Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Uudet asunnot on pirun pieniä, kolmiot kaksion kokoa melkein.

Tätä olen itsekin ihmetellyt jo pidempään. Ensimmäinen "oma" vuokraasunto mihin muutin oli 40m2 yksiö, sitä seurasi 60m2 kaksio missä suihku mutta ei saunaa.
Nyt kun katsoo uudisrakennusta niin 2H+KT on 39,5m2 (Helsinki) tai 3H+KT+S 54m2 (Turku).

Katselin nopeasti täältä: Myytävät uudisasunnot - SRV:n uudiskohteet ympäri Suomen - SRV.fi

Toki niitä isompiakin on mutta se miten pieniä osa uusista asunnoista on yllättää. Ehkä siinä yritetään pitää hinta tarpeeksi alhaisena että ihmiset vielä ostaisivat niitä.
 
Hyvin harvalla löytyy maksukykyä ostaa 5000-7000e/m^2 uudistuotantoa suurilla neliömäärillä. Tässäkin voisi luulla että rakennuttajat vetävät suuret tulot mutta mitä keskustellut erään suuren yrityksen edustajan kanssa niin yllättävän marginaalista tulosta tulee. Pääosin ongelma on siinä että rakentaminen tosiaan kallista ja kunta ottaa veroina sekä muina maksuina todella suuren potin.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvin harvalla löytyy maksukykyä ostaa 5000-7000e/m^2 uudistuotantoa suurilla neliömäärillä. Tässäkin voisi luulla että rakennuttajat vetävät suuret tulot mutta mitä keskustellut erään suuren yrityksen edustajan kanssa niin yllättävän marginaalista tulosta tulee. Pääosin ongelma on siinä että rakentaminen tosiaan kallista ja kunta ottaa veroina sekä muina maksuina todella suuren potin.

Hieman kärjistän lisää, sekin maksaa kun tehdään "kahteen kertaan" asioita. Toki tässä on vaihtelua, mutta kyllä se laatukäsitys on kaukana monella firmalla (tai alihankkijan-alihankkijalla). Se mikä saadaan piiloon, sinne myös kätketään. Ihmeellisen vähän selkärankaa siihen nähden että useimmille asunnossa on kyse elämän isoimmasta rahallisesta panostuksesta. Uusi asunto ei ole laadun tae Suomessa ikävä kyllä.

Voi miettiä minkä verran bruttopalkkaa pitää tienata, että on varaa maksaa nettona se 5000-7000e/neliö. Kustannuksia voi olla, mutta laatu on kaukana siitä mitä pyydetään.
 
Olen kyllä samaa mieltä että laatu on usein puutteellista. Jos nyt ostan uudiskohteen niin menee kyllä myyntiin 5-10v päästä. Näin sanoen, laatu on muissa maissa usein vielä paskempaa, että haastavaa sanoa onko se nyt oikeasti huonoa vai onko tämä vain nykyaikaisen rakentamisen normi ylipäänsä.
 
Vika saattaa myös olla siinä päässä joka sanelee aikataulut. Kiire, kiire ja vielä kerran kiire. Se syö laatua, uskokaa vaan.
 
Lainaneuvottelut on käynnissä parin pankin kanssa. OP:n kaveri käytännössä suositteli "ehdottomasti" korkotakuun ostamista mutta Pop-pankin kaveri taas ei sitä yrittänyt myydä vaikkakin suositteli jotenkin varautumista korkojen nousuun esim säästämällä. Onko palstalaisten mielestä mitöän järkeä tällä hetkellä ottaa kiinteää korkoa/korkokattoa? Onko porukka näitä ottanut viimeaikoina?

Esim OP:n korkokatto oli sellainen että maksat 2.5% kokoajan mutta korko voi silti nousta 3.5% asti ennenkuin katto tulee voimaan. Voimassa 10 vuotta. 2.5% kuulostaa kalliilta nyt mutta entäs 5 vuoden päästä?
 
Viimeksi muokattu:
Lainaneuvottelot on käynnissä parin pankin kanssa. OP:n kaveri käytännössä suositteli "ehdottomasti" korkotakuun ostamista eli mutta Pop-pankin kaveri taas ei sitä yrittänyt myydä vaikkakin suositteli jotenkin varautumista korkojen nousuun esim säästämällä. Onko palstalaisten mielestä mitöän järkeä tällä hetkellä ottaa kiinteää korkoa/korkokattoa?
Tällä hetkellä kiinteä korko / korkokatto / korkoputki on mielestäni hinnoiteltu hyvin korkeaksi (mahdolliset negatiiviset uutiset ovat jo hinnassa mukana).

Sehän on vakuutus siitä, että lainan lyhennys ei nouse yli tietyn rajan. Eihän näistä koskaan voi tietää, usein se on ollut huono hankinta.
 
Täälläkin lainaneuvottelut käynnissä ja kuudesta pankista kukaan ei ole tehnyt edes tarjousta mistään korkosuojauksista. On vain todettu, että on mahdollista tehdä, mutta tällä hetkellä se on aika kallista. Mieluiten varaudunkin itse säästämällä mahdolliseen kovempaankin nousuun.
 
Kannattaa tosiaan lainalaskurista katsoa paljonko kuukausierä nousisi jos se korko sinne 5-6% asti nousee. Itse säästämällä kuulostaa siltä että se on vähän niinku pakko tehdä tai olet kusessa jos korot nousee. Toki joka kuukausi pitäisi rahaa jäädä säästöön.

Korkokatto tai koko laina ei kuulosta hyvältä jos jo silloin tekee tiukkaa kun korkokatto tulee voimaan.
 
Kannattaa tosiaan lainalaskurista katsoa paljonko kuukausierä nousisi jos se korko sinne 5-6% asti nousee. Itse säästämällä kuulostaa siltä että se on vähän niinku pakko tehdä tai olet kusessa jos korot nousee. Toki joka kuukausi pitäisi rahaa jäädä säästöön.

Korkokatto tai koko laina ei kuulosta hyvältä jos jo silloin tekee tiukkaa kun korkokatto tulee voimaan.

Ehdottomasti tämä.

Itse tein niin että siirsin lainanhoitotilille (mikä oli käytännössä pakko ottaa kun lainan otti, palkkoja tms. ei tarvinut siirtää Hypoon mutta tili kuitenkin tehtiin) 20% enemmän kuin mitä lainaa lyhennettiin per kk. Eli nyrkkisääntönä jos lyhennys olisi 500€ siirrä 600€. Jos lyhennys olisi 1000€ siirrä 1200€ jne.

Lainan otin 2013-2014 vuoden vaihteessa (eli kaupat sovittiin 2013 lopussa muistaakseni joulukuussa, sai asua joulun siellä ja muutettiin uuteen taloon 2014 jolloin aloin myös lyhentämään lainaa) ja vielä ei olisi ollut 100% pakko (koska 6kk euribor) mutta kun korot alkoivat nousta ja tuolla tilillä minkä Hypo tarjosi on vain 1% korko laitoin ylimääräiset säästöt lyhentämään lainaa.

Tämän johdosta kuukausittainen lyhennys on karvan päälle 400€ (siirrän tilille edelleen 500€/kk joten tarvittavaa puskuria syntyy) olen kohtuullisen tyytyväinen tilanteeseen ja uskon että vaikka korot nousisivat en joutuisi mitään pikavippejä ottamaan vaikka lainaa on vielä noin 16-17 vuotta jäljellä.
 
Ehdottomasti tämä.

Itse tein niin että siirsin lainanhoitotilille (mikä oli käytännössä pakko ottaa kun lainan otti, palkkoja tms. ei tarvinut siirtää Hypoon mutta tili kuitenkin tehtiin) 20% enemmän kuin mitä lainaa lyhennettiin per kk. Eli nyrkkisääntönä jos lyhennys olisi 500€ siirrä 600€. Jos lyhennys olisi 1000€ siirrä 1200€ jne.

Lainan otin 2013-2014 vuoden vaihteessa (eli kaupat sovittiin 2013 lopussa muistaakseni joulukuussa, sai asua joulun siellä ja muutettiin uuteen taloon 2014 jolloin aloin myös lyhentämään lainaa) ja vielä ei olisi ollut 100% pakko (koska 6kk euribor) mutta kun korot alkoivat nousta ja tuolla tilillä minkä Hypo tarjosi on vain 1% korko laitoin ylimääräiset säästöt lyhentämään lainaa.

Tämän johdosta kuukausittainen lyhennys on karvan päälle 400€ (siirrän tilille edelleen 500€/kk joten tarvittavaa puskuria syntyy) olen kohtuullisen tyytyväinen tilanteeseen ja uskon että vaikka korot nousisivat en joutuisi mitään pikavippejä ottamaan vaikka lainaa on vielä noin 16-17 vuotta jäljellä.

Tämä ei ole kovin järkevää jos muutenkin on tarkoitus noudattaa normaalia lyhennysaikataulua. Jos taas muutenkin lyhentelee extroja kun haluaa omista päänsisäisitä syistä olla velaton niin asia on ymmärrettävä vaikka taloudellisesti siinä ole kovin paljoa järkeä.

Joku X-XXXk€ puskurissa lämmittää paljon enemmän kuin suoraan lyhennettynä lainasta. Jos tulee maksuvaikeuksia niin pankkia ei kauheasti kiinnosta, että lyhensin mä sen 30k€ kertaheitolla tästä 200k€ lainasta 3v sitten (alunperin ollut 250k€). Merkitys pankille onko velkaa 200k vai 230k€ on about nolla. Mutta se, että on 30k€ hyvää jemmassa niin maksuvaikeuksien kohdalla on aika jees.

Ja samaan hengenvetoon todettava, että tuota puskuria ei tietenkään kannata jemmata säästö/pankkitilille vaan pistää se poikimaan. 20-25v aikana tuo summa tuottaa mukavan potin euroissa mikä taatusti on enemmän kuin sen kuolettava vaikutus asuntolainan korkojen suuruudessa jos olisi heti lyhentänyt sen lainaan. Myös nuo extra rahat kannattaa sijoittaa suosiolla. Pankkitilillä ei kannata pitää kuin sen verran, että ei tarvitse koskaan maksaa luottokorttien korkoja. Jos asia mielletään tässä ytheydessä asuntolainan suojaukseksi ja puhutaan yhtä pitkistä sijoitusajoista kuin lainakin niin sen sijaan, että maksat suojauksesta pankille mikä ei 95% kohdalla asiakkasita toteudu koskaan on ajan jakson päätteeksi helposti todella isoja summia ja suoraan omaan taskuun.
 
Kannattaa tosiaan lainalaskurista katsoa paljonko kuukausierä nousisi jos se korko sinne 5-6% asti nousee. Itse säästämällä kuulostaa siltä että se on vähän niinku pakko tehdä tai olet kusessa jos korot nousee. Toki joka kuukausi pitäisi rahaa jäädä säästöön.

Korkokatto tai koko laina ei kuulosta hyvältä jos jo silloin tekee tiukkaa kun korkokatto tulee voimaan.

Itsellä muuten on rahat melkein aina lopussa. Olenko köyhä? En. Ovatko kulutusmenoni kohtuuttomat? Eivät. En vain siedä ajatusta nollokorolla tilillä makaavasta rahasta, joten "ylimääräinen" menee aina johonkin sijoituksiin. Myös asuntolainoja olen joskus lisälyhennellyt, mutta nyt se ei ole vaihtoehto, koska kaikissa lainoissa on edulliset korkosuojaukset, enkä tarvitse esim. vapaata vakuuspääomaa mihinkään.

Itse maksan esim. sijoitusasunnoista OP:lle 14 vuoden diilillä reilu 1,2 % korkoa. Verovähennykset huomioiden nettovaikutus on alle 0,9 %. Samaan aikaan lainaan OP:lle rahaa sijoittamalla firman tuotto-osuuksiin. Tämän vuoden korkotavoite esimerkiksi on 4,45 %, eli ko. sijoitusinstrumentin matalan veroprosentin vuoksi nettona vajaa 4,2 %. Minulle sopii oikein hyvin tällainen järjestely, että OP antaa minulle 2030-luvun puoliväliin asti kiinteällä hinnalla rahaa ja minä annan takaisin OP:lle rahaa viisinkertaisella korolla. Jos korkotaso nousee merkittävästi, tuotto-osuuksien tuottokin noussee, mutta minun asuntolainojeni korot eivät nouse, joten korkoero siten vain kasvaa.
 
Jos asia mielletään tässä ytheydessä asuntolainan suojaukseksi ja puhutaan yhtä pitkistä sijoitusajoista kuin lainakin niin sen sijaan, että maksat suojauksesta pankille mikä ei 95% kohdalla asiakkasita toteudu koskaan on ajan jakson päätteeksi helposti todella isoja summia ja suoraan omaan taskuun.

Korkosuojauksen järkevyydessä on kyse aina hinnasta. Ajatellaan vaikkapa aikaa kaksi vuotta sitten: silloin kymppivuotisen kiinteää korkoa myytiin kuluttajillekin ainakin hintaan 0,2 % + perusmarginaali. Mahdollisesti jopa edullisemminkin. Pari vuotta sitä ylimääräistä nollakakkosta on toki joutunut maksamaan, mutta jo nyt kolmannen vuoden kohdalla homma kääntyy positiiviseksi. Neljännen vuoden kohdalla voitto on korkoennusteiden mukaan jo sen verran, että ne parin ekan vuoden "lisäkorot" on kuitattu mennen tullen ja ollaan jo plussallakin.

Suurin hyöty tulee kuitenkin sen ajatuksen ymmärtämisestä, että taloudellinen toimelisuus on aina riskien ottamista ja riskien hallintaa. Kun eliminoi korkoriskin, silloin voi ottaa sitä taloudellista riskiä enemmän toisaalla. Paljonko korkoriskin eliminoimisesta sitten kannattaa maksaa? Mielestäni ainakin sen verran, että parina edellisenä vuotena houkuttelevia suojausvaihtoehtoja on ollut tarjolla. Mutta mielestäni ei niin paljoa, mitä noiden suojausten hinta tällä hetkellä on.

Jälkiviisaus on tietenkin aina helppoa, mutta mielestäni myös reaaliaikaisesti arviotuna oli takavuosina nähtävissä, että massiivinen koronaelvytys aiheuttaa merkittäviä inflaatioriskejä. Ja se taas aiheuttaa merkittäviä korkoriskejä. Merkittävyys ei kuitenkaan tarkoita mitään kaksinumeroisia korkolukuja, vaan seilaamista jossain siellä parin-kolmen-neljän-viiden prosentin haarukassa. Realismia on ehkä varautua siihen 2-3 %:iin. Jos tänä päivänä useimmissa korkosuojaustuotteissa ei vielä tuollaisella tasolla saavuta mitään hyötyä, tuntuu se tietenkin aika turhalta vakuutukselta.
 
Tämä ei ole kovin järkevää jos muutenkin on tarkoitus noudattaa normaalia lyhennysaikataulua. Jos taas muutenkin lyhentelee extroja kun haluaa omista päänsisäisitä syistä olla velaton niin asia on ymmärrettävä vaikka taloudellisesti siinä ole kovin paljoa järkeä.

Toisaalta jos vaihtoehtona olisi ollut ottaa 10 vuoden korkokatto (mitä moni nyt miettii) olisi aikaa jäljellä noin 1½ ja saa nähdä miten paljon esim. maltillisen 2% katon päälle 6kk euribor ehtii nousta vuoteen 2024 mennessä.

Eli annoin vain esimerkin mitä itse käytin (ei varmaan paras mahdollinen) mitä voi tehdä sen korkokaton sijaan ja silti nukkua ihan rauhallisesti yönsä. Kummassakin tapauksessa lainan koron nousemiseen on varauduttu ja riippuen mitä tapahtuu toinen voi olla hyödyllisempi kuin toinen (eli pääseekö sitten sijoittamaan tai lyhentämään lainaa aiemmin jolloin säästää kymmeniä tuhansia tai pääseekö nauttimaan alemmista koroista kun muut maksavat korkeampia jopa lähelle 10 vuoden ajan).

Toki se on pankille aivan sama paljonko olet sinne velkaa tai paljonko se kuukausittainen lyhennyksesi on. Mutta ainakin itselleni on eroa siinä maksanko vielä nollakorolla noin 410€ vai päälle 600€ kk. Toki se on totta että suurella osalla (ei itsellänikään) joku 40 tai 60€ lisää kuukaudessa niin hirmuisesti painaisi vaikka korot nousisivat reippaastikin JOS muut olosuhteet pysyisivät samoina.

Teoriassa 17 vuoden aikana tuosta (lyhentääkö 600+€ vai 400+€) tulee kuitenkin nopeasti laskien hieman päälle 40 000€ erotus. Toki inflaatio syö osansa jne mutta teoreettisessa tilanteessa missä jäisi työttömäksi, se kestäisi päälle sen 2 vuotta tms. mitä liitosta saisi rahaa minkä jälkeen joutuisi turvautumaan säästöihin sekä miettimään osakesalkun tulevaisuutta uskoisin että alle 400€ lyhentäminen (jos sinne nyt laittaa noin 20% extraa kuukaudessa teoriassa voi pitää vaikka sapattivuoden tms. ja maksaa pelkästään noilla puskurirahoilla) tiukan paikan tullen vs päälle 600€ on helpompi järjestää.

Eli tietysti tuo on tehty omista päänsisäisistä syistä. Joillekin pahimmassa tapauksessa olisi helpompi vaan alkaa myymään sitä osakesalkkua vaikka kuukausittain samalla kun laittaa asunnon myyntiin tms.
 
Toisaalta jos vaihtoehtona olisi ollut ottaa 10 vuoden korkokatto (mitä moni nyt miettii) olisi aikaa jäljellä noin 1½ ja saa nähdä miten paljon esim. maltillisen 2% katon päälle 6kk euribor ehtii nousta vuoteen 2024 mennessä.

Joskus 2013-2014 korkokatot ovat olleet suhteettoman kalliita tuotteita. Enkä nyt tarkoita kalleudella vain hintaa toteutuneeseen korkokehitykseen nähden, vaan myös kalleutta sen ajan korko-odotuksiin nähden.

Ennen koronakriisiä oma toimintatapa asuntolainojen kohdalla on ollut, että aina lyhyin mahdollinen viitekorko ja ilman mitään lisätuotteita. Todennäköisesti tämän päivän hinnoitteluilla resepti olisi jälleen ihan sama. Kuluttajamarkkinoilla superhalpojen korkosuojausten aika oli ja meni.
 
Kuten todettu, niin aina voi viisastella jälkikäteen, että olisi kannattanut ottaa korkosuojaus silloin, kun se oli halpaa jne. Toki silloinkin se on laskettu aina pankille kannattavaksi toiminnaksi. Tästä syystä myös itse olen ne jättänyt aina väliin ja jatkanut sijoittamista rahastoihin (ja pienen puskurin käteiseksi), koska sille rahalle saa tuottoa, ja jos paska iskee tuulettimeen, niin sieltä voi sitten tarvittaessa ottaa sitä rahaa pois. Ilman muuta omat menot on myös laskettu niin, ettei heti ensimmäisestä korkojen noususta tarvitse rahastoja realisoida. Se tilanne olisi edessä vasta todella merkittävän koronnousun kohdalla.
 
Kuten todettu, niin aina voi viisastella jälkikäteen, että olisi kannattanut ottaa korkosuojaus silloin, kun se oli halpaa jne. Toki silloinkin se on laskettu aina pankille kannattavaksi toiminnaksi. Tästä syystä myös itse olen ne jättänyt aina väliin ja jatkanut sijoittamista rahastoihin (ja pienen puskurin käteiseksi), koska sille rahalle saa tuottoa, ja jos paska iskee tuulettimeen, niin sieltä voi sitten tarvittaessa ottaa sitä rahaa pois. Ilman muuta omat menot on myös laskettu niin, ettei heti ensimmäisestä korkojen noususta tarvitse rahastoja realisoida. Se tilanne olisi edessä vasta todella merkittävän koronnousun kohdalla.

Korkosuojaukset ovat pankeille välitystuotteita, joten ihan asiakkaan saamasta hyödystä tai asiakkaan kokemista tappioista riippumatta pankit saavat niistä voittoa. Toki jos se on ongelma, niin silloinhan ei pitäisi edes nostaa koko asuntolainaa tai ostaa niitä rahastojakaan, koska pankit tienaavat niilläkin.

Minun mielestäni kyse ei ole jälkiviisaudesta, vaan riskien arvioimisesta ja niiden hinnoittelusta. Lähinnä itseäni ihmetyttää monien asenteellinen suhtautuminen aiheeseen, kun viime kädessä kyse pitäisi olla vain siitä, että mitä korkoriskin hallinnasta kannattaa maksaa. Jos lopputulos on, että hinnoittelu vaikuttaa liian kalliilta, niin sitten se on niin.

Itsekin toki sijoitan rahastoihin, osakkeisiin, tuotto-osuuksiin, asuntoihin, omaan yritystoimintaan jne.
 
Niin no siis ilman muuta kysehän on loppupeleissä siitä miten oman mielenrauhansa hinnoittelee. Itselleni mielenrauhan saa säästämällä x määrän kustannustehokkaasti indeksirahastoihin sen sijaan, että maksaisi pankille korkosuojauksista.
 
Niin no siis ilman muuta kysehän on loppupeleissä siitä miten oman mielenrauhansa hinnoittelee. Itselleni mielenrauhan saa säästämällä x määrän kustannustehokkaasti indeksirahastoihin sen sijaan, että maksaisi pankille korkosuojauksista.

Mitä jos korot nousevat ja samalla pörssi romahtaa? Pahimmassa tapauksessa joutuu vielä työttömäksi ja joutuu myymään rahastoja tappiolla.
 
Mitä jos korot nousevat ja samalla pörssi romahtaa? Pahimmassa tapauksessa joutuu vielä työttömäksi ja joutuu myymään rahastoja tappiolla.

Ei edes kauhean epärealistinen skenaario. Tänä vuonna on ollut pientä nousuvärinää koroissa ja merkittävältä osin sen vuoksi esim. Nordnetin kustannustehokkaat indeksirahastot ovat Norjaa lukuun ottamatta miinuksella 12-22 %. Toki samalla kannattaa muistaa, että vaikkapa kolmen vuoden tarkastelujaksolla ollaan jo reippaasti plussalla.

Mutta niin tai näin, tärkeintä toki on että jokainen on jollain tavalla varautunut taloudelliseen vastatuuleen. Aika pelottavan suuri osa kansasta tuntuu kuitenkin elelevän lainarahalla tavalla, joka ei edes ns. hyvinä aikoina kestä juuri mitään vastatuulta. Pirteässä lamassa korttitaloja kaatuisi sitten oikein urakalla.
 
Toisaalta jos vaihtoehtona olisi ollut ottaa 10 vuoden korkokatto (mitä moni nyt miettii) olisi aikaa jäljellä noin 1½ ja saa nähdä miten paljon esim. maltillisen 2% katon päälle 6kk euribor ehtii nousta vuoteen 2024 mennessä.

Eli annoin vain esimerkin mitä itse käytin (ei varmaan paras mahdollinen) mitä voi tehdä sen korkokaton sijaan ja silti nukkua ihan rauhallisesti yönsä. Kummassakin tapauksessa lainan koron nousemiseen on varauduttu ja riippuen mitä tapahtuu toinen voi olla hyödyllisempi kuin toinen (eli pääseekö sitten sijoittamaan tai lyhentämään lainaa aiemmin jolloin säästää kymmeniä tuhansia tai pääseekö nauttimaan alemmista koroista kun muut maksavat korkeampia jopa lähelle 10 vuoden ajan).

Toki se on pankille aivan sama paljonko olet sinne velkaa tai paljonko se kuukausittainen lyhennyksesi on. Mutta ainakin itselleni on eroa siinä maksanko vielä nollakorolla noin 410€ vai päälle 600€ kk. Toki se on totta että suurella osalla (ei itsellänikään) joku 40 tai 60€ lisää kuukaudessa niin hirmuisesti painaisi vaikka korot nousisivat reippaastikin JOS muut olosuhteet pysyisivät samoina.

Teoriassa 17 vuoden aikana tuosta (lyhentääkö 600+€ vai 400+€) tulee kuitenkin nopeasti laskien hieman päälle 40 000€ erotus. Toki inflaatio syö osansa jne mutta teoreettisessa tilanteessa missä jäisi työttömäksi, se kestäisi päälle sen 2 vuotta tms. mitä liitosta saisi rahaa minkä jälkeen joutuisi turvautumaan säästöihin sekä miettimään osakesalkun tulevaisuutta uskoisin että alle 400€ lyhentäminen (jos sinne nyt laittaa noin 20% extraa kuukaudessa teoriassa voi pitää vaikka sapattivuoden tms. ja maksaa pelkästään noilla puskurirahoilla) tiukan paikan tullen vs päälle 600€ on helpompi järjestää.

Eli tietysti tuo on tehty omista päänsisäisistä syistä. Joillekin pahimmassa tapauksessa olisi helpompi vaan alkaa myymään sitä osakesalkkua vaikka kuukausittain samalla kun laittaa asunnon myyntiin tms.

Sen takia siihen tartuinkin jos jollain muulla jäisi joku takaraivoon. Lainan raivokas takaisin maksu on koodattu aika syvälle suomalaiseen luonteeseen niin välillä hyvä pyssätä miettimään miten kannattaa tehdä. Jos en ihan väärin muista niin olen saatatut itsekkin tehdä jonkun extra lyhennyksen joskus alussa. Missä nyt ei ole mitään järkeä...

Eli taisit aika ison summan maksaa pois heti kerran kk lyhennys tippui noin paljon. Tai sitten tosiessa on pitempi laina-aika tai jokin muu muttuja eri.

Ansiosidonnaisen käsittelyaika on kuukauden päivät. Täällähän olisi 95% työttömistä aivan kusessa jos 2v saisi odotella valtion rahoja.

Suojaukset toki kannattaa olla kunnossa ja suhteutettuna lainaan, tuloihin ja omaan riskinsietoon. Jos velkaa on paljon ja juuri vaikka sijoituskämppiä salkullinen niin kyllä mä myös miettisin jotain suojauksia. Mutta tollanen perustallaajan asuntolaina minkä voi maksella vaikka ansiosidonnaiselta kunhan karsii jotain suoratoistopalveluja ja ravinteli illallisia, niin aika turhana pitäisi vakuuttamista missä tilanteessa vaan. Toki nyt jälkeenpäin on helppo todeta, että 2v sitten olisi pitänyt ottaa mutta silloin maalattiin todella pitkällä jaksolla matalia korkoja.
 
Lainan raivokas takaisin maksu on koodattu aika syvälle suomalaiseen luonteeseen niin välillä hyvä pyssätä miettimään miten kannattaa tehdä. Jos en ihan väärin muista niin olen saatatut itsekkin tehdä jonkun extra lyhennyksen joskus alussa. Missä nyt ei ole mitään järkeä...
Noita raivokkaita lainan takaisin maksajia enemmän ihmetyttää nämä, jotka nyt korkojen lähdettyä nousuun ovat välittömästi laittaneet säästönsä sileäksi lyhentämällä koko summalla lainaa. Niinkuin miksi? Korot on edelleen todella pienet, eikä tietääkseni maksuvaikeuksia olisi ollut tiedossa vielä vaikka nousisivat useamman prosenttiyksikön, mutta silti on jotenkin järkeilty tuon ennenaikaisen lyhentämisen olevan suojatekijä (mahdollisesti) raketoivia korkoja vastaan.
 
Noita raivokkaita lainan takaisin maksajia enemmän ihmetyttää nämä, jotka nyt korkojen lähdettyä nousuun ovat välittömästi laittaneet säästönsä sileäksi lyhentämällä koko summalla lainaa. Niinkuin miksi? Korot on edelleen todella pienet, eikä tietääkseni maksuvaikeuksia olisi ollut tiedossa vielä vaikka nousisivat useamman prosenttiyksikön, mutta silti on jotenkin järkeilty tuon ennenaikaisen lyhentämisen olevan suojatekijä (mahdollisesti) raketoivia korkoja vastaan.

Eikös toi just ole sama asia. Raivokasta takaisinmaksua. Sitä vaan osattiin lykätä kun korot nolla, mutta nyt kun vähän plussalle niin paniikkinappi pohjaan.
 
Lainan raivokas takaisin maksu on koodattu aika syvälle suomalaiseen luonteeseen niin välillä hyvä pyssätä miettimään miten kannattaa tehdä. Jos en ihan väärin muista niin olen saatatut itsekkin tehdä jonkun extra lyhennyksen joskus alussa. Missä nyt ei ole mitään järkeä...

Miksi tuossa ei voisi olla järkeä. Itse olen "syyllistynyt" lainan ennenaikaiseen takaisinmaksuun ainakin näistä syistä:

- Olen halunnut säästää korkomenoissa. Tämä on ollut relevantti pointti lähinnä finanssikriisiä ennen euriborien pyöriessä viiden pinnan tasolla;
- Korkonäkymä on synkistynyt. Tässä olen tehnyt turhan pessimistisen arvion joskus eurokriisin aikaan;
- Olen halunnut karsia kuukausittaisia menoeriä. Tällä motiivilla olen maksanut jonkun vanhan lainan veks;
- Olen halunnut vapauttaa vakuuspääomaa. Ostelen uudet kämpät aina 100 %:n lainalla ja haluan pitää kokonaisvelka-asteen kohtuullisena sekä vakuusjärjestelyt simppeleinä,

Suojaukset toki kannattaa olla kunnossa ja suhteutettuna lainaan, tuloihin ja omaan riskinsietoon. Jos velkaa on paljon ja juuri vaikka sijoituskämppiä salkullinen niin kyllä mä myös miettisin jotain suojauksia.

Juuri näin.

Toki nyt jälkeenpäin on helppo todeta, että 2v sitten olisi pitänyt ottaa mutta silloin maalattiin todella pitkällä jaksolla matalia korkoja.

Tästä kyllä kuultiin myös toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Esimerkiksi koronan alkumetreillä kyllä joku pahempi pankkikriisi näytti akuuteimmalta uhalta. Se uhka ei toteutunut ainakaan vielä. Inflaation kiihtyminen on sekin mielestäni ollut ihan varteenotettava uhka viimeiset pari vuotta. Ajankohtien, jyrkkyysasteen ja inflaation rakenteen ennustaminen toki oli vaikeampi rasti.

Mihinkään "minä tiesin tämän" -röyhistelyyn ei silti ole aihetta. Itse pidin pari vuotta sitten ihan realistisena skenaariona sitäkin, että me siirrymme samalla tavalla miinuskorkojen aikaan kuin mitä Tanskassa on nähty. Eli pankki maksaa velalliselle rahan lainaamisesta. Siksi olen antanut arvoa sellaisille korkosuojaustuotteille, joista pääsee halutessaan kuluitta eroon.

Keskeisin ja olennaisin väittämäni kuitenkin on, että meillä on käynnissä pelottava ja vaarallinen keskuspankkien rahakokeilu, jonka lopputuloksesta ainakaan minä en osaa tehdä minkäänlaisia järkeviä ennusteita. En, vaikka olen aktiivisesti yrittänyt kuunnella erilaisia talousviisaiden esittämiä näkemyksiä ja ennusteita. Vaikka puhutaankin, että rahapolitiikkaa on alettu normalisoimaan, niin tosiasiassa meillä on reaalikorot tällä hetkellä ennätyksellisen alhaalla.
 
Yleisestiottaen siinä ei ole järkeä suurimman osan kannalta koska suurin osa ihmisistä elää kädestä suuhun. Jolloin yllättävät menot ja muutokset taloudessa sekoittaa pakkaa. Näiden ihmisten kannattaisi pitää extralyhennykset vaikka tilillä jos sijoittaa ei uskalla. Mutta toki parempi hukata ne lainaan kuin uuteen autoon/etelänmatkaan/kalajaan jos tilillä olevat rahat polttaa näpeissä.

Ei voi ottaa kantaa kaikkiin skenaarioihin, mutta yritetään näihinkin heittää tuosta sijoitusnäkökulmasta vaikka siitä mitään oikein tiedäkkään.

- Olen halunnut säästää korkomenoissa. Tämä on ollut relevantti pointti lähinnä finanssikriisiä ennen euriborien pyöriessä viiden pinnan tasolla;
- Korkonäkymä on synkistynyt. Tässä olen tehnyt turhan pessimistisen arvion joskus eurokriisin aikaan;
- Olen halunnut karsia kuukausittaisia menoeriä. Tällä motiivilla olen maksanut jonkun vanhan lainan veks;
- Olen halunnut vapauttaa vakuuspääomaa. Ostelen uudet kämpät aina 100 %:n lainalla ja haluan pitää kokonaisvelka-asteen kohtuullisena sekä vakuusjärjestelyt simppeleinä,

- Varmaan ihan järkevä korkeiden korkojen aikana jos ei oleta saavansa tuottoa yli euriborin+marginaalin.

- Ennakointia ja kannanottoa markkinoihin. Itse hukkaisin ainakin rahat muualle(sijoituksiin) jos tilanne on se, että vaikka korot nousisi ei pakota realisoimaan sijoituksia. Jos niin paljon velkaa, että vaikuttaa henkisesti ja sitä saa helpotettua lisälyhentämällä niin miksi ei.

-Tämäkin päänsisäinen juttu jos helpottaa niin miksi ei. Taloudellisesti ei varmaan mitään järkeä. Ennemmin matalakorkoinen säästötili ja humpauttaa lainana vekeen kun korot nousee.

-Pitäisin paljon järkevämpänä sekä oletan, että pankkikin suhtautuu suopeammin siihen, että uudesta on vähemmän velkaa suoraan kuin hoidettu vakuuksilla. Eli ennemmin vaikka se 20k€ uuteen kämppään käsirahaan kun maksaa vanha laina pois. Lainan korot on lyhennettävissä kuitenkin tuotoista joten rahallinenkin hyöty tulee.

Varsinkin jos sulla oli korkosuojattua lainaa ja positiivistakassavirtaa tulee kämpistä niin kyllähän sun kannattaa vähennystenkin takia pitää ihan hyvää velka-astetta päällä.
 
Varsinkin jos sulla oli korkosuojattua lainaa ja positiivistakassavirtaa tulee kämpistä niin kyllähän sun kannattaa vähennystenkin takia pitää ihan hyvää velka-astetta päällä.

Joo, siis nykytilanteessa ei tulisi mieleenkään lisälyhentää lainoja. Eli listasin vain aiempia tilanteita. Ja tietenkin jos lyhentäisin vanhaa lainaa pois uuden tieltä, niin perusedellytys olisi, että uusi velkaraha on edellistä edullisempaa.

Itselleni velka ei sinällään ole mikään mörkö, mutta velkaantumisasteen haluan pitää maltillisempana kuin mitä ehkä moni muu. Päätavoite sinällään on se, että nettovarallisuus kehittyy suotuisaan suuntaan.

Pitäisin paljon järkevämpänä sekä oletan, että pankkikin suhtautuu suopeammin siihen, että uudesta on vähemmän velkaa suoraan kuin hoidettu vakuuksilla. Eli ennemmin vaikka se 20k€ uuteen kämppään käsirahaan kun maksaa vanha laina pois. Lainan korot on lyhennettävissä kuitenkin tuotoista joten rahallinenkin hyöty tulee.

Tuohon en oikein usko. Näkisin, että pankin kannalta se kiinnostavin asia on maksukyvyn lisäksi kokonaisvelan suhde asuntosalkun kokonaisvarallisuuteen. Näkemystä tukee se, että koko ajan noissa marginaaleissa on päässyt pienin askelin alaspäin.

20t käsiraha ei kasvukeskuksissa nykyään oikein riitä, joten olen nähnyt sen toki korkomenojen kannaltakin perustellumpana että kerään ne puuttuvat kymppitonnit mieluummin lainaa lyhentämällä kuin tilillä rahaa makuuttamalla.

Mutta joo, itseäni toistaen, nyt ei ole suunnitteilla lyhennellä lainoja ennakkoon. Eikä myöskään ostella asuntoja. Kämppien hintojen ja korkonäkymien yhdistelmä on tällä hetkellä äärimmäisen epähoukutteleva, varsinkin jos sijoitusasuntoja etsii. Ja miksei toki muutenkin.
 
Näiden ihmisten kannattaisi pitää extralyhennykset vaikka tilillä jos sijoittaa ei uskalla. Mutta toki parempi hukata ne lainaan kuin uuteen autoon/etelänmatkaan/kalajaan jos tilillä olevat rahat polttaa näpeissä.
En ota kantaa kädestä suuhun elämiseen mutta jotkut elävät nyt eivätkä 25 vuoden päästä. Ihan perusteltua minun mielestä nauttia elämästä reissailun taikka uuden auton muodossa jos haluaa. Toki jos vetää tilin tyhjäksi noihin niin se ei ole järkevää.

Joillekin myös se raha tilillä/säästötilillä tuo turvallisuudentuntua. Itse ainakin yritän tehdä kaikkea muuta ensin ennen kuin kosken sijoituksiin jos rahaa tarvitsee yllättäviin menoihin koska tappiolla myyminen ei omasta mielestä ole järkevää, koko sijoittamisen idea on siinä kohtaa mennyt.
 
Kävin tänää lainaneuvotteluissa. Tottakai antavat korkosuojaa, enkä tiedä vielä otanko. Aina jättänyt välistä. OP marginaalilla 0,85. Kai tällä ihan hyvä lähteä liikenteeseen kolmannen asunnon ostoon. Puhutaan max 115k€ lainasta joten ei mitää huimia summia :)
 
Danskelta tarjottiin 7v korkopurki 1,38-1,99. 10v tais olla 1,46-2,26. Marginaali 0,4.

Taidan ton 7v ottaa. Kyllähän siinä maksan ekana vuonna pari tonnia ylimääräistä, mutta pidän hyvin mahdollisena että toinen vuosi menee jo putken sisään ja sitä seuraava voikin ihan hyvin mennä jo yli 2%. Ja kun korot lähtee nousuun, niin eipä se piikki jossain 4-6% välillä ihan mahdoton ole, kiva sitten kun korontarkistus osuu juuri piikkiin.

Mielenrauhaa ja ennustettavuutta tällä ostetaan. Ja kun alaraja on kuitenkin edelleen noinkin matala, niin matalien korjojen jatkuessa korkoputkesta koituva tappio on kuitenkin hyvin rajattu. Verrattuna siihen, että joutuu edes vuoden maksamaan jotain 6% korkoa.
 
Danskelta tarjottiin 7v korkopurki 1,38-1,99. 10v tais olla 1,46-2,26. Marginaali 0,4.

Taidan ton 7v ottaa. Kyllähän siinä maksan ekana vuonna pari tonnia ylimääräistä, mutta pidän hyvin mahdollisena että toinen vuosi menee jo putken sisään ja sitä seuraava voikin ihan hyvin mennä jo yli 2%. Ja kun korot lähtee nousuun, niin eipä se piikki jossain 4-6% välillä ihan mahdoton ole, kiva sitten kun korontarkistus osuu juuri piikkiin.

Mielenrauhaa ja ennustettavuutta tällä ostetaan. Ja kun alaraja on kuitenkin edelleen noinkin matala, niin matalien korjojen jatkuessa korkoputkesta koituva tappio on kuitenkin hyvin rajattu. Verrattuna siihen, että joutuu edes vuoden maksamaan jotain 6% korkoa.

Jos itse otttaisin korkosuojauksen noilla ehdoilla, niin ottaisin tuon kymppivuotisen. Hintaero on kuitenkin aika pieni ja se ensimmäinen vuosihan sulla on automaattisesti "korkosuojattu" jo 12 kk:n euriborillakin, joten seiskavuotisen suojausaikahyöty on melko vaatimaton. Mutta nämähän ovat mielipidekysymyksiä.

Silloin kun itse viimeksi kilpailutin pankkeja, niin Dansken korkoputki oli suhteettoman kallis Nordean ja ennen kaikkea OP:n korkosuojausvaihtoehtoihin. En tiedä tämän päivän tilannetta, mutta asia kannattaa varmastikin tsekata.
 
Itseäni huvitti suuresti nämä muutamat viestit viime vuosina, joissa julistettiin, että euribor ei nouse nollan yli vuosikymmeniin. En kuitenkaan jaksanut aloittaa vänkäystä asiasta. Mielestäni ollaan menossa kohti epävarmaa aikaa. Korot saattavat nousta paljonkin lähivuosina tai sitten ei.

Toinen perustelu korkojen suurempaa nousua vastaan, että EU:n eteläiset velkamaat eivät kestäisi sitä. En luottaisi tuohonkaan kovin paljon. Korot raketoivat jos raketoivat, sen jälkeen EU joutuu miettimään, miten asiasta selvitään ja miten paljon pitää kouraista Suomen taskuista jälleen kerran.
 
Danskelta tarjottiin 7v korkopurki 1,38-1,99. 10v tais olla 1,46-2,26. Marginaali 0,4.

Taidan ton 7v ottaa. Kyllähän siinä maksan ekana vuonna pari tonnia ylimääräistä, mutta pidän hyvin mahdollisena että toinen vuosi menee jo putken sisään ja sitä seuraava voikin ihan hyvin mennä jo yli 2%. Ja kun korot lähtee nousuun, niin eipä se piikki jossain 4-6% välillä ihan mahdoton ole, kiva sitten kun korontarkistus osuu juuri piikkiin.

Mielenrauhaa ja ennustettavuutta tällä ostetaan. Ja kun alaraja on kuitenkin edelleen noinkin matala, niin matalien korjojen jatkuessa korkoputkesta koituva tappio on kuitenkin hyvin rajattu. Verrattuna siihen, että joutuu edes vuoden maksamaan jotain 6% korkoa.

Tuohan kuulostaa jo suht kohtuulliselta ja samalla saa tuon oman diilin mitä OP tarjosi kuulostamaan todella kalliilta (10v putki 2.5-3.5%).
 
Ei kyllä tarvitse enää kämppää ostaa jos lainalaskuriin on uskominen. Lainaa ei saisi edes 2v bruttotulojen vertaa. Laittaa kyllä miettimään onko mitään mieltä edes käydä töissä.
 
Ei kyllä tarvitse enää kämppää ostaa jos lainalaskuriin on uskominen. Lainaa ei saisi edes 2v bruttotulojen vertaa. Laittaa kyllä miettimään onko mitään mieltä edes käydä töissä.
Mitä mahdat nyt tarkoittaa? Millaiset kriteerit sulla sit esim takaisinmaksun kanssa on?
 
Tuohan kuulostaa jo suht kohtuulliselta ja samalla saa tuon oman diilin mitä OP tarjosi kuulostamaan todella kalliilta (10v putki 2.5-3.5%).

Eihän OP mitään korkoputkea edes tarjoa, vaan korkokattoa. OP varmaan on esittänyt tarjouksen muodossa, jossa on marginaali sisällä. Dansken korkoputken päälle lisätään asiakaskohtainen marginaali.

Kalliilta se toki silti kuulostaa.
 
Eihän OP mitään korkoputkea edes tarjoa, vaan korkokattoa. OP varmaan on esittänyt tarjouksen muodossa, jossa on marginaali sisällä. Dansken korkoputken päälle lisätään asiakaskohtainen marginaali.

Kalliilta se toki silti kuulostaa.

Tuohan selittääkin, tuossa omassa tarjouksessa oli siis kokonaiskorko eli viite sekä marginaali. En tiedä sitten oliko kyseessä putki vai katto mutta pankin ukko ainakin selitti asian niin että suojattuna, korko on alussa 2.5% ja korko voi nousta 3.5% asti mutta ei ylemmäs. Mutta anyway, olihan se silti kallis tarjous johon en aio tarttua.
 
Yli 50%. Siis siinä hintaluokassa mistä asunto pitäisi saada.

Ok, eli se puoli on kunnossa. Itse saan ainakin Dansken laskurilla ihan järkeviä ehdotuksia lainasummaan liittyen: Asuntolainalaskuri

Mutta nuohan ovat vain laskureita. Itse olen monta kertaa haastanut pankin esimerkkilaskelmat elämisen perusmenoista, eikä aiheesta ole tarvinnut liiemmin väitellä.
 
Ok, eli se puoli on kunnossa. Itse saan ainakin Dansken laskurilla ihan järkeviä ehdotuksia lainasummaan liittyen: Asuntolainalaskuri

Mutta nuohan ovat vain laskureita. Itse olen monta kertaa haastanut pankin esimerkkilaskelmat elämisen perusmenoista, eikä aiheesta ole tarvinnut liiemmin väitellä.
Näyttää tuonkin laskurin mukaan lainansaanti kiristyneen. Pitäisi varmaan uudestaan kysellä. Minkähän mukaan pankit laskevat esim. autoista tai lapsista kuluja?
 
On tullut tässä mietittyä kun ollaan ostamassa isompaa asuntoa perheellemme. Kyseessä 250t€ kohde johon lainaa olisi tulossa se 215t€. Danskesta ollaan laina ottamassa kun Akavan jäseniä ollaan niin edut ovat hyvät, sieltä myös kilpailutettuna paras marginaali jne. Nyt bongasin Dansken "kampanjan" jossa 10v kiinteä laina olisi jossain 2,2% hujakoilla näinä päivinä nostettaessa. Sitä kun miettii niin todennäköisesti EKP:kin on halukas korkoja nostamaan inflaation taltuttamiseksi niin kuin jenkeissä nyt tehdään, oletan että 10v aikana korot nousevat ja EKP:n johtajan vaihduttua ryminällä. Tuona 10v aikana 215t€ lainasta olisi lyhennetty ~55t€ ja jäljelle jäävä ~160t€ seuraavan 20v ajan olisi sitten muuttuvakorkoisena. Kyllähän sitä yhden ison riskin eliminoitua jokseenkin paremmin nukkuisi seuraavat 10 vuotta...

Annuiteettilainahan taitaa olla yleisin, tässä laina-aika ei muutu vaan maksuerän koko? Annuiteettilainassa lainan nostaessa tietää mikä on maksuerä ensimmäisen vuoden ajan jos on sidottu euribor12? Korkojen noustessa maksuerä voikin siis toisena lainavuonna ollakin isompi kuin mitä on laskelmissa tehnyt... Tässäkin mielessä kiinteää lainaa puoltaisi se jos että ottaisi 1/3 ajaksi kiinteän koron niin tietää ainakin 10v ajan kuukausittaisen maksuerän.
 
Mielestäni tässä artikkelissa käydään kohtuu hyvin asiaa lävitse, myös korkokattoa (sekä hyviä että mahdollisia huonoja puolia, ainakin niitä mitä kannattaa miettiä ja miksi se sopimus kannattaa lukea lävitse ennen allekirjoittamista):

"
Monet asuntolainaa maksavat ja tai sitä juuri ottavat, pohtivat nyt kuumeisesti myös pankkien myymien korkokattojen ostamista suojatakseen lainaa koronnousulta.

Beurling-Pomoell toteaa, että erilaiset korkokattotuotteet ovat pankkien bisnestä, joilla on tarkoitus tuottaa pankeille voittoa. Hän tähdentää, että ennen korkokaton hankkimista kannattaa ottaa tarkkaan selvää sen ehdoista. Niissä saatetaan mainita esimerkiksi, ettei korkokaton voimassa ollessa lainaa voikaan maksaa kokonaan pois ilman lisäkuluja. Toinen yllättävä ehto voi olla, että korkoprosentti nousee heti katon enimmäismäärään. Kolmas huonosti tiedossa oleva ehto on, ettei korkokatto ole yleensä voimassa kuin muutamia vuosia tai muun rajallisen ajan.

– Pankit tarjoavat tätä kiinteää korkoa. Korkokattohan on itse asiassa virheellinen sana. Ongelma on, että käytännössä ne eivät ole mitään pysyviä. Moni pettyy myös siihen, että heti pitää ruveta maksamaan siitä.

Beurling-Pomoell kertoo saaneensa yhdestä pankista äsken vastauksia kyselyyn korkokatosta ja niiden perusteella hän olisi joutunut maksamaan ns. sakkomaksua, jos olisi kesken sopimusajan maksanut koko lainan pois.

– Tämähän voisi olla tilanne, jos esimerkiksi muutan ulkomaille ja myyn asunnon.

Isonkin asuntolainan poismaksaminen saattaa tulla yllättäen ajankohtaiseksi myös vaikkapa perinnön saamisen myötä.

– Käytännössä ne ovat yleensä taloudellisesti haitallisempia. Mutta on myös mahdollista, että niistä on taloudellista etua. Jos kuluttajalle on erittäin tärkeää sellainen mielenrauha ja on valmis maksamaan siitä, niin sitten se voi olla hyvä ratkaisu. Mutta jos aikoo hyödyntää edelleen halpoja korkoja, niin älä ota sitä. Tärkeää on, että kannattaa olla tarkkana ja ymmärtää mitä ostat kun ostat korkokaton.

"

Toki osa neuvoista on ehkä hieman no.. ontolta kuulostavia. Jos joku esim. on pahasti tupakoinnista riippuva ja käyttää sen askin+ päivässä hän tuskin puskuria rakentaessaan tai yrittäessään karsia kuluja että saa syötyä päivittäin pullakahveja ulkona ensimmäisenä on sitä tupakointiaan lopettamassa. Mutta kannattaa lukaista.

Jos tuo 2.2% korkokatto EI vaikuta yhtään siihen korkoon mitä nyt alat maksamaan tai mahdollisiin lyhennyksiin mitä haluat tehdä (tai vaikka maksaa koko lainan pois kerralla) ja sen ottaminen ei järkyttävästi maksa niin ihan järkevältähän se kuulostaa. Toki jos se maksaa vaikka 50€/kk siitä tulee 10v aikana 6000€ lisäkustannusta mikä toivottavasti lasketaan sen maksettavan lyhennyksen päälle eikä tehdä niin että se vaan lisätään korko jne. menoihin ja itse lainaa maksetaan sitten vastaavasti joka kuukausi 50€ vähemmän. Ilmeisesti olet ottamassa 30 vuoden lainaa.

Tuosta lainamuodostasi, hyviä puolia ovat:

  1. Suurin etu on, että annuiteettilainalla olet maksanut takaisin koko asuntolainasi kauden lopussa. Muita etuja ovat:
  2. Kuukausimaksusi pysyvät samana koko lainan ajan, mikä helpottaa budjetointia
  3. Sinulla on alhaiset nettokulut alhaisen pääoman takaisinmaksun takia
  4. Korkosi nousu on pienempi hetken päästä, koska lainasi on pienempi
 
On tullut tässä mietittyä kun ollaan ostamassa isompaa asuntoa perheellemme. Kyseessä 250t€ kohde johon lainaa olisi tulossa se 215t€. Danskesta ollaan laina ottamassa kun Akavan jäseniä ollaan niin edut ovat hyvät, sieltä myös kilpailutettuna paras marginaali jne. Nyt bongasin Dansken "kampanjan" jossa 10v kiinteä laina olisi jossain 2,2% hujakoilla näinä päivinä nostettaessa. Sitä kun miettii niin todennäköisesti EKP:kin on halukas korkoja nostamaan inflaation taltuttamiseksi niin kuin jenkeissä nyt tehdään, oletan että 10v aikana korot nousevat ja EKP:n johtajan vaihduttua ryminällä. Tuona 10v aikana 215t€ lainasta olisi lyhennetty ~55t€ ja jäljelle jäävä ~160t€ seuraavan 20v ajan olisi sitten muuttuvakorkoisena. Kyllähän sitä yhden ison riskin eliminoitua jokseenkin paremmin nukkuisi seuraavat 10 vuotta...

Annuiteettilainahan taitaa olla yleisin, tässä laina-aika ei muutu vaan maksuerän koko? Annuiteettilainassa lainan nostaessa tietää mikä on maksuerä ensimmäisen vuoden ajan jos on sidottu euribor12? Korkojen noustessa maksuerä voikin siis toisena lainavuonna ollakin isompi kuin mitä on laskelmissa tehnyt... Tässäkin mielessä kiinteää lainaa puoltaisi se jos että ottaisi 1/3 ajaksi kiinteän koron niin tietää ainakin 10v ajan kuukausittaisen maksuerän.
Omalla kokemuksella voisin sanoa, että pankki ei tule tässä ottamaan takkiin, vaan todennäköisesti sinä. Riippuu toki ehdoista, niinkuin @Taneli- kirjoittikin, mutta jos alat välittömästi maksamaan 2.2% korkoa, niin todennäköisesti teet tappiosi tässä kohdassa. Vaikka korot nousisivat reilustikin, niin ei ne nyt yleensä ihan suoraan hyppää nollasta kutoseen tai sitten alkaa olla jo muitakin ongelmia, kuin lainan maksut. Esimerkiksi työt saattaa loppua monelta. Kaikki on toki mahdollista, mutta kannattaa myös muistaa, että lainan korot saattavat laskea takaisin sinne nollaan 10v aikana, vaikka suunta olisi ylöspäin pari-kolme seuraavaa vuotta.

Toki jos haluat olla varma seuraavasta 10v jaksosta, niin silloin kannattaa arvioida se, että mitä siitä on valmis maksamaan. Maksuton korkosuojaushan on tietysti säästäminen.

Edit: lisätään nyt vielä, että toki eb:n historiassa on pari nopeaa nousua nähty, mutta korot on myös tullut alas yhtä nopeasti.
 
Viimeksi muokattu:
Korkosuoja on käytännössä vakuutus. Jos tuntuu että nukut yöt paremmin sen kanssa niin osta, muuten kannattaa säästää itse vaikka rahastoihin.
 
Jos tuo 2.2% korkokatto EI vaikuta yhtään siihen korkoon mitä nyt alat maksamaan tai mahdollisiin lyhennyksiin mitä haluat tehdä (tai vaikka maksaa koko lainan pois kerralla) ja sen ottaminen ei järkyttävästi maksa niin ihan järkevältähän se kuulostaa. Toki jos se maksaa vaikka 50€/kk siitä tulee 10v aikana 6000€ lisäkustannusta mikä toivottavasti lasketaan sen maksettavan lyhennyksen päälle eikä tehdä niin että se vaan lisätään korko jne. menoihin ja itse lainaa maksetaan sitten vastaavasti joka kuukausi 50€ vähemmän. Ilmeisesti olet ottamassa 30 vuoden lainaa.

Tuosta lainamuodostasi, hyviä puolia ovat:

  1. Suurin etu on, että annuiteettilainalla olet maksanut takaisin koko asuntolainasi kauden lopussa. Muita etuja ovat:
  2. Kuukausimaksusi pysyvät samana koko lainan ajan, mikä helpottaa budjetointia
  3. Sinulla on alhaiset nettokulut alhaisen pääoman takaisinmaksun takia
  4. Korkosi nousu on pienempi hetken päästä, koska lainasi on pienempi

Kyseessä olisi siis kiinteä korko ja 30-vuotisena.

Vielä haluan tuosta annuiteetista sanoa, että eihän siinä kuukausimaksut taida pysyä samana koko lainan ajan? Esim. 12kk euriboriin kytkettynä jokaisella korontarkistusjaksolla vuoden välein on mahdollista että maksuerä nousee mikäli korot ovat nousseet. Mutta joo, kuten yllä mainittu niin oman korkosuojan saa rakennettua sillä että säästää itse puskurin rahastoihin... Onhan ne korkokustannukset kuitenkin melko korkeat heti alkuun tuolla kiinteällä korolla, mutta ilman suojausta ei tiedä kuin seuraavan vuoden ajalle mikä olisi maksuerän suuruus. Pohdittavaa riittää, kiitokset ajatuksista :)
 
Kyseessä olisi siis kiinteä korko ja 30-vuotisena.

Vielä haluan tuosta annuiteetista sanoa, että eihän siinä kuukausimaksut taida pysyä samana koko lainan ajan? Esim. 12kk euriboriin kytkettynä jokaisella korontarkistusjaksolla vuoden välein on mahdollista että maksuerä nousee mikäli korot ovat nousseet. Mutta joo, kuten yllä mainittu niin oman korkosuojan saa rakennettua sillä että säästää itse puskurin rahastoihin... Onhan ne korkokustannukset kuitenkin melko korkeat heti alkuun tuolla kiinteällä korolla, mutta ilman suojausta ei tiedä kuin seuraavan vuoden ajalle mikä olisi maksuerän suuruus. Pohdittavaa riittää, kiitokset ajatuksista :)
Sitäkin kannattaa pohtia tarkkaan, että mihin säästää, rahastot on kuitenkin hyvinkin riippuvaisia muista markkinoista. Eli jos menee huonosti, niin rahastoillakin menee huonosti ja mitään talletussuojaa ei ole, jos rahastot sattuu menemään nurin. Toki muutenkin rahastoista voidaan olla montaa mieltä. Ei aina kaikkein läpinäkyvintä toimintaa, mihin arvo perustuu ja kuka kerää rahat.

Eli varmin tapa on tietysti käteinen, sillekin saa tuottoa, jos korot nousee. Jos teet korkosuojauksen näin, niin säästetyt rahat voit käyttää mihin haluat, jos et niitä tarvitsekaan korkojen maksuun. Jos otat korkosuojauksen pankilta, niin siitä maksettuja rahoja et enää näe meni hyvin tai huonosti. Toki jos korot nousisi nyt nopeasti, vaikka sinne neljään prosenttiin ja pysyisi siellä 30 vuotta, niin toki silloin tämä kiinteä korko olisi loistava valinta.

Yleensä korkosuojaus on tärkein lainan ensimmäiset vuodet, esim. juuri 10v. Tämän jälkeen yleensä lainan määrä on jo niin paljon pienempi, että korkeammatkaan korot ei tähän välttämättä suuresti vaikuta. Monesti myös tulot nousevat 10 vuodessa suhteessa lainan määrään.

Yksi pohdittava asia on toki vielä se, että meinaatko asua seuraavat 30 vuotta tässä asunnossa, mitä olet ostamassa... Ja onko asunnon arvo menossa mahdollisesti ylös vai alas.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 600
Viestejä
4 501 816
Jäsenet
74 234
Uusin jäsen
Theun

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom