Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Voi silti vaikuttaa jos 1/3 on yhden omistajan takana. Eli ainakin pystyy torppaamaan hankkeita jos siltä tuntuu helpommin. Toki jos jostain löytyy osakkaita jotka 100% käyvät kokouksissa (tuskin) on mahdollista että saavat 2/3 äänestämään jonkin asian puolesta ja esim. tärkeisiin paikkoihin saavat omat henkilönsä tekemään päätöksiä. Yleensä kyllä pitävät perusasioista huolta mutta muuten voi uudistukset olla kiven takana.

Yleensä toki ne jotka haluavat uudistuksia ovat nuoremmat ja valveutuneet henkilöt (esim. netti/TV-yhteys, autopaikat/sähköiset autopaikat jne), sitten ne jotka vastustavat jopa ihan oikeasti kriittisiä / tärkeitä korjauksia ovat ne vanhat jäärät jotka asuvat ehkä eläketuloilla eivätkä halua lisää vastiketta / kuluja (ei se nyt niin haittaa vaikka ikkunoista vetää ja ulkosivu lohkeilee, parvekkeitakaan ei tarvitse niin lasittaa kyllä se lumi sulaa kesäksi ja kyllä sitä tarkenee kun pitää villapaitaa päällä).

Ihan hyviä pointteja, eivät kuitenkaan ihan relevantteja tämän talon kohdalta kun netti/TV-asiat on kunnossa, autopaikat on viereisessä pysäköintilaitoksessa jossa myös toinen taloyhtiö (eli joka tapauksessa vaikea tehdä päätöksiä...) ja talon yleiskunto on hyvä, parvekkeet on lasitettu jne.

Olen ehkä melkein samoilla linjoilla Ilmarisen (oletetun) näkemyksen kanssa että taloyhtiö pitää pitää kunnossa, mutta mitään suuria muutoksia ei omastakaan mielestä tarvi tehdä, kun valtaosa perusjutuista on jo hoidettu. Eli ei vaikuta miltään deal-breakeriltä.
 
Onko muilla kokemuksia ASP-tilistä ja puolison liittämisestä siihen? Alunperin tili perustettu vain minun nimelle, vaikka olimme jo perustamisaikaan naimisissa. Sen jälkeen olen siirtänyt säästöjä meidän yhteiseltä tililtä ASP-tilille, jonne on nyt kertynyt n. 20k euroa. Jotta voisimme hakea yhteyistä lainaa meidän molempien pitäisi olla ASP-tilin omistajia, mutta pankki varoitteli että verottaja saattaa puuttua peliin. Sen enempää pankki ei avannut asiaa mutta kuvittelisin kyseessä olevan lahjavero.

Onko teillä tietoa voiko ongelmaksi muodostua se, että minä olen tehnyt kaikki talletukset vaikka kyseessä onkin meidän yhteinen tili jolta rahat tulevat? Olisiko myös puolison pitänyt tehdä talletuksia? Ymmärtäisin lahjaveron vaaran paremmin jos olisin tehnyt talletukset minun henkilökohtaiselta tililtä, mutta kyseessä siis on meidän yhteinen säästötili jonne molemmat on tallettanut rahaa.
 
Onko muilla kokemuksia ASP-tilistä ja puolison liittämisestä siihen? Alunperin tili perustettu vain minun nimelle, vaikka olimme jo perustamisaikaan naimisissa. Sen jälkeen olen siirtänyt säästöjä meidän yhteiseltä tililtä ASP-tilille, jonne on nyt kertynyt n. 20k euroa. Jotta voisimme hakea yhteyistä lainaa meidän molempien pitäisi olla ASP-tilin omistajia, mutta pankki varoitteli että verottaja saattaa puuttua peliin. Sen enempää pankki ei avannut asiaa mutta kuvittelisin kyseessä olevan lahjavero.

Onko teillä tietoa voiko ongelmaksi muodostua se, että minä olen tehnyt kaikki talletukset vaikka kyseessä onkin meidän yhteinen tili jolta rahat tulevat? Olisiko myös puolison pitänyt tehdä talletuksia? Ymmärtäisin lahjaveron vaaran paremmin jos olisin tehnyt talletukset minun henkilökohtaiselta tililtä, mutta kyseessä siis on meidän yhteinen säästötili jonne molemmat on tallettanut rahaa.

Meillä oli vähän samanlainen tilanne, minulla oli oma ASP-tili Säästöpankissa ja vaimolla ei ollut ASP-tiliä lainkaan, eikä ollut tallettanut tilille yhtään. Lainoja kun kilpailutettiin ja päädyttiin lopulta siirtämään molempien käyttötilit Oma Säästöpankkiin, niin siinä vaiheessa minun ASP-tilistä tehtiin meidän yhteinen. Meillä riitti tilin yhteisomistuksen muutokseen se, että vaimo siirsi ASP-tilille yhden kvartaalin minimisumman, eli sen 150 €. Tämän jälkeen saatiin yhteinen laina.
 
Meillä oli vähän samanlainen tilanne, minulla oli oma ASP-tili Säästöpankissa ja vaimolla ei ollut ASP-tiliä lainkaan, eikä ollut tallettanut tilille yhtään. Lainoja kun kilpailutettiin ja päädyttiin lopulta siirtämään molempien käyttötilit Oma Säästöpankkiin, niin siinä vaiheessa minun ASP-tilistä tehtiin meidän yhteinen. Meillä riitti tilin yhteisomistuksen muutokseen se, että vaimo siirsi ASP-tilille yhden kvartaalin minimisumman, eli sen 150 €. Tämän jälkeen saatiin yhteinen laina.
Mitä siitä aspista sitten hyötyi? Miksette ottaneet lainaa ilman aspia? Mullakin on asp tili, mutta muijalla ei, joten jos otettaisiin erilliset lainat niin minä tarvin 10% rahaa ja muija tarvii 15% rahaa. Toinen vaihtoehto on sitten se, että koko aspia ei käytetä ollenkaan ja otetaan yhteinen laina, jolloin tarvitsemme vain 5% käteistä. Mulla siis ensiasunto ostamatta.
 
Ainakin itselläni onnistuin puolison liittäminen ASP-tiliin (Danske Bank), puolisoni vain teki omalta tililtään 3000€ talletuksen ASP tilille ja asia oli näin pankin mukaan kunnossa, eli tili on nyt meidän yhteinen koska tarkoitus on nostaa asuntolaina yhdessä.
 
Kyllä kyllä uskon, että liittäminen onnistuu, mutta mietinkin miksi niin pitäisi tehdä. Kuten sanoin niin ilman aspia tarvitaan vain 5% omaa rahaa.
 
Kyllä kyllä uskon, että liittäminen onnistuu, mutta mietinkin miksi niin pitäisi tehdä. Kuten sanoin niin ilman aspia tarvitaan vain 5% omaa rahaa.
Aspissa montakin positiivista puolta.

valtion takaus ja valtion korkokatto ainankin tulee mieleen ihan suorilta heittää
 
Onko teillä tietoa voiko ongelmaksi muodostua se, että minä olen tehnyt kaikki talletukset vaikka kyseessä onkin meidän yhteinen tili jolta rahat tulevat? Olisiko myös puolison pitänyt tehdä talletuksia? Ymmärtäisin lahjaveron vaaran paremmin jos olisin tehnyt talletukset minun henkilökohtaiselta tililtä, mutta kyseessä siis on meidän yhteinen säästötili jonne molemmat on tallettanut rahaa.
Jos oikein tarkkoja ollaan niin ilman parempia dokumentteja puolisosihan on nyt lahjoittanut rahaa sinulle, eli jos ASP-tilille on siirtynyt 8-10ke/3v (aiemmin raja oli 4ke/3v, nyt 5ke ) niin tosta voitaisiin katsoa että puolisosi on lahjoittanut sinulle 4-5ke/3v ja verot maksuun :). Tähän ei periaatteessa auta edes tilin yhdistäminen, koska rahat on sinulle jo menneisyydessä lahjoitettu... Toisinpäin eli puolison ottaminen tiliin mukaan ja siitä syntyvä mahdollinen lahjavero sinulta puolisolle on helppoa näyttää epätodeksi sillä että siellä tilillä on alunperinkin ollut puolison rahoja, MUTTA jos nyt ajatellaan että ensin pistetään lahjavero maksuun tuosta puolisolta sinulle, niin sittenhän sinä todisteellisesti lahjoitat rahaa puolisolle koska nyt ne ASP tilin rahat on oikeati sinun eli verot maksuun toisen kerran :):):).

Verottaja ei kyllä yleensä kysely mitään jos sille ei mitään ilmoita, jos se nyt itsestään tuosta triggeröityy niin asia lienee selitettävissä että ottamalla vaimo mukaan korjataan tuo alkuperäinen epäkohta rahan lähteestä - tai siis oikeastaan tilin "omistajasta". Mutta mielestäni hyvin tiukalla tulkinnalla tuosta veivistä voisi tosiaan mennä 2x verot ja jos tämä tulkinta otetaan niin se tuskin muutoksen haussa kaatuu koska todellisuudessahan tuossa on tehty 2 lain määritelmän mukaista lahjoitusta...
 
Kyllä kyllä uskon, että liittäminen onnistuu, mutta mietinkin miksi niin pitäisi tehdä. Kuten sanoin niin ilman aspia tarvitaan vain 5% omaa rahaa.
Eikö juuri ilman ASP-lainaa pidä olla tuo min. 15% omaa rahaa? Onko teillä sitten muita vakuuksia, vai mitä en ymmärrä?
 
Eikö juuri ilman ASP-lainaa pidä olla tuo min. 15% omaa rahaa? Onko teillä sitten muita vakuuksia, vai mitä en ymmärrä?
Ensiasunnon ostajalta ILMAN asp tiliä vaaditaan vain 5% omaa rahaa. Asp tilin kanssa vaaditaan sitten se 10%.

Nordean sivuilta:
"Asiakkaan oman säästämisen osuus eli asuntolainan käsiraha on vastaisuudessa entistä tärkeämpi. Asunnon ostajalla on oltava vähintään 15 prosenttia (tai ensiasunnossa 5 prosenttia) omia säästöjä tai vastaava määrä muita vakuuksia."
 
Aspissa montakin positiivista puolta.

valtion takaus ja valtion korkokatto ainankin tulee mieleen ihan suorilta heittää

Lainassa ilman ASPtä on myös hyviä puolia. Vähemmän sidottavaa pääomaa alkuhetkellä, 5% + mahdollinen omatakaus (yhteensä aika paljon vähemmän kuin 10% sanoisin). Pidempi laina-aika ja lyhennysjousto vs. max 25v maksuaika ASPn tapauksessa. Korkokaton voi toki ostaa tai tehdä omakätisesti.
 
Lainassa ilman ASPtä on myös hyviä puolia. Vähemmän sidottavaa pääomaa alkuhetkellä, 5% + mahdollinen omatakaus (yhteensä aika paljon vähemmän kuin 10% sanoisin). Pidempi laina-aika ja lyhennysjousto vs. max 25v maksuaika ASPn tapauksessa. Korkokaton voi toki ostaa tai tehdä omakätisesti.
Taitaa vaan yleensä useampi tonni upota noihin maksullisiin takauksiin ja korkeakorkoisiin lisälainoihin siinä missä ASP:ssa saa ilmaisen valtion takauksen.
 
Ensiasunnon ostajalta ILMAN asp tiliä vaaditaan vain 5% omaa rahaa. Asp tilin kanssa vaaditaan sitten se 10%.

Tuo 5% on se lainakattosäännöksen mukanaan tuoma minimimäärä omaa rahoitusta, mitä ei saa esim. henkilötakauksella hoitaa kuten ennen, vaan siihen pitää olla omaa rahoitusta tai reaalivakuus.

Pankkihan ei yleensä arvota vakuuden (=ostettavan osakkeen/kiinteistön) arvon kuin ~70-80% kauppahinnasta, joten sitä omaa rahaa tai muuta vakuutta tarvitaan kuitenkin enemmän kuin 5%. ASP-lainalla valtiontakauksen saa maksimissaan 90% lainaan saakka, eli sitten kun sulla on ASPin 10% säästettynä niin voit mennä hakemaan lainaa koska valtio takaa sen vakuusarvon ja oman rahan väliin jäävän 10-20%.

Jos sulla on ei-ASP laina niin valtiontakauksen saa enintään 85% lainalle, jolloin tarvitset sitten joko suuremman 15% käsirahan ennen valtiontakausta tai jonkun muun takauksen tuolle väliin jäävälle osalle.

Noita takauksiahan saa nykyään muitakin kuin valtiontakauksen, mutta valtiontakaus voi olla tai olla olematta halvempi kuin ne, se maksaa 2,5% takauksen määrästä.

Esimerkki:
Asunnon hinta 100 000 €
ASP-säästö 10% = 10 000 €
Lainan tarve = 100 000 - 10 000 = 90 000
Vakuusarvo 70% = 70 000 €
Lisätakaus/vakuus vaaditaan lainan tarpeen ja vakuusarvon erotukselle 90k - 70k = 20 000 €
ASP-säästäjänä saat valtiontakauksen 90% lainalle, eli saat sitä kautta takauksen hinnalla 20 000 € x 2,5% = 500 € 0 €

Edit: kuten Zigh tuossa yllä mainitsi, niin valtiontakaus on vieläpä ilmainen ASP-säästäjälle...
 
Taitaa vaan yleensä useampi tonni upota noihin maksullisiin takauksiin ja korkeakorkoisiin lisälainoihin siinä missä ASP:ssa saa ilmaisen valtion takauksen.

Muistaisin että noin kolmella tonnilla saisi jonkun 60k euron edestä takausta hoidettua, jolla selviäisi jo suunnilleen 250keur asuntolainasta. Tähän siis 5% omarahoitus. Mitä korkeakorkoisia lainoja tarkoitat, mihin käyttöön?
 
Mitä korkeakorkoisia lainoja tarkoitat, mihin käyttöön?
Jos omaa rahaa ei ole edes sitä Fivan vaativaa minimimäärää (15% tai 5%) - mutta joo, nyt oletuksena tosiaan oli, että tuo löytyy, joten ei siltä osin mitään.
 
Kyllä lähtökohtaisesti itsekkin ottaisin ensisijaisesti ASP lainan aina jos mahdollista, juurikin yllä mainituista syistä. Jos lisävakuuksia lähtee ostamaan on se mielestäni aina aika kallista ASPin ilmaiseen nähden.
 
Asennoituminen lainaan ja tulevaisuuteen vaikuttaa toki. Itseäni taas kiinnostaa 35 vuoden laina-aika useamman vuoden lyhennysjoustolla ja pienemmällä alkupääoman sitomisella.
 
Mitä ylipäätään kannattaa ottaa huomioon kun saa lainatarjouksen? Vinkkejä?

- Korot/marginaali (euribor on miinuksella aika reippaasti)
- Korkokatto (korot alhaiset, eikä lähitulevaisuudessa nousussa, onko aivan turhaa?)
- Pankin edut (taitaa lähes joka pankilla olla aika sivuseikkaa nämä edut, tosin Osuuspankilla saa jotain hyötyä bonuksista)
- Perittävät laina -ja hoitokulut (edelleen pieniä summia kun katsotaan marginaalia lainatarjouksissa)
- Muut pankin tarjoamat hömpötykset (vakuutukset ja suojaukset, näissäkin aika isoja eroja pankkien välillä. Toki vakuutusyhtiöltä saa varmaa fiksuiten)
- Tasalyhennys (onko fiksuin vaihtoehto?)

Tällä hetkellä tosiaan kilpailutan tuota lainaa ja oikeastaan vain marginaalia katsonut. Osuuspankilla (tällä hetkellä asiakkaana) on parhaimmat asiakasedut, mutta en ole vielä tarjousta näiltä käteen saanut, joten en voi suoraan verrata. Nopeasti bonuslaskurilla saisin n. 250€/vuosi bonuksia, mitä se sitten tekeekin marginaalissa.

Lainan summaksi enintään 100 000€.

Nordea 1,3% (tämän nyt varmaa suoraa karsin pois, tuskin joustavat Handelsbankin tasolle)
S-pankki 0,67%
Aktia 0,6%
Säästöpankki 0,6%
Handelsbank 0,55%
Osuuspankki x
Pop-pankki x
Danskebank x

Sitten kun on kaikki lainatarjoukset kädessä, niin voisi vielä yrittää neuvotella marginaaleja alemmaksi. Ideana olisi pysyä Osuuspankissa ja jatkaa vakuutuksien keskittämistä, mutta katsotaan nyt mihin suuntaan tämä menee.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ylipäätään kannattaa ottaa huomioon kun saa lainatarjouksen? Vinkkejä?

- Korot/marginaali (euribor on miinuksella aika reippaasti)
- Korkokatto (korot alhaiset, eikä lähitulevaisuudessa nousussa, onko aivan turhaa?)
- Pankin edut (taitaa lähes joka pankilla olla aika sivuseikkaa nämä edut, tosin Osuuspankilla saa jotain hyötyä bonuksista)
- Perittävät laina -ja hoitokulut (edelleen pieniä summia kun katsotaan marginaalia lainatarjouksissa)
- Muut pankin tarjoamat hömpötykset (vakuutukset ja suojaukset, näissäkin aika isoja eroja pankkien välillä. Toki vakuutusyhtiöltä saa varmaa fiksuiten)
- Tasalyhennys (onko fiksuin vaihtoehto?)

Tällä hetkellä tosiaan kilpailutan tuota lainaa ja oikeastaan vain marginaalia katsonut. Osuuspankilla (tällä hetkellä asiakkaana) on parhaimmat asiakasedut, mutta en ole vielä tarjousta näiltä käteen saanut, joten en voi suoraan verrata. Nopeasti bonuslaskurilla saisin n. 250€/vuosi bonuksia, mitä se sitten tekeekin marginaalissa.

Lainan summaksi enintään 100 000€.

Nordea 1,3% (tämän nyt varmaa suoraa karsin pois, tuskin joustavat Handelsbankin tasolle)
S-pankki 0,67%
Aktia 0,6%
Säästöpankki 0,6%
Handelsbank 0,55%
Osuuspankki x
Pop-pankki x
Danskebank x

Sitten kun on kaikki lainatarjoukset kädessä, niin voisi vielä yrittää neuvotella marginaaleja alemmaksi. Ideana olisi pysyä Osuuspankissa ja jatkaa vakuutuksien keskittämistä, mutta katsotaan nyt mihin suuntaan tämä menee.
S-pankilla peruspankkipalvelut on ilmaisia ja OP:lta saa bonusta tuon kokoiseen lainaan noin 250e/vuosi ensimmäisinä vuosina. Bonus hiipuu samalla kun lainaa maksetaan takaisin. Pankin omien sanojen mukaan bonus vaikuttaa marginaaliin noin 0,25 %-yksikkö, mutta omissa laskelmissa kannattaa huomioida se ainakin 0,1...0,2 %-yksikön arvoisena. Muuten tuijottaisin vain marginaalia, nostokulua ja hoitokuluja.

Nordean tarjous kuulostaa lähinnä vitsiltä. Kannattaa kysyä sieltä uudestaan, kun olet saanut hyvät tarjoukset muualta. Hyposta (Suomen Hypoteekkiyhdistys) kannattaa kysyä myös tarjous, jos ei muuten niin kirittääkseen oikeiden pankkien tarjouksia.

Korkosuojaukset ja takaisinmaksuturvat sitten oman mielen mukaan. Monien mielestä ainakaan korkosuojausta ei tässä taloustilanteessa kannata ottaa, mutta joku toinen maksaa mielellään vähän extraa suojauksesta ja nukkuu siten yönsä paremmin.
 
Yleisesti 1-tasoiset rivarit on niitä kaikista helpointen myytäviä. Myynti vaikeutuu huomattavasti, kun kyseessä on 2-taso ratkaisu. Toki suurin vaikuttaja on asunnon kunto ja hinta.
Oon tätä ihmetellyt. Varsinkin lapsiperheessä kaksi kerrosta on loistava. Voi muksut komentaa toiseen kerrokseen mölyämään ja aikuiset saa oman rauhan. Samoin lasten käytyä nukkumaan saa toisessa kerroksessa olla ilman, että tarvitsee olla hissukseen. Toki myös ilman lapsia voi omaa rauhaa kaivata vaikka mölyävältä kumppanilta.
 
Uusien asuntojen hinnat nousevat selvästi vanhoja nopeammin. Hintaero on ymmärrettävä, koska kaikki on uutta ja korjausten odotetaan ajoittuvan vuosikymmenten päähän. Syitä hintarepeämään löytyy kuitenkin myös rakenteellisista muutoksista verotuksessa, sääntelyssä ja sijoittajissa. Lue Hypon Asuntomarkkinakatsauksesta, mitä kaikkea näihin syihin sisältyy:

Hintaero uusien ja vanhojen asuntojen välillä repeää - Suomen Hypoteekkiyhdistys
 
  • Tykkää
Reactions: Exe
S-pankilla peruspankkipalvelut on ilmaisia ja OP:lta saa bonusta tuon kokoiseen lainaan noin 250e/vuosi ensimmäisinä vuosina. Bonus hiipuu samalla kun lainaa maksetaan takaisin. Pankin omien sanojen mukaan bonus vaikuttaa marginaaliin noin 0,25 %-yksikkö, mutta omissa laskelmissa kannattaa huomioida se ainakin 0,1...0,2 %-yksikön arvoisena. Muuten tuijottaisin vain marginaalia, nostokulua ja hoitokuluja.

Nordean tarjous kuulostaa lähinnä vitsiltä. Kannattaa kysyä sieltä uudestaan, kun olet saanut hyvät tarjoukset muualta. Hyposta (Suomen Hypoteekkiyhdistys) kannattaa kysyä myös tarjous, jos ei muuten niin kirittääkseen oikeiden pankkien tarjouksia.

Korkosuojaukset ja takaisinmaksuturvat sitten oman mielen mukaan. Monien mielestä ainakaan korkosuojausta ei tässä taloustilanteessa kannata ottaa, mutta joku toinen maksaa mielellään vähän extraa suojauksesta ja nukkuu siten yönsä paremmin.

Jes. Kiitän vastauksesta. Laitan tänää tuonne hypoon vielä hakemusta menemään. Katsotaan mitä tulee.

En tiedä olisiko nyt jo marginaaliin vaikuttanut se, että olisin nähnyt hieman enemmän vaivaa lainahakemuksien täyttämiseen netissä. Tein nuo aika nopeasti - lähinnä sillä periaatteella, että paikan päällä sitten juttelen enemmän. No tulot, nykyiset lainat, säästöt/tilit ja mihin haen lainaa laitoin kutakuinkin oikein, mutta menot vain arviolta. No nyt tässä vaiheessa on enemmän mustaa valkoisella niistäkin ja saa nyt nähdä kuinka alas marginaalissa päästään. Tuo Handelsbanken tarjous on jo sellainen jonka periaatteessa voisin suoraa hyväksyä, mutta parempi katsoa kaikki kortit läpi.

Muokkaus:

Danskebank tarjosi 0,5% marginaalilla. Mainitsivat vielä, että jos joku muu pankki tarjoaa alle tuon niin katsovat asiaa uudelleen. Oli muuten toistaiseksi ainut pankki joka kysyi edellisen asunnon marginaalia. Vielä kahdelta pankilta ja Hypolta tarjoukset niin voi rueta työn touhuun. Epäilen etten paljoa tuosta 0,5% alemmas pääse, jos yhtään, mutta on vaivan arvoista :) Unohtui muuten mainita, että olin 26 vuotta pankin asiakkaana. Tuskinpa lopputuloksiin vaikuttaa. Osuuspankissa siis vielä nykyään toistaiseksi.

Muokkaus 2:

Tuosta korkokatosta tai korkoputkesta. Ainakin danskebankilta nyt pyysin sen kanssa ja ilman. Tämä 0,20%/lattia ja 1,24%/katto 10 vuoden ajaksi. Kuukausierä on vain 5€ enemmän kuin ilman tuota. Maksaisin siis tosiaan 10 vuodessa 720€ ylimääräistä siltä varalta, että jos korot tulee nousemaan. Näin etukäteen ajateltuna ei tuo huono diili yhtään.
 
Viimeksi muokattu:
Osuuspankilta tuli tarjous tänään. Mielenkiintoista kun nykyinen laina on 0,58% marginaalilla (tämä vanha laina siis tulee poistumaan minulta) ja sitten jatkavana asiakkaana, jolla on myös kaikki vakuutukset pelissä osuuspankilla, laittavat 0,6% marginaalilla tarjouksen. Noh, noista kertyy toki bonuksia ja se vaikuttaa marginaaliin se 0,1 - 0,2% ainakin alussa, mutta kokonaisuudessaan tuo danskebankin tarjous 0,5% marginaalilla on vaan parempi. Todellinen vuosikorko Danskebankilla ilman korkoputkea olisi 0,582% ja Osuuspankilla 0,7%. No tästä se neuvottelu vasta alkaa :) Mukava mutuilla näitä. Osuuspankilla eivät varmaan arvaa, että kilpailutan.

Mielenkiintoista muuten miten isot erot pankeilla on noissa korkokatoissa. Taisi Nordeassa ja Danskebankissa olla muutama euro kuukausierässä kun taas Osuuspankilla todellinen vuosikorko melkein tuplaantuu.
 
Liian vähä kauppaa, niin ei näy. Sama oli Tilastokeskuksen tilastoissa, joissa hinnat jemmattu, koska ei riittävästi kauppaa.

Ja kaiken lisäksi postinumeroalue on niin laaja, ettei anna luotettavaa kuvaa, koska samalle alueelle osuu yksi kalleimmista kaupunginosista.

Tuo lunastusilmoitus olis kaikkein kätevin.


Täältä löytyisi pidemmältä aikaväliltä ja ihan aluekohtaisesti hyvin eriteltynä neliöhinnat: Myytyjen asuntojen tilastot, toteutuneet kaupat, neliöhinnat ja hintojen kehitys - Asuntojenhinnat.fi
 
Ihan puppua tuokin selosti kun kokeilin omaa aluettani, yksinkertaisesti vaan liian vähän kauppoja jotka näkyisivät tuolla.
Tampere, Vuores - Myytyjen asuntojen tilastot, toteutuneet kaupat, neliöhinnat ja hintojen kehitys - Asuntojenhinnat.fi
Toiminee varmaan alueella jolla kyseisellä firmalla on paljonkin myyntiä mutta ei tälläisillä reilun kymmenen kaupoilla. Olisi kyllä oivallista jos suomessa oikeasti tilastoitaisiin nuo toteutuneet hinnat, eikä vain vapaaehtoisesti, nimenomaan alueittain
 
Se on se ja sama, että mistä palvelusta katsoo, kun kaikilla on samat datat ja so. samat ehdot.

Jos on hyvää pataa välittäjän kanssa, niin se vois katsoa toteutuneet hinnat.

Mutta tuokin kohde meni jo.
En tiedä, että saiko ne tosiaan tehtyä 5 % voittoa, kun nykysuhdanteessa alueen myyntiajat on kuukausia ja kaikki joutuneet laskemaan hintojaan vastaavissa kohteissa.
 
Kannattaako 90-luvun rivitalo-osakkeeseen toteuttaa kosteusmittaus, vai onko se yhtä tyhjän kanssa? Näytteitä ei oteta poraamalla rakenteisiin ja koko lysti kustantaa runsaat 400 egeä.
 
Kannattaako 90-luvun rivitalo-osakkeeseen toteuttaa kosteusmittaus, vai onko se yhtä tyhjän kanssa? Näytteitä ei oteta poraamalla rakenteisiin ja koko lysti kustantaa runsaat 400 egeä.
Itellä otettiin ja nyt rempataan kylppäriä taloyhtiön piikkiin. :tup: Lisäksi tingattiin useita tonneja hinnassa rempan haitan takia.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
/Offtopic
Nyt kyllä tulee sellaista legendaa, että huh huh.
Vaikka eläkemaksu vs maksetut eläkkeet painuisikin enemmän negatiivisrksi, ei se mikään vuosikymmenen juttu ole ilman vuosisadan puhallusta. Eläkevaroja näyttää olevan noin 200 miljardia ja nykyisellään eläkemaksut kattavat suurimman osan eläkkeistä. Muutaman miljardin vuosittaisella hupenemalla kestää melkoisen tovin. Sijoitusten tuototkaan tuskin voivat joka vuosi olla negatiivisia. /Offtopic
/Offtopic Kukaan asioista perillä oleva - ei edes eläkeyhtiöiden johtajat - väitä, että eläkevaroja olisi rahastoitu kattamaan suurta osaa eläkkeistä.

Tuosta pari lainausta: "...Suomen eläkejärjestelmään, jossa kukin sukupolvi maksaa valtaosan edeltäjiensä eläkkeistä." ja ”On täysin selvää, että tätä menoa eläkejärjestelmä romahtaa". /Offtopic

Syvenevä vauvakato uhkaa eläkkeitä: ”Tätä menoa järjestelmä romahtaa”, sanoo EK:n johtaja
 
/Offtopic Kukaan asioista perillä oleva - ei edes eläkeyhtiöiden johtajat - väitä, että eläkevaroja olisi rahastoitu kattamaan suurta osaa eläkkeistä.

Tuosta pari lainausta: "...Suomen eläkejärjestelmään, jossa kukin sukupolvi maksaa valtaosan edeltäjiensä eläkkeistä." ja ”On täysin selvää, että tätä menoa eläkejärjestelmä romahtaa". /Offtopic

Syvenevä vauvakato uhkaa eläkkeitä: ”Tätä menoa järjestelmä romahtaa”, sanoo EK:n johtaja
/Offtopic
Tietenkään järjestelmä ei kestä suurta epäsuhtaa, mutta se että 2020 luvulla koko homma laitettaisiin lihoiksi pakosta, ei ole kovin uskottava väite.
 
/Offtopic
Tietenkään järjestelmä ei kestä suurta epäsuhtaa, mutta se että 2020 luvulla koko homma laitettaisiin lihoiksi pakosta, ei ole kovin uskottava väite.
Eläketurvakeskuksen PTS-laskelmat ei kyllä minusta ainakaan anna aihetta poksutella pullonkorkkeja.
Kylläpä olisi mukava 2000-luvulla syntyneenä jäädä eläkkeelle 68-vuotiaana ja maksella siinä sivussa koko työuran ajan jatkuvasti kasvavia eläkemaksuja. Ihan täysi ponzihan tämä meidän eläkejärjestelmä on.
Uusimmat PTS-laskelmatulokset | ETK
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Uusien asuntojen hinnat nousevat selvästi vanhoja nopeammin. Hintaero on ymmärrettävä, koska kaikki on uutta ja korjausten odotetaan ajoittuvan vuosikymmenten päähän. Syitä hintarepeämään löytyy kuitenkin myös rakenteellisista muutoksista verotuksessa, sääntelyssä ja sijoittajissa. Lue Hypon Asuntomarkkinakatsauksesta, mitä kaikkea näihin syihin sisältyy:

Hintaero uusien ja vanhojen asuntojen välillä repeää - Suomen Hypoteekkiyhdistys
Onpa kehno analyysi.

Jos katsotaan viimevuosina valmistunutta uusien asuntojen kantaa, niin se sisältää alueita kuten Jätkäsaari, Tapiola, Kalasatama ja Vallila. Nyt listoille on tulossa Pasilaa, lisää Kalasatamaa, yms.

Mitä 2005 valmistui? Arabia ja loput jotain metsälähiöitä? Ei ihme, että uusien asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti, kun rakentaminen on keskittynyt halutummille alueille.
 
Onpa kehno analyysi.

Jos katsotaan viimevuosina valmistunutta uusien asuntojen kantaa, niin se sisältää alueita kuten Jätkäsaari, Tapiola, Kalasatama ja Vallila. Nyt listoille on tulossa Pasilaa, lisää Kalasatamaa, yms.

Mitä 2005 valmistui? Arabia ja loput jotain metsälähiöitä? Ei ihme, että uusien asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti, kun rakentaminen on keskittynyt halutummille alueille.
Jos pitäisi spekuloida ja analysoida, voisiko olla, että nopeasti ja jatkuvasti kasvaneet remonttihinnat ovat 2005 jälkeen painaneet vanhojen asuntojen suhteellista arvostusta alas. Varsinkin Helsingissä isompien remonttien hintatasohan on nykyään jo aivan järjetön.
 
Normaalia vastiketta ei saa rahastoida määrättömiin yhtiön tilille, vaan remonttiin säästettävän osuuden pitää olla selkeästi erotettu omaksi osakseen. Etukäteen säästäminen on tosiaan pöljää, kun rahaa saa pankista ja lainarahalla remontin kustannukset maksaa se, joka siitä hyötyy. Säästämällä vedetään lyhytaikaisempia osakkaita kölin alta huolella.

Itse asiassa yhtiön kannattaisi kerätä maksimipoistojen verran, joka edustaa verottajan näkemystä rakennuksen kulumisesta, tilille niin eurot riittäisi myös niihin korjauksiin ilman lainaa. Nyt poistoilla usein hoidetaan rahoitusvastikkeiden "nollaus" verottajan silmissä = hyöty menee sijoittajaosakkaille heidän oman verotuksen kautta. No-joo, oikeita vastauksia ei ole, ehkä tulevaisuudessa meillä on selkeä erottelu velaksi elävien ja pitkän aikavälin toimintaa suunnittelevien yhtiöiden kesken. Nythän ostajat ei tunnu erottavan edes oman ja vuokratontin eroa..
 
Viimeksi muokattu:
Itse asiassa yhtiön kannattaisi kerätä maksimipoistojen verran, joka edustaa verottajan näkemystä rakennuksen kulumisesta, tilille niin eurot riittäisi myös niihin korjauksiin ilman lainaa. Nyt poistoilla usein hoidetaan rahoitusvastikkeiden "nollaus" verottajan silmissä = hyöty menee sijoittajaosakkaille heidän oman verotuksen kautta. No-joo, oikeita vastauksia ei ole, ehkä tulevaisuudessa meillä on selkeä erottelu velaksi elävien ja pitkän aikavälin toimintaa suunnittelevien yhtiöiden kesken. Nythän ostajat ei tunnu erottavan edes oman ja vuokratontin eroa..

Kyllä minä ainakin rahastoin varat mieluummin itse ja maksan pois könttänä isompien remonttien yhteydessä. En halua antaa etukäteen ylimääräistä rahaa taloyhtiön hävitettäväksi tai huonosti sijoitettavaksi.
 
Onko kellään mitään näppäriä vinkkejä asioista, jotka kannattaisi yrittää kirjata kauppakirjaan? Koskaan en ole asuntoa ostanut, joten ihan intuitiolla ei oikeen osaa sanoa. Välittäjältä tulee tietysti pohja, jossa on perusasiat (hallintaoikeuden siirto, vastikkeidenmaksuvastuu jne.) kirjattuna, mutta mitä muuta tulee mieleen?
 
Onko kellään mitään näppäriä vinkkejä asioista, jotka kannattaisi yrittää kirjata kauppakirjaan? Koskaan en ole asuntoa ostanut, joten ihan intuitiolla ei oikeen osaa sanoa. Välittäjältä tulee tietysti pohja, jossa on perusasiat (hallintaoikeuden siirto, vastikkeidenmaksuvastuu jne.) kirjattuna, mutta mitä muuta tulee mieleen?
Osake vai kiinteistä?
 
Osake vai kiinteistä?

Kiinteistössä ei varmaan puhuta vastikkeista. Hallintaoikeus viittaa myös osakkeeseen, koska et sitä omista vaan hallitset... Tosin en tiedä onko nimitys sama jos on kiinteistö vuokratontilla kun sitäkään et omista...

e: Ja itse kysymykseen google laulamaan. Sieltä löytyy valmiita pohjia hurumykke. Jos joku kohta kolahtaa niin niitä vaan poimimaan. Jos osake niin tärkeimpiä asioita varmaan, että myyjä oikeasti lähtee sovittuna päivänä sieltä romuineen pois. Niitäkin kauhuskenaarioita on ollut, että kämppä ei ole tyhjä kun pitäisi muuttaa...
 
Yksi aika tärkeä asia on selvittää paitsi myyntihinta myös velatonmyyntihinta (eli saatko siihen maksamaasi hintaan oikeasti tuon hallintaasi vai onko vielä syystä X muutakin velkaa minkä maksumieheksi [tai naiseksi] joudut uutena omistajana). Kannattaa myös vaatia että saat nähdä pohjapiirrustukset sekä yhtiön tiedot, 5 tai 10v korjausennusteen jne.
 
Elikkä meillä on avovaimon kanssa yhteinen asuntolaina joka on jaettu kahteen osaan, toisessa on valtiontakaus, toisessa ei.

Vähän aika sitten tuli pankista kutsu avovaimolle keskustelemaan hänen lainoistaan. Pankki haluaisi yhdistää meidän yhteinen laina yhdeksi lainaksi ja pienentää kuluja.

Nykyisen lainan tiedot:

viitekorko 12kk euribor
viitekorkoprosentti -0,18
korkomarginaali 1,30
Maksutapa Annuiteetti

Jostain syystä avokki ei saanut tarjousta kirjallisena joten vähän ihmetyttää tuo.
 
Kiinteistössä ei varmaan puhuta vastikkeista. Hallintaoikeus viittaa myös osakkeeseen, koska et sitä omista vaan hallitset... Tosin en tiedä onko nimitys sama jos on kiinteistö vuokratontilla kun sitäkään et omista...

e: Ja itse kysymykseen google laulamaan. Sieltä löytyy valmiita pohjia hurumykke. Jos joku kohta kolahtaa niin niitä vaan poimimaan. Jos osake niin tärkeimpiä asioita varmaan, että myyjä oikeasti lähtee sovittuna päivänä sieltä romuineen pois. Niitäkin kauhuskenaarioita on ollut, että kämppä ei ole tyhjä kun pitäisi muuttaa...

Kyllä, osake nimenomaan. Myyjän lähteminen on 1500 e/vko uhkasakolla varmistettu.

E: Olisiko sinne hyvä lisätä sitten vielä, että se hallintaoikeuden siirto tarkoittaa, että romut on tosiaan kerätty pois ja kämppä siivottu...

Yksi aika tärkeä asia on selvittää paitsi myyntihinta myös velatonmyyntihinta (eli saatko siihen maksamaasi hintaan oikeasti tuon hallintaasi vai onko vielä syystä X muutakin velkaa minkä maksumieheksi [tai naiseksi] joudut uutena omistajana). Kannattaa myös vaatia että saat nähdä pohjapiirrustukset sekä yhtiön tiedot, 5 tai 10v korjausennusteen jne.

Tälläiset perusasiat on tietysti olleet jo tarjousvaiheessa.
 
Eikös tuossa viikko sakossa ollut kattona 700€, vai onko se muuttunut?
 
Elikkä meillä on avovaimon kanssa yhteinen asuntolaina joka on jaettu kahteen osaan, toisessa on valtiontakaus, toisessa ei.

Vähän aika sitten tuli pankista kutsu avovaimolle keskustelemaan hänen lainoistaan. Pankki haluaisi yhdistää meidän yhteinen laina yhdeksi lainaksi ja pienentää kuluja.

Nykyisen lainan tiedot:

viitekorko 12kk euribor
viitekorkoprosentti -0,18
korkomarginaali 1,30
Maksutapa Annuiteetti

Jostain syystä avokki ei saanut tarjousta kirjallisena joten vähän ihmetyttää tuo.
Jos kyseessä on vain neuvottelu, eikä lopullisia ehtoja ole kirjattu kiveen, niin ei kai sillä ole väliä, että ovatko luvut kirjallisena vaiko ei.

Mihinkäänhän ei tarvitse suostua jos ei huvita.
 
No nyt on tarjoukset kourassa. Tässä marginaalit:

Nordea - 1,3% (todellinen vuosikorko 1,4%) / korkokatto - 1,2% (todellinen vuosikorko 1,5%)
Pop-pankki - 0,75% (todellinen vuosikorko 0,87%) / korkokatto - 0,5% (todellinen vuosikorko 1,13%)
S-pankki - 0,66% (todellinen vuosikorko 0,80%)
Säästöpankki - 0,6% (todellinen vuosikorko 0,71%)
Osuuspankki - 0,6% (todellinen vuosikorko 0,7%)
Hypo - 0,6% (todellinen vuosikorko 0,69%)
Handelsbank - 0,55% (en saanut sen tarkemmin tarjousta vielä käteen)
Danskebank - 0,5% (todellinen vuosikorko 0,582%) / korkokatto - 0,5% (todellinen vuosikorko 0,712%)

Sen enempää kuluja katsomatta laitan homman käyntiin eli Danskebank on pohjalla ja muille pankeille viestiä, että tulevatko vastaan tai tekevätkö paremman tarjouksen :) Hypo sanoi suoraan ettei saa noin alas tarjousta eli sen jätän suoraan pois.

E: Vedin pelin auki myös Osuuspankille sillä verukkeella, että jos jään asiakkaaksi niin jätän vakuutukset sinne ja siirrän autovakuutuksen myös osuuspankkiin. Löytyy myös AXA henkivakuutus, jota en nyt ottanut esille, mutta sitäkin voisin jatkaa. Saahan nuo aina pois.
 
Viimeksi muokattu:
Näin työryhmä rajoittaisi suomalaisten velkaantumista: asuntolaina maksettava 25 vuodessa, lainamäärä tuloista riippuvaiseksi

1. Velat voisivat olla enintään 4,5-kertaiset vuosituloihin verrattuna
2. Laina-aika voisi olla enintään 25 vuotta
3. Taloyhtiölainoihin rajoituksia

Mielenkiintoinen ajatus kyllä. Laina-ajasta lukee että yli 25 vuoden lainojen määrä on pisaroita meressä eikä sen rajoituksella siten ole merkitystä tällä hetkellä. Ensimmäinen kohta varmaan räjäyttäisi pääkaupunkiseudun asuntokuplan kun asuntoja ei enää ostettaisi ja myynti alkaisi sakkaamaan. Vaikea varmaan arvioida, mutta luultavasti alentaisi hintoja. Muutoin ei taida rajoittaa asuntojen hintoja muualla Suomessa merkittävästi.
 
Eka fiilis on, että ihan järkevä ehdotus. 3% korkotasolla lainamäärän ylärajalla tarkoittaisi noin kolmannesta nettotuloista lainanhoitomenoihin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 227
Viestejä
4 490 078
Jäsenet
74 169
Uusin jäsen
tater

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom