Kyllä öljylämmitys minun mielestäni näkyy selkeästi asunnon hinnassa ja/tai myyntiajassa.
:background_color(white):format(jpeg)/ot-real-estate-mediabank-prod/898/698/source/199896898)
asunnot.oikotie.fi
Tuossahan on tontti lunastettavissa. Tuottovaatimus näyttäisi olevan tasan 5 %, joka on suuriin kaupunkeihin verrattuna paljon, mutta tavallisempi pienemmissä kaupungeissa. Tuossa kun Treen naapurikunnasta lunastettiin rivaritontti kaupungilta, niin siinä tuottovaade taisi olla peräti 6 %. Toki tontin kiinteistöverohan tuossa tulee sitten tontin ostamisen myötä maksettavaksi, mutta näillä korkotasoilla ei kamalasti kannata miettiä kannattaako tontin lunastus vai ei.132 m² Emännänkatu 21, 04200 Kerava Omakotitalo 5h myynni...
Katso 29 kuvaa tästä 399000 €, 5h, avok, kph, khh, s, wc/kph, ...
On nuo tonttivuokrat kyllä kovia. Keravalta reilut 800 neliötä. Melkein 400 euroa saa kuukaudessa maksaa tonttivuokraa, vaikka kaupungilta vuokrattu tontti.
Käytännön tuotto (huomioiden kiinteistövero) vuokratontin lunastuksessa jää 2.5-3.5% tasolle monessa +10v vanhassa kohteessa, jos ei huomioida tontin arvoa myydessä. Lisäksi tontin omistajuudella tuntuu olevan kovin vähän merkitystä myyntihinnoittelussa maltillisen tonttivuokran kohteissa. Kun markkinoilta on revitty aika kovia tuottoja näin nollakorkoaikoina, ei tontin lunastus aivan selviö kaikissa tapauksissa ole.
Käytännössä tuolla tuottotasolla maksaa jo sen tontin omaksi. Ainakin kun huomioi tontin vuokran nousun. Ajattelisin myös, että joka tapauksessa sitä omaa omaisuuttaan tulisi hajauttaa moneen omaisuusluokkaan, eikä tonttiomistukset ole sieltä pöhköimmästä päästä siinä kokonaisuudessa.
Enemmän siihen vaikuttaa ostettava kohde/sen sijainti, vakuudet, varallisuus, maksukyky suhteessa lainan määrään ja kilpailuttamisen määrä.
Yllä jo mainittiinkin mitkä tuohon vaikuttavat. Mutta itse sinuna ottaisin ilman muuta 25 vuoden lainan. Eihän mikään estä maksamasta sitä aiemmin, vaikka jo seuraavana päivänä, pois jos siltä tuntuu tai esim. lotossa satut voittamaan.
Näin kanattaa tehdä, tosin sillä huomautuksella, että oikeasti tekee sitten niitä ylimääräisiä lyhennyksiä kun siihen on mahdollisuus. Edelleen tähtäin siinä 20 v takaisinmaksusuunnitelmassa, vaikka laina olisikin 25 v. Tuo antaa hieman joustoa, että ei tarvitse koko ajan hampaat irvessä maksaa. Kuukausittaisia kuluvaihteluita kun taloudessa on.
Toinen vaihtoehto on tietysti sijoittaa johonkin keskipitkällä aikavälillä realisoitavaan instrumenttiin, jota itse suosittelen mikäli kyvykkyyttä löytyy. Tämä sitten mahdollistaa joko lainan takaisin maksamisen korkojen noustessa tai sijoituksen positiivisen arvonkehityksen.
Ja aina voi lohduttautua sillä, että kun se OP menee konkurssiin, ei se välttämättä ole elämäsi suurin ongelma. Se kämppälainakin on siinä vaiheessa ehditty jo pankin puolelta irtisanomaan.
Itse tekisin/teen kanssa näin päin, eli maksimi laina-aika ja rahat kiinni johonkin, mistä ne saa tarvittaessa ulos (tämä toki kannattaa tarkasti harkita mikä se on ja jättää myös käteistä kunnolla tilille). Tämä myös suojaa kivasti korkojen nousulta, etenkin 100k€ lainalla.
Nordeasta saa, muista kai vähän nihkeämmin. Riippuu varmaan myös kohteesta.
Itsellä nordeasta 35v laina (220k) 0,54% todellisella vuosikorolla. Omaa rahaa en laittanut kiinni euroakaan kun sain takauksia hieman.
Käytännössä ne terveet lainat (eli mm. useimmat asuntolainat) myytäisiin kilpailijoille. Roskalainat kipattaisiin johonkin roskapankkiin, ja veronmaksaja kuittaisi laskun hymyillen.
Tuo tuli vaan mieleen kun ehdot ovat kiristyneet. Lainaa on enemmän mitä syksyllä olisivat myöntäneet, vaikka kesällä sitä sai vielä lisää. Lainalupaus tippui 30-40% edellisestä.
"
Toki tämä on 100 000 euroa / pankki, mutta muuten juurikin näin.
Lasketaanko asuntolaina omaisuudeksi vai pelkästään kylmä käteinen?
Laina ei ole talletus. Sitä ei lasketa talletussuojaan. Myöskään monet positiiviset omaisuuslajit, mitkä voivat olla pankin hallussa, eivät ole kaikki talletuksia, eivätkä ole siis sen suojaamia.
Mutta ne eivät ole myöskään pankin konkurssipesään kuuluvaa varallisuutta. Sen vuoksi vaikkapa osake- tai rahastovarallisuutta ei ole mitään tarvettakaan suojata pankin konkurssin varalta.
Juu, mutta esimerkiksi sitten taas vaikka näitä kaikenmaailman tuotto-osuuksia nämä ei koske (niistä nyt tosin kannattaa mielestäni muutenkin pysyä kaukana). Ja ne luonnollisesti menetetään pankin mennessä konkurssiin.
Toki, mutta tuotto-osuuksia on tarjolla vain osuuskunnissa, eli pankeista ainoastaan OP:ssä. Uteliaisuudesta kysyn, että miksi tuotto-osuuksista mielestäsi kannattaa pysyä kaukana?
Kun laina myydään toiselle lainanantajalle, pysyvät sen ehdot velallisen suuntaan entisellään. Toki palvelumaksut voivat muuttua, pankin primeen sidottu korko muuttua jne.
Sinänsä tämä on hyvä kysymys. Koska tilanne voi myös olla että:
Toisaalta pankilla on esimerkiksi panttina lainanottajan osakekirja asuntoyhtiön osakkeesta kunnes laina on maksettu. Tämä todennäköisesti vain siirtyy uuden lainasopimuksen myötä seuraavalle pankille pantiksi, mutta mitä jos pankit kaatuvat valtion syliin?
Sitten esimerkiksi valtio saattaisi hallita pankkeja, kunnes perustetaan yksi tai useampia uusia pankkeja tai saadaan vanhat elinvoimaisiksi.
fi.m.wikipedia.org
fi.m.wikipedia.org
Oman tilanteen realistisesti ymmärtäminen auttaa. Jolloin pystyy määrittelemään sopivan tavoitetason ja kysyy sitä kohteliaasti, mutta jämäkästi omasta pankista. Asian voi muotoilla ”markkinatilanteeseen” viitaten. Jos ei ole käryä, niin voi kysyä tarjouksia tason ymmärtämiseksi.
Jos sulla on joku taso mielessä mikä olis sopiva niin voithan sä ensin kysyä omasta pankista mitä ne tarjoaa, jos on hyvä niin ota kiinni, jos ei niin sitten tarjous muilta pankeilta ja niiden pohjalta laittaa omallekin vielä viestiä että tällaista tarjottu muualla, nokitatteko vai siirränkö lainan pois.
Jatkan vielä sen verran @Jote :n hyviä vastauksia, että ei nämä nyky pankit oikein julkisina osakeyhtiönä / osuuskuntina varmastikaan ihan suoraan kaadu Suomen valtion syliin vaan menee läpi normaalin konkurssikäytännön. Danske on tanskalainen (jolla tytäryhtiöitä useammassa maassa) ja Nordea useammassa maassa. Toki omistus vielä jakaantunut sijoittajille pörssien kautta. Eli Suomessa kaikki jää konkurssipesälle, jonka hoitaja realisoi kaiken, mistä rahaa saa, jotta pesän velat saadaan kuitattua. Tämä voi tarkoittaa lainojen, kiinteistöjen jne. myyntiä. Jos lainat on niin surkeilla ehdoilla (marginaaleilla / tuotolla) otettu sisään, että kukaan ei osta, niin velallisille ilmoitetaan, että laina erääntyy maksettavaksi välittömästi, jolloin velallinen maksaa sen pois omalla rahalla tai uudella velalla.
Tuon ei pitäisi enää olla mahdollista kuten oli 90-luvulla. Eli sanotaan nyt vaikka että Danske bank päättäisi lähteä pois Suomesta niin se ei silti voisi vain irtisanoa kaikkia lainoja tai todeta "maksakaa heti, aikaa kuun loppuun, nyt on 20.1 11 päivää aikaa".
Päivitetääs tätä keissiä. Vieläkään en ole asuntoa saanut hallintaani. Myyjä sai yksipuolisen kärjäoikeuden tuomion alkuviikosta vuokralaiselle ja yritti sillä lapulla saada asunnon luovutettua minulle.
OP:n lainaehdoista:
Ihan suoraan kysymällä voi helposti saada alennusta lainamarginaaliin, ellei sitten ole jo valmiiksi hyvin kilpailukykyinen laina. Mutta kilpailuttaminen tuo kyllä pankille sitä laskupainetta mukavasti. Olen saanut toistaiseksi ihan pyytämällä pudotettua lainamarginaalia yli 0,5 %-yksikköä.
Ainakaan uuden asuntolainan kanssa kaikki pankit eivät hyväksyneet ulkoista takausta (esim. Garantialta) vakuusvajeeseen, eli tämän perusteella tuo voi asettaa jotain rajoitteita. Eiköhän se ole kuitenkin neuvottelukysymys. Lisäksi olettehan te jo lyhetäneet lainaa vuoden ajan, jolloin a) vakuusvaje eli takauksen tarve on pienentynyt ja b) asunnon arvo mahdollisesti noussut.
Aivan, olikohan joku pykälä tuosta että pitää olla lyhennetty lainaa ennen pankin vaihtoa? Meillä alkaa lyhennykset vasta tässä kuussa, kun alkuun oli lyhennysvapaata puskurin keruuseen ja hankintoihin.
2021 alkupuolella oli itsellä sama prosessi ja silloinkin pyysivät tiliotteet
Yleensä näistä näkee nopeasti, että maistuuko viina tai tuleeko paljon pelattua. Muuten pankkia ei niin suuresti kiinnosta jos tulo/meno suhde on sellainen, että lainan lyhennykseen jää rahaa.
Kyllä nordealla pyysivät meiltä ihan samat asiat. Jopa tiliotteet vaikka minulla on ainoat tilit olleet nordealla kohta 20v. Palkkakuitit piti heille myös tulostaa ja lähettää liitteinä vaikka tulevat sähköisinä verkkopankkiin.
No eikait se pankki nää niitä verkkopalkkoja? EIkös se nää vaan sen summan mikä tilille tulee tietyltä palkanmaksajalta.
Mulla on muistaakseni 0,8% ja 2018 otettu. Todellinen korko tällä hetkellä samaa luokkaa sun kanssa.
