Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Muutenkin koko juttu on jopa hiukan epäuskottava. En tiedä, että mitä lainaa hän on ottanut, mutta omaan silmään näyttäisi "50v lainalta", 8v mennyt ja vaikka lyhennys olisi tästä eteenpäin sen 300€ / kk, niin silti lainaa on vielä ~20v jäljellä. Eli 300€ kk-erä (nyt 160€ korko ja 140€ lyhennys) tulee viemään 3-4 vuosikymmentä. Toivon, että home ja muut ongelmat ei ole villiintynyt samalla tavalla, kuin metsämansikka, etenkin kun kallis korkosuojaus loppuu ihan pian, niin mitäs seuraavat vuosikymmenet, vielä kalliimpi korkosuojaus?

Siihen kahdeksaan vuoteen mahtuu yllättävän paljon lyhennysvapaan mahdollisuutta. Ensimmäinen on ollut vaikka lainan alussa esim. sillä verukkeella, että vanha asunto pitäisi myydä alta pois. Joskus vuosia sitten ainakin OP kauppasi kaikille vuoden lisäkulutonta lyhennysvapaata; siihen itsekin tartuin, kun yksi taloyhtiöremontti osui mukavasti samaan ajankohtaan, minkä halusin maksaa kerralla pois. Ja koronakriisin alkumetreillähän kaikki pankit tyrkytti lisäkulutonta lyhennysvapaata.
 
Danskebankista tuli myös tuo alustava automaattiviesti, [...] Tuon jälkeen ei ole tännekään kuulunut sieltä mitään.

Hauska kuulla että muillakin sama juttu Dansken kanssa. Siitä on jo pari viikkoa kun vastailin "OK" siihen automaattiviestiin kuten ohjeissa luki + lisäsin pyydetyt liitteet. Ei mitään takaisin... laitoin pari päivää sitten kyselyä perään pidemmän tekstin kera, eikä mitään. Antaa aika lupaavan kuvan Dansken sähköisistä palveluista, en välttämättä halua keskittää asiointeja tuonne.

Aktia tarjosi btw 6 kk Euriboria meille, OP ja Nordea vain 12 kk. En jaksa kaivaa tarkkoja marginaaleja tähän, 0,6 % hujakoilla kuten muillakin.
 
Siihen kahdeksaan vuoteen mahtuu yllättävän paljon lyhennysvapaan mahdollisuutta. Ensimmäinen on ollut vaikka lainan alussa esim. sillä verukkeella, että vanha asunto pitäisi myydä alta pois. Joskus vuosia sitten ainakin OP kauppasi kaikille vuoden lisäkulutonta lyhennysvapaata; siihen itsekin tartuin, kun yksi taloyhtiöremontti osui mukavasti samaan ajankohtaan, minkä halusin maksaa kerralla pois. Ja koronakriisin alkumetreillähän kaikki pankit tyrkytti lisäkulutonta lyhennysvapaata.
Juu nämä lyhennysvapaat on varmasti ollut pankille loistavia matalilla koroilla. Todennäköisesti saadaan siis laina-aikoja venytettyä sinne kun korot nousee.

Ja on niillä lyhennysvapailla todellakin paikkansa. Varmasti juuri mainitsemasi remontit, puskurin kerryttäminen, korona+loppuneet työt, joku muu iso hankinta (jonka haluaa tehdä asuntolainalla). jne. Toki sitten jos on artikkelin kaltaisessa tilanteessa, niin huonosti voi käydä, etenkin nousevilla koroilla, korkosuojaus päättyy juuri väärään aikaan ja lyhennysvapaat on käytetty.
 
Minkä verran tuolle 6kk euriborille kannattaaa antaa painoarvoa marginaaleja vertaillessa? Jos esimerkiksi 12kk euriborilla marginaali on 0,2% pienempi. Edellistä asuntoa ostaessa 8 vuotta sitten elin siinä uskossa, että 3kk euriborin valitessani oli ihan järkevää antaa hieman periksi marginaalin suhteen verrattuna 12kk euribor.
 
Lapsien hankinta ei pitäis olla koskaan mikään taloudellinen kysymys. Ei lapsia yleensäkkään pidä mennä hankkimaan jos ne näkee pelkkänä kulueränä. Kaikilla pitäisi olla oikeus lisääntyä varalisuudesta ja säädystä huolimatta. Ja onneks suomessa kutakuinkin asiat näin on ja tuore perhe saa paljon tukea ja apua valtiolta toisin kuin monessa muussa maassa.
Käytännössä tuota oikeutta ei suomessa ole. Jos on lapsia ei saa asuntolainaa, pl. hyvätuloinen.
 
Nordeasta juuri nyt tuota samaa luokkaa 250k€ 12kk + 0,48% marginaali.
Puolta pienemmälle summalle sain myös 12kk + 0,48%:n viikon alussa, kun vakuuksia oli "riittävästi" lainan kokoon nähden, mutta lähtökohta oli 0,52%. Sain Danskesta tingittyä tänään vielä 0,45%. Muita lainakuluja kannattaa tietenkin huomioida mukaan pankkia valitessa.
 
Lapsien hankinta ei pitäis olla koskaan mikään taloudellinen kysymys. Ei lapsia yleensäkkään pidä mennä hankkimaan jos ne näkee pelkkänä kulueränä. Kaikilla pitäisi olla oikeus lisääntyä varalisuudesta ja säädystä huolimatta. Ja onneks suomessa kutakuinkin asiat näin on ja tuore perhe saa paljon tukea ja apua valtiolta toisin kuin monessa muussa maassa.

Ja tämän järjestelmän + "vapaan kasvatuksen" hedelmiä sitten korjataan peruskoulussa, mutta ei siitä enempää tässä ketjussa.
 

Olisi mielenkiintoinen juttu, jos samat statsit saisi lainanottajista viimeisen viiden ja kymmenen vuoden aikana ja laina per asunto. Kertoisi jotain totuutta siitä, että minkä kokoisia velkoja on viime aikoina oikeasti otettu. Tämän tyyppinen tilastohan on hyvin suuntaa antava, koska sotkee myös mukaan ne, joilla on lainaa jäljellä satasista muutaman tonniin ja toisaalta ne, joilla on useampia asuntoja ja velkaa, vaikka miljoonia.

Uskoisin, että pk-seudun lainat liikkuisi suoraan luokassa 300-700k€, koska myös asuntojen hinnat liikkuu nykyään helposti siellä.
 
Surun päivä kun asuntolainan kokonaiskorko hyppäsi ensimmäistä kertaa yli 1% tasolle (noin 10vuoteen). Korotus oli aika hiuksia nostattava yli 3x eli 1,57% korolla mennään seuraava vuosi. Aiemmassa lainassa oli 3kk marginaali ja tähän ei saanut edes 6kk marginalia. :(
 
Surun päivä kun asuntolainan kokonaiskorko hyppäsi ensimmäistä kertaa yli 1% tasolle (noin 10vuoteen). Korotus oli aika hiuksia nostattava yli 3x eli 1,57% korolla mennään seuraava vuosi. Aiemmassa lainassa oli 3kk marginaali ja tähän ei saanut edes 6kk marginalia. :(
Tuliko laskettua pienen koron varaan kaikki?
 
Tuliko laskettua pienen koron varaan kaikki?

Taitaa aiemman kirjoittajan korkomenot olla edelleen pienemmät kuin silloin kymmenisen vuotta sitten, jolloin 12 kk:n euribor oli alimmillaan jossain puolen prossan tuntumassa. Saman vuoden alussa se oli muuten pari prossaa, joten nopeasti lasketeltiin tuolloin.

Noin muuten, ei kai edellytä asioiden laskemista pienten korkojen varaan, jotta korkojen nousu voisi nostattaa hiuksia. Jos korkomenot kasvaa vaikka parilla tonnilla vuodessa, niin eihän se suuriman osan velallisten maksutilannetta muuta miksikään, mutta on se silti merkittävä summa pois kulutus- tai säästövarasta.
 

Olisi mielenkiintoinen juttu, jos samat statsit saisi lainanottajista viimeisen viiden ja kymmenen vuoden aikana ja laina per asunto.

Uskoisin, että pk-seudun lainat liikkuisi suoraan luokassa 300-700k€, koska myös asuntojen hinnat liikkuu nykyään helposti siellä.

Olen ymmärtänyt että suurin osa EI ota niitä päälle 400k lainoja kuten muutama ministeri on tehnyt. Vaan oikeasti esim. on 2kpl "normaaleja" ihmisiä jotka päätyvät pariksi ja kumpikin myy sen oman (ensi)asuntonsa ja yhdessä ostavat Helsingin alueelta sen isomman asunnon. Jolloin ehkä tuo keskimääräinen 174k velka voi pitää hyvinkin paikkansa.

Lisäksi nuo "keskihinnat" tuppaavat myös valehtelemaan. Esim: "Vuoden 2021 neljännellä vuosineljänneksellä vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 3039 euroa, pääkaupunkiseudulla 4960 euroa ja muualla Suomessa 2035 euroa". Hyvin harvalla kysyttäessä on ollut juuri nuo "keskihinnat" vaikka ei uudiskohdetta olisikaan ostanut, siihen hintaan kun vaikuttaa niin moni muukin asia (eikä pelkästään se onko pääkaupunkiseutua vai ei). Monesti myös tuo pyyntihinta on enemmän per neliö kuin se oikeasti maksettu hinta millä asunto vaihtaa omistajaa. Eli ovatko nuo "keskihinnat" sitten otettu toteutuneista kaupoista, pyyntihinnoista vai pelkästään kiinteistövälittäjien arvio hinnoista?

Olisi myös hyvä saada toteutunutta seurantaa pidemmältä ajalta missä katsotaan miten moni tekee seuraavaa temppua: ostaa osakkeen uudiskohteesta, lyhentää ainoastaan korkoja (jos saa lyhennysvapaata) sen 2 vuotta minkä jälkeen, myy osakkeen "uutena" eteenpäin kohonneella hinnalla millä tietysti myös maksetaan se asuntolaina pois. Tämän jälkeen otetaan uusi laina ja uusi uudiskohde missä yritetään tehdä sama temppu.

Tuo ei tietysti aina toimi ja ennemmin tai myöhemmin se luu jää jakajan käteen. Eli "ikuisesti" ei voi vapaamatkustaa vaihtamalla uudiskohteeseen ja kattaen elämisen kustannukset pelkillä korkojen lyhennyksillä ilman että yhtiölainaa tarvitsee maksaa ollenkaan koska myydään se asunto hienoisella voitolla seuraavalle.

Tuohon ilmiöön törmäsin kun porukat hankkivat asuntonsa uudiskohteesta. Sen parin vuoden aikana huomasivat vaan että oli muutamia asukkaita jotka eivät olleet lyhentäneet ollenkaan velkaa tai "ostaneet asuntoa" vielä, pelkästään korkoja makselleet (olivat myös yllättävän vihaisia kun tieto levisi yhtiökokouksen papereiden mukana). Sitten kun 2 vuotta oli kulunut myivät voitolla asuntojaan ja muuttivat uusiin uudiskohteisiin. Missä ei sinänsä ole mitään väärää mutta oli hieman yllätys minulle. Tämä jo ennen miinuskorkoja.
 
Olen ymmärtänyt että suurin osa EI ota niitä päälle 400k lainoja kuten muutama ministeri on tehnyt. Vaan oikeasti esim. on 2kpl "normaaleja" ihmisiä jotka päätyvät pariksi ja kumpikin myy sen oman (ensi)asuntonsa ja yhdessä ostavat Helsingin alueelta sen isomman asunnon. Jolloin ehkä tuo keskimääräinen 174k velka voi pitää hyvinkin paikkansa.

Lisäksi nuo "keskihinnat" tuppaavat myös valehtelemaan. Esim: "Vuoden 2021 neljännellä vuosineljänneksellä vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 3039 euroa, pääkaupunkiseudulla 4960 euroa ja muualla Suomessa 2035 euroa". Hyvin harvalla kysyttäessä on ollut juuri nuo "keskihinnat" vaikka ei uudiskohdetta olisikaan ostanut, siihen hintaan kun vaikuttaa niin moni muukin asia (eikä pelkästään se onko pääkaupunkiseutua vai ei). Monesti myös tuo pyyntihinta on enemmän per neliö kuin se oikeasti maksettu hinta millä asunto vaihtaa omistajaa. Eli ovatko nuo "keskihinnat" sitten otettu toteutuneista kaupoista, pyyntihinnoista vai pelkästään kiinteistövälittäjien arvio hinnoista?

Sieltähän se suoraan linkkaamaltasi sivultakin löytyy:
Toteutuneet asuntokaupat raportti käsittelee toteuneita kauppahintoja ja niiden velattomia myyntihintoja edelliseltä vuosineljännekseltä ja vertaa niitä aiempaan historiatietoon. Tilastot käsittävät noin 66% toteutuneista asuntokaupoista. Asuntojen myyntihinnat ovat lähtöisin verohallinnon varainsiirtoaineistosta ja tilastot on koostanut Tilastokeskus.

Se mikä itseäni tuossa mietityttää, että jos ne on verohallinnon varainsiirtoveroaineistosta, niin miksi vain 66% peitto tilastolla. Nimittäin kyllähän ne ilmoitukset tehdään mm. myös varainsiirtoverosta vapautetuista ensiasunnoistakin.

EDIT: Tuoltahan se löytyy tarkempikin kuvaus menetelmästä: Osakeasuntojen hinnat: tilaston dokumentaatio - Tilastokeskus
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka ei keskiarvo sitä tarkoitakkaan niin itse luen tuon niin että kun keskiarvo on 167keur niin normaalit lainat on 0-334keur välillä.
 
Nyt se taitaa alkaa, kun korot nousivat niin ensimmäiset jo alkavat myymään hieman kalliimpia asuntojaan kun ei riitä rahat lyhennyksiin... (kyllä, kyseessä vitsi)


Munkkiniemestä, hinta 4 miljoonaa ja 300m2.... Ei taida siis se Helsingin "keskiarvohinta" toteutua tuossa lukaalissa. Mutta nostaa sitä keskiarvoa ihan kivasti ylöspäin. Eli neliöhinta taitaa olla 13 333,33€
 
Nyt se taitaa alkaa, kun korot nousivat niin ensimmäiset jo alkavat myymään hieman kalliimpia asuntojaan kun ei riitä rahat lyhennyksiin... (kyllä, kyseessä vitsi)


Munkkiniemestä, hinta 4 miljoonaa ja 300m2.... Ei taida siis se Helsingin "keskiarvohinta" toteutua tuossa lukaalissa. Mutta nostaa sitä keskiarvoa ihan kivasti ylöspäin. Eli neliöhinta taitaa olla 13 333,33€

Tuskinpa nostaa. Siinä linkkaamassani Tilastokeskuksen menetelmäkuvauksessa aika selkeästi kerrottiin poistettavan poikkeavat tapaukset erilaisilla kriteereillä. Tuo tuskin mahtuu mihinkään kriteereihin sisälle.
 
Tuskinpa nostaa. Siinä linkkaamassani Tilastokeskuksen menetelmäkuvauksessa aika selkeästi kerrottiin poistettavan poikkeavat tapaukset erilaisilla kriteereillä. Tuo tuskin mahtuu mihinkään kriteereihin sisälle.
Juu ja muutenkin sijainti ja hinta/neliöhinta ei kyllä täsmää mitenkään mihinkään. Toki heti, kun mainitaan Jugend, torni ja Eliel Saarinen, niin se nostaa miljoonan asunnon sitten ilmeisesti neljään.
 
"
Asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor laski perjantaina alle yhden prosentin rajapyykin. Korko oli 0,975 prosentissa, kun se oli torstaina 1,089 prosentissa.

Euriborit ovat nousseet selvästi vuoden 2022 aikana heijastellen muun muassa Euroopan inflaatiokehitystä ja keskuspankeilta odotettuja ohjauskoron nostoja.

Myös lyhyemmät euribor-korot olivat perjantaina laskusuunnassa.

Kuuden kuukauden euribor noteerattiin 0,223 prosentissa, kun edellispäivän lukema oli 0,273 prosenttia. Kolmen kuukauden euribor laski -0,218 prosenttiin edellispäivän -0,186 prosentista.

"


Kun täällä niin useasti kommentoitiin ilakoiden sitä miten korot nousevat, kohta kaikki myydään halvalla ja jokainen jolla on asuntolainaa tai asunnon hankkinut on tehnyt virheen.. ..noh, näyttää siltä että "ihan heti" ei ollakaan siellä pelätyillä 5-6+% koroilla tai Helsingin ydinkeskustasta ostella jollain 80 000€ 300m2+ asuntoja.
 
Kun täällä niin useasti kommentoitiin ilakoiden sitä miten korot nousevat, kohta kaikki myydään halvalla ja jokainen jolla on asuntolainaa tai asunnon hankkinut on tehnyt virheen.. ..noh, näyttää siltä että "ihan heti" ei ollakaan siellä pelätyillä 5-6+% koroilla tai Helsingin ydinkeskustasta ostella jollain 80 000€ 300m2+ asuntoja.

Laskivat toki tänään lisää: 0,948 %. Tietenkään korkojen ei voi odottaakaan nousevan päivästä toiseen, vaikka noususuuntaa povaisikin. Ja mitkään 5-6 %:n korot eivät näytä todennäköisiltä.
 
Kiinnostava talo on tullut myyntiin jossa kuitenkin muutama asia mietityttää. Talo on 125 neliöinen öljylämmitteinen omakotitalo jossa myös takka. Olisiko suotavaa vaihtaa öljylämmitys vesi-ilmalämpöpumppuun vai pystyykö sen syrjäyttämään kokonaan ilmalämpöpumpulla ja ahkeralla takan käytöllä?

Talo on haja-asutusalueella joten viemäröinti hoituu saostuskaivoilla, tuo ei vissiin ole ongelma jos huolehtii niiden tyhjentämisestä säännöllisesti? Kiinteistö kuuluu myös vesiosuuskuntaan, sekään ei välttämättä huono ole, vai kuinka?

Nuo nyt oli sellaisia yleiskysymyksiä jotka voivat koskea useampaakin kiinnostavaa taloa joten kiitos etukäteen valaistuksesta em. Asioihin :)
 
Kiinnostava talo on tullut myyntiin jossa kuitenkin muutama asia mietityttää. Talo on 125 neliöinen öljylämmitteinen omakotitalo jossa myös takka. Olisiko suotavaa vaihtaa öljylämmitys vesi-ilmalämpöpumppuun vai pystyykö sen syrjäyttämään kokonaan ilmalämpöpumpulla ja ahkeralla takan käytöllä?

Talo on haja-asutusalueella joten viemäröinti hoituu saostuskaivoilla, tuo ei vissiin ole ongelma jos huolehtii niiden tyhjentämisestä säännöllisesti? Kiinteistö kuuluu myös vesiosuuskuntaan, sekään ei välttämättä huono ole, vai kuinka?

Nuo nyt oli sellaisia yleiskysymyksiä jotka voivat koskea useampaakin kiinnostavaa taloa joten kiitos etukäteen valaistuksesta em. Asioihin :)
 
Kuulostaako rakenteellisesti OK:lta noin niinkuin 90-luvulla rakennetuksi taloksi? Tämmönen tuli vastaan taloa etsiessä. Tiedot on piirustuksista.

Alapohja:
Pintamateriaali
Teräsbetonilaatta
Polystyreeni 100
Vesijuntattu sora >200

Seinät:
Lautaverhous
Alusrimoitus
Ulkoseinäelementti
Huokoinen puukuitulevy
Runko+polyuretaani
Puukipsilevy
Sisäverhous

Yläpohja:
Kate
Ruoteet
Aluskate
Naulalevyristikot
Mineraalivilla
Puhallusvilla
Höyrysulku
Koolaus
Sisäverhous

Voiko muuten myynti-ilmoituksissa ilmoitettua sähkönkulutusta (tässä vielä €/kk, ei kWh/kk) mistään itse tarkistaa?
 
Viimeksi muokattu:
Korkojen ennakoimattomuuden vuoksi vaihdoin asuntolainan annuiteettilainasta
tasaerälainaksi, ao. lyhennyserän sijaan joustaa laina-aika. Tällä katson siirtäväni talouteeni kohdistuvia ylisuuria hetkellisiä riskejä kun tuleva korkotaso voi olla mitä tahansa. Marginaali ennallaan, muutoshinta 160€ ja OP.
Onnistuukohan ASP-lainalle tällainen muutos?
 
Mistäs tällainen tieto on peräisin?
Menikin ulkomuistista väärin. Eli maksimi laina-aika kun on 25 vuotta niin uutta lainaa kun ottaa sille laina-ajalle, tasaerä ei ole mahdollinen kun laina-aika ei saa ylittää tuota 25 vuotta. 25-vuoden ASP-lainan lyhennystavan muuttaminen on varmaan mahdollista jälkikäteen (pitäen lainan edelleen ASP-muotoisena) tasaeräksi, mikäli on lyhentänyt lainaa nopeammin kuin 25 vuoden tahdissa.
 
Kuulostaako rakenteellisesti OK:lta noin niinkuin 90-luvulla rakennetuksi taloksi? Tämmönen tuli vastaan taloa etsiessä. Tiedot on piirustuksista.

Alapohja:
Pintamateriaali
Teräsbetonilaatta
Polystyreeni 100
Vesijuntattu sora >200

Seinät:
Lautaverhous
Alusrimoitus
Ulkoseinäelementti
Huokoinen puukuitulevy
Runko+polyuretaani
Puukipsilevy
Sisäverhous

Yläpohja:
Kate
Ruoteet
Aluskate
Naulalevyristikot
Mineraalivilla
Puhallusvilla
Höyrysulku
Koolaus
Sisäverhous

Voiko muuten myynti-ilmoituksissa ilmoitettua sähkönkulutusta (tässä vielä €/kk, ei kWh/kk) mistään itse tarkistaa?
Seinissä ei höyrysulkua? Vesikatteen ja aluskatteen välissä ei korokerimoja eli ei tuuletusrakoa?

Edit: väärä sana
 
Viimeksi muokattu:
Hauska kuulla että muillakin sama juttu Dansken kanssa. Siitä on jo pari viikkoa kun vastailin "OK" siihen automaattiviestiin kuten ohjeissa luki + lisäsin pyydetyt liitteet. Ei mitään takaisin... laitoin pari päivää sitten kyselyä perään pidemmän tekstin kera, eikä mitään. Antaa aika lupaavan kuvan Dansken sähköisistä palveluista, en välttämättä halua keskittää asiointeja tuonne.

Danskekokemuksia täältä:

1. Neuvottelija: "Miten saataisiin teidät meidän asiakkaaksi? Jään kesälomalle mutta kollega jatkaa"
2. Neuvottelija: "Neuvottelija 1 jäi kesälomalle, mutta aiemmin vihreää valoa saaneet asiat eivät olekaan ihan niin vihreitä. Rakennusprojektiin tarvitaan lisää vakuuksia, eikä sitä voi enää ostaa rahalla."
3. Neuvottelija: Pitkälti samaa kuin neuvottelija 2.
4. Neuvottelija!: Vielä lisää mattoa jalkojen alta "Kaikkemme on yritetty ja vähän lisää vielä vakuutta tarvitaan. Mutta hei voitte ottaa nyt lainan jostain ja sitten kun kaikki on selvää niin ottakaa uudelleen yhteyttä!"

Juu aivan varmasti otetaan :btooth:
 
Seinissä ei höyrysulkua? Vesikatteen ja aluskatteen välissä ei korokerimoja eli ei tuuletusrakoa?

Edit: väärä sana
Ei höyrysulkua piirustusten mukaan. Mutta tarviikohan tuo polyuretaanieriste semmoista? Aluskatteen ja vesikatteen tuuletusraosta en osaa sanoa. Mutta omalta osaltani ei enää väliäkään, ei me tuota taloa osteta.
 
ASP-laina on vain annuiteettilyhennyksellä. Suosittelen toki selvittämään "normaalilainaksi" muuttamista, joka sisältää enemmän vapausasteita lyhennysmuotoihin, laina-aikoihin, lyhennysjoustoihin yms.
Voisin kysyä pankista. Mitään lainaa ei ole vielä otettuna, mutta kunhan mietin onko mahdollista esim. tuosta 25 vuodesta venyttää tai jos joskus tulisi pakottava tarve esim. pitää lyhennysvapaata. Tarkotus tosin ottaa vaan suunnilleen maksimi ASP-laina eikä sen isompaa lainaa, joten ei pitäisi tulla tarvetta moisille vaan mistä sen ikinä tietää mitä elämässä tapahtuu.
 
Voisin kysyä pankista. Mitään lainaa ei ole vielä otettuna, mutta kunhan mietin onko mahdollista esim. tuosta 25 vuodesta venyttää tai jos joskus tulisi pakottava tarve esim. pitää lyhennysvapaata. Tarkotus tosin ottaa vaan suunnilleen maksimi ASP-laina eikä sen isompaa lainaa, joten ei pitäisi tulla tarvetta moisille vaan mistä sen ikinä tietää mitä elämässä tapahtuu.
Mulla tuli ainakin ASP ja lisälainan yhteyteen 2 vuotta lyhennysvapaita. Sillähän ei laina-aika pitene vaan kulut lisätään pääomaan, eli se 25 vuoden annuiteetti ei jousta ylöspäin.
 
Voisin kysyä pankista. Mitään lainaa ei ole vielä otettuna, mutta kunhan mietin onko mahdollista esim. tuosta 25 vuodesta venyttää tai jos joskus tulisi pakottava tarve esim. pitää lyhennysvapaata. Tarkotus tosin ottaa vaan suunnilleen maksimi ASP-laina eikä sen isompaa lainaa, joten ei pitäisi tulla tarvetta moisille vaan mistä sen ikinä tietää mitä elämässä tapahtuu.
Jos ei anna liikaa arvoa valtiontakaukselle ja ASP-korkosuojaukselle niin normilaina sisältää hyviä etuja verrattuna tuohon. Pidempi laina-aika, paremmat joustot, pienempi omarahoitus muun muassa, lisäksi ainakin aiemmin sai myös tuon ASP-koron & -lisäkoron hyödynnettyä, vaikka ei nostanut lainaa ASP-lainana.
 
lisäksi ainakin aiemmin sai myös tuon ASP-koron & -lisäkoron hyödynnettyä, vaikka ei nostanut lainaa ASP-lainana.
Tuon on ollut pakko olla jokin sisäänheittotarjous koska pankilla ei ole ASP-sääntöjen mukaan velvollisuutta maksaa korkoa ASP-säästöille jos ei ota ASP-lainaa. Sehän on sama tilanne kuin lopettaa ASP-tilin ja laittaa säästöt normaalin lainan käsirahaksi. Ehkä se on monelle muutenkin yhdentekevää koska parhaan hyödyn saamiseksi on oltava suunnitelmallinen ja työntää ASP-tilille heti maksimimäärä rahaa ja odottaa sitten muutama vuosi korkojen rullaamista.
 
Olisiko täällä arvauksia tämän hetkisestä remonttilainan korkotasosta? Meinaan kun asuntolainojen korot on nousussa, niin missä tasosaa nuo mahtavat mennä
 
Jos ei anna liikaa arvoa valtiontakaukselle ja ASP-korkosuojaukselle niin normilaina sisältää hyviä etuja verrattuna tuohon. Pidempi laina-aika, paremmat joustot, pienempi omarahoitus muun muassa, lisäksi ainakin aiemmin sai myös tuon ASP-koron & -lisäkoron hyödynnettyä, vaikka ei nostanut lainaa ASP-lainana.
Täytyypä vielä vertailla normilainaankin. Tosin tuo valtiontakaus kyllä houkuttaa sen verran paljon että kallistunee silti ASP-lainaan. Pelkkä asunto tuskin riittää lainan vakuudeksi.
 
Ei höyrysulkua piirustusten mukaan. Mutta tarviikohan tuo polyuretaanieriste semmoista? Aluskatteen ja vesikatteen tuuletusraosta en osaa sanoa. Mutta omalta osaltani ei enää väliäkään, ei me tuota taloa osteta.
No onhan siellä seinässä uretaanin lisäksi puuta, joka homehtuu varsin herkästi.
 
No onhan siellä seinässä uretaanin lisäksi puuta, joka homehtuu varsin herkästi.
Niin no joo tietysti kosteus pääsee sisältä päin tuohon puurunkoon jos ei höyrysulkua oikeasti ole. Enpä tajunnut tuota huomioida kun mietin vaan pelkkiä eristeitä.
 
Tuon on ollut pakko olla jokin sisäänheittotarjous koska pankilla ei ole ASP-sääntöjen mukaan velvollisuutta maksaa korkoa ASP-säästöille jos ei ota ASP-lainaa. Sehän on sama tilanne kuin lopettaa ASP-tilin ja laittaa säästöt normaalin lainan käsirahaksi. Ehkä se on monelle muutenkin yhdentekevää koska parhaan hyödyn saamiseksi on oltava suunnitelmallinen ja työntää ASP-tilille heti maksimimäärä rahaa ja odottaa sitten muutama vuosi korkojen rullaamista.

Pari vuotta sitten nordean täti ehdotti tällästä ratkaisua ettei ota asp-lainaa, mutta saa silti edut. No sillon jäi lainat ottamatta enkä tiedä onnistuuko enää sama.
 
Täytyypä vielä vertailla normilainaankin. Tosin tuo valtiontakaus kyllä houkuttaa sen verran paljon että kallistunee silti ASP-lainaan. Pelkkä asunto tuskin riittää lainan vakuudeksi.
Valtiontakausta on mahdollista saada myös normaaliin lainaan ensiasunnon ostajana, mutta ainakin tämän artikkelin mukaan maksimi on 20% ja takaus on maksullinen, kun taas ASP-lainassa 25% ja maksuton.

Kannattanee siis pankkien kanssa kierrosta tehdessä kysellä vaihtoehtoja.
ASP-laina on tosiaan hieman jäykkä verrattuna normaaliin lainaan 25v maksimiajallaan ja 10% omasäästöosuudella, kun normaalin lainan saa helposti 30-35v ajalle ja tarvitsee vain 5% omasäästöosuuden, jolloin toisen jo mahdollisesti säästetyn 5% voi käyttää esim. pankin oman / garantian takauksen maksuun, sijottaa rahastoihin, käyttää remonttirahana tms.
 
No onhan siellä seinässä uretaanin lisäksi puuta, joka homehtuu varsin herkästi.
Eiköhän ne kylmäsillat ole katkaistu toisella PU-kerroksella vaakaan asentaen. Voi olla jopa parempi rakenne kuin ajalle tyypillinen sinnepäin höyrysulku lehmän mentävin rei'in.

Ja tuohon aikaan taidettiin laittaa katon aluskate roikkumaan ristikoiden välistä, jolloin tuuletustilaa on riittävästi. Enemmän olisin huolissani aluskatteen läpivientien alueista, niissä saattaa olla fuskattu. Eristämätön viemärin tuuletusputki yms. kannattaa myös tarkistaa.
 
Pari vuotta sitten nordean täti ehdotti tällästä ratkaisua ettei ota asp-lainaa, mutta saa silti edut. No sillon jäi lainat ottamatta enkä tiedä onnistuuko enää sama.
Onnistuu edelleen ja sai myös toisesta pankista siirretylle asp-tilille lisäkoron.
 
Olisiko täällä arvauksia tämän hetkisestä remonttilainan korkotasosta? Meinaan kun asuntolainojen korot on nousussa, niin missä tasosaa nuo mahtavat mennä
Kuukausi sitten nostettiin 50keur ja marginaali+kk kulut muistaakseni 1,5% luokkaa. Eli aika korkealla ainakin meille on tällä hetkellä. Edellinen vastaava 3v sitten nostettu oli 0,4% ja negatiiviset korot vaikutti...

EDIT: Korko ei ollut ihan mahdoton, mutta ainakin Nordea on nostanut "tilinhoitomaksuja" ja oliko se jopa 6e/kk?
 
Tuskin Nordea on mitään nostanut, olette ehkä vaan eri asiakasryhmässä tätä nykyä? Sama asuntolainaa vastaa 2,3 €/kk tms. ainakin minulla on ollut jo pitkään remppalainassa.
 
Tuskin Nordea on mitään nostanut, olette ehkä vaan eri asiakasryhmässä tätä nykyä? Sama asuntolainaa vastaa 2,3 €/kk tms. ainakin minulla on ollut jo pitkään remppalainassa.
Tämä on tietty mahdollista. Asuntolainassa ja toisessa remppalainassa on tuo 2,3e/kk. Kysyin aiheesta ja totesivat että uusi hinta on 6e/kk ja siitä ei neuvotella. Tulot kyllä vuosien saatossa aika paljon noussut yms. mutta voihan se olla että ollaan tiputtu johonkin alimpaan luokkaan. Ehkä lainaa pitäisi olla enemmän. Ainakin ennen piti olla aika paljon lainaa että oli "avain asiakas"
 
Tämä on tietty mahdollista. Asuntolainassa ja toisessa remppalainassa on tuo 2,3e/kk. Kysyin aiheesta ja totesivat että uusi hinta on 6e/kk ja siitä ei neuvotella. Tulot kyllä vuosien saatossa aika paljon noussut yms. mutta voihan se olla että ollaan tiputtu johonkin alimpaan luokkaan. Ehkä lainaa pitäisi olla enemmän. Ainakin ennen piti olla aika paljon lainaa että oli "avain asiakas"

Nostin eilen uuden asuntolainan (aikaisempikin Nordeasta) ja minulla sopimuksessa hinta 2,5€/ veloitus (Maksuerän automaattinen veloitus). Aikaisemmin oli 2,3€.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 480
Viestejä
4 489 930
Jäsenet
74 244
Uusin jäsen
Ogeh

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom