Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Itse ihmettelen kyllä työssäkäyviä että miten voi ajautua rahattomaksi kun työnantaja maksaa joka vuosi monen monta tonnia kesälomarahoja ja sitten vielä myöhemmin talvilomarahat. Luulisi niistä jo viimeistään jäävän jotain sukanvarteen. Ja sitten vielä veronpalautukset jos on teettänyt remonttia tai maksanut muuten vaan enemmän veroja.. Toki kuluttaminen on helpompaa kuin ansaitseminen
 
Jos oikeasti ajattelisi, että huominen voi olla tätä päivää surkeampi, niin kyllä se melko ankeaa elämää olisi. Et sinäkään oikeasti niin elä.

Asioihin varautuminen ei ole ankeuttamista. "Hyvistä" tuloista osa säästöön antaa puskuria reaalitulojen mahdolliselle laskulle. Hyvässäkin parisuhteessa on mukavampi elää, kun eron varalle on esim. omistuskuviot selkeät. Ryhmän aiheeseen liittyen, koroista ei tarvitse murehtia, kun on hintojen ollessa pohjilla korkosuojannut lainansa. Ja niin edelleen.

Mutta faktahan on se, että suomalaiset on nuukaa porukkaa ja rahat laitetaan säästöön mieluiten käteisenä patjan väliin. Nuorisolla voi olla meno toki vähän muuttunut.

Kun katsoo kuinka suuri osa suomalaisista on ryssinyt asiansa luottotietojen menettämiseen asti, voi olla toistakin mieltä.

Tarkoitan vaan sanoa kun aiempi kyselijä oli pakkohuutokaupoista niin ihmeissään, että ei kaikkea pysty ennustamaan, eikä kaikki asiat johdu aina itsestä.

Juu, kaikkeen ei voi varautua. Ja suurempi osa asioista johtuu itsestä, kuin mitä me haluamme myöntää. Suomalaiseen ajatteluun kuuluu aina vastuun ulkoistaminen. Vaikka menisi sileäpohjaisilla tossuilla ulos kävelemään talven liukkaampana päivänä, niin kaatuessa suomalainen ajattelee ensimmäisenä "kuka tästä on vastuussa, ketä voin syyttää".
 
Ajattelin ostaa kesämökin. Siis silleen, että nostaisin asuntoni lainan takaisin isommaksi, kun se alkaa olla kohta maksettu.
Kyllä nämä korko ja kesämökkien hintojen romahtamis vaarat jutut pisti suunnitelmat uusiksi. On tässä aikaa pari kesää katsoa miten asiat kehittyy. Ja samalla taas on pienentynyt asuntolaina.
Ehkä laitetaankin terassiin lasitus, rempataan vessa ja Black Fridaynä voisi päivittää olohuoneteatteriin uuden Oledin talven iltojen iloksi...
 
Itse ihmettelen kyllä työssäkäyviä että miten voi ajautua rahattomaksi kun työnantaja maksaa joka vuosi monen monta tonnia kesälomarahoja ja sitten vielä myöhemmin talvilomarahat. Luulisi niistä jo viimeistään jäävän jotain sukanvarteen. Ja sitten vielä veronpalautukset jos on teettänyt remonttia tai maksanut muuten vaan enemmän veroja.. Toki kuluttaminen on helpompaa kuin ansaitseminen
No ei niitä lomarahoja monen montaa tonnia vuosittain tule. Vähän alle yhden kk-palkan puolikkaan, ja talvilomarahoja ei kovin monesta tes:ta löydy.

Eihän veronpalautukset ole mikään säästö vaikka iltalehtikansa niin luulee. Se on lainaa itseltä valtiolle. Remontin teettäminen ei rahallisesti kannata ikinä jos sitä ajattelee kylmän viileästi vain kassavirtamielessä.
 
Niin, että pitää osata ottaa huomioon, mutta ei kukaan osannut ottaa huomioon?

Jos oikeasti ajattelisi, että huominen voi olla tätä päivää surkeampi, niin kyllä se melko ankeaa elämää olisi. Et sinäkään oikeasti niin elä.

Varmaan aika moni suunnittelee tulevaisuutta sen mukaan että miettii miten ajattelee sen menevän ja sitten menee siihen all in. Kun sitten asiat ei menneetkään niin kuin kuviteltiin niin on ihan onnesta kiinni pääseekö jaloilleen vai ei.

Tai sitten, varsinkin nuoremmat, voi olla aidosti miettimättä tulevaisuutta ja elää vain tässä hetkessä. Ja kaikki otetaan vastaa sellaisena kuin ollaan, valmistautumatta.

Ja sitten on niitä joilla elämänhallinta on muutenkin pielessä. Itse kuuluin tähän kategoriaan nuorempana. Oma elämäni lähti paremmalle uralle kun tapasin nykyisen vaimoni joka on alusta asti sparrannut ja tukenut minua olemaan parempi versio itsestäni.

Oma filosofiani lähtee siitä että vaihtoehtoja voi pohtia sitoutumatta niihin - ei ole mitenkään ristiriitaista pohtia asunnon arvonnousua ja huomattavaa arvonlaskua eikä ole mitään tarvetta päättää kumpi tulee toteutumaan. Itse asiassa on parempikin järjestää asiat niin että kumpi tahansa johtaa vähintään tyydyttävään lopputulokseen.

Ketjun aiheeseen liittyen olemme juuri muuttaneet omistusasuntoon joka on molemmille ensimmäinen (vaikka olemmekin 40+). Vaimoni kuuluu vähän tilanteesta riippuen jompaankumpaan kahdesta ensimmäisestä kategoriasta, itse mietin eri skenaarioita ja miten niistä selvitään paljonkin.

Ei se että miettii esimerkiksi omaa kuolemaa ja miten siihen varaudutaan (henkivakuutus jotta perheellä asiat menisi hyvin) taikka miten estetään taloyhtiön konkurssi laajemmissa osakkaiden mahdollisissa maksuvaikeuksissa ole minusta ankeaa. Minulle tuottaa turvallisuuden tunnetta selvittää itselle nämä skenaariot ja keinot niiden hallintaan.

Ja nyt olen erityisen onnellinen että otin asuntolainaan viime kesänä 10 vuoden kiinteän koron, vaikka en kotkojen nousuun lähivuosina tuolloin uskonutkaan. Oli vain fiksua maksaa vähän ylihintaa siitä että korkojen noustessa selusta on turvattu. Tuolloisessa negatiivisten korkojen maailmassa ei korkojen lisälaskuunkaan ollut juuri vaaraa, joten pankki ei voi tämän kiinteän koron ennenaikaisesta purkamisesta juuri veloittaa jos siihen tilanteeseen päätyisin tulevaisuudessa.

(Olen varmaankin yksi harvoista joka katsoo turvallisuusbriiffin lentokoneessa joka ikinen kerta. Ja tutustun hotellihuoneen evakuointiohjeisiin. Ja olen tyytyväinen että uudessa asunnossa ei ole eteisessä sisään aukeavaa sisäovea.)
 
Itse ihmettelen kyllä työssäkäyviä että miten voi ajautua rahattomaksi kun työnantaja maksaa joka vuosi monen monta tonnia kesälomarahoja ja sitten vielä myöhemmin talvilomarahat. Luulisi niistä jo viimeistään jäävän jotain sukanvarteen. Ja sitten vielä veronpalautukset jos on teettänyt remonttia tai maksanut muuten vaan enemmän veroja.. Toki kuluttaminen on helpompaa kuin ansaitseminen
Jos laskee säästämisen vain lomarahojen ja palautuksien kautta, niin huonosti käy.

Kun oman taloutensa kantavuuttaa arvioi, tulee laskea kokonaisvuosiansioita ja toisaalta myös minimikuukausiansioita. Silloin osaa asettaa oikein pakollisia jatkuvia kuluja ja säästöön/sijoituksiin laitettavaa määrää. Lisäksi tulee arvioida edes karkeasti, että pärjäänkö tilanteessa, jossa pakolliset kuukausikulut nousevat vaikka kolmanneksella. Jos se näyttää tiukalle, niin joko kuluja tulee keventää tai säästöjä tulee olla saatavilla.
 
No ei niitä lomarahoja monen montaa tonnia vuosittain tule. Vähän alle yhden kk-palkan puolikkaan, ja talvilomarahoja ei kovin monesta tes:ta löydy.

Eihän veronpalautukset ole mikään säästö vaikka iltalehtikansa niin luulee. Se on lainaa itseltä valtiolle. Remontin teettäminen ei rahallisesti kannata ikinä jos sitä ajattelee kylmän viileästi vain kassavirtamielessä.
Lomaa kertyy 30päivää vuodessa ja 24 niistä käytetään kesällä ja loput 6 talvella. Meillä ainakin maksetaan tuo 24 päivän lomarahat kesälomaa edeltävään tiliin ja ne loput 6 päivän rahat sitten ennen joulua tai vaihtoehtoisesti ennen talvilomaa.
Omalla alalla ainakin lomarahan suuruus on 18,5% työssäoloajalta maksetusta palkasta.

Joo eihän se veronpalautus mikään säästö ole mutta kuten monelle muullekin niin myös itselle tuo 2600€ veronpalautus tuntuu ihan kivalta. Nyt vasta tänä vuonna en korottanut omaa veroprosenttiani vaan sillä menen mitä lapussa oli. Katotaan sitten loppuvuodesta joutuuko tekee muutoskortin. Tosin laitan kilometrit (tällä alalla ei ole 750€ omavastuuta) ja ruokarahat veroilmoitukseen niin nekin vaikuttaa.
 
Jos laskee säästämisen vain lomarahojen ja palautuksien kautta, niin huonosti käy.

Kun oman taloutensa kantavuuttaa arvioi, tulee laskea kokonaisvuosiansioita ja toisaalta myös minimikuukausiansioita. Silloin osaa asettaa oikein pakollisia jatkuvia kuluja ja säästöön/sijoituksiin laitettavaa määrää. Lisäksi tulee arvioida edes karkeasti, että pärjäänkö tilanteessa, jossa pakolliset kuukausikulut nousevat vaikka kolmanneksella. Jos se näyttää tiukalle, niin joko kuluja tulee keventää tai säästöjä tulee olla saatavilla.
No tottakai pitäisi joka kuukausi jäädä edes vähän plussalle mutta tarkoitin että tuo lomaraha on kuitenkin sen verran suuri että ei sitä koko rahaa voi kyllä millään saada kulutettua kesälomaan, tai ainakaan ei pitäisi saada,varsinkin jos 2 henkilöä taloudessa ne saa
 
Asioihin varautuminen ei ole ankeuttamista. "Hyvistä" tuloista osa säästöön antaa puskuria reaalitulojen mahdolliselle laskulle. Hyvässäkin parisuhteessa on mukavampi elää, kun eron varalle on esim. omistuskuviot selkeät. Ryhmän aiheeseen liittyen, koroista ei tarvitse murehtia, kun on hintojen ollessa pohjilla korkosuojannut lainansa. Ja niin edelleen.



Kun katsoo kuinka suuri osa suomalaisista on ryssinyt asiansa luottotietojen menettämiseen asti, voi olla toistakin mieltä.



Juu, kaikkeen ei voi varautua. Ja suurempi osa asioista johtuu itsestä, kuin mitä me haluamme myöntää. Suomalaiseen ajatteluun kuuluu aina vastuun ulkoistaminen. Vaikka menisi sileäpohjaisilla tossuilla ulos kävelemään talven liukkaampana päivänä, niin kaatuessa suomalainen ajattelee ensimmäisenä "kuka tästä on vastuussa, ketä voin syyttää".
Samoilla linjoilla siis ollaan. :thumbsup:

Täällä jos vuosi sitten olisi meinannut ottaa korkosuojaa, niin tyhmäksi olisi haukuttu. :asif: Mutta niinne ajat muuttuu.
 
No tottakai pitäisi joka kuukausi jäädä edes vähän plussalle mutta tarkoitin että tuo lomaraha on kuitenkin sen verran suuri että ei sitä koko rahaa voi kyllä millään saada kulutettua kesälomaan, tai ainakaan ei pitäisi saada,varsinkin jos 2 henkilöä taloudessa ne saa
Jos asuisin itsekseni tai vaikka vain vaimon kanssa niin ehkäpä niin olisikin. Toisaalta ansaitsen enemmän kuin keskiverto suomalainen ja voin hyvin kuvitella, miten matalapalkka-alalla se lomaraha ei todellakaan riitä jos ei mieti hyvin tarkkaan, mihin sitä käyttää. Aika monessa perheessä pelkkä koulujen loma-aika nostaa kustannuksia merkittävästi kun ruokaa menee paljon enemmän. Meilläkin kun oli yhteen väliin ikään kuin pari ylimääräistä teiniä täällä asumassa niin jääkaapissa ja vesilaskussa sen huomasi ensimmäisenä.
 
Itse ihmettelen kyllä työssäkäyviä että miten voi ajautua rahattomaksi kun työnantaja maksaa joka vuosi monen monta tonnia kesälomarahoja ja sitten vielä myöhemmin talvilomarahat. Luulisi niistä jo viimeistään jäävän jotain sukanvarteen. Ja sitten vielä veronpalautukset jos on teettänyt remonttia tai maksanut muuten vaan enemmän veroja.. Toki kuluttaminen on helpompaa kuin ansaitseminen

No nyt on kyllä aika "ja pikavipit voi maksaa ottamalla uuden pikavipin" - tason talousneuvontaa...
 
Jos asuisin itsekseni tai vaikka vain vaimon kanssa niin ehkäpä niin olisikin. Toisaalta ansaitsen enemmän kuin keskiverto suomalainen ja voin hyvin kuvitella, miten matalapalkka-alalla se lomaraha ei todellakaan riitä jos ei mieti hyvin tarkkaan, mihin sitä käyttää. Aika monessa perheessä pelkkä koulujen loma-aika nostaa kustannuksia merkittävästi kun ruokaa menee paljon enemmän. Meilläkin kun oli yhteen väliin ikään kuin pari ylimääräistä teiniä täällä asumassa niin jääkaapissa ja vesilaskussa sen huomasi ensimmäisenä.
Se on kans omaa tyhmyyttä hankkia kakaroita jos ei yksinkertaisesti ole siihen rahaa. Kyllä raha-asiat pitäisi olla kunnossa ennen kuin niitä menee tekemään, mun mielestä lapsi ei ole ansainnut paskaa elämää sen takia että vanhemmat on ryssineet asiansa ja on vain ollut pakko saada jälkikasvua.
 
Jos asuisin itsekseni tai vaikka vain vaimon kanssa niin ehkäpä niin olisikin. Toisaalta ansaitsen enemmän kuin keskiverto suomalainen ja voin hyvin kuvitella, miten matalapalkka-alalla se lomaraha ei todellakaan riitä jos ei mieti hyvin tarkkaan, mihin sitä käyttää. Aika monessa perheessä pelkkä koulujen loma-aika nostaa kustannuksia merkittävästi kun ruokaa menee paljon enemmän. Meilläkin kun oli yhteen väliin ikään kuin pari ylimääräistä teiniä täällä asumassa niin jääkaapissa ja vesilaskussa sen huomasi ensimmäisenä.

Järkevässä taloudenhoitossa ei ole mitään loma-ajan ruokakustannuksia, vaan niitä tuloja ja menoja tasapainotetaan vähän pidemmän aikajakson kautta.

Tämä sama pätee esim. jouluun. Yleistynyt tapa on kustantaa joulun menot luottokorteilla ja sitten itkeä alkuvuosi sitä, kun rahat eivät riitä mihinkään. Vaihtoehtokin olisi olemassa. Ja sellainen, jossa ei tarvitse maksaa kulutusluottojen korkoja ja ajaa talouttaan vielä ahtaammalle.

Vielä niistä em. veronpalautuksista. Itse tykkään aina maksella veroja liian vähän, pitää rahat tuottamassa ja sitten maksella "mätkyjä" matalalla korolla valtiolle. Mutta en hemmetti kyllä ymmärrä sitäkään, että moni harrastaa tuota samaa ja sitten se jälkiverojen määrä tulee kerta toisensa jälkeen yllätyksenä.

Eipä silti, jos ohjataan keskustelua ketjun aiheeseen, niin monelle näyttää tulevan yllätyksenä sekin, että ostamalla kämpän 70-luvun peruskorjaamattomasta talosta, edessä on lähiaikoina suuria peruskorjausremontteja.
 
Viimeksi muokattu:
Järkevässä taloudenhoitossa ei ole mitään loma-ajan ruokakustannuksia, vaan niitä tuloja ja menoja tasapainotetaan vähän pidemmän aikajakson kautta.
Kyllä - niillä, joilla rahaa jää puskuriin. Itselläni on vuosikaudet ollut systeemi, jossa tiedän keskimääräiset kuukausittaiset kiinteät menot ja osaan varata niihin rahaa etukäteen tilanteesta riippumatta. Aina tilipäivänä tsekkaus, minkä verran on jäänyt yli edellisestä tilistä ja se puskuriin. Sieltä maksellaan sitten ne yllättävät menot mitä väistämättä varsinkin omakotiasumisessa tulee eteen.

Sitten on todella paljon niitä, joilla puhutaan max kympeistä mitä voi jäädä yli kuukaudessa, ja näitä ihmisiä on myös työssäkäyvissä. Tällä hetkellähän monella on se ongelma, että työnteko on muuttumassa kannattamattomaksi bensan hinnan nousun mukana. Puhumattakaan ruoan kallistumisesta, joka osuu juuri tähän vaikeimmassa tilanteessa olevaan osaan väestöstä, se nakertaa nuo pienetkin pelivarat tehokkaasti. Ei oikeastaan puutu kuin se, että Koijaamo & Co nostavat vuokria inflaation varjolla.
 
Se on kans omaa tyhmyyttä hankkia kakaroita jos ei yksinkertaisesti ole siihen rahaa. Kyllä raha-asiat pitäisi olla kunnossa ennen kuin niitä menee tekemään, mun mielestä lapsi ei ole ansainnut paskaa elämää sen takia että vanhemmat on ryssineet asiansa ja on vain ollut pakko saada jälkikasvua.
No, lapset asuvat kotona kai keskimäärin 18-20 vuotta. Mistäpä tiedät, miten oma tilanteesi kehittyy sinä aikana? En minä ainakaan osannut ennakoida juuri mitään kun lapsia tuli. Olin koulussa ja oletin, että varmaan sitten johonkin töihin koulun jälkeen mutta ei mitään arviota tuloista tms.

Kyllä Suomessa on edelleen varaa hankkia lapsia. Se tarkoittaa vaan lähes aina omien juttujen tinkimisestä pitkäksikin aikaa ja joskus paljonkin. Monella ei vaan ole taloudenhoidollisia kykyjä ja lasten kanssa se voi tulla isoksi ongelmaksi.
 
No, lapset asuvat kotona kai keskimäärin 18-20 vuotta. Mistäpä tiedät, miten oma tilanteesi kehittyy sinä aikana? En minä ainakaan osannut ennakoida juuri mitään kun lapsia tuli. Olin koulussa ja oletin, että varmaan sitten johonkin töihin koulun jälkeen mutta ei mitään arviota tuloista tms.

Kyllä Suomessa on edelleen varaa hankkia lapsia. Se tarkoittaa vaan lähes aina omien juttujen tinkimisestä pitkäksikin aikaa ja joskus paljonkin. Monella ei vaan ole taloudenhoidollisia kykyjä ja lasten kanssa se voi tulla isoksi ongelmaksi.
Niiiin kyllä asiat lähes aina muuttuvat suuntaan tai toiseen.
 
Ongelmiin voi joutua ilman omaa perseilyäkin. Itse en toivottavasti joudu, mutta laskeskelin että omat menot nousevat 25%/kk.
Todellakin ja näin se yleensä juuri tapahtuu, mutta oma kommentti lähinnä liittyi siihen, että miten nykyään valmistaudutaan hankkimaan koti ja ottamaan siihen massiivinen laina...otetaan paras tarjous vaikka kaupasta (siis pankista), jossa pankin henkilö/"asiantuntija" myy toisella kädellä makkaraa ja ässäarpoja. Joskus vaan miettii, että onko nykypankkien taso oikeasti niin huono, että jokainen saa pk-seudulla sen satojen tuhansien lainan ja vakuudeksi käy jonkun vakuutusyhtiön takaus, joka sekin ostetaan lainarahalla. Lähinnä vaan mietin, että mikä kompetenssi näillä lainaajilla on oikeesti selvitä, kun ne stressitestin lukemat muuttuu todeksi ja tilanne pahenee vielä siitä...
 
Se on kans omaa tyhmyyttä hankkia kakaroita jos ei yksinkertaisesti ole siihen rahaa. Kyllä raha-asiat pitäisi olla kunnossa ennen kuin niitä menee tekemään, mun mielestä lapsi ei ole ansainnut paskaa elämää sen takia että vanhemmat on ryssineet asiansa ja on vain ollut pakko saada jälkikasvua.
Lapsien hankinta ei pitäis olla koskaan mikään taloudellinen kysymys. Ei lapsia yleensäkkään pidä mennä hankkimaan jos ne näkee pelkkänä kulueränä. Kaikilla pitäisi olla oikeus lisääntyä varalisuudesta ja säädystä huolimatta. Ja onneks suomessa kutakuinkin asiat näin on ja tuore perhe saa paljon tukea ja apua valtiolta toisin kuin monessa muussa maassa.
 
Lapsien hankinta ei pitäis olla koskaan mikään taloudellinen kysymys. Ei lapsia yleensäkkään pidä mennä hankkimaan jos ne näkee pelkkänä kulueränä. Kaikilla pitäisi olla oikeus lisääntyä varalisuudesta ja säädystä huolimatta. Ja onneks suomessa kutakuinkin asiat näin on ja tuore perhe saa paljon tukea ja apua valtiolta toisin kuin monessa muussa maassa.

Kaikilla ei todellakaan pitäisi olla oikeutta lisääntyä. Kuvaavimpana esimerkkinä moniongelmaliset päihdeperheet, joissa lasten huolehtiminen on retuperällä, jälkikasvu pahimmillaan perheväkivallan uhrina ja hyvinvointi täysin merkityksetön asia. Valitettavasti noissa talouksissa se lisääntyminen monesti jatkuu vielä entisten lasten tultua huostaanotetuksi. Toki se "oikeus" on aina vähän hankalasti määriteltävä asia, sillä hankala sitä on tuomioilla tai muulla pakolla alkaa kieltämään.

Ihan laajemmassakin mittakaavassa toki pitäisi olla niin, että siinä vaiheessa monistutaan, kun ollaan kykeneväisiä lasten huoltajiksi. Huoltajuus sisältää myös taloudellisen vastuun. Tuota ideaalia tilaa kohti toki ei voida yhteiskunnan toimin edetä muuta kuin taloudellisten kannusteiden kautta.
 
Jos laskee säästämisen vain lomarahojen ja palautuksien kautta, niin huonosti käy.

Kun oman taloutensa kantavuuttaa arvioi, tulee laskea kokonaisvuosiansioita ja toisaalta myös minimikuukausiansioita. Silloin osaa asettaa oikein pakollisia jatkuvia kuluja ja säästöön/sijoituksiin laitettavaa määrää. Lisäksi tulee arvioida edes karkeasti, että pärjäänkö tilanteessa, jossa pakolliset kuukausikulut nousevat vaikka kolmanneksella. Jos se näyttää tiukalle, niin joko kuluja tulee keventää tai säästöjä tulee olla saatavilla.
Ei tuollainen arviointi toimi kuin hyvätuloisilla. Suositus kait on että asumiseen menisi ~30% tuloista, toteutuu aika heikosti pk-seudulla.
 
Ei tuollainen arviointi toimi kuin hyvätuloisilla. Suositus kait on että asumiseen menisi ~30% tuloista, toteutuu aika heikosti pk-seudulla.
Kyllä tuo toimii aivan kaikilla. Eli pakolliset kulut (ruoka, sähkö, vesi, asunto, puh.liittymä jne.) tulee olla tasolla, johon pääsee myös minimikuukausituloilla kohtuu turvallisesti huomioiden hintojen nousu. Jos ei pääse, niin sitten pitää jostain tinkiä eli esim. asunnon kuluista. Sosiaalitukien varassa olevien osalta tilanne on tosin erilainen.

Tuon jälkeen ne ylimääräiset tulot kuten lomarahat + ylityöt tai muut vastaavat tulevat sitten päälle tukevoittamaan taloutta tai säästämistä.
 
Kyllä tuo toimii aivan kaikilla. Eli pakolliset kulut (ruoka, sähkö, vesi, asunto, puh.liittymä jne.) tulee olla tasolla, johon pääsee myös minimikuukausituloilla kohtuu turvallisesti huomioiden hintojen nousu. Jos ei pääse, niin sitten pitää jostain tinkiä eli esim. asunnon kuluista. Sosiaalitukien varassa olevien osalta tilanne on tosin erilainen.

Tuon jälkeen ne ylimääräiset tulot kuten lomarahat + ylityöt tai muut vastaavat tulevat sitten päälle tukevoittamaan taloutta tai säästämistä.

Eli jos olet esim. siivooja ja saat noin 1800€/kk palkkaa ratkaisu on muuttaa pois Helsingistä ja käydä junalla töissä? Koska se että vuokra, sähkö, vakuutukset, lämmitys, vesi, autopaikka jne. maksaisi alle 540€ ja työskentelet pääkaupunkiseudulla voi olla mielenkiintoinen yhtälö.

Toki se että siellä ei olisi enää yhtään siivoojaa, kaupan kassaa tai snägärillä työntekijää tai ylipäätään henkilöä joka saa alle esim. 2500€ (riittääkö hyvinkin 750€ Helsingissä noihin ei taida riittää?). Eli korjataan.. ..ei saisi työskennellä alle 3000€ käteen palkalla milloin asumismenoihin saisi mennä 900€.. Uskoisin että muutama ammatti löytyy sieltä missä tuota rahaa ei saa...
 
Eli jos olet esim. siivooja ja saat noin 1800€/kk palkkaa ratkaisu on muuttaa pois Helsingistä ja käydä junalla töissä? Koska se että vuokra, sähkö, vakuutukset, lämmitys, vesi, autopaikka jne. maksaisi alle 540€ ja työskentelet pääkaupunkiseudulla voi olla mielenkiintoinen yhtälö.

Toki se että siellä ei olisi enää yhtään siivoojaa, kaupan kassaa tai snägärillä työntekijää tai ylipäätään henkilöä joka saa alle esim. 2500€ (riittääkö hyvinkin 750€ Helsingissä noihin ei taida riittää?). Eli korjataan.. ..ei saisi työskennellä alle 3000€ käteen palkalla milloin asumismenoihin saisi mennä 900€.. Uskoisin että muutama ammatti löytyy sieltä missä tuota rahaa ei saa...
En ymmärrä, miten tämä liittyy kommentteihini? En ole missään kohti puhunut 30% tuloista -kriteeristä.

Nostin esiin, että sen alhaisimmankin kuukausiansiotason (ilman lomarahoja tai ylitöitä) tulee kestää pakollisten kulujen kasvun kolmanneksella eli kulut 1.33x vs. normaalitilanne. Muuten ongelmia on tiedossa ennemmin tai myöhemmin.
 
En ymmärrä, miten tämä liittyy kommentteihini? En ole missään kohti puhunut 30% tuloista -kriteeristä.

Nostin esiin, että sen alhaisimmankin kuukausiansiotason (ilman lomarahoja tai ylitöitä) tulee kestää pakollisten kulujen kasvun kolmanneksella eli kulut 1.33x vs. normaalitilanne. Muuten ongelmia on tiedossa ennemmin tai myöhemmin.
Itse en kyllä edes lähtisi virittelemään mitään laskukaavoja tai kertoimia, koska tämän tyyppisen hyvin huteran korttitalon kaataa jo suoraan se hajonnut iso kodinkone, hajonnut auto, puhumattakaan töiden loppumisesta.

Kyllä varmasti kannattaa varautua ihan minimissään puolen vuoden palkoilla säästössä, niin selviää tovin, vaikka ne työt loppuisi, joku vakavampi sairaus iskisi tai tulisi mitä vaan vähän isompaakin menoa.

Monestihan riittävä kassa on helppo jättää jemmaan, kun sen asuntolainan ottaa. Tai vähintäänkin säästää nolla koroilla. Toki ongelma voi olla se, että otetaan absoluuttinen maksimi lainaa siihen asuntoon ja eletään kädestä suuhun, mihin tässä nyt aiemmin muutaman kerran @Juomatilaaja :n kanssa viitattiin.
 
Eli jos olet esim. siivooja ja saat noin 1800€/kk palkkaa ratkaisu on muuttaa pois Helsingistä ja käydä junalla töissä? Koska se että vuokra, sähkö, vakuutukset, lämmitys, vesi, autopaikka jne. maksaisi alle 540€ ja työskentelet pääkaupunkiseudulla voi olla mielenkiintoinen yhtälö.

Toki se että siellä ei olisi enää yhtään siivoojaa, kaupan kassaa tai snägärillä työntekijää tai ylipäätään henkilöä joka saa alle esim. 2500€ (riittääkö hyvinkin 750€ Helsingissä noihin ei taida riittää?). Eli korjataan.. ..ei saisi työskennellä alle 3000€ käteen palkalla milloin asumismenoihin saisi mennä 900€.. Uskoisin että muutama ammatti löytyy sieltä missä tuota rahaa ei saa...

Junalla töissä käyminen ei kuulosta lainkaan huonolta vaihtoehdolta, jos työajat ja työpaikan sijainti natsaa julkisen liikenteen kanssa yksiin.

Mutta noihin asumiskuluihin. On mielestäni hieman eri asia se, kuinka suuri osuus tuloista menee vuokraan kuin omistusasumiseen. Semminkin, jos se omistusasuminen on rahoitettu korviaan myöten velkaantumalla. Vuokrakämpästä pääset kuitenkin kuukaudessa eroon, jos vaikka duunipaikka menee alta ja täytyy muuttaa muualle. Asunnon myyminen maksaa, vie usein enemmän aikaa ja myyntihinta voi muuttua ongelmaksi, jos lainaa on ihan tappiin asti ja hinnat hieman niiaa. Se hintojen niiaus voi johtua vaikka taloyhtiön suuresta remonttihankkeesta, joten aina taustalle ei tarvita edes heikkoja asuntomarkkinoita.
 
Itse en kyllä edes lähtisi virittelemään mitään laskukaavoja tai kertoimia, koska tämän tyyppisen hyvin huteran korttitalon kaataa jo suoraan se hajonnut iso kodinkone, hajonnut auto, puhumattakaan töiden loppumisesta.

Kyllä varmasti kannattaa varautua ihan minimissään puolen vuoden palkoilla säästössä, niin selviää tovin, vaikka ne työt loppuisi, joku vakavampi sairaus iskisi tai tulisi mitä vaan vähän isompaakin menoa.
...
En ottanut säästöjen määräänkään kantaa, kun viestini luet tarkkaan.

Sinänsä samaa mieltä, että sellainen 6kk vara olisi syytä löytyä.
 
Kyllä tuo toimii aivan kaikilla. Eli pakolliset kulut (ruoka, sähkö, vesi, asunto, puh.liittymä jne.) tulee olla tasolla, johon pääsee myös minimikuukausituloilla kohtuu turvallisesti huomioiden hintojen nousu. Jos ei pääse, niin sitten pitää jostain tinkiä eli esim. asunnon kuluista. Sosiaalitukien varassa olevien osalta tilanne on tosin erilainen.

Tuon jälkeen ne ylimääräiset tulot kuten lomarahat + ylityöt tai muut vastaavat tulevat sitten päälle tukevoittamaan taloutta tai säästämistä.
Ei se toimi, koska pienituloisella menee liikaa pakollisiin menoihin ilman hintojen nousuakin. Esim. Tuo 1800e/kk bruttona, vuokra kontulan ghetossa vie 50% palkasta.
 
Ei se toimi, koska pienituloisella menee liikaa pakollisiin menoihin ilman hintojen nousuakin. Esim. Tuo 1800e/kk bruttona, vuokra kontulan ghetossa vie 50% palkasta.
Käännetääs nurinkurin, jos sitten kirkastuisi pointtini.

Kuukauden pakolliset menot eivät minusta saisi ylittää 75% minimikuukausipalkasta (eli jos kulut nousevat kolmanneksella, ei vielä mennä miinukselle). Silloin olisi jotenkin kykyä vastata yllättäviin kuluihin, hintojen nousuun ja mahdollisuus säästää jatkuvasti edes hieman.

Jos tähän ei pääse, niin joko pitää 1) kuluja pienentää tai 2) turvautua yhteiskunnan tukiin.

Ymmärrän kyllä, että kulujen pienentäminen voi säädyllisen elämän kannalta joissain tapauksissa olla hyvin vaikeaa. En tosin pidä jatkuvaa nuorallatanssiakaan kovin mukavana.
 
Eli jos olet esim. siivooja ja saat noin 1800€/kk palkkaa ratkaisu on muuttaa pois Helsingistä ja käydä junalla töissä? Koska se että vuokra, sähkö, vakuutukset, lämmitys, vesi, autopaikka jne. maksaisi alle 540€ ja työskentelet pääkaupunkiseudulla voi olla mielenkiintoinen yhtälö.

Toki se että siellä ei olisi enää yhtään siivoojaa, kaupan kassaa tai snägärillä työntekijää tai ylipäätään henkilöä joka saa alle esim. 2500€ (riittääkö hyvinkin 750€ Helsingissä noihin ei taida riittää?). Eli korjataan.. ..ei saisi työskennellä alle 3000€ käteen palkalla milloin asumismenoihin saisi mennä 900€.. Uskoisin että muutama ammatti löytyy sieltä missä tuota rahaa ei saa...
Ottamatta sen enempää kantaa tähän skenaarioon, niin aika moni hyvätuloinenkin kulkee julkisilla Helsinkiin töihin, mikä kumma tässä on vikana?
 
Kuukauden pakolliset menot eivät minusta saisi ylittää 75% minimikuukausipalkasta

Ongelma on siinä että mitä luetaan pakollisiksi menoiksi?
Tietysti asuminen, ruoka, sähkö, vesi, vaatteet.
Mutta moni lukee "pakollisiksi" myös harrastukset, auton, bensakulut, ulkona syömisen, suoratoisto/elokuvat, lehdet, TV:n, tietokoneen, kesäloma matkat, puhelimen (jopa uuden "äly" kännykän eikä sitä kaikkein halvinta prepaid liittymällä varustettuna ja monia muita mitkä eivät oikeasti ole pakollisia. Eli ilmankin on elossa, saa nukuttua ja tarpeeksi ruokaa että säilyy elossa. Moni ei vain halua elää nuudeleilla, riisillä ja vedellä asuen makuupussissa noin 18m2 asunnossa mieluiten alivuokralaisena mikä tietysti riittäisi varmaan "pakollisiin menoihin" mutta jo pelkästään töihin meno voi monelle tarkoittaa sitä että tulee lisää "ei pakollisia" kuluja (bussi/ratikka/bensiini/pyörä/lenkkitossut).

Toki tämä on enempi sitten sosiaalitukien varassa asuvien ongelma mutta ensin pitäisi määritellä mikä on oikeasti "pakollinen meno" = eli ilman sitä ihminen ei tule toimeen ja sananmukaisesti kuolee / alkaa kärsimään puutetiloja. Kesällä esim. asuminen jossain leirintäalueella voisi toimia, vaatteet ja tavarat voi hankkia kierrätyskeskuksista / kirppareilta, ostaa hävikki ruokaa jne jne.. eli todella vähällä tullaan toimeen = ne ovat pakollisia menoja. Mutta onko se sitten elämisen arvoista ja liittyykö se sitten taas asunnon ostamiseen ja asuntolainaan?


"
Esimerkki 1: Liisa
  • 70-vuotias sinkku; keskimääräiset ruokakulut 250 €/kk
  • asuu Helsingissä, asumiskustannukset 1100 €/kk
  • käyttää tarvittaessa joukkoliikennettä
  • vakuutukset, puhelinkulut ynnä muut juoksevat kulut noin 100 €/kk
  • lääkekulut noin 70 €/kk
Liisa tarvitsee kuukaudessa vähintään 1520 € sekä jokusen euron bussilippuihin.
"
vs:
"
opiskelijat (opintorahan määrä on tavallisesti 253,69 €/kk)
pitkäaikaistyöttömät (Kelan työmarkkinatuen määrä on noin 675 €/kk)
uudet yrittäjät (starttirahan määrä on noin 675 €/kk, eikä yritystoiminnan tuloja ole aluksi kovin paljoa)

"
 
Viimeksi muokattu:
Onko kellään kokemuksia, onko saanut neuvoteltua 3kk euriboria nyt kun korot nousussa? Aiemmin pankit aika nihkeästi noihin lähti kun oltiin nollakorossa.
 
Onko kellään kokemuksia, onko saanut neuvoteltua 3kk euriboria nyt kun korot nousussa? Aiemmin pankit aika nihkeästi noihin lähti kun oltiin nollakorossa.
Op ja nordea ei ainakaan minulle suostunut antamaan. Tai siis kyseessä jo olemassa oleva laina jossa 12kk euribor ja koitin kilpailuttaa että saisin 3 kk.

No nyt laitoin Bigbankiin 1,5% vuodeksi rahaa sen 100 000 €, tosin tuosta kun maksaa verot niin oikea korko on 1,05% ja asuntolainassa 1,357 %, joten tappiota tulee kyllä siihen nähden että maksaisin lainan pois. (Varsinkin kun 100 000 € ei riitä, vaan loput on sitten Svea Bankin 0,8% korolla.) Ennen sai aina enemmän korkoa kun maksoi, joten katselen nyt vuoden ja otan takkiin sen reilu 400 € koroissa. Täytyy ensi kesänä sitten katsoa mikä on lainan korko ja mikä on talletuskorko, että maksanko lainan pois vai saako taas jostain varmaa tuottoa enemmän kun lainasta maksan.

Rohkeutta kun olisi niin laittaisin nämäkin rahat pörssiin kuten muutkin rahani, mutta sitten jos tulee joku iso romahdus ja jään työttömäksi samalla niin menee kämppäkin alta niin ei uskalla, vaikka todennäköisesti tässä reilusti häviääkin.
 
Rohkeutta kun olisi niin laittaisin nämäkin rahat pörssiin kuten muutkin rahani, mutta sitten jos tulee joku iso romahdus ja jään työttömäksi samalla niin menee kämppäkin alta niin ei uskalla, vaikka todennäköisesti tässä reilusti häviääkin.

Eikö se OP:n tuotto-osuus olisi ollut tuottavampi vaihtoehto. Tältä vuodelta 4,45 % ja veroprosentti vain 7,5 %. Nettotuotto nelinkertainen Bigbankiin verrattuna. Irtisanomisaika tosin pitkä, kun rahat saa vasta seuraavan vuoden lopussa. Mutta tuotto-osuudenhan voi rekisteröidä nyt ja halutessaan vaikka irtisanoa samantien. Rahat tulisi silloin em. viiveellä, mutta korko juoksisi rahojen palautushetkeen saakka.
 
No nyt laitoin Bigbankiin 1,5% vuodeksi rahaa sen 100 000 €, tosin tuosta kun maksaa verot niin oikea korko on 1,05% ja asuntolainassa 1,357 %, joten tappiota tulee kyllä siihen nähden että maksaisin lainan pois.

Tuo sinun lainasi on tulonhankkimislaina kun käytät sitä ulkomaisten korkotulojen hankkimiseen. Voit todennäköisesti vähentää sen korot pääomatulosta. Ks verohallinnon ohje
 
Perkles pahalta näyttää, että bönde osakekkin menee 'nopeasti' kaupaksi. Ei olis uskonut. Vahva epäilys, että ostaja maksaa käteisellä. Mulla on osakekirjat pankissa lainan panttina, jotta saako niitä sieltä pois jos lupaa ja vannoo, että maksaa kyllä sen loppu lainan kunhan saa rahat :). Googlenkin mukaan kaupat tehdään yleensä ostajan pankissa joten pitää pankin ne paperit luovuttaa tuolloinkin? Teoriassa voisin maksaa luottokortilla loppuvelan, mutta en nyt kuitenkaan halua ottaa potentiaalista riskiä, että mun matalakorkoinen vaihtuu korkeakorkoiseen luottoon.
 
Nouseeko korot?

Sitä meistä ei tiedä yksikään. Markkinaennusteiden mukaan nousee.

Ottaisitko nyt korkokaton 1%?

En välttämättä ottaisi tämän päivän hinnoilla minkäänlaista korkosuojausta. Se juna meni jo muutamia kuukausia sitten, jolloin korkosuojaus oli edullista.

Siksi toisekseen, korkokaton suuruus on vain yksi kannattavuuteen vaikuttava asia. Toinen asia on sitten se, paljonko siitä katosta maksat. Jos saat prosentin korkokaton nyt jostain, niin todennäköisesti se on hinnoiteltu pohjalta marginaali + korkosuojauksen lisäkorko + tuo korkokatto. Yhtälö lienee jo varsin kallis.
 
Op ja nordea ei ainakaan minulle suostunut antamaan. Tai siis kyseessä jo olemassa oleva laina jossa 12kk euribor ja koitin kilpailuttaa että saisin 3 kk.

No nyt laitoin Bigbankiin 1,5% vuodeksi rahaa sen 100 000 €, tosin tuosta kun maksaa verot niin oikea korko on 1,05% ja asuntolainassa 1,357 %, joten tappiota tulee kyllä siihen nähden että maksaisin lainan pois. (Varsinkin kun 100 000 € ei riitä, vaan loput on sitten Svea Bankin 0,8% korolla.) Ennen sai aina enemmän korkoa kun maksoi, joten katselen nyt vuoden ja otan takkiin sen reilu 400 € koroissa. Täytyy ensi kesänä sitten katsoa mikä on lainan korko ja mikä on talletuskorko, että maksanko lainan pois vai saako taas jostain varmaa tuottoa enemmän kun lainasta maksan.

Rohkeutta kun olisi niin laittaisin nämäkin rahat pörssiin kuten muutkin rahani, mutta sitten jos tulee joku iso romahdus ja jään työttömäksi samalla niin menee kämppäkin alta niin ei uskalla, vaikka todennäköisesti tässä reilusti häviääkin.
Ei tarvitse laittaa pörssiin - voit etsiä jonkun korkorahaston joka tarjoaa korkeampaa kuponkituottoa kuin tuon 1.5%. Noita pitäisi vähitellen olla olemassa.
 
Eikö se OP:n tuotto-osuus olisi ollut tuottavampi vaihtoehto. Tältä vuodelta 4,45 % ja veroprosentti vain 7,5 %. Nettotuotto nelinkertainen Bigbankiin verrattuna. Irtisanomisaika tosin pitkä, kun rahat saa vasta seuraavan vuoden lopussa. Mutta tuotto-osuudenhan voi rekisteröidä nyt ja halutessaan vaikka irtisanoa samantien. Rahat tulisi silloin em. viiveellä, mutta korko juoksisi rahojen palautushetkeen saakka.
Mutta tuossa voi käydä niin että korkoa ei makseta ja pankki käyttää rahatkin oman taloutensa tueksi jos alkaakin menemään huonosti?
 
Mutta tuossa voi käydä niin että korkoa ei makseta ja pankki käyttää rahatkin oman taloutensa tueksi jos alkaakin menemään huonosti?

Pitäisin vaihtoehtoa hyvin teoreettisena. Niin OP:n kuin Tradekankin tuotto-osuudet ovat aina toteutuneet täysimääräisesti, joskin EKP:n sääntöjen takia äskettäin OP:n tuotto-osuuksien korot maksettiin viivästettynä.

Sinä päivänä kun noissa ei tuottotavoitteet toteudu, romahtaa noiden tuotteiden suosio ja luottamus samantien, sijoittajien lunastaessa osuutensa veks. Sitä tilannetta osuuskunnat eivät ihan hevillä anna tapahtua.
 
Mutta tuossa voi käydä niin että korkoa ei makseta ja pankki käyttää rahatkin oman taloutensa tueksi jos alkaakin menemään huonosti?

Toki on olemassa aina mahdollisuus että OP esim. menee nurin. Mutta silloin Suomella menee aika huonosti ja tietysti kaikkien säästöt menevät siinä (tosin valtio taitaa taata säästöt 100 000€ saakka per pankki ellei jotain yllättävää, esim. sota [Venäjän hyökkäys tms] tapahdu)
 
Toki on olemassa aina mahdollisuus että OP esim. menee nurin. Mutta silloin Suomella menee aika huonosti ja tietysti kaikkien säästöt menevät siinä (tosin valtio taitaa taata säästöt 100 000€ saakka per pankki ellei jotain yllättävää, esim. sota [Venäjän hyökkäys tms] tapahdu)
Tuotto-osuudet eivät ole pääomaturvattuja. Tuotto jää saamatta ja joukkotalletuskato ei nyt mikään ihan pois suljettu ajatus ole esim. Tradekan tapauksessa. OP:lla epätodennäköisempi, mutta henk. koht. en paljoa siltikään likoon pistäisi.
 
Tuotto-osuudet eivät ole pääomaturvattuja. Tuotto jää saamatta ja joukkotalletuskato ei nyt mikään ihan pois suljettu ajatus ole esim. Tradekan tapauksessa. OP:lla epätodennäköisempi, mutta henk. koht. en paljoa siltikään likoon pistäisi.

Tradekan tuotto-osuuksien arvo on todella mitätön yhtiön omaisuusarvoon suhteutettuna, joten talletuspako ei horjuttaisi yhtään mitään. Kioskin omaisuudesta suuri osa on kiinni Tradeka-Sijoituksessa, jossa tavoitteena on hajauttaa 35 % osakkeisiin, 25 % korkosijoituksiin ja 40 % kiinteistöihin yms. Kohtuullisen konservatiivinen linjaus siis.

Omaisuutta Tradeka kyllä osaa polttaa ihan kiitettävästi lähinnä Restelin puolella. Mutta noin muuten, 1980- ja 1990-lukujen seikkailuista on selvästikin otettu jotain opiksi, omavaraisuus on vahva jne.
 
Tää ei tainnut olla täällä vielä:



Tämä ehkä sitä perinteisempää suojautumista. 8v sitten otettu 10v korkosuoja maustettuna reilulla marginaalilla.

" Matilaisen laina on sidottu 12 kuukauden euriboriin. Kesäkuussa tuli uusi korko ja se on nyt 2,8. Matilaisen marginaaliprosentti on 2,3. Käytännössä Matilaisen lainanlyhennys kuukausittain on noin 300 euroa ja lainasta maksettava korko 160 euroa.

Korkokattoon on matkaa prosentin verran eli sen yli hänen korkonsa ei voi nousta. Matilaisella on korkosuojaus vielä kahdeksi vuodeksi. "

Viimisestä vuodesta voi saada suojasta jotain hyötyä, mutta voi veljet, että on maksanut siitä kalliisti ja nyt kun ne korot nousee niin jää suojatta. Ilman suojauksia marginaali olisi varmaan ollut prosentin tai alle.



Onhan tuo ikävää luettavaa kun pankit koijaa pienituloisia joita pelottaa iso laina ja koron nousu niin kaikki uppoaa mitä täti konttuurilla pistää kurkusta alas. Tuskin on ensimmäinen tai viimeinen. Mutta sitä se melkeestään aina on rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy...
 
Pitäisin vaihtoehtoa hyvin teoreettisena. Niin OP:n kuin Tradekankin tuotto-osuudet ovat aina toteutuneet täysimääräisesti, joskin EKP:n sääntöjen takia äskettäin OP:n tuotto-osuuksien korot maksettiin viivästettynä.

Sinä päivänä kun noissa ei tuottotavoitteet toteudu, romahtaa noiden tuotteiden suosio ja luottamus samantien, sijoittajien lunastaessa osuutensa veks. Sitä tilannetta osuuskunnat eivät ihan hevillä anna tapahtua.
Kun lainaa on opssa samanverran kun tuotto osuuksia ja pankki menee konkurssiin niin tässä varmaan ensin vievät nuo sijoitukseni tuotto osuuksiin ja sitten vaativat maksamaan lainan myös takaisin?

Jos tuon saisi niin että menevät päittäin konkurssitilanteessa niin sitten tuo olisi kyllä todella hyvä sijoitus, mutta ei taida säännöt olla yksittäisen ihmisen kannalla?

No täytyy selvitellä, ehkä laitan tuotto osuuksiinkin jonkin verran.
 
Perkles pahalta näyttää, että bönde osakekkin menee 'nopeasti' kaupaksi. Ei olis uskonut. Vahva epäilys, että ostaja maksaa käteisellä. Mulla on osakekirjat pankissa lainan panttina, jotta saako niitä sieltä pois jos lupaa ja vannoo, että maksaa kyllä sen loppu lainan kunhan saa rahat :).
Kysyt ostajalta hänen pankkiyhdyshenkilön nimen siis sen joka tulee hoitamaan kaupat. Samalla voit ilmoittaa omana pankkiisi että olet myymässä osakkeen ja tarvit osakekirjat toimitettavan toiseen pankkiin. Pankit toimittavat osakekirjat postin/kuriirin välityksellä noin viikossa ja sinun ei tarvitse itse kuin toimittaa pankkitoimihenkilöiden yhteystiedot pankilta toiselle, pankki hoitaa loput. Myös maksu hoidetaan suoraan pankkien toimesta ja sinulle tilitetään loput rahat kun laina lyhennetään ensin pois.
Ei siis tarvi säätää ihan hirveästi itse.
 
Kysyt ostajalta hänen pankkiyhdyshenkilön nimen siis sen joka tulee hoitamaan kaupat. Samalla voit ilmoittaa omana pankkiisi että olet myymässä osakkeen ja tarvit osakekirjat toimitettavan toiseen pankkiin. Pankit toimittavat osakekirjat postin/kuriirin välityksellä noin viikossa ja sinun ei tarvitse itse kuin toimittaa pankkitoimihenkilöiden yhteystiedot pankilta toiselle, pankki hoitaa loput. Myös maksu hoidetaan suoraan pankkien toimesta ja sinulle tilitetään loput rahat kun laina lyhennetään ensin pois.
Ei siis tarvi säätää ihan hirveästi itse.

Epäilys tosiaan on että nyt ehdotetaan käteiskauppaa. Ei pankkeja välissä. Eli konkreettisesti nippu euroja käteen... (Halpa hinta ja ulkomaalainen ostaja)

Voisin ehdottaa, että tehdään paperit ja saa avaimet ja tuon jälkikäteen osakekirjan tjsp. Tai sitten varaan mun pankkiin huoneen kaupantekoa varten niin saavat osakekirjan samalla istumalla, lienee paras.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 457
Viestejä
4 489 232
Jäsenet
74 239
Uusin jäsen
viemäri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom