kun pankilta tullut asuntolainaan liittyvää viestiä.

Marginaali kun ollut 0,3 prosenttia ja 3 kuukauden euribor alla eikä kymmenen vuoden takaisissa lainaehdoissa mitään perälautaa siitä, että aina pitäisi maksaa minimissään marginaali vaikka korot olisivat miinuksella, niin sitähän on pankki maksanut minulle siitä ilosta että olen niille velkaa ja inflaatio syönyt paria prosenttia vuodessa sen päälle lainasta.

Ole miettinyt jo useamman vuoden, että talous on nyt äärimmäisen pahasti rikki kun tuollainen lopputulos ja nyt pumpataan kyllä sellaista kuplaa jota tuskin on nähty sitten vuoden 1636–1637 Hollannin tulppaanikuumeen.

Kohta muuten rytisee ja perusteellisesti rytiseekin kun kun kuplasta alkaa ilmat tyhjentyä.

 

[ravallo]

Noista pitkistä laina-ajoista keuhkoamista mä en täysin ymmärrä, ne antaa enemmän joustovaraa talouteen niin hyvinä kuin huonoina aikointa. Lainan (vaihtuvakorkoisen) voi aina maksaa etukäteen pois, mutta laina-ajan pidentäminen on todella tuskaista. Jos käy köpsösti ja tulee se korkeamman koron patch just siihen saumaan kun laina on tuore ja pääoma suurimmillaan, niin paremmin niitä korkoja on varaa maksaa kun lyhennys on pienempi.

Tosin yli 25 vuoden tuo merkitys alkaa kohtuullisillakin keskikoroilla laskien olla aika mitätön, kun se lisävuoden vaikutus lyhennykseen alkaa olla pieni.

Tietenkin jos on massimäster, niin vähemmällähän sitä pääsee kun ottaa pienen lainan ja maksaa sen nopeasti pois.

Itse näen nuo lainahommat kuitenkin sellaisina, joilla on tarkoitus maksimoida elämänlaatu pitkällä aikavälillä, eikä siinä ole välttämättä tehokkainta se että makselee kaikenmaailman koirankoppeja nopeassa tahdissa pois jotta velkamäärä pysyisi mahdollisimman pienenä.

 

[Randomizer]

Oon ensi asuntoa ostamassa tässä itselleni. Kaksiota lähinnä (Oulun) kaupunkialueelta.

Oon käynyt nyt paria katsomassa:

Ensimmäinen jäi siihen että joutuisi tekemään pintaremontit + vessat uusiksi.
Toinen oli periaatteessa mielenkiintoinen mutta muutama epäilyttävä seikka taloyhtiön puolelta: mm. haastava taloustilanne ja ylimääräisiä vessaremontteja aikaisemman kattovuodon takia.

Kertokaas ensikertalaisille hyviä vinkkejä mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ettei tule vahingossa tartuttua ns. paskaan. Kuitenkin aika iso finansiaalinen panostus kysymyksessä. Varmaankin kannattaisi tulevasta yhtiöstä ainakin kaivella/kysellä omistajapohjasta, ei liikaa vuokralaisia, eikä varsinkaan airBnB kämppiä? Mitä muuta?

Ilmeisesti myyjien kanssa kannattaa olla yhtä varuillansa kuin autokauppoja tehdessä, tuntuu koko ajan että kusetetaan pitkin naamaa kun välittäjien kanssa keskustelee.

 

[Mikkos]

Oon ensi asuntoa ostamassa tässä itselleni. Kaksiota lähinnä (Oulun) kaupunkialueelta.

Oon käynyt nyt paria katsomassa:

Ensimmäinen jäi siihen että joutuisi tekemään pintaremontit + vessat uusiksi.
Toinen oli periaatteessa mielenkiintoinen mutta muutama epäilyttävä seikka taloyhtiön puolelta: mm. haastava taloustilanne ja ylimääräisiä vessaremontteja aikaisemman kattovuodon takia.

Kertokaas ensikertalaisille hyviä vinkkejä mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ettei tule vahingossa tartuttua ns. paskaan. Kuitenkin aika iso finansiaalinen panostus kysymyksessä. Varmaankin kannattaisi tulevasta yhtiöstä ainakin kaivella/kysellä omistajapohjasta, ei liikaa vuokralaisia, eikä varsinkaan airBnB kämppiä? Mitä muuta?

Ilmeisesti myyjien kanssa kannattaa olla yhtä varuillansa kuin autokauppoja tehdessä, tuntuu koko ajan että kusetetaan pitkin naamaa kun välittäjien kanssa keskustelee.

Putkien ja viemärien ja julkisivun kunto.

 

[Ekaros]

Oon ensi asuntoa ostamassa tässä itselleni. Kaksiota lähinnä (Oulun) kaupunkialueelta.

Oon käynyt nyt paria katsomassa:

Ensimmäinen jäi siihen että joutuisi tekemään pintaremontit + vessat uusiksi.
Toinen oli periaatteessa mielenkiintoinen mutta muutama epäilyttävä seikka taloyhtiön puolelta: mm. haastava taloustilanne ja ylimääräisiä vessaremontteja aikaisemman kattovuodon takia.

Kertokaas ensikertalaisille hyviä vinkkejä mihin kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota ettei tule vahingossa tartuttua ns. paskaan. Kuitenkin aika iso finansiaalinen panostus kysymyksessä. Varmaankin kannattaisi tulevasta yhtiöstä ainakin kaivella/kysellä omistajapohjasta, ei liikaa vuokralaisia, eikä varsinkaan airBnB kämppiä? Mitä muuta?

Ilmeisesti myyjien kanssa kannattaa olla yhtä varuillansa kuin autokauppoja tehdessä, tuntuu koko ajan että kusetetaan pitkin naamaa kun välittäjien kanssa keskustelee.

Mitä itse varmistaisin on tulevat remontit tai nyt jo meneillään olevat. Esim. onko remontti jo hinnassa sisällä. Vai onko tiedossa isompi summa joka ei vielä ole hinnassa tai lähitulevaisuudessa kallis remontti putket, julkisivu yms. joka on jo päätetty.

 

[Taneli-]

Mitä itse varmistaisin on tulevat remontit tai nyt jo meneillään olevat. Esim. onko remontti jo hinnassa sisällä. Vai onko tiedossa isompi summa joka ei vielä ole hinnassa tai lähitulevaisuudessa kallis remontti putket, julkisivu yms. joka on jo päätetty.

Tämä on se tärkein kyllä. Sekä (oma) arvio siitä koska tulee (kalliita) remontteja kuten putkiremontti että siihen ehtii hyvin varautua jos asunnon päättää ostaa.

Katsoisin myös energiatodistusta koska jos nyt oikeasti toimitaan tuon uuden EU:n päätöksen mukaan voi tulla nopealla tahdilla (2030 vuoteen mennessä) uusia turhia remontteja jos energialuvut eivät riitä.