Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[taffeli]

En tiedä ketään joka olisi päässyt tuosta s-pankin automaatista läpi ilman että on laittanut lainasumman todella alhaiseksi. Mun piti heittää jotain luokkaa 80k siihen vaikka nordeasta irtosi helposti 200k asuntolaina. Toki ei sijoituskäyttöön mutta sama paska lomake lienee käytössä

Meni se mulla läpi 350ke lainaan ja täti sieltä sitten soitteli. Eli ei se aina hylsyä anna.

 

[dropadrop]

Toi on kyllä jännä miten eri filosofiaa. Jos itse saisin valita, maksaisin oman asunnon asuntolainasta vaan korot ja ehkä joku maks 200e lyhennystä lainaan loppuelämäni ja ei kiinnostaisi pätkääkään, vaikka olis 80vuotiaana vielä 100 000e lainaa jäljellä. Eiköhän mulla omaisuutta olisi muualla sen verran vähintään...
Esim. porukat oikeen tuuletteli, että onpa sitä asuntolainaa nyt niin ahkerasti maksettu - mikä hyöty siitä nyt oikeesti on, että on velaton? Ei mitään.
Sijoitusasuntolainat erikseen.
Itellä on tosi paljon velkaa, eikä korotkaan kiinnosta pätkääkään (maksan kuitenkin saman mitä muutkin). Mitä sitten. Hyvin pärjäilee siitä huolimatta ja jos ei pärjää, myy vaikka jonku sijoitusasunnon esim. tappiollakin tai ns. "nollilla". Mahtuu sitä elämään isompiakin asioita, kuin joku 20 000e tappio huonosta asuntosijoituksesta tms. Niin ja tienaan 3-4k väliin bruttona. Toki myönnettäköön, että on optio tehdä jaksamisen mukaan lisätuloakin 300-1000e kuussa jos ahkeruus yllättää ja tämä optio tekee sen, että ei varsinaisesti lainan määrä stressaa, kun negatiiviset kassavirrat voi ottaa haltuun lisätöillä (toki vapaa-ajan kustannuksella).

Ehkä sulla ei ole läheisiä jotka ovat (joko itsestä tai ulkoisista seikoista johtuen) ryssineet hommansa pahasti?

Esim. miten selviät jos asuntojen hinnat putoavat 30-50% ja samaan aikaan jäät itse työttömäksi?

Toiset sietää riskiä paremmin kuin toiset. Kun sekä omilla että vaimon vanhemmilla on joskus mennyt hommat puihin on toki nähnyt että siitä voi palautua, mutta samalla että se voi tehdä vanhemmista päivistään aika raskasta. Mä olen maksellut aina velkoja pois koska se vähentää riskiä. Esim. ulkoisiin tekijöihin liittyviä, tai sitten siihen että vaikka mulle sattuu jotain ja 70% vähemmän tienaava vaimo joutuis tulemaan toimeen.

Mut jotenkin tuntuu että ihmiset jotka eivät näitä ymmärrä eivät ole kokeneet kunnon romahdusta, lamaa, lähes 10% korkoja jne. Ja eihän mitään semmosta enää voi tulla kun eletään uudessa maailmassa?

 

[pokkus]

Uskoisin että moni miettii esim. FIRE tyypistä tilannetta tai edes ns. downshiftaamista ja yleensä (ei tietysti aina) sen jälkeen kun:
- Ensin on päässyt pois vuokralta
- Sitten sen asuntolainan on saanut maksettua
Päästään tilanteeseen missä joko aikainen eläköityminen mahdollistuu tai ainakin mahdollisten useampien töiden / pitkien urakoiden painaminen ei ole enää välttämätöntä ja parhaimmillaan voi jopa elää sitten säästöillään ja pienilläkin tuloilla sellaisessa ympäristössä että vuokralla se ei onnistuisi.

Tämä ei tietysti onnistu jos on siinä tilanteessa missä vielä vaikkapa 80-vuotiaana on vielä 100 000€ lainaa jäljellä ja kuukausittain menee pakollisiin menoihin ehkä useampi tuhat euroa. Ellei sitten paina entistä enemmän sitä pitkää duunia ja pyri hankkimaan vielä enemmän varallisuutta millä kattaa nuo kaikki vuosikymmeniä eteenpäin kertyvät ja yhä kasvavat velat.

Mulla on viralliseen eläkeikään vielä noin 25-30 vuotta aikaa, mutta haaveissa on, että 8-16 työt voisi lopettaa jo 10 vuoden päästä. Kyllä siinä vaiheessa on helpompi tehdä päätös, jos asuntolaina ja muutkin isommat lainat on maksettu pääasiassa jo pois. Toki yhtiövastikkeet / asunnon muut huoltokulut jäävät edelleen maksettavaksi, mutta ne ovat kuitenkin pienemmät kuin lainaan menevät kulut. Kyllä se ennakkoeläköityminen onnistuisi, vaikka asuntolainaa olisikin olemassa, mutta silloin säästöt pitäisi olla suuremmat tai voisi vähemmän käyttää rahaa kaikkiin aktiviteetteihin, joita voisi harrastaa lisääntyneen vapaa-ajan takia.

 

[Nik97]

Mulla on viralliseen eläkeikään vielä noin 25-30 vuotta aikaa, mutta haaveissa on, että 8-16 työt voisi lopettaa jo 10 vuoden päästä. Kyllä siinä vaiheessa on helpompi tehdä päätös, jos asuntolaina ja muutkin isommat lainat on maksettu pääasiassa jo pois. Toki yhtiövastikkeet / asunnon muut huoltokulut jäävät edelleen maksettavaksi, mutta ne ovat kuitenkin pienemmät kuin lainaan menevät kulut. Kyllä se ennakkoeläköityminen onnistuisi, vaikka asuntolainaa olisikin olemassa, mutta silloin säästöt pitäisi olla suuremmat tai voisi vähemmän käyttää rahaa kaikkiin aktiviteetteihin, joita voisi harrastaa lisääntyneen vapaa-ajan takia.

Millasilla sopimuksilla teette töitä kun käsittääkseni jos sulla on merkattu työtunneiksi 40h/vk niin työnantaja saa halutessaan/mulkkuudellaan vaatia tuon että se 40h tulee viikossa täyteen? Meillä yksi työntekijä nimittäin aloitti opiskelemaan ja hän periaatteessa joutuu korvaamaan ne tunnit jotka hän on ollut koulussa niin illalla. Aika raskasta touhua sanon minä mutta toki tässä tilanteessa työnantajamme on aika perseestä kun ei viitsi joustaa mutta toki pitää työnantajaakin miettiä että ainakun joku on muualla niin työmaa kärsii.

Tuli vaan äkkiä mieleen kun täällä näitä juttuja (ja muuallakin) kuulee kun voi vaan tehdä kolmipäivästä viikkoa. Aina se ei ole itsestä kiinni.

 

[Rollerix]

Millasilla sopimuksilla teette töitä kun käsittääkseni jos sulla on merkattu työtunneiksi 40h/vk niin työnantaja saa halutessaan/mulkkuudellaan vaatia tuon että se 40h tulee viikossa täyteen? Meillä yksi työntekijä nimittäin aloitti opiskelemaan ja hän periaatteessa joutuu korvaamaan ne tunnit jotka hän on ollut koulussa niin illalla. Aika raskasta touhua sanon minä mutta toki tässä tilanteessa työnantajamme on aika perseestä kun ei viitsi joustaa mutta toki pitää työnantajaakin miettiä että ainakun joku on muualla niin työmaa kärsii.

Tuli vaan äkkiä mieleen kun täällä näitä juttuja (ja muuallakin) kuulee kun voi vaan tehdä kolmipäivästä viikkoa. Aina se ei ole itsestä kiinni.

Kaipa siinä työnantaja ajattelee että maksaa 100 % työstä ja haluaa sen panoksen. Kyllä kai sitä voi pyytää työsopimuksen muuttamista siten että työaika olisi tietyn määräajan esim. 60 %, mutta paikkakin pienenee saman verran. Pitää vielä erikseen sopia miten se jakautuu kuukaudessa, esim. joka päivä lyhennetty työaika, kolme täyttä päivää viikossa tai vaikka n. 12 täyttä työpäivää kuukaudessa (jolloin voi olla esim. yksi täysin vapaa viikko ja irtopäivävapaita).

Ei työnantajalla ole mitään velvollisuutta antaa kouluttautua työajalla, vaikka sekin mahdollista on. Noista varmaan kannattaa neuvotella. Kyllähän moniin töihin kuuluu oikeus käydä koulutuksessa tietty määrä päiviä vuodessa, joten siitäkin voi soveltaa. Muttei sekään taida olla mikään subjektiivinen oikeus, vaan työnantajan harkinnassa.

Jos vähentää työaikaa, kannattaa tarkistaa että viikkotunteja tulee riittävästi ettei lomat lyhene. Se raja kai pyörii tuossa 50-60 %:n tienoilla, mutta en tiedä vaikuttaako työajan jakautuminen kuukauden aikana siihen. Ja kannattaa varmistaa että työajan lyhennys on määräaikainen, jotta pääsee sitten takaisin 100 % palkalle.

Sinänsä työnantajankin kannattaisi tukea kouluttautumista kun voi sitten saada osaavamman työntekijän, jonka lojaalisuus kenties parempi kuin aiemmin.

 

[dropadrop]

Asuuko joku Kalasatamassa / Sompasaaressa? Päästiin uuden Hitas kämpän arvonnassa ykkössijalle, mutta päätös pitäisi tehdä aika nopeasti.

Isoin mielessä oleva kysymys liittyy pysäköintiin joka tuntuu olevan alueella nihkeetä. Yhtiössä ei oikein paikkoja ole, ja alue on tarkotettu jollain tasolla ”autottomaksi” jonka myötä parkit ovat ”markkinaehtoisia”. Musta on ihan järkevää että autoilijat maksavat omat kustannuksensa, mutta vähän epäselvää mistä sen markkinahintaisen paikan siis saisi..?

 

[hampuusi]

Ihan offtopiccina tuohon opiskeluun liittyen, vaihtoehtonahan on myös opintovapaa joka työnantajan on käytännössä pakko myöntää. Tähän sitten vaikka se ansiosidonnainen aikuiskoulutustuki, jolla makselee käytännössä vaikkapa lainaa.

 

[valexi]

Kaipa siinä työnantaja ajattelee että maksaa 100 % työstä ja haluaa sen panoksen. Kyllä kai sitä voi pyytää työsopimuksen muuttamista siten että työaika olisi tietyn määräajan esim. 60 %, mutta paikkakin pienenee saman verran.

Eikai tuossa tuntityöläisillä olisi mitään ongelmaa, kun maksetaan vaan tehdyistä tunneista. Eiköhän se ole työnantajankin etu, että se osaava kaveri käy vaikka kolmena päivänä hyvällä motivaatiolla sykkimässä hommat valmiiksi, että saa sitten pari päivää opiskella, kun pitää väkipakolla 5pv viikossa töissä, kun kerran halutaan 100% työpanos.

Kaveri sitten vittuillessaa istuu 3h paskalla puhelinta räpläten ja tekee muutenki minimit.

 

[Rollerix]

Eikai tuossa tuntityöläisillä olisi mitään ongelmaa, kun maksetaan vaan tehdyistä tunneista. Eiköhän se ole työnantajankin etu, että se osaava kaveri käy vaikka kolmena päivänä hyvällä motivaatiolla sykkimässä hommat valmiiksi, että saa sitten pari päivää opiskella, kun pitää väkipakolla 5pv viikossa töissä, kun kerran halutaan 100% työpanos.

Kaveri sitten vittuillessaa istuu 3h paskalla puhelinta räpläten ja tekee muutenki minimit.

Kysyjä ei sanonut missään että olisi kyse tuntityöläisestä (tai en sitä ymmärtänyt). Sitä paitsi sellaisessakin työsopimuksessa on yleensä määriteltynä arvioitu työaika, ja jos se on minimissään jotain, voi työnantaja sen vaatia. En sano että se olisi järkevää.

 

[Nik97]

Kysyjä ei sanonut missään että olisi kyse tuntityöläisestä (tai en sitä ymmärtänyt). Sitä paitsi sellaisessakin työsopimuksessa on yleensä määriteltynä arvioitu työaika, ja jos se on minimissään jotain, voi työnantaja sen vaatia. En sano että se olisi järkevää.

Tuntihommissa ollaan kyllä. Eli tunneista ne palkat maksetaan. Rakennusala on siis kyseessä.

 

[Hekoheko]

Asuuko joku Kalasatamassa / Sompasaaressa? Päästiin uuden Hitas kämpän arvonnassa ykkössijalle, mutta päätös pitäisi tehdä aika nopeasti.

Isoin mielessä oleva kysymys liittyy pysäköintiin joka tuntuu olevan alueella nihkeetä. Yhtiössä ei oikein paikkoja ole, ja alue on tarkotettu jollain tasolla ”autottomaksi” jonka myötä parkit ovat ”markkinaehtoisia”. Musta on ihan järkevää että autoilijat maksavat omat kustannuksensa, mutta vähän epäselvää mistä sen markkinahintaisen paikan siis saisi..?

En asu, mutta työni kautta tiedän hitaksista ja Kalasatamasta paljon. Eli kyllä kaava on määrännyt tietyn määrän autopaikkoja jokaiselle yhtiölle, mutta se on jotain 50% luokkaa asunnoille/yhtiö. Eli vaikka 100 asunnon yhtiölle noin 50 paikkaa määrätty. Eli todennäköisesti kaikille halukkaille ei riitä. Nämä paikat siis arvotaan/on arvottu kuukauden sisällä ennen muuttopäivää halukkaiden kesken isännöitsijän toimesta, joko yhtiöllä on oma autohalli tai sitten liittynyt johonkin autohalliyhtiöön (esim. kalasataman palvelu oy) merkintäsopimuksella, jossa paikat ovat. Jos ei omaa paikkaa ole saanut, niin jostain autohalliyhtiöstä voi tuurilla saada ja se sitten maksaakin lähemmäs 100e/kk se paikka. Muuten ei autopaikkoja taida olla saatavilla ihan läheltä. Tosiaan kaupunki haluaa vähentää autoilua ja jos se ei itselle maistu niin ei sinne kannata muuttaa sitten.

 

[dropadrop]

Kämppä tulee siis Nihtiin, Sompasaaren eteläpuolelle. Jossain sanottiin että yhtiöt ”voivat itse päättää parkkipaikkojen määrän”, tässä Hitaksessa ilmeisesti niitä oli 2 ja molemmat myyty jo ennen asuntoja. Saman taloyhtiön jatkoksi tulee sitten toisia ”normaaleja” asuntoja ja niille parkkeja sitten riittää.

Ajatus on varmaan että mahdollisuus parkkipaikkaan voi ratkaista ostopäätöksen noissa yli miljoonan kämpissä, eli napataan kaikki sinne…

 

[Hekoheko]

Kämppä tulee siis Nihtiin, Sompasaaren eteläpuolelle. Jossain sanottiin että yhtiöt ”voivat itse päättää parkkipaikkojen määrän”, tässä Hitaksessa ilmeisesti niitä oli 2 ja molemmat myyty jo ennen asuntoja. Saman taloyhtiön jatkoksi tulee sitten toisia ”normaaleja” asuntoja ja niille parkkeja sitten riittää.

Ajatus on varmaan että mahdollisuus parkkipaikkaan voi ratkaista ostopäätöksen noissa yli miljoonan kämpissä, eli napataan kaikki sinne…

Jaaha, eli siinä on kikkailtu jotenkin ne parkkipaikat sinne toisille asunnoille. Mielenkiintosia viritelmiä grynderit keksivät. Kaava tosiaan määrää tonttikohtaiset autopaikkojen määrät asuintonteille..

 

[Warwick]

Jaaha, eli siinä on kikkailtu jotenkin ne parkkipaikat sinne toisille asunnoille. Mielenkiintosia viritelmiä grynderit keksivät. Kaava tosiaan määrää tonttikohtaiset autopaikkojen määrät asuintonteille..

Kyseessä ei varsinaisesti ole mikään kikkailu vaan rakennuttaja on saanut kaupungin kanssa sovittua autopaikkojen lukumäärän olevan markkinaehtoinen tai sitten se on jo tonttia luovutettaessa annettu mahdollisuutena. Tässä tapauksessa on ilmeisesti arvioitu, että autopaikkoja ei taloyhtiölle tarvita enempää kuin tuo kaksi (oletettavasti invapaikkoja) ja voidaan tila käyttää hyödyllisemmin kuin parkkipaikkojen rakentamiseen ja kämpät saadaan silti myytyä.

Ongelmaksi sitten muodostuu kuten alkuperäinen kysyjäkin osoitti, että näitä asuntoja havittelevat kuitenkin autoilevat ihmiset ja myöhemmin ollaan yllättyneitä, kun autopaikkoja ei ihan oikeasti olekaan.

Käytännössä tuolta Nihdistä autopaikat luultavasti löytää kysymällä lähimmistä taloyhtiöistä tai Kalasataman alueella vielä olevista Palmian pysäköintikentistä. Redistä ei ainakaan paikat tule loppumaan, jos ei muualta löydy.

 

[dropadrop]

Siis tässä YIT rakentaa 4 erillistä taloyhtiötä jotka jakavat osittain yleisiä tiloja ja parkkipaikan. Kaikkien muiden taloyhtiöiden osalta on ilmeisesti todettu että parkkipaikkoja tarvitaan, koska niille on varattu 20-30 per yhtiö.

Käytiin just Sompasaaren puolella äskettäin valmistuneen rakennuksen esittelyssä jossa on vielä 7 asuntoa ja 8 pysäköintipaikkaa myymättä. Välittäjä sanoi samaa - että parkkipaikkoja ei myydä ulkopuolisille ennen kuin kaikki asunnot ovat menneet kaupaksi. Tämä sen vuoksi että parkin saaminen voi olla kynnyskysymys asukkaalle.

Meillekkin parkki olisi tärkeä, mutta kun hitas-arpa osui kohdalle ja asunto lähes puoli miljoonaa halvempi kuin seinän takana niin voisi ehkä joustaa…

 

[kilroy1]

Onko kukaan ottanut viime aikoina asuntolainaa hyposta? Millä ehdoilla ja mikä on max laina-aika mitä tarjoavat?

Itse kysyin sijoitusasuntolainaa heiltä, tulot ja omarahoituskunnossa, rahoituksen tarve alle 100k€. Korko 12kk euribor+ 2,2% marginaali.. Ei mene jatkoon. Ilmeisesti ei ole haluja rahoittaa sijoitusasuntoja ollenkaan..

 

[JaySon]

Updatea tänne jälleen. No nyt on saatu muutama tarjous, eli tosiaan tuota 3kk Euriboria oikeasti tarjotaan varsin avokätisesti. Ja vain yksi pankki on tarjouksessaan maininnut nuo ties mitkä lainanjärjestelykulut, muilla toistaisista tarjouksista ne on 0e. Eli tuo taitaa olla suurelta osin käytäntö tällä hetkellä eli noiden perään kandee kysellä jos ei ole jo mukana tarjouksessa.

Mutta seuraava kysymys! Millä pankeilla on parhaat edut laina-asiakkaalle (jos esim siirtää palkkatilin ko. puljuun kanssa)?

OP tarjoaa bonareitaan joilla voi maksaa mm. Pohjolan vakuutuksia. Itselle tosin ei osu mm. mp-vakuutus sieltä sillä ei tarjoa osakaskoa mun prätkään. Mitä muuta sillä bonarilla oikeen voi maksella ettei menisi harakoille?

Danskessa ei juurikaan kummempia etuja - samoin ei myöskään Aktiassa kai?

Nordeassa varmaan jotain? Näkeekö näitä mistään suorilta järkevästi?

Tarjoaako esim S-Pankki jotain oikeasti fiksua "bonaria"? Entäs Nooa Säästöpankki?

Huhuilkaas jos on jotain oikeasti käyttökelpoista noissa lisäeduissa.

 

[dropadrop]

Aika kauan sitten liityttiin Nordean ”avainasiakkaiksi”, silloin etuna oli henkilökohtainen kontakti ja mastercard gold maksutta. Muistaakseni oli myös jotain vakuutuksiin liittyvää, mutta möivät sitten sen liiketoiminnon pois (nyt kyllä kyselivät taas IF’in osalta, eli ehkä ympyrä sulkeutuu). Nordealla taitaa myös olla joku lentokentän lounge pääsy asiakkaille jotka ovat tosi rikkaita tai älyttömän velkaantuneita.

 

[Takaisku]

Mutta seuraava kysymys! Millä pankeilla on parhaat edut laina-asiakkaalle (jos esim siirtää palkkatilin ko. puljuun kanssa)?

Edut eivät ole kaikille asiakkaille samat vaan riippuvat lainamäärästä ja sijoitusvarallisuudestasi. Jos varallisuus on 0 niin kaikesta pitää maksaa mutta jos henkilökohtainen tase on kunnossa niin pankki antaa esimerkiksi mustan luottokortin ilmaiseksi.

 

[Taneli-]

OP tarjoaa bonareitaan joilla voi maksaa mm. Pohjolan vakuutuksia. Itselle tosin ei osu mm. mp-vakuutus sieltä sillä ei tarjoa osakaskoa mun prätkään. Mitä muuta sillä bonarilla oikeen voi maksella ettei menisi harakoille?

"
Bonustilillesi kertyneitä OP-bonuksia käytetään pankin palvelumaksuihin, jotka muussa tapauksessa veloitettaisiin käyttötililtäsi. Bonuksia käytetään myös vakuutusmaksuihin. OP-bonuksilla maksetaan palvelumaksuja ja vakuutuslaskuja automaattisesti siinä järjestyksessä, kun maksuja tai veloituksia muodostuu. OP Ryhmän jakamat OP-bonukset ovat omistaja-asiakkaille verovapaita.
"
+
"

Voit liittyä osuuspankin omistaja-asiakkaaksi maksamalla jäsenosuusmaksun, joka useimmissa pankeissa on suuruudeltaan 100 euroa. Jos olet osuuspankin asiakas ja sinulla on OP:n tunnukset, voit tarkistaa omistaja-asiakkuutesi näppärästi kirjautumalla op. fi-palveluun.

Omistaja-asiakkaan edut ja alennukset - OP
"

Spoileri

30 % enemmän OP-bonuksia vuonna 2023

Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat vuoden 2023 aikana 30 % enemmän OP-bonuksia. Ylimääräiset bonukset vähentävät asiointisi kuluja ja tuovat helpotusta arjen raha-asioihin erityisesti silloin, kun hyödynnät palveluitamme laajasti.
OP-bonusten uusi kerroin vuonna 2023 on 0,00325 (vuonna 2022 ja edeltävinä 0,0025).

Päivittäiset pankkipalvelut

Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat monipuoliset päivittäisasioinnin palvelut tuntuvalla alennuksella ja käyttötilit maksutta siinä osuuspankissa, jossa olet omistaja-asiakas.

Säästäminen ja sijoittaminen

Omistaja-asiakkaan uudet sijoittamisen edut ja alennukset auttavat sinua toteuttamaan haaveitasi, olivatpa ne sitten pieniä tai suuria. Sijoittamisen aloittaminen voi olla elämäsi kannattavin päätös.

Vakuutukset

Omistaja-asiakkaana saat tuntuvia alennuksia sekä runsaasti etuja elämääsi turvaavista vakuutuksistasi. Lisäksi kertyneitä OP-bonuksia käytetään automaattisesti vakuutuslaskujesi maksuun.

OP-bonukset

Vain osuuspankin omistaja-asiakkaille kertyy asioinnista OP-bonuksia. Niillä kuitataan automaattisesti esimerkiksi pankin palvelumaksuja ja vakuutuslaskuja.

Omistaja Plus -palvelu

Tarjoamme Omistaja Plus -palvelun monipuolisesti pankki- ja vakuutuspalveluitamme käyttävälle osuuspankin omistaja-asiakkaalle. Saat sujuvuutta arkeesi ja parhaita hyötyjä ensimmäisten joukossa.

Vain omistaja-asiakkaana voit sijoittaa Tuotto-osuuteen

Tuotto-osuus on sijoitus oman osuuspankkisi pääomaan. Omistaja-asiakkaana voit sijoittaa pankkiisi ja saada sijoituksellesi kilpailukykyisen koron.

Kumppaneidemme tarjoamat edut OP-mobiilissa

Vaihtuvia valtakunnallisia ja paikallisia etuja ja tapahtumia yhteistyökumppaneiltamme.

Kaikki omistaja-asiakkaan edut ja alennukset nyt OP-mobiilissa

Omistaja-asiakkaan OP-bonukset, alennukset pankki- ja vakuutuspalveluista sekä kumppaneidemme tarjoukset löydät nyt helposti OP-mobiilista. Jos sinulla ei vielä ole OP-mobiilia käytössäsi, lataa se sovelluskaupastasi.

+ Tuotto-osuus:
Tuotto-osuuksien tuottotavoitteeseen lisäkorko vuodelle 2022

Omistaja-asiakkaana saat mahdollisuuden hyötyä vielä tämän loppuvuoden ajan 1,2 %:n lisäkorosta. OP Ryhmän 120-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tuottotavoite vuodelle 2022 on 3,25 % + lisäkorko 1,20 % eli yhteensä 4,45 %.

 

[Tege]

Updatea tänne jälleen. No nyt on saatu muutama tarjous, eli tosiaan tuota 3kk Euriboria oikeasti tarjotaan varsin avokätisesti. Ja vain yksi pankki on tarjouksessaan maininnut nuo ties mitkä lainanjärjestelykulut, muilla toistaisista tarjouksista ne on 0e. Eli tuo taitaa olla suurelta osin käytäntö tällä hetkellä eli noiden perään kandee kysellä jos ei ole jo mukana tarjouksessa.

Mutta seuraava kysymys! Millä pankeilla on parhaat edut laina-asiakkaalle (jos esim siirtää palkkatilin ko. puljuun kanssa)?

OP tarjoaa bonareitaan joilla voi maksaa mm. Pohjolan vakuutuksia. Itselle tosin ei osu mm. mp-vakuutus sieltä sillä ei tarjoa osakaskoa mun prätkään. Mitä muuta sillä bonarilla oikeen voi maksella ettei menisi harakoille?

Danskessa ei juurikaan kummempia etuja - samoin ei myöskään Aktiassa kai?

Nordeassa varmaan jotain? Näkeekö näitä mistään suorilta järkevästi?

Tarjoaako esim S-Pankki jotain oikeasti fiksua "bonaria"? Entäs Nooa Säästöpankki?

Huhuilkaas jos on jotain oikeasti käyttökelpoista noissa lisäeduissa.

Ai tarjoavat? Vielä 2vk sitten ei millään saanut ja 6kk sain loppujen lopuksi taisteltua.

 

[JRan]

Danskessa ei juurikaan kummempia etuja - samoin ei myöskään Aktiassa kai?

Itselle ei ainakaan tarjottu mitään etuja, kun joskus kyselin tarjouksia molemmista. Danskesta saa jotain Akavan jäsenyydellä. Dansken kanssa jutellessa sanoi puhelimessa suoraan, että ei pysty tarjoamaan samaa, kuin Nordea ja OP, kun kerroin heidän tarjoukset.

Nordeassa varmaan jotain? Näkeekö näitä mistään suorilta järkevästi?

Premium-asiakkaat saa palvelut ilmaiseksi ja oman henkilön hukkaamaan varallisuutta. Oman kokemuksen perusteella välillä jopa aavistuksen agressiivista hommaa sijoitusten suhteen.

Tarjoaako esim S-Pankki jotain oikeasti fiksua "bonaria"?

Näillä taitaa olla isoimpana bonarina:
- paska ja "asiantuntematon" palvelu
- kortit, jotka ei toimi Appla Payssa, eikä Google Payssa
- myös nettipankki jota voi käyttää muutkin halukkaat, ja näin tapahtuessa pankki ilmoittaa tämän olevan asiakkaan oma vika
- makkaraa saa nopeammin nurkan takaa, kuin muiden pankkien asiakkaat

POP-pankki, Säästöpankki ja Oma Säästöpankki saattaa tarjota paikallisesti jotain, mutta heidänkin hinnastot tuntuu olevan nykyään hurjat. Ilmeisesti Samlink rahastaa kaikkia oikein kunnolla.

 

[Tech_ananas]

Updatea tänne jälleen. No nyt on saatu muutama tarjous, eli tosiaan tuota 3kk Euriboria oikeasti tarjotaan varsin avokätisesti.

En oo aktiivisesti lainamarkkinoita seurannut about vuoteen, mutta onko tää muuttunut että 3kk tarjotaan yleisesti? Ainakin vuosi sitten (ja enemmänkin aikaa taaksepäin) ymmärsin että joka paikassa tarjottiin vain 12kk.. Ihan mielenkiinnosta tätä ihmettelen kun oma, vanha asuntolaina joka otettiin yli 10v sitten oli juurikin tuo 3kk ja sillon se onnistui ihan vaan kysymällä mutta olen luullut että pankit syystä tai toisesta yrittää pakottaa noihin pidempiin ja kalliimpiin lainoihin.

 

[stabbulamus]

En oo aktiivisesti lainamarkkinoita seurannut about vuoteen, mutta onko tää muuttunut että 3kk tarjotaan yleisesti? Ainakin vuosi sitten (ja enemmänkin aikaa taaksepäin) ymmärsin että joka paikassa tarjottiin vain 12kk.. Ihan mielenkiinnosta tätä ihmettelen kun oma, vanha asuntolaina joka otettiin yli 10v sitten oli juurikin tuo 3kk ja sillon se onnistui ihan vaan kysymällä mutta olen luullut että pankit syystä tai toisesta yrittää pakottaa noihin pidempiin ja kalliimpiin lainoihin.

On ainakin meidän asuntolainoissa vuosina 2015&2019 ollut mahdollisuus muihinkin kuin 12kk mut eipä ole sattuneista syistä otettu.

 

[JRan]

En oo aktiivisesti lainamarkkinoita seurannut about vuoteen, mutta onko tää muuttunut että 3kk tarjotaan yleisesti? Ainakin vuosi sitten (ja enemmänkin aikaa taaksepäin) ymmärsin että joka paikassa tarjottiin vain 12kk.. Ihan mielenkiinnosta tätä ihmettelen kun oma, vanha asuntolaina joka otettiin yli 10v sitten oli juurikin tuo 3kk ja sillon se onnistui ihan vaan kysymällä mutta olen luullut että pankit syystä tai toisesta yrittää pakottaa noihin pidempiin ja kalliimpiin lainoihin.

Nollakoroilla varmaan se pidempi korko on ollut monelle parempi (teoriassa 1v korkosuojaus/nollakorko). Nyt taas "normaalitilanteessa" pankista kuin pankista saa pyytämällä 6kk eb:n ja 3kk eb:n. Itse kyselin myös 1kk eb:tä, mutta ei onnistunut mistään. Ennen finanssikriisiä 1kk eb onnistui silloisesta pankista.

 

[chrisekh]

Onko Danske lahtenyt jo tarjoamaan 3kk?

 

[JaySon]

Onko Danske lahtenyt jo tarjoamaan 3kk?

Ei aktiivisesti mutta ainakin itselle vanhana asiakkaana tarjosi.

 

[chrisekh]

Ei aktiivisesti mutta ainakin itselle vanhana asiakkaana tarjosi.

Kiitos. Kuukausi sitten ei viela vanhalle asiakkaalle ollut auki mutta myyja epaili etta pikapuoliin. Itselle on vain tama sijoitusasunto kauppa holdissa ensi maalisuuhun asti jotta koron nostot hiukan sulattavat noita pyyntihintoja.

 

[dropadrop]

Mistä pankeista kannattaisi pyytää lainaa? Oma pankki on Nordea ja sinne on jo sovittu.

 

[Mikkos]

Mistä pankeista kannattaisi pyytää lainaa? Oma pankki on Nordea ja sinne on jo sovittu.

Kaikista?

 

[Boulder]

Ainakin Osuuspankki näyttää tulkitsevan korkojen pahimman nousun olevan ohi ja ennakoi jopa niiden laskua. Sain eilen pyytämättä ja yllättäen verkkoviestin, jossa oli korkosuojaustarjous yhteen lainaani. Ihmettelin kyllä, miksei kaikkiin saman tien.

 

[edup]

Ainakin Osuuspankki näyttää tulkitsevan korkojen pahimman nousun olevan ohi ja ennakoi jopa niiden laskua. Sain eilen pyytämättä ja yllättäen verkkoviestin, jossa oli korkosuojaustarjous yhteen lainaani. Ihmettelin kyllä, miksei kaikkiin saman tien.

Oliko siis joku haastattelu vai missä ennakoivat korkojen laskua?

 

[dropadrop]

Ajatus on varmaan etteivät möisi suojausta jolleivat arvioisi palvelun tuottavan voittoa.

 

[edup]

Ajatus on varmaan etteivät möisi suojausta jolleivat arvioisi palvelun tuottavan voittoa.

No jos siitä kyse, niin eihän nuo suojat toimi siten. Pankit paketoi markkinoilta sopivat swapit omiksi korkosuojikseen ja lisäävät omat marginaalit päälle. Asuntolainapankki jää kuviosta voitolle, oli korkojen suunta sitten ylös tai alas.

 

[Boulder]

No jos siitä kyse, niin eihän nuo suojat toimi siten. Pankit paketoi markkinoilta sopivat swapit omiksi korkosuojikseen ja lisäävät omat marginaalit päälle. Asuntolainapankki jää kuviosta voitolle, oli korkojen suunta sitten ylös tai alas.

Varmasti jäävät voitolle, mutta maksimointiinhan ne kuppaavat mielellään myös velallisen taskusta ylimääräiset pois ja nyt on näemmä heille hyvä lukita tilanne. Olenkin ollut toistakymmentä vuotta erittäin huono asiakas ottaessani 200k asuntolainan alkujaan reilun 5% kokonaiskorolla, mutta keskikorko onkin sitten ollut jotain ihan muuta

Tarjous oli siis 14 vuoden katto 2%, lisämarginaali 1,8%. Nykyinen 0,7% + 12kk euribor. Seuraava korontarkistus elokuussa, nyt korko noin 2%.

 

[kjns]

Ei aktiivisesti mutta ainakin itselle vanhana asiakkaana tarjosi.

Oliko sulla uusi laina hakusessa vai missä tilanteessa danske tarjosi lyhyempää viitekorkoa?

Sain niiltä itse nimittäin juuri tänään viestin että ainoa viitekorkovaihtoehto asuntolainalle on 12kk euribor kun kysyin olemassa olevan lainan viitekoron muutosta lyhyemmäksi…

Edit: näköjään edellisellä sivulla olikin juttua että olit kilpailuttamassa. Näin ne tarinat vaihtelee asiakkaalta toiselle…

 

[hampuusi]

Oliko sulla uusi laina hakusessa vai missä tilanteessa danske tarjosi lyhyempää viitekorkoa?

Sain niiltä itse nimittäin juuri tänään viestin että ainoa viitekorkovaihtoehto asuntolainalle on 12kk euribor kun kysyin olemassa olevan lainan viitekoron muutosta lyhyemmäksi…

Edit: näköjään edellisellä sivulla olikin juttua että olit kilpailuttamassa. Näin ne tarinat vaihtelee asiakkaalta toiselle…

Henkilökohtaisiahan kaikki lainatarjoukset ovat marginaaleineen ja viitekorkoineen, siksi näiden vertailu on aina korkeintaan suuntaa antavaa

 

[Manual]

Mahdollisesti ensi vuoden puolella tarkoituksena ostella yhteinen asunto puolison kanssa, joten aloiteltiin jo kepillä pankkien tökkiminen. Yllätyksekseni heti ensimmäinen Nordean tarjous osoittautui jo varsin hyväksi:

Noin 400k summalle, josta omarahoitusta n. 100k verran. Alueena Helsinki, molemmilla vakityöt ja ikää noin 30.
- 12kk eb + 0,49 marginaali
- 6kk eb + 0,56 marginaali
- 3kk + 0,67 marginaali.

Oikeastaan olen jopa melko tyytyväinen tuohonkin, joskin avauskulut arvottiin muistaakseni 750e arvoisiksi. Se on kohtuuttoman iso summa, mutta vastahan tässä on peli avattu. Aikaisempi oma asuntolainani oli Danskesta, jossa akavalaisena ei järjestelypalkkioita.

 

[Vespasianus]

Itsellä olisi entisen (avo)puolison osuuden lunastaminen yhteisestä kämpästä edessä. Omistus on siis 50/50, mutta hän oli lyhentänyt osuuttaan tuon vajaan kahden vuoden aikana aika paljon vähemmän. Onko täällä joku ollut samanlaisessa tilanteessa, missä omistus on ollut puoliksi mutta käytännössä osuudet ovat olleet hyvinkin erikokoiset eron koittaessa?

Ymmärtääkseni voin lunastaa toisen puolikkaan sillä summalla, jolla hän on lyhentänyt lainaa mutta sitä varten pitää voida todistaa erillinen maksusuunnitelma tai velkakirja, josta näkyy se lyhennyksien tasoittuminen ajan kuluessa.

Tällaista keissiä en ole joutunut ennen ratkomaan ja netistäkin tuntuu löytyvän tosi nihkeästi tietoa vastaavista tilanteista. Jos täältä löytyy kohtalotoverita niin kuulisin mieluusti että miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia.

 

[renee]

Itsellä olisi entisen (avo)puolison osuuden lunastaminen yhteisestä kämpästä edessä. Omistus on siis 50/50, mutta hän oli lyhentänyt osuuttaan tuon vajaan kahden vuoden aikana aika paljon vähemmän. Onko täällä joku ollut samanlaisessa tilanteessa, missä omistus on ollut puoliksi mutta käytännössä osuudet ovat olleet hyvinkin erikokoiset eron koittaessa?

Ymmärtääkseni voin lunastaa toisen puolikkaan sillä summalla, jolla hän on lyhentänyt lainaa mutta sitä varten pitää voida todistaa erillinen maksusuunnitelma tai velkakirja, josta näkyy se lyhennyksien tasoittuminen ajan kuluessa.

Tällaista keissiä en ole joutunut ennen ratkomaan ja netistäkin tuntuu löytyvän tosi nihkeästi tietoa vastaavista tilanteista. Jos täältä löytyy kohtalotoverita niin kuulisin mieluusti että miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi toimia.

Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vaikuttaa varsin yksinkertaiselta ongelmalta. Jos omistatte asunnon puoliksi, niin lunastushinta olisi asunnon nykyarvo / 2 (tai oikeastaan hinta on se, millä puolisosi suostuu puoliskonsa myymään), henkilökohtaisilla lainoilla tai niiden lyhennyksillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vai ymmärsinkö ongelman väärin?

Esimerkiksi jos asunto on ostettu omistusosuudella 50/50 hintaan 200 000 e ja nyt asunnon arvo olisi kiinteistönvälittäjän tms. "kolmannen osapuolen" arvion mukaan esim. 210 000 e, niin puolikkaan arvo olisi tällöin 105 000 e, joten sen verran voisi lunastushinta olla. Toki toinen voi myydä halvemmalla tai vaatia tätä enemmän, se on sitten neuvottelukysymys. Mutta pointtina siis se, että jos molemmat ovat ottaneet henk.koht. lainat rahoittaakseen omat puoliskonsa ja lyhentäneet niitä oman tahtinsa mukaan, niin se ei vaikuta lunastushintaan.

 

[Vespasianus]

Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta vaikuttaa varsin yksinkertaiselta ongelmalta. Jos omistatte asunnon puoliksi, niin lunastushinta olisi asunnon nykyarvo / 2 (tai oikeastaan hinta on se, millä puolisosi suostuu puoliskonsa myymään), henkilökohtaisilla lainoilla tai niiden lyhennyksillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vai ymmärsinkö ongelman väärin?

Esimerkiksi jos asunto on ostettu omistusosuudella 50/50 hintaan 200 000 e ja nyt asunnon arvo olisi kiinteistönvälittäjän tms. "kolmannen osapuolen" arvion mukaan esim. 210 000 e, niin puolikkaan arvo olisi tällöin 105 000 e, joten sen verran voisi lunastushinta olla. Toki toinen voi myydä halvemmalla tai vaatia tätä enemmän, se on sitten neuvottelukysymys. Mutta pointtina siis se, että jos molemmat ovat ottaneet henk.koht. lainat rahoittaakseen omat puoliskonsa ja lyhentäneet niitä oman tahtinsa mukaan, niin se ei vaikuta lunastushintaan.

Kiitoksia, asunnon arvo on siis tiedossa ja eksä ei siis halua muuta kuin omansa (eli lyhentämänsä osuuden) siitä asunnon puolikkaasta. Muotoilin tuon aloituksen hieman huonosti, mutta tuollaisissa kaupoissa voi kai herkästi verottaja puuttua peliin lahjaverotuksen takia.

Jos kahdenvälisessä kaupassa puolet asunnosta myydään alle sen "käyvän arvon", voidaan tarvita jonkunlainen todistus siitä että kyseessä ei ole lahja, vaan asunto on ollut tarkoitus maksaa pois puoliksi. Toki sitä voi tehdä vaikka minkälaisia kauppakirjoja mihin hintaan haluaa, mutta yritän vain miettiä keinoja joilla pääsisi tästä mahdollisemman pienellä säädöllä

Laina oli myös yhteinen, mutta en ole 100-varma miten se vaikuttaa tulevaan kaupankäyntiin.

 

[renee]

Kiitoksia, asunnon arvo on siis tiedossa ja eksä ei siis halua muuta kuin omansa (eli lyhentämänsä osuuden) siitä asunnon puolikkaasta. Muotoilin tuon aloituksen hieman huonosti, mutta tuollaisissa kaupoissa voi kai herkästi verottaja puuttua peliin lahjaverotuksen takia.

Jos kahdenvälisessä kaupassa puolet asunnosta myydään alle sen "käyvän arvon", voidaan tarvita jonkunlainen todistus siitä että kyseessä ei ole lahja, vaan asunto on ollut tarkoitus maksaa pois puoliksi. Toki sitä voi tehdä vaikka minkälaisia kauppakirjoja mihin hintaan haluaa, mutta yritän vain miettiä keinoja joilla pääsisi tästä mahdollisemman pienellä säädöllä

Laina oli myös yhteinen, mutta en ole 100-varma miten se vaikuttaa tulevaan kaupankäyntiin.

Jos laina oli yhteinen, niin se ei sinänsä vaikuta lunastusarvoon, joka on teoriassa nykyarvo / 2. Verottaja sallii ilman veroseuraamuksia myyntihinnaksi 75% käyvästä arvosta, eli jos haluaa pelata varman päälle, niin asunnolle haetaan hinta-arvio ja sitten lunastushinnaksi sovitaan min. 75% käyvästä arvosta.

Yhteinen laina maksettaneen samalla pois, kun omistus vaihtuu, joten siinä sitten voi varmaan katsoa, että kuka maksaa ja kuinka paljon, itse en tiedä yhteislainakäytännöistä mitään.

 

[Kvarkki]

Eikö tuohon riittäisi joku selvä laskelma, jossa todetaan, että henkilö A on lyhentänyt lainaa x verran ja henkilö B tämän verran. Tästä syystä lunastettavasta 50 % osuudesta henkilö A maksaa vain x % oletusarvon 50% sijaan. Tai sitten tekee velkakirjan lyhennysvajeesta, joka kuitataan lunastuksen yhteydessä pois.

Toki jos homma osuu 75 % säännön osuuteen, niin sillä se menee helpoiten.

 

[Vespasianus]

Joo pitäisi osua tuolla 75 pinnan säännöllä ihan kohdilleen, katsotaan jos se sillä toteutuisi helpoiten. Nää on kyllä taas juttuja joita ei (muistaakseni) koulussa opetettu

 

[JRan]

Joo pitäisi osua tuolla 75 pinnan säännöllä ihan kohdilleen, katsotaan jos se sillä toteutuisi helpoiten. Nää on kyllä taas juttuja joita ei (muistaakseni) koulussa opetettu

Lisä twistinä vielä tähän, että ikävintä on toki se, että joudut maksamaan tästäkin kaupasta varainsiirtoveron.

 

[Vespasianus]

Jep, siltä ei voi valitettavasti välttyä.

 

[japle]

Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.

1. Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
2. Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?

 

[JRan]

Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.

1. Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
2. Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?

1. Hitas asuntojen ongelma on kuitenkin se, että niillä kaupankäynnillä on ne rajoitukset. Itse joskus aikanaan näitä pohdin ja Hitas sotku ei mennyt "jatkoon". Näissä saattaa myös joskus pankki tarjota erilaisen marginaalin, koska pankki joutuu realisoimaan omaisuuden myös Hitas ehtojen mukaan.

2. Varmaan ihan putket, julkisivu ja kylppärit.

Toki sitten yksi hyvä vaihtoehto on miettiä jotain muuta paikkaa, missä asua, jos Arabianrannan hinnat ei miellytä. Toki itse en siitä itään lähtisi, mutta ehkä pohjoiseen tai jopa kunnolla länteen.

 

[dropadrop]

Hitas maksimihinta seuraa markkinahintaindeksiä tilastokeskukselta, eli teoriassa asuntojen hinnannousu voi olla vastaava kuin tavallisissa asunnoissa. Poikkeuksena sitten alueet joissa se maksimihinta on lähellä (tai yli) alueen normaalien hintojen - jos alueen hinnat eivät yleisesti nouse niin joudut myymään alle maksimihinnan. Sama tietysti toisin päin, eli jos alueen hinnat kehittyy normaalimmin niin et pääse hyötymään.

Meillä on ollut Hitas Herttoniemenrannassa ja olemme sen verran tyytyväisiä että parhaillaan ostamme tilalle toista Hitasta. Täällä meidän rajahinta (voit myydä joko maksimihinnalla tai rajahinnalla joka on kaikkien maksimihintojen keskiarvo) on noin 20% alle alueen yleisen hintatason. 30 vuoden jälkeen Hitas vapautuu säännöstelystä jolloin siitä tulee ihan normaali vuokratontilla oleva taloyhtiö, joissakin tapauksissa tuo voi merkitä isoakin hinnannousua.

Mutta oleellisinta lienee erotus vuokratontilla olevan tavallisen asunnon ja hitas-kohteen välinen hintaero. Tuossa kannattaa vielä huomioida että tavallisien asuntojen kohdalla saa pyytää mitä vain, eli vertailu voi olla vaikeata. Täällä Herttoniemenrannassa tavallisten asuntojen hintapyynnöt ovat pudonneet aika paljon viimekuukausina, eli menneet hinnat eivät välttämättä ole hyvä vertailukohde.

 

[mopnex]

Ensiasunnon osto lähestyy, ja kaikki on melkoisen uutta. Tulemme asumaan kyseisessä kämpässä todennäköisesti 5-10v. Pystyisikö täällä porukka avartamaan hieman muutamaa seikkaa, jotka mietityttävät.

1. Onko mitään syitä olla valitsematta HITAS-asuntoa, jos sen saa markkintahintaa halvemmalla (senkin jälkeen, kun otetaan huomioon vuokratontin kulut)? Meidän tilanteessa Helsingin Arabianrannasta (Toukola) olisi saatavilla HITAS-kämppä n. 5 300€/m2 (vuokratontilla, vastike noin 5,5e/m2) ja vapailta markkinoilta vastaavan ikäisestä suht uudesta pyynnit on noin 6 300€/m2 omalla tontilla (vastike noin 4,5e). Esim. vuokratontin kulut, mahdollisesti maltillisempi arvonkehittymä, rakennusten laatu ja remppailut eivät välttämättä heijastu rajahinnassa (relevantti ainoastaan silloin, jos rajahinta alle markkinahinnan). Mitkä ovat relevantteja pointteja ja onko muita huomioitavia seikkoja?
2. Mitkä ovat kriittisimmät peruskorjaukset, mitkä tarkistaa vanhemmista asunto-osakkeista, jotta saa hyvän kuvan tulevaisuuden kunnostustarpeista (ja kuluista) kun yrittää vertailla uudempaa vs. vanhempaa asuntoa?

Tuossa jo @JRan listasi kohtaan 2. hyviä tärppejä. Riippuen rakennuksesta, esimerkiksi rivitaloon putkiremppa on hieman erilainen kuin kerrostaloon eli usein halvempi. Sellainen 20–30v vanha yhtiö on lähestymässä suurempia remppoja on hyvä kiinnittää yleisesti huomiota miten yhtiötä on hoidettu tuohon asti. Onko remontit tehty ajallaan? Onko pitkäntähtäimen suunnitelma ajantasalla jne... Isoistakin rempoista selviää kunhan niihin varaudutaan. Yhtiössä missä tulee kaikki suuret rempat kerralla ei taas selviä yhtä helpolla, tai ei ollenkaan kun pankit pistävät lainahanat kiinni. Yhtiössä on syytä myös käyttää ulkopuolista asiantuntemusta esimerkiksi yhtiön kuntoarvion muodossa, sekä jos on isompi yhtiö niin viimeistään siinä kohtaa myös ammattimaista isännöintsijää. Hyvä omatoimi-isännöitsijä tosin voi olla kultaakin arvokkaampi kuin vähät-välittävä-ammattilainen.