Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[stabbulamus]

En toki ole ostanut kuin yhden asunnon ja yhden kiinteistön, sekä siirtänyt kiinteistön lainan toiseen pankkiin, mutta kertaakaan ei ole kuntotarkastusta vaadittu pankin puolelta. Enkä sitä kiinteistöön teettänytkään kun kyseessä oli 2012 rakennettu ok-talo joka ostettiin 2016 niin mitään ei olis selvinnyt pintapuolisella tarkastuksella mitä ei näytöissä olis jo nähty. Tiedä sitten vaativatko vanhempiin taloihin kuntotarkastuksen joissain pankeissa...

Usein kohdetta käytetään myös lainan vakuutena, jolloin rahoittaja varmaan omien riskien välttämiseksi halunnee sen raportin kun määrittelee vakuusarvoa.

 

[kjns]

Usein kohdetta käytetään myös lainan vakuutena, jolloin rahoittaja varmaan omien riskien välttämiseksi halunnee sen raportin kun määrittelee vakuusarvoa.

Kyllä se asunto/kiinteistö meilläkin vakuutena oli/on noissa lainoissa. En toki voi kommentoida muita kuin omia kokemuksiani Säästöpankin, Nordean ja Dansken kanssa, mutta kuten kirjoitin, kertaakaan ei ole kuntotarkastusta pankin puolelta vaadittu.

 

[Mikkos]

Kyllä se asunto/kiinteistö meilläkin vakuutena oli/on noissa lainoissa. En toki voi kommentoida muita kuin omia kokemuksiani Säästöpankin, Nordean ja Dansken kanssa, mutta kuten kirjoitin, kertaakaan ei ole kuntotarkastusta pankin puolelta vaadittu.

Varmaan riippuu aika paljon kiinteistöstä. Kyllä meillä pankki sen vaati.

 

[kjns]

Varmaan riippuu aika paljon kiinteistöstä. Kyllä meillä pankki sen vaati.

Joo, varmasti vaikuttaa. Kuten tuossa kirjoittelin niin ostamisen aikaan ok-talo oli 4 vuotta vanha niin varmaan oletus on että kunnossa on. Osakkeista eivät varmaan kovin hanakasti vaadikaan niitä tarkakstuksia kun as oy vastaa rakenteellisista ongelmista eikä yksittäinen asukas.

 

[Mikkos]

Joo, varmasti vaikuttaa. Kuten tuossa kirjoittelin niin ostamisen aikaan ok-talo oli 4 vuotta vanha niin varmaan oletus on että kunnossa on. Osakkeista eivät varmaan kovin hanakasti vaadikaan niitä tarkakstuksia kun as oy vastaa rakenteellisista ongelmista eikä yksittäinen asukas.

Nojuu itse en niin pitkälle ketjua lukenut

 

[pnklol]

Ensi viikolla tehdään alkukaupat 2018 omakotitalosta, johon ei laitettu ehtoihin kuntotarkastusta. Luotetaan siihen, että vajaa 4v vanha talo on hyvässä kunnossa kun vieressä on toinen samanlainen omakotitalo (yksi iso tontti jaettua kahdelle hallinnanjakosopimuksella) niin toivottavasti mahdolliset rakenne viat yms. olisivat jo löytyneet. Pankkikaan ei kysellyt mitään kuntotarkastuksista.

Monet kuntoarviot ovat melko pintapuolisia kun uusissa omakotitaloissa ei pitäisi olla mitään riskirakenteita eli rakenteita ei avattaisi muutenkaan. Toki jos on valmis maksamaan ja haluaa avata pintoja niin semmoinen tarkastuskin on mahdollinen. Myyjällä on joka tapauksessa se viiden vuoden vastuu myytävästä kohteesta, oli sitten tehty kuntotarkastusta tai ei.

Jos olisimme alle 2010-luvun omakotitalon ostaneet niin ehkä silloin olisimme laittaneet ehtoihin kuntotarkastuksen ellei sitä olisi viime aikoina tehty. Vaimon unelma olisi ollut vanha rintamamiestalo niin semmoiseen taloon olisin kyllä halunnut, että kaikki mahdollinen avataan ja tutkitaan mutta onneksi tuli väistettyä luoti

 

[nKulkuri]

Laitoitko kuntotarkastuksen osalta mitään lisäehtoja? Eli jos kuntotarkastuksessa todetaan jotain erityisen huolettavaa, miten se vaikuttaa kauppoihin?

"Jos edellä mainitussa ilmenee rakennuksen ikä ja vastaavat seikat huomioon ottaen sellaisia merkittäviä vikoja tai puutteellisuuksia, joista ostaja ei ole aiemmin ollut tietoinen, on ostajalla oikeus vetäytyä kaupasta ilman seuraamuksia."
Eli pääpiirteittäin niin että jos tönö on mätä, on mulla oikeus jättää ostamatta. Toki löydöksistä voi selvitä hintamuutoksellakin.

Myyjällä on joka tapauksessa se viiden vuoden vastuu myytävästä kohteesta, oli sitten tehty kuntotarkastusta tai ei.

Tämä asia ei kai ole nykyään näin yksiselitteinen. Riippuu siitä miten riitatilanteissa ostajan selonottovelvollisuutta tulkitaan. Toki uskoisin, että noin uudessa mökissä tästä ei tule epäselvyyksiä.

 

[Taneli-]

En tiedä kuuluuko tähän parhaiten, mutta jännä tapahtumaketju käynyt.

Huomasin tuossa viime vuoden puolella, että mulla on ennakoissa 100 euroa vastikkeen maksua kun katselin huonestosaldoja. Kattelin papereita taaksepäin ja näyttäisi olevan asunnon ostosta lähtien (2018). Ajattelin siis joulukuussa olla maksamatta vastiketta joka on alle tuon.

Nyt kuitenkin isännöitsijältä tuli tietoa, että joulukuun maksu on maksamatta ja laitoin sitten s-postia, että mikä homma koska nyt ennakoita on vielä 10e tms. Sieltä tuli sitten nopeasti viesti, että kyseinen rahamäärä on edellisen asukkaan vastikemaksuja ja vastikkeet ovat henkilökohtaisia eikä osakekohtaisia.

Yritin etsiä tähän tietoa netistä, mutta vähän huonosti onnistuin siinä. Joten kysymys kuuluu onko todella näin. Ei siinä voin maksaa kys. vastikkeen, mutta jotenkin ajatellut aina että on osakekohtaisia (samallahan tavalla maksat itse asunnon oston yhteydessä lainavastikkeet jotka jääneet maksamatta eikä ne häviä kuin tuhka tuuleen). En siis kyllä myöhästymismaksua maksa mutta uskon että tämä on ok koska selvästi tiedoissa lukee asunnon kohdalla että vielä olisi extraa saatuissa rahoissa.

Eihän noita ennakoita voi ns. ilman mitään ilmoitusta edes ruveta noin käyttämään. On kyse sitten vuokra vakuudesta tai mistä tahansa muusta "ylimääräisenä" jääneestä rahasta. TOSIN se pitäisi olla mahdollista kotiuttaa itselle ellei sitten erikseen hallituksen kokouksessa (mihin tietysti joka kerta olet osallistunut jos omistat kämpän) ole päätetty että ylijäämä jätetään sinne ja sitten kun vuonna X tulee jotain kuluja niitä kuitataan sillä koko kiinteistön (ei vain sinun asuntosi/osakkeesi) ylijäämällä. Tai sitten kun jouduttaisiin maksamaan lisää / ottamaan osakaskohtaista lainaa se ylijäämä kuitataan siinä ja otat vähempi lainaa / maksat suhteessa vähempi sitä laskua.

Eikä mikään asuntoyhtiön raha ole "henkilökohtaista" ja periydy "perikunnalle" jos asukas kuolee tms. JOS siis omistaja vaihtuu. Muutenhan Suomi olisi täynnä rahaa joiden omistajana olisi jokin perikunta joka ei edes tiedä asiasta kun joskus viime vuosituhannella asukas olisi muuttanut pois...

 

[SheikYerbouti]

"Jos edellä mainitussa ilmenee rakennuksen ikä ja vastaavat seikat huomioon ottaen sellaisia merkittäviä vikoja tai puutteellisuuksia, joista ostaja ei ole aiemmin ollut tietoinen, on ostajalla oikeus vetäytyä kaupasta ilman seuraamuksia."

Tehdäänkö siis tuossa vaiheessa jo esisopimus, kun eihän kiinteistön osalta pelkkä ostotarjous ole sitova? Vai onko siellä jotain erillisiä sankiopykäliä kaupasta vetäytymisen osalta?

 

[nKulkuri]

Tehdäänkö siis tuossa vaiheessa jo esisopimus, kun eihän kiinteistön osalta pelkkä ostotarjous ole sitova? Vai onko siellä jotain erillisiä sankiopykäliä kaupasta vetäytymisen osalta?

Käytännössä tuo liittyy siihen että jos kuntotarkastuksessa löytyy jotain perumisen arvoista, jää kuntotarkastuksen hinta kokonaisuudessaan myyjän maksettavaksi. Muussa tapauksessa kulut puoliksi. Myöskään mistään keksityistä matkakuluista tai pullakahveista ei tarvitse taistella.

 

[SheikYerbouti]

Käytännössä tuo liittyy siihen että jos kuntotarkastuksessa löytyy jotain perumisen arvoista, jää kuntotarkastuksen hinta kokonaisuudessaan myyjän maksettavaksi. Muussa tapauksessa kulut puoliksi. Myöskään mistään keksityistä matkakuluista tai pullakahveista ei tarvitse taistella.

Ok, kiitos paljon. Tämä selvensi. Eli itse kiinteistönkaupasta voisitte kävellä pitkää nenää näyttäen, mutta kuntotarkastuksen maksajan voi määrittää siinä tehtävät havainnot.

 

[Juomatilaaja]

Otetaanko tähän väliin taas vähän korkokeskustelua. Ajatusten herättäjäksi poimin Nordean Jan Von Gerichin tuoreen blogin: Nordea Corporate

"Vielä joulukuussa EKP vakuutteli, ettei koronnostoja nähdä ainakaan tänä vuonna. Eilen kuitenkin parin uuden inflaatioyllätyksen jälkeen oli jo täysin toinen ääni kellossa. Keskuspankin kokous oli täynnä kireämmästä rahapolitiikasta varoittavia signaaleja: inflaatiohuolista vallitsi täysi yksimielisyys, inflaatioriskien kerrottiin avoimesti olevan kallellaan ylöspäin, tilanteen kerrottiin jo muuttuneen selvästi joulukuusta ja EKP oli jo lähellä inflaatiotavoitteensa saavuttamista. (...) Markkinoilla nähtiin huimia liikkeitä pääjohtaja Lagarden kommenttien jälkeen. Esimerkiksi 5-vuotisessa swap-korossa nähtiin suurin päivänousu yli kuuteen vuoteen. Markkinoilla hinnoitellaan nyt noin puolen prosenttiyksikön yliyönkorkojen nousua vuoden loppuun mennessä. 12kk:n euriborin puolestaan hinnoitellaan kipuavan plussalle jo kesällä. Asunto- ja muiden velallisten maksamat korot voisivat siis lähteä nousuun jo puolen vuoden sisällä."

Toisena linkkinä vielä ajankohtaisia swap-lukuja: Swap rates Muutos on ollut nopea. Viime vuonna kaikki euroswapit olivat negatiivisia. Nyt jo kaksivuotinenkin on plussalla ja esimerkiksi 15-vuotinen on 0,7 prosentissa.

Tuskin korot tulevat ampumaan katosta läpi, mutta huomioitavaa on kuinka nopeasti keskustelu ikuisista nollakoroista on päättynyt.

 

[Jabstatic]

Eikä mikään asuntoyhtiön raha ole "henkilökohtaista" ja periydy "perikunnalle" jos asukas kuolee tms. JOS siis omistaja vaihtuu. Muutenhan Suomi olisi täynnä rahaa joiden omistajana olisi jokin perikunta joka ei edes tiedä asiasta kun joskus viime vuosituhannella asukas olisi muuttanut pois...

No jopas täällä on tulkintoja. Liikaa maksettu vastike on taloyhtiön velkaa osakkaalle ja velka on yleensä henkilökohtaista.
Jos rahan perään ei ole kolmeen vuoteen kyselty, taloyhtiö voi todeta velan vanhentuneen ja kirjata sen tuotoksi.

Rästiin jääneet vastikkeet max 6 kk ajalta jäävät uuden osakkaan vastuulle, koska niin on nimenomaisesti määrätty asunto-osakeyhtiölaissa. Sama säädös ei päde ennakoihin.

 

[PornReindeer]

Otetaanko tähän väliin taas vähän korkokeskustelua. Ajatusten herättäjäksi poimin Nordean Jan Von Gerichin tuoreen blogin: Nordea Corporate

"Vielä joulukuussa EKP vakuutteli, ettei koronnostoja nähdä ainakaan tänä vuonna. Eilen kuitenkin parin uuden inflaatioyllätyksen jälkeen oli jo täysin toinen ääni kellossa. Keskuspankin kokous oli täynnä kireämmästä rahapolitiikasta varoittavia signaaleja: inflaatiohuolista vallitsi täysi yksimielisyys, inflaatioriskien kerrottiin avoimesti olevan kallellaan ylöspäin, tilanteen kerrottiin jo muuttuneen selvästi joulukuusta ja EKP oli jo lähellä inflaatiotavoitteensa saavuttamista. (...) Markkinoilla nähtiin huimia liikkeitä pääjohtaja Lagarden kommenttien jälkeen. Esimerkiksi 5-vuotisessa swap-korossa nähtiin suurin päivänousu yli kuuteen vuoteen. Markkinoilla hinnoitellaan nyt noin puolen prosenttiyksikön yliyönkorkojen nousua vuoden loppuun mennessä. 12kk:n euriborin puolestaan hinnoitellaan kipuavan plussalle jo kesällä. Asunto- ja muiden velallisten maksamat korot voisivat siis lähteä nousuun jo puolen vuoden sisällä."

Toisena linkkinä vielä ajankohtaisia swap-lukuja: Swap rates Muutos on ollut nopea. Viime vuonna kaikki euroswapit olivat negatiivisia. Nyt jo kaksivuotinenkin on plussalla ja esimerkiksi 15-vuotinen on 0,7 prosentissa.

Tuskin korot tulevat ampumaan katosta läpi, mutta huomioitavaa on kuinka nopeasti keskustelu ikuisista nollakoroista on päättynyt.

Itse otin heinäkuussa asuntolainan 10v OP:n korkoputkella eli käytännössä kiinteällä. Ajatus oli että tuskin pääsee voitolle, mutta eiköhän korot sen verran nouse nollasta että kulut "perälaudasta" jäävät maltilliseksi. Kaikki olikohan yli 0,02% menevä kuroo eroa ja 0,58% yli kääntyy "voitoksi". 9,5 vuoden päästä näkee kannattiko jos jaksaa vielä kiinnostaa

 

[Juomatilaaja]

Itse otin heinäkuussa asuntolainan 10v OP:n korkoputkella eli käytännössä kiinteällä. Ajatus oli että tuskin pääsee voitolle, mutta eiköhän korot sen verran nouse nollasta että kulut "perälaudasta" jäävät maltilliseksi. Kaikki olikohan yli 0,02% menevä kuroo eroa ja 0,58% yli kääntyy "voitoksi". 9,5 vuoden päästä näkee kannattiko jos jaksaa vielä kiinnostaa

Saman pankin sama tuote, mutta 14 vuoden kestolla, on itsellä käytössä useissa asuntolainoissa. Lainasta riippuen hieman alle tai hieman yli 0,7 %:n on tuosta maksettu lisähinta.

 

[jarhu]

Otetaanko tähän väliin taas vähän korkokeskustelua. Ajatusten herättäjäksi poimin Nordean Jan Von Gerichin tuoreen blogin: Nordea Corporate

"Vielä joulukuussa EKP vakuutteli, ettei koronnostoja nähdä ainakaan tänä vuonna. Eilen kuitenkin parin uuden inflaatioyllätyksen jälkeen oli jo täysin toinen ääni kellossa. Keskuspankin kokous oli täynnä kireämmästä rahapolitiikasta varoittavia signaaleja: inflaatiohuolista vallitsi täysi yksimielisyys, inflaatioriskien kerrottiin avoimesti olevan kallellaan ylöspäin, tilanteen kerrottiin jo muuttuneen selvästi joulukuusta ja EKP oli jo lähellä inflaatiotavoitteensa saavuttamista. (...) Markkinoilla nähtiin huimia liikkeitä pääjohtaja Lagarden kommenttien jälkeen. Esimerkiksi 5-vuotisessa swap-korossa nähtiin suurin päivänousu yli kuuteen vuoteen. Markkinoilla hinnoitellaan nyt noin puolen prosenttiyksikön yliyönkorkojen nousua vuoden loppuun mennessä. 12kk:n euriborin puolestaan hinnoitellaan kipuavan plussalle jo kesällä. Asunto- ja muiden velallisten maksamat korot voisivat siis lähteä nousuun jo puolen vuoden sisällä."

Toisena linkkinä vielä ajankohtaisia swap-lukuja: Swap rates Muutos on ollut nopea. Viime vuonna kaikki euroswapit olivat negatiivisia. Nyt jo kaksivuotinenkin on plussalla ja esimerkiksi 15-vuotinen on 0,7 prosentissa.

Tuskin korot tulevat ampumaan katosta läpi, mutta huomioitavaa on kuinka nopeasti keskustelu ikuisista nollakoroista on päättynyt.

Mikään ei ole muuttunut. Pankkien ekonomistit ovat huudelleet korkojen nousua samalla äänen painolla koko edellisen vuosikymmenen. En siis tiedä mikä ikuinen nollakorko -keskustelu on ollut ja millä foorumilla, mutta ei ainakaan ekonomistien suulla.

Tämä ei tarkoita ettenkö uskoisi korkojen nousuun, mutta epäilen suuria korotuksia. Koko EUn talous on riippuvainen siitä ettei korot lähde nousuun, koska se romahduttaisi muutenkin perustuksiltaan vapisevan korttitalon.

 

[Juomatilaaja]

Mikään ei ole muuttunut. Pankkien ekonomistit ovat huudelleet korkojen nousua samalla äänen painolla koko edellisen vuosikymmenen. En siis tiedä mikä ikuinen nollakorko -keskustelu on ollut ja millä foorumilla, mutta ei ainakaan ekonomistien suulla.

Päinvastoin, nimenomaan on muuttunut. Jan von Gerich on esimerkki analyytikosta, jonka inflaatio- ja korkonäkemykset ovat muuttuneet varsin reippaasti lyhyessä ajassa. Ja sitä ikuisten nollokorkojen keskusteluakin on käyty vaikkapa Hypon Juhana Brotheruksen suulla. Nyt mielipiteet ovat hieman maltillistuneet.

Koko EUn talous on riippuvainen siitä ettei korot lähde nousuun, koska se romahduttaisi muutenkin perustuksiltaan vapisevan korttitalon.

Tästä olen eri mieltä. Korkotasoa ei määritellä maksukyvyn mukaan. Viime kädessä EKP varjelee vain hintavakautta, jos inflaatio ei rauhoitu. Ja se inflaatio toki on jonkinlainen pelastusrengas myös valtiontalouksille. Etelän kriisimaille sitten kehitetään päälle joku oma tukipaketti tai EU:n yhteisvelka, jonka mm. me suomalaiset saamme iloisin mielin maksella pois.

 

[AndyH]

Toisena linkkinä vielä ajankohtaisia swap-lukuja: Swap rates Muutos on ollut nopea. Viime vuonna kaikki euroswapit olivat negatiivisia. Nyt jo kaksivuotinenkin on plussalla ja esimerkiksi 15-vuotinen on 0,7 prosentissa.

Tuskin korot tulevat ampumaan katosta läpi, mutta huomioitavaa on kuinka nopeasti keskustelu ikuisista nollakoroista on päättynyt.

Itse mietin korkosuojauksen ottamista nykyiseen lainaan viime kesänä, kun halvalla olisi saanut. Päädyimme kuitenkin olemaan ottamatta. Lähinnä siksi, että nykyinen on tuloihin nähden kohtuullinen ja siksi, että olemme pohtineet isomman ja kalliimman asunnon ostamista. Kiinteä laina tai korkoputki käytännössä sitoisi siihen yhteen pankkiin. Esimerkiksi Nordealla putki olisi pitänyt maksaa etukäteen. Mikäli oltaisiin otettu paljon lainaa viime vuonna, olisi se suojattu.

Oikeastaan toivon korkojen nopeaa nousua, vaikka en mihinkään merkittävään nousuun uskokaan.

 

[psxgamer]

Mites onko porukka saanut lähiaikoina 30v laina-aikoja mistään?

Itsellä nordeasta 35v laina (220k) 0,54% todellisella vuosikorolla. Omaa rahaa en laittanut kiinni euroakaan kun sain takauksia hieman.
Pankkipalvelut/tilit/kortit (visa electron, nordea gold mastercard) ei laina-aikana maksa euroakaan joka on iha kiva plussa. Suosittelen oman kokemuksen perusteella kysymään ainakin.

Palataas vähän vanhempaan asiaan kun tätä ketjua selailin.

Itsekin olen alkanut miettiä saisiko pankista reilun 200t€ lainan itselleni ja puolisolleni toisen. Omalla asuinalueellani Helsingissä uudehkoissa kohteissa pitää isoon neliöön varata riihikuivaa sellaiset 450 - 550t€. Itselläni on asuntolainaa nyt jotain 110t€ ja puolisolla ehkä 150t€, joten aika iso pomppaus tuonne 200t€ lainoihin olisi.

OP:llä ollut lainat toistaiseksi, mutta heillä maksimi laina-aika on aina ollut mielestäni 25-vuotta. Nordea taitaa siis tarjota 30-35 vuoden lainoja. Yhteensä bruttotulot meillä on noin 8000€ (minulla noin 3600 ja puolisolla 4400). Onkohan näin keskiluokkaisilla tuloilla mitään mahdollisuuksia noin isoihin lainoihin? Vaikka koko ajatuskin vähän hirvittää.

 

[pelittäjä]

Palataas vähän vanhempaan asiaan kun tätä ketjua selailin.

Itsekin olen alkanut miettiä saisiko pankista reilun 200t€ lainan itselleni ja puolisolleni toisen. Omalla asuinalueellani Helsingissä uudehkoissa kohteissa pitää isoon neliöön varata riihikuivaa sellaiset 450 - 550t€. Itselläni on asuntolainaa nyt jotain 110t€ ja puolisolla ehkä 150t€, joten aika iso pomppaus tuonne 200t€ lainoihin olisi.

OP:llä ollut lainat toistaiseksi, mutta heillä maksimi laina-aika on aina ollut mielestäni 25-vuotta. Nordea taitaa siis tarjota 30-35 vuoden lainoja. Yhteensä bruttotulot meillä on noin 8000€ (minulla noin 3600 ja puolisolla 4400). Onkohan näin keskiluokkaisilla tuloilla mitään mahdollisuuksia noin isoihin lainoihin? Vaikka koko ajatuskin vähän hirvittää.

Kyllä aika tiukkaa voi olla 450te lainaa noilla tuloilla. Meillä brutto oli viimeksi karkeasti 9te ja silloin kehyskuntaan oli tarjolla 350-370te joka oli pankin mielestä aikalailla maksimi. Toki Helsinki on hieman eri asia.

 

[psxgamer]

Kyllä aika tiukkaa voi olla 450te lainaa noilla tuloilla. Meillä brutto oli viimeksi karkeasti 9te ja silloin kehyskuntaan oli tarjolla 350-370te joka oli pankin mielestä aikalailla maksimi. Toki Helsinki on hieman eri asia.

Joo, itsekin mietin, että voi olla aika tiukkaa saada tuollaiset summat. Uskoisin, että Helsingissä saa ehkä muuta maata paremmin lainaa koska arvonnousu on varmempaa, mutta hinnat on kyllä aika hirveät. Omalla asuinalueella talokanta vieläpä jakautuu aika jyrkästi todella uusiin asuntoihin jotka ovat kalliita tai sitten 70-luvun taloihin jollaiseen en kyllä ole enää valmis muuttamaan.

Tietääkö joku tarjoaako pankki siis bullet lainalle isompaa määrää kuin lainanhakijoille joilla oma kohde on jo myyty? Tarvehan on suurempi, koska omaa käsirahaa ei ole vielä vapautunut uuden asunnon ostoon, toisinkuin hakijoilla joilla vanha kohde on myyty. Vai katsotaanko väliaikaisessa bullet lainassakin ainoastaan kotitalouden tulot huomioimatta, että vanhan myynnistä vapautuu pätäkkää?

Riippuu myös paljonko teillä on käsirahaa varattuna tuohon, montako vuotta olette olleet samassa duunipaikassa ja onko se valtion virka vai starup yrittäjyys kevytlaskutuksella. Myös vaikuttaa onko tuo kiinteä KK palkka vai se kun käydään kaikki viikonloput ja yövuorot hinkkaamassa ylitöinä.
450ke / 25v / 0,5% = 1600e/kk ja tuosta stressitestin mukainen 6% lisää = 3100e/kk

yhteensä 8ke brutosta jää joku 5000e/kk nettoa vissiinkin

Ei muutakuin alla olevaan laittaa pitkältä ajalta kulut, niin näkee mitä se oma talous kestää ja on sitten esittää pankin suuntaan omat laskelmat tuloista ja menoista

Nettopalkka	5000
Isot hankinnat
Yhtiövastike	0
Vakuutukset	0
Matkakulut, esim. auto tai julkinen liikenne	0
Elinkustannukset, esim. ruoka- ja vaatekulut	0
Alaikäisen lapsen elinkustannukset	0
Lainanlyhennykset	0 1600e ja 3100e lopputulamat erikseen maksuvarakenttään
Maksuvara	5000-xxx = jotain jotain

Itselläni tämä on kolmas omistusasunto, joten olen laskenut vähän rauhallisesti, että vaikka mitään arvonnousoa ei olisi tullut, olisi käsirahaa vanhan myynnin jälkeen 60t€ ja puolisolla noin 20t€. Molemmillakin on vuosia ollut sama työpaikka IT-alalla ja palkat ovat ihan perus kuukausipalkkoja. Itselläni on sijoituksia kerräntynyt noin 120t€ arvosta, mutta mielestäni pankit eivät näille tunnu oikeastaan mitään arvoa antavan. Johtuuko siitä, että eivät ole heillä säilytyksessä vai mistä. En tiedä vaikuttaneeko tuokaan onko samalla työnantajalla ollut monta vuotta?

Vähän kipeältä tuntuisi myös aloittaa laina 30-vuoden maksuajalla, mutta olen henkisesti vähän varautunut siihen, että ei näitä lainoja juuri ikinä pois makseta kuitenkaan. Vaikka perheasunto palvelisikin hyvin sen 20-vuotta, eiköhän lasten muutettua ulos se menisi jossain vaiheessa myyntiin kuitenkin ja ehkä tällöin myyntihinnalla saisi velattoman pienemmän asunnon hommattua.

 

[TommyKoo]

Onkos täällä kenelläkään kokemuksia yksityisten välisestä talokaupasta? Iskettiin avovaimon kanssa silmämme kivannäköiseen taloon, jota myy yksityinen taho. Sinänsä kaupankäynti yksityisen kanssa ei pelota, mutta talosta pyydettävä hinta sen sijaan mietityttää. Neliöhinta on tässä talossa yli 2900€, joka on samaa luokkaa kaupungissa rakennettavien uusien myyntitalojen kanssa. Tämä yksityisen myymä talo on kuitenkin jo yli 10 vuotta vanha, joskin piha on laitettu kivaksi istutuksineen ja asvaltointeineen ja tontti on muutenkin mukavan suojaisa.

Jos hinnan oikeellisuutta haluaisi tarkistaa, niin mihin suuntaan pitäisi kääntyä?

 

[Taneli-]

Jos hinnan oikeellisuutta haluaisi tarkistaa, niin mihin suuntaan pitäisi kääntyä?

No siis. JOS samanlaisia taloja on muitakin myyty / myynnissä niin kannattaa katsoa millä hintaa niitä on myyty. Toki myös sijainti, kulkuyhteydet, kunto, lämmitysmuoto, kantavat rakenteet (joita ei helposti lähdetä muuttamaan "pikku" remontilla kuten seinien hionta ja maalaus tai seinän purku) jne vaikuttaa todella paljon.

Yleensä se oikea hinta tulee 100% siitä minkä ostaja on valmis maksamaan. Mikäli hinta on liian korkea tuote roikkuu jopa vuosia myynnissä ja alhaisellakin tarjouksella voi saada kaupat aikaan. Mikäli hinta on liian alhainen tuote myydään luultavasti edes ennen ensimmäistäkään esittelyä ja koko paikkaa muuten kuin kuvien mukaan nähtynä ellei mene jo myyjän kavereille tai tutuille.

Sillä ei ole teoriassa merkitystä millainen piha tai kalustus on ellei sitten erityisesti pidä siitä ja halua säilyttää sitä. Toki sen verran että jos esim. kaikki kaapistot, kodinkoneet, kiukaat jne jne. uupuvat vielä ne joutuu ostamaan sama tietysti jos haluaa laittaa kaiken uusiksi.
Pihan laittokin on kohtuu kallista riippuen haluaako palkata maisemoijaa vai tekeekö itse ja mitä sinne pihaansa haluaa. Zen puutarha typistetyillä kirsikkapuilla, vesilähteillä ja itse rakennetuilla pengerretyillä kalliolla vs. tasainen sorapiha eron huomaa kyllä hinnassa.

 

[valvoline]

Tietääkö joku tarjoaako pankki siis bullet lainalle isompaa määrää kuin lainanhakijoille joilla oma kohde on jo myyty? Tarvehan on suurempi, koska omaa käsirahaa ei ole vielä vapautunut uuden asunnon ostoon, toisinkuin hakijoilla joilla vanha kohde on myyty. Vai katsotaanko väliaikaisessa bullet lainassakin ainoastaan kotitalouden tulot huomioimatta, että vanhan myynnistä vapautuu pätäkkää?

Bullet lainalla juurikin selvitään se väliaikaistilanne. Tuon järjestelyn aikana ylitetään ne normaalit rajat - järjestely tähtää siihen että vanhan asunnon myynti todella tapahtuu ja myyntihinta käytetään bulletin maksuun. Sinänsä siis se lopullinen lainamäärä on sama riippumatta myytkö omasi jo ennen uuden ostoa vai vasta sen jälkeen.

Oma ostotarjous juuri hyväksyttiin, huomenna pitäisi soitella pankin kanssa ja kysyä irtoaisiko 400te lainaa. Toivottavasti irtoaa Sen verran ollut markkina nopea viimeaikoina että ei viitsinyt jäädä odottelemaan pankin neuvotteluita ennen tarjouksen tekemistä. Tuurilla ne laivatkin seilaa.

 

[GreatBusta]

Bullet lainalla juurikin selvitään se väliaikaistilanne. Tuon järjestelyn aikana ylitetään ne normaalit rajat - järjestely tähtää siihen että vanhan asunnon myynti todella tapahtuu ja myyntihinta käytetään bulletin maksuun. Sinänsä siis se lopullinen lainamäärä on sama riippumatta myytkö omasi jo ennen uuden ostoa vai vasta sen jälkeen.

Oma ostotarjous juuri hyväksyttiin, huomenna pitäisi soitella pankin kanssa ja kysyä irtoaisiko 400te lainaa. Toivottavasti irtoaa Sen verran ollut markkina nopea viimeaikoina että ei viitsinyt jäädä odottelemaan pankin neuvotteluita ennen tarjouksen tekemistä. Tuurilla ne laivatkin seilaa.

Ehdollisena tarjouksena toivottavasti.

 

[TommyKoo]

No siis. JOS samanlaisia taloja on muitakin myyty / myynnissä niin kannattaa katsoa millä hintaa niitä on myyty. Toki myös sijainti, kulkuyhteydet, kunto, lämmitysmuoto, kantavat rakenteet (joita ei helposti lähdetä muuttamaan "pikku" remontilla kuten seinien hionta ja maalaus tai seinän purku) jne vaikuttaa todella paljon.

Yleensä se oikea hinta tulee 100% siitä minkä ostaja on valmis maksamaan. Mikäli hinta on liian korkea tuote roikkuu jopa vuosia myynnissä ja alhaisellakin tarjouksella voi saada kaupat aikaan. Mikäli hinta on liian alhainen tuote myydään luultavasti edes ennen ensimmäistäkään esittelyä ja koko paikkaa muuten kuin kuvien mukaan nähtynä ellei mene jo myyjän kavereille tai tutuille.

Sillä ei ole teoriassa merkitystä millainen piha tai kalustus on ellei sitten erityisesti pidä siitä ja halua säilyttää sitä. Toki sen verran että jos esim. kaikki kaapistot, kodinkoneet, kiukaat jne jne. uupuvat vielä ne joutuu ostamaan sama tietysti jos haluaa laittaa kaiken uusiksi.
Pihan laittokin on kohtuu kallista riippuen haluaako palkata maisemoijaa vai tekeekö itse ja mitä sinne pihaansa haluaa. Zen puutarha typistetyillä kirsikkapuilla, vesilähteillä ja itse rakennetuilla pengerretyillä kalliolla vs. tasainen sorapiha eron huomaa kyllä hinnassa.

Aika vähän on samalta alueelta tullut taloja myyntiin, eli vertailu ei valitettavasti ole kovin helppoa. Sen muistan, että viime kesänä yksi talo oli samalta alueelta myynnissä, joka oli tosin paljon isompi ja muutaman vuoden vanhempi. Pyyntihinta taisi olla muutaman tonnin kovempi kuin tässä nyt myynnissä olevassa ja taisi se puolisen vuotta olla myytävänä.

Pihalla tarkoitan siis sitä, että tässä talossa se oli tehty täysin valmiiksi, eikä niillä halvimmilla materiaaleilla. Grynderitaloissahan pihaa ei käytännössä ole, eli sen tekeminen pitää laskea vielä myyntihinnan päälle.

Tällä suunnalla tällaiset uudehkot talot ovat menneet yleisesti ottaen melko helposti kaupaksi ja yleensä melkoiseen ylihintaan välittäjiltä kysyttäessä. Tässä tapauksessa ei vain voi kysyä, että onko tarjottu yli pyynnin.

 

[valvoline]

Ehdollisena tarjouksena toivottavasti.

Ehdot on epävarmoille, eli ei mitään ehtoja.

 

[kapo]

Ehdot on epävarmoille, eli ei mitään ehtoja.

Mitäs teet jos ei tipu lainaa?

 

[valvoline]

Mitäs teet jos ei tipu lainaa?

Maksan vajaat 20te sopimussakkoa (kai tuolle joku täsmällisempikin termi on) ja mietin elämänvalintojani.

 

[GreatBusta]

Maksan vajaat 20te sopimussakkoa (kai tuolle joku täsmällisempikin termi on) ja mietin elämänvalintojani.

Jokainen pelaa sillä mitä on hävitä. Hyvä että tiedät ja olet ottanut huomioon. Lähinnä kaikille muille tiedoksi, että ennen kun pankin kanssa on neuvoteltu, niin tarjous ehdollisena.

 

[Juomatilaaja]

Maksan vajaat 20te sopimussakkoa (kai tuolle joku täsmällisempikin termi on) ja mietin elämänvalintojani.

Ei siinä mitään, mutta pääasia että tietää mitä tekee. Ettei käy kuin lähisukulaiseni kohdalla kämppäkaupoilla 90-luvun lamassa: Innokas ostaja ilmaantui tekemään tarjousta asunnosta. Kun pankista ei herunutkaan lainaa, alkoi kauhea vinkuminen ostotarjoukseen kirjatusta sopimusssakosta. Oikeuteen siitä sitten mentiin, jolloin innokas ostaja sai maksettavakseen sekä sopimussakot että oikeudenkäyntikulut.

 

[miloytyn]

Jokainen pelaa sillä mitä on hävitä. Hyvä että tiedät ja olet ottanut huomioon. Lähinnä kaikille muille tiedoksi, että ennen kun pankin kanssa on neuvoteltu, niin tarjous ehdollisena.

Kaksi asuntoa ostanut ilman ehtoja, vaikka lainasta ei ole ollut minkäänlaista lupausta. En ole epäillyt hetkeäkään etten saisi tarvitsemaani määrää lainaa.

 

[BongisKhan]

Niinno, jos on liitua millä piirtää, niin mikäs siinä. Vakkariduuuni ja tarpeeksi isot tulot niin kyllähän sen lainan isolla varmuudella _jostain_ saa. Toiusaalta sit jos ollaan yhtään siinä rajoilla, niin ihan vitun tyhmäähän se on tarjousta tehdä ilman lainaehtoa. Hupinsa kullakin.

Minusta on aika älytöntä muutenkaan lähteä tekemään tarjouksia kämpistä ilman jonkinlaista valmiiksi neuvoteltua lainalupausta. Monesti pankkien kanssa häslätessä menee ihan tuhottomasti aikaa ja jos on siinä tilanteessa, että tarjous on tehty, mutta lainasta ei ole vielä tietoakaan niin silloin otetaan se mitä saadaan, eikä paljoa enää kilpailutella. Mutta tosiaan, kukin tyylillään.

 

[Taneli-]

Niinno, kai se tilanne on, että jos on liitua millä piirtää, niin mikäs siinä. Vakkariduuuni ja tarpeeksi isot tulot niin kyllähän sen lainan isolla varmuudella _jostain_ saa. Tosin sit jos ollaan yhtään siinä rajoilla, niin ihan vitun tyhmäähän se on tarjousta tehdä ilman lainaehtoa, mutta hupinsa kullakin.

Pakkohan sitä on olla ehkä se noin 20% eli luultavasti 120-150+k tilillä millä maksetaan muuttaminen ja lainan jälkeen jäävä noin 20-25% hinta tuosta arviolta siis 500-600kk maksavasta kämpästä mihin pyydetään 400k lainaa.

Eli ns. normaali ensiasuntoa ostava henkilö ei ihan tuollaisia (paitsi ehkä helsin alueelta parina) etsi.

Suuremmaksi ongelmaksi itse näkisin ne ostajat jotka pyytävät kavereitaan ja vanhempiaan takaamaan "pari muuta" lisälainaa että saavat 100% velalla kaiken ostettua ja sitten nuo 3+ lainaa yhdessä ovat liikaa kun se vuoden tai parin pelkkiä korkoja lyhennysvapaa ajanjakso minkä heti alussa ottavat on ohitse.

 

[cye]

Tässä on hieman kinkkistä tilannetta: nykyinen asunto pitäisi päivittää perheen kasvamisen myötä suurempaan. Tilanteemme on se, että löytyy myös sijoitusasunto, josta lainaa vielä 150 000. Asunto on Helsingissä hyvällä alueella ja arvo tällä hetkellä lähemmäs 300k. Perheen bruttotulot karvan verran vajaa 7000e. Asunnosta lisäksi vuokratuloja, jotka kattavat lyhennyksen ja vastikkeen. Voitolle ei verot huomioon ottaen pääse, mutta tähtäin onkin arvonnousussa, joka ko.alueella huimaa. Noh, eilen pankkitädin kanssa jutellessa ilmeni, että tämä sijoitusasunto on enemmän taakka, kuin etu lainaneuvottelussa. Tilanteessa otetaan huomioon koko lainasumma, eli testit tehdään myös huomioiden sijoitusasunnon laina (ok, tämän ymmärrän ei siinä mitään). Eli lainaa olisi täti meille antanut sen 200k, jolla nyt ei paljon perheasuntoja ostella.

Vuokratuloja ei tätsy huomioinut tuloiksi, koska 'nehän menevät sen sijoitusasunnon lainan lyhennykseen'. No joo, niinhän ne menee. Kuitenkin tuo 150k huomioitiin maksuvaraa laskiessa. Eli ilmeisesti huomioitiin myös ko.lainan lyhennykset kuluiksi. Onhan tää ihan berberistä, että puoliksi velaton sijoitusasunto, jolla tarkoitus kasvattaa omaa varallisuutta onkin yhtäkkiä rasite, jonka vuoksi lainasumma jää niin pieneksi, että jumitetaan tällä hetkellä pienissä neliöissä. Onko tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin pistää sijoitusasunto lihoiksi, eli byebye eläketurva. Kyynel.

 

[BongisKhan]

Kuulostaa kyllä tosi oudolta, kun käsittääkseni jotkut harrastaa nimenomaan sijoitusasunnoilla "ketjuvivutusta", missä koko ajan haalitaan lisää lainaa ja käytetään aiemmin vivutettuja kämppiä sitten vakuutena. Liekkö sitten joku harvinaisen mulkku pankkitäti tai sitten pankit kiristäneet yleisesti linjaansa. Kysyisin joka tapauksessa toisesta pankista.

 

[Laissez-Faire]

Onko tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin pistää sijoitusasunto lihoiksi, eli byebye eläketurva. Kyynel.

.

 

[kjns]

No ei toi nyt ihan järkevältä kuulosta, että lainan lyhennykset otetaan huomioon mutta vuokratuloja ei...
Oletko useammankin pankin kanssa keskustellut vai vasta yhden? Monesti tuntuu myös osa lainaneuvottelijoista olevan totaalisen kuutamolla monista asioista niin voi johtua ihan siitäkin ettei siellä päässä vaan osata.

 

[Kvarkki]

No ei 7 k€ bruttotuloilla kuuhun mennä, täytyyhän ostajan pystyä maksamaan sekä sijoituskämpän että oman kämpän kulut vaikka ei olisi sitä vuokralaistakaan.

 

[Taneli-]

No ei toi nyt ihan järkevältä kuulosta, että lainan lyhennykset otetaan huomioon mutta vuokratuloja ei...
Oletko useammankin pankin kanssa keskustellut vai vasta yhden? Monesti tuntuu myös osa lainaneuvottelijoista olevan totaalisen kuutamolla monista asioista niin voi johtua ihan siitäkin ettei siellä päässä vaan osata.

Siinä on varmaan se että ottavat huomioon että entistä asuntolainaa / lainaa on 150 000€ ja se jäisi vielä roikkumaan uuden lainan päälle. Vaikka "teoriassa aina" se laina lyhentyisi vuokralaisella. Käytännössä tietysti "aina" voikin vaihtua tilanteeseen "vuokralainen paskoo kämpän, joudutaan häätämään 6kk vuokrat maksamatta ja naapureita myöden joudutaan korjaamaan vuokralaisen ollessa maksukyvytön" milloin se 150k laina JA tuohon asuntoon tulevat korjaukset sekä pahimmillaan myös ympärillä olevat korjaukset tulevat omistajan eli 150k "ylimääräistä lainaa" omaavan henkilön piikkiin joka yrittää myös lyhentää uutta perheasuntolainaa ja jos pahin vielä tapahtuu on joutunut tässä seuraavan 25v aikana työttömäksi ja vaimokin lähtenyt ottaen lapset mukaansa jolloin pankki yrittää saada rahoja muiden velkojien kanssa tältä yhdeltä henkilöltä joka myös maksaa elatusmaksuja joita ex-vaimo karhuaa jne jne... (@cye )

 

[Zigh]

Tässä on hieman kinkkistä tilannetta: nykyinen asunto pitäisi päivittää perheen kasvamisen myötä suurempaan. Tilanteemme on se, että löytyy myös sijoitusasunto, josta lainaa vielä 150 000. Asunto on Helsingissä hyvällä alueella ja arvo tällä hetkellä lähemmäs 300k. Perheen bruttotulot karvan verran vajaa 7000e. Asunnosta lisäksi vuokratuloja, jotka kattavat lyhennyksen ja vastikkeen. Voitolle ei verot huomioon ottaen pääse, mutta tähtäin onkin arvonnousussa, joka ko.alueella huimaa. Noh, eilen pankkitädin kanssa jutellessa ilmeni, että tämä sijoitusasunto on enemmän taakka, kuin etu lainaneuvottelussa. Tilanteessa otetaan huomioon koko lainasumma, eli testit tehdään myös huomioiden sijoitusasunnon laina (ok, tämän ymmärrän ei siinä mitään). Eli lainaa olisi täti meille antanut sen 200k, jolla nyt ei paljon perheasuntoja ostella.

Vuokratuloja ei tätsy huomioinut tuloiksi, koska 'nehän menevät sen sijoitusasunnon lainan lyhennykseen'. No joo, niinhän ne menee. Kuitenkin tuo 150k huomioitiin maksuvaraa laskiessa. Eli ilmeisesti huomioitiin myös ko.lainan lyhennykset kuluiksi. Onhan tää ihan berberistä, että puoliksi velaton sijoitusasunto, jolla tarkoitus kasvattaa omaa varallisuutta onkin yhtäkkiä rasite, jonka vuoksi lainasumma jää niin pieneksi, että jumitetaan tällä hetkellä pienissä neliöissä. Onko tässä nyt muuta mahdollisuutta kuin pistää sijoitusasunto lihoiksi, eli byebye eläketurva. Kyynel.

Yksi ainoa 300ke sijoitusasunto kuulostaa aika suurelta suhteessa muuhun omaisuuteen, joten en yhtään ihmettele pankin nihkeilyä. Kaikessa sijoittamisessa oleellista on aina hajauttaminen ja sama pätee myös asuntoihin. Lisäksi sijoittajan ei pidä rakastua mihinkään kohteeseen niin että siitä luopuminen on vaikeaa.

Kolmanneksi, ei ylipäänsä kuulosta kovin järkevältä kohteelta asunto, jossa vuokra juuri ja juuri kattaa kulut. Kyllä siitä aina tuottoa pitäisi saada omalle pääomalle ihan reippaasti. Muuten kannattaa laittaa rahat mielummin pörssiin.

7ke bruttotuloilla joku 200ke tai max 250ke laina kuulostaa muutenkin realistiselta vaikkei mitään sijoitusasuntoja olisikaan.

 

[Musashi]

Tässä on hieman kinkkistä tilannetta: nykyinen asunto pitäisi päivittää perheen kasvamisen myötä suurempaan. Tilanteemme on se, että löytyy myös sijoitusasunto, josta lainaa vielä 150 000. Asunto on Helsingissä hyvällä alueella ja arvo tällä hetkellä lähemmäs 300k. Perheen bruttotulot karvan verran vajaa 7000e. Asunnosta lisäksi vuokratuloja, jotka kattavat lyhennyksen ja vastikkeen. Voitolle ei verot huomioon ottaen pääse, mutta tähtäin onkin arvonnousussa, joka ko.alueella huimaa. Noh, eilen pankkitädin kanssa jutellessa ilmeni, että tämä sijoitusasunto on enemmän taakka, kuin etu lainaneuvottelussa. Tilanteessa otetaan huomioon koko lainasumma, eli testit tehdään myös huomioiden sijoitusasunnon laina (ok, tämän ymmärrän ei siinä mitään). Eli lainaa olisi täti meille antanut sen 200k, jolla nyt ei paljon perheasuntoja ostella.

Pankkihenkilö katsoi asiaa riskien kannalta. Kyllähän teillä on aika paljon yhdessä omaisuusluokassa velkaa ja omaisuutta. Kannattaa etsiä pankista (tai toisesta pankista) pankkihenkilö, joka katsoo asiaa enemmän sijoittajan näkökulmasta ja ymmärtää varallisuuden kasvattamisen sekä huomioi sijoitusasunnosta sekä tulot että menot.

 

[Juomatilaaja]

Yksi ainoa 300ke sijoitusasunto kuulostaa aika suurelta suhteessa muuhun omaisuuteen, joten en yhtään ihmettele pankin nihkeilyä. Kaikessa sijoittamisessa oleellista on aina hajauttaminen ja sama pätee myös asuntoihin.

Periaatteessa juuri noin. Toisaalta, pienempi riski se yksi kasvukeskuksen arvoasunto on kuin kokonainen kerrostalo nuukahtavalla paikkakunnalla. Aika suuri osa yksityishenkilöiden asuntosijoittamisesta perustuu juuri yhden tai kahden kämpän vuokraamiseen.

Kolmanneksi, ei ylipäänsä kuulosta kovin järkevältä kohteelta asunto, jossa vuokra juuri ja juuri kattaa kulut. Kyllä siitä aina tuottoa pitäisi saada omalle pääomalle ihan reippaasti.

Aiempi kirjoittaja kirjoitti "Asunnosta lisäksi vuokratuloja, jotka kattavat lyhennyksen ja vastikkeen." Tuossahan syntyy ihan selvää tuottoa sen lyhennysosuuden verran. Jos Helsingissä omistaa hyvällä alueella vuokra-asunnon, jossa vuokralla onnistuu suurin piirtein kattamaan kulut ja lyhenykset, ei tilanne vaikuta lainkaan huonolta, vaikka verot huomioiden hieman kassavirta negatiiviseksi menisikin.

Ja sitä kassavirtaakin kannattaa miettiä oman talouden kautta. Ihan liikaa mielestäni paasataan kassavirtapositiivisuuden nimeen, kun se käytännössä tarkoittaa sitten joko panostusta omarahoitusosuuteen tai asuntoa huonommalta asuinalueelta. Pääasia, että vuokraustoiminta on omaan taloustilanteeseen sopiva ja se edistää oman nettovarallisuuden kasvua.

 

[cye]

Hyvää pohdintaa. Ja ei näillä meidän tuloilla tosiaan kuuhun mennä, sen vuoksi onkin ollut ajatuksena kasvattaa varallisuutta eläkepäiviä varten, jos sitä silloin sitten..Kyseessä on sijoitukseen jätetty ensiasunto, jossa tuotto-odotukset on juuri pikemmminkin tuossa arvonnousussa. Ja enemmän siinä mun mielestä riskiä on, jos se koko lainasumma olisi yhden asunnon seinissä, kuin kahden. Mutta tää on vain omaa pohdintaa. Pankki tosiaan sitten katsoi asiaa toisin.

Tää oli aika mielenkiintoista tosiaan, kun tähän asti ajatellut että melko riskitön (toki kaikkea voi tapahtua niin kuin edellä joku kirjoittikin) puoliksi maksettu kaksio Haagassa olisi enemmänkin positiivinen asia noin niinkuin pankin näkökulmasta. Ja miten nää vivuttajat sitten.. Noo, kuten tuossa Musashi mainitsikin, ehkä kysellään toisaalta jos toinen pankki katsoo asiaa toisesta vinkkelistä.

 

[Juomatilaaja]

Hyvää pohdintaa. Ja ei näillä meidän tuloilla tosiaan kuuhun mennä, sen vuoksi onkin ollut ajatuksena kasvattaa varallisuutta eläkepäiviä varten, jos sitä silloin sitten..Kyseessä on sijoitukseen jätetty ensiasunto, jossa tuotto-odotukset on juuri pikemmminkin tuossa arvonnousussa. Ja enemmän siinä mun mielestä riskiä on, jos se koko lainasumma olisi yhden asunnon seinissä, kuin kahden. Mutta tää on vain omaa pohdintaa. Pankki tosiaan sitten katsoi asiaa toisin.

Mites tuo vakuuspuoli? Vanhan asunnon arvo vähenettynä velalla antaa vapaata vakuusarvoa ehkä just sen verran, että se ostettavan asunnon kanssa riittää siihen pankin tarjoamaan 200t lainaan. Oliko teillä heittää lisäksi omaa rahaa tai muita vakuuksia ostoprojektiin kiinni?

Tää oli aika mielenkiintoista tosiaan, kun tähän asti ajatellut että melko riskitön (toki kaikkea voi tapahtua niin kuin edellä joku kirjoittikin) puoliksi maksettu kaksio Haagassa olisi enemmänkin positiivinen asia noin niinkuin pankin näkökulmasta. Ja miten nää vivuttajat sitten.. Noo, kuten tuossa Musashi mainitsikin, ehkä kysellään toisaalta jos toinen pankki katsoo asiaa toisesta vinkkelistä.

Minä itse esimerkiksi olen ostanut aikoinaan sen ensimmäisen lähiökämpän kunnollisella omarahoitusosuudella. Sen jälkeen olen ostanut lisää asuntoja yksi toisensa jälkeen käytännössä 100 %:n lainalla vapautuneita vakuuksia hyödyntäen. Toki kokonaisvelka-asteen olen kämppäpuolella yrittänyt pitää konservatiivisesti alle 50 %:ssa. Mutta mitään miljoonatuloja itselläkään ei ole, vaan ihan täältä keskiluokasta käsin operoidaan.

 

[cye]

Mites tuo vakuuspuoli? Vanhan asunnon arvo vähenettynä velalla antaa vapaata vakuusarvoa ehkä just sen verran, että se ostettavan asunnon kanssa riittää siihen pankin tarjoamaan 200t lainaan. Oliko teillä heittää lisäksi omaa rahaa tai muita vakuuksia ostoprojektiin kiinni?



Minä itse esimerkiksi olen ostanut aikoinaan sen ensimmäisen lähiökämpän kunnollisella omarahoitusosuudella. Sen jälkeen olen ostanut lisää asuntoja yksi toisensa jälkeen käytännössä 100 %:n lainalla vapautuneita vakuuksia hyödyntäen. Toki kokonaisvelka-asteen olen kämppäpuolella yrittänyt pitää konservatiivisesti alle 50 %:ssa. Mutta mitään miljoonatuloja itselläkään ei ole, vaan ihan täältä keskiluokasta käsin operoidaan.

Hyvä pointti, kyllä meillä nykyisestä asunnosta irtoaa myydessä voittoa sen verran että vakuudet ihan ok. Ja muitakin säästöjä toki on.

Mulla tosiaan onkin se kuva, että asuntosijoittamista harrastaa hyvinkin keskituoiset kansalaiset vapautuneita vakuuksia hyödyntäen. Ja näinhän sen pitääkin mennä.

Sen vuoksi funtsinu että jännä jos itselläni tuo sijoitusasunto muodostuu enemmänkin rasitteeksi, vaikka ei mitään hurjia lainasummia ollakaan hakemassa

 

[Laissez-Faire]

Sen vuoksi funtsinu että jännä jos itselläni tuo sijoitusasunto muodostuu enemmänkin rasitteeksi, vaikka ei mitään hurjia lainasummia ollakaan hakemassa

.

 

[elmo]

Yritin siskolle kerran paasata, että olisivat jättäneet vanhan pienen hurjasti arvoa nostaneen osakkeen sijoitusasunnoksi. Väänsin ns. rautalangasta, että se maksaa itse itsensä (eli juuri vastike + korot ja lyhennys taisi vielä jäädä siivu kassavirtaakin). Aluksi ei meinannut ymmärtää asiaa, mutta sen verran sitten sai siitä kiinni, että otti tämän mahdollisuuden pankissa esille ja sieltä tuli heti no can do. Toisella taas ei ollut niin isoa motivaatiota kyseenalaistaa kaikki tietävää pankintätiä niin se oli helppo sivuttaa, että pankki sanoi ettei onnistu. En viitsinyt sitten todeta, että tulenko itse sinne pankkiin mukaan selittämään vaan heitin hanskat tiskiin, että antaa olla. Karua vaan vierestä katsoa kun oli niin loistava tilaisuus päästä kiinni varallisuuden kasvattamiseen. Keep them poor!

Aikanaan itse joutunut pankissa kertomaan, että on mahdollista ottaa väliaikainen laina ennen asp lainaa kun täti ei tiennyt. Eikä kyllä uskonut kun siitä kerroin, mutta soitteli sitten parin päivän päästä takaisin, että kyllähän se niin menee. Paljon on asioita mitkä pitäisi pystyä selvittämään/kyseenalasitamaan itse lainaneuvotteluissa. Mutta varmaan valitettavan moni menee sinne sillä asenteella, että se pankintäti on jumalasta seuraava ja sen sana on laki ja se tietää kaikesta kaiken.

 

[PornReindeer]

Yritin siskolle kerran paasata, että olisivat jättäneet vanhan pienen hurjasti arvoa nostaneen osakkeen sijoitusasunnoksi. Väänsin ns. rautalangasta, että se maksaa itse itsensä (eli juuri vastike + korot ja lyhennys taisi vielä jäädä siivu kassavirtaakin). Aluksi ei meinannut ymmärtää asiaa, mutta sen verran sitten sai siitä kiinni, että otti tämän mahdollisuuden pankissa esille ja sieltä tuli heti no can do. Toisella taas ei ollut niin isoa motivaatiota kyseenalaistaa kaikki tietävää pankintätiä niin se oli helppo sivuttaa, että pankki sanoi ettei onnistu. En viitsinyt sitten todeta, että tulenko itse sinne pankkiin mukaan selittämään vaan heitin hanskat tiskiin, että antaa olla. Karua vaan vierestä katsoa kun oli niin loistava tilaisuus päästä kiinni varallisuuden kasvattamiseen. Keep them poor!

Aikanaan itse joutunut pankissa kertomaan, että on mahdollista ottaa väliaikainen laina ennen asp lainaa kun täti ei tiennyt. Eikä kyllä uskonut kun siitä kerroin, mutta soitteli sitten parin päivän päästä takaisin, että kyllähän se niin menee. Paljon on asioita mitkä pitäisi pystyä selvittämään/kyseenalasitamaan itse lainaneuvotteluissa. Mutta varmaan valitettavan moni menee sinne sillä asenteella, että se pankintäti on jumalasta seuraava ja sen sana on laki ja se tietää kaikesta kaiken.

Itse sain "helposti" toisen lainan rinnalle, piti vielä ottaa maksullista takausta kun ei vakuuksia/käteistä ollut riittävästi, mutta ei haitannut.

Sanoin kyllä että vanha on tarkoitus myydä kunhan ollaan muutettu, mutta ei tuo mihinkään tullut ehdoksi tms. niin olisinhan minä sen voinut jättääkin jos en olisi rempparahaa halunnut

Pankki oli tuon ostetun vakuuden vaihtanut muistaakseni Garantiaan omasta systeemistä*, pankkitädillä ei ollut mitään hajua sen hinnoittelusta vaan summat naputeltiin työkaluun ja se antoi hinnan vakuudelle. Pyytelin sitten hintoja eri omarahoituksella niin tätikin yllättyi kun sieltä löytyi kynnyksiä missä hinnat pompsahti merkittävästi, itsekin taisin laittaa viitisen tonnia lisää niin pääsi selvästi alhaisempaan takausmaksuun.

* Vanhassa OP:n systeemissä maksoit ikäänkuin lisäkorkoa vakuudettomasta lainanosasta; kokonaishinta oli halvempi ja maksua ei tarvinnut maksaa etukäteen, joten extralyhennyksillä oli mahdollista säästää tuossa...

 

[maustevoi]

Ensiasunnon ostaja, määritelmä?

Jos ostaa uudiskohteen, maksaa siitä 1/6 kauppaerää ja myy sillä raksa-siirtosopimuksella eteenpäin, niin onko menettänyt varainsiirtoveroedun? Ts. onko seuraava asunto ensiasunto?
Eli siis ei ole ostanut asuntoa, jossa voisi asua (vielä), ennen kuin se valmistuu?