- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 1 544
Minusta on aika outoa jos tuo on sidottu vuosituloihin. Joillainhan voi olla likvidiä varallisuutta vaikka satojen tuhansien eurojen edestä ilman että se tuottaa veronalaista tuloa.
Vassarin mielestä se tulee laittaa seiniin...Minusta on aika outoa jos tuo on sidottu vuosituloihin. Joillainhan voi olla likvidiä varallisuutta vaikka satojen tuhansien eurojen edestä ilman että se tuottaa veronalaista tuloa.
Jos lottovoittajalla on 5 miltsiä säästötilillä tuottamassa 50 000€/v vuoren varmaa tuottoa 1% korolla, niin miksei hän saisi ostaa velaksi 500 000€ asuntoa?Eka fiilis on, että ihan järkevä ehdotus. 3% korkotasolla lainamäärän ylärajalla tarkoittaisi noin kolmannesta nettotuloista lainanhoitomenoihin.
Ilmeisesti on tiedossa, että Ilmarinen on sitten aktiivinen omistuksen suhteen? Itse olen asunut 2 kertaa yhtiössä, josta joku omisti 20% (toinen oli Sato, toista en muista). Kummassakaan tapauksessa tämä suuromistaja ei osallistunut yhtiökokouksiin tai ollut tipankaan vertaa kiinnostunut yhtiön asioista. Edes silloin kun kosteusmittausten perusteella jouduttiin tekemään jokaiseen kylppäriin remontti.Ihan hyviä pointteja, eivät kuitenkaan ihan relevantteja tämän talon kohdalta kun netti/TV-asiat on kunnossa, autopaikat on viereisessä pysäköintilaitoksessa jossa myös toinen taloyhtiö (eli joka tapauksessa vaikea tehdä päätöksiä...) ja talon yleiskunto on hyvä, parvekkeet on lasitettu jne.
Olen ehkä melkein samoilla linjoilla Ilmarisen (oletetun) näkemyksen kanssa että taloyhtiö pitää pitää kunnossa, mutta mitään suuria muutoksia ei omastakaan mielestä tarvi tehdä, kun valtaosa perusjutuista on jo hoidettu. Eli ei vaikuta miltään deal-breakeriltä.
Jos nyt ihan suurennuslasilla niin uskaltaisin väittää että em. pankki jonka tilillä tuo "5 miltsiä" kasvaa korkoa (tai jos miettii pankkien sijoitustapahtumia niin esim. OP:n ollessa kyseessä varmaankin max 50% tuosta eli 2½ miltsiä olisi varmalla muutaman prosentin korolla) varmasti antaa sen lainan ottaen huomioon tuon "5 miltsiä" tilillä vaikkei nyt viitsisikään laittaa edes 10% (50 000€) suoraan käteistä peliin kämppää ostaessaan.Jos lottovoittajalla on 5 miltsiä säästötilillä tuottamassa 50 000€/v vuoren varmaa tuottoa 1% korolla, niin miksei hän saisi ostaa velaksi 500 000€ asuntoa?
Keneltä se tarkalleen ottaen on pois, että hän ottaa asuntolainen?
En kyllä ymmärrä tuota Nordean tarjousta. Sieltä on kuitenkin koko ajan viestitty, että pankki on taas aggressiivisesti mukana kilpailemassa asuntolaina-asiakkaista. Ja tällainen fiilis jäi omastakin kilpailutuksesta viime kesältä (lainat oli Nordeassa ja jäi Nordeaan).No nyt on tarjoukset kourassa. Tässä marginaalit:
Nordea - 1,3% (todellinen vuosikorko 1,4%) / korkokatto - 1,2% (todellinen vuosikorko 1,5%)
Pop-pankki - 0,75% (todellinen vuosikorko 0,87%) / korkokatto - 0,5% (todellinen vuosikorko 1,13%)
S-pankki - 0,66% (todellinen vuosikorko 0,80%)
Säästöpankki - 0,6% (todellinen vuosikorko 0,71%)
Osuuspankki - 0,6% (todellinen vuosikorko 0,7%)
Hypo - 0,6% (todellinen vuosikorko 0,69%)
Handelsbank - 0,55% (en saanut sen tarkemmin tarjousta vielä käteen)
Danskebank - 0,5% (todellinen vuosikorko 0,582%) / korkokatto - 0,5% (todellinen vuosikorko 0,712%)
Sen enempää kuluja katsomatta laitan homman käyntiin eli Danskebank on pohjalla ja muille pankeille viestiä, että tulevatko vastaan tai tekevätkö paremman tarjouksen Hypo sanoi suoraan ettei saa noin alas tarjousta eli sen jätän suoraan pois.
E: Vedin pelin auki myös Osuuspankille sillä verukkeella, että jos jään asiakkaaksi niin jätän vakuutukset sinne ja siirrän autovakuutuksen myös osuuspankkiin. Löytyy myös AXA henkivakuutus, jota en nyt ottanut esille, mutta sitäkin voisin jatkaa. Saahan nuo aina pois.
Ilmeisesti pankki ei ole halunnut asiakasta jostain syystä tässä tapauksessa. Minä sain Nordeasta kilpailukykyisen tarjouksen tässä kun aivan vasta uusin lainalupausta sieltä.En kyllä ymmärrä tuota Nordean tarjousta. Sieltä on kuitenkin koko ajan viestitty, että pankki on taas aggressiivisesti mukana kilpailemassa asuntolaina-asiakkaista. Ja tällainen fiilis jäi omastakin kilpailutuksesta viime kesältä (lainat oli Nordeassa ja jäi Nordeaan).
Jep, toki tietämättä enempää tietoja lainasta/varallisuuksista/takauksista. Luulisi nykyisellä menolla helposti saavan jotain alle 0,6% marginaaleja.@Tinke-80 , jotenkin tuo ei nyt kovin hyvältä kuulosta. Tuo 6kk euribor hiekoittuu aika pahasti tuohon korkeaan marginaaliin.
Periaatteessa mikään ei kai estäisi järjestelyä, jossa pankki perustaa 5min ajaksi ASP-lainan asiakkaalle, maksaa lisäkorot ja sen jälkeen myöntää uuden ei-ASP lainan jolla ASP maksetaan pois häiritsemästä.Tunteeko joku täältä ASP-systeemiä paremmin? Olen nyt kuullut kahdesta pankista, että lisäkorko maksetaan vaikka lainan ottaisi normilainana. Hyöty tästä olisi tietty että lainan kuukausikulut puolittuu, eikä ole rajoituksia jos haluaa vuokrata tai ottaa lyhennysvapaita.
Sinällään jos ASP lisäkorko toki maksetaan jos näin johonkin lappuun kirjataan, mutta onko lisäkorko myös verotonta vaikka laina ei olisikaan ASP-laina?
Tämä on totta mutta sitten se myös pitäisi tehdä niin ja aiheuttaa ylimääräistä työtä pankille ja tuskin siitä innostuvat..Periaatteessa mikään ei kai estäisi järjestelyä, jossa pankki perustaa 5min ajaksi ASP-lainan asiakkaalle, maksaa lisäkorot ja sen jälkeen myöntää uuden ei-ASP lainan jolla ASP maksetaan pois häiritsemästä.
S-Pankilta tuli marginaalilla 0,5% (todellinen vuosikorko 0,64%). Tää on muuten jännä kun todellinen vuosikorko S-pankin ja DanskeBankin välilä on n. 0,06%. S-pankin mukaan saisin siellä kaikki palvelumaksut ilmaiseksi ja muut kulut, joten heidän tarjous tulisi halvemmaksi. En nyt suoraan osaa lähteä vertaamaan kulupuolia, mutta ainakin lainaan liittyen veloitusmaksut ovat täysin samat ja S-pankilla on itseasiassa korkeampi toimitusmaksu. Toki S-pankilla on sitten muita etuja, joten vaikea kokonaisuutta tässä vaiheessa verrata.No nyt on tarjoukset kourassa. Tässä marginaalit:
Nordea - 1,3% (todellinen vuosikorko 1,4%) / korkokatto - 1,2% (todellinen vuosikorko 1,5%)
Pop-pankki - 0,75% (todellinen vuosikorko 0,87%) / korkokatto - 0,5% (todellinen vuosikorko 1,13%)
S-pankki - 0,66% (todellinen vuosikorko 0,80%)
Säästöpankki - 0,6% (todellinen vuosikorko 0,71%)
Osuuspankki - 0,6% (todellinen vuosikorko 0,7%)
Hypo - 0,6% (todellinen vuosikorko 0,69%)
Handelsbank - 0,55% (en saanut sen tarkemmin tarjousta vielä käteen)
Danskebank - 0,5% (todellinen vuosikorko 0,582%) / korkokatto - 0,5% (todellinen vuosikorko 0,712%)
Sen enempää kuluja katsomatta laitan homman käyntiin eli Danskebank on pohjalla ja muille pankeille viestiä, että tulevatko vastaan tai tekevätkö paremman tarjouksen Hypo sanoi suoraan ettei saa noin alas tarjousta eli sen jätän suoraan pois.
E: Vedin pelin auki myös Osuuspankille sillä verukkeella, että jos jään asiakkaaksi niin jätän vakuutukset sinne ja siirrän autovakuutuksen myös osuuspankkiin. Löytyy myös AXA henkivakuutus, jota en nyt ottanut esille, mutta sitäkin voisin jatkaa. Saahan nuo aina pois.
Lisäkorko tosiaan maksetaan, vaikka et ottaisi ASP-lainaa. Lisäkorko on myös käsittääkseni verotonta, vaikka et käyttäisi ASP-lainaa.Tunteeko joku täältä ASP-systeemiä paremmin? Olen nyt kuullut kahdesta pankista, että lisäkorko maksetaan vaikka lainan ottaisi normilainana. Hyöty tästä olisi tietty että lainan kuukausikulut puolittuu, eikä ole rajoituksia jos haluaa vuokrata tai ottaa lyhennysvapaita.
Sinällään jos ASP lisäkorko toki maksetaan jos näin johonkin lappuun kirjataan, mutta onko lisäkorko myös verotonta vaikka laina ei olisikaan ASP-laina?
Vastaan nyt itse itselleni kun tuli selattua asp-lakia. Jos vaikka joku muu olisi miettinyt samaa.Tunteeko joku täältä ASP-systeemiä paremmin? Olen nyt kuullut kahdesta pankista, että lisäkorko maksetaan vaikka lainan ottaisi normilainana. Hyöty tästä olisi tietty että lainan kuukausikulut puolittuu, eikä ole rajoituksia jos haluaa vuokrata tai ottaa lyhennysvapaita.
Sinällään jos ASP lisäkorko toki maksetaan jos näin johonkin lappuun kirjataan, mutta onko lisäkorko myös verotonta vaikka laina ei olisikaan ASP-laina?
Lisäyksenä vielä tähän, että vaikka tuollainen ehto olisikin niin se ei välttämättä olisi pätevä.ainakin ellei sitä ole erikseen toisin määrätty asp-sopimuksessa.
Mahdollinen perustamismaksu + laskutuslisä jää maksettavaksi uuteen pankkiin. Muita maksuja ei pitäisi tulla. Mikäli laina ei ole kiinteäkorkoinen, ei vanha pankki saa veloittaa lainan poismaksusta.- Jos kilpailutan lainani ja joku toinen pankki tarjoaa parempaa, niin mitä siirtyminen käytännössä maksaa? Jääkö muuta maksettavaa kuin perustamismaksu 0-400e? Ja jos jään, onko odotettavissa jotakin hämärää "uudelleenjärjestelypalkkiota"? Nämä lienee toki neuvoteltavissa, kunhan on muitakin pankkeja mukana ruljanssissa, joita voi käyttää toisiaan vastaan.
- Mitä tuolle Garantian takaukselle käytännössä tapahtuu, onko se ostettava uudestaan eli onko se sidottuna vain ja ainoastaan tähän nykyisestä pankista otettuun lainaan vai onko se sidottuna lainaan itsessään, eli se siirtyy mukana?
S-pankista sain satkulla toimitusmaksun kun vaihdoin pankkiaOnko porukka saanut toimitusmaksun pois tai 100€ pintaan? Järjestäen ollaan omalla kohdalla lähdetty 700-550€ toimitusmaksu liikenteeseen kilpailutuksessa.
Korjaus alleviivattuna
Danske tarjoaa Akavan jäsenille suoraan ilman toimitusmaksua. Nordea tarjosi meille myös, kun kuuli Dansken tarjouksesta.Onko porukka saanut toimitusmaksun pois tai 100€ pintaan? Järjestäen ollaan omalla kohdalla lähdetty 700-550€ toimitusmaksu liikenteeseen kilpailutuksessa.
Korjaus alleviivattuna
Itse tässä tilanteessa muutin tilin maksuttomaksi, eli joku säästötili tms ja irtisanoin verkkopankkisopimuksen. Sitten vain sovin opintolainalyhennykset menemään automaattisesti kyseiseltä tililtä. Tilinsiirtona vain uudesta pankista kk-lyhennyssummaa tilille. Tiliote tulee paperisena kerran kuussa veloituksetta.edit: yksi tekijä myös että nykypankissa on opintolainaa ja sen takia pitäisi olla käyttötili siellä mistä joutuu maksamaan käyttötilinhoitomaksua 2 e kuussa ja päälle verkkopankista 3 e (ilman sitä menee vähän hankalaksi). Käytännössä kannattaa maksaa tuo opintolaina melkeinpä pois jos päätyy ottamaan muualta.
Eikai sitä opintolainaa tarvitse saman pankin tililtä lyhentää? Itsellä ainakin opintolaina aikanaan jäi Danskeen ja asuntolaina OP:sta. OP:n tililtä sitä Danskessa olevaa lainaa lyhentelin ihan normaalisti. Jäi sinne Danskeen tosin käyttötilikin, mutta vedin saldot nolliin enkä sinne mitään koskaan siirtänyt niin eipä sieltä mitään tilinhoitomaksuja mennyt mennyt saati laskuja perästä kuulunut.8kk etsinnän jälkeen tuli viimein ostotarjous hyväksytyksi. Kämppä pkseudulla. Nyt sitten pitää vielä viimeiset väännöt marginaalista yrittää tehdä. Lähtötilanteen paras tarjous edellisten neuvottelujen jälkeen on 0,4%+12kk 200e kuluilla ja op:n 0,47% + 12kk 500e kuluilla, mutta neuvotteluissa puhuttu isommasta lainasummasta. Vähän siinä ja siinä, jos laskee vain kotivakuutuksen bonuksilla op:n eduksi ollaan tasoissa ja nuo bonukset vielä laskee ajan kanssa.
edit: yksi tekijä myös että nykypankissa on opintolainaa ja sen takia pitäisi olla käyttötili siellä mistä joutuu maksamaan käyttötilinhoitomaksua 2 e kuussa ja päälle verkkopankista 3 e (ilman sitä menee vähän hankalaksi). Käytännössä kannattaa maksaa tuo opintolaina melkeinpä pois jos päätyy ottamaan muualta.
Meillä ei ainakaan pankki suostunu lainaamaan euroakaan enempää kuin mitä tarvittiin kämppään.Eikö kannattaisi yrittää nostaa asuntolainaa sen verran enemmän, että saa opintolainan maksettua pois?
Eipä nuo taida tänä päivänä ylimääräisiä asuntolainana myöntää. Liekö olisi luvallistakaan, kun asuntolainoissa on vielä korkovähennykset olemassa.Eikö kannattaisi yrittää nostaa asuntolainaa sen verran enemmän, että saa opintolainan maksettua pois?
Mä en nyt ymmärrä. Meillä pankki suostui lainaamaan juuri sen verran kuin tarvitsimme asuntoon lainaa. Se raha kävi noin 3 sekuntia meidän tilillä ja siirtyi myyjän tilille. Mikään ei muuttunut paitti että meille jäi helvetisti velkaa. Missä kohtaa tulee se hetki jolloin tilille jää rahaa maksaa opintolaina pois kun myyjälle on maksettu?Riippuu ihan siitä oman rahan osuudesta. Siinä ei ole mitään laitonta, että käyttää vain puolet 25 000e rahasta asuntolainaan, loput opintolainan lyhennykseen ja nostaa 12500e enemmän asuntolainaa.
Lähinnä kyse on siitä, että saa ne takaukset. Tietty jos ostaa ensiasuntoa 5% käsirahalla, niin vaikeaahan se on pelata.
Kerrot pankille, että aiot käyttää asuntoon 12500e ja haluan 137500e lainaa sen sijaan, että sanot haluavasi 125000e, sillä rahaa on 25000e.Mä en nyt ymmärrä. Meillä pankki suostui lainaamaan juuri sen verran kuin tarvitsimme asuntoon lainaa. Se raha kävi noin 3 sekuntia meidän tilillä ja siirtyi myyjän tilille. Mikään ei muuttunut paitti että meille jäi helvetisti velkaa. Missä kohtaa tulee se hetki jolloin tilille jää rahaa maksaa opintolaina pois kun myyjälle on maksettu?
Nokun ei onnistu. Pankki ei suostunut lainaamaan euroakaan enempää kuin mitä talosta siirretään myyjälle. Toisin sanoen eivät suostuneet lainaamaan rahaa niin että siitä olisi jäänyt meidän tilille jotain. Vaikka kuinka oli vakuudet kunnossa ja säästössä rahaa.Kerrot pankille, että aiot käyttää asuntoon 12500e ja haluan 137500e lainaa sen sijaan, että sanot haluavasi 125000e, sillä rahaa on 25000e.
Sitten ostat vakuuden sille puuttuvalle osuudelle tai otat ASP:sta tai mistä nyt ikinä. Mitään laitonta ei tule tehtyä. Asia on sopimuskysymys pankin kannalta. Mutta jos ei ole käteistä, niin sitten ei ole ja homma ei toimi.
Jos asunnon vakuusarvo on suurempi kuin pyydetty lainamäärä. Edellyttää tietysti kohtuullista omarahoitusosuutta mikä ei usein onnistu ensiasunnon ostajilta.Mä en nyt ymmärrä. Meillä pankki suostui lainaamaan juuri sen verran kuin tarvitsimme asuntoon lainaa. Se raha kävi noin 3 sekuntia meidän tilillä ja siirtyi myyjän tilille. Mikään ei muuttunut paitti että meille jäi helvetisti velkaa. Missä kohtaa tulee se hetki jolloin tilille jää rahaa maksaa opintolaina pois kun myyjälle on maksettu?
Tässä ajetaan takaa siis sitä, että otat lainaa enemmän kuin "tarvitsisi", eli jos sinulla on vaikka 50k€ säästöjä ja ostat 100k€ asunnon, niin 50k€ lainan sijasta otatkin lainaa 80k€ ja sitten niitä ylijääneitä käyttelet mihin käyttelet, kuten opintolainan maksuun tai sijoituksiin.Mä en nyt ymmärrä. Meillä pankki suostui lainaamaan juuri sen verran kuin tarvitsimme asuntoon lainaa. Se raha kävi noin 3 sekuntia meidän tilillä ja siirtyi myyjän tilille. Mikään ei muuttunut paitti että meille jäi helvetisti velkaa. Missä kohtaa tulee se hetki jolloin tilille jää rahaa maksaa opintolaina pois kun myyjälle on maksettu?
Niin eli toisin sanoen siis pelataan käytännössä jo olemassa olevalla rahalla niin, että et laita omaa rahaa niin paljon asuntoon vaan otat suuremman lainan jotta säästöjä jää vielä tilille?Tässä ajetaan takaa siis sitä, että otat lainaa enemmän kuin "tarvitsisi", eli jos sinulla on vaikka 50k€ säästöjä ja ostat 100k€ asunnon, niin 50k€ lainan sijasta otatkin lainaa 80k€ ja sitten niitä ylijääneitä käyttelet mihin käyttelet, kuten opintolainan maksuun tai sijoituksiin.
Homma ei tietenkään toimi, ellei rahaa ole valmiiksi koska joudut ns. lainaamaan tappiin saakka.
Otetaan nyt vaikka esimerkki omalta kohdalta. Kun vaihdettiin asuntoa niin vanhan asunnon myynnistä jäi X määrä rahaa yli vanhan lainan maksun jälkeen. Uusi talo maksoi Y määrän rahaa, mutta sen sijaan, että pankista olisi lainattu suoraan Y-X verran rahaa, käytettiinkin rahasta X osa Z paljon asuntolainaa kalliimman autolainan poismaksuun, ja pankista lainattiinkin Y-(X-Z) verran rahaa.
Nimenomaan. Ja se ei siis onnistu, jos olemassa olevaa rahaa on sentilleen sen verran, kuin pankki vaatii omarahoitusosuudeksi. Silloin kaikki olemassa olevat rahat pitää käyttää asunnon ostamiseen ja tilille jää 0e.Niin eli toisin sanoen siis pelataan käytännössä jo olemassa olevalla rahalla niin, että et laita omaa rahaa niin paljon asuntoon vaan otat suuremman lainan jotta säästöjä jää vielä tilille?
Ilmeisesti. Mikä ei mielestäni taas kuulu oikeastaan asunnon ostamiseen ja asuntolainaan vaan on ihan normaalia elämää (eli normaalit tavarat ostetaan ja maksetaan heti ja luottoa/lainaa otetaan ainoastaan isoon ostokseen kuten asunto. Jos rahat eivät heti riitä niin säästetään ja ostetaan sitten)Niin eli toisin sanoen siis pelataan käytännössä jo olemassa olevalla rahalla niin, että et laita omaa rahaa niin paljon asuntoon vaan otat suuremman lainan jotta säästöjä jää vielä tilille?
Asuntolainaa ei kyllä saa penniäkään enempää kuin asunto maksaa. Aikoinaan tämä onnistui, ja pankki oikein kyselikin että tarvitteko jotain hankintoja ensiasunnon hankinnan yhteydessä tai remonttia, niin onnistuu tähän samaan. Tästä on tosin aikaa joku yli 10 vuotta. Nykyään ei onnistu, lainaa kyllä, mutta et asuntolainaa.Riippuu ihan siitä oman rahan osuudesta. Siinä ei ole mitään laitonta, että käyttää vain puolet 25 000e rahasta asuntolainaan, loput opintolainan lyhennykseen ja nostaa 12500e enemmän asuntolainaa.
Lähinnä kyse on siitä, että saa ne takaukset. Tietty jos ostaa ensiasuntoa 5% käsirahalla, niin vaikeaahan se on pelata.
Jaa, mistäs moinen mutu? Just pari kk sitten oikein kysyttiin, että riittääkö vai pannaanko vähän lisää muihin hankintoihin. 240k siis haettiin ja 260k ehdotti virkailija. Enemmänkin olisi saanut, muttei nyt ollut tarvetta. Tuskin tulee tuotanaan nostettua kokonaan, mutta on ainakin varalla myönnettynäAsuntolainaa ei kyllä saa penniäkään enempää kuin asunto maksaa. Aikoinaan tämä onnistui, ja pankki oikein kyselikin että tarvitteko jotain hankintoja ensiasunnon hankinnan yhteydessä tai remonttia, niin onnistuu tähän samaan. Tästä on tosin aikaa joku yli 10 vuotta. Nykyään ei onnistu, lainaa kyllä, mutta et asuntolainaa.
EDIT: totta, kuvailemallasi tavalla on tosiaan mahdollista toimia, ja varsinkin myyntivoiton kanssa näin on tullut monesti toimittua.
Kaksi ja puoli vuotta sitten sai ihan hyvin enemmän mitä asunto maksoi. Asunto 137 ke ja lainaa nostettiin 140 ke, säästössä ennestään 15ke niin asunnon maksun jälkeen jäi se vajaa pari kymppiä tilille. Kyseltiin vielä erikseen, että paljon on varaa ottaa remonttia varten asuntolainan päälle, jos löytyy isompaa remonttia vaativa kohde niin 50ke asti olisi irronnut kämpän päälle lainaa. Ja tämä siis yhtenä asuntolainana eikä mitään erillisiä lisälainoja. Vaatii toki muutakin vakuutta kuin pelkkä ostettava asunto, mutta ei tuollaisessa lainassa mitään sen ihmeellisempää estettä ole.Asuntolainaa ei kyllä saa penniäkään enempää kuin asunto maksaa. Aikoinaan tämä onnistui, ja pankki oikein kyselikin että tarvitteko jotain hankintoja ensiasunnon hankinnan yhteydessä tai remonttia, niin onnistuu tähän samaan. Tästä on tosin aikaa joku yli 10 vuotta. Nykyään ei onnistu, lainaa kyllä, mutta et asuntolainaa.
EDIT: totta, kuvailemallasi tavalla on tosiaan mahdollista toimia, ja varsinkin myyntivoiton kanssa näin on tullut monesti toimittua.
Asunnon peruskorjaukseen saa kyllä lainaa lain mukaan asuntolainana ja korot vähentää. Joku kevyt pintaremontti tietty ei kriteereitä täytä ja luonnollisesti autot sun muut on lain rikkomista.Varmaankin tuohon lainan määrään asunnon ylimenevältä osalta vaikuttaa eniten se kuinka tarkkaan pankki lakipykäliä katsoo ja noudattaa. OP Helsinki ei ainakaan antanut senttiäkään enempää asuntolainaa (vaikka muuten vakuudet olisi riittänyt paljonkin isompaa lainaa varten) kuin mitä asunnon velaton ostohinta oli ja siihen päälle verot. Perusteluna oli muistaakseni verotus eli eri tyyppisiä lainoja verotusmielessä voi käyttää vähennyksiin eri tavoin ja tieto lainasta ja sen tyypistä menee automaattisesti verottajalle. Pankki ei siis halua ottaa riskiä, että antaa isomman asuntolainan, vaikka sitä oikeasti käytetään kulutusluoton omaisesti esimerkiksi auton tai remontin tekemiseen. Tällöin äkkiä rikotaan lakia, koska asuntolainasta saa verovähennyksiä, joita taas ei kulutusluotosta saa.