Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Tottakai sijotettu raha tuottaa ja niin sen pitääkin. Mutta ei tuo pääkaupunkiseudun asunto ole ollut mikään ylivoimainen kohde sijoittaa rahaa viimeisen 30 vuoden ajalla.. Eikä sitä voi niin yksiselitteisesti ajatella, että bönden asunnon ostaja ei ole tehnyt mitään voittoa mutta pääkaupunkiseudun asunnon ostaja on tehnyt hurjat voitot... Vaihtoehtoistuotot pitää ottaa tietenkin tarkasteluun mukaan.

Jos edelleen palataan tähän aikaisempaan vertailuun eli "verrataan vaikka 200k€ omakotitalon ostoa böndeltä ja 500k€ omakotitalon ostoa pääkaupunkiseudulta". Jos molemmilla on 30 vuoden laina 3% korolla, niin bönden asunnon ostajan lainanhoitokulut ovat n. 1300€/kk pienemmät.

Jos tämä 1300€ sijoitetaan joka kuukausi 30 vuoden ajan esim. 4% tuotolla, niin 30 vuoden päästä sijoitusten arvo on 892 k€.

Maaseudulla myös palkkataso tahtoo olla pienempi kuin pk-seudulla. Sillä omaan käyttöön ostetun asunnon "päivän arvolla" ei taida olla juurikaan merkitystä muuta kuin silloin jos asunnon myy.

Nyt on mielenkiintoisia realiteettien palautuksia tullut osalle ihmisistä eteen. Osa on ostanut nolla-korkojen aikana jotain puolen miljoonan euron "unelmien" taloja jostakin kymmenien kilometrien päästä kaupungista ja lainat vedetty tappiin ja otettu 30 vuoden maksuaika ja muutama vuosi lyhennysvapaita heti alkuun. Nyt sitten ovat lirissä kun korot nousseet niin paljon ja elinkustannukset muutenkin, että eivät selviä enää lainoista ja tullut ihan puun takaa yllätyksenä, että siellä asuminen vaatii kahden auton omistamisen ja lasten kuskaamiseen harrastuksiin satojen kilometrien ajamiset viikossa ja sekin maksaa.

Sitten on myös jotain oman elämänsä "asuntosijoittajia" ilmestynyt julkisuuteen avautumaan siitä, että miten se asunnon vuokraamisesta saatava vuokra ei riitä enää puoleksikaan maksamaan niitä vastikkeita ja 80 prosenttisesti yhtiölainalla rahoitettujen asuntojen yhtiölainan rahoitusvastikkeita ja korkoja. Olihan se varmaan aikansa mukavaa ja helppoa pisnestä kun korot oli nollassa ja asuntojen hinnat voimakkaassa nousussa ja yhtiölainassakin oli pari vuotta lyhennysvapaita kun sijoitusasunnon osti uudesta kerostalosta. Siinähän sai tuottona sen vuokran miinus yhtiövastikkeen verran ja pisti sitten vielä kämpän hyvällä voitolla myyntiin vielä kun yhtiölainan lyhennykset olivat alkamassa parin vuoden jälkeen. Nyt markkinatilanne on muuttunut ja voi olla ettei siitä pari vuotta sitten 80 prosentin yhtiölainalla ostetusta kämpästä ei saa enää sitä 20 prosentin osuutta lainkaan takaisin, jonka itse maksoi, ja siitä pitää luopua ottamalla se vähintään tappioksi. Huonolla tuurilla pitää vielä lyödä ostajalle rahaa käteen että ottaa sen yhtiölainan kannettavakseen.

Taloyhtiöiden osaltakin lienee tulossa melkoisia pommeja eteen kun yhtiölainaa voi olla se 80 prosenttia asunnon hinnasta tai jopa 100 prosenttia jos lunastunut vielä tontin omaksi taloyhtiö ja nyt pitäisi sitten alkaa maksaa niitä 20 vuoden lainan lyhynnyksiä. Lainanhoitokulut plus korot plus normaali vastike saattaa olla vaikka 1700 euroa Vantaalla sijaitsevasta kerrostalokaksiosta. Jos osakkeen omistajalla ei ole rahaa niitä maksaa, niin taloyhtiö voi ottaa sen huoneiston hallintaansa ja vuokrata sen eteenpäin. Ongelma on siinä ettei siitä saa vuokrattaessa tuollaisia rahoja vaan tappiota tulee kenties 500 euroa kuussa taloyhtiölle siitä silti. Siinähän sitten naapurit joutuvat ne tappiot maksamaan tai taloyhtiöllä on konkurssi edessä. Kyllähän tuollainen yksi menee isommassa taloyhtiössä, mutta jos vastaavia tyhjätaskuja "asuntosijoittajia" on omistajina vaikka 30 prosentissa sen huoneistoista, niin kaikki sen taloyhtiön osakkeenomistajat on sen jälkeen syvissä vaikeuksissa. Paras tilanne on niillä joilla yhtiölainaa on vielä se 80 prosenttia osakkeen arvosta. Silloin myy sen oman osakkeen vain bulvaanille ja ottaa sen 20+ prosenttia siitä tappiokseen. Jos taas maksanut yhtiölainaosuuden kokonaan pois, niin siinähän menettää 100 prosenttia sen arvosta mitä maksanut jos taloyhtiö menee konkurssiin. Jos sen on maksanut pankkilainalla pois ja osakekirja on pankilla vakuutena, niin silloin se on helposti taas pankin ongelma ja luottotappiot siitä joutuu kirjaamaan.

Melkoinen riski se on minusta ostaa asunto-osake talosta, jossa on 70-80 prosenttia taloyhtiön lainaa. Siinä voi joutua naapureiden maksujen ja lainojen maksumieheksi. Ja pahimmillaan menettää kaiken. Asunto-osakeyhtiön osakasrekisteri olisi syytä myös hankkia ennen kuin asunto-osaketta ostaa. Siitähän saa käsityksen miten paljon osakkeista omistaa "asuntosijoittajat" ja miten paljon se omistus on keskittynyt ja senkin kenelle se on keskittynyt. Niiden tietojen avulla voi yrittää arvioida sitä riskiä.
 
Melkoinen riski se on minusta ostaa asunto-osake talosta, jossa on 70-80 prosenttia taloyhtiön lainaa. Siinä voi joutua naapureiden maksujen ja lainojen maksumieheksi. Ja pahimmillaan menettää kaiken. Asunto-osakeyhtiön osakasrekisteri olisi syytä myös hankkia ennen kuin asunto-osaketta ostaa. Siitähän saa käsityksen miten paljon osakkeista omistaa "asuntosijoittajat" ja miten paljon se omistus on keskittynyt ja senkin kenelle se on keskittynyt. Niiden tietojen avulla voi yrittää arvioida sitä riskiä.
Riippuu toki paljon siitä, ostatko esim. jotain kaupunginosan juna-aseman viereen nousevaa uutta kerrostaloa vai hieman syrjemmällä sijaitsevaa rivitaloa. Ensimmäinen houkuttelee varmasti paljon enemmän asuntosijoittajia ja Vantaallakin noiden neliöhinnat näyttävän olevan 6000-8000€/m^2. Jälkimmäinen on taas paljon enemmän suunnattu niille oman asunnon ostajille. Esim. omasta uudiskohteesta taloyhtiönlainasta taidettiin maksaa pois noin 80 % heti kun oli mahdollista.

Aika vaikea on löytää mitään uudehkoa rakennuskohdetta, jossa ei olisi taloyhtiölainaa ollenkaan. Ainoat taitavat olla ns. premium-kohteita, joissa ostajilla on varmasti varaa maksaa se asunnon hinta. Mutta se on täysin totta, että kannattaa selvittää omistuspohja ja mahdollisesti myös yhtiölainan määrä ennen ostamista.
 

Tuolla on esitetty ratkaisukseksi poistojen kautta pienentää tappiota.
Tämä oli erittäin hyvä ja tarpeellinen vinkki. Jos nyt vaikka sellaiset 40k (varainsiirtoveron kautta) ottaa tappiota, niin kyllä siinä kannattanee laskinta käyttää, että "olisiko kuitenkin" kannattavaa yrittää vuokrata ja laittaa poistoja tms. Ongelma tietysti on, että sitten on se iso pääoma omakotitalossa kiinni.

Näillä tiedoilla mitä olen nyt kuullut&oppinut, niin tuo verovapaus tulisi poistaa. Onhan se nyt erikoista, että tuetaan kasvukeskuksia tälläkin tapaa ja "lyödään lyötyä" eli huonon asuntokaupan tehneitä.
 
Niin itekki mietin sitä, että onnistuuko tuo sitten kiertää niin, että asuu vaikkapa sen 4v omassa käytössä ja "ottaa luodin vastaan" ja muuttaa asunnosta muualle jonnekin, ja laittaa sitten sen omakotitalon vuokralle +2kk ajalle - X. Eikös asunnon käyttötarkoitus ja lainankin ole tuolloin sijoitus ja sellaiseksi muuttunut, vaikka olikin 4v omassa käytössä? Ja kun on sitten sijoituskäytössä, niin sitten voi myydä sijoitusasuntona ja hyödyntää verovähennykset? EI kait verottajalla sääntöjä ole siihen, että millainen talo on sijoitusasunto ja mitenkä pitkään on sijoituskäytössä oltava, että kyseessä on sijoitusasunto?

Että kyllä luulis voivan kiertää tuota pykälää?
Jos asunnon omistaja on kerran täyttänyt verovapausehdot, niin asunto on myyntivoitosta verovapaa koko omistusajan, eli vaikka asuisit asunnossa ensin kaksi vuotta ja vuokraisit sitä sen jälkeen 20 vuotta, niin asunnon myyntivoitto on verotonta. Ja koska myyntitappioiden vähennysoikeus on sidottu myyntivoiton verovapauteen, niin...
 

Tuolla on esitetty ratkaisukseksi poistojen kautta pienentää tappiota.

e: Lukihärö aluksi...

Mistä päästään siihen, että asuu 23kk vuokraa kuukaudeksi ja toistaa sitä hamaan tappiin niin säilyy verovähennysoikeus. Samalla kannattaa säästää kaikki kuitit, liput ja laput mitä kämppään mennyt niin voi olla aika iso summa vähennettävää vuosien päästä kun sen about ilmaiseksi jollekulle myy.

e2: Verottaja katsoo tuon kyllä 100% varmuudella veronkierroksi :D. Mutta hei joka toinen kesä kuukaudeksi mökille/epsanjaan tjsp. niin ihan legit syy laittaa talo vuokralle.
 
e: Lukihärö aluksi...

Mistä päästään siihen, että asuu 23kk vuokraa kuukaudeksi ja toistaa sitä hamaan tappiin niin säilyy verovähennysoikeus. Samalla kannattaa säästää kaikki kuitit, liput ja laput mitä kämppään mennyt niin voi olla aika iso summa vähennettävää vuosien päästä kun sen about ilmaiseksi jollekulle myy.

e2: Verottaja katsoo tuon kyllä 100% varmuudella veronkierroksi :D. Mutta hei joka toinen kesä kuukaudeksi mökille/epsanjaan tjsp. niin ihan legit syy laittaa talo vuokralle.
Joo, tossa on riski, että katsotaan veronkierroksi.

Jos et ole asunut myymässäsi asunnossa yhtäjaksoisesti omistusaikanasi kahta vuotta, myyntivoitto on verollinen ja myyntitappio vähennyskelpoinen. Käyttö omana asuntona pitää katketa myös todellisuudessa. Jos järjestely on keinotekoinen, voidaan tappion vähentäminen kieltää veronkiertosäännöksen perusteella.

 
Joo, tossa on riski, että katsotaan veronkierroksi.

Jos et ole asunut myymässäsi asunnossa yhtäjaksoisesti omistusaikanasi kahta vuotta, myyntivoitto on verollinen ja myyntitappio vähennyskelpoinen. Käyttö omana asuntona pitää katketa myös todellisuudessa. Jos järjestely on keinotekoinen, voidaan tappion vähentäminen kieltää veronkiertosäännöksen perusteella.


Jos on edes joka toisen kesän oikeasti reissussa ja kuitit olemassa niin se on kyllä aika todellinen ja helposti toteen näytettävä. Jos ostaisin nyt kasvukeskusten ulkopuolelta talon niin aivan varmasti yrittäisin tuota. Sitten jos jollain ihmeellä arvo raketoikin niin asustaa 24kk ennen myyntiä. Hatusta nyt böndeltä joku 200k kämppä ja saat siitä 150k 20v päästä ja sulla mennyt 50k kaikkeen remppaan niin siinä 100k rahanarvoisia vähennyksiä.

Jos miettii, että haluaa vaikka asua niin pitkälle kuin mahdollista isossa talossa vähän syrjemmällä missä oletettavissa, että arvo laskee. Sitten kun alkaa olla niin huonossa kunnossa, että ei enää jaksa ylläpitää ja pitäs muuttaa palveluiden lähelle. Talon arvo tuskin on noussut, mutta sijoitusvarallisuutta voi olla aika paljonkin kerätty sivussa siihen ikään mennessä joten verovähennyskelpoisille tappioille olisi aivan varmasti käyttöä.
 

Tuo verottajan linkki on nyt vain sen vuoksi että siellä pirun monta noita oikeustapausviittauksia, joissa epäselvyyksiin on haettu ratkaisua oikeudesta.

Josta päästään siihen, että se vanha toteamus todella pitää paikkansa:

Verottaja on ainoa instanssi, jossa syytetyn pitää todistaa syyttömyytensä, muissa instansseissa syyllisyys pitää näyttää toteen.
 

Tuo verottajan linkki on nyt vain sen vuoksi että siellä pirun monta noita oikeustapausviittauksia, joissa epäselvyyksiin on haettu ratkaisua oikeudesta.

Josta päästään siihen, että se vanha toteamus todella pitää paikkansa:

Verottaja on ainoa instanssi, jossa syytetyn pitää todistaa syyttömyytensä, muissa instansseissa syyllisyys pitää näyttää toteen.

Unohtamatta kuitenkaan markkinaoikeutta jossa pelataan myös syyllisyys olettamalla ja pitää pystyä perustelemaan syyttömyytensä. Että ihan perus huttua Suomaliassa.

Verosuunnitteluahan tuollainen kämpän kesäisin vuokraus on ja tosiaan jos sellaiseen ryhtyy niin paras olla vuokrasopparit ja kuitit arkistoituna.
 
Tilanne päivitystä kuukausia sitten postaamaani viestiin.....

Pörssissä romahtaneet rakennusyhtiöt (YIT, Lehto, SRV).

1. Uudisasuntojen kauppa hiljenee merkittävästi. Markkinoille suorastaan tulvii lisää uusia asuntoja, koska jo valmistuneita ei olla saatu kaupaksi. Isotkin rakennusliikkeet alkavat myymään asuntoja alennuksella.
2. Suuret asuntosijoittajat, joilla on satoja uudenkarheita sijoitusasuntoja laittavat merkittävän osan asunnoistaan myyntiin. Asuntojen hintojen lasku kiihtyy entisestään.
3. Vanhojen asuntojen kauppa pysähtyy. Kaupaksi käyvät vain asunnot, jotka ovat hyvillä paikoilla ja joiden hintaa on alennettu merkittävästi.
4. Pankit vaativat velkavivulla sijoittaneita asuntosijoittajia antamaan pankille lisävakuuksia. Piensijoittajat joutuvat laittamaan asuntonsa myyntiin. Moni joutuu myymään asuntonsa merkittävällä tappiolla.
5. Pieniä rakennusliikkeitä alkaa kaatua. Isot vielä sinnittelevät, koska niillä on tilauskirjoissa rakennettavaa. Isotkin joutuvat lomauttamaan työväkeään.
6. Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.
7. Tuhansia ja tuhansia asuntoja tulee myyntiin rahastojen, rakentajien ja sijoittajien kautta. Tulee totaalinen romahdus, jota ei edes 90-luvulla nähty. Asuntojen ostolaita katoaa kokonaan.
8. Useimmat pankit joutuvat merkittäviin ongelmiin. Valtio joutuu pääomittamaan niitä ja koko Suomi joutuu EU:n talousohjaukseen Kreikan tapaan. Perustetaan asuntoroskapankki Arsenal 2. 300 000 ihmisen lainat ovat siirtyneet Arsenal 2 hoitoon. Perheiden annetaan asua asunnoissaan, koska heillä ei ole muutakaan paikkaa mihin mennä.
9. Asuntojen hinnoista on lyhyessä ajassa leikkautunut 50%. Alkaa 20 vuotta kestävä syvä lama. Suomi on Kreikan ja muutamien muiden EU:n kriisimaiden kanssa velkasaneerauksessa, joka osoittautuu vaikeammaksi palaksi kuin sotakorvauksien maksu.
10. Ihmisten arvot muuttuvat ja kukaan ei enää haikaile rahan perään. Ymmärretään, että viimeiset kymmenen vuotta olivat ahneuden aikaa, joka sokaisi monet. Perinteiset suomalaiset arvot koti, uskonta ja isänmaa kokevat uuden tulemisen. Humanistisiin tiedekuntiin tulvii opiskelijoita. Kauppakorkeakoulun professorit joutuvat rekrytoimaan opiskelijoita naapurimaista.

Nyt ollaan siis kohdissa 5-6 ja kuukausi kuukaudelta siirrytään enemmän kohtaan 6....

1-2 vuoden päästä ollaan Suomessa kohdissa 7-8...
 
Tilanne päivitystä kuukausia sitten postaamaani viestiin.....

Pörssissä romahtaneet rakennusyhtiöt (YIT, Lehto, SRV).

1. Uudisasuntojen kauppa hiljenee merkittävästi. Markkinoille suorastaan tulvii lisää uusia asuntoja, koska jo valmistuneita ei olla saatu kaupaksi. Isotkin rakennusliikkeet alkavat myymään asuntoja alennuksella.
2. Suuret asuntosijoittajat, joilla on satoja uudenkarheita sijoitusasuntoja laittavat merkittävän osan asunnoistaan myyntiin. Asuntojen hintojen lasku kiihtyy entisestään.
3. Vanhojen asuntojen kauppa pysähtyy. Kaupaksi käyvät vain asunnot, jotka ovat hyvillä paikoilla ja joiden hintaa on alennettu merkittävästi.
4. Pankit vaativat velkavivulla sijoittaneita asuntosijoittajia antamaan pankille lisävakuuksia. Piensijoittajat joutuvat laittamaan asuntonsa myyntiin. Moni joutuu myymään asuntonsa merkittävällä tappiolla.
5. Pieniä rakennusliikkeitä alkaa kaatua. Isot vielä sinnittelevät, koska niillä on tilauskirjoissa rakennettavaa. Isotkin joutuvat lomauttamaan työväkeään.
6. Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.
7. Tuhansia ja tuhansia asuntoja tulee myyntiin rahastojen, rakentajien ja sijoittajien kautta. Tulee totaalinen romahdus, jota ei edes 90-luvulla nähty. Asuntojen ostolaita katoaa kokonaan.
8. Useimmat pankit joutuvat merkittäviin ongelmiin. Valtio joutuu pääomittamaan niitä ja koko Suomi joutuu EU:n talousohjaukseen Kreikan tapaan. Perustetaan asuntoroskapankki Arsenal 2. 300 000 ihmisen lainat ovat siirtyneet Arsenal 2 hoitoon. Perheiden annetaan asua asunnoissaan, koska heillä ei ole muutakaan paikkaa mihin mennä.
9. Asuntojen hinnoista on lyhyessä ajassa leikkautunut 50%. Alkaa 20 vuotta kestävä syvä lama. Suomi on Kreikan ja muutamien muiden EU:n kriisimaiden kanssa velkasaneerauksessa, joka osoittautuu vaikeammaksi palaksi kuin sotakorvauksien maksu.
10. Ihmisten arvot muuttuvat ja kukaan ei enää haikaile rahan perään. Ymmärretään, että viimeiset kymmenen vuotta olivat ahneuden aikaa, joka sokaisi monet. Perinteiset suomalaiset arvot koti, uskonta ja isänmaa kokevat uuden tulemisen. Humanistisiin tiedekuntiin tulvii opiskelijoita. Kauppakorkeakoulun professorit joutuvat rekrytoimaan opiskelijoita naapurimaista.

Nyt ollaan siis kohdissa 5-6 ja kuukausi kuukaudelta siirrytään enemmän kohtaan 6....

1-2 vuoden päästä ollaan Suomessa kohdissa 7-8...

Ei millään pahalla mutta, olet kopioinut tuon jutun kutakuikin 100% Suomi24 keskustelusta mikä on aloitettu (ensimmäinen osa kirjoitettu) 26.10.2018 ja tuo osa mitä lainasit kirjoitettu tammikuussa 2020.

Oletan että haluat jonkun vastauksen joten laitetaan nyt sekin suoraan samasta ketjusta:
" Tarkoittanet, että siinäkin keskustelussa tuli pahasti dunkkuun väitteillesi ja nyt toivot että se hautautuisi historian hämärään? "
+
"
Käydäänpä nopeasti läpi toteutuneiksi väitetyt kohdat:

1) Tuon mukaan 2019 olisi uusmyynnin määrä romahtanut. Tilastoja ei kuitenkaan vielä ole saatavilla. Eikä yksi vuosi missään nimessä ole riittävän pitkä tarkkailuväli moiselle.

2) Väittää asuntojen hintojen laskun kiihtyvän entisestään, mutta kun asuntojen hinnat ovat olleet nousussa pitkään. Selvästi väärä väite siis.

3) Vanhojen asuntojen kauppamäärät viime vuonna vs. 2018:
Q1: ~300 vähemmän
Q2: ~150 enemmän
Q3: ~850 vähemmän
Q4: ~600 vähemmän
Ei siis pysähdystä eikä edes romahdusta, vaan hyvin pientä laskua (puhutaan noin 15 000 kaupasta kvartaaleittain). Pielessä oli siis.

4) Piensijoittajilta ei edelleenkään pääsääntöisesti vaadita lisävakuuksia, koska asunnot on ostettu asuntolainalla ja/tai saatu perinnöksi. Vain sijoituslainaa käyttävät sijoittajat voivat joutua moisen lisävakuusvaateen uhriksi, tai jos asuntolainaa ottanut ei kykene lainaansa hoitamaan.

Mitään merkkejä tästä ei ole ollut. Taas yksi väärä väite.

Analysoidaan noita seuraavia kohtia sitten, jos tuo kuvittelee ennustuksensa sinne asti yltäneen.

"
 
Tilanne päivitystä kuukausia sitten postaamaani viestiin.....

Pörssissä romahtaneet rakennusyhtiöt (YIT, Lehto, SRV).

1. Uudisasuntojen kauppa hiljenee merkittävästi. Markkinoille suorastaan tulvii lisää uusia asuntoja, koska jo valmistuneita ei olla saatu kaupaksi. Isotkin rakennusliikkeet alkavat myymään asuntoja alennuksella.
2. Suuret asuntosijoittajat, joilla on satoja uudenkarheita sijoitusasuntoja laittavat merkittävän osan asunnoistaan myyntiin. Asuntojen hintojen lasku kiihtyy entisestään.
3. Vanhojen asuntojen kauppa pysähtyy. Kaupaksi käyvät vain asunnot, jotka ovat hyvillä paikoilla ja joiden hintaa on alennettu merkittävästi.
4. Pankit vaativat velkavivulla sijoittaneita asuntosijoittajia antamaan pankille lisävakuuksia. Piensijoittajat joutuvat laittamaan asuntonsa myyntiin. Moni joutuu myymään asuntonsa merkittävällä tappiolla.
5. Pieniä rakennusliikkeitä alkaa kaatua. Isot vielä sinnittelevät, koska niillä on tilauskirjoissa rakennettavaa. Isotkin joutuvat lomauttamaan työväkeään.
6. Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.
7. Tuhansia ja tuhansia asuntoja tulee myyntiin rahastojen, rakentajien ja sijoittajien kautta. Tulee totaalinen romahdus, jota ei edes 90-luvulla nähty. Asuntojen ostolaita katoaa kokonaan.
8. Useimmat pankit joutuvat merkittäviin ongelmiin. Valtio joutuu pääomittamaan niitä ja koko Suomi joutuu EU:n talousohjaukseen Kreikan tapaan. Perustetaan asuntoroskapankki Arsenal 2. 300 000 ihmisen lainat ovat siirtyneet Arsenal 2 hoitoon. Perheiden annetaan asua asunnoissaan, koska heillä ei ole muutakaan paikkaa mihin mennä.
9. Asuntojen hinnoista on lyhyessä ajassa leikkautunut 50%. Alkaa 20 vuotta kestävä syvä lama. Suomi on Kreikan ja muutamien muiden EU:n kriisimaiden kanssa velkasaneerauksessa, joka osoittautuu vaikeammaksi palaksi kuin sotakorvauksien maksu.
10. Ihmisten arvot muuttuvat ja kukaan ei enää haikaile rahan perään. Ymmärretään, että viimeiset kymmenen vuotta olivat ahneuden aikaa, joka sokaisi monet. Perinteiset suomalaiset arvot koti, uskonta ja isänmaa kokevat uuden tulemisen. Humanistisiin tiedekuntiin tulvii opiskelijoita. Kauppakorkeakoulun professorit joutuvat rekrytoimaan opiskelijoita naapurimaista.

Nyt ollaan siis kohdissa 5-6 ja kuukausi kuukaudelta siirrytään enemmän kohtaan 6....

1-2 vuoden päästä ollaan Suomessa kohdissa 7-8...

Vai on se Malinenkin jo eksynyt iotekkiin.

No ei maar :). Perässä olisi kyllä pitänyt olla, että kannatti myydä -00 paikkeilla omistusasunto pois ja siirtyä odottelemaan suurta resettiä mikä oli tulossa ihan kohta pian just ja nyt se on taas nurkan takana :D

Kerran kohta 4 on jo toteutunut niin miksei ole yhtään lööppiä aiheesta? Siellähän pitäisi olla jo pankin taseet täynnä syrjäkylien röttelöitä... ja oman elämänsä sijoittajia iltiksessä itkemässä kun kaik män.

e: Suomen kuuluisimmat slum lorditkin osti vaan lisää. Sijoitus asunto nro.106: https://ylilauta.org/aihevapaa/131560226

Vaikka heidän tase on about täynnä sellasta kämppää minkä arvo on vain sulanut ja sulanut.
 
Ei millään pahalla mutta, olet kopioinut tuon jutun kutakuikin 100% Suomi24 keskustelusta mikä on aloitettu (ensimmäinen osa kirjoitettu) 26.10.2018 ja tuo osa mitä lainasit kirjoitettu tammikuussa 2020.

Oletan että haluat jonkun vastauksen joten laitetaan nyt sekin suoraan samasta ketjusta:
" Tarkoittanet, että siinäkin keskustelussa tuli pahasti dunkkuun väitteillesi ja nyt toivot että se hautautuisi historian hämärään? "
+
"
Käydäänpä nopeasti läpi toteutuneiksi väitetyt kohdat:

1) Tuon mukaan 2019 olisi uusmyynnin määrä romahtanut. Tilastoja ei kuitenkaan vielä ole saatavilla. Eikä yksi vuosi missään nimessä ole riittävän pitkä tarkkailuväli moiselle.

2) Väittää asuntojen hintojen laskun kiihtyvän entisestään, mutta kun asuntojen hinnat ovat olleet nousussa pitkään. Selvästi väärä väite siis.

3) Vanhojen asuntojen kauppamäärät viime vuonna vs. 2018:
Q1: ~300 vähemmän
Q2: ~150 enemmän
Q3: ~850 vähemmän
Q4: ~600 vähemmän
Ei siis pysähdystä eikä edes romahdusta, vaan hyvin pientä laskua (puhutaan noin 15 000 kaupasta kvartaaleittain). Pielessä oli siis.

4) Piensijoittajilta ei edelleenkään pääsääntöisesti vaadita lisävakuuksia, koska asunnot on ostettu asuntolainalla ja/tai saatu perinnöksi. Vain sijoituslainaa käyttävät sijoittajat voivat joutua moisen lisävakuusvaateen uhriksi, tai jos asuntolainaa ottanut ei kykene lainaansa hoitamaan.

Mitään merkkejä tästä ei ole ollut. Taas yksi väärä väite.

Analysoidaan noita seuraavia kohtia sitten, jos tuo kuvittelee ennustuksensa sinne asti yltäneen.

"

Katsotaan tilannetta 2-3 vuoden päästä kumpi on ollut oikeassa ;)
 
Katsotaan tilannetta 2-3 vuoden päästä kumpi on ollut oikeassa ;)

Tuon Asuntosijoittaja gurun kirjoituksesta on JO 2-3 vuotta (hieman pidempikin aika) joten voin sanoa jo 100% varmuudella että olin ja olen oikeassa. Mutta kiitos panostuksestasi tähän ketjuun...
 
Verottaja on ainoa instanssi, jossa syytetyn pitää todistaa syyttömyytensä, muissa instansseissa syyllisyys pitää näyttää toteen.
Niin siis ei tämä toki oikeudessa ihan näin mene (lue pitäisi mennä), mutta veroasioissa kyllä. Toisaalta verottaja on ainoa taho, jolla säännöt on samat kaikille ja riitoihin haetaan tarvittaessa korkeimman oikeuden päätökset, jotta ei tarvitse monen kanssa riidellä samasta asiasta uudestaan ja uudestaan.

Vielä tähän verovähennys keskusteluun liittyen sen verran, että eikös tämä nyt ole jo vähän sillä tasolla, että otetaan toisesta taskusta ja laitetaan toiseen...jos vähennykset menee läpi, niin samat vähentäjät maksaa sitten enemmän veroa jossain muualla. Ei niitä veroja kukaan muukaan maksa ja sama määrä rahaa tarvitaan, jotta yhteinen yrityksemme Suomen valtio pyörii. Eli jos vähennys menee viiden vuoden kohdalla läpi, niin seuraavaksi maksamme luovutusvoitosta sinne viiteen vuoteen asti kahden sijasta.
 
S-Pankki tarjosi 338k € lainaan ilmeisesti ihan hyvät ehdot kun Danskella sanottiin, että eivät pysty kilpailemaan. S-Pankki tarjosi siis annuiteetilla, 0,5% marginaalilla 3kk euriboria 25-30v laina-ajalla. Vaihtoehtona olisi kyllä ottaa 6kk euriborillakin, mutta oma ymmärrys on se, että tuo 3kk tulisi pitkässä juoksussa halvemmaksi. Vai olenko väärässä euriborista?
 
S-Pankki tarjosi 338k € lainaan ilmeisesti ihan hyvät ehdot kun Danskella sanottiin, että eivät pysty kilpailemaan. S-Pankki tarjosi siis annuiteetilla, 0,5% marginaalilla 3kk euriboria 25-30v laina-ajalla. Vaihtoehtona olisi kyllä ottaa 6kk euriborillakin, mutta oma ymmärrys on se, että tuo 3kk tulisi pitkässä juoksussa halvemmaksi. Vai olenko väärässä euriborista?

Itse todennäköisesti vaihdan nykyisen lainan euriborin 12 -> 3 kun kesällä tulee korontarkistus. Veikkaan että säästöä tulee vuoden aikana reippaasti.
 
Päivitetään nyt välillä euribor-korkojakin, kun uusi (vanha) kymmenys taas ylittyi, eli 3,825 on 12kk euriborin noteeraus tänään. Itsellä kyllä sellainen tunne, että nelonen menee rikki vielä tämän kuun aikana, koska nyt on Ameriikan pankkiongelmat pääosin unohtuneet ja inflaatio kiinnostaa jälleen. Mutta niin kuin historiasta tiedämme, suunta voi muuttua nopeastikin - 1.5.2023 korko voi olla alle kolmen tai yli neljän :)
 
Nordean viimeisimmät tarjoukset EB-muutoksesta 12kk:sta lyhyempään.
250 euron muutoskulu
6kk -> Marginaalin nosto 0,08 %-yks.
3kk -> Marginaalin nosto 0,12 %-yks.

Saapahan taas pohtia mitä tekee. Vaihto muualle ei oikein tässä kohtaa nappaa, kun 35 vuoden laina-aikaa ei taida kukaan muu tarjota.
 
Nordean viimeisimmät tarjoukset EB-muutoksesta 12kk:sta lyhyempään.
250 euron muutoskulu
6kk -> Marginaalin nosto 0,08 %-yks.
3kk -> Marginaalin nosto 0,12 %-yks.

Saapahan taas pohtia mitä tekee. Vaihto muualle ei oikein tässä kohtaa nappaa, kun 35 vuoden laina-aikaa ei taida kukaan muu tarjota.
Paljoko sun lainanäärä on ja mikä on marginaali tällä hetkellä?
 
Nordean viimeisimmät tarjoukset EB-muutoksesta 12kk:sta lyhyempään.
250 euron muutoskulu
6kk -> Marginaalin nosto 0,08 %-yks.
3kk -> Marginaalin nosto 0,12 %-yks.

Saapahan taas pohtia mitä tekee. Vaihto muualle ei oikein tässä kohtaa nappaa, kun 35 vuoden laina-aikaa ei taida kukaan muu tarjota.

Kannattaa harkita myös tuota Nordean Prime-korkoa. Taso tällä hetkellä 2,7% (tarkastettu 5.4.), joka on jopa alhaisempi kuin 1kk Euribor, ja jo parissa kuukaudessa saattaa saada kuoletettua tuon muutoskulun pois.

Ongelmanahan tuossa Prime-korossa on se korontarkastusajankohdan mielivaltaisuus, mutta mikäli Nordea päättää tuota nostaa nopealla tahdilla, voi tehdä laskutoimitukset, ja siirtyä tarvittaessa takaisin Euriboriin. Voisin veikata, että ainakin pienen säästön saa aikaiseksi tuon 2,7% tason vallitessa.
 
1681995388109.png


Nämä hieman vanhentuneet korot jo, mutta mihinköhän lainaan tuollaisen Danske Primen saa ja millä ehdoilla? En äkkiseltään Googlauksella löytänyt vastausta.
 
1681995388109.png


Nämä hieman vanhentuneet korot jo, mutta mihinköhän lainaan tuollaisen Danske Primen saa ja millä ehdoilla? En äkkiseltään Googlauksella löytänyt vastausta.
Käsittääkseni Danskella prime on saatavilla vain joillekin talletuksille, ei asuntolainoille.
 
1681995388109.png


Nämä hieman vanhentuneet korot jo, mutta mihinköhän lainaan tuollaisen Danske Primen saa ja millä ehdoilla? En äkkiseltään Googlauksella löytänyt vastausta.
Toki se voi kolmen päivän päästä olla 4,5% ja se tulee voimaan myös lainaan samalla hetkellä.

Yleensä pankit ei näitä edes asuntolainoihin myönnä (nykyään tilanne voi olla hiukan muuttunut), mutta kannattaa varautua yhtä hitaaseen laskuun, jos korot joskus laskuun taas kääntyvät.
 
Yleensä pankit ei näitä edes asuntolainoihin myönnä (nykyään tilanne voi olla hiukan muuttunut)
Ai ei? Ainakin kahdessa edellisessä (2020 ja 2016) lainassa on vaihtoehtona ollut Nordea Prime. Toki tuolloin tuossa ei ole ollut mitään järkeä ottaa, koska aina ollut Euriboria korkeampi. Mielestäni ihan pankkien nettisivuillakin puhutaan lainojen viitekoroissa Euribor ja Prime -koroista.
 
Ai ei? Ainakin kahdessa edellisessä (2020 ja 2016) lainassa on vaihtoehtona ollut Nordea Prime. Toki tuolloin tuossa ei ole ollut mitään järkeä ottaa, koska aina ollut Euriboria korkeampi. Mielestäni ihan pankkien nettisivuillakin puhutaan lainojen viitekoroissa Euribor ja Prime -koroista.
Ok, itse viime syksynä en saanut yhdestäkään pankista Prime-tarjousta, vaikka kysäsin lähes kaikki läpi. Talletukselle lähes kaikki tarjosi Primea (ja vain Primea) ja siitä päästiinkin seuraavaan ongelmaan, kun en sitä toki halunnut. Joten loppujenlopuksi OP oli ainut, joka pystyi tarjoamaan korot talletukselle sekä lainalle itse asiassa loistavilla marginaaleilla 3 kk eb:n molemmilta puolin.
 
Tämä oli erittäin hyvä ja tarpeellinen vinkki. Jos nyt vaikka sellaiset 40k (varainsiirtoveron kautta) ottaa tappiota, niin kyllä siinä kannattanee laskinta käyttää, että "olisiko kuitenkin" kannattavaa yrittää vuokrata ja laittaa poistoja tms. Ongelma tietysti on, että sitten on se iso pääoma omakotitalossa kiinni.

Näillä tiedoilla mitä olen nyt kuullut&oppinut, niin tuo verovapaus tulisi poistaa. Onhan se nyt erikoista, että tuetaan kasvukeskuksia tälläkin tapaa ja "lyödään lyötyä" eli huonon asuntokaupan tehneitä.
Verovapaus on olemassa, jotta asunnon vaihtamaisesta ei sakotettaisi ylimääräistä. Asunnon vaihtaminen on muutenkin kovin tahmeaa hommaa ja asuntomarkkinan suurempi likviditeetti on kaikkien etu.

Jos ostat kämpän X ja haluat vaihtaa 10v päästä isompaan, niin on aika ikävää jos muuttamisesta seuraa kymppitonnien lasku mahdollisten myyntivoittojen takia. Tämä aiheuttaisi usein sen, että monet ihmiset jäisivät asumaan entistä pidemmäksi aikaa itselleen sopimattomiin kämppiin, kun myynnistä + pienemmän ostamisesta menisi hirveät verot välistä ja mitään hyötyä ei saa.

Jo nykyisellään varainsiirtovero aiheuttaa sen, että nuorten on kannattavampaa ostaa heti aluksi ylikallis talo kuin kaksio ja sitten vaihtaa lasten syntyessä perheasuntoon. Jos pitäisi vielä maksaa myyntivoittoveroa, niin hintojen noustessa sakotettaisiin kahta kauheammin niitä jotka ovat ostaneet ensin vaatimattomamman ja sitten vaihtavat isompaan myöhemmin...
 
Verovapaus on olemassa, jotta asunnon vaihtamaisesta ei sakotettaisi ylimääräistä. Asunnon vaihtaminen on muutenkin kovin tahmeaa hommaa ja asuntomarkkinan suurempi likviditeetti on kaikkien etu.

Jos ostat kämpän X ja haluat vaihtaa 10v päästä isompaan, niin on aika ikävää jos muuttamisesta seuraa kymppitonnien lasku mahdollisten myyntivoittojen takia. Tämä aiheuttaisi usein sen, että monet ihmiset jäisivät asumaan entistä pidemmäksi aikaa itselleen sopimattomiin kämppiin, kun myynnistä + pienemmän ostamisesta menisi hirveät verot välistä ja mitään hyötyä ei saa.

Jo nykyisellään varainsiirtovero aiheuttaa sen, että nuorten on kannattavampaa ostaa heti aluksi ylikallis talo kuin kaksio ja sitten vaihtaa lasten syntyessä perheasuntoon. Jos pitäisi vielä maksaa myyntivoittoveroa, niin hintojen noustessa sakotettaisiin kahta kauheammin niitä jotka ovat ostaneet ensin vaatimattomamman ja sitten vaihtavat isompaan myöhemmin...
Tuossa on kyllä yksi asia, missä voitaisiin selvästi parantaa, jos halutaan esim. työvoiman liikkuvan paremmin, eli poistetaan varsinaisista asunnoista myös tuo varainsiirtovero.
 
Vakituisen asunnon ostamisesta perittävä varainsiirtovero on kyllä jotain sellaista typeryyttä, jota en ole kyennyt koskaan ymmärtämään. Saati sitä, että kohtelu on vielä erilaista osakkeille ja kiinteistöille. Enkä kyllä sitäkään, että se on prosenttiosuus myyntihinnasta.
 
Vakituisen asunnon ostamisesta perittävä varainsiirtovero on kyllä jotain sellaista typeryyttä, jota en ole kyennyt koskaan ymmärtämään. Saati sitä, että kohtelu on vielä erilaista osakkeille ja kiinteistöille. Enkä kyllä sitäkään, että se on prosenttiosuus myyntihinnasta.
Samaa mieltä, melkein itse pitäisin myyntivoiton veroa jopa järkevämpänä kuin varainsiirtoveroa. Tai ainakin yleiseen verolinjaan paremmin sopivana.
 
Ei se varainsiirtovero ole yhtään sen typerämpää kuin ansiotulo-, pääomatulo-, perintö-, lahja-, auto-, kiinteistö-, sähkö- tai arvonlisäverokaan (jatka listaa loputtomiin). Täysin hatusta vedettyjä kaikki. Maksa ja kärsi.
 
Ei se varainsiirtovero ole yhtään sen typerämpää kuin ansiotulo-, pääomatulo-, perintö-, lahja-, auto-, kiinteistö-, sähkö- tai arvonlisäverokaan (jatka listaa loputtomiin). Täysin hatusta vedettyjä kaikki. Maksa ja kärsi.
Hyvinvointivaltion miinupuolia.
 
Niin onko suomi enää ollut hyvinvointivaltio vuosiin voi olla montaa mieltä...

Jos miettii määritelmää niin:
"
Hyvinvointivaltio on yhteiskunta, joka turvaa kansalaisilleen laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä usein myös laajan, julkisin verovaroin rahoitetun palvelutarjonnan. Hyvinvointivaltion mittareina on pidetty esimerkiksi elintasoa ja sosiaaliturvan tasoa. Oikeustieteiden näkökulmasta hyvinvointivaltiossa on keskusvallalla keskeinen rooli elintason ja toimeentulon varmistamisessa
"

Voidaan todeta että Suomi on esim. parempi hyvinvointivaltio kuin vaikkapa USA.

Jos mietitään kolmea yleisintä hyvinvointivaltio mallia sanoisin (toki kotiinpäin vetäen) että meidän pohjoismainen mallimme on paras. Se Jenkkien anglosaksinen malli on minusta huono koska siinä päävastuu on jokaisella itsellään ja jos menee huonosti se on voi, voi.. toisaalta keskieurooppalaisessa mallissa perhe on vastuussa asioista (tämä oli toki Suomessakin ennen käytössä, suurperheet missä monta sukupolvea asui yhdessä ja pitivät huolta toisistaan).

Teoriassa tuo keskieurooppalainen malli voisi toimia JOS ei olisi tapahtunut kaupunkeihin siirtymistä suuremmissa määrin. Nyt idea siitä että isovanhemmat huolehtisivat lapsenlapsista kun pari seuraavaa sukupolvea jotka asuvat samassa taloudessa käyvät töissä ei vaan oikein toimi alkaen 18m2 ydinhelsingin asunnoissa..
 
Ei se varainsiirtovero ole yhtään sen typerämpää kuin ansiotulo-, pääomatulo-, perintö-, lahja-, auto-, kiinteistö-, sähkö- tai arvonlisäverokaan (jatka listaa loputtomiin). Täysin hatusta vedettyjä kaikki. Maksa ja kärsi.
Ehkä näin, jos näkee verot vain veroina. Jos miettii niiden perustetta ja oikeudenmukaisuutta, niin aika paljon paremmin nuo listaamasi verot pystyy ymmärtämään kuin varainsiirtoveron kaltaisen muuttoveron, jolla rangaistaan joka kerta muuttaessa omistusasunnosta toiseen. Puhumattakaan sitten muista haitoista, joita tuo aiheuttaa asunto- ja työmarkkinoille.
 
Valtio vie veroina välistä lähes aina, kun raha tai omaisuus vaihtaa omistajaa. Siinä mielessä varainsiirtovero on täysin verrattavissa näihin muihin.
Osittain näin, mutta yleensä verotukseen liittyy joku tulonäkökulma, jota verotetaan, ja veron maksajana on tulon saaja. Toki jos ajatellaan, että varainsiirtovero olisi verrattavissa arvonlisäveroon, jonka myös ostaja maksaa saamatta ns. tuloa, niin siinä mielessä totta, mutta tällöin se maksettaisiin vain kerran uuden asunnon ensimyynnin yhteydessä. No, kieltämättä jos uuden asunnon ensiostaja joutuisi maksamaan ALV 24%, niin olisihan se melkoinen paukku verrattuna nykyiseen varainsiirtoveroon ;) Mutta toisaalta veroa ei sen jälkeen enää maksettaisi uudestaan.

Itse pitäisin myyntivoiton verotusta loogisempana kuin varainsiirtoveroa. Se että olisiko se selkeästi paremmpi tai tulisiko ostajalle/myyjälle/valtiolle "edullisemmaksi", niin paha sanoa.

Edit. Itse asiassa kun tarkemmin mietin, niin uudesta asunnosta maksetaan nytkin arvonlisävero, vaikka myynti on arvonlisäverotonta. Tämä johtuu siitä, että yritys, joka rakentaa kohteen, joutuu maksamaan arvonlisäveroa rakennusaikaisista hankinnoista (rakennustarvikkeet, rakentamispalvelut jne.) - tai ainakin näin olen asian ymmärtänyt. Normaalistihan yrityksen hankinnat ovat arvonlisäverottomia ja vain lopputuotteen ostaja suorittaa arvonlisäveron. Ja luonnollisesti jos yksityishenkilö rakentaa OKT:n, niin kaikista ostopalveluista ja rakennustarvikkeista menee normaalisti ALV.
 
Viimeksi muokattu:
Miten rakennushankkeet yleensä rahoitetaan?

Miten te saatte tai ihmiset saa siis vakuudet yms. kasaan?

Oletetaan kustannusarvioksi 400 000e. Miten te tuon hoidatte tai miten tavallinen pariskunta tuon hoitaa? Oletetaan, että pariskunnalla on maksukykyä ja oletetaan, että vanhemmilta ei saa lisävakuutta? Miten kaikki tavalliset ihmiset pääsee rakentamaan? Jotakin mä tässä missaan meidän osalta, kun vaikka on 60 000e saatavilla vähän soveltaen, niin eikö muka todella voida tolla rahalla päästä rakentamaan?? Johtuuko tämä minun 35v laina-ajasta nykyiseen vai mikä juttu? Jotakin minä en nyt ymmärrä tai ole tarpeeksi päässyt perehtymään.
 
Miten rakennushankkeet yleensä rahoitetaan?

Miten te saatte tai ihmiset saa siis vakuudet yms. kasaan?

Oletetaan kustannusarvioksi 400 000e. Miten te tuon hoidatte tai miten tavallinen pariskunta tuon hoitaa? Oletetaan, että pariskunnalla on maksukykyä ja oletetaan, että vanhemmilta ei saa lisävakuutta? Miten kaikki tavalliset ihmiset pääsee rakentamaan? Jotakin mä tässä missaan meidän osalta, kun vaikka on 60 000e saatavilla vähän soveltaen, niin eikö muka todella voida tolla rahalla päästä rakentamaan?? Johtuuko tämä minun 35v laina-ajasta nykyiseen vai mikä juttu? Jotakin minä en nyt ymmärrä tai ole tarpeeksi päässyt perehtymään.

En nyt tiedä onko tämä vastaus minkä haluat kuulla mutta:
Yleensä aloitetaan pienestä ja vaatimattomasta, eli vaikka ensin se yksiö, sitten tavataan joku jolla myös yksiö ja molemmat myyvät ne omansa ja ostavat yhdessä kaksion sääästäen samalla rahaa. Sitten alkaa tulla lapsia ja päätetään rakentaa isompi asunto, kysytään tietysti ensin pankilta minkä jälkeen myydään sitä kaksiota ja otetaan se säästetty raha ja rakennetaan. Eli sitä rahoitetaan paitsi sillä lainalla myös säästöillä sekä myydystä asunnosta saaduilla rahavaroilla.

Toinen vaihtoehto on että (ehkä molempien) vanhemmilla on rahaa, asuntoa ja muuta sekä halua auttaa (lisää tästä alempana, yleensä tämä koskee [jopa 50%] ensiasunnon ostajia).

Jos katsotaan tilastoja niin kolme viidestä (eli 60%) alle 40-vvuotiaista asuu vuokralla.
"
Vuokralla asuminen on lisääntynyt 2010-luvun aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuokralla asuminen on lisääntynyt eniten alle 40-vuotiaiden asuntokunnissa, mutta osuus on kasvanut myös 40–74 -vuotiaiden asuntokuntien keskuudessa. Kaikista asuntokunnista vuokralla asui vuoden 2020 lopussa 34 prosenttia, joka on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010.

Vuokra-asunnossa asuvat asuntokunnat vanhimman henkilön iän mukaan 2010 ja 2020, osuus saman ikäryhmän asuntokunnista (%).


Vuokra-asunnossa asuvat asuntokunnat vanhimman henkilön iän mukaan 2010 ja 2020, osuus saman ikäryhmän asuntokunnista (%).


Vuonna 2020 vuokralla asui 61 prosenttia Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokunnista, kun osuus vuonna 2010 oli 52 prosenttia. Suurinta vuokralla asumisen lisääntyminen on ollut 25–29 ja 30–34 -vuotiaiden asuntokunnissa, joissa vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien asuntokunnissa.
Itsenäisesti asuvilla nuorilla vuokralla asuminen on selkeästi omistusasumista yleisempää, sillä alle 25-vuotiaiden asuntokunnista lähes 90 prosenttia asuu vuokralla

"
Täytyy myös muistaa se fakta että lähes joka toinen ensiasunnon ostaja saa taloudellista tukea vanhemmiltaan (2022 Danske Bankin Suomessa tekemän tutkimuksen mukaan). "Ensiasunnon ostajien keski-ikä nousee kuitenkin tasaisesti eli asunto ostetaan yhä myöhemmin. Kyselytutkimuksen mukaan miehistä 54 prosenttia ostaa ensiasunnon yksin, naisista 30 prosenttia. Naisista kaksi kolmesta ostaa ensiasunnon yhdessä puolison kanssa. "

Tästä (sekä yllä kirjoittamastani) voidaan päätellä että yhä iäkkäämpänä hankitaan sitä asuntoa, sekä myös että oman asunnon rakentaminen aloitetaan (loogisesti) myös yhä vanhempana.

Tässä vielä yleisesti jotain tuosta projektista:
 
OP:n sivuilta lainattuna Rakennuslainaa talon rakentamiseen ja peruskorjaukseen :
"Vaikka rakennettavan kohteen vakuusarvo kasvaa rakennustöiden edetessä, tarvitset yleensä alkuun pääsemiseksi myös muita vakuuksia, kuten sen hetkistä omistusasuntoasi, sijoitusomaisuutta tai muuta varallisuutta."
Tuo 60k on vain sen minimin omarahoitusosuuden (15%) verran 400k:sta, olettaen ettei siis ole ensi-asunto. Asunnon vakuusarvoksi lasketaan yleensä kuitenkin 70%, joten tuossa on heti 15% vajaus.
Rakennushankkeissa lisäksi pankit taitaa herkästi laskea kokonaislainasummaksi kustannusarvio + x%, kun budjetit tuppaa paukkumaan.
 
Talonrakennusprojekteissa lainaa otetaan palasina hankkeen edistyessä. Ei pankki anna sitä 400k kerralla.
Laina nostetaan osissa rakentamisen edistymisen mukaisesti, mutta kyllä se laina ihan kokonaan kerrallaan haetaan ja myönnetään, jolloin ne vakuudet tietenkin tulee olla heti alussa koko haetulle summalle.
 
En nyt tiedä onko tämä vastaus minkä haluat kuulla mutta:
Yleensä aloitetaan pienestä ja vaatimattomasta, eli vaikka ensin se yksiö, sitten tavataan joku jolla myös yksiö ja molemmat myyvät ne omansa ja ostavat yhdessä kaksion sääästäen samalla rahaa. Sitten alkaa tulla lapsia ja päätetään rakentaa isompi asunto, kysytään tietysti ensin pankilta minkä jälkeen myydään sitä kaksiota ja otetaan se säästetty raha ja rakennetaan. Eli sitä rahoitetaan paitsi sillä lainalla myös säästöillä sekä myydystä asunnosta saaduilla rahavaroilla.

Toinen vaihtoehto on että (ehkä molempien) vanhemmilla on rahaa, asuntoa ja muuta sekä halua auttaa (lisää tästä alempana, yleensä tämä koskee [jopa 50%] ensiasunnon ostajia).

Siis periaatteessa toki noin, mutta onko todella niin että kaikilla näille kaava-alueille rakentavilla on joku 100k omaa rahaa+vakuutta?
Onko näihin olemassa joku valtion takaus, minkä missaan? Luulin et valtion takaus on vaa ensiasunnon ostoo ja tyyliin maks ASP-lainan kokoiset summat.
Mun ja meidän on jotenkin tosi vaikea käsittää, että ei voitais rakentaa, kun omaa rahaa on ihan hyvin (minusta 50 000- 60 000e on hyvin). Mut silti kö pitäis olla vielä toiset mokoma 60k?
Kettu mitä hommaa, tulot ja säästötkin on paremmat ku monella lähipiirissä rakentaneella (joilla vanhemmat jeesannu), mutta silti ei voida rakentaa?

Jotakin mä varmasti tässä missaan, ei tää nyt voi olla tälleen et pitää olla 30% omaa rahaa tähän hommaan? Mistä ne vakuudet voi saada? Luulin et ostettais vaa Garantialta tai jostain omatakauksesta, mut ei kuulemma onnistu ostaa "rakennettavaan".
 
Siis periaatteessa toki noin, mutta onko todella niin että kaikilla näille kaava-alueille rakentavilla on joku 100k omaa rahaa+vakuutta?
Onko näihin olemassa joku valtion takaus, minkä missaan? Luulin et valtion takaus on vaa ensiasunnon ostoo ja tyyliin maks ASP-lainan kokoiset summat.
Mun ja meidän on jotenkin tosi vaikea käsittää, että ei voitais rakentaa, kun omaa rahaa on ihan hyvin (minusta 50 000- 60 000e on hyvin). Mut silti kö pitäis olla vielä toiset mokoma 60k?
Kettu mitä hommaa, tulot ja säästötkin on paremmat ku monella lähipiirissä rakentaneella (joilla vanhemmat jeesannu), mutta silti ei voida rakentaa?

Jotakin mä varmasti tässä missaan, ei tää nyt voi olla tälleen et pitää olla 30% omaa rahaa tähän hommaan? Mistä ne vakuudet voi saada? Luulin et ostettais vaa Garantialta tai jostain omatakauksesta, mut ei kuulemma onnistu ostaa "rakennettavaan".
Tuosta ylempänä linkkaamaltani OP:n sivulta löytyy myös lainaus:
"Voit hakea lisävakuudeksi osuuspankin luottotakausta tai valtiontakausta. Luottotakauksen enimmäismäärä on 50 000 euroa velallista tai velallisia ja asuntoa kohden. Se on voimassa enintään 15 vuotta."
Luottotakaus siis pankin oma ja täten hieman eri kuin Garantia, mutta tuolla 50k maksimilla ei ihan 400k kokonaislainasummaan pääse, ellei saa neuvoteltua pankin kanssa tuosta vakuusvajeesta.
 
Tuosta ylempänä linkkaamaltani OP:n sivulta löytyy myös lainaus:
"Voit hakea lisävakuudeksi osuuspankin luottotakausta tai valtiontakausta. Luottotakauksen enimmäismäärä on 50 000 euroa velallista tai velallisia ja asuntoa kohden. Se on voimassa enintään 15 vuotta."
Luottotakaus siis pankin oma ja täten hieman eri kuin Garantia, mutta tuolla 50k maksimilla ei ihan 400k kokonaislainasummaan pääse, ellei saa neuvoteltua pankin kanssa tuosta vakuusvajeesta.

Tuo valtiontakaus kiinnostaa, mitkähän pelisäännöt sen suhteen on? 50 000e valtiontakaamana, tuleekohan se automaationa, jos maksukyky ok vai miten?

Sithä toi ei enää niin paha ois 400k hanke; 280k asunnon vakuus (70%), valtion takaus 50k (330k) ja sit enää 70k omaa. Sehä jo sujuis. Jos siis noin menis.
 
Jos summat on noin tiukoilla, niin kannattaa sitten pitää mielessä erityisen tarkasti, että yleensä ne rakentamisen kustannukset arvioidaan väärin (alakanttiin), kun tulee ties mitä yllätyksiä vastaan. Samoin ne talopakettien markkinointimateriaaleissa esitetyt hinnat taitaa olla aina karvalakkimateriaaleille ja -varustelulle ilman mitään luksusta tai ekstraa.
 
Tuo valtiontakaus kiinnostaa, mitkähän pelisäännöt sen suhteen on? 50 000e valtiontakaamana, tuleekohan se automaationa, jos maksukyky ok vai miten?

Sithä toi ei enää niin paha ois 400k hanke; 280k asunnon vakuus (70%), valtion takaus 50k (330k) ja sit enää 70k omaa. Sehä jo sujuis. Jos siis noin menis.
Pankilta varmaan parhaan tiedon eri koukeroista saa, eli lainahakemusten yhteyteen pistää että on kiinnostunut valtiontakauksesta ja/tai pankin omasta lainantakauksesta.
Tuolta OP:n sivuilta löytyy jotain infoa parin linkin takaa tai sitten suoraan valtionkonttorin sivuilta Asuntolainan valtiontakaus - Valtiokonttori
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 545
Viestejä
4 499 606
Jäsenet
74 218
Uusin jäsen
Pena82

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom