Asunnon ostaminen ja asuntolaina

ZherlockHolm sanoi:
www.kauppalehti.fi

Tuoreet talousluvut pahentavat EKP:n päänsärkyä – Korkoennusteita päivitettiin uudelleen ylöspäin

Ennakkotiedot suurien euromaiden helmikuun inflaatiosta nostivat rajusti odotuksia ohjauskorkojen tulevasta tasosta.
www.kauppalehti.fi www.kauppalehti.fi

Painetta kovalle koron nostolle on...

Veikkaisin että syksyllä helposti 4,5-5,5%...
Napsauta laajentaaksesi...
Jäitä hattuun nyt. Luvut vaihtelee paljon kuukausittain. EKP sanoi jo aikaisemmin, että jää tämän maaliskuun jälkeen seuraamaan kehitystä. Vasta toukokuussa tietää enemmän.

Eduskunnalta tulee hyvin nopeasti korkovähennys verotukseen takaisin, jos reippaasti yli 4% mennään.
 
Raaka sanoi:
Alkaa olemaan jo melko mielenkiintoisa lukemia. Mikä tuolla euroopassa nyt tuota inflaatio puskeen noin kauheesti ylöspäin?
Napsauta laajentaaksesi...
Periaatteessa kai eurotaloudella menee yllättävän hyvin. Lisäksi (käytännössä kaikki) valtiot ovat tukeneet hyvinkin avokätisesti energiakriisiä. Eipä noi ainakaan inflaatiota hillitse.
 
Yrityksetkin näyttävät ottavan maksimihyödyn tilanteesta:

finance.yahoo.com

ECB confronts a cold reality: companies are cashing in on inflation

Huddled in a retreat in a remote Arctic village, European Central Bank policymakers faced up last week to some cold hard facts: companies are profiting from high inflation while workers and consumers foot the bill. The prevailing macroeconomic narrative over the past nine months has been that...
finance.yahoo.com finance.yahoo.com
 
Fortucry sanoi:
Jäitä hattuun nyt. Luvut vaihtelee paljon kuukausittain. EKP sanoi jo aikaisemmin, että jää tämän maaliskuun jälkeen seuraamaan kehitystä. Vasta toukokuussa tietää enemmän.

Eduskunnalta tulee hyvin nopeasti korkovähennys verotukseen takaisin, jos reippaasti yli 4% mennään.
Napsauta laajentaaksesi...
Tämä korkovähennys on kyllä ihan sama, kuin ottaisi toisesta taskusta ja laittaisi toiseen.

Tiedämme kuitenkin, että nousevien korkojen kanssa painivat maksavat myös iloisesti nousevat valtionvelan korot + muut kulut, oli vähennyksiä tai ei. Myös kaikkien meidän "yhteisestä kassasta" rahaa nostavien nousevat kulut kaatuvat meille jotka niitä veroja maksavat. Heidän lämmitys, ruoka, polttoaine, sähkö jne. nousee ihan samalla vauhdilla.

Itse en edes usko, että ainakaan nykyisen tyyppinen hallitus toisi mitään korkovähennyksiä takaisin, kun niistä on juuri päästy eroon. Ja tämähän hyödyttäisi näennäisesti vain juuri väärää porukkaa.
 
latzka sanoi:
Yrityksetkin näyttävät ottavan maksimihyödyn tilanteesta:

finance.yahoo.com

ECB confronts a cold reality: companies are cashing in on inflation

Huddled in a retreat in a remote Arctic village, European Central Bank policymakers faced up last week to some cold hard facts: companies are profiting from high inflation while workers and consumers foot the bill. The prevailing macroeconomic narrative over the past nine months has been that...
finance.yahoo.com finance.yahoo.com
Napsauta laajentaaksesi...
Joo, kyllähän se näkyy yritysten tulosjulkistuksissa. Jos hintoja nostettaisiin vain kustannusten nousun verran, niin meillä ei olisi mitään inflaatiokriisiä, vaan inflaatio olisi hyvin maltillinen. Periaatteessa vain maakaasun ja raakaöljyn hinta nousi viime vuonna poikkeuksellisen paljon "oikeista syistä johtuen", mutta nekin ovat jo palautuneet lähes normaalitasolle. Ehkä myös viljan hinta nousi "todellisista" syistä, mutta lopputuotteen hintaan se ei "reaalisesti" vaikuta kuin sentin pyöristysten verran.
 
latzka sanoi:
Yrityksetkin näyttävät ottavan maksimihyödyn tilanteesta:

finance.yahoo.com

ECB confronts a cold reality: companies are cashing in on inflation

Huddled in a retreat in a remote Arctic village, European Central Bank policymakers faced up last week to some cold hard facts: companies are profiting from high inflation while workers and consumers foot the bill. The prevailing macroeconomic narrative over the past nine months has been that...
finance.yahoo.com finance.yahoo.com
Napsauta laajentaaksesi...

"Hyvää kriisiä ei koskaan pidä heittää hukkaan"

Meilläkin yrityksessä pidetään keinotekoisesti raaka-aine- ja materiaalikustannuksia ylhäällä vaikka kohta kustannukset niiden puolesta ovat puolittuneet viime vuoteen nähden. Jotenkin tämä halutaan vielä pitää salassa jopa firman sisällä. Myynti myy samoilla katteilla kuin aikaisemmin, mutta todellisuudessa sieltä vuollaan vielä materiaalien osalta piilokate päälle. Asiakkaille kauppa käy, niin ketään tämä ei näytä haittaavan ennen kuin aletaan kauppoja häviämään enemmälti kilpalijoille.

Suurin ongelma tässä tulee että kukaan ei enää oikein tiedä, että mitä tuotteet meille oikeasti maksaa valmistaa. Paitsi minä ja muutama muu jotka tämän asian parissa pyörivät enemmälti.
 
JRan sanoi:
Tämä korkovähennys on kyllä ihan sama, kuin ottaisi toisesta taskusta ja laittaisi toiseen.

Tiedämme kuitenkin, että nousevien korkojen kanssa painivat maksavat myös iloisesti nousevat valtionvelan korot + muut kulut, oli vähennyksiä tai ei. Myös kaikkien meidän "yhteisestä kassasta" rahaa nostavien nousevat kulut kaatuvat meille jotka niitä veroja maksavat. Heidän lämmitys, ruoka, polttoaine, sähkö jne. nousee ihan samalla vauhdilla.

Itse en edes usko, että ainakaan nykyisen tyyppinen hallitus toisi mitään korkovähennyksiä takaisin, kun niistä on juuri päästy eroon. Ja tämähän hyödyttäisi näennäisesti vain juuri väärää porukkaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Sitähän ne kaikki muutkin keskiluokalle tarkoitetut tuet ovat. Itse en tuota vähennystä juuri kaipaa, mutta on sille jotain ihan oikeita perustelujakin, jos tilanne tästä vielä heikkenee. Asuntokaupan hyytyminen liikaa on myös ihan todellista myrkkyä taloudelle. Eli sitten tasapainoillaan sen kanssa, että kumpi on valtiontaludelle enemmän miinusmerkkistä. Hyytyvä rakennussektori vai hieman leikatut verotulot.
 
JRan sanoi:
Tähän pitäisi välittäjän/myyjän osata vastata.


Tämä selviää myös sillä, että onko kuitenkin sama vai kokonaan eri kiinteistö kyseessä. Jos täysin eri niin silloin verottajan silmissä voit olla vain toisessa ensiasunnon ostaja ja välttää varainsiirtoveron (tämä etu kannattaa tietysti käyttää siihen kalliimpaan). Lainaanhan varainsiirtovero ei liity mitenkään. Sitten taas ASP-lainan suhteen tämä kannattaa kommunikoida pankin kanssa, että voitko käyttää ASP-lainaa vaan sen yhden kiinteistön ostamiseen.

Toki jos on erillinen kiinteistö, niin siitä tehdään silloin myös kokonaan erillinen kauppa, joten varmasti tästäkin joutuu kaupanvahvistajan kulun maksamaan, myös lainhuuto kulut tulee molemmista ja jos pankki hoitaa tämän, niin he yleensä veloittavat toki myös omat kulunsa tähän päälle, koska täytyyhän ne työntekijän "tunnit" jollain kattaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Kaksi eri kiinteistötunnusta siis kyseessä, kaksi eri tonttia.

Täytyy kysellä välittäjältä vielä tarkemmin mikä on esim. tuon toisen kiinteistön kiinteistövero.
 
Tälläkö se inflaatio tosiaan tulee laantumaan, ihmiset ostavat entistä vähemmän kun entistä vähemmän jää rahaa käyttöön
 
iltanen sanoi:
Kuinka paljon ennen koronmääräytymispäivää pitäisi saada sovittua pankin kanssa euriborin kuukausimäärän vaihdosta? Riittääkö ihan vaikka viikko tai vähemmän?
Napsauta laajentaaksesi...
Tuskin tähän on mitään kirjallista ohjeistusta ja riippunee pankista. Itsellä OP:n kanssa viitekoron (12kk -> 3kk) muutos lyötiin lukkoon 4 päivää ennen korontarkistuspäivää ja silloin kyllä virkailija jo suositteli pikaisesti allekirjoittamaan muutoksen, jotta varmasti kerkeää tarkistuspäivään. Lisäinfona, niin homma hoitui täysin viestitse ja suurin viive tuli saada vastaus ensimmäiseen yhteydenottoon. Tämän jälkeen homma meni maaliin reilussa viikossa ja olisi mennyt nopeamminkin, mutta katsoin tarjoukset eri korkosuojauksista.
 
Nik97 sanoi:
Tälläkö se inflaatio tosiaan tulee laantumaan, ihmiset ostavat entistä vähemmän kun entistä vähemmän jää rahaa käyttöön
Napsauta laajentaaksesi...

Juuri niin. Mitä vähemmän kysyntää sitä vähemmän hintapaineita, pl. välttämättömyyshyödykkeet. Edelleen näyttää kaupungilla olevan väkeä ravintoloissa ja viihderiennoissa, eli vielä taitaa riittää jopa korkoherkillä Suomalaisilla kotitalouksilla rahaa muuhunkin kuin välttämättömään.
 
JPKainulainen sanoi:
Juuri niin. Mitä vähemmän kysyntää sitä vähemmän hintapaineita, pl. välttämättömyyshyödykkeet. Edelleen näyttää kaupungilla olevan väkeä ravintoloissa ja viihderiennoissa, eli vielä taitaa riittää jopa korkoherkillä Suomalaisilla kotitalouksilla rahaa muuhunkin kuin välttämättömään.
Napsauta laajentaaksesi...
Kaikilla ei ole asuntolainaa tai oikeastaan vain 1/3 asuntokunnista on, niin eipä ne korkomuutokset paljon hetkauta suurinta osaa.
 
latzka sanoi:
Kaikilla ei ole asuntolainaa tai oikeastaan vain 1/3 asuntokunnista on, niin eipä ne korkomuutokset paljon hetkauta suurinta osaa.
Napsauta laajentaaksesi...
Tuo korkojen suuruus osuu muutenkin pienituloisiin kaikkein eniten, joilla on muutenkin tiukkaa. Esim. Asuntosijoittajat saavat sijoituslainan koron vähennettyä kokonaisuudessaan (100%) verotuksessa.
Siksi olen sen kannalla, että ehdottomasti pitäisi saada tuo verovähennys takaisin tavalliseen lainaan. Korvausmäärä muuttumaan vaikka vuositulojen mukaan tai muuta vastaavaa.
 
mineraalimies sanoi:
Nyt vaan toivoisi, että EKP nostaisi kerralla ohjauskorkoa riittävän reippaasti, jotta toivottu vaikutus tulisi mahdollisimman nopeasti. Toisaalta ei voi valittaa, nousu on ollut tähän saakka nopeaa ja tuloksia näkyikin jo inflaation taittumisessa.
Napsauta laajentaaksesi...
Eri asia on missä maassa inflaation taittumiseen on merkkejä....
Espanjassa, Italiassa, Saksassa ja Ruotissa helmikuussa 2023 inflaatio oli ennätyslukemissa ja parissa maassa inflaatio kasvoi helmikuussa....

EKP seuraa EU:n isojen maiden inflaatio ja nostelee pääasiassa korkoja niiden pohjalta. Näyttää pahin skenaario toteutuvan että inflaatio pysyy korkealla/kasvaa muissa maissa paitsi suomessa ja EKP on pakotettu kiskomaan korkoa ylös.

Syksyllä/talvella korko voi olla helposti 4,5-6%...
 
Fortucry sanoi:
Jäitä hattuun nyt. Luvut vaihtelee paljon kuukausittain. EKP sanoi jo aikaisemmin, että jää tämän maaliskuun jälkeen seuraamaan kehitystä. Vasta toukokuussa tietää enemmän.

Eduskunnalta tulee hyvin nopeasti korkovähennys verotukseen takaisin, jos reippaasti yli 4% mennään.
Napsauta laajentaaksesi...

Ei todellakaan tule... Suomella ei ole varaa palauttaa sitä. Asiantuntijoiden mielestä palautus palvelisi vain rikkaita...

Miksi valtion pitäisi pelastaa 0 korkoaikaan liian suurien lainojen ottajia? Jokainen varmasti ollut tietoinen riskeistä...
 
Viimeksi muokattu:
ZherlockHolm sanoi:
Ei todellakaan tule... Suomella ei ole varaa palauttaa sitä. Asiantuntijoiden mielestä palautus palvelisi vain rikkaita...

Miksi valtion pitäisi pelastaa 0 korkoaikaan sijoituskämppien ostajat? Jokainen varmasti ollut tietoinen riskeistä...
Napsauta laajentaaksesi...
Rikkaat saavat jo sijoitusasunnoista 100% takaisin?
Ja oman asunnon lainankoron palautuksen sitoo vaikka vuositulojen mukaan...
 
Itseäni hieman ihmetyttää, miksi asunto jätetään ostamatta, korkeiden korkojen takia; kuka muistaa että vanhempamme osti talon jolloin lainan korko oli 15 % tai jopa ylikin. Toki ehkä pitää miettiä asunnon kokoa suhteessa tuloihin, mutta ei ne vuokratkaan mitään edullisia tänä päivänä ole.
 
Ei korkovähennys ole realistinen, sen verran vahva vuosikausia kestänyt konsensus sen poistolle oli, eli kaikki puolueet ovat järjestelmällisen yksimielisesti olleet sitä poistamassa.

Kepu heitti vaan ilmoille "vappusatasen", mutta älkää nyt oikeasti noihin jekkuihin menkö :)
 
Squirrel sanoi:
Itseäni hieman ihmetyttää, miksi asunto jätetään ostamatta, korkeiden korkojen takia; kuka muistaa että vanhempamme osti talon jolloin lainan korko oli 15 % tai jopa ylikin. Toki ehkä pitää miettiä asunnon kokoa suhteessa tuloihin, mutta ei ne vuokratkaan mitään edullisia tänä päivänä ole.
Napsauta laajentaaksesi...

No oiskohan:

* Vanhempiemme ostaessa noita kämppiään, inflaatio söi lainapääomaa reaalisesti. Tällä hetkellä toki myös inflaatio laukkaa, mutta toisin kuin noihin aikoihin, palkat eivät seuraa perässä.
* Kämpät olivat paljon edullisempia per neliö suhteessa mediaanipalkkoihin, vaikka toki olivat myös monella tapaa vaatimattomampiakin verrattuna nykykämppiin. Joka tapauaksessa korkeista koroista huolimatta oli mahdollista ihan tavallisen ihmisen palkoilla maksella lainat pois 5-10 vuodessa.
* Ihmisiä oli vähemmän, eli kaavoitus oli väljempää, tonttimaa oli edullisempaa, rakennusvalvonta- ja määräykset eivät olleet niin tiukkoja. Nykyiset (isojen kaupunkien) asuntomarkkinat taas ovat pahasti kuplautuneet, osittain ylisääntelyn mutta ennen kaikkea tonttipulan takia
* Aikaisemmin oli myös tapana ostaa se ensimmäinen vaatimaton asunto varsin nuorena ja sitten päivittää pikkuhiljaa perheen kasvaessa jne. Nykyään taas asutaan vuokralla tonne lähemmäs nelikymppisiksi ja sitten täräytetään se loppuelämän unelmien kartano suoraan, noin vain vähän kärjistäen
* Työurat ja tulevaisuuden näkymät olivat monella alalla paljon valoisempia kuin nykyään
* Nykyajan duumerimedia on luonut kaikista nuorista aikuisista kroonisesti neuroottisia taivaanputoamisen pelkääjiä, samaan aikaan kun sosiaalinen media luo painetta sille miltä "hyvä elämä näyttää" ja vaatimustaso kaikissa asioissa kasvaa


Esimerkiksi nyt vaikka noita.
 
Viimeksi muokattu:
Ongelmahan nyt on tuo 0 koron huuma jolloin ostajat ovat nostaneet ylisuuria asuntolainoja.....

Korko on ollut 3-5% luokkaa pitkään ennen 0 korko aikaa... Nyt on vaan paluu takaisin normaaliin...
 
ZherlockHolm sanoi:
Ongelmahan nyt on tuo 0 koron huuma jolloin ostajat ovat nostaneet ylisuuria asuntolainoja.....

Korko on ollut 3-5% luokkaa pitkään ennen 0 korko aikaa... Nyt on vaan paluu takaisin normaaliin...
Napsauta laajentaaksesi...
Mihin niitä ylisuuria lainoja on nostettu, kun asuntojen hintakehitys nimenomaan nollakorkoaikana näyttää menneen kuin remmillä kytkettynä keskimääräisen palkkakehityksen mukana? Vain pk-seudulla reaalihinnoissa ennen koronaa oli nähtävillä pientä nousua, muualla lähinnä laskua.
 

Liitteet

  • OP_asuntomarkkinat4-19_01.png
    OP_asuntomarkkinat4-19_01.png
    72,1 KB · Luettu: 120
Kyllä se korkovähennys tulee puheenaiheeksi isommin jo varmasti vaalien alla. Mitä enemmän korot nousee sitä todennäköisempää on, että se otetaan takaisin.
Hullunkurista se nyt on, että sijoittajat saavat kaiken hyvitettyä. Poistetaan se vaikka sitten alkuun kokonaan.
 
latzka sanoi:
Mihin niitä ylisuuria lainoja on nostettu, kun asuntojen hintakehitys nimenomaan nollakorkoaikana näyttää menneen kuin remmillä kytkettynä keskimääräisen palkkakehityksen mukana? Vain pk-seudulla reaalihinnoissa ennen koronaa oli nähtävillä pientä nousua, muualla lähinnä laskua.
Napsauta laajentaaksesi...
Kerrostalo asuntoihin.... Ei ole huomioitu lyhennysvapaiden päättymistä, elämisen kulujen nousemista, mahdollisen vuokratontin vuokran nousemista yms.... Nyt tulee painetta joka suunnasta....
 
mineraalimies sanoi:
Onko kokemuksia mökkilainoista? Poikkeaako näiden marginaali tai muut ehdot merkittävästi asuntolainojen vastaavista? Minkälaisia vakuuksia pankit tavallisesti vaativat esim. 60 000 kesämökin hankintaan?
Napsauta laajentaaksesi...

On kokemuksia. Marginaali muutaman kymmenyksen korkeampi, kuin asuntolainassa. Vakuusarvoissa ja laina-ajoissa on eroja. OP tarjosi vain 20 v laina-aikaa. Nordealta onnistui 35 v. OP vakuusarvo 60 % ja Nordealla oli 75 % kiinteistön arvosta.
 
Fortucry sanoi:
Kyllä se korkovähennys tulee puheenaiheeksi isommin jo varmasti vaalien alla. Mitä enemmän korot nousee sitä todennäköisempää on, että se otetaan takaisin.
Hullunkurista se nyt on, että sijoittajat saavat kaiken hyvitettyä. Poistetaan se vaikka sitten alkuun kokonaan.
Napsauta laajentaaksesi...
Tässäkin ketjussa on asiaa puitu, mutta korkojen vähennysoikeus ei ole sijoitusasuntobisnestä koskeva epäoikeudenmukaisuus, sillä korot voi vähentää voitosta kaikessa muussakin bisneksessä. Jotta oman asunnon laina vertautuisi bisnekseen, pitäisi omassa asunnossa asuville määritellä asuntotulo, josta maksettaisiin veroa. Tällöin lainan korot voisi vähentää, jolloin ei maksettaisi niin paljon tätä keinotekoista "asuntotuloveroa".

Sijoitusasuntobisneksen verotuksellinen kummallisuus on se, että lainan lyhennykset (siis koron lisäksi) voi myös tietyissä tapauksissa vähentää verotuksessa, eli jos yhtiön rahoitusvastike on tuloutettu, niin rahoitusvastikkeen voi vähentää kokonaisuudessaan verotuksessa. Tämä järjestely ei kestä päivänvaloa enää nykyaikana, jolloin ominaisuutta käytetään hyväksi, eli uudiskohteet sisältävät paljon yhtiölainaa ja sijoittajat voivat vähentää korkojen lisäksi myös lainan lyhennyksen, koska se on naamioitu rahoitusvastikkeeksi. Tähän muuten melko varmasti puututaan tulevaisuudessa.
 
Viimeksi muokattu:
Isoin ongelma korkotason reippaassa nousussa on juuri nuo uudiskohteet, joissa laskutaidottomille on esitelty halpaa vastiketta nollakorkoihin pohjautuen. Minulla on jotenkin sellainen muistikuva, että esim. parikymmentä vuotta sitten oli reipas yhtiölainoitus suuri harvinaisuus ja että velkaa oli lähinnä suurten remonttien myötä.
 
Boulder sanoi:
Isoin ongelma korkotason reippaassa nousussa on juuri nuo uudiskohteet, joissa laskutaidottomille on esitelty halpaa vastiketta nollakorkoihin pohjautuen. Minulla on jotenkin sellainen muistikuva, että esim. parikymmentä vuotta sitten oli reipas yhtiölainoitus suuri harvinaisuus ja että velkaa oli lähinnä suurten remonttien myötä.
Napsauta laajentaaksesi...
Juuri näin. Tai taloyhtiöt joihin on tulossa kallis linjasaneeraus tai julkisivuremontti....
 
renee sanoi:
Sijoitusasuntobisneksen verotuksellinen kummallisuus on se, että lainan lyhennykset (siis koron lisäksi) voi myös tietyissä tapauksissa vähentää verotuksessa, eli jos yhtiön rahoitusvastike on tuloutettu, niin rahoitusvastikkeen voi vähentää kokonaisuudessaan verotuksessa. Tämä järjestely ei kestä päivänvaloa enää nykyaikana, jolloin ominaisuutta käytetään hyväksi, eli uudiskohteet sisältävät paljon yhtiölainaa ja sijoittajat voivat vähentää korkojen lisäksi myös lainan lyhennyksen, koska se on naamioitu rahoitusvastikkeeksi. Tähän muuten melko varmasti puututaan tulevaisuudessa.
Napsauta laajentaaksesi...
Toisaalta myydessä joudut sitten maksamaan veroja ihan eri tavalla kuin rahastoitujen vastikkeiden kanssa. Jos pidät asunnon hautaan saakka, saat veroedun, mutta aika usein kämppä lähtee kiertoon ennen sitä.
 
Boulder sanoi:
Toisaalta myydessä joudut sitten maksamaan veroja ihan eri tavalla kuin rahastoitujen vastikkeiden kanssa. Jos pidät asunnon hautaan saakka, saat veroedun, mutta aika usein kämppä lähtee kiertoon ennen sitä.
Napsauta laajentaaksesi...
Näinhän se on, mutta aina kun pystyy siirtämään verotusta tulevaisuuteen, niin siinä voittaa "korkoa korolle" -teorian mukaisesti. Lisäksi tulevaisuuden myyntihinnoista voi vain spekuloida, ne voivat esim. laskea, pysyä samana tai nousta vain maltillisesti, jolloin verorasitusta ei kovin paljon tule.

Itse siis ehdottomasti ottaisin verohyödyn nyt kuin vasta joskus epämääräisen ajan päästä silloisilla ehdoilla. Ja näinhän kaikki yhtiöt käytännössä tekevät, eli rahoitusvasitke kyllä tuloutetaan, jos se on kirjanpidollisesti vain mahdollista.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä tahdilla seuraavat 1-3 vuotta on todella pahoja taloyhtiöille missä lyhennysvapaat loppuvat seuraavan vuode-parin päästä.
 
mineraalimies sanoi:
Nyt vaan toivoisi, että EKP nostaisi kerralla ohjauskorkoa riittävän reippaasti, jotta toivottu vaikutus tulisi mahdollisimman nopeasti. Toisaalta ei voi valittaa, nousu on ollut tähän saakka nopeaa ja tuloksia näkyikin jo inflaation taittumisessa.
Napsauta laajentaaksesi...
Tuloksia nimenomaan EI näy vaikka korkoa nostettu 4% vuodessa. Edellinen ennätys oli 2%.

Kannattaa lukea tuo Finance Yahoon juttu. Firmat nostaneet katteita sodan varjolla ja tuollaiseen koron nousu puree huonosti.
 
latzka sanoi:
Mihin niitä ylisuuria lainoja on nostettu, kun asuntojen hintakehitys nimenomaan nollakorkoaikana näyttää menneen kuin remmillä kytkettynä keskimääräisen palkkakehityksen mukana? Vain pk-seudulla reaalihinnoissa ennen koronaa oli nähtävillä pientä nousua, muualla lähinnä laskua.
Napsauta laajentaaksesi...

Jos nyt katsoo ihan tilastoja:
www.eurojatalous.fi

Uudet asuntolainat entistä suurempia – yhä merkittävämpi osa myös aiempaa pidempiä – Euro ja talous

Asuntolainat ovat aiempaa suurempia ja pidempiä. Lainanottajien ei tule kerryttää liikaa velkaa, jotta korkojen nousu tai arkimenojen kasvu eivät kiristä heidän talouttaan liian tiukalle.
www.eurojatalous.fi

Niin:
- vuonna 2019 on otettu keskimäärin ensiasuntolainaa 110 000€
- vuonna 2020 on otettu keskimäärin ensiasuntolainaa 115 000€
- vuonna 2021 on otettu keskimäärin ensiasuntolainaa 120 000€ <= tämä tuntuu kasvavan keskimäärin 5000€/vuodessa

Asunnon vaihtajat ovat ottaneet:
- vuonna 2019 on otettu keskimäärin asuntovaihtolainaa 81 000€
- vuonna 2020 on otettu keskimäärin asuntovaihtolainaa 90 000€
- vuonna 2021 on otettu keskimäärin asuntovaihtolainaa 99 000€ <= tämä tuntuu kasvavan keskimäärin 9000€/vuodessa

Sijoitusasuntolainaa on taas vastaavasti otettu:
- vuonna 2019 on otettu keskimäärin sijoitusasuntolainaa 68 000€
- vuonna 2020 on otettu keskimäärin sijoitusasuntolainaa 70 000€
- vuonna 2021 on otettu keskimäärin sijoitusasuntolainaa 70 000€ <= tämä on ainoa mikä ei ole kasvanut vuoden sisällä

Kaikkien asuntolainojen keskiarvot taasen:
- vuonna 2019 on otettu keskimäärin kaikkia uusia asuntolainoja 88 000€
- vuonna 2020 on otettu keskimäärin kaikkia uusia asuntolainoja 96 000€
- vuonna 2021 on otettu keskimäärin kaikkia uusia asuntolainoja 100 000€

" Asuntolainojen suurentuminen näkyy myös kaikkein suurimpien lainojen koon kasvuna. Uusien ensiasuntolainojen koon ylin desiili[8] oli vuoden 2021 aineistossa noin 258 000 euroa, kun se vuoden 2019 aineistossa oli noin 212 000 euroa (kuvio 4). Asunnon vaihtajilla ylin desiili kasvoi vastaavasti noin 250 000 eurosta noin 300 000 euroon. "

En tiedä sinusta mutta tuskin monella nyt joka ikinen vuosi se palkka nousee 5000€ - 9000€???

Otaksun että jos kaava pysyi samana niin vuonna 2022 keskimääräinen ensiasunnon laina oli 125 000€ ja tämän vuoden aikana 130 000€.

Toinen asia mikä varmasti vaikuttaa tuohon "ylisuureen lainaan" on taloyhtiölaina mikä varsinkin sijoituslainaosuuksista on ollut kasvava:
"
Osalle asuntolainanottajista tulee asunnonoston myötä maksettavaksi myös asuntoon liittyvää taloyhtiölainaa. Vuoden 2021 aineistossa noin 8 % uusien asuntolainojen euromäärästä oli lainoja, joiden tapauksessa osa lainanottajan kokonaisrahoituksesta muodostui asunnon velattomaan hintaan sisältyvästä taloyhtiölainasta. Uusista sijoitusasuntolainoista tällaisten lainojen osuus oli huomattavasti suurempi (29 %) kuin ensiasuntolainoista (5 %) ja asunnonvaihtolainoista (7 %).
"

Lisäksi päälle 25 vuoden lainojen osuus on alkanut ihan viimeaikoina yleistymään, mikä ei ole ihan hyvä juttu varsinkin kun miettii korkojen nousua:
"
Uusien asuntolainojen tyypillinen takaisinmaksuaika on pysynyt viime vuosina 25 vuoden tuntumassa, mutta samaan aikaan tätä pidemmät asuntolainat ovat yleistyneet selvästi. Yli 26 vuoden pituisten uusien asuntolainojen osuus uusien asuntolainojen euromäärästä oli vuoden 2022 alussa runsaat 15 %, kun kahta vuotta aiemmin osuus oli noin 8 % ja kolmea vuotta aiemmin vain noin 4 %. Mitä pidempi lainan takaisinmaksuaika on, sitä suuremmat koko laina-ajan korkomenot ovat. "

Myös lyhennysvapaita (heti lainan alussa) on alettu käyttää suuremmassa määrin mikä viittaa hyvin vahvasti siihen että on otettu ylisuuri laina:
"
Alun lyhennysvapaat ovat hieman yleistyneet viime vuosina, ja ne ovat olleet yleisempiä ensiasuntolainoissa ja asunnonvaihtolainoissa kuin sijoitusasuntolainoissa. Vuoden 2021 aineistossa lyhennysvapaa oli tyypillisesti sovittu noin 6 kuukauden pituiseksi ja pisimmillään ne olivat noin 2 vuoden pituisia.
"
 
Noh, jos olen väärässä emme saa tässä tulevina vuosina lukea yhtään artikkeleita siitä miten koron nousut ovat saaneet ihmisiä pakkomyynteihin tai miten esim. sijoittajat eivät pysty maksamaan vastikkeitaan ja taloyhtiö ottaa osakkeita haltuun...

Minkä voisi luulla johtuvan siitä että " ylisuuria lainoja on nostettu " koska tuskin kukaan nyt vaan huvikseen jättää vastikkeita maksamatta ja antaa asuntojen arvon laskea kun lainaa ei heru...
 
EKP:n pääekonomistin kertomien arvioiden mukaan ohjauskoron 1 %-yksikön nosto laskisi inflaatiota 0,3 %-yksiköllä. Yksinkertaisella laskutoimituksella totesinkin, että inflaation tuomiseen takaisin kahden prosentin tavoitteeseen tarvittaisiin 22 %:n ohjauskoron taso.

www.inderes.fi

Rahapolitiikkasäännön mukaan EKP:n ohjauskoron pitäisi olla yli 10 % - Inderes

Viime viikkojen aikana osakemarkkinalla on havahduttu siihen, että ohjauskorot voivat etenkin euroalueella nousta reilusti vielä nykytasoltakin, sillä inflaatio ei jätä rauhaan. Tällä viikolla...
www.inderes.fi www.inderes.fi
 
latzka sanoi:
En nyt tiedä ymmärsinkö pointtisi ihan väärin, mutta palkan ei nyt tarvitse vuodessa nousta 5000-9000 €, jotta sillä saadaan 20-25 vuoden aikana kuitattua 5000-9000 € korkoineen pois.
Napsauta laajentaaksesi...

Tietysti tuo ei yksinään ole paha juttu. Tarkoitin kaikkia noita yhdistettynä mikä tuntuu olevan trendi.
Eli jos joka vuosi otettavan lainan määrä kasvaa sekä maksimissaan otetaan heti alkuun parin vuoden lyhennysvapaat, otetaan päälle 25 vuoden lainaa ja vielä kohteesta missä on ehkä päälle 70% taloyhtiölainaa.

Ei siis minusta se että jos joku täällä kirjoittaa vaikka että otti 125 tai 130 000€ lainaa automaattisesti tarkoita että hän olisi ottanut ylisuuren lainan. Mutta jos hän mainitsee nuo kaikki asiat ja syynä miksi pitää 2 vuotta lyhennysvapaita heti putkeen on että saa hieman kerrytettyä puskuria ja sisustettua (sekä ehkä pintaremontoitua) asuntoa ei se hyvältä kuulosta...
 
mineraalimies sanoi:
Onko kokemuksia mökkilainoista? Poikkeaako näiden marginaali tai muut ehdot merkittävästi asuntolainojen vastaavista? Minkälaisia vakuuksia pankit tavallisesti vaativat esim. 60 000 kesämökin hankintaan?
Napsauta laajentaaksesi...
Ainakin OP:lla mökin vakuusarvo on 60 % ja loput tietysti tarvitsee rahaa tai muita vakuuksia. Omassa mökkilainassa korko on
0,1 %-yks. suurempi kuin samalla alueella olevan asunnon.

Edit: Ja kummatkin lainat on noin 60 k€
 
Viimeksi muokattu:
Voisiko joku viisaampi kertoa, että minkä takia korkojen nousu lisää korkokatolla suojatun annuiteettilainan kuukausittaista lyhennysosaa? Korkokatolla korko-osuus pysyy luonnollisesti samana korkokaton ansiosta. Ilman korkokattoa korkojen nousu puolestaan laskee kuukausittaista lainan lyhennyosaa. Laina on siis vasta nostettu.
 
arct sanoi:
Voisiko joku viisaampi kertoa, että minkä takia korkojen nousu lisää korkokatolla suojatun annuiteettilainan kuukausittaista lyhennysosaa? Korkokatolla korko-osuus pysyy luonnollisesti samana korkokaton ansiosta. Ilman korkokattoa korkojen nousu puolestaan laskee kuukausittaista lainan lyhennyosaa. Laina on siis vasta nostettu.
Napsauta laajentaaksesi...

Asunnon ostaminen ja asuntolaina

OP:lle laitoin kyselyä ASP-lainan viitekoron vaihtamisesta 12kk->3kk. Tarkistus on elokuussa ja vihreätä valoa näytettiin 200e maksulla. Tietysti ennustuslaseja ei ole, mutta eikö tuo ole aika nobrainer diili, jos tästä alkaa laskemaan/pysyy samassa korot? Häviät jos 3kk lukittua korot alkaa...
bbs.io-tech.fi

Tuota samaa kyseltiin siis muutama viesti vastaukseni yläpuolella.
 
Kylläpäs sijoitusasunnon kustannusten nousu pääsi tänään yllättämään itseni. Kyseessä 47m2 kaksio -64 rakennettu, linjasaneeraus tehty 3v sitten. Yhtiö+rahoitus ollut 375€. Nyt yhtiövastike uuden yhtiökokouksen mukaan 7€/m2 eli 329, rahoitusvastikkeet putkiremontista yms yhteensä 319,6€. Yhtiö+rahoitus siis 648,6€ yhteensä. Vuokratulot ollut 710€ ja ei tuosta paljon ole varaa nostella tai saa tyhjänä pitää.
Tuo 7€/m2 yhtiövastike kyllä aika röyhkeän korkea.

Taitaa olla järkevintä myydä pois, vaikka markkina tilanne surkea onkin.
 
arct sanoi:
Voisiko joku viisaampi kertoa, että minkä takia korkojen nousu lisää korkokatolla suojatun annuiteettilainan kuukausittaista lyhennysosaa? Korkokatolla korko-osuus pysyy luonnollisesti samana korkokaton ansiosta. Ilman korkokattoa korkojen nousu puolestaan laskee kuukausittaista lainan lyhennyosaa. Laina on siis vasta nostettu.
Napsauta laajentaaksesi...
Lyhennysosa "säätyy" korkojen mukana siten, että koko laina-ajalle on järkevä maksusuunnitelma. Korkokatto kun lakkaa olemasta sen jonkun 10 vuoden jälkeen, niin loppuosallekin on hyvä olla järkevät kuukausierät.
 
latzka sanoi:
Mihin niitä ylisuuria lainoja on nostettu, kun asuntojen hintakehitys nimenomaan nollakorkoaikana näyttää menneen kuin remmillä kytkettynä keskimääräisen palkkakehityksen mukana? Vain pk-seudulla reaalihinnoissa ennen koronaa oli nähtävillä pientä nousua, muualla lähinnä laskua.
Napsauta laajentaaksesi...
Tosin viimeisen 5-7 vuoden aikana vuokratontista - valinnainen tahi ei - on tullut uudisrakentamisessa "maan tapa". Jos noissa reaalihintaindekseissä ei ole otettu vuokratontti vs. oma tontti-siirtymää, ja uusien asuntojen tonttivuokrien huomattavaa nousua, ne valehtelevat melkoisesti. Samoin esim. autopaikkaosakkeista rahastetaan enemmän kuin ennen - ja huom, sen sijaan että ne olisi yhtiön hallinnoimia, ne myydään erikseen osakkaille. Tämäkin lisännee kokonaissummaa, mitä grynderille siirtyy.
 
mustajoki sanoi:
Tosin viimeisen 5-7 vuoden aikana vuokratontista - valinnainen tahi ei - on tullut uudisrakentamisessa "maan tapa". Jos noissa reaalihintaindekseissä ei ole otettu vuokratontti vs. oma tontti-siirtymää, ja uusien asuntojen tonttivuokrien huomattavaa nousua, ne valehtelevat melkoisesti. Samoin esim. autopaikkaosakkeista rahastetaan enemmän kuin ennen - ja huom, sen sijaan että ne olisi yhtiön hallinnoimia, ne myydään erikseen osakkaille. Tämäkin lisännee kokonaissummaa, mitä grynderille siirtyy.
Napsauta laajentaaksesi...
Tuo vuokratontti kikkailu pitäis lailla kieltää. Moni ei sitä tajua miten kusetusta se on.
Sillä vain rahastetaan taloyhtiötä huolella...
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 457
Viestejä
4 489 232
Jäsenet
74 239
Uusin jäsen
viemäri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom