Vastaus on lainamarkkinan tilanne. Jos pankki arvioi, että kilpaileva pankki voi kaapata asuntolainan helposti pudottamalla marginaalin alemmas, niin kannattaa pudottaa itse, ettei asiakas vaihda pankkia ja siirrä lainaa + kaikkea muutakin asiointia siinä samalla.
Tässähän kyse on siitä, että kauppa peruuntuu ja kuntotarkastus on turha. Epäselvää oli a) onko tarkastus tilattu ja b) voiko sen perua kuluitta/kuluin. Jos tarkastus on jo tilattu ja ei peruttavissa kuluitta, niin ei myyjän siinäkään tilanteessa kuulu saada perusteetonta etua (= esim. kuntotarkastuksen tulokset). Toimeksiantajasta pääsee kyllä mielenkiintoiseen kaniininkoloon, jos tarkastus on myyjän toimesta tilattu ostajan pyynnöstä/kustannuksella
Onneksi tämä taitaa olla vain teoreettista pohdiskelua ja ko. tarkastusta ei tarvitse oikeasti tehdä.Vastaus tulee myöhässä, mutta minä rakensin uudiskohteen viinyliverhouksella. Ollut toki vasta pari vuotta, mutta tehdas lupaa 50 vuoden takuun, joten ainakin siellä suunnalla luottoa omaan tuotteeseen löytyy, mikä on yleensä hyvä asia. Ja ei itselläkään valittamista tähän asti ole ilmennyt ja hyvillä mielin tulevana kesänä vuoraan myös autotallin samalla tavaralla. Vinyylin alle asennetaan koolaukset siinä missä puuverhouksessakin (toki k450) ja vinyylissä on profiilin alareunassa pienet raot, joten ilma pääsee kyllä kulkemaan. Äärettömän helppo pitää puhtaana, mikä korostuu meidän tapauksessa kun talo on valkoinen.
Oman maun mukaan. Itse päädyin seuraavaan:
Sivun alareunassa lukee "Päivitetty 3.5.", mikä selittää uusimpien puuttumisen. Viikonlopuille ja pyhille tuota ei lasketa. Todennäköisesti Suomen Pankki hakee nuo suoraan EMMI:ltä (Home | The European Money Markets Institute (EMMI)). Liekö siellä joku virhe tai muu ongelma tietojen tuonnissa. Tuolta EMMI:ltä ne toki saa rekisteröitymällä suoraan 24h viivästettynä, tai jos livedataa haluaa niin maksamalla irtoaa. Tai vaikka sitten tuolta ilmankin rekisteröintiä: Current Euribor rates - dailyKertokaas tyhmälle minkä takia Suomen pankin "Euriborkorot päivittäin" ei ole päivittäin?
Nytkin viimeisin tieto on 2.5 ja nyt on 9.5..
Itselläni oli ensimmäinen laina annuiteettia ja korot oli silloin noin 5%. Sitten Sampo Pankki myytiin Danskelle ja tuli se umpisurkea Java-pankki. Meni hermot siihen ja siirryin toisaalle. Samassa kävi ilmi, että annuiteettilainassa maksetaan etupainoisemmin korkoja ja lyhennystä oli mennyt aika vähän (päälle vuoden olin maksanut asuntolainaa ja jouduin ottamaan oikeastaan saman verran lainaa kuin alunperin, tai siltä se tuntui, vaikka joka kuukausi oli jonnekin hävinnyt puolitoistatonnia). Tämä oli itselleni sen verran kova järkytys, että otin seuraavaksi tasalyhenteisen, jossa lyhennyksen osuus on vakio ja korot tulee päälle. Jukka Oksaharju tosin on sitä mieltä, että tasalyhenteistä ei kannata ottaa ikinä (Näin pankkien johtajat ja talousasiantuntijat lyhentävät lainojaan – elävätkö niin kuin opettavat?). Mutta ehkä juuri siksi tasalyhenteinen on paras, koska johtajat eivät sitä suosittele (tai ehkä johtajat ovat kokoajan sijoittamassa jonnekin tuottoisempaan kohteeseen).
Tähän voisi lisätä, että meillä myös pankki halusi tuon nähtäväksi.
Marginaali putosi kilpailutuksen myötä 0,925% -> 0,75% ja käsirahaakaan ei tarvinnut lainkaan, garantialla sai katettua kaikki. Nostokuluista sai peräti 100€ tingattua.Landella lainatarjous pyydetty 200k:lle. Nettotulot yhteensä reilu 4k€/kk vaimon kanssa, 1 lapsi ja 2 autoa, toisesta piuhaa toinen velaton.
OP: marginaali 0,925% + 12kk euribor ja hävyttömät 800€ nostokulut. Kuulemma marginaalit on nousussa?
Nordeassa neuvottelut torstaina.
Toki meillä ei ole kuin 5-10% käsirahaa ja vakuudet täytyy ostaa garantialta.
Kysyin rahapodin innoittamana tarjousta kiinteästä korosta ja se oli 2.51% 25 vuoden laina-ajalle.
Kohde ei ole tiedossa ja jopa täällä muuttotappiokunnassa tuntuu kaikki hyvät kohteet menevän todella nopeasti ja niiden tarjonta todella vähäistä.
Myös hinnoissa ollut nousua, joskin räikeimmät ylihinnoittelut mielestäni on jääneet nyt roikkumaan listoille myymättä.
Se on kun sataset on joillekin ylitsepääsemättömiä summia 200t€ lainassa
Jos tuolla logiikalla lähtee asuntokauppaan niin äkkiä ne sataset muuttuu tonneiksi ja tonnit kymmeniksi. Pienet purot isot virrat jne.
Lähinnä tarkoitin tuota avausmaksua. Aluksi 800 mikä oli hävytön mutta yhtäkkiä 700€ onkin hyvä? No taisi olla tinkaamisen arvoista mutta huomaa taas tämän kulttuurin
En ole kanssa katsonut koskaan avausmaksuja. Ihan sama mitä ne on eikä niitä ole koskaan saanut pois omalla kohdalla.
No tuota voin kuvitella miten porukka kirjaimellisesti lyö nyrkkiä pöytään että hintoja alemmas ja on sillai palsanmäki tyyliin "hullu se on joka ei puolta tarjoa siitä mitä pyydetään!"Väärin kilpailutettu siis.
Itse ainakin omaa lainaa kilpailuttaessa yritin vinguttaa kaiken ylimääräisen pois, sillä jos saan 5 minuutin sähköpostin naputtelulla tai puhelulla esim. tuon 100 € pois niin pääsee sillä jo aika hyville tuntiliksoille.
Kannattaa pitää mielessä se kokonaisuus. 0,05% marginaalissa tekee jo vuodessa tuon satasen 200 000€ lainalla. Tai sitten 8,5€ lainanhoitomaksu.
Sitten kun pankki sanoo ei niin ei riitä tunti tai kaksi kaiken paskan säätämisen siirtämiseen toiseen pankkiin..Väärin kilpailutettu siis.
Itse ainakin omaa lainaa kilpailuttaessa yritin vinguttaa kaiken ylimääräisen pois, sillä jos saan 5 minuutin sähköpostin naputtelulla tai puhelulla esim. tuon 100 € pois niin pääsee sillä jo aika hyville tuntiliksoille.
Aika huonoja diilejä tulee saamaan jos mukisematta ottaa sen vastaan mitä pankki tarjoaa, mutta kukin tavallaan.
Se on sitten itsestä kiinni lähteekö vaihtamaan pankkia tuollaisen jälkeen, mutta en ymmärrä miksei voisi kysyä olisiko esimerkiksi niille nostokuluille jotain tehtävissä? Maksimissaan voi hävitä muutaman minuutin omaa aikaansa, ja pankki kyllä kertoo mikäli tinkivaraa ei ole.
Toisaalta pankkikin ymmärtää että ei asiakas kuitenkaan lähde pankkia vaihtamaan vaikka kilpailutuksessa sanoisikin ei.
Tämä on totta. Oma pointtini oli vain se, että miksi jättää tuollainen keino käyttämättä kun mitään hävittävää ei ole.
Eihän kaikkea pankkiasiointia tarvitse siirtää lainan mukana, vaan voi olla useammankin pankin asiakas? Käsittääkseni yleensä riittää se, että palkan kääntää siihen pankkiin, mistä laina on, mikä ei niin valtavan vaivalloista ole. Toki jos osakkeet ovat lainan vakuutena, niin sitten niistä tulee ongelma.
Paitsi että sitten toki tulee myös kahdet palvelumaksut maksettavaksi ja ne saattaa olla hyvinkin kalliit riippuen siitä onko sinulla lainaa/tuleeko tili minne.
Kyllä tämä on se oikea ongelma, jos olet jokaisessa pankissa vaan vähän sinnepäin asiakas! Sitten taas jos oikeasti keskität kaiken, niin silloin saat yleensä kaiken maksutta.
Jep. Ei silti, itsekkin olen kahden pankin asiakas. Pääpankki on Nordea jossa lainat jne. ja sitten S-Pankki on "kesälomakassana" koska siellä on ilmaiset palvelut ja ilmainen Electron. Aiemmin oli kakkos Electron Nordeassa myös, mutta alkoivat siitä veloittaa joten siirsin S-Pankkiin. Nyt ei tarvii maksaa mitään kortista jota käytää kuukauden vuodessa
S-Pankki on kätevin "back up", koska pelkällä asiakasomistajuudella tili, verkkopankki ja luotollinen s-etukortti on kuluttomia.
Ainoa "kuluton" korkosuojaus on käteinen. Eli esimerkiksi jos säästät neljä vuotta sen korkosuojauksen hinnan, niin silloin hyvällä tuurilla "korkosuojauksesi" jää sinulle itsellesi muuhun käyttöön, jos korot ei nouse. Jos korot nousee, niin sitten voit kuitata näitä korkokuluja säästämistäsi rahoista.
Tämä päättyi onnellisesti, eli ei tullut mitään sanktioita, eikä oikeastaan edes sanomista. Välittäjän kanssa asiallinen ja rakentava keskustelu ja se oli siinä.
Kuka miten asian näkee. Onko esim. kerran vuodessa tapahtuva merkittävä korotus kivempi, kuin tasainen markkinoiden mukaan eläminen ja siihen mukautuminen. Mielestäni lyhyet ovat myös varautumisen ja sopeutumisen takia parempia kuin pitkät. Miksi pitäisi eurolleen tietää, mitä seuraavana 12kk:na tapahtuu (ja sekin lähinnä lainassa ja ehkä jossain muissa kiinteämmissä, vakuutukset, vastikkeet?). Varsinkin, kun ei ole mitään tietoa, mitä sen 12kk:n jälkeen tapahtuu. Tasaerälainalla saa tosin tietää mitä tapahtuu hamaan tappiin, siitä ei vaan ole tietoa, milloin se loppu tulee, jos sillä on väliäkään. Enkä sitäkään ymmärrä. Harvalla on samanlainen taloudellinen tilanne 25v eikä rahan arvokaan pysy samana (inflaatio). Eli miltä tässä yritetään suojautua? Markkinoilta? Sanoisin, että hävitty peli.
Mua tää henkilökohtaisesti kiinnostaa lähinnä sen takia, että laadin vuosittain budjetin talouskuluista jonka perusteella sitten vaimon kanssa siirretään omilta tileiltä palkkapäivän jälkeen X euroa rahaa taloustilille. Tuolta sitten maksetaan kaikki lainat, vakuutukset, sähköt, vedet, päivähoitomaksut jne talouden yhteiset menot.
Ei kai nyt siltikään eurolleen tartte tietää? Jos tilille jää muutama kymppi kuussa niin se on silti teidän käytettävissä...
Siirrä joku sopiva tasasumma, mikä varmasti kattaa kulut. Meillä molemmat siirtää (tai siirtyy automaattisesti) joka kuukausi 1000 euroa (juoksevat kulut) ja toiselle tilille 50 euroa (yhteinen säästökassa). Tätä sitten mukautetaan tarvittaessa. En näe mitään tarvetta tietää 12kk:ksi eteenpäin mitään. Sinne jää sitten tonni kaksi killumaan. Sama yhteiselle säästötilille. Sitten jos kotiin hankitaan jotain tai lähdetään matkalla niin voi ihan hyvin päättää, mistä se otetaan vai maksaako toinen kokonaan.
Tätä mä oikeastaan just teenkin, mutta mun maailmassa sitä varten lasketaan ensin se budjetti jotta tiedetään minkä verran siirretään rahaa sinne. Laskettun loppusummaan lyödään sitten jonkin verran päälle jotta siellä on pieni heiluntavara suuntaan tai toiseen.
Ei, mutta onhan se kiva saada ainakin joidenkin kymppien tai edes satasen tarkkuudella järkevä summa sinne mitä siirtelee automaattisesti jokaisesta liksastaan. Jos olisin hihavakiolla lähteny arvioimaan noita kun ok-taloon muutettiin niin olis menny parilla satasella mettään arvio ja sit olis talvella alkanu ahdistamaan kun olis pitäny jostain sähkölaskut maksella, eli pidän tätä systeemiä ihan hyvänä.
Niin elää mullakin, suorasähkölämmitys, mutta kyllä se summa vuoden mittaan siitä tasottuu, kesällä "jää säästöön" ja talvella syödään sitä kesällä yli maksettua osuutta.
Ei olla vissiin tuota tonnia muutettu 15 vuoteen. Eli taidat nyt tehdä noista koroista (1kk vs 12kk) jotain sellaista, mitkä vaatii jatkuvaa säätämistä. Ei vaadi (ja mahtuu kymppien sisään, lyhemmän eduksi).Sulle tommonen jatkuva säätäminen voi tuntu mukavalta, mutta mä taas en näe mielekkäänä joutua muuttamaan "lennosta" vähän väliä näitä maksettavia summia vaan niitä muutetaan vain jos sille on tarvetta, ja se tehdään mieluiten kerran tai korkeintaan kaksi vuodessa.
Kukin tyylillään ja sillee, tämä on toiminut hyvin meidän taloudessa
Korkojen vaikutushan riippuu puhtaasti lainan määrästä. Ja se, että et ole joutunut säätämään ei tarkoita sitä, että ettet ole tarkistanut. 12 kk korolla ei tarvitse kuin kerran vuoteen katsoa muutos.
12 kk korolla ei tarvitse kuin kerran vuoteen katsoa muutos, JOS kaikki muu pysyy ennallaan, mutta eivät ainakaan täällä pysy. Enemmän ne muut muuttuu jatkuvasti kuin korot. Ja aina tulee myös yllättäviä menoja.
Hyvä että sulla on pysynyt stabiilina, mulla ei.
Sen takia tais tulla kun perustelu oli vähän ontuva.Tämähän herätti paljon keskustelua
Ei, mutta onhan se kiva saada ainakin joidenkin kymppien tai edes satasen tarkkuudella järkevä summa sinne mitä siirtelee automaattisesti jokaisesta liksastaan. Jos olisin hihavakiolla lähteny arvioimaan noita kun ok-taloon muutettiin niin olis menny parilla satasella mettään arvio ja sit olis talvella alkanu ahdistamaan kun olis pitäny jostain sähkölaskut maksella, eli pidän tätä systeemiä ihan hyvänä.
Ei tää nyt toki enää nykyään niin tarkkaa ole kun on jo ylittänyt keskituloisen rajan ihan kirkkaasti ja säästötilillä on tuhansien eurojen puskuri, mutta sillon aikanaan kun tämä hankittiin ja palkkataso oli kaukana keskipalkkaisesta niin asumiskulujen budjetointi nyt vaan oli lähtökohtaisesti ihan järkevää ettei huomaa laskeneensa väärin ja olevansa ns. kusessa erääntyvien laskujen kanssa. Siitähän ne monien pikavippikimarat alkaa kun ei osata etukäteen laskea mihin on varaa ja mihin ei...
Eipä noi nyt mitenkään toisensa poissulkevia ole. Itsekkin sanoit, että pistät extraa, etkä mene millään nollasummabudjetilla. Joten ei tuo perusteluna puolla mitenkään 12kk puolesta. Ymmärtäisi jos olisi kova autismi saada kaikki tilit täsmäämään niin tällöin haluaisi tietää kaikki etukäteen ja sinne siirtyisi sitten senttipelillä rahaa. Vuoden lopussa sitten kirjanpito revitään auki, mutta tässäkään ei taida olla kyseessä tuollaisesta
.
Niin kuin jo aika monta kertaa toistettu, niin korkosuojauksen ostaminen kun korot ovat nousussa on kallis ajatus. Jos korkokatto on 3.66% niin korkojen oikeasti pitää nousta sinne >5% tasolle ennen kuin alkaa tuosta diilistä säästää mitään, kun nyt korkojen ollessa vielä alle kattotason maksat "turhaa" tuota vakuutusmaksua. Etuna se että saa usein hieman pienemmän marginaalin. Ja pari vuotta sitten omassa tapauksessa olisi saanut 6 kk Euriborin 12 kk:n sijaan, joka sekin on tilastollisesti pidemmässä juoksussa halvempi.
Ei meillä esim. ole kuin kerran joku vuosi sitten laskettu pohjavuosibudjetti ja tili, jossa oli/on muutama tonni pohjalla puskuria. Vakiosumma sisään kuussa ja kerran vuoteen katson tilin saldon suhteellisen kehityksen (sattuneista syistä koron vaihtumishetkellä). Jos on puskureita kadonnut/korko noussut, niin vakiosummaan lisää. Ja päinvastoin. Kaikki isommat kulut on sidottu vähintään 6 kk ajanjaksolle, isoin osa vähintään vuodeksi. Vuodenaikavaihtelu lämmitykseen liittyen on suurin vaihteleva elementti, mutta osuus on mitätön muuhun vuoden aikana tilin läpi menevään summaan. Ruokatililla ja käyttötavaroissa sama periaate, mutta eri tili. Sinne menee myös yllättävät menot eli ei vaikuta "talous"tiliin mitenkään. Eihän tällä seurantatavalla suurta merkitystä ole, jos on puskureita vähän joka puolella ja homma ei toimi kädestä suuhun. Mielenrauhaa se enemmän antaa, kun tietää tilin isoimpien kulujen tulevan samansuuruisina vähintään 12 kk kerrallaan.
Joo itse ihan laskematta päättelin että ainakin tuo oma tarjous on vähän turha. Mutta onko jotain ennustetta mahdollisesta lamasta? 90-luvullahan korot oli kymmenessä prosentissa. Silloin ihmiset taisivat olla aikamoisessa ahdingossa.
Eipä noi nyt mitenkään toisensa poissulkevia ole. Itsekkin sanoit, että pistät extraa, etkä mene millään nollasummabudjetilla. Joten ei tuo perusteluna puolla mitenkään 12kk puolesta. Ymmärtäisi jos olisi kova autismi saada kaikki tilit täsmäämään niin tällöin haluaisi tietää kaikki etukäteen ja sinne siirtyisi sitten senttipelillä rahaa. Vuoden lopussa sitten kirjanpito revitään auki, mutta tässäkään ei taida olla kyseessä tuollaisesta
Ei ne korkomenot nyt niin paljon heittele... Reilun 100k lainassa puhutaan jostain ykkös euroista tai kympeistä per kk jolloin voi ihan hyvin käyttää edellisvuotta esimerkkinä.
No juu oma kommentti liittyi vaan siihen, että miten voi teoriassa suojautua korkojen nousulta ilman kuluja. Ja niinkuin mainitsinkin, niin mitään siinä ei välttämättä säästä, niinkuin ei myöskään korkosuojauksissa. Kautta historian lyhyet korot on ollut alempana, kuin pitkät, myös Helibor aikoina.
