Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[JRan]

Oma asuntolainaprojekti neuvotteluineen ja sisällön hiomisineen kesti melkein pari kuukautta. Tavoitteena siis okt:n rakentamista varten laina ja nykyisen asunnon muuttaminen sijoitusasunnoksi sen jälkeen eli neuvoteltava kokoluokka 650-700k. Selkeästi oli eroa pankeissa ja käsittelijöissä oliko halua ymmärtää tilannetta ja jumpata lukuja siihen suuntaan, että homma onnistuu vai katsotaanko vain koneelta ja todetaan ettei käy. Meistä toinen on nimittäin julkisella sektorilla ja toinen yrittäjä niin asian voi nähdä siten, että ei ole tuloja tai säästöjä oikein nimeksikään tai sitten rahaa on kuin rosvopäälliköllä.
Suurin osa pankeista, mm. Aktia, S-pankki, OmaSP ja Danske eivät olleet ollenkaan kiinnostuneita tai kertoivat heti alkuun niin tiukkoja ehtoja ettei keskustelua kannattanut jatkaa. Nordea ja OP ainoina halusivat tarjouksen tehdä.
Nordea tarjosi 0,84+3kk euribor ja OP 0,4+3kk euribor. Molemmilla järjestelypalkkiot tonnin luokkaa.
Vähän erikoiseksi jäi nykyisen pankin, Nordean, halu nostaa marginaalia tässä yhteydessä joten asiakkuus siirtyy OP:lle selvästi paremman tarjouksen myötä. Ja saa vielä niitä booonuksia.

Aika nobrainer, itselle Nordea tarjosi halvemman lainan, mutta talletuskorko oli ihan naurettava OP:hen verrattuna.

 

[bluedrool]

Asunnonhaku jatkuu. Tähtäimessä oli yksi Hitas-kämppä, mutta homma kariutui siihen, että myyjä vaati useita kymmeniä tuhansia ylihintaa kämpästä. Tässä yhteydessä tuli asiasta otettua yhteyttä kaupungin neuvontaan ja tutustuttua Hitas-järjestelmään tältäkin kannalta.

Lopputulema oli aika masentava. Tässä tilanteessa oli selkeät todisteet ylihinnan pyytämisestä, mutta silti järjestelmän sääntöjen rikkominen voi aiheuttaa vain seuraavia toimenpiteitä:

1) Kaupungilta otetaan myyjään ennen kauppoja yhteyttä ja kehoitetaan lopettamaan sääntöjen rikkominen. Mitään hampaita tässä ei kuitenkaan valvonnalla ole ja myyjä voi vapaasti jatkaa toimintaansa.

2) Jos kaupat on jo tehty, niin kaupunki voi vaatia purkamaan kaupat lunastuksen uhalla.

3) Jos kaupat on jo tehty ja niitä ei pureta, niin kaupunki voi käyttää lunastusoikeutta. Siinä tilanteessa siis myyjä saa edelleen pitää asunnon myynnistä saadun Hitas-hinnan ja ylimääräiset rahat, mutta ostajalta ostetaan pakolla Hitas-enimmäishinnalla asunto pois. Ostajalle voi siis jäädä musta pekka käteen tässä.

Käytännössä siis vilppi ei missään tilanteessa johda sellaiseen seuraukseen, että myyjä saisi asunnosta vähemmän kuin Hitas-enimmäishinnan (alueella kysyntää riittää). Jos myyjä siis vaan on tarpeeksi härski, niin toiminta on hänelle odotusarvoltaan aina positiivista, koska ylihinnan pyytäminen ei johda rangaistukseen tai sakkoon. Kyseessähän ei siis ole rikos vaan eräänlaisen herrasmiessopimuksen rikkominen.

Vastapainoksi täytyy sanoa, että tämä on ensimmäinen kerta, kun kohtaan tällaista. Pääasiassa myyjät ovat olleet rehellisiä suomalaisia ihmisiä. Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

 

[korpijääkäri]

Oma asuntolainaprojekti neuvotteluineen ja sisällön hiomisineen kesti melkein pari kuukautta. Tavoitteena siis okt:n rakentamista varten laina ja nykyisen asunnon muuttaminen sijoitusasunnoksi sen jälkeen eli neuvoteltava kokoluokka 650-700k. Selkeästi oli eroa pankeissa ja käsittelijöissä oliko halua ymmärtää tilannetta ja jumpata lukuja siihen suuntaan, että homma onnistuu vai katsotaanko vain koneelta ja todetaan ettei käy. Meistä toinen on nimittäin julkisella sektorilla ja toinen yrittäjä niin asian voi nähdä siten, että ei ole tuloja tai säästöjä oikein nimeksikään tai sitten rahaa on kuin rosvopäälliköllä.
Suurin osa pankeista, mm. Aktia, S-pankki, OmaSP ja Danske eivät olleet ollenkaan kiinnostuneita tai kertoivat heti alkuun niin tiukkoja ehtoja ettei keskustelua kannattanut jatkaa. Nordea ja OP ainoina halusivat tarjouksen tehdä.
Nordea tarjosi 0,84+3kk euribor ja OP 0,4+3kk euribor. Molemmilla järjestelypalkkiot tonnin luokkaa.
Vähän erikoiseksi jäi nykyisen pankin, Nordean, halu nostaa marginaalia tässä yhteydessä joten asiakkuus siirtyy OP:lle selvästi paremman tarjouksen myötä. Ja saa vielä niitä booonuksia.

Eikös se ole pelkästään hyvä asia että pankit ovat tiukkoina. Yleensä antavat lainaa liiankin paljon. Ajat muuttuu ja kaikkeen pitäisi varautua. Onhan tuo ihan järjetön määrä lainaa. En siis arvostele teitä vaan noin yleisesti ajatellen.

 

[Kvarkki]

Nordea on aina ollut varovaisin pankki. Kaverinkin joskus luokitteli riskiasiakkaaksi ja OP otti avosylin vastaan.

Varmaan riippuu ihan mihin OP:n osuu, pk-seudulla taitaa olla reipas meininki. Ainakin pikkuhaarakonttorissa oli todella varovaista OP:lla, vakuusarvo ihan alakanttiin ja siitä vielä 5% pienempi osuus kelpaavaksi kuin Danskella ja Nordealla. Marginaalissa tämä näkyi 0,2 %. Voi toki olla, että paras tarjous jäi lipastoon, kun sillat paloi jo silloin ko. pankkitädin kanssa.

 

[Sid]

On selvää, ettei korot nouse hetkeen edes nollan päälle, mutta otimme suojauksen 14 vuodelle vakuutuksenomaisesti. Erittäin todennäköisesti se ei ole taloudellisesti kannattava, mutta toisaalta tappion maksimikin on tiedossa ja sen mukaan voi pelata.

Kuten @Juomatilaaja on maininnut, swapit ovat olleet kovassa nousussa viime viikkoina. Joulukuun alussa suojauksen olisi saanut vielä kohtuullisen edullisesti, mutta hinta nousi koko meidän laina- ja asuntokauppaprosessin ajan. Jos viime viestissäni kerroin hinnan olleen 0,76% ja katto 1,71%, niin tällä viikolla lainaa nostettaessa päädyttiin nostamaan katto 1,97%-yksikköön ja hinta oli silti 0,77%. Tuohon päälle marginaali 0,45% eli pohjakorko meillä on 1,22%.

^Tuollainen tuli otettua 13 kk sitten. Kuten lainauksesta käy ilmi, itse en sen kannalla ollut, mutta vaimon mielenrauhan vuoksi korkosuoja otettiin. Siinä kävi hyvä säkä ja näin lainan alussa korkokaton tuoman säästön ollessa lainapääoman vuoksi suurimmillaan, voi ratkaisu olla riskinhallinnan lisäksi taloudellisesti voitollinen. Kokonaisuudesta ei vielä tiedä, kun talosta maksettiin ajoituksen vuoksi ATH hinta. Ei toki olla tästä vuosiin luopumassa, mutta voihan sitä tulla vakavaa sairautta, avioero tai jotain muuta, mikä pistää suunnitelmat uusiksi.

 

[Warwick]

Noin iso ero marginaaleissa kun on, niin täytyyhän tuossa olla suuri ero siinä miten riski on arvioitu pankkien toimesta. Yksi sanoo kyllä pienellä marginaalilla ja kaikki muut (käytännössä) ei. Hyvähän se jos onnistuu, mutta minua hieman pohdituttaisi onko jotain itsellä jäänyt ”huomaamatta”.

Niiltä pankeilta, miltä vastauksia ylipäänsä sai niin jotkin eivät anna lainaa sijoitusasuntoon, toiset ei omakotitalon rakentamislainaa ja joku muu ei pidä yrittäjiä ihmisinä. Noiden jälkeen en pidä erikoisena, että vain kaksi halusi oikeasti tutustua tilanteeseen ja katsoa riittääkö maksukyky.

Eikös se ole pelkästään hyvä asia että pankit ovat tiukkoina. Yleensä antavat lainaa liiankin paljon. Ajat muuttuu ja kaikkeen pitäisi varautua. Onhan tuo ihan järjetön määrä lainaa. En siis arvostele teitä vaan noin yleisesti ajatellen.

Kategorinen ei, koska hakija laittoi ruksin väärään kohtaa lomaketta ei nyt vielä kovin hyvää riskienhallintaa ole. Esim. jollain pankilla ei hakemuksessa ollut ollenkaan kohtaa mihin täyttää paljonko on sijoituksia osakkeissa ja rahastoissa.

 

[Taneli-]

Täytyy sanoa että osa ihmisistä on venyttänyt taloutensa aivan liian tiukalle:

Taloyhtiöt voivat pian olla pulassa kasvaneiden kustannusten kanssa

Taloyhtiöiden hoitovastikkeissa on korotuspainetta. Kustannukset ovat nousseet keskimäärin kymmenen prosenttia.

www.iltalehti.fi

Huoneistoja otettu haltuun kun kustannukset ovat nousseet keskimäärin 10%.

Toki kun lukee tämän toisen jutun otsikon mihin tuossa viitattiin niin: "Jyväskylässä on otettu asuntoja haltioon taloyhtiölainojen rästien takia - uudiskohteiden vastikkeet jopa yli 900€/kk". Alan ymmärtää paremmin. Tosin itse en olisi ottanut isoa pankkilainaa ja ostanut asuntoa missä sitten vastike on päälle 900€ ja taloyhtiölainaa joku 75%+

 

[Nik97]

Täytyy sanoa että osa ihmisistä on venyttänyt taloutensa aivan liian tiukalle:

Taloyhtiöt voivat pian olla pulassa kasvaneiden kustannusten kanssa

Taloyhtiöiden hoitovastikkeissa on korotuspainetta. Kustannukset ovat nousseet keskimäärin kymmenen prosenttia.

www.iltalehti.fi

Huoneistoja otettu haltuun kun kustannukset ovat nousseet keskimäärin 10%.

Toki kun lukee tämän toisen jutun otsikon mihin tuossa viitattiin niin: "Jyväskylässä on otettu asuntoja haltioon taloyhtiölainojen rästien takia - uudiskohteiden vastikkeet jopa yli 900€/kk". Alan ymmärtää paremmin. Tosin itse en olisi ottanut isoa pankkilainaa ja ostanut asuntoa missä sitten vastike on päälle 900€ ja taloyhtiölainaa joku 75%+

Ennen kuin ostettiin omakotitalo niin asuttiin rivarissa jossa yhtiövastike oli 73,75€. Kuka tuollaisia 900€ vastikkeita viitsii maksella?

 

[Ernomies]

Täytyy sanoa että osa ihmisistä on venyttänyt taloutensa aivan liian tiukalle:

Taloyhtiöt voivat pian olla pulassa kasvaneiden kustannusten kanssa

Taloyhtiöiden hoitovastikkeissa on korotuspainetta. Kustannukset ovat nousseet keskimäärin kymmenen prosenttia.

www.iltalehti.fi

Huoneistoja otettu haltuun kun kustannukset ovat nousseet keskimäärin 10%.

Toki kun lukee tämän toisen jutun otsikon mihin tuossa viitattiin niin: "Jyväskylässä on otettu asuntoja haltioon taloyhtiölainojen rästien takia - uudiskohteiden vastikkeet jopa yli 900€/kk". Alan ymmärtää paremmin. Tosin itse en olisi ottanut isoa pankkilainaa ja ostanut asuntoa missä sitten vastike on päälle 900€ ja taloyhtiölainaa joku 75%+

Netissä kukaan ei koskaan itse ostaisi taloa tälläisestä yhtiöstä jossa on taloyhtiölainaa 70%.

Se on vain niin että jos ei ostaisi niin sitten ei ostaisi mitään uutta asuntoa koskaan kun muunlaisia ei pääsääntöisesti ole ollut tarjolla.

Ja tämä hurskastelu jossa syyllistetään näissä asuvat hieman yksinkertaisiksi ihmisiksi jotka eivät ole ymmärtäneet sitä että lainarahalla on hinta ja että on vedetty talous liian tiukalle jos 3% korot ahdistaa kun 90-luvun alussa oli 10% on myöskin raivostuttavaa. 12kk euribor nousi vajaan 8 kuukauden aikana miinukselta kolmeen prosenttiin koska Euroopassa syttyi ensimmäinen hyökkäysota toiseen maahan 80:een vuoteen.

 

[Taneli-]

Se on vain niin että jos ei ostaisi niin sitten ei ostaisi mitään uutta asuntoa koskaan

Niin? Olen ostanut asunnon, mutta en ole ostanut enkä varmaan ikinä tulekaan ostamaan uutta asuntoa. Ei se silti vähennä tai muuta tuota mitä kirjoitin. Eli itse en ostaisi asuntoa missä yhtiölainaa 70%+ tai missä asuntolainan lisäksi maksaisin 900€ tai päälle vastiketta.

Kun jollain 900€ vuokralla saa kuitenkin kohtuullista asuntoa (juu, ei saa ihan uutta eikä saa ihan ydinkeskustasta eikä varmaan saa noin isoa mutta kuitenkin).

Itse ajattelin kuitenkin vuokralla asuessani että sen vuokran pitäisi olla suhteellisen edullinen mikä tarkoittaa sitä että asuntoon säästyy enempi rahaa kun sen joskus ostaa. Lisätään nyt sekin että en koskaan ole maksanut tai asunut missään 900€ vuokra tai vastike asunnossa. Se ei tarkoita etteikö niitä olisi, tai ihmisiä jotka haluvat sellaisissa asua. Myös esim. Helsingin keskustassa ei varmaan tahdo löytyä asuntoa missä asua vuokralla alle 1000€. Mutta ei se mikään normi ole ja tuossa puhutaan Jyväskylästä. Jossa luulisi (tiedän että on) löytyvän halvemmalla paikkoja VUOKRALLA asua, saati sitten vastikkeilla mitä maksaa asumisesta...

En sano sitä etteikö todella moni ihminen netissä olisi tekopyhä ja tälläkin foorumilla löytyy paljon kirjoittajia jotka jälkikäteen kertovat miten itse ovat olleet oikeassa ja "tienneet" asiat paremmin. Harvempi näistä kuitenkaan etukäteen kertoilee..

Eli omalla kohdallani tuo ei ole hurskastelua koska en ole koskaan asunut noin, ihmettelen vain kun nyt jo ihmisillä korttitalot kaatuvat, eli itseäni lainaten "osa ihmisistä on venyttänyt taloutensa aivan liian tiukalle". Eihän tässä nyt olla lähellekään vuosikymmentä "kituutettu todella korkeissa koroissa" tjsp. Jolloin alkaisin ymmärtää että ihmiset eivät tälläiseen pysty varautumaan. Mutta hieman vajaa vuosi Venäjän hyökkäyksen alkamisesta ja ihmiset eivät saa edes vastikkeita maksettua! Minusta se on huonoa säästämistä ja etukäteen suunnittelua.

21.4.2022 12kk Euribor oli karvan päälle 0% ja oli selvää että se tulee nousemaan. 1.9 2022 12kk Euribor korko oli 1.85%, 17.2.2023 3,57%, luultavasti mennään 4% tai ehkä hieman päällekin. Mutta tämä kuitenkin tarkoittaa että ihmiset ehtisivät joko tehdä sen päätöksen että eivät osta asuntoa, tai alkaa myymään sitä asuntoa, nyt heillä on ollut aikaa myydä sitä jo päälle 9kk tietäen että korot tulevat nousemaan.

Silti "yllätytään" kun asuntoja otetaan haltuun. Tämä tarkoittaa että vähintään 3kk ei olla pystytty maksamaan vastikkeita. Eli ongelmat ovat nousseet 6kk siitä kun korot ovat alkaneet nousta niin pahoiksi ettei ole pystytty maksamaan edes vastikkeita. Sanoisin että ehkä siinä on hieman syytä katsoa peiliin.

 

[Vaateri]

Niin? Olen ostanut asunnon, mutta en ole ostanut enkä varmaan ikinä tulekaan ostamaan uutta asuntoa. Ei se silti vähennä tai muuta tuota mitä kirjoitin. Eli itse en ostaisi asuntoa missä yhtiölainaa 70%+ tai missä asuntolainan lisäksi maksaisin 900€ tai päälle vastiketta.

Kun jollain 900€ vuokralla saa kuitenkin kohtuullista asuntoa (juu, ei saa ihan uutta eikä saa ihan ydinkeskustasta eikä varmaan saa noin isoa mutta kuitenkin).

Itse ajattelin kuitenkin vuokralla asuessani että sen vuokran pitäisi olla suhteellisen edullinen mikä tarkoittaa sitä että asuntoon säästyy enempi rahaa kun sen joskus ostaa. Lisätään nyt sekin että en koskaan ole maksanut tai asunut missään 900€ vuokra tai vastike asunnossa. Se ei tarkoita etteikö niitä olisi, tai ihmisiä jotka haluvat sellaisissa asua. Myös esim. Helsingin keskustassa ei varmaan tahdo löytyä asuntoa missä asua vuokralla alle 1000€. Mutta ei se mikään normi ole ja tuossa puhutaan Jyväskylästä. Jossa luulisi (tiedän että on) löytyvän halvemmalla paikkoja VUOKRALLA asua, saati sitten vastikkeilla mitä maksaa asumisesta...

Ei kai tässä nyt 900 €/kk hoitovastikkeista sentään puhuta vaan rahoitusvastikkeista? En tuota KSML:n juttua pääse lukemaan, mutta näin luulisin. Ja jos on kyse rahoitusvastikkeesta, niin ei sitä voi vuokraan verrata, kun sen kohde eli yhtiölainan osuus osuus pienenee maksujen myötä, ellei sitten ole kyse vain korkojen maksusta.

 

[Ernomies]

Miten niin ei ole tarjolla ???????
Sen taloyhtiölainan voi maksaa pois omalla lainalla/käteisellä. Oma asuntolaina on jopa halvempaa kuin taloyhtiölaina. Ja jos ei saa pankista riittävästi lainaa, niin OLLAAN OSTAMASSA LIIAN KALLISTA KÄMPPÄÄ TULOIHIN NÄHDEN. Ei kaikilla persaukisilla tarvitse olla uutta asunto helsingin keskustassa.

Niin voi maksaa mutta sitten joudut maksamaan myös naapureiden asunnot kun niiltä loppuu rahat joten koskaan ei tollaiseen taloon pidä muuttaa asumaan T: Iltalehden kommenttipalsta

 

[edup]

E:

Miten niin ei ole tarjolla ???????
Sen taloyhtiölainan voi maksaa pois omalla lainalla/käteisellä. Oma asuntolaina on jopa halvempaa kuin taloyhtiölaina. Ja jos ei saa pankista riittävästi lainaa, niin OLLAAN OSTAMASSA LIIAN KALLISTA KÄMPPÄÄ TULOIHIN NÄHDEN. Ei kaikilla persaukisilla tarvitse olla uutta asunto helsingin keskustassa.

Keskustelun konteksti oli se, että taloyhtiöissä otetaan hallintaan huoneistoja, koska vastikkeet jää maksamatta. Se että itse maksat taloyhtiölainan pois, ei estä sitä toteutumasta naapureidesi kohdalla. Etkä mitenkään voi pakottaa heitä sitä lainaa pois maksamaan.

 

[edup]

Käsitykseni mukaan ulosotto toimii tässä tilanteessa viime kädessä, viiveellä toki. Erikoinen tilanne olisi jos olisi saanut ostettua 300+k asunnon 100% lainalla ja ei enää ikinä kävisi palkkatöissä.

Toimii toki, sikäli kun niiden velkojen jälkeen jää jotain ulosmitattavaa. Sitä ennen muut yhtiön osakkaat joutuu ne vastikkeet maksamaan omasta pussistaan, mahdollisesti sitten sysäten uusia henkilöitä yli sen rajan ettei rahat riitä vastikkeiden maksuun.

Uusia kohteita (joista tässä puhuttiin) on hyvin harvoja sellaisia, missä ei olisi korkeaa yhtiölainakantaa. Eikä uuteen pysty mistään selvittämään, kuinka moni ostajista tulee oman osuutensa maksamaan heti pois. Muutaman vuoden ikäisissä kohteissa tilanne on jo eri, mutta niissä tarvitsee ihan itse perehtyä yhtiön taseeseen, mistä sitten selviää se, kuinka suuri osa on maksanut lainaosuutensa pois.

 

[jarhu]

Käsitykseni mukaan ulosotto toimii tässä tilanteessa viime kädessä, viiveellä toki. Erikoinen tilanne olisi jos olisi saanut ostettua 300+k asunnon 100% lainalla ja ei enää ikinä kävisi palkkatöissä.

Näistähän on jo ollut esimerkkejä kun asuntosijoittaja on jättänyt maksamatta omat vastikkeet ja ne on kaatuneet muille osakkeille. Ongelma ei ole ulosotto tai osakkeen haltuunotto vaan niihin menevä aika. Aika, mikä menee pelkästään osakkeen haltuunottoon on liian pitkä eli taloyhtiö joutuu maksamaan näitä parhaimmillaan 12kk. Haltuunoton jälkeen pitää hankkia vuokralaiset asuntoihin ja sen jälkeen osakkaan maksamatta jättämiä laskuja aletaan vähentämään mahdollisista vuokratuloista. Ulosotto on sitten paljon mutkikkaampi ja pidempi prosessi.

 

[edup]

Sen takia pankin ei pitäisi antaa lainaa henkilöille, joille tuottaa ongelmia tuo kombo jo pari prosentin eurobor nostolla.

Eihän ne lähtökohtaisesti annakaan. Se ei poista sitä tosiasiaa, että uusia kohteita matalilla yhtiölainaosuuksilla ei juuri ole tarjolla. Yksittäisiä poikkeuksia tietenkin löytyy.

 

[JRan]

Mut eihän toi 900€/kk rahoitusvastike ole mitenkään poikkeava. Näitä isompia rahoitusvatikkeita on nähty jo nollakoroilla. Se että jos se on liikaa, niin sitten on tullut haukattua vähän liian suuri pala kakkua. Itse en haluaisi olla nyt myymässä, enkä ostamassa, enkä etenkään uuden taloyhtiön osakas.

 

[bowtie81]

Yhteisvastuullinen rahoitus ja tonttivuokra. Siinä pari asiaa jotka pitäisi automaattisesti tarkoittaa, että kohde tulee skipata. Millaisia lienee ehdot noissa mille lie rahastoille myydyissä tonttivuokrissa ja jos oman osuuden lunastaa, oletko silti heikoilla kun asioista tehdään päätöksiä jos loput talosta ei ole tonttiaan lunastanut?

 

[Taneli-]

Millaisia lienee ehdot noissa mille lie rahastoille myydyissä tonttivuokrissa ja jos oman osuuden lunastaa, oletko silti heikoilla kun asioista tehdään päätöksiä jos loput talosta ei ole tonttiaan lunastanut?

Olet tietysti. Eli vaikka lippujen ja lappujen mukaan omistaisit sen oman osasi tonttia ja olisit maksanut 100% sen oman osasi asuntoakin et oikeasti saa mitään jos paikka päätetään vaikka purkaa ja uutta rakentaa tilalle. Et saa sanoa tuohon mitään, et voi pyytää vuokraa. Et voi pystyttää omaa asuntoa maalle minkä omistat, et voi rakentaa tullipistettä, porttia mitään. Teoriassa jos ostat uudesta rakennuksesta sitten asunnon ehkä voit edelleen omistaa osan tontista.

Teoriassa vaikka siinä olisi ennen ollut rivitalo ja nyt päätetään rakentaa (vastustamisestasi huolimatta) kerrostalo et voi kertoa että juuri siihen keskelle missä asuit ja mistä paperien mukaan omistat palan maata ei saisi purkaa, ei saisi rakentaa, kaikkien jotka siihen maan kohtaan rakentavat tai tulevat asumaan pitäisi maksaa sinulle tietty summa tai siirtää lain mukaan se rakennus pois ja entisöidä paikka samaan kuntoon (eli se rivitalo takaisin siihen kohtaan) kuin se heidän aloittaessaan olikin.. ..eipä tapahdu.

Eihän sen Suomalaisen oikeustajun mukaan noin pitäisi mennä mutta valitettavasti se menee. Eli vaikka omistat maata et saa päättää mitään siihen liittyen (tai voit osallistua toki yhtiökokoukseen mutta siinä kaikki).

 

[renee]

Korkospekulaatiota Evlin päästrategilta. Talous on paremmassa jamassa kuin oletettiin, joten inflaatiopaine jatkuu, mikä voi näkyä yhä nousevina korkoina. Tällä hetkellä markkinat odottavat, että EKP nostaisi ohjauskoron peräti 3,65 % tasolle. EKP:n ohjauskoron ja 12kk Euriborin suhde menee historian perusteella niin, että 12kk Euribor on ollut 0-2 %-yks. yli EKP:n ohjauskoron. Lyhyellä matematiikalla 12kk Euriborin markkinaodotukset olisivat täten 3,65 - 5,65 % vaihteluvälillä.

Korot | Evlin päästrategi ennakoi velallisille lisää ahdinkoa: korkohuippu vielä edessä

Valtteri Ahti arvioi, että korot nousevat vielä. Hänen mukaansa inflaation vuoksi tarvitaan tiukempaa rahapolitiikkaa.

www.hs.fi

 

[Taneli-]

Ehkä tämäkin osittain selittää asiaa jos yhdistää vielä 900€+ rahoitusvastikkeet:

Tämä suuri joukko maksaa sähkökriisin kallista hintaa vielä pitkään – ”Myyjä toitotti, että hinnat tulisivat olemaan yli 40 senttiä”

Montaa määräaikaisen sopimuksen ottanutta vihastuttaa jälkikäteen syksyn sähkökeskustelujen ”paniikkimieliala”. Grafiikka näyttää, mitkä syksyn kuukaudet olivat kalleimpia sähkösopimuksen tehneille.

yle.fi

"
Viime vuonna jopa yli 350 000 kotitaloutta solmi määräaikaisen sähkösopimuksen, kun sopimusten keskihinnat olivat yli 20 senttiä kilowattitunnilta.

Yli 30 sentin hinnoilla sopimuksen solmi noin 250 000 kotitaloutta.

– Hinta syö säästöt, ja on mahdollista, että valtion tukitoimien loppuessa sähkölaskujenkin maksamiseen pitäisi ottaa lainaa, sanoo 72-vuotias espoolaismies, jolla suurin sähkölasku on ollut kuukaudessa yli 700 euroa.
"

Unohtamatta taloyhtiöitä:

HS Turku | Taloyhtiö jäi jumiin kalliiseen sopimukseen – ”Korotettiin vastikkeita oikein kunnolla”

Turku Energian kallis määräaikainen sähkösopimus harmittaa turkulaisen taloyhtiön puheenjohtajaa. Nyt sähköä saisi jo merkittävästi halvemmalla.

www.hs.fi

"
Siirtohinta ja verot mukaan luettuna kustannuksia tulee kilowattituntia kohden 34 senttiä.

Kraatarinkulma on yksi Turun Isännöintikeskuksen isännöimästä 250 taloyhtiöstä Turussa. Isännöintikeskus kilpailutti näiden yhtiöiden sähkösopimukset ja suurin osa tarttui Turku Energian kahden vuoden määräaikaiseen sopimukseen.

Aspelin kertoo, että asukkailta on satanut jonkin verran kritiikkiä asiasta. Hänen oman 63 neliöisen kaksion vastike nousi ”50–60 eurolla” kuukaudessa.

Taloyhtiön joulukuun sähkölasku oli 7 500 euroa. Aspelin muistelee, että vuotta aiemmin samaan aikaan lasku oli noin 2 400 euroa. Kraatarinkulmassa on yhteensä 75 huoneistoa.
"

Eli jos jo normaalisti rahoitusvastike on sen 900€+, asuntolainaa on otettu maksimit ja korkojen pelätään nousevan jopa päälle 5% kuten yllä spekuloitiin.
Nyt sähkölasku nousee 700€+ ja yhtiövastike nousee jopa satasilla voihan sitä päätyä vastaavaan päätelmään kuin artikkelissa on mainittu: " – Olemme pieneläkeläisiä, ja harkitsemme talon myyntiä. "

 

[calm]

Eihän sen suomalaisen oikeustajun mukaan noin pitäisi mennä mutta valitettavasti se menee. Eli vaikka omistat maata et saa päättää mitään siihen liittyen (tai voit osallistua toki yhtiökokoukseen mutta siinä kaikki).

Asia alkaa ehkä selkenemään, kun ajattelee ihan ensimmäiseksi, että mikäs se tämä tämmöinen asumismuoto onkaan nimeltään? Taloyhtiö. Miten sitä sitten asutaan ja omistetaan taloyhtiössä? Omistamalla taloyhtiön osakkeita. Ja miten yhtiöissä tehdään päätöksiä? No yhtiökokouksessahan niitä tehdään.

Taloyhtiömuotoisessa asumisessa et siis omista kuin osakkeita ja niiden tuomia oikeuksia, vaikka kuinka olisit 100% osuudestasi maksanut (jos et ole ostanut koko taloyhtiön osakekantaa). Jos haluat itsevaltiaana päättää asioita, niin osta omakotitalo (omalla tontilla, haja-asutusalueelta, ehkä vielä muuttotappiokunnasta), mutta älä muuta taloyhtiöön.

 

[renee]

Eli jos jo normaalisti rahoitusvastike on sen 900€+, asuntolainaa on otettu maksimit ja korkojen pelätään nousevan jopa päälle 5% kuten yllä spekuloitiin.

Euribor 12kk on jo liki 3,6%. Tähän päälle marginaali, niin 4,5% korkotaso on jo nytkin mahdollinen, jos korontarkastus on tapahtunut "tänään", varsinkin kun yhtiölainojen marginaalit taitavat olla vähän suurempia kuin henk.koht. lainojen. Siinä voi jokainen sitten laskea, että paljonko rahoitusvastikkeeseen tulee korotuspainetta, mutta sanoisin, että keskimäärin useita satasia per kk, sen verran isoja yhtiölainaosuuksia uudiskohteissa on.

Esim. vuosi sitten eb 12kk oli -0.329, joten aika lailla 3,6%-yks. koronnousu (koska uusissa lainoissa negatiivinen eb ei taida yleensä syödä marginaalia).

Euribor 12kk oli viimeisen kerran negatiivinen 20.4.2022, joten nollakorkoaikakausi loppuu monelta vasta keväällä.

 

[Pete88]

Alkaa yhä vahvemmin näyttää siltä, ettei keskuspankilla ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa edelleen koronnostojen tiellä. Euroalueella on vuoden edetessä ollut yhä enemmän viitteitä mahdollisesta kysyntäinflaation elpymisestä, joka uhkaa palkankorotusten ohella ajaa inflaatiota ylöspäin. Niin kauan kuin työllisyysaste on korkea ja ihmiset ostavat kauppojen hyllyt tyhjäksi alati kallistuvista tavaroista, niin niin kauan jatkuu myös tämä koronnostopolitiikka. Näin karrikoiden esitettynä.

 

[latzka]

Alkaa yhä vahvemmin näyttää siltä, ettei keskuspankilla ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa edelleen koronnostojen tiellä. Euroalueella on vuoden edetessä ollut yhä enemmän viitteitä mahdollisesta kysyntäinflaation elpymisestä, joka uhkaa palkankorotusten ohella ajaa inflaatiota ylöspäin. Niin kauan kuin työllisyysaste on korkea ja ihmiset ostavat kauppojen hyllyt tyhjäksi alati kallistuvista tavaroista, niin niin kauan jatkuu myös tämä koronnostopolitiikka. Näin karrikoiden esitettynä.

Olisi sinänsä mielenkiintoista tietää, mihin tämä kysyntäinflaatio tällä hetkellä aiheuttaa painetta ja onko hintojen nousussa ylipäätään kyse siitä, että kysyntää on liikaa. Tavaroissahan sitä ei ole tällä hetkellä jenkeissä tai Euroopassa käytännössä yhtään ja tavaroiden vaikutus inflaatioon voi olla kohta jopa negatiivinen. Tällä hetkellä inflaatiosta suurin osa näyttää tulevan palveluista (joihin joissain yhteydessä lasketaan esim. vuokrat), energiasta ja ruoasta. Kahden viimeisen hintaan ja/tai kysyntään korkopolitiikalla on vähäinen vaikutus.

Jos tässä ihan viimeisen viikon ajalta päällimmäiseksi mieleen jääneitä uutisia kaivelee, niin mm. litiumin hinta on romahtanut huipuilta yli 30 %, koska sähköautojen kysynnän uskotaan jäävän huomattavasti ennusteista. Samoin Koreassa keskuspankki joutuu pohtimaan, mitä tehdä korkopolitiikan kanssa, koska puolijohteiden vienti on romahtanut melkein puoleen vuoden takaisesta. Ei tämä nyt näytä ihan siltä, että kaupat ostetaan kaikesta mahdollisesta tyhjäksi.

 

[okari]

Onko kukaan onnistunut neuvottelemaan 12 kk --> 3kk euriboriksi kesken korkokauden? Meillä oli S-Pankissa vuosi sitten nostettujen asuntolainojemme(ASP-laina + lisälaina) korontarkastuspäivä juuri äsken helmikuun alussa ja kysyimme tästä viikon kuluttua koron noustua, että olisiko mahdollista muuttaa 12 kk --> 3 kk euriboriksi? Vastasivat, että korkoa voi muuttaa vain korontarkistuspäivänä(!) eli suosittelivat kiltisti odotamaan kokonaisen vuoden "seuraten korkomarkkinoita" ja ottamaan yhteyttä n. 2kk ennen tarkastuspäivää eli vasta joskus ensi marraskuussa.

Yritin hakea netistä onko todellakin noin että vain korontarkistuspäivänä voi tehdä muutoksia asuntolainansa korkotyyppiin. Onko tämä jokin talouskriisin takia muuttunut nykykäytäntö, koska ainakin 2012 vuodelta olevassa artikkelissa on mainittu, että ennen olisi korkokauden aikanakin ollut muutos mahdollista tehdä ainakin joissain pankeissa (Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa) vaikka silloinkin tuo on tuottanut yleisesti enemmän vaivaa pankeille ja siten lisäkuluja asiakkaalle verrattuna siihen että sen olisi tehnyt korontarkistuspäivänä.

Mitenköhän tämän korontarkistuspäivään sidotun ehdon sitten kiertäisi edullisimmin? Siirtämällä asuntolainat toiseen suopeampaan pankkiin jolla muutos onnistuisi?

 

[renee]

12kk euri

Onko kukaan onnistunut neuvottelemaan 12 kk --> 3kk euriboriksi kesken korkokauden? Meillä oli S-Pankissa vuosi sitten nostettujen asuntolainojemme(ASP-laina + lisälaina) korontarkastuspäivä juuri äsken helmikuun alussa ja kysyimme tästä viikon kuluttua koron noustua, että olisiko mahdollista muuttaa 12 kk --> 3 kk euriboriksi? Vastasivat, että korkoa voi muuttaa vain korontarkistuspäivänä(!) eli suosittelivat kiltisti odotamaan kokonaisen vuoden "seuraten korkomarkkinoita" ja ottamaan yhteyttä n. 2kk ennen tarkastuspäivää eli vasta joskus ensi marraskuussa.

Yritin hakea netistä onko todellakin noin että vain korontarkistuspäivänä voi tehdä muutoksia asuntolainansa korkotyyppiin. Onko tämä jokin talouskriisin takia muuttunut nykykäytäntö, koska ainakin 2012 vuodelta olevassa artikkelissa on mainittu, että ennen olisi korkokauden aikanakin ollut muutos mahdollista tehdä ainakin joissain pankeissa (Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa) vaikka silloinkin tuo on tuottanut enemmän vaivaa pankille ja siten lisäkuluja asiakkaalle verrattuna siihen että sen olisi tehnyt korontarkistuspäivänä.

Mitenköhän tämän korontarkistuspäivään sidotun ehdon sitten kiertäisi edullisimmin? Siirtämällä asuntolainat toiseen suopeampaan pankkiin jolla muutos onnistuisi?

12kk euribor voi olla ihan ok, jos korot vaikka vähän tästä vielä nousevat. 3kk euribor kyllä ajaa 12kk kiinni, jos siis lievä korkonousu jatkuu. Eli ei välttis katastrofi, jos vuoden olet nykykoron varassa. Toki jos korot kääntyvät selvään laskuun, niin sitten tilanne on toinen, mutta kyllähän yleisodotus on se, että vuoden päästä ollaan vielä kolmen prossan pinnassa, vaikka lasku jo alkaisikin. Joten päälle kolmen prosentin korkoa sillä 3kk euriborillakin joutuisi maksamaan.

 

[okari]

12kk euri

12kk euribor voi olla ihan ok, jos korot vaikka vähän tästä vielä nousevat. 3kk euribor kyllä ajaa 12kk kiinni, jos siis lievä korkonousu jatkuu. Eli ei välttis katastrofi, jos vuoden olet nykykoron varassa. Toki jos korot kääntyvät selvään laskuun, niin sitten tilanne on toinen, mutta kyllähän yleisodotus on se, että vuoden päästä ollaan vielä kolmen prossan pinnassa, vaikka lasku jo alkaisikin. Joten päälle kolmen prosentin korkoa sillä 3kk euriborillakin joutuisi maksamaan.

No ei nyt katastrofi, mutta tuolla 1% erollakin (3kk ja 12kk euriborin välillä) useampia satasia säästäisi vuoden aikana kun ei se 3kk varmaan 12kk euriborista kuitenkaan yli mene. Tietysti ASP-laina osuudessamme on se 70% valtion tuki 3,8 % ylittävästä osuudesta(jonka pintaan pankki tämän juuri kiusallisesti lukitsi 3,8460 % korolla). Oma vika tietysti ettei aiemmin reagoitu, ja huomattu selvittää, että on joku tälläinen korontarkistuspäivään sidottu ehto.

 

[renee]

No ei nyt katastrofi, mutta tuolla 1% erollakin (3kk ja 12kk euriborin välillä) useampia satasia säästäisi vuoden aikana kun ei se 3kk varmaan 12kk euriborista kuitenkaan yli mene. Tietysti ASP-laina osuudessamme on se 70% valtion tuki 3,8 % ylittävästä osuudesta. Oma vika tietysti ettei aiemmin reagoitu, ja huomattu selvittää, että on joku tälläinen korontarkistuspäivään sidottu ehto.

3kk euribor pysyy päivittäisarvoissa usein 12kk alla, paitsi ehkä silloin, kun markkina odottaa, että korot lähtevät alas lähikuukausien aikana, jolloin saman päivän noteerauksissa 12kk voi olla alemmalla tasolla kuin 3kk.

Mutta sullahan on lukittu nyt johonkin 3,5x tasoon seuraavan 12kk ajaksi, eli 3kk eb voi hyvinkin mennä siitä yli seuraavien kuukausien aikana, esim. jo seuraavana tarkastuspäivänä 3kk päästä. Ainakin jos nousu jatkuu.

 

[Hattu47]

No ei nyt katastrofi, mutta tuolla 1% erollakin (3kk ja 12kk euriborin välillä) useampia satasia säästäisi vuoden aikana kun ei se 3kk varmaan 12kk euriborista kuitenkaan yli mene. Tietysti ASP-laina osuudessamme on se 70% valtion tuki 3,8 % ylittävästä osuudesta. Oma vika tietysti ettei aiemmin reagoitu, ja huomattu selvittää, että on joku tälläinen korontarkistuspäivään sidottu ehto.

S-pankista en osaa sanoa, mutta Danske ainakin vaihtoi viikko sitten.

 

[killerm]

Onko kukaan onnistunut neuvottelemaan 12 kk --> 3kk euriboriksi kesken korkokauden? Meillä oli S-Pankissa vuosi sitten nostettujen asuntolainojemme(ASP-laina + lisälaina) korontarkastuspäivä juuri äsken helmikuun alussa ja kysyimme tästä viikon kuluttua koron noustua, että olisiko mahdollista muuttaa 12 kk --> 3 kk euriboriksi? Vastasivat, että korkoa voi muuttaa vain korontarkistuspäivänä(!) eli suosittelivat kiltisti odotamaan kokonaisen vuoden "seuraten korkomarkkinoita" ja ottamaan yhteyttä n. 2kk ennen tarkastuspäivää eli vasta joskus ensi marraskuussa.

Yritin hakea netistä onko todellakin noin että vain korontarkistuspäivänä voi tehdä muutoksia asuntolainansa korkotyyppiin. Onko tämä jokin talouskriisin takia muuttunut nykykäytäntö, koska ainakin 2012 vuodelta olevassa artikkelissa on mainittu, että ennen olisi korkokauden aikanakin ollut muutos mahdollista tehdä ainakin joissain pankeissa (Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa) vaikka silloinkin tuo on tuottanut yleisesti enemmän vaivaa pankeille ja siten lisäkuluja asiakkaalle verrattuna siihen että sen olisi tehnyt korontarkistuspäivänä.

Mitenköhän tämän korontarkistuspäivään sidotun ehdon sitten kiertäisi edullisimmin? Siirtämällä asuntolainat toiseen suopeampaan pankkiin jolla muutos onnistuisi?

Mä kysyin asp lainan ja sen lisäosan vaihtoa 12kk -> 6 / 3kk, mutta sanoivat että asp laina on aina sidottu 12kk euriboriin, pankki Danske.

 

[vihta]

Mä kysyin asp lainan ja sen lisäosan vaihtoa 12kk -> 6 / 3kk, mutta sanoivat että asp laina on aina sidottu 12kk euriboriin, pankki Danske.

Mulla on OP:ssa ASP-laina ja siellä onnistui 12kk -> 3kk heittämällä.

 

[Ja558]

Mä kysyin asp lainan ja sen lisäosan vaihtoa 12kk -> 6 / 3kk, mutta sanoivat että asp laina on aina sidottu 12kk euriboriin, pankki Danske.

Danske tekee melko tiukkaa asiakasvalintaa ja sen pohjalta hinnoittelua

 

[helppo92]

Mulla on OP:ssa ASP-laina ja siellä onnistui 12kk -> 3kk heittämällä.

Itsellä taas ei onnistunut ja syyksi kertoivat nykytasoon alhaisen marginaalin (0,52). Ehkä tämä marginaali on ihan hyvä oman kämpän sijainti (50k asukkaan kaupunki) ja muut seikat huomioiden. No onneksi asp-lainan korkotuki auttaa jo nyt tilannetta.

 

[jamppee]

Onko kukaan onnistunut neuvottelemaan 12 kk --> 3kk euriboriksi kesken korkokauden? Meillä oli S-Pankissa vuosi sitten nostettujen asuntolainojemme(ASP-laina + lisälaina) korontarkastuspäivä juuri äsken helmikuun alussa ja kysyimme tästä viikon kuluttua koron noustua, että olisiko mahdollista muuttaa 12 kk --> 3 kk euriboriksi? Vastasivat, että korkoa voi muuttaa vain korontarkistuspäivänä(!) eli suosittelivat kiltisti odotamaan kokonaisen vuoden "seuraten korkomarkkinoita" ja ottamaan yhteyttä n. 2kk ennen tarkastuspäivää eli vasta joskus ensi marraskuussa.

Yritin hakea netistä onko todellakin noin että vain korontarkistuspäivänä voi tehdä muutoksia asuntolainansa korkotyyppiin. Onko tämä jokin talouskriisin takia muuttunut nykykäytäntö, koska ainakin 2012 vuodelta olevassa artikkelissa on mainittu, että ennen olisi korkokauden aikanakin ollut muutos mahdollista tehdä ainakin joissain pankeissa (Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa) vaikka silloinkin tuo on tuottanut yleisesti enemmän vaivaa pankeille ja siten lisäkuluja asiakkaalle verrattuna siihen että sen olisi tehnyt korontarkistuspäivänä.

Mitenköhän tämän korontarkistuspäivään sidotun ehdon sitten kiertäisi edullisimmin? Siirtämällä asuntolainat toiseen suopeampaan pankkiin jolla muutos onnistuisi?

Itse kyselin OPlta viitekoron muutosta asp-lainalle ja lisälainalle ja kysymys oli vain että haluanko tehdä muutoksen heti vai vasta korontarkastuspäivänä eli mitään lakiestettä asialla ei liene.

 

[bakugi]

Löytyisikö täältä keltään kristallipalloa? itsellänikin tarjoutui mahdollisuus vaihtaa ilman kustannuksia 12kk euribor joko kolmen tai kuuden kuukauden euriboriin, mutta kovasti mietityttää kun nykyisen lainan (12kk euribor) korontarkistuspäivä on kahden viikon kuluttua.

 

[Anagonda]

Nouseviin korkoihin lyhyempi euribor voi olla kalliimpi, muuten aina historiassa halvempi.
Eli jos lainaa on jäljellä vain 12kk niin itse ehkä menisin 12kk euriborilla. Jos taas esim 10v niin vaihtaisin 3kk:hon.

 

[Taneli-]

Löytyisikö täältä keltään kristallipalloa? itsellänikin tarjoutui mahdollisuus vaihtaa ilman kustannuksia 12kk euribor joko kolmen tai kuuden kuukauden euriboriin, mutta kovasti mietityttää kun nykyisen lainan (12kk euribor) korontarkistuspäivä on kahden viikon kuluttua.

Kuten sanottu riippuu siitä paljonko on vielä maksuaikaa jäljellä sekä joutuuko maksamaan vaihdosta rahaa (kuinka paljon?) + säilyvätkö muut ehdot samoina ainoastaan euriborin vaihtuessa. Itsellä on noin 8 vuotta maksettu joten 17 jäljellä. JOS olisi 12kk euribor vaihtaisin ilman muuta pienempään. Nyt kun on 6kk (ollut koko lainan ajan) en ole jaksanut alkaa kyselemään koska suurimman osan ajasta ollut miinuskorot.

Itse ennustan että vielä nousee hieman korot, kunnes alkavat laskemaan. Tuskin nyt mihinkään 5% 12kk Euriboriin päästään mutta en pitäisi täysin mahdottomana 4% korkoa vielä tämän vuoden sisällä.

EN myöskään usko että ihan heti (välttämättä edes seuraavan 10 vuoden aikana) korot tippuvat takaisin miinukselle. Mikäli niin tapahtuu voi aika turvallisesti ennustaa että lyhyempiä euriboreja EI silloin enää saa.

 

[JRan]

Nouseviin korkoihin lyhyempi euribor voi olla kalliimpi, muuten aina historiassa halvempi.
Eli jos lainaa on jäljellä vain 12kk niin itse ehkä menisin 12kk euriborilla. Jos taas esim 10v niin vaihtaisin 3kk:hon.

Tämä on juurikin näin ja jos tätä asiaa haluaa vielä jotenkin pohtia, niin nyt oikeastaan edellinen vuosi on malliesimerkki siitä, kun lyhyellä korolla on tehnyt tappioo pitkään verrattuna. Jos kuitenkin ajatellaan esimerkiksi tulevaa vuotta, niin karkeasti voisi sanoa ihan koron puolesta (jos laina olisi pelkillä koroilla ja marginaalit samat):

Korko lukitaan nyt:
3kk eb = 2.654
12kk eb = 3.579

Ensimmäiset 3kk tulee noin prosentti plussaa 3kk eb:llä, joten 3kk eb:n pitäisi nousta 0-9kk aikana teoriassa yli 2% prosenttiyksikköä, jotta sillä tekisi tappioo 12kk eb:hen verrattuna, tämäkin nousu pitäisi tapahtua 0-6kk välillä eikä 6-9kk kohdalla. Ja tämä todellakin on mahdollista, kuten Venäjän käynnistämä hyökkäyssota tai finanssikriisi aikoinaan meille opetti. Todennäköisyys tällä on kuitenkin pieni, jos Venäjä ei vedä muita maita mukaan sotaan. Toki inflaatio pitää edelleen saada kuriin, joten koronnostoja on varmasti tulossa vielä, mutta miten nopeasti (ja miten se vaikuttaa lyhyempiin korkoihin) niin se onkin sitten hyvä kysymys.

Edit: typo

 

[Pete88]

Euribor tarkistukset kannattaa varmasti miettiä oman riskinsietokyvyn ja/tai huolettomuuden kannalta. Joka tapauksessa nousevat korot kohtaavat kaikki, joilla pankkilainaa on. Kuten useaan otteeseen on edellä todettu, lainan määrä ja ehdot vaikuttavat olennaisesti muutoksen järkevyyteen. Mutta jos oletetaan, että lainaa on jäljellä vaikka se 20-vuotta ja nyt on mennyt 12kk euriborilla, niin sen hyöty on käytännössä hyödynnetty tässä viimeisen vuoden aikana, sillä on päässyt hyötymään matalasta korkotasosta pidempään. Mutta tästä eteenpäin tuskin nähdään enää yhtä valtavia nousuja yhtä lyhyessä ajassa. Jos nähtäisiin, Suomessakin alkaisi yhä useammalla puntti tutista, koska useimpien lainanottajien velat on stressitestattu 6% korolla. Sitä korkeammat korot voisivat ajaa ihmisiä todella hankalaan tilanteeseen ja muualla EU-alueella tuskin on kovin erilainen tilanne. Sen sijaan historia on opettanut, että kun korot kääntyvät laskusuuntaisiksi, lyhyempien euriborien saatavuus pankeissa menee kiven alle, jolloin 12kk euribor tulee erityisen kalliiksi. Nollakorkoaikaan tuskin ja toivottavasti ei palata (koska se ei ollut talouden normaalitila), mutta on hyvin mahdollista, että nykyiseltä korkotasolta tullaan vielä alaspäin.

Indikaattorit toistaiseksi kuitenkin osoittavat siihen suuntaan, että korot ovat vielä noususuuntaisia. Työllisyysaste on edelleen historiallisen korkea ja palveluita sekä tavaroita kulutetaan Euroopassa suht hyvään tahtiin ja osa indikaattoreista antaa kuvaa viriävästä aktiviteetista harmaan talven jälkeen. Jos kysyntäinflaatio ottaa uutta tuulta alleen, saattaa inflaatio jälleen nousta ja korkojen nostoja on pakko jatkaa.

 

[samsungaaja]

Minä en oikein enää näe mistä se kysyntä enää kasvaisi saati pysyisi edes entisellään ainakaan täällä Suomessa:

Kotitalouksien rahapula hiljensi autokorjaamot

Autojen huoltoja lykätään tai huolto maksetaan osamaksulla.

www.kauppalehti.fi

Kyselyssä liki viidesosa suomalaisista on hyvin huolissaan inflaatiosta – "Keskituloisilla rahat riittävät nyt 200–600 euroa vähempään kuussa"

Kyselyn perusteella suomalaiset eivät ole erityisen huolissaan työpaikoistaan. Vain viisi prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa erittäin huolissaan oman työpaikkansa puolesta.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Myös työllisyys heikentyy ajan mittaan väkisin kustannusten noustessa ja kysynnän laskiessa, joka on omiaan kyllä tekemään aivan muuta kuin kiihdyttämään inflaatiota.

Suomessa se ostovoima ei ollut hääppöinen alunperinkään.. Luulisin kysynnän kasvun olevan mahdollista maissa joissa sitä pätäkkää nyt vaan jää näppiin enemmän. Suomi saa siinä mukana nauttia nousevista koroista vaikka kysyntä täällä kyykkäisikin.

 

[latzka]

Minä en oikein enää näe mistä se kysyntä enää kasvaisi saati pysyisi edes entisellään ainakaan täällä Suomessa:

Kotitalouksien rahapula hiljensi autokorjaamot

Autojen huoltoja lykätään tai huolto maksetaan osamaksulla.

www.kauppalehti.fi

Kyselyssä liki viidesosa suomalaisista on hyvin huolissaan inflaatiosta – "Keskituloisilla rahat riittävät nyt 200–600 euroa vähempään kuussa"

Kyselyn perusteella suomalaiset eivät ole erityisen huolissaan työpaikoistaan. Vain viisi prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa erittäin huolissaan oman työpaikkansa puolesta.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Myös työllisyys heikentyy ajan mittaan väkisin kustannusten noustessa ja kysynnän laskiessa, joka on omiaan kyllä tekemään aivan muuta kuin kiihdyttämään inflaatiota.

Kyllähän tuo Tilastokeskuksen tiedotekin aika hyvin kuvaa sitä, ettei täällä hirveästi ylimääräistä kysyntää ainakaan tammikuussa ollut:

Inflaatio 8,4 % tammikuussa 2023 | Tilastokeskus

www.stat.fi

Joulukuuhun verrattuna inflaatiota siis eniten ruoassa, asumisessa ja energiassa sekä sitten tässä mystisessä "muut tavarat ja palvelut"-kategoriassa, jonka sisältöä tuntuu olevan hankala selvittää.

Vaatteet, terveys, liikenne, viestintä, kulttuuri ja vapaa-aika kaikki pakkasella. Samoin kalusteet, kotitalouskoneet ja kodinhoito nollassa.

 

[dropadrop]

Hitas kämppä myyty tänään. Kritiikeistä hitas järjestelmää kohtaan huolimatta pakko olla tyytyväinen. Asunto myytiin 120% korkeampaan hintaan kuin millä se ostettiin 13 vuotta sitten, ja halvemman hinnan myötä meni suht nopeasti kaupaksi vaikeanakin aikana. Tähän päälle tuon edullisemman hinnan vuoksi saatiin käytännössä laina maksettua pois ekan 10v aikana ja 50% alkuperäisestä ostohinnasta sijoitettua kun lainan lyhennykseen ei mennyt niin paljoa.

 

[renee]

Suomessa se ostovoima ei ollut hääppöinen alunperinkään.. Luulisin kysynnän kasvun olevan mahdollista maissa joissa sitä pätäkkää nyt vaan jää näppiin enemmän. Suomi saa siinä mukana nauttia nousevista koroista vaikka kysyntä täällä kyykkäisikin.

Tämähän se suomalaisen velallisen pahin skenario on, eli oltaisiin euromaista yksin taantumassa, kun muualla porskutettaisiin, eli toisin sanoen euroalueen inflaatio pysyisi korkealla ja sitä myötä korot ylhäällä, mutta Suomessa työttömyys kasvaisi ja sitä myötä palkatkin junnaisivat paikallaan, jos ei sentään työttömäksi joutuisi.

 

[dropadrop]

Tota pahentaa vielä se, että Suomessa poikkeuksellisen suuri osuus lainoista on sidottu vaihtuviin korkoihin.

 

[bungle]

Keynes taisi jo muunnoin (lähes 100 vuotta sitten?) ehdottaa keskuspankeille inflaation hillitsemiseksi mieluummin tasapuolisempaa järjestelmää, jossa esim. x määrä/prosentti palkastasi tms. tuloista menisi suoraan valtion asiakasvaratilille (tai vastaava järjestely). Tämä olisi siis ns. myöhäistettyä kulutusta. Se kohdistuisi paljon tasaisemmin kuin nykyinen keskuspankkien korkoruuvi, josta suurimman taakan kantaa sellaiset, joilla on velkaa, suoraan tai epäsuorasti (nyt tietysti kaikki, koska valtiot ovat niin pahoin velkaantuneet). Rahat saisi sitten käyttöön takaisin, kun inflaatio hellittäisi. Mahdollisesti portaittain.

 

[yyqam]

Tietäjiltä apua.

Pankki: OP
Euribor 12kk --> 3kk
Korontarkistus kesällä
Muutoskulu: 200e
Marginaali pysyy samana 0,45
Laina-aikaa n. 20v jäljellä

Varmaan aika no brainer vaihtaa?

 

[kjns]

Varmaan aika no brainer vaihtaa?

Historiaan peilaten kyllä, tulevaisuudesta ei kukaan voi tietää.

 

[Tege]

Toi on kyllä kova jos marginaali pysyy samana.

 

[eddye]

Tätä ketjua lukiessa ja omiin kokemuksiin perustuen, taitaa OP olla ainoa pankki joka suostuu vaihtamaan lyhempään korkoon ilman marginaalin muutoksia.