Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[mopnex]

Iso ero myös puhutaanko tässä nyt asunto-osakkeesta vaiko kiinteistöstä. Osakkeissa tuo 80-90% vakuusarvo nyt on ihan normaali, mutta harvemmin kiinteistössä vakuusarvo on yli 90%.

Kikkailun mahdollisuus on tietysti aina olemassa (ja jos varallisuutta/takaajia/vaikka toinen asunto niin todella helppoa) mutta tässä nyt puitiin asiaa ilmeisesti sen osalta, että on se yksi asunto jota nyt ollaan ostamassa?

Mitä vielä, kyllä juurikin osakkeissa se vakuusarvo voi olla huomattavasti matalempi kuin 80-90%. Pitää huomata, että ne vakuutena olevat osakkeet eivät myöskään ole sitten sellaisia millä voit tehdä kauppaa, sekä lähes aina pankki haluaa ne omille arvo-osuustileilleen. Siitäkin tulee omat kulunsa, ellei nyt jo satu olemaan se arvo-osuustili heillä entuudestaan.

- Korjaus, puhuttiin siis asunto-osakkeista, mutta jätän tämän tänne huomiona ihan osakkeista

 

[qtba]

Me saatiin kiinteistölle 75% vakuusarvo OP:lta. Tampereen vieruskunta, ~300k lainan määrä ja puolison kanssa ollaan ihan hyvätuloisia vakaassa työpaikassa. Muutama ensimmäinen vuosi joudutaan maksamaan jotain lisävakuutusta vajeen kattamiseksi. Oppirahoja näköjään, perkele. Pitää muistaa vaatia enemmän, jos nyt tästä uudesta ikinä mihinkään lähtee.

 

[Nurffe]

Me saatiin kiinteistölle 75% vakuusarvo OP:lta. Tampereen vieruskunta, ~300k lainan määrä ja puolison kanssa ollaan ihan hyvätuloisia vakaassa työpaikassa. Muutama ensimmäinen vuosi joudutaan maksamaan jotain lisävakuutusta vajeen kattamiseksi. Oppirahoja näköjään, perkele. Pitää muistaa vaatia enemmän, jos nyt tästä uudesta ikinä mihinkään lähtee.

Hehee ja mulle juuri viikko sitten OP kertoi kuinka eivät _millään_ voi antaa vakuusarvoa yli 70% pk-seudun asunto-osakkeeseen. Naureskelin mielessäni, mutta en jaksanut lähteä haastamaan sen enempää vielä. Ja tämä vielä sen jälkeen kun kommentoin kun Nordea mainostaa ihan julkisesti interwebissä kämpän vakuusarvotusta 75% kun OP vain 70%. Eikai siinä muuta kun kyselemään tarjoukset about joka pankista

 

[Javaq]

Tuli tuossa eri pankeista lainaa kysyttyä "varalle", eli jos sopiva / kiinnostava asunto tulisi myyntiin, niin mahdollisuus toimia nopeastikin.

Talouden bruttotulot n. 150 -170ke / vuosi. Ei lapsia, alle 30v.

1. kierros takana. Summa 400ke. Sijainti Itä-Suomessa.
Nordea 0.35%
OP 0.65%
S-pankki 0.55%
Danskesta ei tarjousta ole kuulunut.

Oletettavasti kyllä OPlla marginaalia hilaavat vielä alaspäin kun kuulevat kilpailijapankin tarjouksen. Tällä hetkellä OPn asiakkaita.

 

[kjns]

Ehdottomastihan tarjoukset kannattaa joka tapauksessa kysyä useammasta pankista. Jos joku tarjoaa suurempaa vakuusarvoa (tarpeeseen) vaikka hitusen suuremmallakin marginaalilla, niin kannattaa laskea onko se 0,1% suurempi marginaali pitkän päälle parempi vai huonompi kuin laittaa tonni (tai enemmän) lisävakuuteen heti kättelyssä tai säätää muiden vakuuksien kanssa.

Mutta loppuyhteenvetona, noin 65-75% vakuusarvo kiinteistölle tai asunto-osakkeelle on ihan normaali juttu suurimmalle osalle suomalaisista, kaikki sen päälle on "extraa". Ihan hyvä jos tässäkin on alkanut vähän kilpailua tulemaan ja toiset pankit tarjoaa suurempaa vakuusarvoa. Helpottaa oman kämppän hankintaa ja tiputtaa kuluja monelle jos vakuusarvo on suurempi kuin se normi 70%.

 

[laine]

Tuli tuossa eri pankeista lainaa kysyttyä "varalle", eli jos sopiva / kiinnostava asunto tulisi myyntiin, niin mahdollisuus toimia nopeastikin.

Talouden bruttotulot n. 150 -170ke / vuosi. Ei lapsia, alle 30v.

1. kierros takana. Summa 400ke. Sijainti Itä-Suomessa.

Näin offtopicina, millä aloilla tienaa itä-suomessa 150-170ke kahteen pekkaan vuodessa alle kolmikymppisenä? Lääkäriperhe?

 

[Javaq]

Näin offtopicina, millä aloilla tienaa itä-suomessa 150-170ke kahteen pekkaan vuodessa alle kolmikymppisenä? Lääkäriperhe?

Aika lähelle; toinen lääkäri, toinen KTM. Tulot eivät mene suinkaan fifty-fifty, vaan enemmänkin n. 35-65 lääkärin hyväksi.

 

[FireFly Renaissance]

Nonii. No ehkä tämmönen pikkuseikka olis oleellista mainita kun paukuttelee henkseleitä 100% asuntolainan kanssa.

No vanhempien asunto tmv. takauksena eikai kovin harvinaista ole. Tosin kovin hiljakseen on oltu julkisuudessa siitä, että noi fiva:n omavastuu vaatimukset koskee vain kaikista köyhimpiä kansalaisia, joilla ei moiseen ole mahdollisuutta.

 

[Tach]

Kiitos vastauksista kaikille. Meillä vaikuttaa tosiaan olevan sillälailla heikompi tilanne, että takaajia ei ole, eikä tule. Säästössä on varmasti se 10% käsiraha ja ostettava vakuus, en usko, että riittäisi 5%käsiraha ja ostettava vakuus. Noh, neuvotteluissahan sen sitten näkee.

S-pankissa riitti pelkkä ostettava vakuus ainakin vuosi sitten. 140k lainaan oli muistaakseni jotain 3400€, muuta omaa rahaa ei tarvittu. Onhan se kallis, mutta kätevä kun takaajia ei ollut. Ostettiin sitten omalla rahalla ensimmäisen lapsen kaikki tarvikkeet.

 

[Mikkos]

No vanhempien asunto tmv. takauksena eikai kovin harvinaista ole. Tosin kovin hiljakseen on oltu julkisuudessa siitä, että noi fiva:n omavastuu vaatimukset koskee vain kaikista köyhimpiä kansalaisia, joilla ei moiseen ole mahdollisuutta.

Eikai tuollaisellakaan pitäis 100% lainaa irrota? Jos irtoo niin melko höveliä touhua edelleen.

 

[Kermeli]

Talo tuli viime sunnuntaina ostettua, tai kauppakirja vielä tekemättä. Lainan tarjosi nordea joka oli YLIVOIMAISESTI paras. Op, säästöpankki myös kilpailutettiin. 0,4 marginaalilla 27v maksuaikaa, sais myös 30.

Koko talo saatiin vielä rahoituksella niin käsiraha 0, on sitten millä sisustaa ja laitella. Emäntä saa työpaikan puolesta vielä ilmaiset tilinhoitokulut yms mitä näitä nyt on ja henkilökohtaisen neuvojan. Ihan hyvin meni. Ensiasunnon ostajia molemmat niin vsv 0%.

 

[Jebaus]

Eikai tuollaisellakaan pitäis 100% lainaa irrota? Jos irtoo niin melko höveliä touhua edelleen.

Eikai sitä ole missään kohtaa mikään kieltänyt(?).
Tuohan se yleisin skenaario ainakin käsittääkseni on, eli jos asunto takaa sen 70% ja rahaa on käytettävissä 10% niin lainataan vaikka vanhempien vapaita panttikirjoja puuttuvan 20% edestä?
Yhtälailla jos vanha asunto on myymättä ja ostetaan uusi, voidaan tuo puuttuva 30% paikata vanhan asunnon vapailla panttikirjoilla, ottaa näitä vastaan 100% laina ja sitten kun vanha asunto on myyty, maksaa se käsiraha vasta uudesta asunnosta.

Myös sellainen asia kannattaa huomioida, että asuntoa ostaessa se vakuusarvo on tasan se asunnon kauppasumma. Ei ole väliä vaikka olisit saanut 500t asunnon ostettua 300t. Mutta heti kaupan jälkeen voit pyytää välittäjän tekemään arvion asunnosta (varmistaen että se on ns. Pankin hyväksymä välittäjä) ja jos sen 300t asunnon arvio onkin 450t takaa se jatkossa koko 300t lainan helposti koska laina onkin enään 66% vakuusarvosta.

Se on ihan totta, että kaikista köyhimpiä nämä eivät varmasti lohduta, mutta ihan järkihän näissä asioissa pankin kannalta on. En ymmärrä miksi sen 0€ säästöillä/ilman vakuuksia olevan pitäisi saada laina, jos taloudellinen tilanne tai kyvyt ovat sitä luokkaa että edes säästäminen ei onnistu saatika selviytyminen mahdollisista ongelmatilanteista.

 

[Mikkos]

Eikai sitä ole missään kohtaa mikään kieltänyt(?).
Tuohan se yleisin skenaario ainakin käsittääkseni on, eli jos asunto takaa sen 70% ja rahaa on käytettävissä 10% niin lainataan vaikka vanhempien vapaita panttikirjoja puuttuvan 20% edestä?
Yhtälailla jos vanha asunto on myymättä ja ostetaan uusi, voidaan tuo puuttuva 30% paikata vanhan asunnon vapailla panttikirjoilla, ottaa näitä vastaan 100% laina ja sitten kun vanha asunto on myyty, maksaa se käsiraha vasta uudesta asunnosta.

Myös sellainen asia kannattaa huomioida, että asuntoa ostaessa se vakuusarvo on tasan se asunnon kauppasumma. Ei ole väliä vaikka olisit saanut 500t asunnon ostettua 300t. Mutta heti kaupan jälkeen voit pyytää välittäjän tekemään arvion asunnosta (varmistaen että se on ns. Pankin hyväksymä välittäjä) ja jos sen 300t asunnon arvio onkin 450t takaa se jatkossa koko 300t lainan helposti koska laina onkin enään 66% vakuusarvosta.

Se on ihan totta, että kaikista köyhimpiä nämä eivät varmasti lohduta, mutta ihan järkihän näissä asioissa pankin kannalta on. En ymmärrä miksi sen 0€ säästöillä/ilman vakuuksia olevan pitäisi saada laina, jos taloudellinen tilanne tai kyvyt ovat sitä luokkaa että edes säästäminen ei onnistu saatika selviytyminen mahdollisista ongelmatilanteista.

Ei tämä olekkaan se ongelma, vaan se, että ainakin meille pankissa sanottiin että ei ole mahdollista saada 100% lainaa vaikka meillä olisi ollut säästöjä vaikka kuinka paljon. Pakotettiin käyttämään käsirahaan osa säästöistä. Yritettiin kyllä, mutta pankki väitti että ei pysty ei kykene. Vaikka ostettiin myös omatakaus.

 

[Jebaus]

Rahasäästöt eivät yleensä auta kun niitä ei ole "lukittu" tuohon käyttöön, mutta tosiaan jos tuon loppuvakuuden korvaa toisen asunnon panttikirjoilla, samaan pankkiin tehdyillä sijoituksilla tai muulla vastaavalla tavalla joka voidaan kohdistaa siihen lainaan, ja jota ei pysty realisoimaan tai käyttämään ennenkö laina on kuitattu niin käsittääkseni 100% laina pitäisi onnistua?

Esimerkiksi tallettamalla 30% summa pankin omalle kiinteälle säästötilille esim 5v ajaksi, ja sitomalla se tuohon lisävakuudeksi pitäisi 100% lainan kyllä järjestyä. Tämä esimerkki nyt taloudellisesti se järkevin ole, mutta kiinteäkorkoisen talletustilin vakuusarvo nyt yleensä on 100%, kun esimerkiksi rahastoissa ja osakkeissa se on jotain 30-70% väliltä.

Edit: Tai ei mitään käsittääkseni, vaan tiedän että tälläisiä 100% lainoja on useilla tutuilla itseni mukaanlukien. Lähinnä kiinnostaisi että onko jollekulle sanottu pankista että 100% laina on ehdoton ei vaikka kiinteät vakuudet riittäisivät selvästi?

 

[FireFly Renaissance]

Eikai sitä ole missään kohtaa mikään kieltänyt(?).
Tuohan se yleisin skenaario ainakin käsittääkseni on, eli jos asunto takaa sen 70% ja rahaa on käytettävissä 10% niin lainataan vaikka vanhempien vapaita panttikirjoja puuttuvan 20% edestä?
Yhtälailla jos vanha asunto on myymättä ja ostetaan uusi, voidaan tuo puuttuva 30% paikata vanhan asunnon vapailla panttikirjoilla, ottaa näitä vastaan 100% laina ja sitten kun vanha asunto on myyty, maksaa se käsiraha vasta uudesta asunnosta.

Myös sellainen asia kannattaa huomioida, että asuntoa ostaessa se vakuusarvo on tasan se asunnon kauppasumma. Ei ole väliä vaikka olisit saanut 500t asunnon ostettua 300t. Mutta heti kaupan jälkeen voit pyytää välittäjän tekemään arvion asunnosta (varmistaen että se on ns. Pankin hyväksymä välittäjä) ja jos sen 300t asunnon arvio onkin 450t takaa se jatkossa koko 300t lainan helposti koska laina onkin enään 66% vakuusarvosta.

Se on ihan totta, että kaikista köyhimpiä nämä eivät varmasti lohduta, mutta ihan järkihän näissä asioissa pankin kannalta on. En ymmärrä miksi sen 0€ säästöillä/ilman vakuuksia olevan pitäisi saada laina, jos taloudellinen tilanne tai kyvyt ovat sitä luokkaa että edes säästäminen ei onnistu saatika selviytyminen mahdollisista ongelmatilanteista.

Ei tämä olekkaan se ongelma, vaan se, että ainakin meille pankissa sanottiin että ei ole mahdollista saada 100% lainaa vaikka meillä olisi ollut säästöjä vaikka kuinka paljon. Pakotettiin käyttämään käsirahaan osa säästöistä. Yritettiin kyllä, mutta pankki väitti että ei pysty ei kykene. Vaikka ostettiin myös omatakaus.

Jos on reaalivakuus ei tarvi edes mitään 10 %. (Ensiasunnossa kai 5 %) Ilman reaalivakuutta FIVA kieltää lainaamasta 100 % ja pitää olla se 10 % taskussa.

Pankin arviolla ei ole väliä, kun määräys tulee FIVAlta. Se, että vanhemmilla on asunto mitä voi käyttää takaukseen ei ainakaan lainanottajan omista kyvyistä kerro yhtään mitään.

 

[Galaxy]

Ei tämä olekkaan se ongelma, vaan se, että ainakin meille pankissa sanottiin että ei ole mahdollista saada 100% lainaa vaikka meillä olisi ollut säästöjä vaikka kuinka paljon. Pakotettiin käyttämään käsirahaan osa säästöistä. Yritettiin kyllä, mutta pankki väitti että ei pysty ei kykene. Vaikka ostettiin myös omatakaus.

Kuten Jebaus tossa jo totesikin niin säästöt eivät ole minkäänlainen vakuus pankille. Voit pelata ne kasinolla jos sille päälle satut.

Itse otin 100% lainan asuntoon siten että käytin vanhaa asuntoa vakuutena. Vanhan asunnon arvo ~160k€ josta lainaa jäljellä ~65k€. Jos tuosta laskee että 75% vakuusarvoksi niin saadaan 160k€ * 75% -65k€ = 55k€ vakuus uuteen asuntoon. Eli tuo paikkaa sitä puuttuvaa 25% eli laskennallisesti riittäisi 220k€ lainaan asti.

No, tässä tapauksessa ostettiin asunto puoliksi eli tuo koskee vain omaa osuuttani. Mutta vaimoni omarahoitusosuus ei riittänyt kattamaan molempien osuutta.

 

[Jebaus]

Ja lainan ottamisesta vielä senverran, että valitettavasti tätäkään vakuusasiaa ei monesti pankissa selvennetä vaan todetaan yksinkertaisesti että "ei ole mahdollista".
Laki vaatii pankkia tekemään ne laskelmat, riskianalyysit yms ja niistä joustetaan harvemmin. Niidenkin tekemiseen ja laskemiseen on monia eri tapoja ja jos pankkivirkailija on asiallinen (tai tuttu), hän kyllä osaa selventää ja kertoa mitä vaihtoehtoja missäkin tilanteessa on sensijaan että tarjoaa ainoastana vaihtoehtoa "ei ole mahdollista". Lainojen ja kokemuksen myötä nämä asiat yleensä sitten avautuvat, mutta sikäli tilanne ei ole tasapuolinen sitä ensiasunnonostajaa kohtaan joka näistä ei ole tietoinen eikä näitä hänelle selvennetä.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä oma auto. Niissä pankin laskureissa oman auton kulut ovat oletuksena n. 400e/kk joka tietysti vähentää käytettävissä olevia talouden nettotuloja ja siten lainan lyhennykseen käytettävää summaa samassa suhteessa. Jos tilanne onkin se, että töistä maksetaan kilometrikorvausta jonka sanoo kattavan tuon kulun, voidaan se poistaa kokonaan laskelmasta ja näin jääkin 400e/kk lisää asumiseen ja lainanhoitoon. Myös käytäntö noista verottomista korvauksista vaihtelee. Danske ei esimerkiksi huomioinut niitä ollenkaan lainalaskelmissa "koska ovat käypä korvaus kasvaneista menoista" mutta Nordealle 10 000e verottomat korvaukset (kilometrit ja päivärahat) kelpasivat suoraan lisäyksenä nettotuloihin lainaa hakiessa.

 

[idkf]

Sen verran sekavaa keskustelua, että kerrataan nyt vielä auki kuinka koko kuvio toimii.

Ensiasunnon ostaja voi saada asuntolainaa max 95% ostettavan asunnon arvosta. Asuntolaina on vakuudellinen laina. Vakuudeksi käy käytännössä max 75% asunto johon laina on otettu. Lopulle lainaosuudelle (20%) asunnon hinnasta tarvtaan lisävakuus. Tyypillinen vaihtoehto on jonkintyyppinen henkilö-tai omaisuustakaus joko omasta tai jonkun muun omaisuudesta. Muita vaihtoehtoja on esimerkiksi pankkitakaus, eli maksat pankille tietyn summan, jotta he suostuvat takamaan lainastasi tuon lopun 20%. Voit myös nostaa valtion takaaman opintolainan tai vakuudettoman kulutusluoton ja pantata nuo rahat säästötilille lainan vakuudeksi.

Eli asuntolainaa varten ei tarvi olla välttämättä penniäkään omaa rahaa, jos tulot ovat kunnossa ja pystyt ottamaan kulutusluoton käsirahaa varten ja sitten ostat pankilta takauksen lisävakuuksia varten. Käytännössä omilla vakuuksilla todellinen vuosikorko pyörii 0.4-0.6 haarukassa ja ostetulla pankkitakauksella 0.8-0.9 haarukassa. Eli korko nousee, mutta siltikin fiksumpaa kuin asua vuokralla. Jos olet opiskelija niin ehdottomasti kannattaa nostaa kaikki opintolainat, ne voi käyttää asuntolainan käsirahaan ja ostaa sitten pankkitakauksen lisävakuuksille, eli käytännössä maksat omaa kämppää vaikka voit olla nettovarallisesti jopa miinuksella.

edit. Toki sitä pankkitakausta ei kannata missään nimessä ostaa, jos vain jostain on saatavissa vakuudet panttaamalla, koska käytännössä silloin jää vivuttamatta sen omaisuuden vakuudet ja maksat turhaan korkoa.

 

[Zelll]

Eipä se pankki nyt lainaa normaaliin tapaan anna jos sulla siellä joku kulutusluotto on taustalla.

Eria asia toki jos olet uudiskohdetta ostamassa ja otat kulutusluoton myyntihintaa varten ja maksat taloyhtiölainaa.

 

[Jebaus]

Sen verran sekavaa keskustelua, että kerrataan nyt vielä auki kuinka koko kuvio toimii.

Ensiasunnon ostaja voi saada asuntolainaa max 95% ostettavan asunnon arvosta. Asuntolaina on vakuudellinen laina. Vakuudeksi käy max 75% asunto johon laina on otettu. Lopulle lainaosuudelle (20%) asunnon hinnasta tarvtaan lisävakuus. Tyypillinen vaihtoehto on jonkintyyppinen henkilö-tai omaisuustakaus joko omasta tai jonkun muun omaisuudesta. Muita vaihtoehtoja on esimerkiksi pankkitakaus, eli maksat pankille tietyn summan, jotta he suostuvat takamaan lainastasi tuon lopun 20%. Voit myös nostaa valtion takaaman opintolainan tai vakuudettoman kulutusluoton ja pantata nuo rahat säästötilille lainan vakuudeksi.

Eli asuntolainaa varten ei tarvi olla välttämättä penniäkään omaa rahaa, jos tulot ovat kunnossa ja pystyt ottamaan kulutusluoton käsirahaa varten ja sitten ostat pankilta takauksen lisävakuuksia varten. Käytännössä omilla vakuuksilla todellinen vuosikorko pyörii 0.4-0.6 haarukassa ja ostetulla pankkitakauksella 0.8-0.9 haarukassa. Eli korko nousee, mutta siltikin fiksumpaa kuin asua vuokralla. Jos olet opiskelija niin ehdottomasti kannattaa nostaa kaikki opintolainat, ne voi käyttää asuntolainan käsirahaan ja ostaa sitten pankkitakauksen lisävakuuksille, eli käytännössä maksat omaa kämppää vaikka voit olla nettovarallisesti jopa miinuksella.

edit. Toki sitä pankkitakausta ei kannata missään nimessä ostaa, jos vain jostain on saatavissa vakuudet panttaamalla, koska käytännössä silloin jää vivuttamatta sen omaisuuden vakuudet ja maksat turhaan korkoa.

Laitatko vielä lähteen näille jutuillesi, eli että asuntolainaa voi saada max 95% ja tuo 5% pitää maksaa esim kulutusluotolla ( ). Kyllä lainaa voi saada, ja saa ihan sen 100% asunnon hinnasta kunhan vakuudet ovat kunnossa kuten yllä on keskusteltu. Asunto itsessään, ei vaan riitä vakuudeksi 100% lainaan.

 

[idkf]

Laitatko vielä lähteen näille jutuillesi, eli että asuntolainaa voi saada max 95% ja tuo 5% pitää maksaa esim kulutusluotolla ( ). Kyllä lainaa voi saada, ja saa ihan sen 100% asunnon hinnasta kunhan vakuudet ovat kunnossa kuten yllä on keskusteltu. Asunto itsessään, ei vaan riitä vakuudeksi 100% lainaan.

Se sama asuntolaina ei käsittääkseni voi olla kuin 95% sitä koskevan asunnon hinnasta vaikka olisi vakuuksiakin, vaan täytyy olla toinen(oli se sitten vakuudellinen tai vakuudeton) luotto siihen "käsirahaan". Voin olla toki väärässäkin, mutta sikälihän tuolla nyt ei ole käytännössä merkitystä onko käsiraha varsinaista asuntolainaa joka myöskin siis on vakuudellinen luotto vai toista vakuudellista luottoa.

Edit. Kyllä sen näköjään voi yhdistää yhdeksi lainaksi jos vakuuksia löytyy. Mutta pääpointti, että nollan nettovarallosuudellakin voit saada sen asuntolainan.

 

[Zigh]

Edit: Ei mitään...

 

[zepi]

Eikai tuollaisellakaan pitäis 100% lainaa irrota? Jos irtoo niin melko höveliä touhua edelleen.

En kyllä näe mitään erityisen höveliä siinä, että myönnetään asuntolainaa asunnon ostoon jos on vakuuksia reilusti yli lainasumman.

 

[Ponsu]

Mulle Nordean virkailija kyllä sanoi että (ainakin) ensiasunnon ostajalle maksimi on tuo 95% ja loppu tulee olla käsirahaa, joka talletetaan pankkitilille ennen kauppoja. Toki sen 5% olisi voinut nostaa kulutusluottona. Itse otin säästötililtä. Tämä on ilmeisesti laki, ainakin näin minulle kerrottiin. Ja fiva valvoo.
Toisaalta, sama virkailija sanoi ettei perusparannuslainaa saa ilman laskelmia. Kauppapäivänä eri virkailija kysyi: ”nostetaanko tuo perusparannuslaina samalla?”

 

[Haukka81]

Nordea antoi meille lainan ilman omia säästöjä, mutta vanhempien maatila toimii täytepanttina 20000e osuudelle

 

[Kermeli]

Mikäs foorumilaisten mielipide on näihin pankin korkokattoihin yms turviin? Nyt mietitään vielä otetaanko tuohon nordean lainaan 7v katto. Yli 1% jotain (en ny muista tarkkaa) ei menisi korot. N. 50e/kk 7v ajan maksaisi...

 

[kjns]

Mikäs foorumilaisten mielipide on näihin pankin korkokattoihin yms turviin? Nyt mietitään vielä otetaanko tuohon nordean lainaan 7v katto. Yli 1% jotain (en ny muista tarkkaa) ei menisi korot. N. 50e/kk 7v ajan maksaisi...

Virheistäni oppineena (otettiin yhteen lainaan korkoputki ja sinne meni touhutonni poikineen): laita se 50€/kk sijoituksiin tai vaikka Norskin tai svean säästötilille ja kerää puskuria sinne. Jos korot nousee niin sulla on siellä jotain millä maksella kohonneita korkomenoja.

Tuo 50€/kk vastaa jo esim. 150k€/20v lainassa koron nousua 0,75 -> 1,5%...

 

[Kermeli]

Virheistäni oppineena (otettiin yhteen lainaan korkoputki ja sinne meni touhutonni poikineen): laita se 50€/kk sijoituksiin tai vaikka Norskin tai svean säästötilille ja kerää puskuria sinne. Jos korot nousee niin sulla on siellä jotain millä maksella kohonneita korkomenoja.

Tuo 50€/kk vastaa jo esim. 150k€/20v lainassa koron nousua 0,75 -> 1,5%...

Juu, sitä kanssa puolustelin, et nakkaa vaikka 50e rahastoon joka kk

 

[Mikkos]

Mikäs foorumilaisten mielipide on näihin pankin korkokattoihin yms turviin? Nyt mietitään vielä otetaanko tuohon nordean lainaan 7v katto. Yli 1% jotain (en ny muista tarkkaa) ei menisi korot. N. 50e/kk 7v ajan maksaisi...

Koska pankki ei myy mitään tappiolla niin he ovat sitä mieltä että korko ei tule nousemaan yli 1% seuraavan 7v aikana. Laita se 50e/kk vaikka säästötilille makuutukseen ja nosta sieltä sitten rahaa kun korot 10v päästä nousee.

 

[Kermeli]

Koska pankki ei myy mitään tappiolla niin he ovat sitä mieltä että korko ei tule nousemaan yli 1% seuraavan 7v aikana. Laita se 50e/kk vaikka säästötilille makuutukseen ja nosta sieltä sitten rahaa kun korot 10v päästä nousee.

Voihan sen juu noinkin ajatella

 

[abish]

Puolison kanssa saatiin 100% 164k laina ensiasuntoon Säästöpankista. Olisi ollut varaa maksaa 5% käsiraha ja loput 25% Garantian takausta (nyt siis 30% kun asunto oli 70%). Jonkin verran tuossa tuli tietysti takkiin, mutta jäipähän paremmin rahaa asunnon remontoimiseen yms. Nordeassa pyöriteltiin päätä, ettei tuon pitäisi olla mahdollista. Muistaakseni Aktia olisi tarjonnut myös 100%:n vaihtoehdon, en nyt ihan varmaksi sano kuitenkaan.

 

[edup]

Koska pankki ei myy mitään tappiolla niin he ovat sitä mieltä että korko ei tule nousemaan yli 1% seuraavan 7v aikana. Laita se 50e/kk vaikka säästötilille makuutukseen ja nosta sieltä sitten rahaa kun korot 10v päästä nousee.

Sen verran korjattakoon että ei sillä lainapankilla tarvii olla mitään mielipidettä siitä nouseeko vai ei. Riittää kun joku rahoituslaitos on sitä mieltä ja myy sille sun lainapankille riittävää suojausta (käytännössä jokin swap), jolloin lainapankki käytännössä vain välittää ko. tuotetta sulle (toki paketoiden sen omaksi korkosuojaustuotteekseen) ja laskuttaa tietty välistä omat preemionsa.

Itse otin korkosuojauksen, joka omalla kohdalla on käytännössä 1% kiinteä korko seuraavat 10v, mikä on omasta mielestäni ihan hyväksyttävä hinta ko. suojasta.

 

[bonekuukkeli]

Aikoinaan korkokaton itselleni otin ja kaduin pitkään jokaista menetettyä euroa. Vieläkin hukkaan heitetyt ja hylätyt eurot hiipivät välillä öisin mieleen kummittelemaan. En missään nimessä suosittele. Jos tulevaisuus epäilyttää, niin mielummin säästää sitä puskuria/kartuttaa sijoituksia.

 

[qtba]

Sen verran korjattakoon että ei sillä lainapankilla tarvii olla mitään mielipidettä siitä nouseeko vai ei. Riittää kun joku rahoituslaitos on sitä mieltä ja myy sille sun lainapankille riittävää suojausta (käytännössä jokin swap), jolloin lainapankki käytännössä vain välittää ko. tuotetta sulle (toki paketoiden sen omaksi korkosuojaustuotteekseen) ja laskuttaa tietty välistä omat preemionsa.

Itse otin korkosuojauksen, joka omalla kohdalla on käytännössä 1% kiinteä korko seuraavat 10v, mikä on omasta mielestäni ihan hyväksyttävä hinta ko. suojasta.

Samaan päädyttiin. Ajatuksena se, että jos korot sattuisi raketoimaan lähitulevaisuudessa, niin se tuntuisi kyllä aika kovaa omassa taloudessa. Mutta parikymppiä per henki siitä varmuudesta, että nousut eivät vaikuta, ei tunnu oikeasti missään. Nyt kun kymmenisen vuotta lyhentää lainaa, niin summa alkaa olla jo sellainen, että se kovakaan korkotaso ei haittaisi. Eikä sitä tasoa tule tosiaan ikinä saamaan lukittua ainakaan alemmas kun nyt. Siinä mielessä ihan hyvä diili.

Puskirin säästäminen on hyvä vaihtoehto, mutta paljonko sitä pitäisi olla? Jos 300k€ lainasummalla vertaa 1% vs 5% korkotasoa, niin ero kuukausittaisessa summassa on jo 500 euroa. Vuosi tuollaista korkotasoa ja 5k€ on huvennut enemmän verrattuna siihen korkokattoon. Normaalisti olen kaikenlaista vakuuttamista vastaan, mutta näin isoissa summissa unen laatu paranee, kun asiaa ei nyt oikeastaan tarvi edes miettiä. Tehkää siis vain ratkaisuja jotka tuntuvat itsestä hyvältä.

 

[tarzam]

Samaa mieltä. Suosittelen korkokattoa, nyt se on halpaa ottaa. Myöhäistä kun korot on ylhäällä. Itse suojasin 1% pintaan.

 

[Röimiäs]

Tuohan on niinkuin vakuutus ja vakuutuksissa odotusarvoisesti pankki jää aina voitolle. Taloudellisesta näkökulmasta on todennäköisemmin parempi ottaa ilman korkokattoa ja laittaa säästetyt rahat vaikka kustannustehokkaisiin ETF-rahastoihin. Ainut perustelu onkin tuo "mielenrauha", jos on kykenemätön vaikka sijoittamaan rahoja noihin esim. rahastoihin ja eletään kädestäsuuhun.

 

[edup]

Tuohan on niinkuin vakuutus ja vakuutuksissa odotusarvoisesti pankki jää aina voitolle. Taloudellisesta näkökulmasta on todennäköisemmin parempi ottaa ilman korkokattoa ja laittaa säästetyt rahat vaikka kustannustehokkaisiin ETF-rahastoihin. Ainut perustelu onkin tuo "mielenrauha", jos on kykenemätön vaikka sijoittamaan rahoja noihin esim. rahastoihin ja eletään kädestäsuuhun.

Niin on. Ja on mulla useita vakuutuksiakin, vaikka odotusarvoisesti niistä jääkin tappiolle.

Kyse ei myöskään todellakaan ole mistään kykenemättömyydestä sijoittaa rahoja muualle tai kädestä suuhun elämisestä. Kuukausisäästöt ETF:iin rullaa siinä rinnalla ihan samaan malliin. Kyse on vain siitä, että jos pökäle osuu tuulettimeen niin todennäköisesti myös ne sijoitukset ottaa silloin osumaa. Näillähän ei nyt lähtökohtaisesti ole tarkoituskaan suojautua miltään pieneltä korkojen heittelyltä, vaan luokkaa Italia tekee Kreikat tason keppostelulta. (Jätetään harjoitustehtäväksi selvittää mitä koroille kävi Kreikan kanssa.) Sinällään täysin verrannollinen tilanne vaikkapa kotivakuutuksen kanssa, ei se ole niiden pienten vahinkojen takia hankittuna.

Mielestäni 1% kiinteä korko on sen verran halpa suoja, että sen mielelläni lainalle otin. Joku muu voi olla eri mieltä, ja saa ollakin. 10 vuoden päästä voidaan räknäillä sitten että mikä kannatti ja mikä ei.

 

[qtba]

Tuohan on niinkuin vakuutus ja vakuutuksissa odotusarvoisesti pankki jää aina voitolle. Taloudellisesta näkökulmasta on todennäköisemmin parempi ottaa ilman korkokattoa ja laittaa säästetyt rahat vaikka kustannustehokkaisiin ETF-rahastoihin. Ainut perustelu onkin tuo "mielenrauha", jos on kykenemätön vaikka sijoittamaan rahoja noihin esim. rahastoihin ja eletään kädestäsuuhun.

Sama homma kaikkien vakuutuksien kanssa, ja paljon suuremmat säästöt saisi itseasiassa jättämällä kotivakuutuksen ottamatta. Näin olen itse tehnytkin opiskelija-asuntoni kanssa, koska siinä laskin että pystyn kantamaan sen kokoista riskiä helposti. Mutta käsi ylös, kuka uskaltaisi jättää vakuutukset ottamatta okt:n kanssa? Ymmärrän eri mielipiteet asiasta, mutta aika paksua väittää kykenemättömäksi sijoittamaan rahastoihin tai kädestäsuuhun elämiseksi. Kyse on vain riskienhallinnasta. Muutama kymppi siitä, että nimenomaan mehukkaidenkin korkojen aikana voi laittaa sen ylimääräisen 500 euroa mielummin rahastoihin eikä lainanhoidon korkoihin. Paljon paskempiakin vakuutuksia on olemassa.

 

[Taneli-]

Ymmärrän eri mielipiteet asiasta, mutta aika paksua väittää kykenemättömäksi sijoittamaan rahastoihin tai kädestäsuuhun elämiseksi. Kyse on vain riskienhallinnasta. Muutama kymppi siitä, että nimenomaan mehukkaidenkin korkojen aikana voi laittaa sen ylimääräisen 500 euroa mielummin rahastoihin eikä lainanhoidon korkoihin. Paljon paskempiakin vakuutuksia on olemassa.

Kyse näissä vakuutuksissa on enempikin siitä että ainakaan itse en ole törmännyt oikeasti hyödyllisiin, eli tarpeeksi pitkiin vakuutuksiin.

Toki heti saisi jonkun 3-5 vuoden vakuutuksen 25-40 vuoden lainaan. Mutta monesti se hinta nousee aika paljon (jos sellaista edes saa, yleensä ei) jos alkaa kyselemään esim. 15 vuoden vakuutusta 25 vuoden lainaan missä sinulla on myös oikeus tehdä jatkuvasti ylimääräisiä lyhennyksiä ja teoriassa maksaa se laina pois vaikka heti ottamisen jälkeen.

Tällä hetkellä on aika turvallista ja jopa helppoa ennustaa muutamia vuosia eteenpäin. Toki saamme lukea pelottelua:
"
Koronakriisi sai euriborit nousuun – asuntovelallinen voi nähdä vaikutuksen lainan kuukausierässä piankin
Suomessa käytetyin asuntolainojen viitekorko eli 12 kuukauden euribor on noussut lähes nollaan. Nousu plussan puolelle merkitsisi suomalaisten kuukausittaisten lainanhoitomenojen kasvua.
"

Mutta jos lukee asiantuntijoiden lausuntoja: Ekonomisti: Korkotaso pysyy pitkään alhaisena tai miettii itse ihan miten hyvin EU:n heikommin pärjäävät maat selviäisivät jos korot nousisivat plussan puolelle tajuaa aika nopeasti että varsinkaan Koronan toisen kauden alkaessa ei sellaista nyt ihan kohtapuoleen tai edes muutaman vuoden sisällä ole tapahtumassa.

Tai jos otetaan ihan tästä tämän kuukauden aikana kirjoitettua juttua, kas miksihän nyt saisi esim. 10v 1% vakuutusta...

Katso, olisitko voittaja vai häviäjä: nollakorot voivat jäädä Suomeen jopa 30 vuodeksi

Jopa hamaan tulevaisuuteen jatkuvat nollakorot jakavat vaurastumista eri tavoilla.

www.is.fi

"
Nollakorkojen aikaa on eletty jo vuosia, eikä loppua näy. Rahamarkkinat veikkaavat ohjauskorkojen pysyvän nollan prosentin pinnassa vuosisadan puoliväliin.
+
Koronakriisi painoi 30-vuotisen swap-noteerauksen nollaan prosenttiin ja aika ajoin sitäkin alemmas, mutta pisimmän aikavälin korko-odotus laski jo ennen kriisiä alle yhden prosentin lukemiin, kun euroalueen talouskasvu alkoi hidastua.
"

+ Kommentti: Korot voivat pysyä nollassa vuosisadan puoliväliin

Eli ehkä jopa seuraavat 30 vuotta...

En tietysti itse uskalla veikata ja väittää että "varmasti" seuraavien 30 vuoden aikana korot eivät kertaakaan nouse päälle 0%. Mutta tähän saakka olen ollut oikeassa (tässäkin ketjussa) kun olen väittänyt että korot eivät vielä nouse ja noita lyhyen aikavälin vakuutuksia ei kannata ottaa. Aiemmin olen ennustanut vuoteen 2020 saakka, ennustetaan nyt sitten vuoteen 2025 saakka että korot eivät tule nousemaan päälle 1%. Eli moni joka kyseli jo 2016 miten olisi korkoputki tms. ja minun(kin) neuvostani jätti sen ottamatta on sitten 2015 säästänyt käytännössä sen ~10 vuotta rahojaan. Mutta odotetaan nyt tuonne saakka olenko oikeassa vai tuleeko äkisti uusia teollisuuden aloja, rutosti Suomeen ja EU:n alueelle työpaikkoja ja järkyttävä nousukausi ehkä jo vuoden, parin sisällä. Teoriassa mahdollista mutta epäilen.

 

[qtba]

En tietysti itse uskalla veikata ja väittää että "varmasti" seuraavien 30 vuoden aikana korot eivät kertaakaan nouse päälle 0%. Mutta tähän saakka olen ollut oikeassa (tässäkin ketjussa) kun olen väittänyt että korot eivät vielä nouse ja noita lyhyen aikavälin vakuutuksia ei kannata ottaa. Aiemmin olen ennustanut vuoteen 2020 saakka, ennustetaan nyt sitten vuoteen 2025 saakka että korot eivät tule nousemaan päälle 1%. Eli moni joka kyseli jo 2016 miten olisi korkoputki tms. ja minun(kin) neuvostani jätti sen ottamatta on sitten 2015 säästänyt käytännössä sen ~10 vuotta rahojaan. Mutta odotetaan nyt tuonne saakka olenko oikeassa vai tuleeko äkisti uusia teollisuuden aloja, rutosti Suomeen ja EU:n alueelle työpaikkoja ja järkyttävä nousukausi ehkä jo vuoden, parin sisällä. Teoriassa mahdollista mutta epäilen.

Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden. Sen verran tässä on talousennusteista oppinut, että niiden varaan ei kannata kovin paljon laskea. Kymppivuotinen on ainakin meille hyvä kompromissi. Sen jälkeen tuota vakuutusta ei kannatakkaan ottaa, oli korkotilanne mikä tahansa, koska lainasumma on jo puolittunut ja riskiä keveämpi kantaa.

 

[elmo]

Kyse näissä vakuutuksissa on enempikin siitä että ainakaan itse en ole törmännyt oikeasti hyödyllisiin, eli tarpeeksi pitkiin vakuutuksiin.

Toki heti saisi jonkun 3-5 vuoden vakuutuksen 25-40 vuoden lainaan. Mutta monesti se hinta nousee aika paljon (jos sellaista edes saa, yleensä ei) jos alkaa kyselemään esim. 15 vuoden vakuutusta 25 vuoden lainaan missä sinulla on myös oikeus tehdä jatkuvasti ylimääräisiä lyhennyksiä ja teoriassa maksaa se laina pois vaikka heti ottamisen jälkeen.

Tällä hetkellä on aika turvallista ja jopa helppoa ennustaa muutamia vuosia eteenpäin. Toki saamme lukea pelottelua:
"
Koronakriisi sai euriborit nousuun – asuntovelallinen voi nähdä vaikutuksen lainan kuukausierässä piankin
Suomessa käytetyin asuntolainojen viitekorko eli 12 kuukauden euribor on noussut lähes nollaan. Nousu plussan puolelle merkitsisi suomalaisten kuukausittaisten lainanhoitomenojen kasvua.
"

Mutta jos lukee asiantuntijoiden lausuntoja: Ekonomisti: Korkotaso pysyy pitkään alhaisena tai miettii itse ihan miten hyvin EU:n heikommin pärjäävät maat selviäisivät jos korot nousisivat plussan puolelle tajuaa aika nopeasti että varsinkaan Koronan toisen kauden alkaessa ei sellaista nyt ihan kohtapuoleen tai edes muutaman vuoden sisällä ole tapahtumassa.

Tai jos otetaan ihan tästä tämän kuukauden aikana kirjoitettua juttua, kas miksihän nyt saisi esim. 10v 1% vakuutusta...

Katso, olisitko voittaja vai häviäjä: nollakorot voivat jäädä Suomeen jopa 30 vuodeksi

Jopa hamaan tulevaisuuteen jatkuvat nollakorot jakavat vaurastumista eri tavoilla.

www.is.fi

"
Nollakorkojen aikaa on eletty jo vuosia, eikä loppua näy. Rahamarkkinat veikkaavat ohjauskorkojen pysyvän nollan prosentin pinnassa vuosisadan puoliväliin.
+
Koronakriisi painoi 30-vuotisen swap-noteerauksen nollaan prosenttiin ja aika ajoin sitäkin alemmas, mutta pisimmän aikavälin korko-odotus laski jo ennen kriisiä alle yhden prosentin lukemiin, kun euroalueen talouskasvu alkoi hidastua.
"

+ Kommentti: Korot voivat pysyä nollassa vuosisadan puoliväliin

Eli ehkä jopa seuraavat 30 vuotta...

En tietysti itse uskalla veikata ja väittää että "varmasti" seuraavien 30 vuoden aikana korot eivät kertaakaan nouse päälle 0%. Mutta tähän saakka olen ollut oikeassa (tässäkin ketjussa) kun olen väittänyt että korot eivät vielä nouse ja noita lyhyen aikavälin vakuutuksia ei kannata ottaa. Aiemmin olen ennustanut vuoteen 2020 saakka, ennustetaan nyt sitten vuoteen 2025 saakka että korot eivät tule nousemaan päälle 1%. Eli moni joka kyseli jo 2016 miten olisi korkoputki tms. ja minun(kin) neuvostani jätti sen ottamatta on sitten 2015 säästänyt käytännössä sen ~10 vuotta rahojaan. Mutta odotetaan nyt tuonne saakka olenko oikeassa vai tuleeko äkisti uusia teollisuuden aloja, rutosti Suomeen ja EU:n alueelle työpaikkoja ja järkyttävä nousukausi ehkä jo vuoden, parin sisällä. Teoriassa mahdollista mutta epäilen.

10v:kin on lyhyt aika. 10v sitten muron laina triidissä tuli arvottua noita euriboreja ja vakuutuksia. Onneksi tuli ja sen ansiosta ehdin saamaan 3kk euriborin(1kk oli vielä jossain konttoreissa tarjolla) ja haistattamaan pitkät korkoputkille ja vakuutuksille. Tiedä kuinka monta tonnia tullut nyt jo säästettyä.

Ei ole korot nousemassa vaikka italia ja espanja tekis kreikat. Sen seurauksena voi kyllä käydä eu:lle ja nykyiselle rahasysteemille jotain, mikä voi johtaa taas johonkin. Mitään ei päästetä kaatumaan ellei ole absoluuttinen pakko. Saapi nähdä onko moista pakkoa koskaan tulossa kun printtikoneet näyttää pelastavan aina.

Ymmärrän kyllä, että ihmiset tekee mielenrauhansa takia kaikennäköisiä päätöksiä. Kyllähän jotkut maksaa asuntolainansa nopeasti pois kun eivät halua olla velkaa. Vaikka taloudellisesti sillä olisi mitään järkeä. Suotakoon se heille...

Oman lainan korko tarkistettiin juuri ja 0,093%....

 

[Chicago]

Kyllä lyhin euribor on ollut paras ilman mitään turvauksia. Oma v.2007 otettu ensilaina oli 1kk euriborilla ja 0,3% marginaalilla joka tarkoittikin korotonta lainaa heti finanssikriisin puhjettua, maksutahti oli suunniteltua nopeampi tämän johdosta ja on jo vuoden ollut velaton.

Omakotitalo ostettiin 11/2014 johon ei saanut enää kuin 12kk euriborin kuitenkin niin että - merkkinen euribor tiputtaa korkoa. Nyt korko 0,327% ja tarkastuspäivä 2.10 jolloin näillä näkymin pienenee edelleen.

 

[Jebaus]

Usealla tutulla on suojaus 5-10v ajaksi tonne 1% tuntumaan ja ymmärrän heitä varsin hyvin. Sillä on haluttu turvata että isohkon lainan, jolla on hankittu mieleinen kämppä perheelle, pystyy hoitamaan sen ajan kun lapset ovat vielä pieniä/kouluikäisiä. Silloin sitä hyvin mielellään käyttää sen liikenevän rahan niihin harrastuksiin, matkustamiseen ja elämänlaatuun ennemmin kuin sukanvarteen. Kymppi-pari kuukaudessa on omastakin mielestä todella pieni hinta siitä mielenrauhasta.

 

[Mika!]

Tasaerä lyhennys?
Tuossa vain on 20 vuoden raja lainaa ottaessa.

 

[Kvarkki]

Usealla tutulla on suojaus 5-10v ajaksi tonne 1% tuntumaan ja ymmärrän heitä varsin hyvin. Sillä on haluttu turvata että isohkon lainan, jolla on hankittu mieleinen kämppä perheelle, pystyy hoitamaan sen ajan kun lapset ovat vielä pieniä/kouluikäisiä. Silloin sitä hyvin mielellään käyttää sen liikenevän rahan niihin harrastuksiin, matkustamiseen ja elämänlaatuun ennemmin kuin sukanvarteen. Kymppi-pari kuukaudessa on omastakin mielestä todella pieni hinta siitä mielenrauhasta.

Eihän se todellakaan ole "kymppi-pari" kuukaudessa. Nykyspekseillä 0,5 marginaalilla tuosta tulee 40 euroa/kk/100 k€ extraa eli käytännössä maksaa tuplat korkoa siihen nähden mitä on tarvis. 5 k€ 10 vuodessa ilman korkoa-korolle ja lyhennyksiä. 200 k€ lainaa ja noin tonnin kk-erä, niin tuo alkaa lähenemään sitä, että "mielenrauhasta" makselee vuoden lyhennysten verran 10 vuodessa. Aivan jäätävä lisäkulu, kun pitäähän se laina kuitenkin mitoittaa siten, että perse kestää reilun koronnousun.

 

[qtba]

Eihän se todellakaan ole "kymppi-pari" kuukaudessa. Nykyspekseillä 0,5 marginaalilla tuosta tulee 40 euroa/kk/100 k€ extraa eli käytännössä maksaa tuplat korkoa siihen nähden mitä on tarvis. 5 k€ 10 vuodessa ilman korkoa-korolle ja lyhennyksiä. 200 k€ lainaa ja noin tonnin kk-erä, niin tuo alkaa lähenemään sitä, että "mielenrauhasta" makselee vuoden lyhennysten verran 10 vuodessa. Aivan jäätävä lisäkulu, kun pitäähän se laina kuitenkin mitoittaa siten, että perse kestää reilun koronnousun.

En tiedä miten päädyit tuohon "40 euroa/kk/100 k€", mutta meidän tarjouksessa se korkosuojatun (10v) vs. suojaamattoman erotus 300k€ lainassa oli 46 euroa kuukaudessa. Eli parikymppiä per naama.

 

[Mikkos]

En tiedä miten päädyit tuohon "40 euroa/kk/100 k€", mutta meidän tarjouksessa se korkosuojatun (10v) vs. suojaamattoman erotus 300k€ lainassa oli 46 euroa kuukaudessa. Eli parikymppiä per naama.

Eli jos oletetaan että korot eivät nouse niin maksat n.5500e ylimääräistä kymmenessä vuodessa.
Mieti paljonko sulla olis säästötilillä rahaa jos olisit ottanyt vuoden lyhennysvapaan ja alkanut sieltä maksamaan kohonneita korkoja. Sen jälkeen laitat sen 46e kuussa sille samalle tilille jossa on ne vuoden lyhennykset.
Jos vaikka mietitään että vielä 2v korot ovat miinuksella ja sitten alkavat nousta niin tuskin vuodessa parissa euribori nousee yli prosenttiin. Sä makselet sillä 2v 46e/kk säästetyllä kohonneita korkoja seuraavat 2v ja sitten vasta alat ottamaan siltä lyhennysvapaatililtä sen 50e kuussa minkä korot ovat mahdollisesti nousseet.

Laskeppa huviksesi.

 

[bonekuukkeli]

En tiedä miten päädyit tuohon "40 euroa/kk/100 k€", mutta meidän tarjouksessa se korkosuojatun (10v) vs. suojaamattoman erotus 300k€ lainassa oli 46 euroa kuukaudessa. Eli parikymppiä per naama.

Eli yli 5500e mielenrauhasta, jonka hyöty pienenee vuosi vuodelta. (Missä järkevästi sijoitettuna suunta tuolle summalle voisi olla toinen) Korot eivät todennäköisesti ole raketoimassa mihinkään lähitulevaisuudessa ja jos vaikkapa kahdeksantena vuotena sattuisi muutoksia tulemaan, niin 10v korkokatolla se hyöty on jo aika kehno.

Onhan se toki tapausriippuvainen asia. Tulot, menot ja lainan suuruus itsessään. Omaa korkokattoa kaduin kyllä pitkään, mutta lainan koko omaa asuntoa varten olikin alle puolet tuosta 300k:sta.

 

[jarhu]

Pankit tekee bisnestä ja korkosuojattu laina on huonoa bisnestä, jos korot nousee. Vasta kun pankit lopettaa korkosuojan tarjoamisen on koron nousun aika lähellä.

 

[qukswe]

Tuosta korkoputkesta, itse juuri kävin lainaneuvottelua pankin kanssa mahdollisesta uuden asunnon lainasta. Max. lainasumma on iso omalle maksukyvylleni, 200 ke, yksin maksaisin. Tämän lainan ehtona on korkoputki 10 vuodeksi. Eli jos haluan noin ison lainan ottaa jotta saisin riittävän hyvän kämpän, on se korkoputki otettava. Toinen pankki ei suostunut noin paljoa lainaa edes myöntämään. Onko kokemuksia tilanteesta, jossa korkoputkesta on hankkiuduttu eroon kun taloudellinen tilanne kohentuu, joko uudella lainaneuvotelulla tai pankkia vaihtamalla?