Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Kaveri osti uudiskohteen niin että maksoi vain myyntihinnan asp-lainalla (oli toki säästänyt vaadittavan omarahoitusosuuden) ja jätti taloyhtiölainan maksamatta. Ajatuksena taisi olla laittaa asunto vuokralle aikaisintaan kahden vuoden jälkeen jolloin rahoitusvastikkeen voisi vähentää verotuksessa (ellei hallitus muuta lakia sen osalta).
Vaatimuksena oli varmaan kuitenkin, että vakuudet ja tulot ois riittänyt sille koko lainalle ja mahdollisesti maksetaan pois? Mistä pankista saa lainat pelkälle myyntihinnalle?

Itse kun viimeksi vajaa vuos sitten kyselin lainanlupauksia ASP-lainalle(OP, Danskebank, S-pankki, Handelspanken ym...), oli ehtona selkeesti, että lainalla katetaan rahoitusosuudet ja maksetaan pois, oli uudiskohde tai ei.

Eikös toi oo aika yleisesti turhan usein todettu ongelma, että osakkeita ostellaan myyntihinnalla ja sitten ligviditeettiä ei riitäkkään kun yhtiölainat tulee maksuun? Nää tulee sitten muiden osakkaiden maksettavaksi. Jos raha/rahoitus riittää myntihintaan, ei kysellä, sen perään, että riittääkö tulot yhtiölainaan...
 
Vaatimuksena oli varmaan kuitenkin, että vakuudet ja tulot ois riittänyt sille koko lainalle ja mahdollisesti maksetaan pois? Mistä pankista saa lainat pelkälle myyntihinnalle?

Itse kun viimeksi vajaa vuos sitten kyselin lainanlupauksia ASP-lainalle(OP, Danskebank, S-pankki, Handelspanken ym...), oli ehtona selkeesti, että lainalla katetaan rahoitusosuudet ja maksetaan pois, oli uudiskohde tai ei.

Eikös toi oo aika yleisesti turhan usein todettu ongelma, että osakkeita ostellaan myyntihinnalla ja sitten ligviditeettiä ei riitäkkään kun yhtiölainat tulee maksuun? Nää tulee sitten muiden osakkaiden maksettavaksi. Jos raha/rahoitus riittää myntihintaan, ei kysellä, sen perään, että riittääkö tulot yhtiölainaan...

Ei siinä nyt kauhean iso ero ole maksaako pelkkää asp-lainaa vai asp-lainaa + taloyhtiölainaa. Ostettavan asunnon velaton hintahan se on tosiaan loppujen lopuksi mikä ratkaisee onko ostajalla siihen varaa vai ei.
 
Ei siinä nyt kauhean iso ero ole maksaako pelkkää asp-lainaa vai asp-lainaa + taloyhtiölainaa. Ostettavan asunnon velaton hintahan se on tosiaan loppujen lopuksi mikä ratkaisee onko ostajalla siihen varaa vai ei.
Mitä itte seurannut uusien asuntojen hintoja, niin näyttää, että yleistä myydä asuntoja tyyliin myyntihinta 110k€, velaton hinta 270 k€... On tossa mun mielestä aikamoinen ero. Tää siis yleisesti Uudella maalla. Voi olla toki muualla toisin.

E: Ja loppuvelka tulee siis maksuun niillä ehdoilla mitä taloyhtiö, tms. lopulta neuvotellut...

E2: Esimerkkinä uusi kolmio sieltä halvimmasta päästä uudelta maalta n. 3800€ m2(ei pk-seutu)
 
Viimeksi muokattu:
Vaatimuksena oli varmaan kuitenkin, että vakuudet ja tulot ois riittänyt sille koko lainalle ja mahdollisesti maksetaan pois? Mistä pankista saa lainat pelkälle myyntihinnalle?

Itse kun viimeksi vajaa vuos sitten kyselin lainanlupauksia ASP-lainalle(OP, Danskebank, S-pankki, Handelspanken ym...), oli ehtona selkeesti, että lainalla katetaan rahoitusosuudet ja maksetaan pois, oli uudiskohde tai ei.

Eikös toi oo aika yleisesti turhan usein todettu ongelma, että osakkeita ostellaan myyntihinnalla ja sitten ligviditeettiä ei riitäkkään kun yhtiölainat tulee maksuun? Nää tulee sitten muiden osakkaiden maksettavaksi. Jos raha/rahoitus riittää myntihintaan, ei kysellä, sen perään, että riittääkö tulot yhtiölainaan...

Mutta täytyyhän siihen yhtiölainaan joku vakuus olla myös, vaikka se taloyhtiön nimissä onkin? Vai antaako pankki sen lainan taloyhtiölle ilman vakuuksia?
Tämä mun kysymyksen pointti lähinnä siis olikin. Pankin stressitestissä katotaan 6% korolla(?) onko maksukykyä. Pankin laskurilla laskettuna raja tulisi vastaan tuossa 180-200t€ kohdalla. Myöntääkö ne lainan spekseillä myyntihinta 90t€ (pankkilaina) ja lisäksi yhtiölaina 150t€, jos kyseinen lainansaaja ei saisi sitä summaa yksin pankkilainana?
Jos myöntää, onko merkitystä sillä, ottaako henkilö ns. Maksimit pankilta ja minimit taloyhtiölainaa vai minimit pankkilainaa ja maksimit yhtiölainaa. Toisessa tapauksessa vakuuksia pitää olla huomattavasti enemmän kuin toisessa.
 
Hallitus selvittää onko asuntojen hintojen romahdukselle mitään tehtävissä.
Itse näen, että käyttöarvo on pääasiallinen arvo mikä asunnolla on omistajalleen. Miksi sen vanhan rintamamiestalon tai rivarinpätkän arvon edes pitäisi nousta? Ei ole mitään järkeä että 60-80-luvulla päin persettä vuokratontille rakennetun asbestilaatikon arvo vain nousisi. Onko Uudellamaalla kaavoittaminen aikoinaan epäonnistunut vai miten siellä voi olla tällainen tilanne? Jos velkaa ei ole ja aikomuksena asua kodissaan, niin arvonvaihteluilla ei ole mitään käytännön merkitystä.
 
Viimeksi muokattu:
Helsingin suuret, eli vihreät ja kokoomus, tuntuvat pitävän opinkappaleenaan mahdollisimman kalliiden asuntojen rakentamista, ja vielä ehdottomasti niin, että tonttivuokrat ja tonttien rakennusoikeudet pitää hinnoitella kivuliaan korkeiksi. Muu politiikka olisi vastikkeettoman hyödyn jakamista asunnonostajille tai gryndereille.

Häh. Suosittelen lämpimästi kertamaan ihan taloustieteen perusteet tuotteiden hinnan määräytymisestä. Asunnon ostaja ei hyödy senttiäkään niistä halvemmista rakennuskustannuksista. Ne menevät täysimääräisesti rakentajan katteeseen.

Paras, ja myös lähes ainoa toimiva, tapa halventaa asuntojen hintoja on rakentaa mahdollisimman paljon. Jokainen kalliilla rakennettu uudiskohde auttaa tasan yhtä paljon kuin jokainen huonosti varusteltu halpatalo. (Ne kalliissa talossa asuvat henkilöt eivät ilmesty sinne tyhjästä.)

Eli siis lyhyesti, jos kaupunki myy tontin halvemmalla, talon myyntihinta ei putoa yhtään. Optimaalinen hintataso on tästä syystä se kallein, jolla kaikki kaavoitetava tonttimaa rakennetaan.
 
Mutta täytyyhän siihen yhtiölainaan joku vakuus olla myös, vaikka se taloyhtiön nimissä onkin? Vai antaako pankki sen lainan taloyhtiölle ilman vakuuksia?
Tämä mun kysymyksen pointti lähinnä siis olikin. Pankin stressitestissä katotaan 6% korolla(?) onko maksukykyä. Pankin laskurilla laskettuna raja tulisi vastaan tuossa 180-200t€ kohdalla. Myöntääkö ne lainan spekseillä myyntihinta 90t€ (pankkilaina) ja lisäksi yhtiölaina 150t€, jos kyseinen lainansaaja ei saisi sitä summaa yksin pankkilainana?
Jos myöntää, onko merkitystä sillä, ottaako henkilö ns. Maksimit pankilta ja minimit taloyhtiölainaa vai minimit pankkilainaa ja maksimit yhtiölainaa. Toisessa tapauksessa vakuuksia pitää olla huomattavasti enemmän kuin toisessa.
Kaveri osti uudiskohteen niin että maksoi vain myyntihinnan asp-lainalla (oli toki säästänyt vaadittavan omarahoitusosuuden) ja jätti taloyhtiölainan maksamatta. Ajatuksena taisi olla laittaa asunto vuokralle aikaisintaan kahden vuoden jälkeen jolloin rahoitusvastikkeen voisi vähentää verotuksessa (ellei hallitus muuta lakia sen osalta).
Niinpä, niin... Tätä juuri ihmettelin, että jotain vakuutta siellä pitää olla. Itselle ei ainakaan ilman vakuuksia/takaajia moisia lainoja... En ainakaan ostais asuntoa taloyhtiöstä, missä taloyhtiölainat olis noin kovin kanissa...
 
Minäkin olen sitä mieltä, että asunnon suurin arvo tulee käyttöarvosta.
Toki olisi kivaa, että asunnon arvo pysyisi joko samana, tai sitten laskisi sen verran, mitä olisin joutunut vuokria maksamaan.
Eli jos olisin joutunut maksamaan 1000e/kk vuokraa vastaavasta kämpästä, niin tällöin mielestäni asunnon arvo voi laskea sen karkeasti 750e/kk ja olen neutraalissa tuloksessa (750e siksi, koska omistusasunnon sivukulut on esimerkissiä 250e).
20 vuodessa esimerkin mukaan asunnon arvo voisi laskea 20*12kk*750e = 180 000e. Jos taloni olisi ollut esim. 300 000e maksava, niin talo voisi maksaa nyt esim. 120 000e ja olisin silti neutraalissa tuloksessa (jossakin pitää asua).
Toki jos talon arvo ei heiluisi, niin "tienaisin/säästäisin", mutta itseisarvona en sitä pidä.
Esimerkki on karkea.

Asuntojen arvojen kuuluukin laskea, kuka nyt käytetystä enempää maksaa, kuin uudesta. Paitsi hyvällä sijainnilla ja huollettuna/korjattuna.
 
Jos asunnon arvon kuuluu laskea, niin mitä järkeä on asua omistusasunnossa?

Pitäähän sitä ihmisen asua jossain. Sitä unelmiesi kämppää ei välttämättä ole vuokralla ja perheellinen voi taas arvostaa asumisen varmuutta. Toki omistusasunnon kulutkin voi olla pienemmät kuin vuokralla varsinkin kun velka maksettu.
 
Häh. Suosittelen lämpimästi kertamaan ihan taloustieteen perusteet tuotteiden hinnan määräytymisestä. Asunnon ostaja ei hyödy senttiäkään niistä halvemmista rakennuskustannuksista. Ne menevät täysimääräisesti rakentajan katteeseen.

Paras, ja myös lähes ainoa toimiva, tapa halventaa asuntojen hintoja on rakentaa mahdollisimman paljon. Jokainen kalliilla rakennettu uudiskohde auttaa tasan yhtä paljon kuin jokainen huonosti varusteltu halpatalo. (Ne kalliissa talossa asuvat henkilöt eivät ilmesty sinne tyhjästä.)

Eli siis lyhyesti, jos kaupunki myy tontin halvemmalla, talon myyntihinta ei putoa yhtään. Optimaalinen hintataso on tästä syystä se kallein, jolla kaikki kaavoitetava tonttimaa rakennetaan.
Meinaatko, että Suomessa asuntojen hinnat määräytyy taloustieteen perusteiden mukaan? Jonkun yhden palasen ottamalla näin voi ollakin, mutta kokonaisuutena se on melkoinen sisäpiirimylly. Se "talousohjattua rakentamista"-puljukin meni jo melkein nurin tässä toimintaympäristössä ;)

Mielestäni nykymallissa optimaalinen hintataso kaupungin tonteille olisi sellainen, etteivät kunnan nykyiset veronmaksajat joudu maksamaan uudisrakennuksen infrakustannuksia korotettuna veroäyrinä. Kaikki ylimenevä on "turhaa", koska se kuitenkin valuu tasausjärjestelmien kautta sinne taantuvaan(köh) muuhun maahan - tai sitten tulonsiirroiksi niille työssäkäyville köyhille joilla ei ole varaa asua kaupungissa ilman tukia(!)

Pelko siitä että kaikki voitot valuvat rakentajille (koska kohtuuhintaisille tonteille rakennettavien asuntojen myyntihintaraamejahan ei saa tai voi koskaan määrittää, sehän johtaisi kommunismiin, nepotismiin, korruptioon) johtaa siihen että suuri osa valtion ja kuntien tulonsiirroista valuu suoraan koti- tai ulkomaisille asuntorahastoille kulkematta juurikaan sisämarkkinoiden läpi. Kaikilla toimijoilla on puhtaat kädet mutta kokonaisuus haisee, ja ihmetellään miksi kokonaisveroaste on niin korkea vaikka julkisten palveluiden taso ei ole eurooppalaisella tasolla mitenkään erikoinen.

Sunnuntain salaliittoteoria tässä, katkeraa vuodatusta joka ei todellakaan ole rationaalista analyysiä - tämä kun lähti siitä vitutuksesta joka syntyi lukiessa yhden modernin tontinvuokrasopimuksen tekstiä ja piilotettuja koukkuja... siinä kans yhden taloyhtiön ja sen asukkaiden riippakivi seuraavat 50 vuotta.
 
Viimeksi muokattu:
Jos asunnon arvon kuuluu laskea, niin mitä järkeä on asua omistusasunnossa?
Mun nykyisessä asunnossa vastaavan tasoinen vuokra-asunto maksaisi nykyisellä vuokratasolla seitsemässä vuodessa satatuhatta euroa enemmän kuin mitä asumisen kulut (kiinteistövero, lämmitys, vakuutus jätemaksut yms.) + nykyinen lainakorko (alle 0,2% negatiivisen koron syödessä marginaalia). Jos olen asunut jo yhden seitsemän vuotta ja seuraavien seitsemän vuoden aikana hinnat puoliintuisivat, olisin silti "voitolla" verrattuna vuokra-asuntoon absoluuttisessa rahassa mitattuna. Mutta vastaavaa ei itseasiassa voisi edes vuokrata. Okt:ssä ei ole kunnollista vuokramarkkinaa. Jos jonkin saa vuokrattua, se voikin lähteä alta huonolla tuurilla. Eli se myydään. Sitten lapset vaihtavat koulua jne. Oma on aina oma. Oma tupa oma lupa. Saa laittaa omenapuun kasvamaan siihen mihin itse sen haluaa laitaa.
 
Jos asunnon arvon kuuluu laskea, niin mitä järkeä on asua omistusasunnossa?

Tätä täytyy miettiä useammalta kannalta.
- Asunnon (itsensä) arvo toki laskee, mutta esim. maan arvo voi nousta.
Lisäksi rahan arvo voi muuttua jolloin esim. se 100 000mk maksanut asunto voikin myydessä olla esim. 100 000€ jolloin teoriassa olet saanut "voittoa" noin 500 000mk, mutta oikeasti olet tietysti joutunut myös maksamaan erinäisiä veroja ja asunut kämpässä esim. sen 30+v minkä aikana tehnyt ehkä useampiakin kalliita korjauksia jne.

Lisäksi palkat ovat kehittyneet melkoisesti ja silloin "tosi korkea" 10 000mk (esim. paperitehtaalla) kuukaudessa olisi nykyisin ehkä joku 1800€/kk mikä ei todellakaan ole "tosi korkea" palkka nykyisin.

- Toisekseen miettien asiaa yleensä JOKU maksaa siitä että SINÄ asut jossain. Oletetaan että SINÄ et ole henkilö joka asuu läpi elämänsä ensin vanhempiensa ja myöhemmin sisarustensa luona maksamatta siitä mitään (mikäli olet tämä ei koske sinua, onnittelut, elämisesi ja asumisesi ei tule koskaan maksamaan SINULLE mitään)

Jos siis vedetään nopeasti laskien seuraava kaava:
Asut 100m2 (kerrostalo tai rivari) kämpässä mistä maksat vaikka maltillista vuokraa 10€/m2 = 1000€/kk.
Ostat 100m2 (kerrostalo tai rivari) kämpän mistä maksat vaikka 250€/kk vastiketta ja lyhennät jopa 750€/kk lainaa.

25v tätä ja sinulla on joko kämppä mistä maksat 250€/kk vastiketta ja voit myydä sen saaden luultavasti siitä jotain vs. olisit maksanut sen 1000€/kk vuokraa eikä sinulla olisi mitään.

Nyt joku voi sanoa että 25v tulee erinäisiä kunnostus ja muita lisäkuluja mitkä joudut maksamaan. Totta, olen myös aina varma että 25v tulee erinäisiä vuokrantarkistuksia joten se hinta on pompsahtanut ylöspäin.

Toki voisi olla järkevää ottaa huomioon mahdolliset korkojen heilahtelut ja jo etukäteen miettiä mahdollinen laina sen verran pieneksi että vasta esim. tuolla 6% korolla sitä joutuisi lyhentämään vaikkapa sen 750€/kk (mikä nopeasti katsoen olisi tällä hetkellä 116 405€ laina) mikä taasen esim. 1% korolla olisi maltilliset 439€/kk lyhennys.
 
Jos asunnon arvon kuuluu laskea, niin mitä järkeä on asua omistusasunnossa?
Vuokraus on bisnestä. Vuokraaja vuokraa asuntoaan vain siksi että saisi voittoa, ei huvikseen tai muuten vaan. Jos asut omassa asunnossa maksat tuon voiton verran vähemmän. Poikkeuksia toki on ja joskus voi olla kannattavaa asua vuokralla, mutta keskimäärin ei. Jos olisi kannattavaa asua vuokralla niin vuokraaminen ei olisi kannattavaa liiketoimintaa eikä sitä kukaan tekisi.
 
Jos asunnon arvon kuuluu laskea, niin mitä järkeä on asua omistusasunnossa?

Itse asun omistusasunnossa koska ei ole varaa asua enää vuokralla kun on lapsiakin. Tässä omassa tilavassa rivarinpäädyssä on asumiskulut lainanlyhennyksineen n. 900€/kk. Vastaavan kokoisen rivitaloasunnon saisi tästä kaupungista vuokrattua 850-1250€/kk vuokralla (+ sähkö ja joissain lämmitys), joista tuo halvin sijaitsee 20km päässä keskustasta (omasta keskustaan matkaa n. 4km ja bussi lähtee tontin rajalta).
 
Vuokraus on bisnestä. Vuokraaja vuokraa asuntoaan vain siksi että saisi voittoa, ei huvikseen tai muuten vaan. Jos asut omassa asunnossa maksat tuon voiton verran vähemmän. Poikkeuksia toki on ja joskus voi olla kannattavaa asua vuokralla, mutta keskimäärin ei. Jos olisi kannattavaa asua vuokralla niin vuokraaminen ei olisi kannattavaa liiketoimintaa eikä sitä kukaan tekisi.
Juuri näin.

Mutta käytännössä monella -- itselläni mukaan lukien -- olisi enemmän likvidiä varallisuutta mikäli asuisi vuokralla. Omistusasunto on yleensä isompi ja tasokkaampi kuin vuokra-asunto, jolloin käytettävissä olevat tulot laskevat. Perheellisillä vuokrakämppä vaihtuu usein omakotitaloon.

Vertailu ei toki ole reilu, mutta edellä mainittu on hyvä huomioida.
 
Pitäähän sitä ihmisen asua jossain. Sitä unelmiesi kämppää ei välttämättä ole vuokralla ja perheellinen voi taas arvostaa asumisen varmuutta. Toki omistusasunnon kulutkin voi olla pienemmät kuin vuokralla varsinkin kun velka maksettu.

Nämä asiat on niin tapauksesta riippuvaisia. Meidän lapsiperhe on nyt ostamassa ensimmäistä asuntoaan ja ei ole mitenkään itsestään selvää, että se olisi parempi kuin nykyinen vuokra-asunto.

Mutta about lähellä se on tätä nykyistä vuokrakämppää arvoltaan (n. 250k), ja kompromissi joka tapauksessa monin tavoin. Jokin voi olla paremmin ja jokin huonommin. Ja missään nimessä se ei ole unelmien tai halujen mukainen asunto, pakollinen välietappi yhdessä vaiheessa elämää. Osa elämän harmaata massaa. On puutteita, jotka ovat varmoja (kuten yksi makuuhuone liian vähän) ja puutteita jotka ovat asunnosta riippuvaisia (jossain ei ole saunaa, toiseen ei saa kunnon nettiä edes rahalla jne.)
 
Viimeksi muokattu:
Kun olette ottaneet lainaa onko pankki velvoittanut siirtämään päivittäisasioinnin ko. pankkiin?

Tässä kun on ensimmäinen kierros pankkien tarjouksia menossa, olen kaikista myös päivittäisasioinnin kulut merkannut ylös ja samalla varmistanut onko alennuksia tiedossa jne. No koko laina-ajalle tämän hetken hinnoilla laskettuna on noissa eroja tuhansia euroja pankkien välillä, osalla hinnat ihan törkeitä.
 
^ Eikö pankista saa heti kättelyssä ilmaisen lainan perustamisen ja ilmaiset päivittäispankkipalvelut kun vähänkin kilpailuttaa?
 
Kun olette ottaneet lainaa onko pankki velvoittanut siirtämään päivittäisasioinnin ko. pankkiin?

Tässä kun on ensimmäinen kierros pankkien tarjouksia menossa, olen kaikista myös päivittäisasioinnin kulut merkannut ylös ja samalla varmistanut onko alennuksia tiedossa jne. No koko laina-ajalle tämän hetken hinnoilla laskettuna on noissa eroja tuhansia euroja pankkien välillä, osalla hinnat ihan törkeitä.
Omissa lainoissa tuommoinen pykälä aina löytynyt ja kukaan ei ole päivittäishinnoista voinut neuvotella, näiden hinnoittelulla voi tosin tinkiä marginaalia alemmas, kuten itse tein.
 
Kun olette ottaneet lainaa onko pankki velvoittanut siirtämään päivittäisasioinnin ko. pankkiin?

Tässä kun on ensimmäinen kierros pankkien tarjouksia menossa, olen kaikista myös päivittäisasioinnin kulut merkannut ylös ja samalla varmistanut onko alennuksia tiedossa jne. No koko laina-ajalle tämän hetken hinnoilla laskettuna on noissa eroja tuhansia euroja pankkien välillä, osalla hinnat ihan törkeitä.
Monen pankin lainatarjouksen ehtona oli itsellänikin kokonaisasiakkuuden siirtäminen kyseiseen pankkiin. Kuitenkaan lopullisessa sopimuksessa ei ollut mitään vaatimusta tuosta kokonaisasiakkuuden siirtämisestä pankkiin. Kysyin asiaa vielä virkailijalta ja hän huokaili että eihän tätä tarvitse edes mainita vaan se on oletus. Olisiko minun kohdalla käynyt sitten pieni moka pankin puolelta, mutta joka tapauksessa hoidan muut raha-asiani edelleen toisessa pankissa kuin lainanantajan.
 
^ Eikö pankista saa heti kättelyssä ilmaisen lainan perustamisen ja ilmaiset päivittäispankkipalvelut kun vähänkin kilpailuttaa?

Juu ei. Toki yleensä saa jos pankit oikeasti kilpailee asiakkaasta, eli isosta lainasta ja ehkä sijoitussalkusta, mutta alempaa kastia edustavat kyllä usein maksaa ainakin jotain lainan perustamisesta. Omassa lähipiirissä taidettiin itse olla ensimmäiset jotka sai lainan 0€ perustamismaksulla, tämä tosin vanhaa lainaa kilpailuttaessa Akava-tarjouksena johon se kuului by default.

Päivittäishinnatkin riippuu ja roikkuu pankista, Nordealla (ja ainakin aiemmin esim. Säästöpankilla) ne tulee suoraan kaikille joilla on päivittäisasiointi + about yli 50k velkaa tai säästöjä/sijoituksia, Danskella maksat lähtökohtaisesti aina kulut, OP:ltakaan ei taida noita saada oikeasti ilmaiseksi, vaikka ne bonareilla monesti kuitataankin jne..
 
Kun olette ottaneet lainaa onko pankki velvoittanut siirtämään päivittäisasioinnin ko. pankkiin?

Tässä kun on ensimmäinen kierros pankkien tarjouksia menossa, olen kaikista myös päivittäisasioinnin kulut merkannut ylös ja samalla varmistanut onko alennuksia tiedossa jne. No koko laina-ajalle tämän hetken hinnoilla laskettuna on noissa eroja tuhansia euroja pankkien välillä, osalla hinnat ihan törkeitä.

Itsellä laina S-pankista ja sanoivat, että siirrä pankkiasiointi meille jos/kun haluat. Toki lainanhoitotili on heillä, mutta oma pankkitili toistaiseksi Nordeassa. Vaihdan S-pankkiin kun palvelumaksut alkavat pyöriä (tällä hetkellä niitä ei ole koska nuoren edut)
 
Onko kokemuksia pidemmistä, kuin 25 vuoden laina-ajoista?

OP ainakin asuntolainalaskurilla tarjoaa 30 vuoden laina-aikaa, mutta miten käytönnässä myöntävätkö noita?
 
Onko kokemuksia pidemmistä, kuin 25 vuoden laina-ajoista?

OP ainakin asuntolainalaskurilla tarjoaa 30 vuoden laina-aikaa, mutta miten käytönnässä myöntävätkö noita?
Ite kysyin ja myöntävät kuulemma vaan jos ottaa sen törkeän hintaisen vakuutukset mitä tyrkyttävät, eikä sillä vakuutuksella edes mitään tee kun lukee ehdot.
 
Onko kokemuksia pidemmistä, kuin 25 vuoden laina-ajoista?

OP ainakin asuntolainalaskurilla tarjoaa 30 vuoden laina-aikaa, mutta miten käytönnässä myöntävätkö noita?

Itse laitoin Nordean lainahakemukseen 30v eikä asiasta missään vaiheessa sanottu mitään. Paitsi ettei kiinteää tasaerää anneta noin pitkälle. Tohon vielä kun lisää mahdollisuuden 20% joustoluottoon niin tulisko siitä sit 36v jos haluaa venyttää. Mut olihan se hurja, vikat erät vuonna 2050..

Ei putkia ei mitään ylimääräistä, ~250k€ pk-seudulla, 12kk euribor. Rahoitus ja vakuudet aika vahvalla pohjalla kyllä.
 
Monen pankin lainatarjouksen ehtona oli itsellänikin kokonaisasiakkuuden siirtäminen kyseiseen pankkiin. Kuitenkaan lopullisessa sopimuksessa ei ollut mitään vaatimusta tuosta kokonaisasiakkuuden siirtämisestä pankkiin. Kysyin asiaa vielä virkailijalta ja hän huokaili että eihän tätä tarvitse edes mainita vaan se on oletus. Olisiko minun kohdalla käynyt sitten pieni moka pankin puolelta, mutta joka tapauksessa hoidan muut raha-asiani edelleen toisessa pankissa kuin lainanantajan.
Nordeassa sanoivat, että nykyään on laitonta vaatia laina-asiakasta siirtämään kaikki pankkiasioinnit lainan myöntäjän pankkiin. Varmaan tuosta syystä mitään sinne sinun sopimukseen ei merkattu.
 
Onko kokemuksia pidemmistä, kuin 25 vuoden laina-ajoista?

OP ainakin asuntolainalaskurilla tarjoaa 30 vuoden laina-aikaa, mutta miten käytönnässä myöntävätkö noita?

Tuli juuri muutama kuukausi sitten vaihdettua OPlta Nordealle ja samalla saatiin 32v laina mikä taitaa olla maksimi. Sitten vielä päälle joustolyhennys niin saa vielä melkein 6 vuotta lisää aikaa jos haluaa :dead:. Sijoittajaystävällinen tämä kyllä on ja tarkoitus on nimenomaan kerätä salkkuun jonkin verran käteispuskuria.
Olin muutenkin aika yllättynyt että onnistui ilman nostokuluja kun se on tuntunut olevan pahin mörkö pankeille aina aikaisemmin.
Pakolliset speksit: asunto ~540k, 390k laina, 0,37 marginaali ja yheistulot reilu 100k
 
Tuli juuri muutama kuukausi sitten vaihdettua OPlta Nordealle ja samalla saatiin 32v laina mikä taitaa olla maksimi. Sitten vielä päälle joustolyhennys niin saa vielä melkein 6 vuotta lisää aikaa jos haluaa :dead:.
Minulle tarjottiin sekä nordeasta että danskesta suoraan 35v laina-aika.
 
Pystyykö nykyisen nordean 22v lainan vaihtamaan tuollaiseen 30-35v lainaan vai pitääkö ensiksi vaihtaa nordeasta pois?

edit: taidanpa kysyä pankista onnistuuko vaihto 35v lainaan. Aion kuitenkin asuntoa vaihtaa tulevaisuudessa niin saisi nopeammin säästettyä tarvittavan summan.
 
Viimeksi muokattu:
Pystyykö nykyisen nordean 22v lainan vaihtamaan tuollaiseen 30-35v lainaan vai pitääkö ensiksi vaihtaa nordeasta pois?

Pystyy. Vaihtoehtoina on, että maksat muutoskulun 200€ ja nykyinen lainasi vain pidennetään 8-13 vuodella tai nostat kokonaan uuden lainan, jolloin maksat lainan nostokulun.
 
Kuinka paljon tekkiläiset arvostaa tontin omistusta? Omalla kohdalla tontin lunastushinta 30 000e ja vuokra 1500e (5%) / vuosi. Veroa maapohjasta menee ~1% eli 1500e lyhennyksellä tonttilainaa saisi maksettua 4% vuodessa pois ja kokonaan tuo olisi maksettu siis vajaassa 25 vuodessa.
 
Riippuu paljon talon iästä ja muista vastaavista seikoista. Hintoihin sitä ei juurikaan saa siirrettyä hyväkuntoisella talolla. Sen sijaan huonokuntoisten talojen osalta vuokratontit ainakin täällä Oulussa selvästi hidastaa joidenkin alueiden uudistumisesta. Valesokkelitalot jää ränsistymään voittopuolisesti vuokratonteilla, omilta tonteilta puretaan ja uutta putkeen.

Ajattelisin tuon niin, että jos ei tartte perikuntaa miettiä tai talo on sellaisella alueella, että tontin arvo on pienehkö todennäköisesti tulevaisuudessakin, niin vuokratontilla voisi hyvin elellä. Toisaalta tuo lunastushinta on useimmiten mitoitettu juuri tuolle 20v vuokralle, eli useinkaan ei ihan toivoton lisälaina, joten sikäli sama maksaa sitä lainaa.
 
Kuinka paljon tekkiläiset arvostaa tontin omistusta? Omalla kohdalla tontin lunastushinta 30 000e ja vuokra 1500e (5%) / vuosi. Veroa maapohjasta menee ~1% eli 1500e lyhennyksellä tonttilainaa saisi maksettua 4% vuodessa pois ja kokonaan tuo olisi maksettu siis vajaassa 25 vuodessa.
Riskiksi muodostuu kiinteistöverotuksen mahdollinen kiristyminen. Tosin tontin hinnasta päätellen kyse ei ole pk-seudusta, joten uumoiltu kiinteistöveron uudistuksen markkina-arvoperusteisuus tuskin heikentää tilannetta kovin paljon juuri tuon tontin kohdalla.

Itse varmaankin ostaisin tontin jos arvelen sen olevan haluttu myös tulevaisuudessa jossa Suomessa asuu vain 4.5 miljoonaa ihmistä.
 
@Illotus @zepi
Lähinnä mietin tuota, kun olen omaa 200ke okt myymässä lähiaikoina pois ja tontti tuli viisi vuotta sitten lunastettua. Käytännössä jos haluaisin jäädä tonttiostoksesta omilleen, tulisi saada 80% lunastushinnasta lisää talon myyntihintaan. Näillä laskelmilla tämä tarkoittaisi
224ke tontin kanssa + veroa 300e/vuosi
200ke ilman tonttia + vuokraa 1500e/vuosi

Alue Porissa okt-alueista suurin piirtein parhain.
 
Kuinka paljon tekkiläiset arvostaa tontin omistusta?

Itse arvostan sen verran paljon että en edes omaa kämppää ostaessa suostunut katsomaan asuntoja missä oli tontit vuokralla. Tämä siis Pirkanmaan alueella. Ymmärrän että esim. Helsingin läheillä ja alueella taitaa tehdä tiukkaa varsinkin uudiskohteissa saada omalla tontilla kämppä hankittua.

Niitä tarinoita saa aina välistä lukea miten hinnat "pompsahtavat" eikä enää ole mahdollista lunastaa tonttia ja aina se tuntuu tulevan eläkeläis tms. pariskunnalle yllätyksenä.

Toisaalta yleensä se myyntihinta ei tunnu paljoa eroavan oli se sitten vuokra tai omatontti kyseessä => itse ainakin haluan sen omalla tontilla olevan kohteen.
 
Missään tapauksessa ei kannata vuokratontillista kämppää ostaa. Omistava taho voi nimittäin kohtuullisen vaivattomasti alkaa nostaa tontin vuokraa, ja silloin asunto-osakkeenomistajat ovat kusessa.

Jos esimerkiksi Helsingin kaupunki omistaa jonkin tontin, ja jostain syystä Helsingin kaupungin kassa ammottaa tyhjyyttään, niin tonttivuokrien nosto on helppoa, kun taas esimerkiksi kiinteistöveron nosto on vaikeampi temppu.
 
Missään tapauksessa ei kannata vuokratontillista kämppää ostaa. Omistava taho voi nimittäin kohtuullisen vaivattomasti alkaa nostaa tontin vuokraa, ja silloin asunto-osakkeenomistajat ovat kusessa.

Jos esimerkiksi Helsingin kaupunki omistaa jonkin tontin, ja jostain syystä Helsingin kaupungin kassa ammottaa tyhjyyttään, niin tonttivuokrien nosto on helppoa, kun taas esimerkiksi kiinteistöveron nosto on vaikeampi temppu.
Höpöhöpö. Vuokrasopparit tehdään 50-60 vuodeksi ja vuokra seuraa indeksiä.
 
Viimeksi muokattu:
Niinhän niiden pitäisi. Todellisuus voi sitten olla toinen. No jokainen tyylillään.

Voihan sitä tosiaan vaikka nähdä vaaleanpunaisia yksisarvisia omassa todellisuudessaan, mutta Helsingin kaupungin vuokrakorotukset on kyllä kaikki olleet hyvin ennakoitavissa. Ja siitä huolimatta saa lehdistä lukea hirmuista itkua kun ollaan edelliset 50 vuotta saatu asua käytännössä olemattomalla maavuokralla ja korotuksen jälkeen joutuukin maksamaan jotain.

Jos maan omistaja on joku muu kuin Helsingin kaupunki, voi tilanne olla eri. Mutta esimerkiksi nyt valittiin juuri se ennakoitavin mahdollinen vuokranantaja.
 
Voihan sitä tosiaan vaikka nähdä vaaleanpunaisia yksisarvisia omassa todellisuudessaan, mutta Helsingin kaupungin vuokrakorotukset on kyllä kaikki olleet hyvin ennakoitavissa. Ja siitä huolimatta saa lehdistä lukea hirmuista itkua kun ollaan edelliset 50 vuotta saatu asua käytännössä olemattomalla maavuokralla ja korotuksen jälkeen joutuukin maksamaan jotain.

Jos maan omistaja on joku muu kuin Helsingin kaupunki, voi tilanne olla eri. Mutta esimerkiksi nyt valittiin juuri se ennakoitavin mahdollinen vuokranantaja.
Haluaisin nähdä yhdenkin vuokratontin (Helsinki/Espoo/Vantaa), jossa vuokraa on korotettu ennenkuin vuokrasopimus päättyy. Itsekin asun ok-talossa vuokratontilla. Sopparia 50v jäljellä. Vuokra kun seuraa indeksiä, niin yhtenä vuonna vuokra jopa laski. Muutenkin hyvin maltillista nousua 0.5-2% vuodessa.
 
Kaksi asunto-osaketta omistaneena pidin omaa tonttia suuressa arvossa. Hinnoissa ei ole paljon eroa, joten miksi valita vuokratontti (toki jos asunto on muuten ok ja pakko saada juuri se, voisi vuokratonttia katsoa läpi sormien)? Vastike on huomattavasti pienempi kuin vuokratonteilla olevissa kohteissa ja jos koko talo sattuisi homehtumaan tai olemaan korjauskelvoton 30 vuoden päästä, niin ainakin tontin arvo on todennäköisesti jäljellä.
 
Lähinnä mietin tuota, kun olen omaa 200ke okt myymässä lähiaikoina pois ja tontti tuli viisi vuotta sitten lunastettua. Käytännössä jos haluaisin jäädä tonttiostoksesta omilleen, tulisi saada 80% lunastushinnasta lisää talon myyntihintaan. Näillä laskelmilla tämä tarkoittaisi
224ke tontin kanssa + veroa 300e/vuosi
200ke ilman tonttia + vuokraa 1500e/vuosi
Entäs jos laitat firman pystyyn, myyt tontin firmallesi ja jäät vuokralle tontille. Sitten kun myyt talon eteenpäin, niin uusi omistaja maksaa vuokraa tontista firmallesi. -> Profit.:hmm:
 
Entäs jos laitat firman pystyyn, myyt tontin firmallesi ja jäät vuokralle tontille. Sitten kun myyt talon eteenpäin, niin uusi omistaja maksaa vuokraa tontista firmallesi. -> Profit.:hmm:

Ei taida saada tonttiosuutta lunastettua muutoin kuin osaksi osaketta?
 
Syksyllä oli ajankohtaista hankkia oma talo ja ei käynyt mielessäkään ostaa taloa vuokratontilta. Oma on oma.
 
Syksyllä oli ajankohtaista hankkia oma talo ja ei käynyt mielessäkään ostaa taloa vuokratontilta. Oma on oma.
Aina vaan ei voi ostaa. Meidänkään tonttia ei edes ollut mahdollista lunastaa. Kuitenkin niin mahtava tontti, että otettiin silti. 1000m2 kahdelta sivulta metsään rajoittuva, tien päässä, pk-seudulla. Juuri sellainen, kun haluttiin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 182
Viestejä
4 485 135
Jäsenet
74 179
Uusin jäsen
Flere-Imsaho

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom