Asunnon peruskorjaukseen saa kyllä lainaa lain mukaan asuntolainana ja korot vähentää. Joku kevyt pintaremontti tietty ei kriteereitä täytä ja luonnollisesti autot sun muut on lain rikkomista.
Yleensä yhtiössä, ei kiinteistö, peruskorjaukset tulee vastikkeiden muodossa ja siten ovat mukana velattomassa ostohinnassa. Toisin sanoen lainaa saa sen verran että oman velkaosuuden voi halutessaan maksaa pois ja tämä on toki ok. Itse tuolla aiemmin tarkoitin nimenomaan näitä normaaleja pintaremppoja joihin yleensä sitä lisälainaa otetaan joku kymppitonni tai pari.
Mä en nyt ymmärrä. Meillä pankki suostui lainaamaan juuri sen verran kuin tarvitsimme asuntoon lainaa. Se raha kävi noin 3 sekuntia meidän tilillä ja siirtyi myyjän tilille. Mikään ei muuttunut paitti että meille jäi helvetisti velkaa. Missä kohtaa tulee se hetki jolloin tilille jää rahaa maksaa opintolaina pois kun myyjälle on maksettu?
edit: muut olivatkin jo selittäneet miten tämä menisi, joten poistetaan.
Tällä hommalla tosin ei välttämättä ole mitään väliä koska minulla on nyt kaksi lähes samankokoista tarjousta. Nordean tarjouksessa vain on jäljellä 200e nostokulu ja mahdollisesti joutuisi muutaman satasen maksamaan takauksesta, kun taas Danskesta tarjosivat saman marginaalin ilman nostokuluja ja ilman takauksia (ts lupasivat tätä kohdetta lainoittaa 80% vakuusarvolla jolloin se suunnittelemallani omarahoitusosuudella riittää juuri). Marginaaliksi näkyy olevan jäämässä 0,35 %, mikä tuntuu kyllä hyvältä marginaalilta mitä täältä olen referenssiä katsonut
"Eikai sitä opintolainaa tarvitse saman pankin tililtä lyhentää? Itsellä ainakin opintolaina aikanaan jäi Danskeen ja asuntolaina OP:sta. OP:n tililtä sitä Danskessa olevaa lainaa lyhentelin ihan normaalisti. Jäi sinne Danskeen tosin käyttötilikin, mutta vedin saldot nolliin enkä sinne mitään koskaan siirtänyt niin eipä sieltä mitään tilinhoitomaksuja mennyt mennyt saati laskuja perästä kuulunut."
Nordea väittää, että tarvitsee olla lainanhoitotili heillä, tai muuten menee 6e paperilaskutuspalkkio joka laskusta. Sitä, tarvitseeko hoitotilin olla käyttötili vai voiko se olla säästötili en hoksannut kysyä. Saattaa olla että ratkaisen ongelman kuitenkin eri tavalla. Ajattelin, että joko maksan jäljellä olevan summan pois kokonaan tai sitten otan asuntolainan nordealta jolloin tilinhoitopalkkiot ei muodosta tästä ongelmaa. Pitää laskea opintolainan todellinen vuosikorko eri keisseissä ennen päätöstä. Muutenkin joutunee vähän pyörittämään exceliä, mutta katsotaan nyt joustaako nordea vielä nostokulut pois jolloin asia on aika no brainer helppouden kannalta.
Jaa, mistäs moinen mutu? Just pari kk sitten oikein kysyttiin, että riittääkö vai pannaanko vähän lisää muihin hankintoihin. 240k siis haettiin ja 260k ehdotti virkailija. Enemmänkin olisi saanut, muttei nyt ollut tarvetta. Tuskin tulee tuotanaan nostettua kokonaan, mutta on ainakin varalla myönnettynä
Ei se mikään mutu ole, pk-seudulla ollaan 1-2 vuotta etsitty sopivaa kohdetta, ja aika nopeasti isompaa remppaa vaativat asunnot jäi pois (lattiasta kattoon kylppärit ja keittiö), koska asuntolaina kaikilla pankeilla olisi ollut maksimissaan tuon asunnon myyntihinnan verran. Remonttilainaa (kulutusluotto/laina) olisi kyllä irronnut, mutta koska näissä oli korot hiukan eri luokkaa kuin danskelta saatu 0,45% asuntolainaan, niin ei ollut järkevää lähteä tätä tekemään. No, päädyttiin sitten 2015 valmistuneeseen rivitaloon ja 350k€ oli tässä pyynti.
Ei se mikään mutu ole, pk-seudulla ollaan 1-2 vuotta etsitty sopivaa kohdetta, ja aika nopeasti isompaa remppaa vaativat asunnot jäi pois (lattiasta kattoon kylppärit ja keittiö), koska asuntolaina kaikilla pankeilla olisi ollut maksimissaan tuon asunnon myyntihinnan verran. Remonttilainaa (kulutusluotto/laina) olisi kyllä irronnut, mutta koska näissä oli korot hiukan eri luokkaa kuin danskelta saatu 0,45% asuntolainaan, niin ei ollut järkevää lähteä tätä tekemään. No, päädyttiin sitten 2015 valmistuneeseen rivitaloon ja 350k€ oli tässä pyynti.
Okei. Me ostettiin pk-seudulta uusi kerrostaloasunto joka valmistuu vähän myöhemmin. Tähän tarvittiin omien rahojen lisäksi tuo 240k ja pankissa nyt halusivat, että otamme enemmän. Ja ihan sanoi, että muihin hankintoihin varmuudeksi haettaisiin enemmän. Sanottiin, ettei tarvita, mutta oli sitä mieltä, että nostatte sitten mitä tarvitsette. Tiedä sitten paljon olisi irronnut, mutta tartuin ekaan mitä heitti eli ”olisiko 260k hyvä vai..?”
E. Niin ja tuttavaperheellä on myös asuntolaina vähän reilumpana otettu, millä rahoitettu auto ja asunnon remontti. Joten siis kyllä, väitän, että se on mutu, ettei lainaa saisi asuntoa enempää asuntolainana.
Okei. Me ostettiin pk-seudulta uusi kerrostaloasunto joka valmistuu vähän myöhemmin. Tähän tarvittiin omien rahojen lisäksi tuo 240k ja pankissa nyt halusivat, että otamme enemmän. Ja ihan sanoi, että muihin hankintoihin varmuudeksi haettaisiin enemmän. Sanottiin, ettei tarvita, mutta oli sitä mieltä, että nostatte sitten mitä tarvitsette. Tiedä sitten paljon olisi irronnut, mutta tartuin ekaan mitä heitti eli ”olisiko 260k hyvä vai..?”
E. Niin ja tuttavaperheellä on myös asuntolaina vähän reilumpana otettu, millä rahoitettu auto ja asunnon remontti. Joten siis kyllä, väitän, että se on mutu, ettei lainaa saisi asuntoa enempää asuntolainana.
"omien rahojen lisäksi tuo 240 k", eli käytitte kuitenkin asunnon ostoon omaa rahaa? Silloinhan isompi lainahan tarkoittaa vain että omaa rahaa käytetään vähemmän. Eli asuntolainan määrä ei sitten kuitenkaan ole yli asunnon arvon?
Voihan sitä asuntolainaa saada vaikka 100 % velattomasta hinnasta jos asunnon arvo + muut vakuudet ovat 100 % ilman omarahoitusta. Mutta ei se tarkoita että asuntolainaa saisi nykyään edes 110% vakuuksilla 110% asunnon hinnasta, minun ymmärtääkseni tämä ei nykyisten finanssisäädösten takia mahdollista edes vaikka raha käytettäisiin remontointiin.
Minullakin jäi remontointia vaativat hankkimatta merkittävästi kasvaneiden vakuusvaatimusten takia. Tämä on muuten varmasti iso vanhojen asuntojen hintoja laskeva tekijä, kun remontti pitäisi aina maksaa käteisellä normilainan päälle tai jollain erillisellä (yleensä vissiin vakuudettomalla) remonttilainalla ihan eri korolla kuin asuntolaina.
"omien rahojen lisäksi tuo 240 k", eli käytitte kuitenkin asunnon ostoon omaa rahaa? Silloinhan isompi lainahan tarkoittaa vain että omaa rahaa käytetään vähemmän. Eli asuntolainan määrä ei sitten kuitenkaan ole yli asunnon arvon?
Voihan sitä asuntolainaa saada vaikka 100 % velattomasta hinnasta jos asunnon arvo + muut vakuudet ovat 100 % ilman omarahoitusta. Mutta ei se tarkoita että asuntolainaa saisi nykyään edes 110% vakuuksilla 110% asunnon hinnasta, minun ymmärtääkseni tämä ei nykyisten finanssisäädösten takia mahdollista edes vaikka raha käytettäisiin remontointiin.
Minullakin jäi remontointia vaativat hankkimatta merkittävästi kasvaneiden vakuusvaatimusten takia. Tämä on muuten varmasti iso vanhojen asuntojen hintoja laskeva tekijä, kun remontti pitäisi aina maksaa käteisellä normilainan päälle tai jollain erillisellä (yleensä vissiin vakuudettomalla) remonttilainalla ihan eri korolla kuin asuntolaina.
Juu tämä on siinä tapauksessa vähän eri asia kuin mistä alkuperäinen postaaja puhui. Pankit eivät tosiaan vaadi että kaikki omat säästöt käytetään asuntoon vaan sovitun omarahoitusosuuden yli menevät rahat saa omistaja toki käyttää niinkuin lystää. Ostaa sitten auton tai remppaa asuntoa niin ei merkitystä pankin kannalta. Muuten kuin että rempan jälkeen vakuusarvo voi asunnossa nousta (vaatii taas erillisen kiinteistövälittäjän arvion = lobattu pykälä?), mutta jostain kumman syystä tätä arvonnousua ei kuulemma voi arvioida remppakohteessa alkuperäiseen asuntolainaan..
Ei se mikään mutu ole, pk-seudulla ollaan 1-2 vuotta etsitty sopivaa kohdetta, ja aika nopeasti isompaa remppaa vaativat asunnot jäi pois (lattiasta kattoon kylppärit ja keittiö), koska asuntolaina kaikilla pankeilla olisi ollut maksimissaan tuon asunnon myyntihinnan verran. Remonttilainaa (kulutusluotto/laina) olisi kyllä irronnut, mutta koska näissä oli korot hiukan eri luokkaa kuin danskelta saatu 0,45% asuntolainaan, niin ei ollut järkevää lähteä tätä tekemään. No, päädyttiin sitten 2015 valmistuneeseen rivitaloon ja 350k€ oli tässä pyynti.
Toki olisin saanut huomattavasti enemmän lainaa kuin ostohinnan 350k€, mutta remonttiin ei, kuten yllä kuvasin. Päädyttiin tekemään isommat hankinnat sitten myyntivoitoista, joten ei sinänsä ongelmaa, mutta jos kohde olis vaatinut isompaa remppaa, niin ei olisi dansken eikä s-pankin mukaan onnistunut.
Toki olisin saanut huomattavasti enemmän lainaa kuin ostohinnan 350k€, mutta remonttiin ei, kuten yllä kuvasin. Päädyttiin tekemään isommat hankinnat sitten myyntivoitoista, joten ei sinänsä ongelmaa, mutta jos kohde olis vaatinut isompaa remppaa, niin ei olisi dansken eikä s-pankin mukaan onnistunut.
Jos asuntolainaa voi myöntää uuteen taloon jonka rakennusta ei ole vielä aloitettu, niin miksei sitä voisi sitten myöntää peruskorjaukseenkin.
En sinänsä näe hirveästi eroa siinä, että vanha talo revitään auki runkoa myöten ja rakennetaan uudelleen vs. lanataan puskutraktorilla sileäksi ja raksataan uusi tilalle.
Toki lakien ja asetusten mielestä tilanne on varmaan täysin eri ja remonttilainaa ei missään nimessä saa myöntää asuntolainana.
No, aika se ja sama. Asuntolainojen korkovähennys on jo pudotettu neljännekseen ja poistunee piakoin kokonaan.
Jos asuntolainaa voi myöntää uuteen taloon jonka rakennusta ei ole vielä aloitettu, niin miksei sitä voisi sitten myöntää peruskorjaukseenkin.
En sinänsä näe hirveästi eroa siinä, että vanha talo revitään auki runkoa myöten ja rakennetaan uudelleen vs. lanataan puskutraktorilla sileäksi ja raksataan uusi tilalle.
Toki lakien ja asetusten mielestä tilanne on varmaan täysin eri ja remonttilainaa ei missään nimessä saa myöntää asuntolainana.
No, aika se ja sama. Asuntolainojen korkovähennys on jo pudotettu neljännekseen ja poistunee piakoin kokonaan.
Edelleenkin sitä lainaa saa ihan laillisesti myöntää asunnon peruskorjaukseen asuntolainana ja se on verovähennyskelpoista, johan tuo on mainittu kaikkien pankkien nettisivuillakin. Pankki harvemmin on kiinnostunut siitä mihin se remonttilaina käytetään oikeasti käytetään. Se on verottajan ja lainanottajan välinen ongelma, jos sillä lainalla vaikka käy hakemassa uuden auton.
Edelleenkin sitä lainaa saa ihan laillisesti myöntää asunnon peruskorjaukseen asuntolainana ja se on verovähennyskelpoista, johan tuo on mainittu kaikkien pankkien nettisivuillakin. Pankki harvemmin on kiinnostunut siitä mihin se remonttilaina käytetään oikeasti käytetään. Se on verottajan ja lainanottajan välinen ongelma, jos sillä lainalla vaikka käy hakemassa uuden auton.
Vakuudet ovatkin ihan eri asia. Entäpä, jos vaan katoaisit rahojen kanssa? Pankin riskin vakuudeksi halutaan jotain jo olemassa olevaa, ei lupauksia tulevasta.
Uudiskohteissakin vakuusarvo tulee jostain jo olemassa olevasta, kuten tontista ja erillisistä panteista.
Tottakai vakuudet vaaditaan joka eurolle minkä pankilta lainaat ja tänä päivänä niiden pitää olla ihan todellista omaisuutta eikä henkilötakauksia kelpuuteta. Ei lainassa ole pakko olla pelkkä ostettava asunto vakuutena vaan siinä voi olla lisäksi metsää, toinen asunto, jne. lisävakuutena asunnon arvon ylittävälle lainan osalle.
Tottakai vakuudet vaaditaan joka eurolle minkä pankilta lainaat ja tänä päivänä niiden pitää olla ihan todellista omaisuutta eikä henkilötakauksia kelpuuteta. Ei lainassa ole pakko olla pelkkä ostettava asunto vakuutena vaan siinä voi olla lisäksi metsää, toinen asunto, jne. lisävakuutena asunnon arvon ylittävälle lainan osalle.
Juu, no vakuudethan toki vaaditaan se on itsestään selvä. Minä tarkoitinkin että jos se raha on korvamerkitty remontointiin niin minusta sen myös pitäisi kasvattaa asunnon vakuusarvoa siinä määrin kun asunnon arvo tulee nousemaan. Saahan omakotitalonkin rakentamiseen rahaa ennen kuin se raha on ehtinyt projektin arvoa nostamaan (vaikka se osissa tuleekin niin remontointihan verrattavissa tällaiseen osanostoon).
Edelleenkin sitä lainaa saa ihan laillisesti myöntää asunnon peruskorjaukseen asuntolainana ja se on verovähennyskelpoista, johan tuo on mainittu kaikkien pankkien nettisivuillakin. Pankki harvemmin on kiinnostunut siitä mihin se remonttilaina käytetään oikeasti käytetään. Se on verottajan ja lainanottajan välinen ongelma, jos sillä lainalla vaikka käy hakemassa uuden auton.
Ainakin Osuuspankin kanta tähän oli muutama viikko sitten, että asuntolaina on vain asuntoa varten ja remonttilaina otetaan siihen tarvittaessa erikseen. Suosittelivat samaa kuin aiemmin ketjussa oli puhetta, että kannattaa jättää käsirahan osuus pienemmäksi ja ottaa vastaavasti enemmän asuntolainaa, niin ei tarvitse alkaa säätämään erillisen remonttilainan kanssa.
Edelleenkin sitä lainaa saa ihan laillisesti myöntää asunnon peruskorjaukseen asuntolainana ja se on verovähennyskelpoista, johan tuo on mainittu kaikkien pankkien nettisivuillakin. Pankki harvemmin on kiinnostunut siitä mihin se remonttilaina käytetään oikeasti käytetään. Se on verottajan ja lainanottajan välinen ongelma, jos sillä lainalla vaikka käy hakemassa uuden auton.
Mistä tuo löytyy pankin sivulta? Meille sanottiin ettei minkään muotoista lisälainaa saa asunnonhinnan lisäksi samaan ympättyä vaan siitä tulee aina erillinen laina. Näin on kuulemma mennyt aina tuon lakimuutoksen jälkeen kun omaa pääomaa alettiin vaatia.
Mistä tuo löytyy pankin sivulta? Meille sanottiin ettei minkään muotoista lisälainaa saa asunnonhinnan lisäksi samaan ympättyä vaan siitä tulee aina erillinen laina. Näin on kuulemma mennyt aina tuon lakimuutoksen jälkeen kun omaa pääomaa alettiin vaatia.
Olen miettinyt että jos ostaisi ensi kertaa asunnon. Olisi about velaton talo jota voisi käyttää lisävakuutena. Ilmeisesti 70% asunnon ostohinnasta menee vakuutena ja sitten jäljelle jäävä 30% pitäisi kattaa jotenkin. Saako ensi ostaja jotain hyötyjä, vai onko tuolle 30%:lle aina saatava joku muu lisävakuus? Minkähintaisia kiinteän koron lainat ovat (kulut / korkotaso) ja miten pitkäksi ajaksi niitä on mahdollista saada? Ja miten helposti saa 25-vuoden lainoja? Tosin itse olisin lainan päätyttyä jo 68 eli tuskin saan lainaa ollenkaan.
Olen miettinyt että jos ostaisi ensi kertaa asunnon. Olisi about velaton talo jota voisi käyttää lisävakuutena. Ilmeisesti 70% asunnon ostohinnasta menee vakuutena ja sitten jäljelle jäävä 30% pitäisi kattaa jotenkin. Saako ensi ostaja jotain hyötyjä, vai onko tuolle 30%:lle aina saatava joku muu lisävakuus? Minkähintaisia kiinteän koron lainat ovat (kulut / korkotaso) ja miten pitkäksi ajaksi niitä on mahdollista saada? Ja miten helposti saa 25-vuoden lainoja? Tosin itse olisin lainan päätyttyä jo 68 eli tuskin saan lainaa ollenkaan.
Iän ei pitäisi olla este 25 vuoden lainalle ja tuon mittaisen saa pyytämällä. Nordealla asunto taisi kattaa 75% vakuudesta, jos muistan oikein, mutta sekin riippuu sijainnista. Mikäli asunto on muuttotappioalueella, niin vakuusarvo voi olla 0e. Alle 40-vuotias ensiasunnon ostaja säästyy varainsiirtoverolta.
Iän ei pitäisi olla este 25 vuoden lainalle ja tuon mittaisen saa pyytämällä. Nordealla asunto taisi kattaa 75% vakuudesta, jos muistan oikein, mutta sekin riippuu sijainnista. Mikäli asunto on muuttotappioalueella, niin vakuusarvo voi olla 0e. Alle 40-vuotias ensiasunnon ostaja säästyy varainsiirtoverolta.
75 prosenttiakin kuulostaa aika vähältä. Me otettiin nordealta lainaa mökkiin ja se kelpasi vakuudeksi 85% osalta. Sijainti, hinta ja laina-aika toki aika suosiolliset, marginaali 0,8%.
75 prosenttiakin kuulostaa aika vähältä. Me otettiin nordealta lainaa mökkiin ja se kelpasi vakuudeksi 85% osalta. Sijainti, hinta ja laina-aika toki aika suosiolliset, marginaali 0,8%.
Mun tuleva kanankoppi Espoosta kelpasi ainakin kahdelle pankille 80%. Kolmas ei ole vielä vastannut antaako hekin. Tuossa vakuusmäärässä varmasti maksukyky ja lainan koko merkkaa paljon sijainnin ja kook lisäksi, isompaa lainaa kun aiemmin palloteltiin niin oltiin nihkeämpiä muualla kun Danskessa.
Kiitoksia vastauksista. Vähän tässä on vaikea miettiä mitä tekisi. Toisaalta ei huvittaisi laittaa rahaa seiniin, mutta vastaavasti (uran kannalta ok ) työmahdollisuudet rajaa asuinpaikkaa, eikä vuokra- tai aso-asunnosta löydy vaihtoehtoja niiltä harvoilta alueilta missä haluaisi lasten kasvavan. Sitäkin miettinyt että saa olla aina kiitollinen jos elää 60-vuotiaaksi asti ja pitäisikö vaan myydä peritty talo pois ja muuttaa velattomana ulkomaille (takaisin) töihin mukavampaan ympäristöön ja ilmastoon loppuelämäksi.
b) erilliset lainat, mulle aspilla ja hän saa maksaa takauksista sitten jotain
Jos nyt ymmärsin oikein niin jostain syystä erillislainoja suositellaan jos on erilainen maksukyky, kuten meillä on. Mutta eikö yhteistäkin lainaa voi lyhentää vaikka 60-40 suhteessa ja omistusosuudet sitten saman verran?
Miksi haluaisitte yhteisen lainan kun ette ole naimisissa? Varsinkaan niin että lyhentäisitte eri summilla.
Henk koht ottaisin sinun lainasi aspilla ja puolison ilman aspia, omistusosuudeksi 51-49 (tai sitten 60/40 jos tuossa suhteessa haluatte lyhennyksiä jakaa) ja säästäisin avokin ensiasunnon oston seuraavaan (se voi olla myös tasan 50-50). Avokki voi näin hyödyntää seuraavan asunnon ostoon asti ASP:n erittäin hyvää lisäkorkoa (todennäköisesti jatkuvassa) matalassa korkoympäristössä. Mistään muualta ei saa verotonta ~5%:ia ja varsinkaan näin riskittömänä, joten harkitsemisen arvoinen säästämistapa hänellekin.
Tässä pitää huomioida tietty teidän ikä, koska jos se 40 alkaa lähestyä ettekä ehtisi vaihtaa asuntoa siihen mennessä niin saatatte haluta käyttää myös puolison ensiasunnon varainsiirtoverovapauden heti. Huom. tilastojen valossa se seuraava kämppä on isompi ja kalliimpi kuin ensiasunto, joten käyttämällä varainsiirtoverovapaus vasta siinä säästää myös ihan euroja tuon ASP-koron käyttämismahdollisuuden lisäksi. Nykyarvoja nyt maksettavalle varainsiirtoverolle (puoliso joutuisi sen tällä kertaa maksamaan) en viitsi kuitenkaan ruveta laskemaan vertailun vuoksi, se harjoitus jää itsellenne.
Toim. huom. ensiasunnoksi lasketaan jos ostaja omistaa vähintään 50 %.
a) puoliso mukaan aspiin jollain konstilla, ilmeisesti onnistuu?
Onnistuu ilman kikkoja, mutta itse en ottaisi. Jos ei muuta niin lusikoiden jako menee hankalaksi. Kerro ennemmin tuo varainsiirtoverokikka puolisolle syyksi. Jos liittää puolison tiliin, pitää tehdä 150e talletus yhtenä kvartaalina ja sen jälkeen voi ostaa kämpän.
a) Onnistuu. Korkotukilainaa ei kuitenkaan saa yhtään enempää.
b) Omistusoikeudet voi jakaa missä suhteessa tahansa. Jos toinen omistaa asunnosta alle 50%, joutuu hän maksamaan varainsiirtoveron.
Kannattaa myös harkita sitä vaihtoehtoa, että säästät ASP:lle niin paljon kuin pystyt, nostat kuitenkin normi lainan ja saat ASP-korot. ASP-lainassa on rajoituksia mm. liittyen laina-ajan pituuteen ja vuokraukseen.
Kannattaa myös harkita sitä vaihtoehtoa, että säästät ASP:lle niin paljon kuin pystyt, nostat kuitenkin normi lainan ja saat ASP-korot. ASP-lainassa on rajoituksia mm. liittyen laina-ajan pituuteen ja vuokraukseen.
Tarkennan tätä vielä hieman. Maksimilaina-aika korkotuetulla lainalla (ASP:llä) on 25v, mukaan lukien lyhennysvapaat. Lyhennysvapaata saa vain painavalla syyllä, mutta nostaa siis tulevia lyhennyksiä. Vuokraus sallitaan kahdeksi vuodeksi jos muuttaa esim työn tai opiskelun takia. Muussa tapauksessa laina pitää muuttaa tavalliseksi ja huonolla säkällä pankki ei suostu antamaan uutta lainaa enää samalla marginaalilla jos yleinen marginaalitaso on noussut.
Itse olen päätymässä normilainaan, koska näyttää etten tarvitse esim valtiontakausta ja korkotukikaan ei ole voimassa kuin ensimmäiset 10v.
Itselle toi valtiontakaus on ihan kiva asia olla, kun muita takauksia en saa muutenkun sitten ostamalla. Täytyy tota vielä laskeskella. Tarkotus oli omalta osalta tosiaan säästää maksimit asp-tilille.
Kiitoksia vastauksista, tuo vähän selvensi asioita ja hyvin perusteltu.
Huomioittehan, että vaikka avokki liittyisi asp-lainaan niin se valtiontakaus on silti maksimissaan se asp-lainan määrä (mikä riippuu kunnasta mistä asunto ostetaan). Maksimi ei tuplaannu vaikka tili on yhteinen. Lisäosalle tarvii kumminkin erilliset vakuudet. Valtiontakausta saa lisälainallekin mutta maksaa 2,5%. Valtiontakauksessa on muistaakseni 50k€ maksimisumma ja prosenttiosuus.
"Helsingissä lainan enimmäismäärää on 180 000 euroa, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 145 000 euroa. Muualla maassa 115 000 euroa."
Huolehdithan myös että omistusosuudet kauppakirjassa menee oikeasti maksetun suhteessa. Ettei käy niin että sinä maksat omarahoituksen kokonaan, sinä ja emäntä vastaatte yhdessä lainassa ja omistus on silti 50-50. Tässä lahjoittaisit puolet omarahoituksesta emännälle.
Kaipaisin muilta nyt mielipiteitä jatkon kannalta. En odottanut, että tää menee näin hankalaksi. Ensialkuun olen Osuuspankin asiakas, joten sinne olisi helppo jäädä. Pankit ei taivu enempää näillä näkymin. Toki toimitusmaksun voisi yrittää saada alemmas ainakin siltä pankilta, mihin voisin mennä tai jäädä .
Danskebank - todellinen vuosikorko 0,582%
Säästöpankki - todellinen vuosikorko 0,44%/12kk, jonka jälkeen 0,74%
S-Pankki - todellinen vuosikorko 0,64%
Handelsbanken - todellinen vuosikorko 0,65%
Osuuspankki - todellinen vuosikorko 0,7%
- Danskebankilla on paras tarjous marginaalin osalta. Tiedustelen juuri Fennialta vakuutustarjouksia. Joka tapauksessa potentiaalinen vaihtoehto.
- Säästöpankki antaisi ensimmäiseksi vuodeksi aika hyvän tarjouksen. Tosin sen jälkeen jatko isommalla marginaalilla. Pankkivirkailija tosin sanoi, että se on tuolloin uudelleen neuvoteltavissa. Tiedä sitten.
- S-Pankin otin mukaan, koska ilmeisesti kortit, tilit, yms ovat ilmaisia ja heillä on muuten paljon asiakasetuja.
- Handelsbankenin otin mukaan, koska lainaneuvottelu on vielä kesken. Tosin epäilen, etteivät taivu.
- Osuuspankilla on isoin korko, mutta saisin 200-250€ bonuksia kuukaudessa ja tällä kuittaisi mm. kotivakuutuksen. Vaikuttaa marginaaliin ainakin 0,2%.
Nyt odottelen Fennialta postia vakuutuksiin liittyen ja Osuuspankilta voisi kysyä toimitusmaksun alennusta, mutta muuten tässä vaiheessa olen hieman jumissa. Edelleen Osuuspankki on ehkä se paras valinta kö?
Aika usein ei. Esimerkiksi työttömyyden varalta jos ottaa, niin joo saa rahaa, mutta on karenssiaikaa + kaikki noi korvaukset on tuloa, eli niistä menee verot pois, joten todellisuus on aina karumpi kuin myyntipuheet.
Samaa mieltä. Henkivakuutusta oikein erityisesti kauppaavat, ja ihmettelivät miksen ottaisi. 20€/kk lisää...
Itse jotenkin ajattelen että jos itseltä tai puolisolta menee nirri, niin ei siinä paljoa mikään 128k korvaus lämmitä. Tuonhan summan kuitenkin säästää itsekin suht äkkiä...
Samaa mieltä. Henkivakuutusta oikein erityisesti kauppaavat, ja ihmettelivät miksen ottaisi. 20€/kk lisää...
Itse jotenkin ajattelen että jos itseltä tai puolisolta menee nirri, niin ei siinä paljoa mikään 128k korvaus lämmitä. Tuonhan summan kuitenkin säästää itsekin suht äkkiä...
Etenkin jos on lapsia niin onhan se henkivakuutus hyvä olla olemassa. Mutta tuokin kannattaa ottaa jostain muualta kuin pankista. Meillä esim. Ifin "pariturva" oli jotain luokkaa kolmasosa siitä hinnasta mitä pankin tarjous samalla korvaussummalla.
Etenkin jos on lapsia niin onhan se henkivakuutus hyvä olla olemassa. Mutta tuokin kannattaa ottaa jostain muualta kuin pankista. Meillä esim. Ifin "pariturva" oli jotain luokkaa kolmasosa siitä hinnasta mitä pankin tarjous samalla korvaussummalla.
Tuo pariturva on usein hyvä ja edullinen vaihtoehto, mutta muistakaa että se korvaa vain sen saman euromäärän kuolee sitten toinen tai molemmat. Jos ottaa ajatuksella "puolet asuntolainasta" että toinen puoli jää vaan maksettavaksi, niin se jää sitten maksettavaksi myös jos molemmat kuolee.
- Osuuspankilla on isoin korko, mutta saisin 200-250€ bonuksia kuukaudessa ja tällä kuittaisi mm. kotivakuutuksen. Vaikuttaa marginaaliin ainakin 0,2%.
Nyt odottelen Fennialta postia vakuutuksiin liittyen ja Osuuspankilta voisi kysyä toimitusmaksun alennusta, mutta muuten tässä vaiheessa olen hieman jumissa. Edelleen Osuuspankki on ehkä se paras valinta kö?
Sanoin edelleen OP:ta parhaaksi sillä oletuksella, että vakuutusten hinnoissa ei joudu joustamaan ylöspäin. Eli toisin sanoen saa Pohjolasta samaan hyvään hintaan vakuutukset, joihin voi bonukset käyttää. Vakuutukset voi kilpailuttaa vaikka vuosittain Pohjolaan ja pois Pohjolasta, joten uskon että bonuksille löytyy käyttöä.
Sanoin edelleen OP:ta parhaaksi sillä oletuksella, että vakuutusten hinnoissa ei joudu joustamaan ylöspäin. Eli toisin sanoen saa Pohjolasta samaan hyvään hintaan vakuutukset, joihin voi bonukset käyttää. Vakuutukset voi kilpailuttaa vaikka vuosittain Pohjolaan ja pois Pohjolasta, joten uskon että bonuksille löytyy käyttöä.
Danskebank - todellinen vuosikorko 0,582%
Osuuspankki - todellinen vuosikorko 0,7%
Fennia nyt laittoi kapuloita rattaisiin. Koti-, matkustaja -ja matkavakuutukseen Danskebankin alennus -20% + 4 vuoden nuorisoalennuksen -25% + vuoden asiakasetu -20%. Autovakuutukseen tulisi ryhmäalennus/Danskebankin alennus -20% ja vuoden asiakasetu -25%.
Pelkästään kotivakuutuksen, matkustajavakuutuksen ja matkatavaravakuutuksen kohdalla suurinpiirtein samoilla ehdoilla Fennialla vuosimaksu on 139€ (vuoden päästä hinta hieman nousisi. Laskin, että 175€oon, mutta noi alennukset menee alennuksien päälle, joten ei pitäisi noin paljoa nousta). Osuuspankilla samat vakuutukset on tällä hetkellä 233,2€. Eroa 94€.
Autovakuutus täytyy molemmilta osin vielä muokata, mutta meikäläisen 8/2017 ja 16tkm ajettu Hyundai i20 ei mielellään jäisi ilman hirvivahinkoa, eläinvahinkoa, lasivahinkoa ja törmäys/kolarivahinkoa, joten premium kaskot olisi vaihtoehto ainakin alkuun.
Kolarointi ja törmäys
Ilkivalta
Hinaus
Oikeudenkäynti
Varkaus
Eläinkolari
Palovahinko
Vastuuturva ulkomaille
Liikennevakuutus
Pysäköintivahinko
Lasivahinko
Lisäturva onnettomuuden varalle
Kai Osuuspankilla joku lunastus on, koska erikseen voi valita paremman lunastuskorvauksen
Tietävät että kilpailutan. Mainitsin myös Fennian hinnat. Laitoin itseasiassa jo tänään viestiä. Huomenna päivitä tarpeen mukaan. Katsotaan mitä vastaavat. Itselläni liikennebonus on vielä alkutekijöissään joten se vaikuttaa aika paljon hintaan.
Turva laittoi myös aika hyvän kaskotarjouksen: 800€ ja taisi sisältää kaikki tärkeimmät.
Vähän olen jo tökkinyt OP:ta vakuutuksissa. Eivät ole toistaiseksi yhtään taipuneet. No vaihdan pankkia ja vakuutusyhtiötä jos eivät taivu.
Tällä hetkellä vain Danske bank + Fennia yhdistelmä on edullisempi. Voisi vielä danskelta kysyä, että joustaako toimitusmaksussa. Kuulemma marginaalin kanssa eivät pääse tuota alemmaksi.
Ihme säätämistä nordeassa. Hyväksyin jo epämuodollisen tarjouksen sieltä edellisistä huonoista asiakaspalvelukokemuksista (ensimmäisen lainalupauspyynnön viive) huolimatta, vaikka lainan perustaminen oli vakuusmaksusta johtuen parisataa kalliimpi kuin verrokeissa. Nyt sitten soittelevat että oli tehnyt näppäilyvirheen ja vakuusmaksu olisikin sen päälle vajaa 60e kalliimpi. On se nyt vähän outoa ruveta näppivirheitä karhuamaan sen jälkeen kun tarjous on viestillä (ei virallisessa pohjassa) jo annettu.
Tuo parinsadan lisäkustannus muihin oli jo rajoilla että valitsenko tämän. Katsotaan antavatko tuon olla, taidan ihan periaatteesta vaihtaa sittenkin OP:lle jos meinaavat tuosta pitää kiinni. Ärsyttävää.
Perustamismaksusta jo joustivat aiemmin nolliin kun Danske tarjosi samat samalla marginaalilla. Ilmoitin, että sopimus tehdään jos se on alkuperäisen tarjouksen mukainen tai sitten laina tehdään toisen laitoksen kanssa.
Vähän sylettää vääntää jonkun 60 e takia, mutta ärsyttää sen verran kun ensin tekee monimutkaisen excelin, toteaa että tämä on vähän kalliimpi pitemmänkin päälle, otan sen siitä huolimatta helppouden takia ja sitten kaiken laskeskelun jälkeen laitos toteaakin että ei heillä mennytkään ihan oikein vaan hinta onkin tämä. Katsotaan mitä tekevät, jos rupeavat hankalaksi niin periaate ratkaisee sitten sen että otan sen pitemmän päälle paremman diilin.
Loppupeleissä erot niin pieniä, että vakuutuksilla, toimitusmaksulla, mututuntumalla ja aspakokemuksella perustuen valita pankki. Kuitenki se laina kannattaa parin vuoden välein kilpailuttaa ja kokeilla, että saako mistään parempaa. Jännä kun eilen laitoin Danskelle ja OPlle viestiä niin eivät vielä vastanneet mitään. Osuuspankista kyllä soitettiin vakuutusten perään.
Jos ei huomenna ala kuulumaan niin pitää rueta soittelemaan, että saa asioita eteenpäin. Perjantaihin mennessä pitäisi tietää jo paljon, koska tarjoukset pyörii uudesta asunnosta.
Loppupeleissä erot niin pieniä, että vakuutuksilla, toimitusmaksulla, mututuntumalla ja aspakokemuksella perustuen valita pankki. Kuitenki se laina kannattaa parin vuoden välein kilpailuttaa ja kokeilla, että saako mistään parempaa.
Suoraan sanoen en usko että enää alemmas marginaalia saa tulevaisuudessa kun korot on jo nyt niin alhaalla. Jokatapauksessa tuo pankin pelleily jo sovittujen asioiden avaamisessa (oltiin jo järjestelemässä osakekirjan siirtoa) että saatan ottaa kiinni OP:n aiemman tarjouksen vaikka perääntyisivät alkuperäiseen. Asiakaspalvelu on ainakin ihan eri luokkaa kuin Nordealla.
Suoraan sanoen en usko että enää alemmas marginaalia saa tulevaisuudessa kun korot on jo nyt niin alhaalla. Jokatapauksessa tuo pankin pelleily jo sovittujen asioiden avaamisessa (oltiin jo järjestelemässä osakekirjan siirtoa) että saatan ottaa kiinni OP:n aiemman tarjouksen vaikka perääntyisivät alkuperäiseen. Asiakaspalvelu on ainakin ihan eri luokkaa kuin Nordealla.
Hyvin mahdollista. Itselläni on nyt tilanne aivan liian hankala. En mitään pankkia tietenkään suosi. Sun kohdalla Osuuspankki on ehkä parempi. Nordea teki meikäläiselle aivan surkean tarjouksen ja heiltä päin ei ole kuulunut sen koomin mitään.
Noin 90000€ laina.
Danskebank + Fennian alennukset (todellinen vuosikorko 0,582%) vs Osuuspankki (todellinen vuosikorko 0,7%). Molemmilla sama toimitusmaksu. Laskin tosiaan kotivakuutuksen, matkavakuutuksen, matkatavaravakuutuksen, liikennevakuutuksen ja superkaskot.
1. vuoden kohdalla Fennian kautta säästää 194€ (ja marginaalin 0,118% ero) vuodessa.
2. vuoden kohdalla Fennian kautta säästää 144€ (ja marginaalin 0,118% ero) vuodessa.
3. Osuuspankilta saan bonuksia se 200-250€ vuodessa.
Luvut ovat suurinpiirtein laskettuja ja suuntaa antavia. Osuuspankille laitoin saman viestin. Ja olen molempien pankkien kohdalla maininnut, että erot ovat niin pieniä, ettei tässä pysty päätöstä tekemään. Molemmilta olen tiedustellut mm. vakuutusalennuksia, toimitusmaksun muutosta, etuja, tai marginaalin muutosta.
Mutta tuntuu, että viestejä saa odottaa, eikä kuulu mitään. No en voi toki odottaa joka päivä vastausta. Parempi soittaa siis huomenna molempiin pankkeihin jos ei kuulu mitään..
Melkeen antasin olla ja kysyisin kolmannelta ensin. Danske ja s-pankki tulee ekana mieleen mitkä minulle molemmat antoi hyvät tarjoukset (danskelta kysyisin itse ensin kun siellä kaikki pankkipalvelut maksaa erikseen ja saa paremman kuuloisen marginaalin jota muut voi lähteä mätsäämään...). Itse kilpailutin loppujen lopuksi viittä eri pankkia, joista säästöpankki putosi heti pois.
Jos saat ehtoja jossain muualta paremmaksi niin avaa peliä näihin nykyisiin ihan eri tavalla. Jos ne tietää että vaan yks mukana ja tietävät toisen tarjouksen niin ei ne välttämättä hirveästi lähde kisaamaan. Pidä puhelinneuvottelu uuden vastapuolen kanssa ja sano suoraan että pienempi pitää olla että voit harkita niin jospa sillä pääsis eteenpäin.
Edit: olinpa huolimaton, taisi toinen tarjouksista olla danskesta. Mutta onhan noita pankkeja.
Melkeen antasin olla ja kysyisin kolmannelta ensin. Danske ja s-pankki tulee ekana mieleen mitkä minulle molemmat antoi hyvät tarjoukset (danskelta kysyisin itse ensin kun siellä kaikki pankkipalvelut maksaa erikseen ja saa paremman kuuloisen marginaalin jota muut voi lähteä mätsäämään...). Itse kilpailutin loppujen lopuksi viittä eri pankkia, joista säästöpankki putosi heti pois.
Jos saat ehtoja jossain muualta paremmaksi niin avaa peliä näihin nykyisiin ihan eri tavalla. Jos ne tietää että vaan yks mukana ja tietävät toisen tarjouksen niin ei ne välttämättä hirveästi lähde kisaamaan. Pidä puhelinneuvottelu uuden vastapuolen kanssa ja sano suoraan että pienempi pitää olla että voit harkita niin jospa sillä pääsis eteenpäin.
Kilpailutin jo ja mut oikeastaan pudonneet matkalta jo. Moni taipui lähelle Danskebankin tarjousta, mutta kuulemma ei alemmas pysty Kaksi siis jäljellä enää.
Kilpailutin jo ja mut oikeastaan pudonneet matkalta jo. Moni taipui lähelle Danskebankin tarjousta, mutta kuulemma ei alemmas pysty Kaksi siis jäljellä enää.
Okei no sitten olet varmastikin markkinahinnassa ja lopun joutuu ratkaisemaan excelillä. vakuutukset ei minulle olisi halvempia fennian kautta edes tuolla alennuksella, mutta varmasti olet vilkuillut kohdallasi muualtakin. Saattaa muuttaa tilannetta jopa dansken eduksi jos et.
Hyvin mahdollista. Itselläni on nyt tilanne aivan liian hankala. En mitään pankkia tietenkään suosi. Sun kohdalla Osuuspankki on ehkä parempi. Nordea teki meikäläiselle aivan surkean tarjouksen ja heiltä päin ei ole kuulunut sen koomin mitään.
Noin 90000€ laina.
Danskebank + Fennian alennukset (todellinen vuosikorko 0,582%) vs Osuuspankki (todellinen vuosikorko 0,7%). Molemmilla sama toimitusmaksu. Laskin tosiaan kotivakuutuksen, matkavakuutuksen, matkatavaravakuutuksen, liikennevakuutuksen ja superkaskot.
1. vuoden kohdalla Fennian kautta säästää 194€ (ja marginaalin 0,118% ero) vuodessa.
2. vuoden kohdalla Fennian kautta säästää 144€ (ja marginaalin 0,118% ero) vuodessa.
3. Osuuspankilta saan bonuksia se 200-250€ vuodessa.
Luvut ovat suurinpiirtein laskettuja ja suuntaa antavia. Osuuspankille laitoin saman viestin. Ja olen molempien pankkien kohdalla maininnut, että erot ovat niin pieniä, ettei tässä pysty päätöstä tekemään. Molemmilta olen tiedustellut mm. vakuutusalennuksia, toimitusmaksun muutosta, etuja, tai marginaalin muutosta.
Mutta tuntuu, että viestejä saa odottaa, eikä kuulu mitään. No en voi toki odottaa joka päivä vastausta. Parempi soittaa siis huomenna molempiin pankkeihin jos ei kuulu mitään..
Tuota, oletko laskenut omalle ajalle, eli käyttämällesi ajalle mitään kustannusta? Laina on pieni ja samoin vuodessa säästettävät summat, ihan hirveän montaa tuntia en itse käyttäisi näinä nollakoron aikoina kilpailuttamiseen. Plus pankin (ja vakuutusyhtiön) vaihtamisessa on aina oma rumbansa, eli kustannus.