Riippuu paljonkin kämpän koosta ja kuinka uusi on. Ylläpitokorjaukset ja lämmitys vie enemmän vanhemmissa taloissa. Mullakin on noin 70 neliöisestä 60-luvun kolmiosta autokatospaikan kanssa noin 400€/kk itä-Helsingissä (sisältää veden). Oma tontti (melkoisen iso tosin) ja huoltoyhtiö pihatöihin.Meillä on Vantaalla pienessä yhtiössä 130 euron vastike ja siihen kuuluu pihavalaistus, lämmitys, vesi, kiinteistövakuutus, autopaikka kahdelle autolle, jne... Pihatyöt ja pienet korjaukset teemme itse. En voi käsittää miten jotkut ovat valmiita maksamaan 300-400€ /kk vastikkeita. Isännöitsijä, huoltoyhtiö ja vuokratontti haukkaa tosi paljon jos sellaisesta yhtiöstä erehtyy ostamaan asunnon...
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 534
Uusissa on usein ihan törkeät hoitovastikkeet. Syynä voi olla osin tonttivuokra, eli talo on vuokratontilla ja rapiat parisataa menee kuukaudessa jollekkin ystävälliselle sijoittajalle. Toinen syy on, että grynderi on junaillut kavereilleen huollon ja isännöinnin ja veloitushinnat ovat suolaiset. Kolmas syy on, että kaikki palvelukustannukset nousevat joka vuosi ehkä jopa kolme kertaa inflaatiota nopeammin. Tämä kohdistuu myös vanhoihin taloyhtiöihin. Osasyynä tähän on erilaiset veronkorotukset.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 754
Tuollaisella vastikkeella ei kovin suurta asuntoa lämmitetä tai vettä käytetä. Pihallakin saattaa olla aika pimeätä iltaisin. Sitten tuosta puuttuu vielä verot, jotka pitää myös maksaa.Meillä on Vantaalla pienessä yhtiössä 130 euron vastike ja siihen kuuluu pihavalaistus, lämmitys, vesi, kiinteistövakuutus, autopaikka kahdelle autolle, jne... Pihatyöt ja pienet korjaukset teemme itse. En voi käsittää miten jotkut ovat valmiita maksamaan 300-400€ /kk vastikkeita. Isännöitsijä, huoltoyhtiö ja vuokratontti haukkaa tosi paljon jos sellaisesta yhtiöstä erehtyy ostamaan asunnon...
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 196
Joo unohdin varmaan listata jätemaksut tai kiinteistöverot mutta tuo sisältää siis kaikki kulut. Vastikkeen lisäksi lyhennetään vain lainaa ja maksetaan sähkölasku. Neliöitä on 75 ja lämpöä tuotetaan maalämmöllä joten kustannukset pysyy kurissa. Pihalla näkee ihan hyvin öisin kun valaisimissa on piheimmät Ikean euron E27 ledit
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 754
Onnittelut yhtiölle, koska olette joko keksineet ilmaisen tavan tuottaa sähköö tai vesi tulee taivaalta, mutta tuollaisilla kuluilla ei mitenkään pk-seudulla kateta kaikkea tuota. Jo pelkästään lämmitys, vaikka tuleekin maalämmöllö, vakuutus ja verot haukkaa sen verran ettei tuo ole mahdollista. Sitten pitäisi saada vielä kaikki muu päälle. Tai sitten yhtiössä on kaikki vedetty niin minimiin ja pihistelyyn, että elämänlaadullisesti kärsitään paljon. Jotain kertoo Ikean paskimmat led-lamput ulkovalaistuksena, kun niiden valoteho ei riitä valaisuun edes sisällä pienessä huoneessa täysvalkoisilla seinillä.Joo unohdin varmaan listata jätemaksut tai kiinteistöverot mutta tuo sisältää siis kaikki kulut. Vastikkeen lisäksi lyhennetään vain lainaa ja maksetaan sähkölasku. Neliöitä on 75 ja lämpöä tuotetaan maalämmöllä joten kustannukset pysyy kurissa. Pihalla näkee ihan hyvin öisin kun valaisimissa on piheimmät Ikean euron E27 ledit
Kumman koron ajattelette olevan pitkässä juoksussa halvempi nyt nollakoron aikana: 6kk Euribor vai 12kk Euribor? Ajatellaan sama marginaali molempiin. Käsittääkseni 6kk ollut ainakin aikaisemmin halvempi pitkässä juoksussa.
Ja paljonkohan marginaalia pitäisi hilata 12kk euriborissa alemmas, jotta päästäisiin samoihin kuluihin kuin 6kk. Laina aika olisi molemmissa sama 25v. Olisiko esim 12kk euribor + 0.35% marginaali "yhtä hyvä" kuin 6kk euribor + 0.4% marginaali?
Ja paljonkohan marginaalia pitäisi hilata 12kk euriborissa alemmas, jotta päästäisiin samoihin kuluihin kuin 6kk. Laina aika olisi molemmissa sama 25v. Olisiko esim 12kk euribor + 0.35% marginaali "yhtä hyvä" kuin 6kk euribor + 0.4% marginaali?
0 koron ympäristössä tietenkin alempi marginaali on aina parempi, varsinkin mikäli (kuten tällä hetkellä tapana?) negatiivinen euribor ei syö marginaalia. Mikäli korot lähtevät nousuun on 6kk euribor todennäköisesti/mahdollisesti lopulta parempi, mutta tuohan riippuu sitten täysin siitä, kuinka äkkinäisesti tämä (korkojennousu) tapahtuu (12kk euriborilla teoriassa saatat päästä nauttimaan 6-12kk alemmasta korosta, mikäli korkosuuntaa koilliseen tasaisesti näyttää). Jos noista kahdesta vaihtoehdosta valitsisin, ottaisin itse todennäköisesti tuon ensimmäisen vaihtoehdon (0.35%), koska korkojen noususta ei varmuutta ja korolla on lainan alussa joka tapauksessa suurin merkitys, kun pääomaa vielä enemmän jäljellä (toki tuo 0.05%:n merkitys on nimenomaan marginaalinen)...
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 196
Lämmitykseen yhtiöllä on kulunut 1600, vesi 1300, vero 1200 ja vakuutukseen 600. Muu silppu päälle ja kulut yhteensä 7300 euroa / vuosi.
En koe elämänlaatuni kärsivän millään lailla.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 875
Helsingin kaikki uudet taitavat olla vuokratonteilla. En nyt muista miten se vaikuttaa vastikkeeseen, mutta pari euroa per neliö per kuukausi.
Muuten vastikkeeseen kuuluu lämmitys, pihan hoito, jätehuollot ja kaiken maailman pattereiden ilmausta huoltomiehen toimesta jne.
Erillistalossa teillä oli varmastikin lämmitys erikseen. Se on käsittääkseni suurin osuus.
Kaupungissa myös lumen poisto maksaa paljon. Suuri osa taloyhtiöistä ostaa kk-hintaisen lumen aurauksen välttyäkseen megalaskuilta jos lunta tulee paljon. Tälläisinä talvina maksetaan tyhjästä helposti tonneja kuussa, mutta minkäs meet jos tontilla on tilaa nolla neliömetriä luman säilömiseen. Taloyhtiö vastaa myös siitä, että katolta ei tipu lunta / jäätä jalkakäytäville.
Viimeksi muokattu:
Koko taloyhtiön (asuntoineen) lämmityskulut 1600e vuodessa? On kyllä halpa lämmitysmuoto tuo maalämpö.
Meillä 90m2 rivitalo ja vastike 120e kuussa,sisältäen autopaikat sun muut kaikki kulut,mutta ei oman asunnon lämmitystä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 875
Maalämmössä pitää katsoa myös investointikulua - pelkän kk-kulun katsominen ei kerro vielä oikein mitään. Ja sitten pitäisi verrata siihen muuhun mahdolliseen lämmitykseen ja sen kuluihin.
Lämmityksen ja veden osalta olisi hyvä myös erotella se, että minkä verran menee veden lämmitykseen, vai maksaako jokainen sen itse omassa sähkölaskussa.
Lämmityksen ja veden osalta olisi hyvä myös erotella se, että minkä verran menee veden lämmitykseen, vai maksaako jokainen sen itse omassa sähkölaskussa.
Maalämmön hankintakulua en nyt lähtisi kyllä sekoittamaan vastikkeeseen/asumiskuluihin ellei siitä ole velkaa jota joka kuukausi yhtiölainana maksetaan.
Mutta kyllä alle 2€/m2 vastike on jo todella pieni jos siis sisältää lämmityksen ja veden. Ylipienissä vastikkeissa kiinnittää monesti huomion heti siihen mitä puuttuu. Kannattaa ainakin tarkistaa vakuutukset ja viimevuoden tase/todelliset kulut ennenkö asuntokauppoja sellaisesta tekee.
Yli 15v ikäisessä asunnossa on myös normaalia että lasketaan 1€/M2/kk mahdollisiin korjauksiin tai sitten ne tulee jälkikäteen maksettavaksi. Ja nyt puhun siis tavallisista as.oy:stä enkä niistä missä "jokainen vastaa omastaan ja hoitaa omat kulunsa". 5€+/M2 vastike kertoo jo että jotain on tehty ja nyt se maksatetaan pikaisesti pois asukkailla.
Mutta kyllä alle 2€/m2 vastike on jo todella pieni jos siis sisältää lämmityksen ja veden. Ylipienissä vastikkeissa kiinnittää monesti huomion heti siihen mitä puuttuu. Kannattaa ainakin tarkistaa vakuutukset ja viimevuoden tase/todelliset kulut ennenkö asuntokauppoja sellaisesta tekee.
Yli 15v ikäisessä asunnossa on myös normaalia että lasketaan 1€/M2/kk mahdollisiin korjauksiin tai sitten ne tulee jälkikäteen maksettavaksi. Ja nyt puhun siis tavallisista as.oy:stä enkä niistä missä "jokainen vastaa omastaan ja hoitaa omat kulunsa". 5€+/M2 vastike kertoo jo että jotain on tehty ja nyt se maksatetaan pikaisesti pois asukkailla.
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 534
Myös ihan uusissa kohteissa on jouduttu tekemään pikku korjauksia taloyhtiön laskuun kun niistä ei ole päästy rakentajan kanssa sopuun. Tämä on itseasiassa aika yleistä. Paljon rempaa uuteen taloon ja laskua pukkaa. Esim. tuossa taloyhtiössä oli heti valmistumisen jälkeen pikku rempaa asukkaiden laskuun.
Huutokaupat.com
Tässä alempana on havainneanimaatio miten tähän tilanteeseen päädytään. Eli talo on "valmis", rakentaja konkassa, mutta rahaa on välittäjän mukaan "jemmassa" niin että sillä "kaikki" tulee tehdyksi "kuntoon".
Huutokaupat.com
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 754
Tuo yhtiön 1600 euron lämmityskulu vuodessa kuulostaa juuri siltä, että joko yhtiö on luokkaa 2 asuntoa tai sitten tuolla yhtiön lämmityksellä lämmitetään vain yhtiön yhteiset tilat kuten pyörävarasto ja jokainen asunto sitten maksaa oman asunnon lämmityskulut omassa sähkölaskussaan. Vaikka maalämpö onkin kustannustehokas, niin ei sekään kuitenkaan ilmaiseksi sitä lämpöä tuota.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 875
Ei se maalämpö sinne taloon pyhällä hengellä ilmesty. Se on investointi, siinä on huoltokuluja ja kuoletusaika, oletettavasti matala pääomavastike pääomittuu asunnon hintaan. (Tottakai jokainen ostaja on valmis maksamaan ainakin 5000€ enemmän asunnosta jossa on 100€/kk halvempi vastike. Ja pankin lainalaskurikin tykkää jos vastike on matalampi, joten lainaa saa neuvoteltua enempi yms).
1600€/v ja sähkö luokkaa 12snt/kWh ja COP vaikka 4.0.
50000kWh lämpöä kämppiin. Kyllä sillä pari paritaloa tai pieni rivari varmaankin lämpiää? Etenkin jos on lämmön talteenottoa tai modernit eristykset.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 754
Kyllä se siten asumiskuluihin vaikuttaa, että se määlämmöllä varustettu kohde on ostohinnaltaan kalliimpi kuin esimerkiksi pelkällä sähköllä lämpiävä kohde. Asumiskuluissa se siis näkyy korkeampana lainanlyhennyksenä kuukausittain.
Meillä esimerkiksi on yhtiössä aika korkea vastike, mutta mitään ei sitten joudukaan tekemään itse ellei halua. Korkea vastike sitten taas osittain kuittaantui huomattavasti edullisemmassa asunnon ostohinnassa (koko Espoon sen hetken halvin €/m2 hinta, kun hakukriteerit oli se millä itse etsittiin asuntoa). Laskin, että korkeampaa vastiketta voi maksaa helposti yli 20 vuotta ennen kuin ostohintojen erotus kuittaantuu pois.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 196
Juurikin pari paritaloa ja neliöitä yhteensä 260. Lämpöä riittää hyvin myös varastojen ja teknisten tilojen lämmittämiseen
Suht hyvä enegialuokka ja LTO mutta vähemmän eristeitä kuin ihan uusimmissa matalaenergiataloissa.Jossain isommassa yhtiössä maalämpö varmaan skaalaisi vielä paremmin kun isompi kompura ei maksaisi paljoa enempää että saisi tuplamäärälle asuntoja lämmityksen ja lämpimän käyttöveden. Ihmeellisen vähän maalämpöyhtiöitä oli myynnissä, eikä se oikeastaan näkynyt hinnassa. Tai ehkä olisi näkynyt jos sen puute olisi tehnyt asunnosta vähemmän halutun. Etsimilläni spekseillä hinnat olivat ihan samat, oli sitten maalämpö tai ilppi. Joku sen investoinnin tietysti maksaa mutta hyvä uudehkon asunnon ostajalle.
Minulle oli tärkeämpää matalat kulut kuin matala ostohinta, koska lainaa sai joka tapauksessa ihan riittävän määrän ja edullisella korolla.
Miettisin kahdesti vaikka olisi varaa vain tosi halpaan asuntoon koska siinä vasta oletkin loukussa kun juoksevat kulut ja vastikkeet syö loputkin tulot ja nousevat koko ajan. Köyhällä ei varsinkaan ole varaa halpaan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 534
Katso liitteenä olevat asiakirjat joista löytyy kaikki rempat ja niistä aiheutuneet lisäkustannukset taloyhtiölle. Usein myös suuren rakennusyhtiön ja taloyhtiön välille syntyy kärhämää siitä mikä on valmis ja mikä on hyvä. Usein näitä ei kannata viedä oikeuteen ja siitä syystä näitä juttuja korjailaan taloyhtiönlaskuun.
Mulla ainakin on. Kolme suunnilleen samanlaista noin 40 asunnon yhtiötä, jotka rakennettiin vuoden välein. Joitain vastaanottotarkastuksessa havaittuja puutteita korjattiin, mutta sen jälkeen ei mitään. Jossain x-vuotistarkastuksessa muutama kohta merkattiin ylös ja sanottiin, että nämä korjataan 10v tarkastuksen yhteydessä, mutta jälkeenpäin kukaan ei myönnä mitään. Yksi yhtiöistä haastoi rakennuttajan oikeuteen suurimmasta puutteesta ja voitti, mutta prosessi oli raskas hallitukselle ja korvattujen oikeuskulujen lisäksi tuli konsultointikuluja, jotka meni omaan piikkiin. Muut yhtiöt korjasi omaan piikkiin. Kokonaisuudessaan kymmenisen eri ongelmaa ja puhuttiin noin 25ke per yhtiö kustannuksesta korjata kaikki puutteet ja suurin yksittäinen puute oli puolet tästä.
Reklamaatiohin vastaaminen kesti aina helvetin kauan. Jos reklamaatiossa oli monta asiaa, niin niistä vastattiin ehkä kolmannekseen ja loput jätettiin täysin huomiotta. Ja vastattuja asioita vähäteltiin ja väitettiin, että on ihan hyväksyttävää rakentamista. Ja ajan myötä alettiin sitten väittää, että asioista ei oltu reklamoitu ajoissa.
Kun nykyään on helvetin vaikeaa saada hallitukseen varsinkaan järkevää/osaavaa porukkaa, niin hoida sitten tämmösiä asioita kun puolet hallituksesta vielä vaihtuu joka vuosi. Ja tietysti jokaisen reklamaation kohdalla myös vastaanottava henkilö vaihtui ja sanoi, ettei tiedä tästä asiasta mitään, eikä ole mitään merkintöjä aiemmista reklamaatioista tallessa.
Edit: Niin ja kyseessä siis hyvin suuri rakennuttaja
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 863
Itse olin 2005 valmistuneen erillistaloyhtiön (9 taloa) hallituksessa valmistumisesta lähtien ja vuoden myös puheenjohtajana. Kyllähän siitä ensimmäisten vuosien valitus+ ja korjausrumbasta saisi pienen romaanin kirjoitettua. Todella kovana sai olla, että kaikki saatiin korjattua. Mm. Pihat tehtiin kaikki uusiksi, kun oli nurtsien alla kaadot miten sattuu ja pihat muistuttivat uima-altaita rankkasateen jälkeen. Sisäkorjauksia myös ihan riittävästi. Kaikkineen 60-70te edestä korjattii, pari vuotta taisi rumbaan mennä. RS-kohde kyseessä. Aika monta puhelua sain käydä rakennuttajan toimitusjohtajaa myöden.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 534
Huutokaupassa myydään nykyään asuntoja siinä missä normivälityksessäkin. Jos haluaa myydä nopeasti, niin tuolla menee varsinkin ilman lähtöhintaa. Ja esim. tuo ei mene tuohon 40ke:n hintaan, vaan myyntiaikaa jatketaan parin viikon välein. Myös rakennusliikkeet myyvät tuolla uusia asuntoja.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 212
Unohdin tähdentää että tuo ero oli ilman asuntovelan lyhennystä, se tulee siihen päälle vielä.
Kuulostaa kovin tutulta. Liekö sama suuri rakennuttaja, jonka kanssa väännämme. Käsittämättömän selkärangatonta ja vastuutonta touhua. Jätetään härskisti tekemättä asioita eikä suostuta korjaamaan. Perustelut jotain ihme diipadaapaa ja vastataan asian vierestä jollain muka argumenteilla.
Tuli ostettua vaimon kanssa 80-luvun paritalo neliö 90,5m^2 Espoosta. Danskesta ja Nordeasta tarjottiin molemmista lopulta 0,38 marginaalia ilman nostokuluja 340 keur kämpälle. Muista ei tullut edes tarjouksia kyseltyä (jotta vain toisen tarvitsee vaihtaa pankkia ja parempaa diiliä ei varmasti olisi muualta tullutkaan). Yht bruttotulot ~100keur. Vastike veden kanssa ~ 400 eur omalla tontilla, kyseessä suht iso yhtiö eli ei siis olla aivan jumissa seinänaapurin kanssa. Oli alunperin tarkoituksena ostaa rivari, mutta sopivaa ei löytynyt (huono pohjakuva, tasakattoja, valesokkeleja, kalliit vesikatto rempat tulossa yms yms.) Ja vastike oli rivareissakin aina tuo sama tai suurempi. Tässä vastikkeeseen kuuluu myös autokatos johon kämpältä matkaa n. 10 m. Bonarina myös se, että neliöt (90,5) ovat yhdessä tasossa toisin kuin rivareissa.
- Liittynyt
- 26.03.2017
- Viestejä
- 518
Miten iso laina? Eikö sekin vaikuta marginaaliin?
- Liittynyt
- 31.08.2017
- Viestejä
- 1 382
Hieman tätä samaa yhtälöä miettinyt, tosin omalla kohdallani kyseessä on reilu 5v vanha laina jossa negatiivinen euribor siis pienentää marginaalia. Lainassa on 0,80% marginaali, eli euriborin vähennyksen jälkeen korko on tällä hetkellä 0,46%. OP ei tuosta lähtenyt marginaalia enää tiputtamaan (pudottivat marginaalia viimeksi 2018 kun otin yhteyttä), perustellen että bonusten arvo on sen 0,25%. Kertyyhän bonusta useampi satanen vuodessa, joskin siitä reilu kolmasosa menee pelkkiin palvelumaksuihin (esim. lainoista kuukausittain).
Aika hyvä tarjous pitäisi uuteen lainaan saada että vaihto kannattaisi, etenkin kun en ainakaan itse usko korkojen lähivuosina nousevan mitenkään räjähysmäisesti. Nykyään lainaehdoissa kun negatiivinen euribor ei enää syökkään marginaalia pienemmäksi, ja taitaapi olla niin että lainoihin lyödään aina 12kk euribor. Ehkä joku 0,4% voisi olla ok vaihtaa, riippuen vähän "toimitusmaksusta" ja muista kuluista.
Mitenkä ASP-tilin korot jatkuvat tästä eteenpäin? ASP-tili avattu vuonna 2014 eli talletuskorkoa ja lisäkorkoa ei ilmeisesti enää tältä vuodelta saa? Asunnon hankkiminen tuleekin sopivasti ajakohtaiseksi tänä vuonna.
ASP-tili – parempi korko ja lainaehdot
ASP-tili – parempi korko ja lainaehdot
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 3 386
Talletuskorko mielestäni maksetaan kaikilta vuosilta, mutta lisäkorko vain viideltä vuodelta. Kannattaa vielä soittaa ja varmistaa valtiokonttorista. ASP-säästäminen ja ASP-laina - Valtiokonttori
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 436
Vuokraturva ennustaa että kymmen vuoden sisällä suurin osa asunnoista Suomessa ovat käytännössä arvottomia. Ainoastaan pk-seutu, Turku ja Tampere poikkeuksia.
/img-s3.ilcdn.fi/eb3ee231316ff2f0f31401a13914ea9a66f3e12d58f5ea57590609781d7aa015.jpg)
www.iltalehti.fi
Karu arvio: Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla – moni menettää käytännössä koko omaisuutensa
Vuosikymmenen loppuun mennessä vain Suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata, ennustaa Vuokraturva.
www.iltalehti.fi
Vastaavia uutisia tuntuu tulevan jatkuvalla syötöllä ja puhutaan hintojen romahtamisesta ja asuntojen arvojen tippumisesta nollaan. Nyt jopa keskisuurissa kaupungeissa.Vuokraturva ennustaa että kymmen vuoden sisällä suurin osa asunnoista Suomessa ovat käytännössä arvottomia. Ainoastaan pk-seutu, Turku ja Tampere poikkeuksia.
Karu arvio: Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla – moni menettää käytännössä koko omaisuutensa
Vuosikymmenen loppuun mennessä vain Suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata, ennustaa Vuokraturva.
Eipä kaupungin nimellä tai koolla ole suuresti väliä, vaan enemmänkin alueella, jossa asunto/talo on. Ei ihmiset muuta Helsinkiin pakoon arvottomia taloja ja käy samalla töissä Jyväskylässä. Sijanti, sijainti, sijainti sekä mikro- että makroalueella. Omassa kaupungissa pyydetään keskenään vastaavista taloista samoja hintoja eri alueilta, mutta talot kas kummaa liikkuu toiselta alueelta liukkaammin. Ehkä se ajatus on siellä "huonommalla" alueella, että sama hinta pitäisi saada kuin toiseltakin alueelta, koska omasta mielestä naapurusto on hyvä.
Ehkä asuntoa ostaessa kannattaa miettiä, miksi 5/10 vuoden päästä joku haluaisi sen ostaa. Suurin osa menee varmasti kaupaksi, kunhan hinta on säädetty oikeaksi. Tämä kannattaa jo siinä ostovaiheessa tiedostaa.
Asunnon kunto tietenkin vaikuttaa kiinnostuneiden määrään. Jos 70-luvun talossa on elinikänä vaihdettu vain verhot ja tapetit, ei kukaan remppahaluton halua sitä ostaa. Kerrostaloilla pitkäaikaissuunnitelmien suunnittelu ja noudattaminen, pitävät varmasti myyntihintoja kohtuullisena ja muut ihmiset haluavat sinne muuttaa. Vastaavasti pientalojen jatkuva remontointi ja puskurin kerääminen pitää talon kunnossa. Kaikkea ei tarvi vaihtaa vasta rikki mennessään. Näitä talojahan kaikki ovat nähneet, kun varttuneemman polven asukkaat ostavat talon viimeiseksi kodikseen ja jättävät kaikki muut paitsi välttämättömät remontit tekemättä
Onhan toi väite nyt naurettava, esim Oulussa ja Jyväskylässä väestön määrä (0,9% ja 0,8%) kasvaa nopeammin kuin Helsingissä (0,7%).Vuokraturva ennustaa että kymmen vuoden sisällä suurin osa asunnoista Suomessa ovat käytännössä arvottomia. Ainoastaan pk-seutu, Turku ja Tampere poikkeuksia.
Karu arvio: Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla – moni menettää käytännössä koko omaisuutensa
Vuosikymmenen loppuun mennessä vain Suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata, ennustaa Vuokraturva.
Pääkaupunkiseudulla Vantaa ja Espoo kasvavat prosentuaalisesti paljon nopeammin kuin Helsinki. Helsingissä väestönkasvua rajoittaa kaavoitetun tonttimaan puute.
Jyväskylän kasvun odotetaan hyytyvän tulevaisuudessa.
Jyväskylän väkiluku kasvaa vielä vuosikymmenen ajan
Jyväskylän seudun väkiluku nousee lähelle 200 000:ta ennen kuin kasvu alkaa hiipua.
yle.fi
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 699
Vuokraturva ennustaa että kymmen vuoden sisällä suurin osa asunnoista Suomessa ovat käytännössä arvottomia. Ainoastaan pk-seutu, Turku ja Tampere poikkeuksia.
Karu arvio: Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla – moni menettää käytännössä koko omaisuutensa
Vuosikymmenen loppuun mennessä vain Suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata, ennustaa Vuokraturva.
Tuo on lähinnä raflaava otsikko. Totta että "Vain suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata" = ostan tänään kämpän ja odotan 2v, sitten myyn voitolla niin että voin väittää tienaavani siitä (eli tuotto on edes muutamia tonneja voittoja per /kk eli sanotaan nyt vaikka 50k enempi myyntihinta kuin osto).
Mutta se että 10v päästä missä tahansa muualla paitsi Helsinki, Turku ja Tampere (sekä ympäröivät alueet) voisit mennä ja heittää tyhjän limsapullon asunnon pantiksi = asunto olisi täysin arvoton ja voisit muuttaa koska tahansa mihin tahansa asuntoon koska niissä ei olisi asukkaita / he olisivat niin epätoivoisia että antaisivat kämpän ilmaiseksi koska verot ja asumiskulut on aika kaukaa haettua fiktiota.
Olen aika 100% varma että vuonna 2030 Suomesta löytyy vielä muutakin kuin nuo 3 mainittua kaupunkia jossa on elämää vielä. Mikäli näin on on erittäin todennäköistä että myös asuntoja on vielä. Mikäli näin on eikä hallitusmuoto muutu totaalisesti joku ne myös omistaa ja ne jotain maksavat käyttää / saada omistukseen.
- Liittynyt
- 25.10.2016
- Viestejä
- 564
Tämä, en jaksa uskoa, että muissa yliopistokaupungeissa asunnot muuttuu arvottomiksi niin kauan kun asukkaita vaan riittää.
Lisäksi ainakin täällä Jyväskylässä on huomattavissa jo nyt iso hintaero "slummien" ja "normaalien" asuinalueiden välillä. Ennustaisin ennemmin, että noissa betonilähiöissä hinnat laskee ja muualla pysyy samana/nousee hieman.
Noh, kunhan oman kämpän arvo ei laske yli 4% vuodessa (eli sen mitä asuntolaina lyhenee) niin kaikki on hyvin
En asu noilla kolmella alueella, mutta samapa minulle, vaikka ennustus pitäisikin paikkansa.Vuokraturva ennustaa että kymmen vuoden sisällä suurin osa asunnoista Suomessa ovat käytännössä arvottomia. Ainoastaan pk-seutu, Turku ja Tampere poikkeuksia.
Karu arvio: Asuntojen arvo säilyy tällä vuosikymmenellä vain harvoilla alueilla – moni menettää käytännössä koko omaisuutensa
Vuosikymmenen loppuun mennessä vain Suomen suurimmissa kaupungeissa asunnoilla voi tienata, ennustaa Vuokraturva.
Kasvukeskusten kasvavat asuinkustannukset nostavat palkkoja myös syrjemmällä, ainakin korkeakoulutettujen kohdalla. Ja kun asuinkustannukset ovat syrjemmällä reilusti pienemmät, niin likvidi omaisuus karttuu mukavasti. Olen omalla kohdallani huomannut tämän varsin hyvin, kun omakotitalon laina maksaa kuukaudessa tamperelaisen opiskelijayksiön vuokran verran.
Etätyön takia työttömyyttäkään ei tarvitse sen enempää pelätä kuin kasvukeskuksissakaan, ainakaan näin insinöörin silmin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 436
Hallitus selvittää onko asuntojen hintojen romahdukselle mitään tehtävissä.
/img-s3.ilcdn.fi/da52c45572c302c0f618b8d501b49ee887b8d943553fe0b1f047fe1f0d583f12.jpg)
www.iltalehti.fi
Suomalaisten asuntojen arvot romahtavat isossa osassa maata – Ministeri Katri Kulmuni: Laitan liikkeelle selvityksen
Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni kertoo, että hallitus selvittää keinoja sille, miten suomalaisten asuntojen hintojen eriytymiseen voitaisiin vaikuttaa.
www.iltalehti.fi
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 473
Miksi asunnon arvon muka pitää hamaan tappiin asti nousta? Oma luukku ostettu täältä muuttotappiopaikkakunnalla. Ei tämä ole mikään sijoitus. Pakko sitä on jossain asua.
Minusta asunto on pitkän ajan kulutushyödyke, jonka arvo vaihetelee ja todennäköisesti laskee. Kehä kolmosen sisäpuoli on sitten asia erikseen.
Minusta asunto on pitkän ajan kulutushyödyke, jonka arvo vaihetelee ja todennäköisesti laskee. Kehä kolmosen sisäpuoli on sitten asia erikseen.
Mikkos
Tukijäsen
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 19 084
Sama täällä. Talo on ostettu asumiseen enkä mä silloin halua miettiä mikä sen jälleenmyyntiarvo on.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 4 892
Yleensä ei vaan siihen liitetään hallintaoikeus, mikäli kuuluu selkeästi jollekin osakekannalle.
- Liittynyt
- 16.08.2018
- Viestejä
- 1 534
Itse en usko edes pääkaupunkiseudun vedon riittävän. Ehkä raati onkin kutsuttu koolle juuri siksi, että ensi merkit ovat juuri nyt ilmassa? Kiinteistörahastoja ja rakennusyhtiöitä haettu konkkaan lyhyellä aikavälillä monta, SRV ilmoitti juuri ettei pysty maksamaan hybridilainansa korkoa ja tilastokeskus ilmoitti ettei vanhojen asuntojen kauppahintatilastoja toistaiseksi julkaista.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 1 967
Pidän huolestuttavana vuokratonttien määrän ja hinnan kasvua. Viimeaikoina on ilmestynyt tontteja, joissa ei ole lunastusmahdollisuutta ja vuokraa toki voidaan kasvattaa indeksiä enemmän. Rakentaminen on riskialtista, mutta maapläntin vuokraaminen ei ja arvonnousua haetaan siinäkin. Se vaan on pois rakennuksen arvonnoususta ja toivottavasti se ymmärrettäisiin asuntojen arvojen muodostumisessa.
Viimeksi muokattu:
Nyt ei ole dataa tueksi, mutta mutulla sanoisin, että Suomessa asumiskustannusten ja (netto)palkan suhde on melko epäsuhtainen, kun verrataan pk-seutua muuhun Suomeen.
Jos vaikka Jenkeissä muutat työn perässä jostain Keskilännestä kalliiseen mutta korkeapalkkaiseen Piilaaksoon, niin hyvin todennäköisesti se on taloudellisessa mielessä kannattava liike. Mutta muutapa työn perässä Kuopiosta Helsinkiin, niin veikkaan, että palkka ei hirveästi nouse.
Jos vaikka Jenkeissä muutat työn perässä jostain Keskilännestä kalliiseen mutta korkeapalkkaiseen Piilaaksoon, niin hyvin todennäköisesti se on taloudellisessa mielessä kannattava liike. Mutta muutapa työn perässä Kuopiosta Helsinkiin, niin veikkaan, että palkka ei hirveästi nouse.
Onko kukaan ottanut ASP-lainaa (tai ihan normi asuntolainaa) uudiskohteessa pelkästään myyntihinnalle? Esimerkkinä: asunto x maksaa 240000€, jonka myyntihinta 90000€ ja velaton tuo 240000€.
Miten pankki suhtautuu? Paukut ei taida toistaiseksi yksin tienaavana riittää tuohon koko lainaan, niin siksi kyselen. 180-200k€ varmaan saisin vielä.
Miten pankki suhtautuu? Paukut ei taida toistaiseksi yksin tienaavana riittää tuohon koko lainaan, niin siksi kyselen. 180-200k€ varmaan saisin vielä.
Ei oikein positiivisesti suhtaudu ajatukseen ainakaan normi asuntolainan kyseessä ollessa, muistivat muistuttaa että se asunnon 70-75% vakuusarvo lasketaan velattomasta hinnasta, ei myyntihinnasta, joten kovin suurta lainaa ei tuohon päälle saa ilman lisävakuuksia.
Voi olla että pankkien välillä on tässä edelleen eroja. Omaa rahaa pitää kuitenkin olla ensiasunnon ostossakin se 5% (oliko se 10% ASP-lainoille) asunnon velattomasta hinnasta. Jos siis olen ymmärtänyt oikein.
ASP:llä uudisasuntoon, miten hoituu yhtiölaina?
ASP-rahoitusta voi käyttää uudisasunnon ostamiseen. Yhtiölainaan ASP-rahaa saa kuitenkin vain siihen osaan, joka maksetaan heti pois, ei rahoitusvastikkeisiin.
www.taloustaito.fi
Kyllä tuo näyttäisi ASPillakin onnistuvan. Ja velatonta hintaa käytetään laskiessa vaan, jos se maksetaan pois.
Onko tuossa siis mahdollinen porsaanreikä päästä isompaan lainaan kiinni? Tapahtuuko tuota paljonkin?
Näen tässä potentiaalisia uhkia.Uutiset
-
Oura siirtyy virallisesti Yhdysvaltoihin
20.2.2026 14:55
-
Donut Lab tiedotti julkaisevansa VTT:n tekemiä mittausraportteja ensi viikosta alkaen
20.2.2026 12:57
-
Microsoft esitteli Windows 11:n uutta Ask Copilot -ominaisuutta ja muita tekoälyuudistuksia
20.2.2026 08:45
-
Razer julkisti Huntsman Signature Edition -lippulaivanäppäimistön
20.2.2026 08:36
-
NZXT julkaisi uuden mini-ITX-luokan H2 Flow -kotelon ja C850 SFX -virtalähteen
19.2.2026 08:10
