Mistä nää saat käteiselle rahalle / pankkitalletukselle sellaista korkotuottoa, joka voittaa inflaation? Puoliksi ihmetellen, puoliksi ihan senkin puolesta, miten omia pennejä on hajauttanut minnekin.
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 2 866
Perinteisesti korkean inflaation aikaan on pankkitalletuksillekin saanut korkeamman koron, varsinkin jos rahat laittaa määräaikaiselle säästötilille (=lainaa rahojaan pankille). Toinen perinteinen sijoituskohde epävakaampina taloudellisina aikoina on erilaiset korkotuotteet, eli korkorahastot (aktiiviset/passiiviset), joukkovelkakirjat ym. Itse ajattelin tässä siirtää omaa kuukausisäästämistä johonkin vähän korkopainotteisempaan rahastoon.
Ei kai tässä siitä edes ollutkaan kyse. Itseä kiinnostaa enemmänkin se, että ne rahat on edes olemassa sinä päivänä, kun/jos niitä tarvitsee. Eli täysin riskillä rakennettu korkosuoja on jopa huonompi, kuin se pankin tarjoama, koska sijoituksissa olevat rahat voi olla lähellä nollaa, kun niitä eniten tarvitsee.
Mutta kuten @BongisKhan mainitsikin, niin korkeiden korkojen aikaan myös säästötilien korot ovat jotain ihan muuta, kuin 0,25% ja yleensä korkojen nousu hillitsee inflaatiota, joten ei se nyt pahasti metsään mene, kun edes pääoma jää käteen ja vaikka kymppejä korkoa, joista menee toki vielä verot.
Minkähänlaisista koroista puhutaan näissä määräaikaisissa säästötileissä? Vaikka nyt juuri tällä hetkellä, onko käsitystä? Heikosti näkyy olevan mitään isoimpien pankkien julkisia laskureita eri talletusajalle ja -summalle, mutta sen mitä löysin (joku vertailupalvelu), niin tuotto on luokkaa surkea (max 2,5%, 20k€ sijoitus, 24kk talletusaika).
Korkorahastot on kyllä tuttuja. Sitä voisi tietty itsekin miettiä, onko tarvetta siirtää osakepainotteisista korkopainotteisimpiin. Ehkä ei..
Taneli-
☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 439
Uskoisin että eri osapuolet näkevät tässä kaksi asiaa.
a) Ensimmäinen osapuoli näkee sen että rahat ovat säilössä ja miettivät luultavasti pienempää puskuria puhuen tuhansista, maksimissaan kymmenistä tuhansista ja esim. sen yllämainitun 10 vuoden ajan (jos nyt laittaa vaikka artikkelissa olleen 200€/kk siitä tulisi 24 000€ 10 vuodessa, eli 2400€ vuodessa).
b) Toinen osapuoli miettii sijoittamista ja huomattavasti isompia summia. Eli miten kymmenet ja pidemmällä aikavälillä sadat tuhannet eurot kannattaa sijoittaa että niistä saisi kunnolla korkoa.
Minusta kohdassa b) ei enää puhuta maltillisesta puskurirahastosta mikä antaa sen turvallisen yöunen ja mistä voi tarvittaessa ottaa hieman lisää jos esim. 5 vuoden päästä korot nousevat liikaa ja ei halua ihan niin suuria summia maksella kuukausittain (jolloin tilillä olisi säästössä 12 000€ ja sieltä voi esim. joka kuukausi laittaa lainaan ylimääräisen 100€ seuraavat 120 lainaerää ja lopettaa vaikka sinne sen 200€/kk säästämisen jolloin se maksu mitä lainan lyhentämiseen laittaa kuukaudessa voisi olla korkojen takia noussut jopa 300€ ja silti "sama määrä rahaa riittäisi" seuraavat 120 kuukautta)
Juurikin näin.
A vaihtoehto on puskurin keräämistä, joka menisi muuten korkosuojauksen maksuun pankille, kun taas B vaihtoehto on velkavivulla sijoittamista.
- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
En nyt jaksa vertailla, mutta Bigbank on perinteisesti siellä korkeampien korkojen maksajien joukossa, kun puhutaan talletussuojan piirissä olevista pankeista. Vuoden määräaikaistalletukselle tarjotaan tällä hetkellä 1,5 % korkoa. Parin vuoden ja sitä pidemmille talletusajoille taas about paria prosenttia: https://bigbank.fi/talletukset/?bbc...xw-mo2dWF8NXRKILj2nR3HNm3mwhWTeRoCYVoQAvD_BwE
Itse valitsisin vuosien määräaikaisen talletuksen sijasta vaikkapa OP:n tuotto-osuudet. Esim. Bigbankin kolmen vuoden talletus tuottaa 2 %, mutta verojen jälkeen vain 1,4 %. OP:n tuotto-osuuden tämän vuoden tavoite on 4,45 %, mutta kiitos matalamman verotuksen, verojen jälkeen lähes 4,2 %. Nettotuotto on siis kolminkertainen määräaikaistalletukseen nähden. Pääoman suoja toki ei ole sama kuin pankkitalletuksessa, mutta sinä päivänä kun OP ajautuu maksukyvyttömyyteen, on velallisella suurempiakin huolia kuin tuotto-osuuksien kohtalo.
En kuitenkaan näe, että korkosuojauksen tai tuon kaltaisen talletuksen täytyy olla mitään toistensa vaihtoehtoja. Itse lainaan mielelläni pankilta rahaa edullisesti korkotasolla, joka on lukittu pitkäaikaisesti, ja lainaan pankille rahaa takaisin moninkertaiseen hintaan vuosittain määriteltävällä tuottotasolla. Korkean inflaation ja korkojen nousupaineiden aikaan tuon diilin houkuttelevuus vain korostuu.
Joo. Se mun pointti oli tuossa edellä vaan se, että inflaatio on pyörinyt alkuvuodesta jossain 4,5 - 5,8% nurkilla, joten tuollaisilla alle prosentin tai puolentoista tuotoilla ei tosiasiassa tienaa yhtään mitään vaan häviää koko, kun inflaatio syö rahan ostovoimaa.
Parempi tietty kuin ei mitään tuollainenkin talletus ja korko.
Mut joo, ei meikäläisellä tästä enempää. Aika heikosti jaksanu perehtyä, muutamaan indeksirahastoon sekä yhteen ässän hölynpölyrahastoon menee koko ajan rahaa vähän niin kuin korkosuojausta ajatellen. Ässän rahasto on se, josta jotain otetaan, jos tulis tarvetta asuntolainan korkojen karatessa, mutta ei oo ihan heti kyllä näköpiirissä sitä, ettei tulot riittäisi elämiseen ja asuntolainan hoitamiseen.
Parempi tietty kuin ei mitään tuollainenkin talletus ja korko.
Mut joo, ei meikäläisellä tästä enempää. Aika heikosti jaksanu perehtyä, muutamaan indeksirahastoon sekä yhteen ässän hölynpölyrahastoon menee koko ajan rahaa vähän niin kuin korkosuojausta ajatellen. Ässän rahasto on se, josta jotain otetaan, jos tulis tarvetta asuntolainan korkojen karatessa, mutta ei oo ihan heti kyllä näköpiirissä sitä, ettei tulot riittäisi elämiseen ja asuntolainan hoitamiseen.
No mites ne osakkeet/indeksirahastot on käyttäytyneet alkuvuodesta? Karhumarkkinoita tässä povaillaan niin pienikin korko käteistalletuksille voi olla parempi kuin tappiot osakemarkkinoilla
No niitä osake- kautta rahastosijoituksia pitää varmaan tarkastella pikkaisen pidemmällä horisontilla kuin pari kuukautta tai "alkuvuosi". Jos rahaa ei ole tarkoitus kotiuttaa lähivuosina, niin sehän on varsin sama miten osakkeet tai rahastot dippaa lyhyellä aikavälillä, kun historian valossa ne on aina sieltä nousseet ja voittavat tuollaiset prosentin parin tuotot mennen tullen.
Yleisesti noita säästötilejä kritisoidaan vaan tuosta, että niiden antama tuotto ei pärjää edes vähän matalammalle inflaatiolle, jolloin niihin ei ole pitkässä juoksussa oikein mielekästä sijoittaa, mutta jonkinlaisena väliaikaisratkaisuna ja tämmöisinä poikkeusaikoina tilanne voi olla eri. Muuttujia on paljon kunkin lähtötilanteesta, tarpeesta, tavoitteesta, käytettävästä rahamäärästä jne. riippuen.
Viimeksi muokattu:
Tietenkin pitää tarkastella. Mutta kun keskustelun aiheena on asuntolainat ja niiden korkosuojaus, niin niitä sijoituksia pitää tarkastella siinä valossa mitä niistä sijoituksista on käytettävissä jos/kun korot pomppaa (koska sitä vartenhan se korkosuojaus on tehty). Korko- ja osakemarkkinoilla on suhteellisen selkeä kytkentä toisiinsa, ja korkojen noustessa osakkeet yleisesti ottaen tuppaa halpenemaan, koska koroista saa saman tuoton ilman samanlaista yritysriskiä.
Se että niistä sijoituksista saa 10 vuotta sen korkojen nousun jälkeen edelleen keskiarvoisesti ihan hyvän summan ulos, ei auta siinä kohtaa kun sitä lainaa pitäisi niillä korkeilla koroilla maksella. Eikä se pitkänkään ajan keskiarvoisesti hyvä tuotto toteudu, jos on pakotettu myymään pohjilta vain jotta saa asuntolainansa hoidettua.
Joo, vähän hukkui meikäläiseltä tuo lyhyemmän aikavälin korkosuojausnäkökulma. Ite kun lähinnä tosiaan sijoitan asuntolainan maksamisen sivussa ilman varsinaista huolta siitä, että niitä rahoja tarvis saada kotiutettua. Meikäläisen kulurakenne kun on varsin kevyt, jos ei oteta huomioon kalliita harrastuksia
Noi talletustilit, joissa ei ollu määräaikaa, tarjosivat niin onnetonta korkoa, etteivät oikein houkuttele ja sit taas määräaikaiset tilit eivät varmaan hirveästi lämmitä nekään, jos rahaa tarvis pystyä kotiuttamaan kovin nopsaan, mutta noita korkorahastoja vois tosiaan itekin kurkata, jos pistäs jatkossa rahaa sinne..
Nämä pystyy sentään yleensä irtisanoa välittömästi nolla korolla, jos oikeasti tiukka paikka tulee. Yli 20 vuoden takaa muistan vielä tapauksia joissa jopa korotkin maksettiin markalleen, kun kyseessä oli saman pankin lainapuoli, joka tarvitsi nopeasti rahaa.
Jos tuollaiseen määräaikaiseen talletukseen sitoutuu, niin kannattaa varmaan kahtoa suht tarkkaan purun kustannukset. Seuraava on Nordeasta ja olen aika varma, ettei noita kovinkaan moni nollakustannuksin irti sano tai koko määräaikaisuudessa ei ois mitään järkeä.
Lähde: Määräaikainen Sijoitustili - Henkilöasiakkaat
Ennen vuotta 2018 tuo kiinteä purkupalkkio oli 150€, että siitä ovat sentään kohtuullistaneet huomattavasti.
Juu tämä on toki ihan pankkikohtaista ja neuvoteltavissa summien mukaan. Toki 30€ tai 150€ voi olla ihan kohtuullinen summa, jos vaihtoehtona on se, että pankki alkaa realisoimaan vakuuksia ja laittamaan kotia pakkohuutokauppaan. Näissä ei yritetä yleensä saada muuta raavittua kasaan, kuin rahat, joilla kuitataan loppulaina. Eli saattaa toki tulla omistajalle pahastikin takkiin, jos meno on muuttunut hurjemmaksi (sellanen ysärin dippi esim.) ja ostajat vähissä.
Niin ja toisaalta sillä varallisuudella ei tee mitään, jos sillä ei tee mitään. Esim. jos saat varaallisuuden euromääräisesti tuplautumaan 10 vuodessa, mutta samaan aikaan hinnat tuplaantuu, et ole tienannut mitään.
- Liittynyt
- 16.07.2017
- Viestejä
- 722
Nostelen kysymystä. Onko kukaan onnistunut sitomaan tuoretta lainaansa lyhyeen korkoon? Jos, mikä pankki? Mietin lähteäkö kilpailutuskierrokselle vai ei.
- Liittynyt
- 31.12.2016
- Viestejä
- 217
Täällä neuvottelut menossa ja Aktia tarjosi 6kk Euriboria.
Miten päätätte kuinka ison lainan uskallatte ottaa? Nykyisen kämpän arvo on 450k€ ja laina käytännössä maksettu. Kuinka ollakkaan, löysimme kämpän joka vaikuttaisi aika täydelliseltä, mutta maksaa veroineen 400k€ enemmän. Nykyisen asunnon lisäksi sijoituksissa on n. 80k€ joihin en ajatellut tässä yhteydessä koskea. Uusi auto on tilattu viime syksynä ja siihen on rahat tilillä erikseen.
Kävin muutaman ”kuinka kalliin asunnon uskallan ostaa” laskurin läpi, ja ne ehdottavat, että velkaa voisi ottaa 450-500k. Edellisen kämpän kohdalla emme uskaltaneet ottaa kuin puolet maksimista, ehkä sen takia se maksettiinkin kymmenessä vuodessa pois.
Lainanlyhennys 2.5% korolla veisi kolmanneksen nettotuloista. Testasin nostaa kuuteen prosenttiin jolloin nettotuloista menis jo puolet, se vaatisi elintapojen muutoksen. Mun tulot ovat yli tuplasti korkeammat kuin vaimolla, eli jos mun tulot häviäisivät oltaisiin ihan kusessa.
Mielipiteitä? Ei ollut ajatuksena edes harkita noin isoja liikkeitä eikä näiden aikojen epävarmuus kauheasti auta. Eniten omassa päässä on kysymys siitä, miten inflaatio ja palkat muuttuisivat jos maailma menisi siihen että korot olisivat yli 5%?
Kävin muutaman ”kuinka kalliin asunnon uskallan ostaa” laskurin läpi, ja ne ehdottavat, että velkaa voisi ottaa 450-500k. Edellisen kämpän kohdalla emme uskaltaneet ottaa kuin puolet maksimista, ehkä sen takia se maksettiinkin kymmenessä vuodessa pois.
Lainanlyhennys 2.5% korolla veisi kolmanneksen nettotuloista. Testasin nostaa kuuteen prosenttiin jolloin nettotuloista menis jo puolet, se vaatisi elintapojen muutoksen. Mun tulot ovat yli tuplasti korkeammat kuin vaimolla, eli jos mun tulot häviäisivät oltaisiin ihan kusessa.
Mielipiteitä? Ei ollut ajatuksena edes harkita noin isoja liikkeitä eikä näiden aikojen epävarmuus kauheasti auta. Eniten omassa päässä on kysymys siitä, miten inflaatio ja palkat muuttuisivat jos maailma menisi siihen että korot olisivat yli 5%?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 14 862
Aika vahvasti varmaan riippuu siitä mitä riskejä on valmis ottamaan ja mitkä perheen tulot ovat.
No näin varmasti. Mun nettotulot ovat 4000€/kk ja siitä olen nykyisellään säästänyt sen 1500€/kk. Vaimon nettotulot ovat vähän alle puolet tuosta ja hän on säästänyt saman verran kuin minä. Se 5% korko onnistuisi siis aikalailla sillä mitä me nyt ollaan säästetty, mutta toisaalta jos me ollaan vaikka menty etelään tai ostettu uusi tietokone niin siinä kuussa en ole laittanut omaa osuutta säästöihin. Eli varmasti tommonen 5% korko rupeaisi jo selkeästi tuntumaan siihen malliin että menoja pitäisi karsia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 14 862
No, mitenkä olette laskeneet että jos toinen, tai vaikka molemmat yhtäkkiä joutuvat työttömäksi?
Itsehän laskettiin niin että vaikka molemmat joutuisivat työttömäksi ja "liiton rahoille" niin pystyttäisiin maksamaan laina ja lyhennys ja elinkustannukset. Ja jso tulee jotain hikkaa niin soitto pankkiin niin maksujärjetelyt varmasti onnistuu.
Pointti on, että otatteko vaman varman päälle, varman päälle, pienellä riskillä, riskillä vai suurella riskillä..
Me ottettiin pienellä riskillä varman varman päälle ja vaikka korot olisivat mitä ja nolemmat joutuisivat työttömäksi niin ei olisi silti ongelmaa.
Taneli-
☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 439
Se riippuu täysin. Jos haluaa 100% turvallisuutta niin sanoisin että maksimi (25v) laina-aika ja sen verran pieni kuukausittainen vähennys että vaikka tippuisi työmarkkinatuelle saisi silti lainaa lyhennettyä = maksimissaan joku 100-150k asunto jos omaa säästöä joku 30k ja maksaa yksin (eli se laina mitä ottaisi olisi silloin 70-120k). Jos 2kpl ottamassa lainaa tuon voisi tuplata (otaksuen että toiseen voi luottaa sen 25 vuotta).
Toki jos jo ON asuntoa niin se asunnon myyntihinta + jonkun verran lisää mitä itse arvioi että pystyy pahimmassa mahdollisessa skenaariossa maksamaan.
Tietysti jos on ylimääräisiä säästöjä (sijoituksia tms) mitä voi tarvittaessa käyttää elämiseen sitä lainan määrää voi nostaa. Järkevää on kuitenkin pitää se sellaisena että ns. pahimmassa mahdollisessa tapauksessakin lainaa pystyy jonkun aikaa vielä lyhentämään samalla kun (toivottavasti) saa sen asunnon myytyä ettei sitä ulosmitata.
Opamees
Team R&T
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 66
Yksi asia mitä ei vielä ole mainittu on että tuon hintaluokan talot toki sijainnista riippuen liikahtavat todennäköisesti hitaammin jos tulee eteen tilanne jossa pitäisi päästä omistuksesta eroon. Puolen miljoonan okt on kuitenkin vielä "normaali" hinta uudehkosta talosta kasvukeskusten lähellä. 850k ei sitten ihan jokaisen kädestä suuhun elävän tradenomin palkasta lyhennelläkkään.
Kumpi on mieluisampaa, ostaa kalliimpi talo ja sen tuoma parempi tontti/sijainti/materiaalit/harrastetilat. Vaakakupissa voi mahdollisesti paskan osuessa tuulettimeen joutua karsimaan totutusta ostokäyttäytymisestä jossa ei tarvitse miettiä paljon mitä hankkii ja milloin?
Kumpi on mieluisampaa, ostaa kalliimpi talo ja sen tuoma parempi tontti/sijainti/materiaalit/harrastetilat. Vaakakupissa voi mahdollisesti paskan osuessa tuulettimeen joutua karsimaan totutusta ostokäyttäytymisestä jossa ei tarvitse miettiä paljon mitä hankkii ja milloin?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 533
Noniin, saatiin vihdoin asiat asianajajan kanssa päätökseen talokaupan reklamaatiosta. Ostimme siis vanhan hirsitalona myydyn talon ja purkuhommissa huomattiin että hirsirunko uupui monelta osin, lähinnä talon ulkokulmista (suorakaiteen muotoinen talo). Myyjä ensimmäiseksi kiisti reklamaation, mutta käräjille eskalointi toi myyjän neuvottelupöytään ja päästiin sovintoon summasta joka talosta hyvitetään meille.
Ei mikään hirveän mottipäinen summa, mutta viisinumeroinen kuitenkin. Osana perustetta hankimme asiantuntijan (hirsirakentajan) lausunnon paljonko puuttuvien hirsiseinien palautus maksaisi joka oli yli 100 000 euroa. Toki tässä kohtaa kun kaikki on jo tehty levypintaan niin eihän niitä käytännössä lähdettäisi tekemään, mutta jos myyntitiedoissa on virhe, se voi oikeuttaa hyvitykseen tai kaupan purkuun. Kuolinpesästä kun on kyse, voi varat olla jo jaettu nopeastikin jolloin myyjä todennäköisesti on halukas hyvitykseen.
Ei mikään hirveän mottipäinen summa, mutta viisinumeroinen kuitenkin. Osana perustetta hankimme asiantuntijan (hirsirakentajan) lausunnon paljonko puuttuvien hirsiseinien palautus maksaisi joka oli yli 100 000 euroa. Toki tässä kohtaa kun kaikki on jo tehty levypintaan niin eihän niitä käytännössä lähdettäisi tekemään, mutta jos myyntitiedoissa on virhe, se voi oikeuttaa hyvitykseen tai kaupan purkuun. Kuolinpesästä kun on kyse, voi varat olla jo jaettu nopeastikin jolloin myyjä todennäköisesti on halukas hyvitykseen.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 542
Minkä hintaluokan talo ja millaisesta prosenttimäärästä korvauksessa puhutaan?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 533
Hintaa >200k ja hyvitys 5% luokkaa.
Mitä näissä kulmissa on (sisällä ja ulkona) jos hirren puutteen vasta purkiessa huomasitte? Itse jos katson hirsitaloni kulmia tai mitä tahansa kohtia, niin kyllä niissä ihan hirret näkyy molempiin suuntiin. Siis ulos ja sisään. Myös kaikki väliseinät on ihan samaa hirttä.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 4 618
Yhtäkkiä voisi ajatella että kyseessä olisi vanhan hirsitalon kengitys, tuon tekeminen on kaikkein helpointa ihan vain lahon poistaminen ja pystytolpanpätkillä kanto perustuksiin. Oikeaoppisesti tuonne pitäisi veistellä/sovitella vastaavat hirret, mutta ite rakenteen toiminta ei huonone vaikka sen tekisi pystytolpilla ja eristyksellä, varsinkin kun ite hirsi on molemmista pinnoista peitetty ulkoverhoilulla ja sisälevytyksellä. Noin ainakin ite toiminut kun tarkoituksena on ollut rakennuksen käyttö eikä perinnearvot.
Juu toki jos on tämän tyyppinen, hirret peitetty ulkoverhoilulla ja sisäpuoli levyillä, niin eihän sitä sitten toki nää mitä pinnan alta löytyy.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 533
Juuri näin. Siellä missä piti olla hirsikehikkoa, niin eipä ollutkaan vaan puurunkoinen seinä sahanpuruineen/turpeineen.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 2 866
Käsittääkseni tämä 6% stressitesti on lähtöisin jostain EU-direktiivistä tms. eikä ole varsinaisesti pankkien itse päätettävissä.
Sinänsä tuo 6% kokonaiskorko ei ole edes mitenkään ihmeellinen ja isompia korkoja ihan kohtuullisen lähihistoriassakin.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 878
On mutta oli ajalta ennen euroa ja EKPn otetta rahoitusmarkkinoista.
Eli vaikka lähihistoriaa olisikin, niin täysin erilaisessa tilanteessa noita on koettu.
Edit: jaa onhan tuolla joku piikki rahoituskriisin aikaan.
- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
Euriborit ovat sekä ennen finanssikriisiä että 2000-luvun alussa käyneet yli viidessä prosentissa. Siihen päälle asiakaskohtainen marginaali, niin monella kokonaiskorko on käynyt siellä kuuden pinnan hujakoilla.
Myös tulevaisuudessa tuon suuruisille koroille on olemassa sen verran mahdollisuuksia, että ihan järkeviltä kuulostavat stressitestausten prosenttirajat.
Juurikin näin. Oma ensimmäinen asuntolaina oli 5-6% korolla ihan ok tovin, koska marginaalitkin oli silloin vähän eri, kuin nykyään.
Ja näyttää, että sinne ollaan taasen menossa, joten täysin samaa mieltä, että kannattaa stressitestata ihan kunnon koroilla.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 878
Minä en tähän oikein usko, kun ottaa huomioon että tuo 6% tarkoittaisi aikamoista teurastusta niin taloudessa kuin Euroopan rahoitusmarkkinoilla erityisesti velkaantuneiden maiden kohdalla.
Taneli-
☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 439
Sanotaan että otat 25 vuoden lainan ja sen aikana sinulle yllätyksenä tulee esim: tarvitset uuden auton (se pannahinen ei kestänyt edes 30 vuotta käytössä!), joudut tekemään jotain remonttia, saatte perheenlisäystä tai (oletettu) vaimo joutuu työttömäksi ja joudut yksin lyhentämään lainaa. Nuo ovat kaikki sellaisia mitä myös joutuu ottamaan huomioon.
Mikä on toisaalta ihan hyväkin koska osa asuntolainan ottajista on jopa nollakoronkin aikana ihan tosissaan ottanut sen lyhennysvapaan heti lainan otettuaan. Käyttänyt rahoja sisustamiseen, matkusteluun ja uuden asunnon juhlistamiseen sekä pienimuotoiseen remontoimiseen ennen muuttoa (kuten maalaaminen jne). Mistä voidaan päätellä että sitä puskuria ei edes nollakorkojen aikana läheskään kaikilla ole.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 878
Kyllähän tuo järkevää on, ei siinä mitään.
Itse en vain millään usko että tuohon 6% mennään mutta olipa niin tai näin niin nyt ei taida olla se otollisin hetki suunnitella rakentamista kuitenkaan.
Ja jos korot oikeasti nousee kovasti, niin voisi lukita että ns. on verta kadulla.
- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
Keskuspankkien tehtävä on ylläpitää hintavakautta. On melkoinen ajatusharha, että velallisten maksukyky olisi se asia, joka määrittelisi ohjauskorot ja sitä kautta ohjaisi euriborien tasoa.
En toki väitä, että korot nousisivat reippaasti. Mutta se mahdollisuus on ymmärrettävä. Ja samalla huomioitava, että toisaalta meillä on nimelliskorot nousseet muutamassa kuukaudessa melko nopeaa vauhtia, ja toisaalta meillä on reaalikorot painuneet entistä matalammalle tasolle.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 196
Ja kun keskuspankit elvyttävät taloutta niin mitä ne silloin tekee? Tietenkään he eivät seuraa yksin velallisten maksukykyä mutta kyllähän he ymmärtävät millainen verilöyly ja lama seuraa siitä kun löysän rahan kauden jälkeen nostetaan rajusti korkoja. Velkakriisi ja vuoden 2008 uusinta.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 1 878
Lasketaan velalliseksi nyt myös Italia, Espanja ja Kreikka ihan vain muutama mainitakseni.
Nyt alkaa ehkä keskuspankkiakin kiinnostaa tuo alhainen korkotason ylläpitäminen tavalla tai toisella.
- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
Harjoitetun rahapolitiikan voi kyseenalaistaa monellakin perusteella, mutta joka tapauksessa nolla- ja miinuskorkojen rahapolitiikkaa on harjoitettu matalan inflaation aikana. Kun inflaatio iskee kovalla voimalla, keskuspankit iskevät korkoaseella takaisin vaikka taantuman uhalla. Siltä ainakin Yhdysvaltojen keskuspankkien politiikka alkaa hiljalleen näyttämään, kuten pitääkin. EKP kulkenee ainakin jossain määrin samaan suuntaan.
Loppupeleissä koroissa olennaisinta on reaalikorkojen suuruus. Nyt reaalikorot ovat inflaation kiihtyessä painuneet ennätyksellisen alas. Mahdoton on nähdä tilannetta, jossa inflaatio pysyisi korkealla, mutta korkoja ei nostettaisi reippaasti.
- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
Tuskin kiinnostaa. Sitä paitsi, noidenkin maiden kohdalla se reaalikorko on nimelliskorkoa tärkeämpi asia. Mutta eiköhän lopputulos ole taas kerran se, että kehitellään jotain uusia tukipaketteja tai yhteisvelkaa. Kiihtyvä inflaatio ja ennätyksellisen matalat reaalikorot synnyttää niin suuria ongelmia, että niiden ratkaisu ei ole eteläisen Euroopan valtionvelan suuruuden mukaan määriteltävä asia.
Näin se tullee menemään. Muuten lainan ottajan ja muidenkin ongelmaksi tulee sietämätön hintojen nousu, joka johtaa samaan tilanteeseen, kuin korkojen nousu.
- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
Näin juuri. Jo tähän mennessä on käynyt selväksi, että keskuspankit ovat arvioineet väärin inflaation keston. Jos inflaatio ei muuten hellitä, voi edessä olla todellakin rajuja korkopoliittisia toimia. Vaikka historia ei toistaisi itseään, niin historiaa kannattaa silti tuntea. HS julkaisi pari päivää sitten hyvän tekstin siitä, kuinka Paul Volcker laittoi 40 vuotta sitten jenkkien inflaation kuriin kovin keinoin: Inflaatio | Korot nousivat kaikkien aikojen ennätykseen ja talous syöksyi taantumaan. Paul Volckerin hurja inflaatiolääke 40 vuoden takaa on taas pelottavan ajankohtainen.
Ja vielä toistaen aiemmin sanomani, jenkeissäkin käydään jo korkealla tasolla sitä keskustelua, että inflaatio on kukistettava korkoaseen keinoin taantumankin uhalla. Se sama keskustelu tullaan käymään hieman hitaammassa aikataulussa Euroopassa.
Uutiset
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (46/2024)
15.11.2024 13:52
-
Philips Evnia julkaisi uuden erittäin leveän 34M2C5501A -pelinäytön
15.11.2024 03:41
-
APNX julkaisi V1-miditornikotelon viistetyllä etukulmalla
14.11.2024 23:04
-
Cooler Master julkaisi kompaktin Hyper 411 Nano -prosessoricoolerin
14.11.2024 03:44
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
Uutisia lyhyesti
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 15
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
